1961-08-19-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
100,000 ihmistä Moskovan
Suurenmoiset voimisteluesityikset avajaisteh
kohokohtana — osanottajia noin 8,000
ÄToskova. — Viime^ rä^ lauant
a i n a avattiin täällä Neuvostoliiton
ammattiliittojen seitsemännet spar.
takiadit loisteliain menoin, joita seurasi
; n o i n 100 000 Leniii-stadionille
saapunutta katselijaa. Spartiakiädit
kestävät viisi päivää ja osallistuu
n i i h i n käikkisp osavaltioiden': ämmati
t l l i i t t o i e n edustajat,. kaikkiaian noin
8;000 voimistelijaa j a urheilijaa. ^
K u n Neu urheilujärjesr
töt valtavalta enemmistöltään ovat
aimnattiliittojen ylläpitämiä — l u -
k u u n o t t i i n a t t a armeijaa ja' valtion
j a kuntien palveluksessa olevia —
n i i n tulee kilpailuista muodostumaan
melkeinpä N - l i i t o n mestaruuskilpail
u j e n veroiset. J u h l i e n avajaisia seu"
rannut suomalaisen Kansan Uutiset
lehden edustaja kirjoittaa avajaisiS'
ta seuraavaa:
ANTEEKSIPYYNTÖ
Me Ahti ja Eeva Flaamin-ki
täten julkisesti lausumme,
että meillä ei ollut lainkaan
syytä syyttää Yrjö
Kopsalaa ja hänen perhettään
syyllisyydestä varkauteen
ja nöyrimmin pyydämme
anteeksi kaikki syytökset
ja solvaukset jotka osoittaisivat,
että Yrjö Köpsala
ja hänen perheensä eivät
olisi, maineeltaan ja luonteeltaan
kunnollisia ja rehellisiä.
Kirkland Lake, elokuun
11 pnä, 1961.
AHTI FLAAMINKI
EEVA -FLAAMINKI
Spartakiadien avajaisjuhla Lenin_
stadionilla o l i todella juhlava j a o h -
j e l m a c l i ' j o t a k i n sellaista, jota on
vaikaa: sanoin kuvata. ^Voimistelijoiden
esitykset olivat mielikuvitukseL;
lisiä j a tehosteena jkäytetyt l i i n a t , l i put,
telineet, p|Uomit, pallot ynnä
muut antoivat esityksille oman erikoisen
lisävärinsä. Avajaisjuhlassa
L e n i h - s t a d i o n oli aivan tupaten
täynnä yleisöä, noin 100,000 hehkeä.
Joukossa nähtUn mm. avarmismierl^o^^^^^tällä maisten j a miesten
SUOMEN
Viikko- ja kttttkattsir
julkaisuja
SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME!
"Uusi Nainen"
H i n t a 4Sc, postitse lähetettynä SOc
" A P U "
Numerot 15-52—2a-24-^5-26
2 7 - 2 9 ,
Irtonumeron U U S I H I N T A 30e
Postitse lähetettynä 35c
"VaUtut palat"
Seuraava on elokuun numero
Irtonumeron h i n t a 35c
Postitse 40c
Neuvostoliitto
i Kerran kuussa ilmestyvä
, . kuvalehti
B I N T A 25c — Postitse 35c '
"Viikonloppu**
Saatavana numerot 2—3—5—6—7
a- 9 - 1 0 - 1 4 ^ 1 5 - 1 6 — 1 1 ^ 1 8 — 19
20-21^2—23—25—26—27
Irtonumeron H I N T A 25e.
Postitse lähetettynä 30c.
Vauhdikasta ja jännittävää
piristystä antaa jännityslukemisto
"Seikkailukertomuksia''
lukijoiUeen joka viikko.
Saatavana numerot 1—2—4
6—7—8—9—10—11—12—13—14
15-1&-17—18—19—20—21 —22
23—24-25—27—29
Irtonumeron H I N T A 25c
Postitse lähetettynä 30c.
" S E U R A "
: Koko perheen lehti
Numerot 1 8 - 1 9 - 2 0 _ 2 2 — 24
27—29
Irtonumeron H I N T A 35e
. Postitse lähetettynä 40c
"Kotiliesi"
Numerot 8—9—10--1]>-^12—13
Irtonumeron H I N T A 35o
Postitse lähetettynä 40c
" E E V A "
Nykyaikaisen naisen lehti
Heinäkuun numero
Irtonumeron HINTA 50c. Postin
kautta lähetettynä 55c.
"Kuvaposti*'
Numerot 21-23-25—26—27—28
Irtonumeron H I N T A S5c.
Postitse lähetettynä 40c.
"Suomen
Kuvalehti"
Numerot 20—21»-23—25—26
27__28
Irtonumeron H I N T A 35e.
Postitse lähetettynä 40c.
Seuratkaa Ilmoitustamme, slllft
Joka viikko saapuu uusia irtonumeroita
yllämainituista viikkojulkaisuista.
Lähettäkää irtonumerotilauksenne
osoitteella:
Vapaus Publishing
Company Limited
P.O. Box 69
100 Elm St. We8t Sudbury
Onlarlo
Herman Titov.
Korkeushypyn maailmanennätysmies
Valeri Brumel i l m o i t t i aviajais-j
u h l a n voimistelijat ja spartakiadL
kilpailujen osanottajat ammattiliittojen
pääsihteeri Shevtshenkolle, joka
piti lyhyen puheen ja j u l i s t i k L
sat alkaneeksi. Tämän jälkeen .Ka=-
l e r l Brumel komensi -kentälle asettautuneet
voimistelijat avausmarss
i i n , jonka jälkeen välittömästi aloitettiin
voimisteluesitykset. Ensimmäisenä
astuivat esityksiui ammattikoul
u j e n nuoret voimistelijat, tytöt ja
pojat, joiden ikä o l i n o i n 18—10 vuoteen.
Ensimmäisenä pojat laskivat
kentälle tuomansa suurikokoisen
sputnik-ilmapallon avaruuteen. V o i -
misteluesityksissä nähtiin' mitä mie.
likuvituksellisimpia yhdistehniä, ja
kun kysymyksessä o l i nuorten esitys,
e i satuakaan o l t u unohdettu. K a k s i -
metsästäjää joutui metsästysmatkall
a jänöjussien saartamaksi j a saivat
nähdä näiden esittävän heille metsänväen
omia tansseja.
LOISTELIASTA VOIMISTELUA
A v a j a i s j u h l a n todellinen kohokohta
oli Burevestnik-seuran nais^ ja
miesvoimlstelijain • esitykset, joissa
nähtiin liikeyhdistelmiä naisten sekä
miesten yksin sekä yhdessä esittämL
nä, joille ei varmasti löydy vertaa
mistään maailmasta. Ohjelman välillä
nousin voimistelijoiden keskelle
telineitä, joissa esitettiin voimistelu-ohjelmaa
rekillä, nöjapuilia j a renk
a i l l a . Näillä telineillä tehUin m u s
i i k i n myötäilemänä samanaikaisesti
jättiläisiä, vaakojaJ3mnä muita v o i misteluliikkeitä
' erehtymättömällä
varmuudella. Ohjelman vaihdon välillä
volttiryhmät heittelivät voltteja
ja hyppääjien joukossa näm muutamia,
jotka heittivät voltin taaksepäin
kolme k e r ^ a . Tapaus, j o t a emme
ole nähneet koskaan aikaisem.
'min. ; ,v '.• •
Voimisteluesitysteh päätyttyä a l -
i u r h e i l u k i l p a i l u t . -
HIENOJTA T U L O K S IA
Lauantaina juostiin muiden k i l pailujen
ohella hyvä 5,000 metriä,
jonka voitti Bolotnikov ajalla 13.58,8.
Toiseksi sijoittui Jehimov 14.02,8. T ä mä
oli viides kerta tänä vuonna,,
i u n Bolotnikov juoksi 5,000 alle 14
minuutin.
Sunnuntaina voitti V . Savinkov 800
metriä hyvällä a j a l l a 1.48 6. Toinen
oli Leibouski 1.49,0 j a kolmas Eestin
Vaarak 1.49.3.
400 metrin aidoissa Sai Tsvytsaha-lov
ajan 5J,5 j a Tserkovalnjev ponkaisi
karsinnoissa p i t u u t t a 802. Myösk
i n Ter-Ovanesjan oli mukana, joten
vasta loppukilpailuissa nähdään
'iuka pituushypyn voittaa.
Syöpä tullaan parantamaan
Lääketieteen tärlceimpiin ja v a i k
e i m p i i n ongelmiin kuuluu nykyisin
syöpä! M a a i l m a n k a i k k i tiedemiehet
ovat ryhtyneet taistelemaan tätä h i r veää,
salakavalaa sairautta vastaan
— eivät ySsin lääkärit, vaan myös
biologiti kemistit, fyysikot ja monet
muut erikoisalojen, tuntijat. '
Suomen K a n s a n Uutisten k i r j e e n v
a i h t a j a on kääntynyt. Neuvostoliiton
tiedeakaitemian presidentin jä syö-vänvastaisen
taistelun kansainvälisen
l i i t o n varapresidentin, kokeellisen
j a k l i i n i s e n onkologian tieteelli-seh
tutkimuslaitoksen johtajan N i ^
k o l a i Blohinin~puoleen pyytäen tätä
kertomaan nykyaikaisen onkologian
asemasta ja ohgelmsta. Seuraavassa
tämä keskustetlu.
S¥dPÄtlLANNE P A R E M PI
K U I N A I K A I S E M M IN
,— Usein kuulee sanottavan, että
tiede on voimaton syöpäsairautta
vastaan. Voisitteko kertoa meille,
m i l l a i n e n on tilanne nykyisin? Onko
viime vuosien aikana saavutettu m i tään
tuloksia.
— Olen yhtä mieltä siinä, että syö-päongelma
on vaikeimpia kysymyksiä.
M u t t a mitä tulee varsin laajalle
levinneeseen pessimismiin kasvannaisten
hoidossa, n i i n sanon heti a l kuun,
että tilanne on joka tapauksessa
parempi k u i n aikaisemmin. T u loksia
on saavutettu, eivätkä ne ole
suinkaan merkityksettömiä. E n l i i o it
tele saneessani, että tiede. ei ole tänään
heikompi joskaan ei vahvempi-asi
m-kisoissa
Kauhasen keihäs lensi nyt 73.39 — muut
tulokset jäivät keskinkertaisiksi
Pitkä mailta on
Hennemanisfa
Siivesteriin
Frankfnrt. — Vuonna 1897 h e i t ti
amerikkalainen C G . Hennoman
kiekkoa 36.19, j o k a sitten t u l i hyväksytyksi
myös viralliseksi maailmanennätykseksi
vahvistettiin kuitenkin
ensimmäisenä M E : nä tulos 47.58 ja
omistajaksi sille U S A : n J . Duncan.
Tämä ennätys kesti sitten peräti 12
vuoden ajan ennenkuin hänen maanmiehensä
Hartranft korjaili sitä
vaivaisilla kclmellä sentillä.. Tämän
jälkeen on «nnätystaulu saanut v i l k kaampaa
liikettä ja ovat numerot
vaihtuneet seuraavasti:
48.20 C. Houser. U S A 1926
49.90 E. Krenz. U S A 1929
51.03 E. Krenz, U S A 1929
51.73 P. Jessup, U S A 1930
52.42 H. Andersson, Ruotsi 1934
53.10 W. Schröder. Sakza 1935
53.26 A. Harris, U S A ; 1941
53.34 A. Consolini, I t a l i a 1941
54.23 A. Consolini, I t a l i a 1946
54.93 R. F i t c h , U S A 1946
55.33 A. Consolini, I t a l i a 1948
56.46 F. Gordien, U S A 1949
56.97 F. Gordien, U S A 1949
57.93 S. liness, U S A 1953
58.10 F. Gordien, U S A • 1953
59.28 F. Gordien. U S A 1953
59.91 te. Piatkowski. Puola 1959
59.91 R. Babkä, U S A 1930
60.65 Jay Silvester, U S A 1961
THE D. J . ROBB
FUNERAL HOME
SUOMALAISTEN SUOSIITU:
HAUTAANTOimSTO
Pnhelln^ED 7-5252
102 N. Victoria St., Samia* Ont
Pori. — TUL:n yleisurheilumestaruuskilpailuja
sunnuntaina jatkettaessa
käytiin edelleen kovia
kamppailuja mestaruuksista. Olo-,
suhteet eivät olleet yhtä otolliset
tuloksien teolle kuin kilpailujen ensimmäisenä
päivänä, sillä kesken
kaiken puhkesi rankka ukonilma ja
sadekuuro, niin että hetkessä oli koko
juoksurata yhtenä lammikkona.
Eniten kärsivät sateesta juoksulajit,
mutta myöskin keihäänheitto ja
kolmiloikka menivät osittain pilalle
pehmenneiden suorituspaikkojen
takia.
Erikoisesti 400 . metrin juoksun
loppukilpailusta olisi kunnon olosuhteissa
tullut., hieno kilpailu., sillä
nyt kurakelilläkin' saatiin mukiin-menevät
loppuaiat. Kilpailujen parhaasta
.tulok:esta. vastasi jälleen
Olavi Kauhanen, joka keihäänheitossa
kiskaisi ensimmäisellä heitollaan
yli 73 me-riä.
Lasse Ketola, Lasse Honkanen ja
Timo Vahala hankkivat tililleen tä-^
nään toisen mestaruuden ja kaikki
varsin hyvin tuloksin.
100 metrillä saavutti Lasse Ketola
toisen mestaruutensa ajalla 10 9.
Turun Mäkelä oli toinen 11.0 ajalla.
400 metrin loppukilpailu saatiin
juosta saeen pilaamalla radalla
Juoksun voitti Harjavallan T. Vaha-
Lannoit teet maahan
kapseleissa
USArssa on alettu valmistaa apu-lantakapseleita,
joita sirotellaan sellaisinaan
laitumille ja heinäpelloille.
Uusi menetelmä on siitä erikoinen,
ettei lannoitteita tarvitse kyl
vää joka vuosi, .vaan niiden vaikutus
jatkuu monen satokauden ajan.
Kapselit on valmistettu erikoismuovista
ja ne antavat jatkuvasti sopivan
määrän ravinteita kasviston
juurille.
Amerikkalaiset asiantuntijat pitävät
uutta lannoitustapaa tehok^
kaampana ja taloudellisempana
kuin nykyisin käytännössä olevaa.
O.K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
HL 4-3356 WA. 3-4378
K A I K E N L A I S I A V A K U U T U K S IA
Soittakaa t a i k i r j o i t t a k aa
OLAVI NUMMINEN HELEN HIRVONEN
697 Bay St, Toronto, Ont. EM. 6-8586 _
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n.iJVannpIn osaston kuukausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun-taina
klo 1 lp. osaston h a a l i l l a.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
R. R . 3, Sudbury, Ont.
CSJ:n Sanlt Ste. Marien oMurton
sääntömääräinen kokous pider
tään j o k a kuukauden ensimmäisenä
tiistaina kello 8 Illalla
omalla talolla, 321 J o h n S t.
CSJ:n VancooTcrln osaston k u u kausikokoukset
pideta&n C l i n -
ton-haallssa Joka kuukauden
toinen keskiviikko, alkaen klo
7.30 Ulalla. Kirjeenvaihto sihteerille:
Mrs. H i l d a Saari. 4086
Eton St., N o r t h Bumaby, B . C.
B O .
CSJ: n B e a v e r Laken osaaton k u u kausikokous
pidetään Joka k u u -
k a u d A i toisena sunnuntaina klo
1 päivällä osaston h a a l i l l a . K i r -
Jeenyalhtajan' osoite: N . P i i s p a nen.
R H . 1, Worthlngton. O n t ..
C S J : n Toronton osaston v a r s l n a l -
npn kuukausikokous pidetään jo-
• kn kuukauden ensimmäisenä
mr.ananaina klo 8 i l l a l l a D o n -
h a a l i l l a . s •
rs.T^n T l m m i n s i n osaston kuukausikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun^
nuntaina kello 7 i l l a l l a.
C S J : n P6rt .«rthnrin osaston kuukausikokoukset
pidetään joka
kuukauden ensimmäiseni t i i s t
a i n a kello 7.30 i l l a l l a j a Johtokunnan
kokous kolmas tiistai
klo 7 i l l a l l a . Kirjeenvaihto osoite
316 B a y St., P o r t Arthur, O n t .
C S J : n Sndbnryn osaston kokouk-
' set pidetään kerran kuukaudessa
johtokunnan kutsusta. J o h t o kunta
kokoontuu useammin
asiain vaatie.s.sa puheenjohtajan
kut.susta. Puheenjohtaja Edwin
Suksi Ja kirjeenvaihtaja: A i -
, mo Mäki. B o x 354. Sudbury, O n t
la • kohtalaisen hyvällä ajalla 50,0.
Salminen oli toinen ja HarjuJa kolmas
ajoin 50,2 ja 50,6.
Kymppi juostiin vesilätäköissä ja
kurassa, joten ajat eivät voineet
muodostua erikoisiksi. Voittajaksi
selvisi Alpo Hintsanen ajalla 32.49,-
4. Jyryn. Meskanen oli toinen 10
sekuntia huonommalla tuloksella.
Lakkala kolmas ja Laaksonen neljäs.'
110 m ailajuoksusta jäi yllättäen
pois viime vuoden, mestari Helin..
Juoksun voitti Ruoveden Sakari
Seppi ajalla 15,6. Vallin toinen ja
HuJtman kolmas.
1,500 m voitti L. Honkanen ajalla
3.55,6 ja toiseksi sijoittui Lintunen
3.56,2 ajalla.
Kiehäänheitossa isännöi O. Kauhanen
tuloksella 73.39. Seuraava
mies P. Kalliorinne heitti 69.63.
Seiväshypyssä saivat tasan 400 tuloksen
Nysröm ja Mattila-, Nyströmin
voittaessa.
Pisteissä oli paras Porin Pyrintö,
•oka keräsi niitä 27. Seuraavat:
Lamminpään Korpi 22, Lohjan Loa-hi
ja Tamp. Kisa-Tov. 17,5.
kaan taistelussa pahanlaatuisia kasvannaisia
vastaan kuin esimerkiksi
influenssan kaltaista sairauttakaan
vastaan, ja todellinen hyökkäys syöpää
vastaan ön vasta alkamaissa.
MITÄ SYÖPÄ ÖN
_ — Entä onko syövän luonne lopuL
lisesti selvitetfy ja sen S3^t saatu
selville? '
— A l u k s i muutama sana itse s a i raudesta.
Syöväksi on tapana n i m i t tää
sairauksia, joissa normaalit solut
kasvavat kasvannaisiksi; nämä
taas tavallaan riistäytyvät elimistön
määräysvallan ulkopuolelle, alkavat
lisääntyä tavattomasti, kasvavat iter-veideri
kudosten sisään j a tunkeutuvat
jopa verenkiertoelimistöönkin
muodostaen sinne uusia kasvannaisia,
n i i n sanottuja etäisyyspesäkkeitä.
Syöpää esiintyy ensisijassa keski,
ikäisillä ihmisillä.: ( -
K a s v a i m i a saattaa ilmaantua
kieleen, huuliin, keuhkoihin, mahalaukkuun,
maksaan, maitorauhasiin,
ihoon jne. Onko tämä vain yksi s a i raus
Vai sairauden eri tyyppejä, j o i l la
on vain'yhteisiä oireita? O n help.i
poa käsittää, kuinka tärkeää oikean
vastauksen saaminen tähän kysymykseen
on, sillä siitähän riippuu
myös hpidon luonne ja menetelmät
Ihmisten ihokasvannaisten joukossa
tavataan myös vaarattomia..syöpämuotoja,
koska ne on helppo poistaa
kirurgista tietä, sädehoidon tai'
kemiallisten valmisteiden avulla.
K u i t e n k i n samassa ihossa, samassa
osassa voi kasvaa sellainenkin kas-vannaistyyppi.
jota ei saada pois k L
rurgisella leikkauksella vaan joka
päinvastoin a l k a a tämän jälkeen kasvaa
entistä pahemmin. Molemmat
kasvannaiset kuuluvat kuitenkin
syöpäkasvaimiin. Joten on tSysi syy
kysyä: onko tämä yksi ainoa sairaus?
— E i tietystikäänl
Ja jos tarkastelemme yksityiskohtaisemmin
ihmisen erilaisia kasvaL
mia, tulemme vakuuttuneiksi siitä,
että ne ovat k a i k k i erilaisia. Joskin
usein toisiaan muistuttavia j a että
jokainen kasvain on itsenäinen ja
erityinen sairauden muoto/
S A I R A U D E N A I H E U T T A J AT
Minkä vuoksi sitten normaalista
solusta tulee äkkiä pahanlaatuinen
kasvain? Tämän perusongelman ratkaisemiseen
ovat onkologit suunnan-"
neet k a i k k i ponnistelunsa.
Olemme kyenneet siirtämään syövän
sairaista elimistä terveisiin Ja
tutkimaan täten syöpäTsolujen kasvu-ilmiöitä;
osaamme kehittää keinotekoisesti
etukäteen laaditun suunnL'
telman mukaisesti eläimissä mitä
erilaisimpia kasvaimia, j a tämän a n siosta
olemme saaneet j a saanune
edelleenkin erittäin arvokkaita tietoja,
j o t k a auttavat meitä määrittelemään
lopullisesti syövän olemuksen
j a syyt.
— L u u l i s i , että k u n kerran tiede,
miehet osaavat aiheuttaa määrätyn
syövän l a j i n , n i i n he myös tietävät,'
mikä aiheuttaa tämänlaatuisen syövän.
Onko asianlaita näin?
— E i aivan. Kysymys on erittäin
mutkikas. Voitte itse vakuuttua s i i tä:
Kukin pitää kahvitaukonsa omassa paikassaan ja omalla tavah
laan, mutta harva sellaisessa paikassa kuin tämä B. C. puhelin^
kaabdimies, joka seisoo Vancouverin kjidun puhelinkaabeli-aukossa,
autojen huristellessa sivuitse ja ehkäpä ylikin.
UUSI KANSANTANHUJEN OPPIKIRJA
SEURATANSSEJA
Koli- ja ulkomaisia tansseja sekä vanhat tanssii
Toimittanut U N E M E L K K O . joka toimii Helsingin yliopiston v o i -
' mistelulaitoksen kansantanhujen ja seuratanssien opettajana.
Teos sisältää vlisikvmmentä seuratanssia j a kansantanhua — uusia
j a vanhoja, kauniita j a vaihtelevin. Ne on koottu melkein k a i k i s ta
Euroopan maista, jopa Amerikasta saakka. Tansseihin on liitetty
mukaan sävelmät j a askelpiirroksia.
HINTA NID. $1.75
PIKKUVÄEN KUVA-AAPINEN
MONIVARIPAINOKSENA — HINTA NID. 45^
T i l a t k a a osoitteella:
Vapaus Publishing Company Ltd.
BOX 69, SUDBURY. ONTARIO
Jo parisata a vuotta sitten E n g l a n nissa
todettiin, että lapsuudessaan
nuohoojina toimineet lapset sairastuivat
usein ihosyöpään. Tämä a n toi
aihieen olettaa, että noki t a i J o k in
siihen sisältyvä aine kykenee a i l e u t.
tamaan pahanlaatuisen kasvaimen.
. — Tiedemiehet ovat todella löytä-neetldnmjröhemmin
tällaisia aineita
N y k y i s i n tutkija- v o i aiheuttaa j o i l -
l a km kemiallisilla a h i e i l l a rottaan
syövän joko ihoon, maksaan tai
keuhkoihin.
Tämä ei kuitenkaan merkitse^ että
pahanlaatuisten kasvaimien ensisijaisena
syynä olisivat kemialliset aL
neet. On osoittautunut, että syöpä
voi kehittyä myös ilman keinian
apua., fysikaalisten seikkojen v a i k u tuksesta.
E r i l a i s i l l a isotoopeilla voi-dan
myös synnyttää koe-eläimessä
maksa- t a i iho^öpää.
Eikä tässä ole vielä k a i k k i . V i i t i senkymmentä
vuotta sitten todettifai,
että erästä kanasarkooman; muotoa
aiheuttavat pienet eliöt — virukset
Tämän Jälkeen tehtiin yhä uusia
keksintöjä. 30_luvulla k e k s i t t i i n r y h mä
kasvainsyntyisiä viruksia. E r i t -
täm mielenkiintoinen on B i t t n e r in
vuonna 1936 keksimä virus. Joka a i heuttaa
syöpää h i i r i e n maitorauha.
sissa. B i t t n e r i n onnistui osoittaa, että
kasvain siirtyy äidinmaidossa olevan
viruksen välityksellä jälkeläisiin.
Viime vuosina on lyhyen ajan s i sällä
todettu parisenkjmimentä v i ruksen
aiheuttamaa pahanlaatuista
kasvainta linnuilla^ k a l o i l l a , samma-k
o i U a , h i i r i U a j a k a n i i n e i l l a . O n keksitty
myös erityisiä viruksia, jotka
aiheuttavat, rotissa j a hiirissä v e r i -
syöpää, joka on täsmälleen samanlaista
kuin radioaktiivisen säteilyn
aiheuttama. Voidaan olettaa, että n ä ..
mä virukset siirtyvät jälkeläisiin Jo
äidin kohdussa, s.o. h i u e n poikasilla
on jo syntyessään v i r u s elimistössään.
J a aivan äskettäin on keksitty n i in
kutsuttu polyoma-virus joka erotukseksi
muista vuruksista kykenee
aiheuttamaan useita kasvainlaatuja
useissa eri elimissä.
Toistaiseksi ei ole löydetty v i r u k sia,
jotka kykenisivät aiheuttamaan
syöpäsairauksia ihmisessä. Tosin ei
eläintenkään syöpävu*uksia keksitty
heti. E i ole l a i n k a a n mahdotonta, että
lähivuosina fysiikan j a biologian
kehittyessä saamme vakuuttavia tietoja
myöös ihmisten kasvainten s y n tymisestä
virusten välityksellä.
S i i s syöpäkasvainten a i h e u t t a j i na
voivat olla sekä k e m i a l l i s e t aineet,
säteily että v i r u k s e t . Mikä näistä
a i h e u t t a j i s t a on pahin?
- f S u u r i n osa syöpäspesialisteista
on sitä mieltäi että on olemassa
useita pahanlaatuisten kasvainten
a i h e u t t a j i a . Toiset tiedemiehet p i tävät
taas k i i n n i ns. v i r u s t e o r i a s t a,
j o n k a mukaan k a i k e n l a a t u i s e n syövän
välittömänä aiheuttajana ovat
v i r u k s e t , j a muut tekijät — k e m i a l liset
aineet; säteet y m . v a i n aiheuttavat
perussyyn — k a s v a i n v i r u k s en
— heräämiseen toimintaan.
Tulevaisuus näyttää, k u m p i näistä
t e o r i o i s t a on osunut oikeaan. Onko-l
o g i a on j o eittämättä tärkeimmän
kysymyksen — syövän syyn — ratk
a i s e m i s e n kynnyksellä. Mut a k a i kissa
tapauksissa sairauden syntymisessä
j a kehittymisessä esittävät
suurta osaa sellaiset tekijät kuten
sisäeritteet, hermoston t i l a , elinolo-suh.
eet sekä ympäristötekijät;
SYÖPÄ E I T A R TU
Jos oletetaan, että syöpä on viruko
sen aiheuttama, n i i n se merkitsee
siis, että sairaus on tarttuvaa. S i l l
o i n h a n on olemassa vaara, että jokainen
sairastuinut on tartunnan a i h
e u t t a j i e n kantaja, v a i k u i n k a?
— E i läheskään j o k a i n e n virusr
tauti aiheuta välttämättä tartuntaa.
K l a s s i l l i n e n e s i m e r k k i on keuhkokuume.
Käytännöllisesti katsoen
eivät myöskään ole t a r t t u v i a malar
i a , jänisrutto ja muutamat muut
taudit, vaikka ne ovat eittämättä
i n f e k t o r i s i a luonteeltaan.
Syövän suhteen voimme lausua
ehdottoman varmasti, että se e i tartu.
Lääketiede e i t u n n e ainoatakaan
tapausta, j o l l o i n terve i h m i n e n o l i si
sairastunut syöpään oltuaan kosr
ketuksessa syöpäpottilaan kanssa.
T o d e l l a vakuuttavana todisteena
v o i s i n sanoa t e i l l e , että jos syöpä
t o d e l l a t a r t t u i s i , j n i i h s i l l o i n kaikk
i e n onkologien jotka' ovat joka
päivä j a j o k a t u n t i tekemisissä syöpäsairaiden
kanssa o l i s i ehdottomast
i pitänyt saada tartunta. K u i t e n kaan
syöpää sairastavien prosentti
tässä lääkintäalan työntekijöiden
ryhmässä e i ole l a i n k a a n korkeampi
k u i n muun väestön keskuudessa.
H a l u a i s i n lisäksi tähdentää vielä
erästä sangen tärkeää s e i k k a a : terveeseen
elimistöön u l k o p u o l e l t a t u leva
sairautta' a i h e u t t a v a virus ^ i
välttämättä aiheuta sairastumista.
S i i h e n tarvitaan vielä koko joukko
e r i t y i s e n o t o l l i s i a s e i k k o j a , j a tässä
v o i n jälleen v i i t a t a n i i d e n s i v u t e k i -
jöiden osuuteen, j o i s t a o l e n j o a i k a i semmin
m a i n i n n ut
P a l a u t a n m i e l i i n e s i m e r k i n hiiren
maitorauhassyövästä. Tämän
sairauden aiheuttamiseen ei riitä
pelkästään se, että virus tuodaan
elimistöön. Tarvitaan vielä erinäisiä
muutoksia elimistössä. Kokeell
i s e s t i on osoitettu, että kasvaimen
ilmaantumista voidaan jouduttaa,
jos naarashiiret, j o t k a ovat saaneet
k y s e i s e n viruksen, saatetaan kanta-
Lauantaina, elok. 19 p. — Saturday, August 19,1961 Sivu 3
"Avaruusuni"
huomion kohteena
Herman Titovin avaruuslennon
yhteydessä on ehkäpä kaikkein suu-rinunan
mielenkiinnon kohteeksi
joutunut tieto, että avaruuslentäjä
nukkui matkansa aikana —- nukkui
vieläpä yli määräajan. Tämä tieto
on herättänyt mielenkiintoa kahdel-viksi,
mutta ei anneta niidfen ruokkia
jälkeläisiään. Toisaalta voidaan
keinotekoisesti hidastaa kasvaimen
muodostumista antamalla näille hiirille
koirashormoone ja.
Nousee —luoniTöstaankin esiin
muutamia naisen elimistöä rasittavia
analogisia tapauksia: abortit ja
kieltäytyminen imettämästä luovat
suotuisat olosuhteet maitorauhas-syövän
synnylle.
Yleensäkin voidaan sanoa, että
enemmän tai vähemmän tutkituissa
kasvainprosesseissa sairauden syitä
on säännöllisesti enemmän kuin
yksi, ja niiden joukossa on melkoisen
tärkeä sijansa, kuten jo sanom,
elimistön yleistilalla.
(Jatkuu)
la taholla. Tavalliset ihmiset ovat
yksinkertaisesti ällistyneitä: olla
nyt elämänsä matkalla, kiertäS maapalloa
28,000'kilometrin tuntiaopeu-döUa,
syöksyä yöstä päivään ja päivästä
yöhön suurella nopeudella—-
ja sitten nukkua. Millaiset^hermot
Titovilla onkaan!
Tiedemiehille Herman Titovin
uni on ollut mielenkiintoinen,. kos-'
ka aikaisemmin on yleensä oletettu,
että painottomuustilassa olisi nor-maaliuni
mahdotonta, että avaruuslentäjien
kohtalona olisi unettomuus,
toUei ryhdytä joihinkin erikoistoimenpiteisiin.
Nyt Herman
Titovin uni osoitti, eitä avaruuden
painottomassa tilassa voi nukkua ja
vieläpä hyvin, ilman minkäänlaisia
painajaisia. .
Herman Titov puolestaan kertoi
häntä ensimmäisinä haastatelleille
neuvostolehtimiehille, jotka kysyivät,
oliko hän nähnyt'unia, m.m.:
— En yleensä näe milloinkaan unia
ja nukun hyvin. "Kosmillisen" u-nen
aikana ei esiintynyt mitään eri:
koista, vaikka se ei tietenkään ollutkaan'
mitään lepoa höyhentyynyillä.
On miellyttävä
ja hauska matkustaa
merellä . . .
Suositulla
^BATORY
canadalaisista satamista
suoraan
KÖÖFENHÄMINÄÄN
mistä on hyvät yhteydet
kaikkialle SUOMEEN
10% ALENNUS
sääslökauden kulku vuoroissa
M O N T R E A L I S T A
Syyskuun 8, lokakuun 6 ja marraskuun ^ päivänä.
Tehkää paikkalilauksenne N Y T JOULUHUVIMATKAAN
' QUEBECISTA - - Joulukuun 5 pnä
Paluumatka millä l i n j a l l a tahansa tai lentämällä.
Saadaksenne tietoja tai laivapaikkoja tie^
dustelkaa paikalliselta asiamieheltänhe tai
GDYNIA AMERICA LINE
Pickford & Black Linnited — General Agents
220 Bay Street, Toronto 1, Ontario
Gdynia America L i n j a a edustaa:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
100 E L M S T R E E T W E ST S U D B U R Y , O N T A R IO
KOTI- JA ULKOMAISTEN
KIRJAILIJAIN TEOKSIA
Ross Lockridge. Jr.:
Kiihkeä lemmentarina Amerikan romanttiselta aikakaudelta.
SADEPUUN MAA
477 SIVUA HINTA SID. $3.75
o S A D E P U U N M A A on värikäs kuvaus siitä amerikkalaisesta s u kupolvesta,
jonka sielussa kamppailevat suuret ihanteet j a väkev&t
intohimot — vastakkaiset voimat, jotka syöksyvät koko maan s i sällissotaan.
Romaanin päähenkilö J o h n Shavrnessy on p u r i t a a n i sen
lääkäriperheen vaikutteille a l t i s poika, uneksija joka nuoruudessaan
kaavailee itselleen suurmiehen osaa muotojaan hakevassa
amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Retkeillessälin kotiseutunsa
läpi v i r t a a v a l l a salamyhkäisellä joella, j o n k a varsilta hän etsii ta
runomaista sadepuuta, elämän puuta, hän tapaa Neil G a l t h e r i i^
vaalean ja railckaan kaunottaren. N e l l i n kilpailijattareksi tule«
k u i t e n k i n Susanna Drake, tumma ja arvoituksellinen tyttö, Joidca
suonissa on kohtalokas pisara vierasta verta. Nuoren kiihkeän
rakkauden, sän voittojen j a tappioiden, mahtavana taustana ovat
sisälissptaan ajautuvan kansan kiivas elämänrytmi, voimakkaasti
leimahtelevat intohimot j a vihdoin vermen sota, j o n k a pyörteissä
yksityisten ihmisten kohtalot lopullisesti muotoutuvat.
•., Aleksis Kivi: • .'^ V-.'' T-^;-'^
KOOTUT RUNOT
443 SIVUA - HINTA SID. $2.75
o /ALEKSIS K I V E N runot. Joita on syystä sanottu l y y r i l l i s e n sa-nataiteemme
ihmelijomiksi, on tässä teoksessa koottu yhteen n i teeseen.
Runot, sekä tekijän eläessä ilmestyneet että jälkeenjääneet'
o n professori L a u r i V i l j a n e n järjestänyt siten, että ne antavat
l u k i j a l l e selkeän käsityksen K i v e n kehityksestä lyyrillisenä ru-n
o i l i j a n a i Teoksen johdantona on professori Viljasen tutklmuD
Aleksis K i v e n runomaailmasta.
ALEKSIS KIVESTÄ
MARTTI MERENMAA
798 SIVUA — 650 KUVAA HINTA SID. $5.50
• S U U R I K O K O I N E N , 91 kirjailijaelämäkertaa käsittävä teoä. T r i
V i l h o Suomi k i r j o i t t i sen ibnestyessä v. 1954: " O n saatu kokooi^
p a l j o n a i v a n ensiarvoista materiaalia. luotettavia, tarkkoja Ja p e r soonallisia
tietoja. Samalla on syntynyt elävä kosketus kirjällijaatft
l u k i j a a n . " .
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISkiNG
P.O. BOX 69 SUDBURY. ONTAMO
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 19, 1961 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1961-08-19 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus610819 |
Description
| Title | 1961-08-19-03 |
| OCR text | 100,000 ihmistä Moskovan Suurenmoiset voimisteluesityikset avajaisteh kohokohtana — osanottajia noin 8,000 ÄToskova. — Viime^ rä^ lauant a i n a avattiin täällä Neuvostoliiton ammattiliittojen seitsemännet spar. takiadit loisteliain menoin, joita seurasi ; n o i n 100 000 Leniii-stadionille saapunutta katselijaa. Spartiakiädit kestävät viisi päivää ja osallistuu n i i h i n käikkisp osavaltioiden': ämmati t l l i i t t o i e n edustajat,. kaikkiaian noin 8;000 voimistelijaa j a urheilijaa. ^ K u n Neu urheilujärjesr töt valtavalta enemmistöltään ovat aimnattiliittojen ylläpitämiä — l u - k u u n o t t i i n a t t a armeijaa ja' valtion j a kuntien palveluksessa olevia — n i i n tulee kilpailuista muodostumaan melkeinpä N - l i i t o n mestaruuskilpail u j e n veroiset. J u h l i e n avajaisia seu" rannut suomalaisen Kansan Uutiset lehden edustaja kirjoittaa avajaisiS' ta seuraavaa: ANTEEKSIPYYNTÖ Me Ahti ja Eeva Flaamin-ki täten julkisesti lausumme, että meillä ei ollut lainkaan syytä syyttää Yrjö Kopsalaa ja hänen perhettään syyllisyydestä varkauteen ja nöyrimmin pyydämme anteeksi kaikki syytökset ja solvaukset jotka osoittaisivat, että Yrjö Köpsala ja hänen perheensä eivät olisi, maineeltaan ja luonteeltaan kunnollisia ja rehellisiä. Kirkland Lake, elokuun 11 pnä, 1961. AHTI FLAAMINKI EEVA -FLAAMINKI Spartakiadien avajaisjuhla Lenin_ stadionilla o l i todella juhlava j a o h - j e l m a c l i ' j o t a k i n sellaista, jota on vaikaa: sanoin kuvata. ^Voimistelijoiden esitykset olivat mielikuvitukseL; lisiä j a tehosteena jkäytetyt l i i n a t , l i put, telineet, p|Uomit, pallot ynnä muut antoivat esityksille oman erikoisen lisävärinsä. Avajaisjuhlassa L e n i h - s t a d i o n oli aivan tupaten täynnä yleisöä, noin 100,000 hehkeä. Joukossa nähtUn mm. avarmismierl^o^^^^^tällä maisten j a miesten SUOMEN Viikko- ja kttttkattsir julkaisuja SAATAVANA KIRJAKAUPASTAMME! "Uusi Nainen" H i n t a 4Sc, postitse lähetettynä SOc " A P U " Numerot 15-52—2a-24-^5-26 2 7 - 2 9 , Irtonumeron U U S I H I N T A 30e Postitse lähetettynä 35c "VaUtut palat" Seuraava on elokuun numero Irtonumeron h i n t a 35c Postitse 40c Neuvostoliitto i Kerran kuussa ilmestyvä , . kuvalehti B I N T A 25c — Postitse 35c ' "Viikonloppu** Saatavana numerot 2—3—5—6—7 a- 9 - 1 0 - 1 4 ^ 1 5 - 1 6 — 1 1 ^ 1 8 — 19 20-21^2—23—25—26—27 Irtonumeron H I N T A 25e. Postitse lähetettynä 30c. Vauhdikasta ja jännittävää piristystä antaa jännityslukemisto "Seikkailukertomuksia'' lukijoiUeen joka viikko. Saatavana numerot 1—2—4 6—7—8—9—10—11—12—13—14 15-1&-17—18—19—20—21 —22 23—24-25—27—29 Irtonumeron H I N T A 25c Postitse lähetettynä 30c. " S E U R A " : Koko perheen lehti Numerot 1 8 - 1 9 - 2 0 _ 2 2 — 24 27—29 Irtonumeron H I N T A 35e . Postitse lähetettynä 40c "Kotiliesi" Numerot 8—9—10--1]>-^12—13 Irtonumeron H I N T A 35o Postitse lähetettynä 40c " E E V A " Nykyaikaisen naisen lehti Heinäkuun numero Irtonumeron HINTA 50c. Postin kautta lähetettynä 55c. "Kuvaposti*' Numerot 21-23-25—26—27—28 Irtonumeron H I N T A S5c. Postitse lähetettynä 40c. "Suomen Kuvalehti" Numerot 20—21»-23—25—26 27__28 Irtonumeron H I N T A 35e. Postitse lähetettynä 40c. Seuratkaa Ilmoitustamme, slllft Joka viikko saapuu uusia irtonumeroita yllämainituista viikkojulkaisuista. Lähettäkää irtonumerotilauksenne osoitteella: Vapaus Publishing Company Limited P.O. Box 69 100 Elm St. We8t Sudbury Onlarlo Herman Titov. Korkeushypyn maailmanennätysmies Valeri Brumel i l m o i t t i aviajais-j u h l a n voimistelijat ja spartakiadL kilpailujen osanottajat ammattiliittojen pääsihteeri Shevtshenkolle, joka piti lyhyen puheen ja j u l i s t i k L sat alkaneeksi. Tämän jälkeen .Ka=- l e r l Brumel komensi -kentälle asettautuneet voimistelijat avausmarss i i n , jonka jälkeen välittömästi aloitettiin voimisteluesitykset. Ensimmäisenä astuivat esityksiui ammattikoul u j e n nuoret voimistelijat, tytöt ja pojat, joiden ikä o l i n o i n 18—10 vuoteen. Ensimmäisenä pojat laskivat kentälle tuomansa suurikokoisen sputnik-ilmapallon avaruuteen. V o i - misteluesityksissä nähtiin' mitä mie. likuvituksellisimpia yhdistehniä, ja kun kysymyksessä o l i nuorten esitys, e i satuakaan o l t u unohdettu. K a k s i - metsästäjää joutui metsästysmatkall a jänöjussien saartamaksi j a saivat nähdä näiden esittävän heille metsänväen omia tansseja. LOISTELIASTA VOIMISTELUA A v a j a i s j u h l a n todellinen kohokohta oli Burevestnik-seuran nais^ ja miesvoimlstelijain • esitykset, joissa nähtiin liikeyhdistelmiä naisten sekä miesten yksin sekä yhdessä esittämL nä, joille ei varmasti löydy vertaa mistään maailmasta. Ohjelman välillä nousin voimistelijoiden keskelle telineitä, joissa esitettiin voimistelu-ohjelmaa rekillä, nöjapuilia j a renk a i l l a . Näillä telineillä tehUin m u s i i k i n myötäilemänä samanaikaisesti jättiläisiä, vaakojaJ3mnä muita v o i misteluliikkeitä ' erehtymättömällä varmuudella. Ohjelman vaihdon välillä volttiryhmät heittelivät voltteja ja hyppääjien joukossa näm muutamia, jotka heittivät voltin taaksepäin kolme k e r ^ a . Tapaus, j o t a emme ole nähneet koskaan aikaisem. 'min. ; ,v '.• • Voimisteluesitysteh päätyttyä a l - i u r h e i l u k i l p a i l u t . - HIENOJTA T U L O K S IA Lauantaina juostiin muiden k i l pailujen ohella hyvä 5,000 metriä, jonka voitti Bolotnikov ajalla 13.58,8. Toiseksi sijoittui Jehimov 14.02,8. T ä mä oli viides kerta tänä vuonna,, i u n Bolotnikov juoksi 5,000 alle 14 minuutin. Sunnuntaina voitti V . Savinkov 800 metriä hyvällä a j a l l a 1.48 6. Toinen oli Leibouski 1.49,0 j a kolmas Eestin Vaarak 1.49.3. 400 metrin aidoissa Sai Tsvytsaha-lov ajan 5J,5 j a Tserkovalnjev ponkaisi karsinnoissa p i t u u t t a 802. Myösk i n Ter-Ovanesjan oli mukana, joten vasta loppukilpailuissa nähdään 'iuka pituushypyn voittaa. Syöpä tullaan parantamaan Lääketieteen tärlceimpiin ja v a i k e i m p i i n ongelmiin kuuluu nykyisin syöpä! M a a i l m a n k a i k k i tiedemiehet ovat ryhtyneet taistelemaan tätä h i r veää, salakavalaa sairautta vastaan — eivät ySsin lääkärit, vaan myös biologiti kemistit, fyysikot ja monet muut erikoisalojen, tuntijat. ' Suomen K a n s a n Uutisten k i r j e e n v a i h t a j a on kääntynyt. Neuvostoliiton tiedeakaitemian presidentin jä syö-vänvastaisen taistelun kansainvälisen l i i t o n varapresidentin, kokeellisen j a k l i i n i s e n onkologian tieteelli-seh tutkimuslaitoksen johtajan N i ^ k o l a i Blohinin~puoleen pyytäen tätä kertomaan nykyaikaisen onkologian asemasta ja ohgelmsta. Seuraavassa tämä keskustetlu. S¥dPÄtlLANNE P A R E M PI K U I N A I K A I S E M M IN ,— Usein kuulee sanottavan, että tiede on voimaton syöpäsairautta vastaan. Voisitteko kertoa meille, m i l l a i n e n on tilanne nykyisin? Onko viime vuosien aikana saavutettu m i tään tuloksia. — Olen yhtä mieltä siinä, että syö-päongelma on vaikeimpia kysymyksiä. M u t t a mitä tulee varsin laajalle levinneeseen pessimismiin kasvannaisten hoidossa, n i i n sanon heti a l kuun, että tilanne on joka tapauksessa parempi k u i n aikaisemmin. T u loksia on saavutettu, eivätkä ne ole suinkaan merkityksettömiä. E n l i i o it tele saneessani, että tiede. ei ole tänään heikompi joskaan ei vahvempi-asi m-kisoissa Kauhasen keihäs lensi nyt 73.39 — muut tulokset jäivät keskinkertaisiksi Pitkä mailta on Hennemanisfa Siivesteriin Frankfnrt. — Vuonna 1897 h e i t ti amerikkalainen C G . Hennoman kiekkoa 36.19, j o k a sitten t u l i hyväksytyksi myös viralliseksi maailmanennätykseksi vahvistettiin kuitenkin ensimmäisenä M E : nä tulos 47.58 ja omistajaksi sille U S A : n J . Duncan. Tämä ennätys kesti sitten peräti 12 vuoden ajan ennenkuin hänen maanmiehensä Hartranft korjaili sitä vaivaisilla kclmellä sentillä.. Tämän jälkeen on «nnätystaulu saanut v i l k kaampaa liikettä ja ovat numerot vaihtuneet seuraavasti: 48.20 C. Houser. U S A 1926 49.90 E. Krenz. U S A 1929 51.03 E. Krenz, U S A 1929 51.73 P. Jessup, U S A 1930 52.42 H. Andersson, Ruotsi 1934 53.10 W. Schröder. Sakza 1935 53.26 A. Harris, U S A ; 1941 53.34 A. Consolini, I t a l i a 1941 54.23 A. Consolini, I t a l i a 1946 54.93 R. F i t c h , U S A 1946 55.33 A. Consolini, I t a l i a 1948 56.46 F. Gordien, U S A 1949 56.97 F. Gordien, U S A 1949 57.93 S. liness, U S A 1953 58.10 F. Gordien, U S A • 1953 59.28 F. Gordien. U S A 1953 59.91 te. Piatkowski. Puola 1959 59.91 R. Babkä, U S A 1930 60.65 Jay Silvester, U S A 1961 THE D. J . ROBB FUNERAL HOME SUOMALAISTEN SUOSIITU: HAUTAANTOimSTO Pnhelln^ED 7-5252 102 N. Victoria St., Samia* Ont Pori. — TUL:n yleisurheilumestaruuskilpailuja sunnuntaina jatkettaessa käytiin edelleen kovia kamppailuja mestaruuksista. Olo-, suhteet eivät olleet yhtä otolliset tuloksien teolle kuin kilpailujen ensimmäisenä päivänä, sillä kesken kaiken puhkesi rankka ukonilma ja sadekuuro, niin että hetkessä oli koko juoksurata yhtenä lammikkona. Eniten kärsivät sateesta juoksulajit, mutta myöskin keihäänheitto ja kolmiloikka menivät osittain pilalle pehmenneiden suorituspaikkojen takia. Erikoisesti 400 . metrin juoksun loppukilpailusta olisi kunnon olosuhteissa tullut., hieno kilpailu., sillä nyt kurakelilläkin' saatiin mukiin-menevät loppuaiat. Kilpailujen parhaasta .tulok:esta. vastasi jälleen Olavi Kauhanen, joka keihäänheitossa kiskaisi ensimmäisellä heitollaan yli 73 me-riä. Lasse Ketola, Lasse Honkanen ja Timo Vahala hankkivat tililleen tä-^ nään toisen mestaruuden ja kaikki varsin hyvin tuloksin. 100 metrillä saavutti Lasse Ketola toisen mestaruutensa ajalla 10 9. Turun Mäkelä oli toinen 11.0 ajalla. 400 metrin loppukilpailu saatiin juosta saeen pilaamalla radalla Juoksun voitti Harjavallan T. Vaha- Lannoit teet maahan kapseleissa USArssa on alettu valmistaa apu-lantakapseleita, joita sirotellaan sellaisinaan laitumille ja heinäpelloille. Uusi menetelmä on siitä erikoinen, ettei lannoitteita tarvitse kyl vää joka vuosi, .vaan niiden vaikutus jatkuu monen satokauden ajan. Kapselit on valmistettu erikoismuovista ja ne antavat jatkuvasti sopivan määrän ravinteita kasviston juurille. Amerikkalaiset asiantuntijat pitävät uutta lannoitustapaa tehok^ kaampana ja taloudellisempana kuin nykyisin käytännössä olevaa. O.K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED HL 4-3356 WA. 3-4378 K A I K E N L A I S I A V A K U U T U K S IA Soittakaa t a i k i r j o i t t a k aa OLAVI NUMMINEN HELEN HIRVONEN 697 Bay St, Toronto, Ont. EM. 6-8586 _ CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET CSJ:n.iJVannpIn osaston kuukausikokoukset pidetään jokaisen kuukauden viimeisenä sunnun-taina klo 1 lp. osaston h a a l i l l a. Sihteerin osoite: Voitto Lehti, R. R . 3, Sudbury, Ont. CSJ:n Sanlt Ste. Marien oMurton sääntömääräinen kokous pider tään j o k a kuukauden ensimmäisenä tiistaina kello 8 Illalla omalla talolla, 321 J o h n S t. CSJ:n VancooTcrln osaston k u u kausikokoukset pideta&n C l i n - ton-haallssa Joka kuukauden toinen keskiviikko, alkaen klo 7.30 Ulalla. Kirjeenvaihto sihteerille: Mrs. H i l d a Saari. 4086 Eton St., N o r t h Bumaby, B . C. B O . CSJ: n B e a v e r Laken osaaton k u u kausikokous pidetään Joka k u u - k a u d A i toisena sunnuntaina klo 1 päivällä osaston h a a l i l l a . K i r - Jeenyalhtajan' osoite: N . P i i s p a nen. R H . 1, Worthlngton. O n t .. C S J : n Toronton osaston v a r s l n a l - npn kuukausikokous pidetään jo- • kn kuukauden ensimmäisenä mr.ananaina klo 8 i l l a l l a D o n - h a a l i l l a . s • rs.T^n T l m m i n s i n osaston kuukausikokoukset pidetään Jokaisen kuukauden ensimmäisenä sun^ nuntaina kello 7 i l l a l l a. C S J : n P6rt .«rthnrin osaston kuukausikokoukset pidetään joka kuukauden ensimmäiseni t i i s t a i n a kello 7.30 i l l a l l a j a Johtokunnan kokous kolmas tiistai klo 7 i l l a l l a . Kirjeenvaihto osoite 316 B a y St., P o r t Arthur, O n t . C S J : n Sndbnryn osaston kokouk- ' set pidetään kerran kuukaudessa johtokunnan kutsusta. J o h t o kunta kokoontuu useammin asiain vaatie.s.sa puheenjohtajan kut.susta. Puheenjohtaja Edwin Suksi Ja kirjeenvaihtaja: A i - , mo Mäki. B o x 354. Sudbury, O n t la • kohtalaisen hyvällä ajalla 50,0. Salminen oli toinen ja HarjuJa kolmas ajoin 50,2 ja 50,6. Kymppi juostiin vesilätäköissä ja kurassa, joten ajat eivät voineet muodostua erikoisiksi. Voittajaksi selvisi Alpo Hintsanen ajalla 32.49,- 4. Jyryn. Meskanen oli toinen 10 sekuntia huonommalla tuloksella. Lakkala kolmas ja Laaksonen neljäs.' 110 m ailajuoksusta jäi yllättäen pois viime vuoden, mestari Helin.. Juoksun voitti Ruoveden Sakari Seppi ajalla 15,6. Vallin toinen ja HuJtman kolmas. 1,500 m voitti L. Honkanen ajalla 3.55,6 ja toiseksi sijoittui Lintunen 3.56,2 ajalla. Kiehäänheitossa isännöi O. Kauhanen tuloksella 73.39. Seuraava mies P. Kalliorinne heitti 69.63. Seiväshypyssä saivat tasan 400 tuloksen Nysröm ja Mattila-, Nyströmin voittaessa. Pisteissä oli paras Porin Pyrintö, •oka keräsi niitä 27. Seuraavat: Lamminpään Korpi 22, Lohjan Loa-hi ja Tamp. Kisa-Tov. 17,5. kaan taistelussa pahanlaatuisia kasvannaisia vastaan kuin esimerkiksi influenssan kaltaista sairauttakaan vastaan, ja todellinen hyökkäys syöpää vastaan ön vasta alkamaissa. MITÄ SYÖPÄ ÖN _ — Entä onko syövän luonne lopuL lisesti selvitetfy ja sen S3^t saatu selville? ' — A l u k s i muutama sana itse s a i raudesta. Syöväksi on tapana n i m i t tää sairauksia, joissa normaalit solut kasvavat kasvannaisiksi; nämä taas tavallaan riistäytyvät elimistön määräysvallan ulkopuolelle, alkavat lisääntyä tavattomasti, kasvavat iter-veideri kudosten sisään j a tunkeutuvat jopa verenkiertoelimistöönkin muodostaen sinne uusia kasvannaisia, n i i n sanottuja etäisyyspesäkkeitä. Syöpää esiintyy ensisijassa keski, ikäisillä ihmisillä.: ( - K a s v a i m i a saattaa ilmaantua kieleen, huuliin, keuhkoihin, mahalaukkuun, maksaan, maitorauhasiin, ihoon jne. Onko tämä vain yksi s a i raus Vai sairauden eri tyyppejä, j o i l la on vain'yhteisiä oireita? O n help.i poa käsittää, kuinka tärkeää oikean vastauksen saaminen tähän kysymykseen on, sillä siitähän riippuu myös hpidon luonne ja menetelmät Ihmisten ihokasvannaisten joukossa tavataan myös vaarattomia..syöpämuotoja, koska ne on helppo poistaa kirurgista tietä, sädehoidon tai' kemiallisten valmisteiden avulla. K u i t e n k i n samassa ihossa, samassa osassa voi kasvaa sellainenkin kas-vannaistyyppi. jota ei saada pois k L rurgisella leikkauksella vaan joka päinvastoin a l k a a tämän jälkeen kasvaa entistä pahemmin. Molemmat kasvannaiset kuuluvat kuitenkin syöpäkasvaimiin. Joten on tSysi syy kysyä: onko tämä yksi ainoa sairaus? — E i tietystikäänl Ja jos tarkastelemme yksityiskohtaisemmin ihmisen erilaisia kasvaL mia, tulemme vakuuttuneiksi siitä, että ne ovat k a i k k i erilaisia. Joskin usein toisiaan muistuttavia j a että jokainen kasvain on itsenäinen ja erityinen sairauden muoto/ S A I R A U D E N A I H E U T T A J AT Minkä vuoksi sitten normaalista solusta tulee äkkiä pahanlaatuinen kasvain? Tämän perusongelman ratkaisemiseen ovat onkologit suunnan-" neet k a i k k i ponnistelunsa. Olemme kyenneet siirtämään syövän sairaista elimistä terveisiin Ja tutkimaan täten syöpäTsolujen kasvu-ilmiöitä; osaamme kehittää keinotekoisesti etukäteen laaditun suunnL' telman mukaisesti eläimissä mitä erilaisimpia kasvaimia, j a tämän a n siosta olemme saaneet j a saanune edelleenkin erittäin arvokkaita tietoja, j o t k a auttavat meitä määrittelemään lopullisesti syövän olemuksen j a syyt. — L u u l i s i , että k u n kerran tiede, miehet osaavat aiheuttaa määrätyn syövän l a j i n , n i i n he myös tietävät,' mikä aiheuttaa tämänlaatuisen syövän. Onko asianlaita näin? — E i aivan. Kysymys on erittäin mutkikas. Voitte itse vakuuttua s i i tä: Kukin pitää kahvitaukonsa omassa paikassaan ja omalla tavah laan, mutta harva sellaisessa paikassa kuin tämä B. C. puhelin^ kaabdimies, joka seisoo Vancouverin kjidun puhelinkaabeli-aukossa, autojen huristellessa sivuitse ja ehkäpä ylikin. UUSI KANSANTANHUJEN OPPIKIRJA SEURATANSSEJA Koli- ja ulkomaisia tansseja sekä vanhat tanssii Toimittanut U N E M E L K K O . joka toimii Helsingin yliopiston v o i - ' mistelulaitoksen kansantanhujen ja seuratanssien opettajana. Teos sisältää vlisikvmmentä seuratanssia j a kansantanhua — uusia j a vanhoja, kauniita j a vaihtelevin. Ne on koottu melkein k a i k i s ta Euroopan maista, jopa Amerikasta saakka. Tansseihin on liitetty mukaan sävelmät j a askelpiirroksia. HINTA NID. $1.75 PIKKUVÄEN KUVA-AAPINEN MONIVARIPAINOKSENA — HINTA NID. 45^ T i l a t k a a osoitteella: Vapaus Publishing Company Ltd. BOX 69, SUDBURY. ONTARIO Jo parisata a vuotta sitten E n g l a n nissa todettiin, että lapsuudessaan nuohoojina toimineet lapset sairastuivat usein ihosyöpään. Tämä a n toi aihieen olettaa, että noki t a i J o k in siihen sisältyvä aine kykenee a i l e u t. tamaan pahanlaatuisen kasvaimen. . — Tiedemiehet ovat todella löytä-neetldnmjröhemmin tällaisia aineita N y k y i s i n tutkija- v o i aiheuttaa j o i l - l a km kemiallisilla a h i e i l l a rottaan syövän joko ihoon, maksaan tai keuhkoihin. Tämä ei kuitenkaan merkitse^ että pahanlaatuisten kasvaimien ensisijaisena syynä olisivat kemialliset aL neet. On osoittautunut, että syöpä voi kehittyä myös ilman keinian apua., fysikaalisten seikkojen v a i k u tuksesta. E r i l a i s i l l a isotoopeilla voi-dan myös synnyttää koe-eläimessä maksa- t a i iho^öpää. Eikä tässä ole vielä k a i k k i . V i i t i senkymmentä vuotta sitten todettifai, että erästä kanasarkooman; muotoa aiheuttavat pienet eliöt — virukset Tämän Jälkeen tehtiin yhä uusia keksintöjä. 30_luvulla k e k s i t t i i n r y h mä kasvainsyntyisiä viruksia. E r i t - täm mielenkiintoinen on B i t t n e r in vuonna 1936 keksimä virus. Joka a i heuttaa syöpää h i i r i e n maitorauha. sissa. B i t t n e r i n onnistui osoittaa, että kasvain siirtyy äidinmaidossa olevan viruksen välityksellä jälkeläisiin. Viime vuosina on lyhyen ajan s i sällä todettu parisenkjmimentä v i ruksen aiheuttamaa pahanlaatuista kasvainta linnuilla^ k a l o i l l a , samma-k o i U a , h i i r i U a j a k a n i i n e i l l a . O n keksitty myös erityisiä viruksia, jotka aiheuttavat, rotissa j a hiirissä v e r i - syöpää, joka on täsmälleen samanlaista kuin radioaktiivisen säteilyn aiheuttama. Voidaan olettaa, että n ä .. mä virukset siirtyvät jälkeläisiin Jo äidin kohdussa, s.o. h i u e n poikasilla on jo syntyessään v i r u s elimistössään. J a aivan äskettäin on keksitty n i in kutsuttu polyoma-virus joka erotukseksi muista vuruksista kykenee aiheuttamaan useita kasvainlaatuja useissa eri elimissä. Toistaiseksi ei ole löydetty v i r u k sia, jotka kykenisivät aiheuttamaan syöpäsairauksia ihmisessä. Tosin ei eläintenkään syöpävu*uksia keksitty heti. E i ole l a i n k a a n mahdotonta, että lähivuosina fysiikan j a biologian kehittyessä saamme vakuuttavia tietoja myöös ihmisten kasvainten s y n tymisestä virusten välityksellä. S i i s syöpäkasvainten a i h e u t t a j i na voivat olla sekä k e m i a l l i s e t aineet, säteily että v i r u k s e t . Mikä näistä a i h e u t t a j i s t a on pahin? - f S u u r i n osa syöpäspesialisteista on sitä mieltäi että on olemassa useita pahanlaatuisten kasvainten a i h e u t t a j i a . Toiset tiedemiehet p i tävät taas k i i n n i ns. v i r u s t e o r i a s t a, j o n k a mukaan k a i k e n l a a t u i s e n syövän välittömänä aiheuttajana ovat v i r u k s e t , j a muut tekijät — k e m i a l liset aineet; säteet y m . v a i n aiheuttavat perussyyn — k a s v a i n v i r u k s en — heräämiseen toimintaan. Tulevaisuus näyttää, k u m p i näistä t e o r i o i s t a on osunut oikeaan. Onko-l o g i a on j o eittämättä tärkeimmän kysymyksen — syövän syyn — ratk a i s e m i s e n kynnyksellä. Mut a k a i kissa tapauksissa sairauden syntymisessä j a kehittymisessä esittävät suurta osaa sellaiset tekijät kuten sisäeritteet, hermoston t i l a , elinolo-suh. eet sekä ympäristötekijät; SYÖPÄ E I T A R TU Jos oletetaan, että syöpä on viruko sen aiheuttama, n i i n se merkitsee siis, että sairaus on tarttuvaa. S i l l o i n h a n on olemassa vaara, että jokainen sairastuinut on tartunnan a i h e u t t a j i e n kantaja, v a i k u i n k a? — E i läheskään j o k a i n e n virusr tauti aiheuta välttämättä tartuntaa. K l a s s i l l i n e n e s i m e r k k i on keuhkokuume. Käytännöllisesti katsoen eivät myöskään ole t a r t t u v i a malar i a , jänisrutto ja muutamat muut taudit, vaikka ne ovat eittämättä i n f e k t o r i s i a luonteeltaan. Syövän suhteen voimme lausua ehdottoman varmasti, että se e i tartu. Lääketiede e i t u n n e ainoatakaan tapausta, j o l l o i n terve i h m i n e n o l i si sairastunut syöpään oltuaan kosr ketuksessa syöpäpottilaan kanssa. T o d e l l a vakuuttavana todisteena v o i s i n sanoa t e i l l e , että jos syöpä t o d e l l a t a r t t u i s i , j n i i h s i l l o i n kaikk i e n onkologien jotka' ovat joka päivä j a j o k a t u n t i tekemisissä syöpäsairaiden kanssa o l i s i ehdottomast i pitänyt saada tartunta. K u i t e n kaan syöpää sairastavien prosentti tässä lääkintäalan työntekijöiden ryhmässä e i ole l a i n k a a n korkeampi k u i n muun väestön keskuudessa. H a l u a i s i n lisäksi tähdentää vielä erästä sangen tärkeää s e i k k a a : terveeseen elimistöön u l k o p u o l e l t a t u leva sairautta' a i h e u t t a v a virus ^ i välttämättä aiheuta sairastumista. S i i h e n tarvitaan vielä koko joukko e r i t y i s e n o t o l l i s i a s e i k k o j a , j a tässä v o i n jälleen v i i t a t a n i i d e n s i v u t e k i - jöiden osuuteen, j o i s t a o l e n j o a i k a i semmin m a i n i n n ut P a l a u t a n m i e l i i n e s i m e r k i n hiiren maitorauhassyövästä. Tämän sairauden aiheuttamiseen ei riitä pelkästään se, että virus tuodaan elimistöön. Tarvitaan vielä erinäisiä muutoksia elimistössä. Kokeell i s e s t i on osoitettu, että kasvaimen ilmaantumista voidaan jouduttaa, jos naarashiiret, j o t k a ovat saaneet k y s e i s e n viruksen, saatetaan kanta- Lauantaina, elok. 19 p. — Saturday, August 19,1961 Sivu 3 "Avaruusuni" huomion kohteena Herman Titovin avaruuslennon yhteydessä on ehkäpä kaikkein suu-rinunan mielenkiinnon kohteeksi joutunut tieto, että avaruuslentäjä nukkui matkansa aikana —- nukkui vieläpä yli määräajan. Tämä tieto on herättänyt mielenkiintoa kahdel-viksi, mutta ei anneta niidfen ruokkia jälkeläisiään. Toisaalta voidaan keinotekoisesti hidastaa kasvaimen muodostumista antamalla näille hiirille koirashormoone ja. Nousee —luoniTöstaankin esiin muutamia naisen elimistöä rasittavia analogisia tapauksia: abortit ja kieltäytyminen imettämästä luovat suotuisat olosuhteet maitorauhas-syövän synnylle. Yleensäkin voidaan sanoa, että enemmän tai vähemmän tutkituissa kasvainprosesseissa sairauden syitä on säännöllisesti enemmän kuin yksi, ja niiden joukossa on melkoisen tärkeä sijansa, kuten jo sanom, elimistön yleistilalla. (Jatkuu) la taholla. Tavalliset ihmiset ovat yksinkertaisesti ällistyneitä: olla nyt elämänsä matkalla, kiertäS maapalloa 28,000'kilometrin tuntiaopeu-döUa, syöksyä yöstä päivään ja päivästä yöhön suurella nopeudella—- ja sitten nukkua. Millaiset^hermot Titovilla onkaan! Tiedemiehille Herman Titovin uni on ollut mielenkiintoinen,. kos-' ka aikaisemmin on yleensä oletettu, että painottomuustilassa olisi nor-maaliuni mahdotonta, että avaruuslentäjien kohtalona olisi unettomuus, toUei ryhdytä joihinkin erikoistoimenpiteisiin. Nyt Herman Titovin uni osoitti, eitä avaruuden painottomassa tilassa voi nukkua ja vieläpä hyvin, ilman minkäänlaisia painajaisia. . Herman Titov puolestaan kertoi häntä ensimmäisinä haastatelleille neuvostolehtimiehille, jotka kysyivät, oliko hän nähnyt'unia, m.m.: — En yleensä näe milloinkaan unia ja nukun hyvin. "Kosmillisen" u-nen aikana ei esiintynyt mitään eri: koista, vaikka se ei tietenkään ollutkaan' mitään lepoa höyhentyynyillä. On miellyttävä ja hauska matkustaa merellä . . . Suositulla ^BATORY canadalaisista satamista suoraan KÖÖFENHÄMINÄÄN mistä on hyvät yhteydet kaikkialle SUOMEEN 10% ALENNUS sääslökauden kulku vuoroissa M O N T R E A L I S T A Syyskuun 8, lokakuun 6 ja marraskuun ^ päivänä. Tehkää paikkalilauksenne N Y T JOULUHUVIMATKAAN ' QUEBECISTA - - Joulukuun 5 pnä Paluumatka millä l i n j a l l a tahansa tai lentämällä. Saadaksenne tietoja tai laivapaikkoja tie^ dustelkaa paikalliselta asiamieheltänhe tai GDYNIA AMERICA LINE Pickford & Black Linnited — General Agents 220 Bay Street, Toronto 1, Ontario Gdynia America L i n j a a edustaa: VAPAUS TRAVEL AGENCY 100 E L M S T R E E T W E ST S U D B U R Y , O N T A R IO KOTI- JA ULKOMAISTEN KIRJAILIJAIN TEOKSIA Ross Lockridge. Jr.: Kiihkeä lemmentarina Amerikan romanttiselta aikakaudelta. SADEPUUN MAA 477 SIVUA HINTA SID. $3.75 o S A D E P U U N M A A on värikäs kuvaus siitä amerikkalaisesta s u kupolvesta, jonka sielussa kamppailevat suuret ihanteet j a väkev&t intohimot — vastakkaiset voimat, jotka syöksyvät koko maan s i sällissotaan. Romaanin päähenkilö J o h n Shavrnessy on p u r i t a a n i sen lääkäriperheen vaikutteille a l t i s poika, uneksija joka nuoruudessaan kaavailee itselleen suurmiehen osaa muotojaan hakevassa amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Retkeillessälin kotiseutunsa läpi v i r t a a v a l l a salamyhkäisellä joella, j o n k a varsilta hän etsii ta runomaista sadepuuta, elämän puuta, hän tapaa Neil G a l t h e r i i^ vaalean ja railckaan kaunottaren. N e l l i n kilpailijattareksi tule« k u i t e n k i n Susanna Drake, tumma ja arvoituksellinen tyttö, Joidca suonissa on kohtalokas pisara vierasta verta. Nuoren kiihkeän rakkauden, sän voittojen j a tappioiden, mahtavana taustana ovat sisälissptaan ajautuvan kansan kiivas elämänrytmi, voimakkaasti leimahtelevat intohimot j a vihdoin vermen sota, j o n k a pyörteissä yksityisten ihmisten kohtalot lopullisesti muotoutuvat. •., Aleksis Kivi: • .'^ V-.'' T-^;-'^ KOOTUT RUNOT 443 SIVUA - HINTA SID. $2.75 o /ALEKSIS K I V E N runot. Joita on syystä sanottu l y y r i l l i s e n sa-nataiteemme ihmelijomiksi, on tässä teoksessa koottu yhteen n i teeseen. Runot, sekä tekijän eläessä ilmestyneet että jälkeenjääneet' o n professori L a u r i V i l j a n e n järjestänyt siten, että ne antavat l u k i j a l l e selkeän käsityksen K i v e n kehityksestä lyyrillisenä ru-n o i l i j a n a i Teoksen johdantona on professori Viljasen tutklmuD Aleksis K i v e n runomaailmasta. ALEKSIS KIVESTÄ MARTTI MERENMAA 798 SIVUA — 650 KUVAA HINTA SID. $5.50 • S U U R I K O K O I N E N , 91 kirjailijaelämäkertaa käsittävä teoä. T r i V i l h o Suomi k i r j o i t t i sen ibnestyessä v. 1954: " O n saatu kokooi^ p a l j o n a i v a n ensiarvoista materiaalia. luotettavia, tarkkoja Ja p e r soonallisia tietoja. Samalla on syntynyt elävä kosketus kirjällijaatft l u k i j a a n . " . TILATKAA OSOITTEELLA: VAPAUS PUBLISkiNG P.O. BOX 69 SUDBURY. ONTAMO |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-08-19-03
