Vapaus, October 4, 1962

              S i v u 2 Torstaina, lokak. 4 p. — Thursday, Oct. 4, 1962
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R O R G AN
^ O F FINNISH C A N A D I A NS
(LIBERTY) " Establtahied Nov. 6. 1917' •
Edltor: W. Eklund Manager: H. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Edlt<?rial OS 4-4265 •
Publlshecl thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertislng rates upon application, translations free of charge.
Äuthorized as second c^ass m a i l b y t l i e Post Office Department, Otta^wa,
and for payment of postage in caslj.
TILAUSmNNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
3>kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. S.25
, o,.,o,C A N A D 1 A N : L Ä N G U A G E ; P R E S§
Oxfordin oraäkk^öli
Oxfordin mellakka paljasti jälleen kaikessa alastomuu­dessaan
sen omahyväisen demokratian onttt)uden, mitä " v a ­paan
maailman" johtavan maan, Yhdysvaltain imperialismi
käytännön politiikassaan toteuttaa niin kansallisesti kuin
kansainvälisestikin.
Kysymys ei ole nimittäin yksinomaan siitä nuoresta mie-hestäi
j o l t a "valkoiseen hallitsevaan luokkaan" lukeutuvat
mississippiläiset silmäntekevät yrittivät estää opiskelun " v a l ­koisten"
yksinoikeutettuna paikkana olleessa yliopistossa O x -
foi:dissa, vaan siitä demokratian onttoudesta, jota ei millään
tekopyhillä juhlapuheilla voida kaunistella.
J a mikäli on kysymys meidän lehdestämme, n i i n Vapaus
l i i t t y y varauksetta niihin muihin oikeamielisiin canadalai-siin,
jotka tervehtivät mitä lämpimämmin presidentti K e n ­nedyn
toimenpiteitä mississippiläisiä rotusyrjintäsankareita
vastaan j a toivovat ennenkaikkea Yhdysvaltain maineen
puhdistamisen kannalta, että presidentin veli, oikeusminis­teri
Robert Kennedy jatkaisi siitä, mihin presidentti Kenne­dy
lopetti, jä vietäisi Oxfordin mellakoiden j a kuolemanai-heuttajien
todelliset syylliset oikeuden eteen.
Me sanoimme, että kysymys ei ole yksinomaan yhdestä
neekeriopiskelijasta, vaikka Oxfordin tapahtumat kietoutu-v
a t k i n hänen opiskelumahdollisuuksiensa ympärille. Meille
on sanottu, "että Yhdysvalloissa on "enää v a i n " — sadan vuo­den
kuluttua neekeriorjien vapauttamisen jälkeen! — kolme
sellaista osavaltiota, Alabama, South Garolina j a Mississippi,
missä ei ole ainoatakaan sellaista koulua tai oppilaitosta,
missä on sekä valko- että tummaihoisia oppilaita. Tosiasias­sa
tilanne on vielä monta kertaa pahempi. Yhdysvaltain
"etelässä" on ainoastaan 243 koulupiiriä, 2,265 koulupiiristä,
missä on edes aloitettu valko- j a tummaihoisten lasten y h ­teisopetuksen
toteuttaminen. Etelävaltion noin 2,800,000
neekerilapsesta on v a in 10,000 samoissa kouluissa valkoihois­ten
lasten kanssa.
Toisin sanoen,, rotusyrjintä jatkuu suuressa joukkomitasr
sa neekeriväestöä vastaan. Muistaa myös tulee, että neeke-rilapsia
varten muodostetut erilliset koulut ovat teknillisesti
j a opetuksellisesti huomattavasti huonoimpia kuin valko­ihoisten
lasten koulut.
K u n esim. Oxfordin yliopistojupakan keskiseltä henki­löltä,
pienikokoiselta j a hintelältä 29-vuotiaalta James Mere-dithiltä
tiedusteltiin, miksi hän haluaa päästä yksinomaan
valkoihoisten oppilaiden miehittämään Oxfordin yliopistoon,
• n i i n hän esitti yhdeksi syyksi sen, että neekereille varattu­jen
yliopistojen opetustaso on huonompi, ja hän lisäsi: " M i r
nua kiinnostaa enemmän Mississippin neekerien tarpeet kuin
henkilökohtainen halu oppiarvon saantiin";
SOTAAN PÄÄSISI. MUTTA EI OPPILAITOKSEENI
Oxfordin "myrskyn aiheuttaja'' on edellämainittu nuori
neekeri, mr.-Meredith, joka kelpasi aikoinaan Yhdysvaltain
asevoimien palvelukseen, mutta ei rotusyrjinnän kyllästä­mään
Oxfordin yliopistoon! Hän palveli vuonna 1950 keskin
koulusta päästyään Yhdysvaltain ilmavoimissa. Palvelus­aikansa
päätyttyä nuori Meredith otti pestin ilmavoimiin ja
hänestä t u l i tällöin' vääpeli (staff sargent^. Hän sai kunnial­lisen
vapautuksen vuonna 1960 ja myös hyVän käytöksen
• mitalin./.
Mutta kuten sanottu, hänen nenänsä edessä lyötiin Ox­fordin
yliopiston ovet kiinni yksinomaan tumman ihonvä­rinsä
takia.
KETKÄ OVAT TODELLISIA SYYLLISIÄ?
On noussut kysymys, kun Oxfordin yliopistossa järjeste­tyt
valkoihoisten mylviäiset Meredithiä vastaan johtivat
kahden -ihmisen kuolemaankin, että ketkä ovat todellisia
. syyllisiä?
Ne huligaaniainekset, jotka tuotettiin jopa satojen mai­l
i e n päästä metelöitsemään tätä neekerinuorukaista vastaan,
vaiko ne johtavat ainekset, jotka puheillaan, käytöksellään
j a esimerkillään yllyttivät harkintakyvyttömiä aineksia tä­hän
hulinointiin? /
Vastaus on ilmeinen, vaikka emme olisi koskaan kuul­leet
sanontaa, että parempi olisi ripustaa m y l l y n k i v i sen kau­laan,
joka pahentaa yhden näistä pienemmistä, ja upottaa
hänet meren syvyyteen.
Emme halua puolustella tähän neekerivastaiseen rette-löintiin
osallistuneita yksilöitä emmekä missään tapaukses-
_ sa niitä, jotka aiheuttivat siellä^kahden ihmisen kuoleman.
Mutta pääsyyllisiä ovat;.sittenkin_Jcäsittääksemme ne
mississippiläiset "silmäntekevät", jotka eivät panneet tikkua ^
r i s t i in tämän rett^löinnin ehkäisemiseksi, vaan yllyttivät
kiihoituspuheijlaan valkoihoisia kannattajiaan-osallistumaan
rettelöintiin.
: ' Kuten tapahtumien kulkua seuranneet lukijat tietävät,
Mississippin osavaltion kuvernööri Ross B a r n e t t— jolla tie­detään
olevan halu päästä kannattajiensa tukemana senaat­toriksi
— näytti pitäneen oikein "herran lahjana" sitä mah­dollisuutta,
että hän sai tilaisuuden uhmata liittovaltion v i ­ranomaisia,
oikeuslaitosta ja vieläpä presidentti Kennedyä­k
i n . Hän laskelmoi, että siitä tulee hänelle poliittista pää­omaa
rotusyrjinnän hengessä kasvatetun valkoisen Väestön
keskuudessa. Näin ainakin asia näyttää olevan. Kuvernööri
Barnett julisteli, että Mississippin oppilaitokset on pidettävä
rotuja eristävinä laitoksina sittenkin, vaikka tilanne kehit­t
y i s i niin pahaksi, että hänen täytyy sulkea oppilaitosten
ovet "Hyvä Jumala oli ensimmäinen rotujen eristäjä" hän
sanoi Jumalaankin vedoten. "Hän teki meidät valkoihoisik­si
siksi k u n hän halusi, että me pysyisimme sellaisina .,."(!)
K u n osavaltion korkein viranhaltija pitää tällaisia pu­heita,
n i i n ei ole ihme, vaikka, se saakin yhteiskunnallista
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Tom Kopra, R . R . l , Worthing-ton,
Ont., täyttää 75 vuotta sunnun­taina,
lokakuun 7 päivänä; Ylidym-me
ystävien j a tovereitten onnit-teluitiin.
Länsi-Irianin
sopimus YKssa
YK, New Y o r k , ^ Y K n yleisko­kous
on liyväksynyt päätöslausel­man,
jojsa Y K valtuutettiin nou­dattamaan
Hollannin ja Indonesian
kesken elokuun 15. päivänä sol­mittua,
Uutta Guineaa koskevaa so­pimusta.
Päätöslausemaelidotuksen mu­kaan
yleiskokous
— osallistuu sopimukseen, jonka
mukaan Länsi-Irianin liallinto tiir-retään
Hollannilta Indonesialle en­s
i , vuoden toukokuun 1 päivänä
Y K n lioidettua hallintoa siirtymä­kauden
ajan.
— tunnustaa Y K n pääsiliteerille
U Tiianlille sopimuksen mukaan
uskotun osan, j ^
— valtuuttaa hänet suorittamaan
hänelle sopimuksessa uskotut teh­tävät.
'Novoje Vremja' USAn eri
piirien Kuuban suhteista
Viime aikoina on Yhdysyaltojen
monopolistisessa lehdistössä huo­mattavasti
voimistunut kampanja
Kuubaa vastaan.' Hearstin ja
Scripps-Howardln konsernien feh-det
kehottavat ryhtymään laseelli-sen
interventioon Kuubaa vastaan.
Muuan republikaaninen senaattori
vaati Yhdysvaltojen hallitusta lä­hettämään
Kuubaan 'sotajoukkoja,
valtaamaan Havannan ja: miehit­tämään
maan", toteaa neuvostoliit­tolainen
kansainvälisen tilanteen
tarkkailija "Sovremennlk" viimei­sessä
Növoje Vremjan numerossa,
jossa käsitellään Yhdysvaltojen ja
Kuuban tilanteen kehitystä viime
viikkojen aikana. Kirjoitus, joka~
on julkaistu jo ennen Neuvostolil- _
ton Yhdysvalloille esittämää vaka­vaa
varoitusta puuttumisesta: Kuu­ban
asioihin, antaa selvityksen sii­hen,
miksi Neuvostoliitto piti täl­laista
varoitusta välttämättömänä.
Julkaisemme "Sovremennikin"
katsauksen hieman lyhennellen.
Kuuban vastaisen kohun oikeutta­miseksi
on Inskettu liikkeelle val­heellinen
huhu, Jonka mukaan K u u ­baan
olisi sijoitettu neuvostoliittolai-
Brasilian vetoomus y-ase-kokeiden
kieltämisestä
New York. — Brasilian ulkomi­nisteri
Alfonso Arinos de Melo
Franco avasi torstain keskustelun
Y K : n yleiskokouksessa vetoamalla
"neljän suuren^ulkominlstereihin".
Hän kehoittl näitä välittömästi pa­nemaan
'New Yorkissa käyntiin
epäviralliset neuvottelut ydinase­kokeiden
lopettamiseksi.
de Melo Franco selitti edelleen
Brasilian myöhemmin saattavan
esittää päätöslauselmaehdotuksen,
"jonka valtuuskuntien suuri enem­mistö
voinee hyväksyä. Nämä ovat
epäilemättä klinostuneempia ydin-
-asekokelden pikaisesta lopettami­sesta
kuin sotilaallisesta valtatais­telusta".
Hän kannatti puolueettomien
maiden Geneven aseistariisunta-konferenssissa
tekemää ehdotusta
ja välitti sitä "väärää tapaa", jolla
molemmat suurvallat olivat tulkin­neet
tätä ehdotusta. Suurvaltojen
on pidettävä mielessä, että nykyi­nen
ydintekniikka vaatii "niitä ar­vioimaan
uudelleen ideologiset nä­kökantansa",
sanoi de Melo Fran­co..
•
Brasilian ulkoministeri ehdotti
myös, että latinalainen Amerikka
julistettaisiin ydinaseettomaksi
vyöhykkeeksi.
I s ia sotavoimia Ja rakennettu rakettir
! tukikohtia.
On väitetty, että myös president­ti
Kennedy olisi tietoinen näistä
"sotajoukoista» ja "tukikohdista".
Kuitenkin esiintyessään: elokuun
29. päivänä lehdistökonferen.ssi8sa
presidentti tosiasiallisesti kielsi nä­mä
väitteet. Hän ilmoitti, että
Washingtonilla "ei ole mitään to­disteita"
neuvostojoukkojen sijain­nista
Kuubassa.
Missä on s i t t en todellinen syy tä­hän
vastuuttomaan kohuun?
Sen jälkeen, k u n kuubalaisten vas­tavallankumouksellisten
maihinnou-suyrltys
romahti j a Yhdysvallat epä-
"onnistui Punta del Estessä, missä se
y r i t t i saada latinalaisamerikkalais­ten
valtioiden ; l u v a n aseelliselle
puuttumiselle Kuuban asioihin.
Washington väliaikaisesti luopui
aseellisen intervention suunnitelmis­ta.
Amerikkalaiset poliitikot olivat
tulleet johtopäätökseen, että laskel­ma
kaplna.sta Kuubassa yhtaikaisesti
vastavallankumouksellisen ryhmän
maihinnousun kanssa oli v i r h e e l l i ­nen
Kuuban kansa osoitti poikkeuk­sellista
valppautta j a yhtenäisyyttä.
Tällöin Wa8hincrton hieman
muutti taktiikkaa. Amerikkalaiset
strategit päättivät näännyttää
Kuuban. Juuri tähän päämäärään
pyrki Yhdysvaltain käyttämä saa­ren
taloudellinen saarto ja niin
ikään taloudelliset tuhotoimenpi-teet.
Joita amerikkalaiset agentit
suorittavat. Washingtonissa laske­taan,
ellä keinotekoisesti synnyte­tyt
vaikeudet heikentävät Kuubaa
si.säise.sti ja sen jälkeen siitä on
helppo selviytyä.
Wa.>:hingtonin johtavien piirien ja
republikaanisen senaattorin välillä!
on it-se asiassa ristiriitaa vain m a i -i
de M e l o / F r a n c o kosketteli myös j hinnousun ajankohdasta. i
kauppäky.symyksiä j a varoitti suosi- i Amerikan politiikan luonne ei voi |
masta eräitä tiettyjä ma i t a . Bra.silja .'o"«i herättämättä suut tumus ta. K u u - \'
kannattaa ehdotusta kan-sainvälisen • ba on itsenäinen maa. Y K n ja mo-i
kauppakonferenssin kutsumiseksi' "Ien muiden kansainvälisten järje.s- ' K u u b a n pyyntöön j a samalla kerral- i
maiden avulla selviää vaikeuksista.
Nähdessään vallankumouksellisen
hallituksen sisäisen Ja kansainvälin
sen aseman lujittuvan nämä p i i r it
vaativat välitöntä maihinnousua,
koska muka Kuuba uhkaa Y h d y s v a l ­tojen
turvallisuutta . . .
Väite, että Kuuba muodostaisi so­tilaallisen
uhan Yhdysvalloille, on
tarkoitettu esitettäväksi täydellisille
idlooteiPe. K u k a voi vakavissaan us-
'.koa, että sellainen pieni maa k u in
Kuuba, Jonka väkiluku o n k a i k k i a an
kuutisen miljoonaa, voisi laatia
hyökkäyssuunnitelmia Yhdysvaltoi­h
i n ! Tällaisen "typeryyden keksijät
kirjaimellisesti unohtavat, että K u u ­ba
ei ole suinkaan muodostanufsotj-lästukikohtaansa
—Yhdysvaltain alu­eelle,
vaan päinvastoin Pentagon p i ­tää
tukikohtaansa K u u b a n maape­rällä.
.Tosiasiassa ei pelätäkään Kuu­ban
taholta sotilaallista vaaraa,
vaan siellä suoritetun vallanku­mouksen
vaikutusta latinalaisame­rikkalaisten
maiden keskuudessa.
"Sovremennik" käsittelee tämän
jälkeen Kuubaan elokuun 2. päivänä
suoritettua ilmahyökkäystä ja jat­k
a a : '
— Yöllinen lento Havannaan, k i i -
hotuskampanja Kuubaa vastaan ja
Washingtonin johtavien piirien kakr
simielinen suhde näihin rauhan kan^
naita vaarallisiin provokaatioihin
uudelleen osoittavat, miten suuri
vaara uhkaa saarivaltakuntaa.
Näissä oloissa Kuuba ei voi olla
pohtimatta turvallisuutensa lujit­tamista.
Ei suinkan ole sattuma,
että viime päivinä Moskovassa vie­raillut
Kuuban yhtyneiden vallan-kumousjärjestöjen.
kansallisen joh­don
valtuuskunta esitti neuvosto­hallitukselle
pyynnön saada aseel­lista
ja vastaavaa teknillistä asian­tuntija-
apua Kuuban asevelvollis­ten
opettamista varten.
Neuvostoliiton taholta suostuttiin
koolle ensi vuonna, hän lisä.si.
B r a s i l i a n edustajan, jälkeen p u h u i;
Y!^dysva'tain YK-valtuutettu . Ste-
Venson. jonka puhe oli Reuterin vä­littämän
.selostuksen mukaan varsin
demagoginen ja epäkonkreettinen.
Hän puhui mm. .siitä, miten ."painos­tus
Länsi-Berliiniä kohtaan oli va­kava
uhka. rauhalle" sekä- .syytti
Kuubaa sen "kumoukselIi.se.sta k a m -
pnnja.<:ta" naapureitaan vastaan ja
K i i n . i a Vprovokaatiopolitiikasta"'. D e -
magogisesti . Steven.son vieritti syyn
lykkääntymisestä
töjen jäsen, sen hallituksen on t u n ­nustanut
.suurin osa valtioista, maa
i ci o'e
! csn. Ja
i a tehtiin .sopimus Neuvostoliiton t a ­loudellisesta
ja teknillisestä avusta
B E A V E R L A K E N NAISTENKERHO, Bfiaver Lake, Ont., lahjoiUaa
$5.oa'ycia(pden ja L i e U n IiyVttsi Ja keUoittaa IcaHOda Nai8feiik«rl>ojaJ >
lahjoittamaan vointinsa mukaan lebtiemme ilmestymiseii turvaamiseksi^''
^ ^tOfVO SALO, B e a v e r t a k e , Ont., vastaa $2.00 saamaansa haastee­seen
Vapauden hyvä&si^Jakehpittaa kaikkia haasteen saaneita vastaa-
: maan' hafisteensa. • ^ '
TV-PARTANEN, Haarat, Ont., lahjoittaa $2.61 Vapauden ja L i e k i i t'
hyväksi ja haastaa JPack Liinamaan, jossal^in Sudburyn penikalla.
V I C k Ä H 6 , Hearst, Ont.; vastaa $3.00 John Hookin haasteeseen V a ­pauden
j a L i e k i n hyväksi.
ERO L A H T I N E N , Hearst, Ont.,: lahjoittaa $5.00 Vapauden hyväksi
ja toivoo, että kaikki lehtemme lukijat tekevät samoin.
HULDA J A E D W A R D TERHO, Niagara Falls, Ont,, vastaavat $5J)0
Vilho Virenin ja Ida Rojolan haasteeseen toivossa, että kaikki maksavat
haasteensa.
MARTHA E K H O L M , Timmins, Ont, vastaa $3.00 saamiinsa haastei­siin
j a toivoo, että kaikki vastaavat haasteensia.
ANNI AHO, Timmins, Ont., vastaa saamiinsa haasteisiin lahjoitta­malla
$3,00 Vapauden hyväksi,
EMELI SAARI, Timmins, Ont, lahjoittaa $2.00 Vapauilen ja L i e k in
hyväksi ja haastaa John Isokosken, Timminsista, O n t \ ,
E. BROIJER, S t Catharines, Ont, Vastaa $5,00 saamiinsa haasteisiin
ja toivoo, että kaikki haastetut tekevät parhaansa.
A L F R E D MÄENPÄÄ J A E M I L B A L A N D E R , Gardiner, Ont., lah-joittavat
yhteisesti $4.00 Vapauden j a L i e k i n hyväksi^
L Y Y L I J A R U D O L F H I L T U N E N , Porcupiife, Ont, vastaavat $2.00
Toivo Järviahon haasteeseen Vapauden j a L i e k in hyväksi.
AINO J A VÄINÖ ANTTILA, Sudbury, Ont, lahjoittavat $5.00 V a ­pauden
ja L i e k i n hyväksi.
NICK K O H T A L A , Rocky Mountain House, Alta, lahjoittaa $4.00 V a ­pauden
ja L i e k in hyväksi ja toivoo kaikkien Va.iauden ja L i e k i n luki­jain
tekevän samoin vointinsa mukaan.
JOHN H A K A L A , Vancouver, B . C , lahjoittaa $2:50 Vapauden ja
L i e k in ilmestymisen hyväksi ja haastaa kaikki ELÄKEVAARfT teke­mään
.samoin tai paremmin, jotka eivät'^vielä ole sitä tehneet
H A N N A KOSKI, Long Lake, Ont, vastaa $200 T i l i ja Vie. Hänni­sen
haasteeseen ja haastaa puolestaan seuraavat: Ida Tuokko, John Sal­minen
ja N i i l o Toikka, kaikki Long Lakdta,: Ont.
EMMA MÄKI, Kirkland Lake, Ont „ lahjoittaa $5.00 Vapauden jä
Liekin hyväksi ja haastaa Emma Niemen, Rouynista, Que.
SELMA J A VÄINÖ J A A K K O L A , Kirkland Lake, Ont, vastaavat
$5.00 saamiin.sa haasteisiin Vapauden ja L i e k in hyväksi ja toivovat, että
kaikki tekevät samoin.
HELMI J A E I NO VÄLKKI, Toronto, Ont, vastaavat $10.00 Esther
ja Toby Hakalan haasteeseen ja haastavat seuraavat: Rauha j a Kosti
Närhi sekä Laura ja Yrjö Tuisku, St. Catharines, Ont., Hilma «ja Eino
Luoma, Lempi ja Jussi Kuuttila, Toronto, Ont,, jokainen vointinsa mu­kaan.
Kiitos Esther ja Toby haasteesta!
AINO J A HUGO SIREN, Nakina, Ont, lahjoittavat $4 00 Vapauden
ja Liekin hyväksi, että niiden.ilmestyminen olisi turvattu.
A L M A J A E I NO X U I S K A , Geraldton, Ont., vastaavat $3.00 Tom He­ralan
haasteeseen Ja haastavat seuraavat: Onni Heinonen ja Eino Salmi­nen,
Geraldton, Ont.
KIRSTI J A L A U R I R A U H A L A , Maiartic, (Jue., vastaavat $3.00 A n ­na
Luotosen haasteeseen ja haastamme kaikki valtion vanhat lukuhalui­set
tekemään vointinsa mukaan.
R. K A A R A K A I N E N , ChateauRuay, Que, vastaa $5.00 K. ja K. K a r t ­tusen
haasteeseen ja haastaa Väinö Lundenin jatkamaan haastetta.
/AINO J A URHO OKSANEN. Toronto. Ont., vastaavat $5 00 saamiin,
sa haasteisiin Vapauden ja L i e k in hyväksi.
E. J A E . HÄMLIN, Toronto. Ont, vastaavat $5.00 saamiinsa haas­teisiin
ia haastavat Tyyne ja .'Vntti Ketolan, Torontosta, O n t
; , i . i 1 A.mNiTi iT. iIi LLiEuHi i T1 Ii oS.An yA«Ri tLi , K» aafpJ uussikv uassiiini Ke,. OV I InI .t, , vMa assitaaa a i.<^>oi5..v0 0 saamiinsa
koska..n Ollut Yhdy.svaltojen , K u u l , a ' l e . Tämä koskee erikoisesti, haasteisiin ja haastaa Matti Mäntysen, Kapuskasingista, O n t
kaikesta tä.stä, hnolimatta. j uuden metallurgisen tehtaan raken-vastuunalaisilla
paikoilla VVashing-j tamista sekä kolmen toimlnna.ssa
toni.sja olevat henkilöt hämmästyttä- | olevan metallltehtaan korjaamista,
väliä avomieli.syydellä ja julkisesti | K a i k k i tämä auttaa suuresti K u U -
kasittelevät suunnitelmia tunkeutu-; baä tulevaisuudessa,
misesta tähän maahan j a ..sen mie- j
hittämi.sestä.
tuu kansaamme, ei kuitenkaan ole
peruskirjan kunnioittamista", hän
j.sanoi.
j a eräiden i
edustajat I
suosiotaan
pohjasakkaa liikkeelle. Vähem-mistäkin
kiihoituspuheista ym­märtävät
sekä huligaanit että j ydlnasekoekiellon
rotusyrjinnän avulla väärään I Neuvostoliiton harteille.
ikasvatetut ainekset, että nyt | K I ' U B A N VASTAUS
on tilaisuus tehdä mitä halu-j
•' . . • ..u« H * o ! ' Kuuba. .syytti torstaina Yhdv.sval- täan ja panna rangaisema.Ua i . . . . , , :
\ . • . ;toja .'::ita. etta .se suunnittelee laaja-hulinaksi,
i m i t t a i s t a hyökkäy.stä K a r i b i a n mc-
FASISTIKENRAALI " \'''' ^^^"-^''^ vas*«an-i
Kuuban Y K : n valtuutettu Mario
JOHDOSbA . .JGarcia-lnchaustegui esitti syytök.sen
Asiaa pahensi vielä sellais- j vastauk.sena Stevensonin lausuntoon,
ten: piirien, kuin esimerkiksi 1 G a r c i a mainitsi steven.sonin vakuut-eläkkeelle
vastikään jääneen 1 ^.^neen, että Yhdysvallat kunnioit-kenraalimajuri
Edwin A. W a l - j ' " ' ' ^^^^ peruskirjaa,
kerin yllytys ja kiihoitus h u l i - 1 haiiituk.senne suhtau-noinnin
puolesta. Kenraali
Walker tunnetaan pahamainei­sen
fasistisen järjestön, John
B i r c h Societyn yhtenä gramo-fonimaisena
puhemiehenä. K u ­ten
odottaa saattaa, Walker oli
yllyttämässä ja kiihoittamassa
Oxfordin ylioppilaita heti siitä,
lähtien kun viime sunnuntaina
tiedoitettiin, että neekerinuo-rukainen
Meredith oli hyväk­sytty
mainitun oppilaitoksen
asuinsijoille.
Sitä aikaisemmin kenraali
Walker julisti, että hän aikoo
johtaa "tuhansia vapaaehtoi­sia,
kuvernööri -Ross Barnettin
t u e k s i "— ja myöhemmissä u i i -
tistiedoissa kerrottiin, että joi­takin
näitä "vapaaehtoisia" oli
tullut metelöitsemään peräti
500 m.ailin päästä.
Ylläolevat tosiasiat osoittavat
käsittääksemme kiistattomasti,
että syytettyjen penkille pitää
vetää, jos oikeutta mielitään
jakaa, paljon muitakin kuin,
varsinaiseen hulinointiin osal­listuneet.
Tosiasiassa Oxfordin
tapahtumista on syytettynä ko­ko
Yhdysvaltain nykyinen val-tiokomento
ja sen puitteissa
vieläkin joukkomita.ssa kautta
maan harjoitettava rotusyrjin­tä.
Nähtäväksi vain jää, viekö
presidentti Kennedy tervetul­leen
Oxford-ohjelmansa lop­puun
asti maansa maineen pe­lastamiseksi,
vai tyydytäänkö
siellä vieläkin vain kaikkein
räikeimpien ' r i k k a ruohojen
pois' kitkemiseen siitä' demo­kratian
kesantomaasta, mikä
näyttää kasvavan enemmän
nokkosia, takiaisia j a karriai-sia
kuin hyödykkeitä.
! Yhdysvaltojen suorittama kaikkien
taloudellisten suliteiden katkaisemi-i
n e n Kuubaan ei voinut o U a a s e t t a -
: matta tätä pientä maata vaikeaan
1 tilanteeseen. . K u i t e n k i n laskelmat,
j etta tämä saarto oli.si johtanut: v a l -
j lankumpukselli.sen järjestelmän . k u -
ikistumiseen. olivat lyhytnäköisiä.
! Wa.shinfi:ton jätti \-ähin(ään kak-i
si K e i k k a a huomioonottamatta. En-y
sinnäkin kansan vallankumouksel-i
ILsen inno.stuksen sen nyt ensi ker-
1 ta eläessä todelllses.sa vapaudessa,
! sekä toiseksi Kuuban luotettavat
ystävät. Jotka kykenevät ja ovat.
valmiita antamaan tehokasta apua.
j • • • • ' v. . ' • *
; Neuvosto'iiton Ja muiden sosiali.s-
• tisten maiden rahtialukset kuten
1 myös eräiltä kapitalistisilta mailta
i täiä tarkoitusta varten vuokratut
"Voitte sanoa aggressiivisille ken­raaleillenne,
että y l i kuusi miljoonaa
kuubalai.sta on valmiina puolusta­maan
Y K : n peruskij-jaa muutenkin
kuin pelkillä kaunilMa sanoilla.: T o r ­jumme
lausuntonne, joka merkitsee I
vain uutta tapaa salata l a a j a m i t t a i - j että
nen hyökkäys, jota Yhdysvaltain j
hallitus valmistelee kansaamme va.e- j
taan", sanoi Garcia: j
So.siali.stisten . maiden
puolueettomien maiden
o.soittivat voimakkaasti
G a r c i a n lau.sunnolle.
Yleiskesku.stelus.sa on perjantaina
tauko. Tällöin käsiteMään Hollannin
ja Indonesian solmima läntistä Uut­ta
Guineaa ko.skevaa sopimusta. Näi­den
kahden maan odotetaan esittä­vän
päätöslau.selmaehdotuksen, Joka
valtuuttaa Y K : n väliaikaisesti huo­lehtimaan
tämän alueen halllnno.sta
toukokuun 1. päivään saakka, jolloin
Indonesia ottaa vastatakseen h a l l i n -
totoimenpitejstä.
Äbrahilincdnkin
leivasulinUteen
! Washington. — Maailmankuulu,
i.'\brahanvLihcolniä esittävä patsas
! on joutunut vandaalien hävitysvim.
I man köhleöksi. Poliisiviranomais-i
ten torstaina antaman ilmpituksen
•mukaan ön patsaaseen maalattu
i teksti:. "Neekereiden rakastaja".
; I.,aiise oli kirjoitetlu 25 sm korkein
; kirjaimin patsaan; jalustan toiseen
[sivuuhV •
} Myöhemmin huomattiih, että sa­na
''neekeri" oli maalattu myös
erääseen muistomerkin läheisyy­dessä
olevaan penkiciin sekä sana
'niggeivsyille," muistöiheikkisillan
kiimrhallekin puolelle' Kaikki liävi-tystyön
merkit poistettiin hopeas-t
i . - v v : ' ' . '
Miljoonat ihmiset kaikkialla maa­ilmassa
ovat käyneet katsomassa
muistomerkkiä sen Yhdysvaltain
piirit ovat raivois.saan nähdessään; j presidentin kunniaksi; joka lopetti
Kuuban kansa sosialististen j orjuuden.
laivat kulkevat säännölli-sestl K u u ­baan,
vievät sinne viljaa ja maatar
louskoneita, .säilykkeitä ja tehtaiden
työstökoneita, öljyä ja keinolannoit­teita.
Yhdysvaltojen monopolistiset
MATTI M A N T Y N r N , Kapuskasing, Ont, vastaa $2.00 V i k i n ja A n ­tin
haasteisiin ja kehoittaa kaikkia haasteen saaneita vastaamaan haas­teensa
tai tekemään lahjoituksensa lehttemme hyväksi.
ANNA J A J O H N LEINONEN, Toronto, Ont., lahjoittavat $5.00 V a ­pauden
ja L i e k in hyväksi.
KATP,I M E R T A N E N , Toronto, Ont, lahjoittaa $3.00 Vapauden ja
Liekin hyväksi,
HELMI NIKANDER, Toronto, Ont,, lahjoittaa $3.00 Vapauden ja
L i e k in i'me.siymisen turvaamiseksi,
OLGA J A K A L L E , Toronto, Ont, lahjoittavat $2.00 Va£»auden ja
Liekin hyväksi.
IMPI J A VÄINÖ. Toronto, O n t ; lahjoittavat $5.00 Vapauden ja L i e ­kin
hyväksi;. .
CSJ:n N O L A L U N OSASTON BINGO, joka oli P i i l on farinilla, tuotti
$6.15 lehtiemme haasteryntäyksen hyväksi. Haastamme Intolan, K i v i ­kosken
y.m. sellaiset paikkakunnat joissa järjestötyö on j o k u o l l u t mat­ta
lehtiemme ystäviä on järjestämään hingopaartit lehtiemme ilmesty­misen
tukemiseksi.
FLORA SAVOLA, Vancouver, B. C , vastaa $3.00 Martti Sutisen
ia Anna Matsonin haasteisiin ja haastaa seuraavat: Hoby Laurila ja
Kalle Malinen, Port Arthur, Ont., Anni Aho ja Fanny Ristimäki, Tim­mins.
Ont.. Senia i a Toivo Torvinen sekä Carl Ellisson, Vancouver, B . C.
MARTHA SUOJANEN, Vancouver, B. C , vastaa $2.00 Sofia ja V i i :
ho Luoman haasteeseen ja haastaa Aino Wälimaan, Vancouv.erista, B . C.
AINO WÄLIMAA. Vancouver, B. C , vastaa $2.00 Martha Suojasen
haasteeseen.
Tässä katsauksessa - _ - _ _ — - - - - : _ — — $ 189.26
Ennen Vapaudessa'julkaistuja 4,331.50 ,
4,520.76
Liekissä julkaistut l a h j o i t u k s e t — — — ^ 561.05
Yhteensä — --$5,081.81
PÄIVÄN PAKINA
Muukalaislegioonaa —_
ei hajoiteta
Pariisi, Ranskan muul ,.isle-gloonaa
ei hajoiteta, ilmoitti Ran.s-kan
armeijan mini.steri Pierre Me-ss--
mer lauantaina.
Algerian sodan päättymisen Jäl­keen
on ollut liikkeellä huhuja, että
legioona, jonka jäseniä oli .sekaan­tunut
kumoukselliseen toimintaan,
hajotettaisiin.
Vastatessaan kommunistisen edu.s-tajan
Robert Bellangerin kysymyk­seen
Mes.smer kielsi nämä huhut
Hän ILsäsI; ettei tällä hetkellä suun­niteltu
legioonan yk.sikköjen siirtä­mistä
Ranskan Guianaan, j a että l e ­gioonan
koko tulisi olemaan tämän
uusien tehtävien vaatimusben m u ­kainen.
Tilatkaa Vapaus!
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan
Incon suuri pakkolomauttaminen
on nyt yleisen puheen aiheena, ei­kä
suinkaan suolta, sillä yksistään
Sudburyn kaupungille siitä koituu
viikottain $250,000 o.stovoiman vä­hennys.
Se tuntuu pikkuliikemiesten että
muiden alojen työläistenkin elä­mässä.
_: ;
_ Meidän lehdessämme pn aikai­semmin
kerrottu melko yksityis-kohlaisesfi,
miten Mine Mill union
osasto No. 598 vt. johtokunta, ja
jäsenistö ryhtyi heti puolustamaan
niitä työläisiä, joita pakkolomautus
uhkasi, sekä samalla myös kaupun-jjin
yleisiä etuja.
Ja parin päivän kuluttua sen
jälkeen kun Inco tiedoitti suunnit­teilla
olevasta pakkolomautukses-laan,
pidettiin Mine Millin osasto
598 jäsenistön kokous, missä hy-väk.
syttiin vastaehdotu.s, jonka mu­kaan
Inco pitäisi työssä kaikki työ­läisensä,
ja työläiset suostuivat v ä r
liaikai.sesti siihen, että he olisivat
viisi viikkoa kuudesta työssä ja
saisivat kuudennesta viikosta työt­tömyysvakuutusmaksun.
Mutta ne suuriääniset piiriti jot­ka
tulivat Incon työläisiä reittauk-sellaan
"vapauttamaan", olivat
tä.ssä kriisitilassa melko avuttomia
ja kokonaan puhumattomiakin
kymmenkunta päivää,
Eivät sentään vallan äänettömi­nä.
Heti sen jälkeen kun Inco tie­doitti
pakkolomautusaikeistaan,
tuli terästyöläisten union virkaili-;
joilta Port Colbornesta lausunto,
että Incon pakkolomautus on " p i k ­kuseikka"
(inconsequential). Tä­mä
siitäkin huolimatta_v.aikka-pak-kolomautus
tarkoittaa siellä työvoi­man
vähentämistä noin 25-prosenf-tisesli
Port Colbornessa -'vapautet­t
i i n " Incon työläiset Mine Millin
turvasta ja tuesta. Työläiset saa­t
i in siellä äänestämään teräsunion
puolesta. Ja nyt k un heitä kohtaa
pakkolomautus aina 8-vuotiseen
palveluun saakka, niin "vapautta­jat"
sanoivat, että " s e on " p i k k u ­seikka"!
Mutta kun kaikesta pahuudesta
ja kyvyttömyydestä syytetty Mine
M i l l ryhtyi täällä heti puolusta­maan
Incon työläisiä, niin reit-taajatkin
heräsivät lopuksi Ja niin
julkaisi terästyöläisten union
huippujohto vihdoin viimein, eli
viime maanantaina tekopyhän lau­sunnon,
että Incon pitäisi antaa
osaltaan työttömyysavustusta nyt
pakkolomauttamilleen työläisille.
Tämä on tosin vähän toista
kuin Port Colbornesta saatu en­simmäinen
lausiinto, että satojen
työläisten pakkolomauttaminen on
muka vain "pikkuseikka". Mutta
kysyä täytyy, onko tämän raharik- ilmeisenä tarkoituksena onl pitää
kiauksistaan kerskuneen teräsunion vieläkin Incon työläiset kahteen
ehdotus yhtään sen parempi kuin leiriin jaettuna.
Mine M i l l i n esitys Incon työläisten
etujen kannalta katsoen?
Me uskomme, että tässä vaikeassa
tilanteessa, joka johtuu suurelta
osalta: siitä; että reittaajat ovat
heikentäheet työläisten rivejä Joko
tietoisesti tai tietämättään, ei voi­da
mitään "sataprosenttisesti" hy­vää
vastaohjelmaa esittää. Mutta
Jos katsotaan asiaa puhtaasti Incon
työläisten etujen kannalta katsoen,
huomioiden heidän loma- ja vakuu-tusetunsa,.
niin Mine_MilIin ehdotus,
on j s i l l e n k in monta kertaa parem­pi
kuin terästyöläisten union pa­hoin
myöhästynyt esitys..
Sitäpaitsi Mine Millin ehdotuk­sen
etuisuutena on se tosiasia, että
se on käytännöllinen ja yleisesti
ymmärretty esitys; mikä .saa laajo­jen
joukkojen kannatusta sekä In­con
työläisten keskuudessa että hei­dän
ulkopuolellaankin.
Meistä siis tuntuu, tttä terästyö­läisten
union myöhäinen heräämi­nen
eii" johtunut puhtaasti Incon
työläisten etujen puolustamisen ha­lusta,
vaan ennenkaikkea siitä pe­losta,
että jotakin on reittaajienkin
tehtävä, jos mielivät säilyttää vä­hääkään
Incon työläisten kannatus­ta.
Tärkeätä on kuitenkin se, että
nyt Jos koskaan tarvitaan Incon työ­läisten
yhtenäisyyttä ja solidari-suutta.
Siksi on syytä linjoittautua
varauksetta paremman ja käytän-nöllisemmän
Mine M i l l i n ehdotuk­sen
taakse ja varottava reittaajien
"uusia ratkaisuja" joiden yhtenä
Siunatuksi lopuksi on huomioita­va,
että "demokraattista" johtoa
jälleen lupaava osasto No. 598 pre­sidentin
ehdokas Don G i l l i s suo­sittelee
ratkaisuna, 32 tuntisen työ­viikon
käytäntöön ottamista Incon
työläisille.
Hyvä esitys sellaisenaan. Mutta
mitä teki mr. G i l l i s tämän ehdo­tuksen
hyväksi osaston presidentin
pukilla istuessaan? Tosiasiassa hä­nenkin-
heräämisensä tuli vasta
kymmenen päivää sen jälkeen kun
Mine Mill oli omat vastaehdotuk­sensa
Incolle esittän>'t.
Tältä pohjalta katsoen voidaan
mr. Gillisin ratkaisua punnita sa­malla
tavalla kun hänen "demo­kraattista
menettelytapojaankin—•
sillä eiköhän se vain ollut juuri
mr. Gillis ja hänen johtokuntansa,
joka julisti noin vuosi sitten, että
nikkeliteollisuuden työläiset eivät
saa enää kokoontua sen paremmin
omilla, rahoillaan . rakentamissa
haaleissaan kuin muuallakaan. Se
on muuton ainoa "lupaus" jonka
tiedämme mr. G i l l i s in pitäneen.
Kaivos- ja sulattotyöläiset eivät to­dellakaan
saaneet omilla haaleil­laan
kokoontua ennenkuin Mine
M i l l sai ne uudelleen käyttöönsä.
Sellaista on mr. G i l l i s i n "demo­k
r a t i a " käytännön valossa katsoen
ja sellainen kaiketi on hänen e h ­dotuksensa
myös Incon työtilanteen
tiimoilta. — Känsäkoura.