Vapaus, October 22, 1957

              Sivu 2 Tiistainai, lokak- 22 p. — Tuesday, Oet. 22, 1957
V A P A U S
(LUEBTV) ^ ^ependent Labor
, Olgan of Finnish CanaOkau. Es-tabUshed
Nov. e. 1917. Autborfzed
M ceoond clflss. mafl hy tiu Vott
OfOee DQMutment, Ottawa. PUb-
Usbed thrice veeUy; Toesdays,
Tbnndays andBaturdajrs by Vapaus
Publishing Company Ltd., at I0(r-102
Sam St W., Sodbuty, Ont.. Canada.
l^lephonesrJBos. Office 06, 4 - ^ :
Editorlal Ottice OB. Manager
E. Stdcsi. Editor W. EUund. Mailing
address; Bo« 69, Sudbtury, Ontario.
Advertlsing ratea upon application.
Translatton free of chaige.
TILAUSBnmAT:
Danadassa: 1 vk. 7J» 6 kk.
3 kk. 2.25
Thdysvalloiflia: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: t vk. 8.S0 0 kk. 4.75
iÖ/Z — Juhlavuosi — vuosikerta — i957
* * *
KuUakin on omat surulisa
MeUlä tavallisilla kadun miehillä ja-naisilla on ^^^^
että musten markkinoiden keinottelijat, jotka pyrkivät säälimättä r i ­kastumaan
niiden kustannuksella, jotka kipeästi tarvitsevat joko sitä
tai tätä, ovat*'s>'dämettömiä lurjuksia, jotka ovat valmiina myymään
yaikka oman äitinsä paholaisen piinattavaksr. Tämän vijoksi mus;^
tien markkinain keinottelijat eivät ole ainakaaffstföma^äisten kan­sanmiesten
keskuudessa yhtään sen paremmassa huudossa kuin muut­kaan
lainrkkojat.
^'Mutta näyttää kuitenkin siltä, että näillä mustien markkinain
sydämettömillä keinottelijoilla on puolestaitkijöitä meidän suoma-
\laistenk'n keskuudessa, niin uskomattomalta kuin se ehkä tuntuu­kin;
Ja kuten aina, nämä itkijät joutuvat huonoa asiaa puolustelles-saan
turvautumaan väkivallantöibin tosiasioita vastaan.
Torontolainen Vapaa Sana tiesi viime torstaina kertoa lukija­kunnalleen,
että Itä-Saksassa on "tyypilliseen rautaverhon takaisten
maiden" tapaan tehty jokin sellainen temppu mustan marketin kei-
'nbttelijoille, £ttä siitä pitäisi järjestää yhteiset itkijäiset täkäläisten
maanmiestemme keskuudessa. Mainittu lehtj kirjoittaa eräässä j u -
tussaan: . . - . . •
"Siellä (Itä-Saksassa) nimittäin kommunistinen ^ l l i t u s j u l s ti
iintiset rahat mitättömiksi ja antoi valtakunnan asukkaille kymme­nen
tuntia aikaa vaihtaa entiset lÄarkat uusiin.
, "Sillä rajoituksella, että kukin sai vaihtaa ainoastaan 300 mark­kaa,
saaden vastaavasti uusia markkoja 300 kappaletta.
' "Se on sellainen tempaus, jota voisi muuallakin seurata . . .
Esimerkiksi Sukselaisen hallitus Suomessa voisi julistaa nykymarkat
yhtäkkiä mitättömiksi ja a n t a a— sanokaamme — pari tuntia aikaa
vaihtaa se uusiin.
'Samalla rajoituksella kuin Itä-Saksassakin ettei saa muuta kuin
300 markkaa samasta summasta vanhoja markkoja»
"Takaamme, että raha-as:at paranisivat Tosiasiassa sellaiset
tempaukset eivät ole mahdollisia toteuttaa kansanvaltaisessa madssa
• ».. •
Tämä sellaisenaan on niin suurta tosiasiain vääristelyä, ettei sitä
voida sanoa muuksi kuin valheeksi,'vaikka jutussa on siteeksi totta^
kin. Kysyttävä onkin, miksi Vapaa Sana tarjoilee tällaista "sananse­litystä"
lukijoilleen kieltäytyessään julkaisemasta totuudenmukaista
uutist:etoa asiasta niin, että lukijat voisivat itse vetää omat johto­päätöksensä?
•
Viikko sitten sunnuntaina tuli todella kuin salama kirkkaalta
taivaalta Berliinistä tieto, että Itä-Saksan pääministeri Otto Grote-
VKM oli päättänyt toimeenpanna setelien uudistuksen koko maassa.
^Samalla selitettiin toimenpiteen s^yyksi se, että Länsi-Saksassa oli
suuria määriä (erään uutistiedon mukaan toista miljardia Saksan
miekkaa) demokraattisen Saksan rahaa, jota "käytetään keinotte-
^luuny häiriöiden järjestämiseen demokraattisen Saksan talouselämäs­sä
jä vakoilu-ja agenttijärjestöjen rahoittamiseen."
\ .«^Toimenpide kokonaisuudessaan oli siis kohdistettu keinottelijoita
' yä$iaaD, inistä Vapaa Sana kieltäytyy kertomasta mitään lukijoilleen.
Toisaalta uutistiedoissa korostettiin, että laillisella ta­valla
rahansa hankkineet Saksan demokraattisen tasavallan
kansalaiset ja siellä olevat ulkolaiset sekä myös Länsi-Sak­san
kansalaiset, eivät setelien vaihdossa kärsi mitään, s'llä
vanhat Setelit vaihdetaan heille uusiin. Heti sunnuntaina
(jolloin setelivaihto suoritettiin) vaihdettiin kalkille 300 Sak­san
markkaa j a sen y l i menevästä määrästä käteisrahaa
annettiin kuitti, jolla uudet setelit sai pankista seuraavasta
lauantaista, eli lokakuun 10 p:stä alkaen. Toisaalta setrien
vaihto ei vaikuttanut lainkaan säästö-, siirtor y.hi. pankki-ileillä
olleisiin rahoihin;
"Kuten huomataan, tämä Itä-Saksan setelivaihto on olemuksel-
"taan vallan toisenlainen, miksi Vapaa Sana sen tulkitsi.
.•^ -Totta tietysti on, että tästä setelien vaihdosta kärsivät vissit p i i -
mt — sillä juuri se oli tarkoituskin — nimenomaan länsi-saksalaiset
j a 'etenkin länsi-berliiniläiset rahanvaihtotupien omistajat y.m; kei-t^
noijTelijat, joiden hallussa oli, kuten sanottu, kiskurikurssilla hankit-
^tuja' suuria määriä Itä-Saksan markkoja. He olivat tähän asti nou-
'dattaneet suunnilleen sellaista kurssia, että antoivat yhden länsi-markan
neljästä itämarkasta — ja kun tämä: aivan yllättäen toi-
'Sieenpantu setelienvaihto alkoi viivyttelemättä, niin nämä keinotteli-rjapiirit
olivat uutistietojen mukaan suorastaan paniikin vallassa.
.Heidän kerrottiin tarjonneen jopa 20 itämarkkaa yhdestä länsimar-
,kasta ja sitäkin enemmän, mikä sellaisenaan osoitti, että tämä isku
'Osui juuri siihen, mihin se oli tähdättykin.
^ 'Mutta miksi pitäisi Canadan suomalaisten itkeä näiden keinotte­lijain
kohtaloa, sitä emme parhaalla tahdollakaan voi käsittää? • • •
l Antakaamme lopuksi puheenvuoro Helsingissä ibnestyvälle^ Kan­san
Uutiset-lehdelle, joka ikneisesti asiantuntijana kirjoitti toimitus-palstallaan
tästä setelivaihdosta m.ni. seuraavaa:
" " . . . Omalaatuinen tilanne on vallinnut Berliinissä; yhdessä
kaupungissa on oUut kaksi' valuuttaa, oma idällä, oma lännellä ja
vaikka niiden kurssi on virallisesti sama, niin tosiasiassa on länsi-
:markasta viimeaikoina maksettu neljä itämarkkaa (aikaisemmin pal­jon
enemmänkin) ja täten on avattu tiet suurisuuntaiselle keinotte­lulle.
"Kautta läntisen: vyöhykerajan on olemassa Vechselstubeja",
•vaihtokojuja> joissa itärahaa on otettu alihintaan; itärahalla oste-
'taan Itä-Berliinissa tavaraa, joka myydään lännessä, länsimarkat
vaihdetaan yläkurssiin '^stubeissa' ja kierros voi alkaa uudestaan. Tä-
.män keinottelun kautta on virrannut mahtavia summia rahaa j a i
tietyt häikäilemättömät markkahait ovat hankkineet itselleen suuria
rikkauksia.
" N 3 ^ siis keinottelijoiden rahat menettivät äkkiä merkityksen­sä
T T - tuskin erehdytään, jos arvellaan monien menettäneen huikeita­kin
summia . . . Demokraattisen Saksan väestöön se koski vain s i ­käli
kuin jotkut olivat hankkineet hämärää rahaa j a pimittäneet
:Sen verotukselta. Tavalliset kansalaiset salvat vaihtaa normaalisti
tahansa suhteessa .1:1. s
r : " O n selvää, että nyt suoritettu toimenpide el vielä kokonaisuu-
. dessaan lopeta valuuttakeinottelua Berliinissä. Niin kauan kuin
^hinooissa esiintyy epäsuhtaa ja niin kauan kuin täyteen pumpattu
Länsi-Berliini voi tarjota kaupaksi tavaroita; jolta el idästä vielä
SYNTYAÄÄ-
P Ä I V IÄ
Hilda Hänninen, Porcupine, OnU
täyttää perjantaina, lokakuun 25
päivänä 82 vuotta.
' WilIio Hakanen; Mattawa, Ont;,
täyttää torstaina, lokakuun 24 pnä
73 vuotta. ,
ja tutta-valn
bniientoivoiuksiin;^ .
SuurpSäoma YJllmjsfaufuu 1^
Useimmat merkit viittaavat su- iKIBJ. WIIXIAM KASHTAN^
hen, että suuryhtiöt valmistautuvat • ^;• • : '
ratkaisevaan taisteluun j ä r j e s t y n y ^ * J l ^ *^
Mitä mlfiutt
EI KOHDEN K<»SKAAN \^
Sdomen kansa alkaa olla kiipe­lissä
herrojen järjestämän työttö­myyden
kanssa; E i olelculunut kuin
?ahanibakuiset 13 ytiotta siitä kun
anner ja Mannerheim saatiin aset­tumaan
ja sota loppumaan; sota,
jonka aikana oli opetettu^ eitä mei­tä
on liian vähän —- ja nyt rn^itä
on lilan paljoni Ja on ollut jo mon­ta
vuotta. Ruotsiin meitä di^ nien-njrt
iOÖ,Öbo ja Canadaankin on men­nyt,
ja työttöminä on miehiä ollut
kuitenkin joka talvi siitä pitäien kun
Pekkalaan hallitus hajoitettiin...
Nyi tiedetään kertoa, että myös
Ruotsissa alkaa olla töistä puute, je
on olemassa, vaara, että he meidän
maanpakolaiset — sinne töitä hake­maan
menneet ihmiset — karkoite-taah
sieltä oinaan maahansa . . . Sa­tatuhatta
työtöntä, lasketaan tulievan
alkavana talvena muutoinkin — siis
yhteensä olisi jsilloin työtä vailla
200,000. Tannerin jä Mannerheimin
sodan aikana meitä oli liian vähän,
ja siksi kuulema hävisimme, vaikka
olimmekin kymmienen kertaa pa­rempia
kuin venäläiset, ja nyt mei­tä
olisi jo 200,000 liian paljoh. Voi
Suomen kansa, kun et taida herro-jesi
halun mukaan siitä etkä syn­tyä!
Milloin sikiät ja synnyt liian
vitkaan, miUoin liian vilkkaasti...
—Jussi Lisäjuuri,
Kansari Työ, Pori.
inta
Guelpii.—- Canadian Shorthorn
Association tiedoitti \ täällä viime
lauantaina että $10,000 oli maksettu
yhdeksän kuukauden ikäisestä
"shorthom"-biehosta. ; Ostaja oli
Calgarystä kotoisin oleva A. R.
Cross ja hiehon omistajat ovat Skpt-landissa.
Tämän arvellaan olevan korkein
hinta mitä Cänadassa on koskaan
maksettu skotlantilaisesta shorthorn
lehn}ästä. Vasikan isä on Peter-boroughssa
Louada: Manor Farmilla
ja sen nykyiset omistajat maksoivat
ditä viime vuonna $45,000. Tämän
arvellaan < olevan ennätyshinnan
rnyös sonnien ostossa Canadassa/
tä työväenliikettä vastaah.. 'Olien ai­kaisemmissakin
kinoituksissahi vii­tannut
siihen, inikä näyttää haUituk-sen
ja suliryhilöiden määrätietoisel­ta
ohjelinäittakieliittää säännös^
työttömyyttä siinä määrin; että hei­kennettäisiin
työläisten militanttista
pohjaa, heikennettäisiin työläisten
neuvotteluasemaa ja niin ollen .hei^
kennettäisiin koko ammattiyhdistys­liikettä.
Tapahtumat ovat osoittaneet'näiij
olevan asianlaidan, koska väittäen
taistelevansa inflaatiota ja muita
vaikeuksia vastaan, hallituksen tiuk­ka
rahapolitiikka todellisuudessa Ön
aiheuttanut vain työttömyyden li­sääntymistä.
Eräissä piireissä nyt
keskustellaan siitä, että voidaanko
tätä työttömyyttä kontrolloida - tai
pääseekö se kontrollin ulkopuolelle^
Samanaikaisesti työttömyys uhkaa
750,000 työläistä kuluvan tälyeh ai­kana,
:
Ja suuryhtiöt tekevät kaikkensa
syyttääkseen työväestöä inflaatiosta
ja kohoavista hinnoista. Propagan-damyllystä
on löyhätty kaikki jar­rut
ja kampanja on tähdätty yhteen
suontaan — työväen palkkavaati­mukset
ovat aiheuttaneet palkkojen
kertaa väitetään, että järjestynyt
työväkilbh mono^liiuäiba^ ja sil-hen\
tilisi suhtautuäf'samaan tapaan
kuin kaikkiin monop^
l^mäi]( tjkampai^^ on
suturyiitiöidexi jäi^^stelinälUneh yx>
tys saada julkista kannatusta työ-väenvastaiselle
lainsäädännölle ja
samalla saada työväki vieroitetuksi
sen luonnollisista liittolaisista, jotka
myöskin ovat suuryhtiöiden uhreja.
Järjestyneen työväestön on huo­mioitava
tämä kehitys ja suuhnitel
tava tehokkaita vastatoimenpiteitä
estääkseen monopolien suunnitel­mat
Päheksitt^va seikka [oh, että
aikakauden vaa^maa johtoa ei ole
vielä annettu. 6h toivottavaa, että
kuluvan kuukauden aikana Diefen
bakerin hallitukselle annettavassa
asiakirjassa hyökätään sitä .ohjel­maa
vastaan, jonka tuloksena on
työttömyys ja että hallituksen ta­paamisen
jälkeen ryhdytään viipy­mättä
tehokkaisiin toimenpiteisiin.
Tilanne vaatii vielä enemmänkin.
Muuttuva taloudellinen ja poliitti­nen
tilanne vaatii poikkeuksia toi­minnassa,
tinioiden väliset reittauk-set
pn lopetettava ja on saatava voi­makkaampi
yhtenäisyys.
Lakot Murdochviilessa ja Lever
Brothers tehtaalla Torontossa sekä
muut lakot muodostivat suoranaisen
iihäh ainmat^^ imi-oideii
oikeuksille ja CLCm palkka-ohjeimaäe.
.Toiset tekijät viittaayat siihen,
etiä tilanne ttUee yhä kärjistyi^^
Globe and Mail lehdessä äsken sa-iibttiin
mm. seunuivasti: "Työnahr
tajapiireissä /on suhtauduttu jjrr-keinmih
uniöiden vaatimiin korke­ampiin
palkkoihin. Eräiden yhtiöi­den
johtajat ovat julistaneet että
liikepiirien on valmistauduttava
laajoihin lakkoihin, jos tarpeellista,
pysä}rttääkseen- nousevan. palkkata­son
, . . On ennustettu kovia neuvot­teluja
kun uniot. koettavat uusia
työehtosojpimuksiaan ja katkeram
mat taistelut mahdollisesti käydään
autoalalla."
tosiasia on, että työläiset päätuo-tantoaloilla
joutuvat neuvottele
maan uusista ^ppiniuksista ensi
yuonna. Useimmat unioista ovat jo
päättäneet vaatia työviikon lyhentä­mistä,
eläkesuunnitelmia jä parem­pia
palkkpja.
Näiden oikeudettujen vaatimuk­sien
voittaminen nykyisissä oloissa
vaatii voimakasta yhtenäisyyttä ja
solidaarisuutta. Ja se vaatii myös
asian esittämistä Canadan väestölle
ja sen voittamista unioiden vaati­musten
puolelle.
Gan^dalainen orkesferin-joh#
ja^euvostoliitto<>ii
MontreaL — TääUä tiedoitettiin
keskiviil£S6na. että nuori canadalai-nen
orkesterin johtaja Jacques
Bc^iidry tulee johtamaan"^
konsertteja Neuvostoliito^,
kiiisiih • 33-vuotiadie möhtreäli-laiseDfe
lähetti Neuypstbliitbh. ktdt-tuurinunisteriö
Otowasisa toimi­van
henvostolähetystön väUtyksellä>
Mr. Beaudry mtkustaa Mosko-/
vaan i«hjälkeen kun hän on johta­nut
konsertin Pariisissa lokakuun
27 pnä ja 'toisen konsertin Brysse­lissä
mareaskuun. 10 pnä.
Hänen konserttimatkansa kestää
Neuvostoliitossa marraskuun 29 päi­västä
joulukuun 14 päivään. Mosko­vassa
hän johtaa Moskovan Sinfo-niaorkestena
ja Lenln^gradissa Le-nin^
adin Sinfoniaorkesteria; Hä=
nen ohjeimistpönsa kuuluu useiden
canadalaisten säveltäjien tePksia,
t1oskova-New York
to minuutissa
itmfötymästä
Ktin Suomen Sosialidemokraat­tisen
puolueen sisäisten taistelu­jen
mainingit tuntuvat tänne asti,
jiilkaisemme oheisena Suomen
Työväenliikkeen a'nsioituneeii ve-.
teraanin, K. L . Kulon mielenkiin­toisen
artikkelin missä seloste­taan
kansanomaisella tavalla mik­si
Sosialidemokraattisessa puolu­eessa
vallitsee nyt miltei kaik­kien
sota kaikkia vastaan ja miksi
porvarit, eivät yrityksistään huo­limatta
ole saaneet mitään riitoja'
lietsotuksi SKDL:n riveisi<n.
Sosialidemokraattiseii puolueen
sisäinen riita on porvariston ja.
sen hallitseman sanomalehdistön
piirissä herättänyt vakavaa huo-,
lestumfsta. Se ön selit(itty "kokp
kansallemme" vahingolliseksi jä,
hartaita toivomuksia sen pikaises­ta
päättymisestä ei porvariston,
taholta suinkaan ole puuttunut..
Niinkuiii olemme voineet todeta,;
on sosialidemokraattinen, puolue.
porvariston piireissä tunnustettu
"yhteiskbataia säilyttäväksi puolu-/
eeksi". Tällä sanononnalla osoi-,
tetaan maamme s^os. dem. puolur
een iuöpuneea sosiajistisestä pää-'
määrästään ja luisuneen kapita-maarasi,
etta
ensimmäisen f f
Moskova. — Tekokuu herätti Yh­dysvaltojen,
Englannin, Ranskan
tiedemiehissä vakavan kysymyksen:
Miksi Juuri Neuvostoliitto,, neuvosto-,
tiedemiehet ja teknikot osoittautui­vat:
ensimmäisiksi?, huomauttaa
maailmankuulu ranskalainen tiede­mies
Frederlc Joliot-Curie Pravdalle
myöntämässään haastattelussa. Hän
toteaa; että eräät osasivat antaa vas­tauksen
tähän kysymykseen, toiset
eivät... he. Joilla oli yhteyksiä neu-vostotiedemlehlin.
tiesivät erikoisen
nopeasta tieteen Ja tekniikan kehi­tyksestä
Neuvostoliitossa. Mutta tä­mä
oli vielä lilan vähän.
On välttämätöntä ottaa huo­mioon,
että Neuvostoliitossa tapah­tuu
koko kansan JättUälsmäistä luo­vaa
työtä, kansan, joka ymmärtää,
että ihmisen vapautuminen, ihmisten
elhitason pysyvä kohoaminen vaatii
jättlläisponnistuksla tieteen ja tek-saa,
niin. kauan myös keinottelu
jatkuu. Mutta demokraattisen Ber­liinin
isku oli kuitenkin keinotteli­joille
muistutus kuolevaisaudtista,
joka välkkyy silmien edessä sitä
selvempänä, mitä nopeammin Sak­san
demokraattisen tasavallan ta­louselämä
kohentuu," •
Kuten huomataan, hyvät Va­paa
Sanan toimittajat, totuus on
tässäkin tarua kummempi."
Ja mitä kaikkea näissä demok­raattisissa
maissa voidaan tavalli­sen
kansan köyhdyttämiselisi kai­kista
vastaväitteistä huolimatta
tehdä, se näkyy sekä Ranskassa et­tä
Suomessa juuri toteutetusta de-valvaat'osta
— joka otti milj'H)nia
pois työläisiltä ja talonpojilta, ja
siirsi ne suurpääoman kassabolvei-hin.
^ Eivät saaneet sen paremmin
suomalaiset kuin ranskalaiset siinä
jupakassa tilaisuutta vaihtaa mark­kaansa
'markkaan -r— sillä heidän
pikkurahoihin tehtiin sievoinen ^ lo­vi,
antamatta "kahdenkaan tunnin"
armonaikaa!
Mutta kuten :tiedetään, kuUakih
on omat lemmikkinsä ja omat su­runsa*
V - .
nilkan alalla, toteaa prof; Jollöt-
Curie. , '
Erikoisesti hän huomauttaa neu-vostotieteen
Jyrkästä noiisusta vii­meisen
vuosikymmenen aikana. Tä­mä
nousu ei voi jäädä huomaamatta
objektiiviselta tarkkailijalta.
Ensin oU tieteellisten kaaderien
valmistamisen kausi, tieteellisen pe­rustan
luomisen kausi ja kehityskäy-^
rä kohosi suhteellisen hitaasti. Mut­ta
sitten se alkoi nousta yhä nopeam­min
Ja nopeammin Ja määrätystä
pisteestä lähtien se-on kohonnut en­nenkuulumattoman
jyrkästi. Tämä
on uuden yhteiskunnan kehityksen
laki, toteaa Frederic Joliot-Curie. Se.
että Neuvostoliitto ensimmäisenä lä­hetti
tekokuun, ei ole mikään sat­tuma.
Tällaisia länsimaisen tieteen
ohituksia tulee Joka vuosi tapahtu­maan
yhä useammin. *
Prof. Joliot-Curie muistuttaa Kii­nan
Kansantasavallan Ja muiden
kansandemokratioiden nopeasta tie­teellisestä
kehityksestä ja esittää
toivomuksen, että ne, Jotka ovat kär­sineet
tappion propagandassaan Neu­vostoliiton
Jälkeenjääneisyydestä, oli­sivat
varovaisempia arvioidessaan
Kihlan Ja muiden kansandemokra­tioiden
mahdollisuuksia.
Länsimaissa on osalta tiedemiehiä.
Jotka ovat aktiivisesti taistelleet tie­teen
ja sivilisation kehityksen puor
Iestä, riistetty tieteellisen työn mah-'
dollisuudet poliittisista S3rlsta.
Prof. Joliot-Curie esittää eshner-kin,
miten erättä amerikkalaisia tie-^
demlehiä oU kielletty ottamasta yh4
teyttä alansa tiedemiehiin Neuvos­toliitossa."
Jotta sällytettäisUri. "länsi-tieteen
etevämmyys". Kuitenkin juu-:
ri näissä kysjrmyksissä on Neuvosto­liitto
ollut tiitemmällä ja^ siltä olisi
pitänyt ottaa^ oppia!
Korostettuaan Ranskan Ja Neuvos­toliiton
suhteiden laajentamisen
tärkeyttä juuri tällä hetkellä." prof.
Prederic Joliot-Curie toteaa, että te«
kokuu antoi valtavan uuden sysäyk­sen
koko tieteelle. Tiedemiehet ovat
luonteeltaan realisteja. Niin kauan
kun maan keinotekoisen kiertolaisen
luomisen mahdollisuus oK vain teo-^
reettinen ,ei tieteellinen ajatus voi­nut
mennä pitemmälle. Nyt, kun se
on toteutettUj tiedemiehet suurella
innolla käyrät käsiksi uiislin; tästä
saavutuksesta johtuviin probleemol-
Wn.
llstista talousjärjestelmää kännät­täväksi
puolueeksi. Sanonta "yh­teiskuntaa
säilyttävä" tarkoittaa­kin
todellisuudessa kapitalis­tista
yhteiskunta järiestelmää säi­lyttävä.
Ja seliaiiieil suuntaus on
täysin sopusoinnussa snnrpääp-mapiiriein
pyrkimysten kanssa.
Tältä näkökannalta katsoen ym­märrämme
erinomaisesti porva­ristomme
hätääntymisen sosiali­demokraattien
taistellessa keske-
;nään.^
Onhan varsin todennäköistä, jopa
vannaankin, että sosialidemokraat­tien
keskeisen taistelun tuloksena
monet puolueen jäsenet ja kannat­tajat
kyllästyvät ja siirtyvät kaii-sandemPkräattien
kannattajiksi.
Tällaiseen mahdollisuuteen ovat
porvarilliset sanomalehdet jo useita
kertoja viitanneet. Ja mikäpä olisi­kaan
työläisten asialle sen edulli­sempaa.
Se olisi osoitus aatteelli­sesta
; valveutumisesta, supistaisi
työläisten kesken vallihheitasuu^^^^
eroavaisuuksia ja yhdistäisi voimia
taistelussa työväestöii tämän hetken
etujen puPlUstamisessä. Ennen
muuta tuntuisi tällainen siirtymi­nen
edullisena torjuttaessa käynhis-säolevät
hyökkäykset työväestöh
palkkoja ja sosiaalisia etuja Vas
• t a a n i . • • '
TYÖVÄEN YHTEISTbiMINTA
JA SOS.DEM.-PUOLUE
Suurella tyytyväisyydellä olemme
todenrieet työläisten keskinäisten
suhteiden viimeaikaisen' paranemi­sen.
Suuntakysymyksistä ei enää
kinastella. Päivänpolttavina ovat
kysymykset palkkamarkoista, lapsi­lisistä,
veroista, hintojen housuista
yms. Ja mikä tärkeintä, nyt alkaa
yleistyä se käsitys, että lahjaksi ei
työläinen mitään saa ja että yhteis­ten
asioiden hoito vaatii yhteistä
toimintaa ja voimien kokoamista.
Mutta taistelu jatkuu sos.dem.
puolueessa. Ja puoluekoneiston hal­tuunsa
saanut ryhmä ei halua tietää
mitään työläisten yhteistoiminnas­ta.
Siellä < veisataan vanhoja nuot­teja
yhteistoiminnasta kokoomus­puolueen
kanssa ja pidetään yhteis­rintamaa
porvariston kanssa tärke­ämpänä,
kuin maamme työtäteke­vien
yhteistoimintaa. Paljon valoi­sammalta
ei näjrtä asia ns. skogilais-tenkaan
osalta.
lainen pysty löytämään heidän esiin-tyinisessään
; minkäänlaista selvää
linjaa, jossa tähtäimenä olisi työtä-tekevän
kansan yhteistoiminnan laa-jentaminen.
Näin jää työtäteke­vien
yhteistoimihnan* vätttämätön
aikaansaaminen yhä edelleen vain
Skl>L:n ponnistelujen jä työläis­ten
itsensä rakentaman yhteistoi­minhan
varaan.
Kaikesta edelläsanotusta huoli­matta
porvaristomme näkee hajali-tumisilmiön
sbs.dem. : puolueessa
luokkaeduilleen vahingolliseksi jä
tarjoaa hs^iä neuvojaan auttaak­seen
puolueen eheyttämistä.'
"VAARATON AATE ÖN
SUVAITTU»
Tämä, maamme työväestön voi
mien yhdistämistarkbituksiessä pe­rustettu
SKDL ei sensijaan ensin­kään
pääse nauttimaan porvaristom­me
suosion ja hyvän tahdon päivän­paisteesta.
Niinpä aivan - päinvas­toin
kuin sbsiaUdemok^
dalla toteamme jÖkä hetki* porvaris­tomme
mitä hartaimmin toivovan
keskinäisen taistelun syntymistä
meidän • kansandemokraattien ; kes­kuudessa.
Oikeassa oli se ;viisas,
joka sanoi: "Vaaraton aate on kaik
kialla suvaittu." Jja sitäMn tämä
kansandemokraattinen ti^öVäenliilce
ei porvaristolle sainkaan ole.
Tältä pohjalta ymniärränim| hy­vin
ppryaristomme erilaisen suhtau­tumisen.
Ja yhtä hyvin pivallamme
heidän jopa kadottavan malttinsa
ja tulevan epätoivoisiksi havaites­saan
jatkuvasti meillä toiihitiavan
kaikessa rauhassa ja ettei mitään
ristiriitojen ja hajaannuksen merk
kejäkään täällä sklWL:n rintama-ösuudeila'
esiinny.
MERKILLINEN SYYTÖS
Mutta maassamme on nykyisin
ajattelun vapaus. Ja toiveajattelu
on aina ollut vastausta jäimme suu­rimpia
heikkouksia. Erityisen hel­litty
kohde heidän toiveajattelus­saan
on kuvitelma keskinäisestä ha-,
jaannuksesta ja taistelusta SKDLrn
ja SKP:n välillä. Se merkitsisi to­della
suurta hyötyä suuren rahan
omistajille: Siitä johtuen tuo kan­sandemokraattien
keskinäisen rii­dan
aihe aina uudelleen tuodaan ta^
petille. Niinpä olemme taasen vii­me
päivinä saaneet lukea useista
porvarillisista ja sosialidemokraat-
• il <!)fj<
Montreal. — Viime torstaina
Montrealin'r' vanhimman < päiväleh
den. Heraldin, henkilökunnalle i l -
inoitettiin; :kirjeellisesti, että lehti
suljetaan .seuraavana päivänä, jol­loin
viimeinen numero painetaan.
Tämä'lehti ilmestyi ensunmäisen
kerran vuonna 1811 ja sen nykyi­nen
levikki oli n. 40,000.
. Lehti;^on,olut Montreal Star leh­den
-omistama. Starin presidentti
J. W. McConnell selosti työläisiUe
lähettämässään kirjeessä, että leh­ti
on- tuottanut tappiota monta
vuptta.' •••
Osa työläisistä otetaan Montreal
Starin > palvelukseen ja toisille mak­setaan
erottamispalkka.
Montrealissa on vielä kuusi päi-välehteä.
Vuonna 1953 lakkautettiin
Liberaalipiibolueen äänenkannattaja
Le Canada.
täällä edelleen keskenämme tappe­lemme.
" * Kommunistinen Puoliie se
kuuluu olevan, joka on ryhtynyt
syrjimäSh^^SKDLin johdossa olevia
— hiistä erikseen mainittiiina tÖv.
EuiO' Kil^/jä allekirjoittanut. Mei­dät
^d^tkäblemm niini. , vastoin
SKDLm suositusta sivuutettii jos­tain
Vaaliä^oita järjestelevästä toi­mikunnasta.
Jo- oh meirkillinen syytös. Kuka­han
neropatti sellaisenkin mielet­tömyydet'
on pystynyt keksimään.
Hänellä.hähtävästi on sellainen kä­sitys,
että me elelemme täällä SK-öLrtt
piirissä' työttöhiyydessä ja dU-simme
lisätyön tarpeessa.
Siiu^eicsit^uruksi kaikille vastaus
tajillemme tulkoon sanotuksi: min­käänlaista
'keskinäistä taistelua ei
ole SKmfA ja SKP:n yäliUä ja min-käänlaista/:
syrjimispoiitiikkaa kom
muntstis^eh puolueeseen kuulumat­tomiin
SKDL:n johtohenkilöihin
ina. — Miiutamicn
vuosien kuluttua voidaan matkusta
rak-tiUa Neuvostoliitosta YhdysraK
töihin, ja silloin kestää matka Mos.
kovasta New Yorkim vain kymme­nen
nrinuutUä, sanoi kolme heuvt».
tovenäläistä ävariiustutkijaa, jotka
suorittivat perjantaina välilaskun
Kpöpenhammaan matkalla Moska,
vaan. He tulivat Washuigtonista.
missä he olivat osallistuneet avi
,ruustutkimuskongressiin. v •
Miehet olivat kenraaU Anätol'
Blagonravdv ja hänen koUeegansa
S. M. Poloskov ja A. M. Kasatsldn.
He sanoivat olevan mahdollista et­tei
Sjputoik vöi kiertää maapaiioa
kauemmin kuin 30 päivää, mutta et­tä
se sen jälkeen^ palaa eikä piitM
maahan.. Tiedot, joita venäläiset
saavat satelliitin radiolähettimen
välityksellä, Umoitetaän edelleen jj.
SÄ:n ja muiden maiden tiedemiehil.
l e . ' . y . , „ ' , ' - ' : '
Kiertoläiskokeiluista kertoi Po-ioskov,
että ensi kerralla lähetetään
maailmanayaruuteen koira. V^Ufjcv
se ei tuiisikääri takaisin maanpin,
nalle, saadaan radion- avulla tietoja
koiran tilasta ilmaniatkan aikana.
Tähän liittyen kertoi kenraaU
BlagoiiraVov, että häh oli lähettä­nyt
oman koiransa 100 km:n kor­keuteen
raketissa. Tultuaan takai
sin alas heilutti kou-a häntään ja'
ryhtyi syörhään luuta, hän sanpL,,
Venäläiset avaruustutkijat semi
vät DPA:n kertoman mukaan,'.«t,|
tei saksalaisia rakettiasiantuntijoi- i
ta ole osallistunut avaruustutkimukC
seen Neuvostoliitossa.
nähden *'eifiesiihriy; PäreinminkinJPaikaUisen kuoron harjoitukset
" - ^ -...-i—--:1 pidetääii tiistai iltaisin kello Kali^
deksalta. :'
CSJ:h täkäläisen osaston ylimäär'
räisessä kokouksessa, lokakuun'20
>| pnä,, oli kiinnostava keskustelu-Va­pauden
Teyitystyöstä ja siilien liit­tyvistä
seikoista.—-N.
Etsimälläkään ei tavallinen kansa- tisista sanomalehdistä, miten me
vpiinme '^hpä asiäh; siinä suhteessa
plevänr afvän päinvastainen, kuin
mainittiissa< sanomalehdissä väitet-
-tiin..;'--^^^:^ •/ ^'
"si|JÖ.L%'s N A I N ÖN!
Ja .erjljy^pn painavasti haluamme
sanoa,§jEDL:n piirissä el, esiuiny
minkäänlaista taistelua henkilökoh­taisten
jstu^avoitteiden vuoksi. Tais­telun,
-^yin^yminen henkilökohtais­ten
valta-täi etupyyteiden vuoksi o-lisi
osoiti^ epäterveestä tilasta, fo-dellihen
puolue-elämän mädännäi­syyden,
merkki. Meidän mielestäm­me
olisi vpaljon kunniakkaampaa
esim.-~sos.dem. puolueelle nykyisin
osoittaa,, mitkä yleiset aatteelliset
tai taktilliset syyt ovat synnyttä
neet puolueen sisäisen taistelun,
kuin selittää sen johtuvan puolueen
yläport^UIa, olevien henkilökohtai­sista
riidoista. Sääli puoluetta, jos
näin on asia.
PELASTUKSEN TIE
Niin^^kauan kun maassamme työ-
(Jatku*i;4:Uä sivulla)
Toronto.—Täkäläinen naistenker-ho
järjestää kahviaiset suhnuhtäiiiä'
lokakuun 27* pnä kello 3—6 iltapäi­vällä
Don-haalille, missä nähdään
yksi filmi ja romanialaisten naisten
käsitöitä.
Älkää unhpittako "Tuomari Mart­taa"
joka esitetään marraskuun 10^
pnä alkaen kello 3 ip. Sairaösta-pausten
vuoksi on tämä esitys siir­tynyt,
yllämainittuun päivään. v
CSJ:n,Toronton osaston kuukauEi*
kökbiis on sunnuntaina, marraskuun'
3 pnä alkaen kello 2 ip. '
• Osaston ' valistustoimikunta " kb-'
koöntuutk. 30 pnä-kello 8 iliaiia.
Kaildd Vapauden levitystyöhSri'
kiintyhieet henkilöt oyat tervetulifei-ta^
tähäöjkok^ •»
%^oihen^^^ levitysko. \
kous pidetään sunnuntaina, lokak
27 pnä kello 1.30. Kaikki ylläinal-^
nitut tilaisuudet ovat Don-haalilla,
957 Bröadview A v e . ; ' - r - ^ i
Säjrtiapivdeh - tekijöitä • kutsutat'
Tarmölaäh talkoisiin sunnuntaina,
lokakuun 27 pnä. ' ^ *
JA
SOTAHARJOITUKSISSA -
Seudulla, missä pidettiin manöO'
vereltä, tuli muuan tyttö sOlaD?,
jonka ylittämisen vartiomies kuiten­kin
esti.
- ^ i l t a on räjäytetty, sanoi var­tiomies.
Tyttö luuli miestä huUukä
j % kysäisi toiselta paikalle ilmesty­neeltä
sotilaalta: V
—-Enkö minä saa mennä sillan
yli?
— En;osaa sanoa, vastasi sotilas;
sillä olen ollut jo kuolleena kolme
päivää. .
S on porvarin palkka
Porvari tunnetaan siitä; että hä­nellä
on sammumaton himo rikas­tua
toisten kustarinukseUa.
Myös siitä, että porvarilla on vas­tustamaton
hinku kiduttaa ja tap­paa
ihttusiä sodissaan' silloin,. jos
siitä on hänelle hyötyä. :
Mutta; porvari tunnetaan vielä
siitäkin, että hän on äärettömän
kiittänaätöniiiitä rankkoja kohtaa^
jotka "myyvät porvarille sielunsa
osakumppaneitaan vastaan. Tämä
on nähty tuhansia kertoja, ei vain
rikkurien ja ilmiantajain. kohdalta,
jotka heitetään armotta yhteiskun­nan
jätekasalle siUoin kun he tu­levat
arvottomiksi,, vaan myös.^ sel­laisissakin
tapaiäcässa: kun porvarit
nostattavat esim. tyoyäenliikli^en
johtajapaiKalle' sellaisia suuniuk-sia
kuin esimerkiksi yhdysvalta­lainen
ajurien imionin entinen pre­sidentti
mr. Beck jne.
- Ja kun meillä pakinain ^ fcriiva-reilla
on niut kovin harvoin ii|a^^
suus' ratsastaa, toisen vasikalla.
emme, malta olla esittelemättä
erästä äskeistä topausta, '»inistä
myös näkyy rahamiesten suuri kiit-tämattömyys
auttajiaan kohtaan.
Meidän mielessämme on se ko-realaisheppu,
joka Korean sodan
aikana sai suurta kiitosta ja mainos­tusta
sekä vielä kaupan päälliseksi
suuren rahasummankin. Tarkoitam­me
sitä Pohjois-Korean lentovoimis-sa
ollutta nuorukaista/ joka sadan­tuhannen
dollarin palkkion toivos­sa
^ohjasi venäläistä Mig-15 tekoa
olleen lentokoneen amerikkalaisten
rahasetien käsiin. Tapaus muistot-taneea
hyvin:- Mig-15 suihkukoneet
osoittautuivat silloin miltei yhtä
suuriksi "yUätyksiksi" kuin Jfetivds-toliiton
nyt avaruuteeni lähettämä
Spntnik^ Ja suurista "ihttataisteld-voitoistaan"
huolimatta amerikkalai­set
eivät saaneet alas' yhtään ainoa­ta
Mi&15 suihkukonetta.
- Silloin luvattiin $100,000 palkkio
ja kaikkea hyvää mitS löytyy maan
ja taivasten väliltä sOle; joka va­rastaa,
--yhden tällaisen koneen ja
tuo senramerikkalaisille.
Tällainen mies löytyi lopulte ja
kutenmuistetaan, hän oli silloin
maailman^-suurin sankari, jonka
päätä ^ympäröi miltei pyhimyskehä,
ja jonka,, edessä oli ikuinen para­tiisi
tämän matoisen maailman ka
maralla^
Sen jälkeen on mennyt paljon
vettä .sillan^ alitse. Etelä-Koreaa on
sodan jälkeen "avustettu" siinä
määTfli. .fttei siellä ole avustajilla
kohta mitään otettavaa. Ja äskettäi­set
uutistiedot kertovat, että ame­rikkalaiset
sotilaat ovat siellä am­pua
paukauttaneet ainakin kolme
korealaista; kuten he ovat ammu5^
kelleet «japanilaisia naisia ja muito
"sotilaallisia" kohteita.
Mutta.;Byt tämä puheinen heppu
yalittaa^-että: hänen sankaruutensa
ja suuruutensa on unhoitettu, että
hänelle annettu palkkio on ilmei­sesti^
toisten kon^olliss^_ja että
hähta kohdellaan äitinsä'^suhteen
kuten : ainakin • huonompirotaisia.
.'Juehen: -niini oli sankaruutensa
päivinä Kum Sd^No. Nyt tämä Yh.-
dysval^aiif ^elämäin "miltei, sulau-tiuiiit"
i|ntes on;kuid[emä iiun^
Kenneth Kowe. . ' .
A|'t:n^jjttitistiedon mukaan tämä
mr. Rowe "taistelee, vieia kolme
vuotta kestanyhä taistoluaän saa­dakseen
äitinsä Etelä Koreasta'Yh­dysvaltoihin.
: ,
"Mhiä luulen, ett5 jos hän fao-lee
ennen tänne pääsyä, mini en
voi koskaan olla onnellinen" sanoo
mr. Rowe, joka on äitinsä ainoa
poika ja vakuuttaa, että juuri, «i'
tinsä toimenpiteiden johdosta .i»^
tuU ajateUeeksi rhiteman yU loik­kaamista.
.
Yhdysvaltoihin lähtiessään niflö
suuruutensa päivinä silloiselle KOJö
So Nolle luvattiin, näm hän kertoo,
että on vain ajan kysymys, jojm
hän saa tuotetuksi äitinsäkni Yfr
dysvaltoihin. „.
«Hän rylityi toimenpiteisiin äi­tinsä
tuottamiseksi l^etimiten tä­hän
maahan saavuttuaan" sanotaan
AP:n New Yorkin uutistiedossa.
"Epäonnistuttuaan ponnisteluissaan
hän yritU tuottaa äiUnsä neiah-jaha
Yhdysvaltoihin, mutta kun ^
itsekin oh vieraUija, tämäkin yntyj
epäonnistuL Hänen (äidin) minensJ}
on Yhdysvaltain siirtolästPtt
pitkässä kuotaluettelossa. Itse BOWB
on. oikeutettu saamaan Y h d j^
tein kansataisoikeudet 1961, * i > si ?
Täa koruton't on kertomaa, j f g
lauttaa elävästi mieleen Suom»
kansjan viBihan viisauden, etta'»»»»
"menee herrojen, kanssa ^oa^^
menettää.ioppPseiisakin" Kans^
i i
Ja
koiira.