1962-10-04-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S i v u 2 Torstaina, lokak. 4 p. — Thursday, Oct. 4, 1962 VAPAUS INDEPENDENT L A B O R O R G AN ^ O F FINNISH C A N A D I A NS (LIBERTY) " Establtahied Nov. 6. 1917' • Edltor: W. Eklund Manager: H. Suksi Telephones: Office OS 4-4264 — Edlt<?rial OS 4-4265 • Publlshecl thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada. Mailing address: Box 69 Advertislng rates upon application, translations free of charge. Äuthorized as second c^ass m a i l b y t l i e Post Office Department, Otta^wa, and for payment of postage in caslj. TILAUSmNNAT Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa: 3>kk. 2.50 Suomessa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80 1 vk. 9.50 6 kk. S.25 , o,.,o,C A N A D 1 A N : L Ä N G U A G E ; P R E S§ Oxfordin oraäkk^öli Oxfordin mellakka paljasti jälleen kaikessa alastomuudessaan sen omahyväisen demokratian onttt)uden, mitä " v a paan maailman" johtavan maan, Yhdysvaltain imperialismi käytännön politiikassaan toteuttaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kysymys ei ole nimittäin yksinomaan siitä nuoresta mie-hestäi j o l t a "valkoiseen hallitsevaan luokkaan" lukeutuvat mississippiläiset silmäntekevät yrittivät estää opiskelun " v a l koisten" yksinoikeutettuna paikkana olleessa yliopistossa O x - foi:dissa, vaan siitä demokratian onttoudesta, jota ei millään tekopyhillä juhlapuheilla voida kaunistella. J a mikäli on kysymys meidän lehdestämme, n i i n Vapaus l i i t t y y varauksetta niihin muihin oikeamielisiin canadalai-siin, jotka tervehtivät mitä lämpimämmin presidentti K e n nedyn toimenpiteitä mississippiläisiä rotusyrjintäsankareita vastaan j a toivovat ennenkaikkea Yhdysvaltain maineen puhdistamisen kannalta, että presidentin veli, oikeusministeri Robert Kennedy jatkaisi siitä, mihin presidentti Kennedy lopetti, jä vietäisi Oxfordin mellakoiden j a kuolemanai-heuttajien todelliset syylliset oikeuden eteen. Me sanoimme, että kysymys ei ole yksinomaan yhdestä neekeriopiskelijasta, vaikka Oxfordin tapahtumat kietoutu-v a t k i n hänen opiskelumahdollisuuksiensa ympärille. Meille on sanottu, "että Yhdysvalloissa on "enää v a i n " — sadan vuoden kuluttua neekeriorjien vapauttamisen jälkeen! — kolme sellaista osavaltiota, Alabama, South Garolina j a Mississippi, missä ei ole ainoatakaan sellaista koulua tai oppilaitosta, missä on sekä valko- että tummaihoisia oppilaita. Tosiasiassa tilanne on vielä monta kertaa pahempi. Yhdysvaltain "etelässä" on ainoastaan 243 koulupiiriä, 2,265 koulupiiristä, missä on edes aloitettu valko- j a tummaihoisten lasten y h teisopetuksen toteuttaminen. Etelävaltion noin 2,800,000 neekerilapsesta on v a in 10,000 samoissa kouluissa valkoihoisten lasten kanssa. Toisin sanoen,, rotusyrjintä jatkuu suuressa joukkomitasr sa neekeriväestöä vastaan. Muistaa myös tulee, että neeke-rilapsia varten muodostetut erilliset koulut ovat teknillisesti j a opetuksellisesti huomattavasti huonoimpia kuin valkoihoisten lasten koulut. K u n esim. Oxfordin yliopistojupakan keskiseltä henkilöltä, pienikokoiselta j a hintelältä 29-vuotiaalta James Mere-dithiltä tiedusteltiin, miksi hän haluaa päästä yksinomaan valkoihoisten oppilaiden miehittämään Oxfordin yliopistoon, • n i i n hän esitti yhdeksi syyksi sen, että neekereille varattujen yliopistojen opetustaso on huonompi, ja hän lisäsi: " M i r nua kiinnostaa enemmän Mississippin neekerien tarpeet kuin henkilökohtainen halu oppiarvon saantiin"; SOTAAN PÄÄSISI. MUTTA EI OPPILAITOKSEENI Oxfordin "myrskyn aiheuttaja'' on edellämainittu nuori neekeri, mr.-Meredith, joka kelpasi aikoinaan Yhdysvaltain asevoimien palvelukseen, mutta ei rotusyrjinnän kyllästämään Oxfordin yliopistoon! Hän palveli vuonna 1950 keskin koulusta päästyään Yhdysvaltain ilmavoimissa. Palvelusaikansa päätyttyä nuori Meredith otti pestin ilmavoimiin ja hänestä t u l i tällöin' vääpeli (staff sargent^. Hän sai kunniallisen vapautuksen vuonna 1960 ja myös hyVän käytöksen • mitalin./. Mutta kuten sanottu, hänen nenänsä edessä lyötiin Oxfordin yliopiston ovet kiinni yksinomaan tumman ihonvärinsä takia. KETKÄ OVAT TODELLISIA SYYLLISIÄ? On noussut kysymys, kun Oxfordin yliopistossa järjestetyt valkoihoisten mylviäiset Meredithiä vastaan johtivat kahden -ihmisen kuolemaankin, että ketkä ovat todellisia . syyllisiä? Ne huligaaniainekset, jotka tuotettiin jopa satojen mail i e n päästä metelöitsemään tätä neekerinuorukaista vastaan, vaiko ne johtavat ainekset, jotka puheillaan, käytöksellään j a esimerkillään yllyttivät harkintakyvyttömiä aineksia tähän hulinointiin? / Vastaus on ilmeinen, vaikka emme olisi koskaan kuulleet sanontaa, että parempi olisi ripustaa m y l l y n k i v i sen kaulaan, joka pahentaa yhden näistä pienemmistä, ja upottaa hänet meren syvyyteen. Emme halua puolustella tähän neekerivastaiseen rette-löintiin osallistuneita yksilöitä emmekä missään tapaukses- _ sa niitä, jotka aiheuttivat siellä^kahden ihmisen kuoleman. Mutta pääsyyllisiä ovat;.sittenkin_Jcäsittääksemme ne mississippiläiset "silmäntekevät", jotka eivät panneet tikkua ^ r i s t i in tämän rett^löinnin ehkäisemiseksi, vaan yllyttivät kiihoituspuheijlaan valkoihoisia kannattajiaan-osallistumaan rettelöintiin. : ' Kuten tapahtumien kulkua seuranneet lukijat tietävät, Mississippin osavaltion kuvernööri Ross B a r n e t t— jolla tiedetään olevan halu päästä kannattajiensa tukemana senaattoriksi — näytti pitäneen oikein "herran lahjana" sitä mahdollisuutta, että hän sai tilaisuuden uhmata liittovaltion v i ranomaisia, oikeuslaitosta ja vieläpä presidentti Kennedyäk i n . Hän laskelmoi, että siitä tulee hänelle poliittista pääomaa rotusyrjinnän hengessä kasvatetun valkoisen Väestön keskuudessa. Näin ainakin asia näyttää olevan. Kuvernööri Barnett julisteli, että Mississippin oppilaitokset on pidettävä rotuja eristävinä laitoksina sittenkin, vaikka tilanne kehitt y i s i niin pahaksi, että hänen täytyy sulkea oppilaitosten ovet "Hyvä Jumala oli ensimmäinen rotujen eristäjä" hän sanoi Jumalaankin vedoten. "Hän teki meidät valkoihoisiksi siksi k u n hän halusi, että me pysyisimme sellaisina .,."(!) K u n osavaltion korkein viranhaltija pitää tällaisia puheita, n i i n ei ole ihme, vaikka, se saakin yhteiskunnallista SYNTYMÄPÄIVIÄ Tom Kopra, R . R . l , Worthing-ton, Ont., täyttää 75 vuotta sunnuntaina, lokakuun 7 päivänä; Ylidym-me ystävien j a tovereitten onnit-teluitiin. Länsi-Irianin sopimus YKssa YK, New Y o r k , ^ Y K n yleiskokous on liyväksynyt päätöslauselman, jojsa Y K valtuutettiin noudattamaan Hollannin ja Indonesian kesken elokuun 15. päivänä solmittua, Uutta Guineaa koskevaa sopimusta. Päätöslausemaelidotuksen mukaan yleiskokous — osallistuu sopimukseen, jonka mukaan Länsi-Irianin liallinto tiir-retään Hollannilta Indonesialle ens i , vuoden toukokuun 1 päivänä Y K n lioidettua hallintoa siirtymäkauden ajan. — tunnustaa Y K n pääsiliteerille U Tiianlille sopimuksen mukaan uskotun osan, j ^ — valtuuttaa hänet suorittamaan hänelle sopimuksessa uskotut tehtävät. 'Novoje Vremja' USAn eri piirien Kuuban suhteista Viime aikoina on Yhdysyaltojen monopolistisessa lehdistössä huomattavasti voimistunut kampanja Kuubaa vastaan.' Hearstin ja Scripps-Howardln konsernien feh-det kehottavat ryhtymään laseelli-sen interventioon Kuubaa vastaan. Muuan republikaaninen senaattori vaati Yhdysvaltojen hallitusta lähettämään Kuubaan 'sotajoukkoja, valtaamaan Havannan ja: miehittämään maan", toteaa neuvostoliittolainen kansainvälisen tilanteen tarkkailija "Sovremennlk" viimeisessä Növoje Vremjan numerossa, jossa käsitellään Yhdysvaltojen ja Kuuban tilanteen kehitystä viime viikkojen aikana. Kirjoitus, joka~ on julkaistu jo ennen Neuvostolil- _ ton Yhdysvalloille esittämää vakavaa varoitusta puuttumisesta: Kuuban asioihin, antaa selvityksen siihen, miksi Neuvostoliitto piti tällaista varoitusta välttämättömänä. Julkaisemme "Sovremennikin" katsauksen hieman lyhennellen. Kuuban vastaisen kohun oikeuttamiseksi on Inskettu liikkeelle valheellinen huhu, Jonka mukaan K u u baan olisi sijoitettu neuvostoliittolai- Brasilian vetoomus y-ase-kokeiden kieltämisestä New York. — Brasilian ulkoministeri Alfonso Arinos de Melo Franco avasi torstain keskustelun Y K : n yleiskokouksessa vetoamalla "neljän suuren^ulkominlstereihin". Hän kehoittl näitä välittömästi panemaan 'New Yorkissa käyntiin epäviralliset neuvottelut ydinasekokeiden lopettamiseksi. de Melo Franco selitti edelleen Brasilian myöhemmin saattavan esittää päätöslauselmaehdotuksen, "jonka valtuuskuntien suuri enemmistö voinee hyväksyä. Nämä ovat epäilemättä klinostuneempia ydin- -asekokelden pikaisesta lopettamisesta kuin sotilaallisesta valtataistelusta". Hän kannatti puolueettomien maiden Geneven aseistariisunta-konferenssissa tekemää ehdotusta ja välitti sitä "väärää tapaa", jolla molemmat suurvallat olivat tulkinneet tätä ehdotusta. Suurvaltojen on pidettävä mielessä, että nykyinen ydintekniikka vaatii "niitä arvioimaan uudelleen ideologiset näkökantansa", sanoi de Melo Franco.. • Brasilian ulkoministeri ehdotti myös, että latinalainen Amerikka julistettaisiin ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi. I s ia sotavoimia Ja rakennettu rakettir ! tukikohtia. On väitetty, että myös presidentti Kennedy olisi tietoinen näistä "sotajoukoista» ja "tukikohdista". Kuitenkin esiintyessään: elokuun 29. päivänä lehdistökonferen.ssi8sa presidentti tosiasiallisesti kielsi nämä väitteet. Hän ilmoitti, että Washingtonilla "ei ole mitään todisteita" neuvostojoukkojen sijainnista Kuubassa. Missä on s i t t en todellinen syy tähän vastuuttomaan kohuun? Sen jälkeen, k u n kuubalaisten vastavallankumouksellisten maihinnou-suyrltys romahti j a Yhdysvallat epä- "onnistui Punta del Estessä, missä se y r i t t i saada latinalaisamerikkalaisten valtioiden ; l u v a n aseelliselle puuttumiselle Kuuban asioihin. Washington väliaikaisesti luopui aseellisen intervention suunnitelmista. Amerikkalaiset poliitikot olivat tulleet johtopäätökseen, että laskelma kaplna.sta Kuubassa yhtaikaisesti vastavallankumouksellisen ryhmän maihinnousun kanssa oli v i r h e e l l i nen Kuuban kansa osoitti poikkeuksellista valppautta j a yhtenäisyyttä. Tällöin Wa8hincrton hieman muutti taktiikkaa. Amerikkalaiset strategit päättivät näännyttää Kuuban. Juuri tähän päämäärään pyrki Yhdysvaltain käyttämä saaren taloudellinen saarto ja niin ikään taloudelliset tuhotoimenpi-teet. Joita amerikkalaiset agentit suorittavat. Washingtonissa lasketaan, ellä keinotekoisesti synnytetyt vaikeudet heikentävät Kuubaa si.säise.sti ja sen jälkeen siitä on helppo selviytyä. Wa.>:hingtonin johtavien piirien ja republikaanisen senaattorin välillä! on it-se asiassa ristiriitaa vain m a i -i de M e l o / F r a n c o kosketteli myös j hinnousun ajankohdasta. i kauppäky.symyksiä j a varoitti suosi- i Amerikan politiikan luonne ei voi | masta eräitä tiettyjä ma i t a . Bra.silja .'o"«i herättämättä suut tumus ta. K u u - \' kannattaa ehdotusta kan-sainvälisen • ba on itsenäinen maa. Y K n ja mo-i kauppakonferenssin kutsumiseksi' "Ien muiden kansainvälisten järje.s- ' K u u b a n pyyntöön j a samalla kerral- i maiden avulla selviää vaikeuksista. Nähdessään vallankumouksellisen hallituksen sisäisen Ja kansainvälin sen aseman lujittuvan nämä p i i r it vaativat välitöntä maihinnousua, koska muka Kuuba uhkaa Y h d y s v a l tojen turvallisuutta . . . Väite, että Kuuba muodostaisi sotilaallisen uhan Yhdysvalloille, on tarkoitettu esitettäväksi täydellisille idlooteiPe. K u k a voi vakavissaan us- '.koa, että sellainen pieni maa k u in Kuuba, Jonka väkiluku o n k a i k k i a an kuutisen miljoonaa, voisi laatia hyökkäyssuunnitelmia Yhdysvaltoih i n ! Tällaisen "typeryyden keksijät kirjaimellisesti unohtavat, että K u u ba ei ole suinkaan muodostanufsotj-lästukikohtaansa —Yhdysvaltain alueelle, vaan päinvastoin Pentagon p i tää tukikohtaansa K u u b a n maaperällä. .Tosiasiassa ei pelätäkään Kuuban taholta sotilaallista vaaraa, vaan siellä suoritetun vallankumouksen vaikutusta latinalaisamerikkalaisten maiden keskuudessa. "Sovremennik" käsittelee tämän jälkeen Kuubaan elokuun 2. päivänä suoritettua ilmahyökkäystä ja jatk a a : ' — Yöllinen lento Havannaan, k i i - hotuskampanja Kuubaa vastaan ja Washingtonin johtavien piirien kakr simielinen suhde näihin rauhan kan^ naita vaarallisiin provokaatioihin uudelleen osoittavat, miten suuri vaara uhkaa saarivaltakuntaa. Näissä oloissa Kuuba ei voi olla pohtimatta turvallisuutensa lujittamista. Ei suinkan ole sattuma, että viime päivinä Moskovassa vieraillut Kuuban yhtyneiden vallan-kumousjärjestöjen. kansallisen johdon valtuuskunta esitti neuvostohallitukselle pyynnön saada aseellista ja vastaavaa teknillistä asiantuntija- apua Kuuban asevelvollisten opettamista varten. Neuvostoliiton taholta suostuttiin koolle ensi vuonna, hän lisä.si. B r a s i l i a n edustajan, jälkeen p u h u i; Y!^dysva'tain YK-valtuutettu . Ste- Venson. jonka puhe oli Reuterin välittämän .selostuksen mukaan varsin demagoginen ja epäkonkreettinen. Hän puhui mm. .siitä, miten ."painostus Länsi-Berliiniä kohtaan oli vakava uhka. rauhalle" sekä- .syytti Kuubaa sen "kumoukselIi.se.sta k a m - pnnja.<:ta" naapureitaan vastaan ja K i i n . i a Vprovokaatiopolitiikasta"'. D e - magogisesti . Steven.son vieritti syyn lykkääntymisestä töjen jäsen, sen hallituksen on t u n nustanut .suurin osa valtioista, maa i ci o'e ! csn. Ja i a tehtiin .sopimus Neuvostoliiton t a loudellisesta ja teknillisestä avusta B E A V E R L A K E N NAISTENKERHO, Bfiaver Lake, Ont., lahjoiUaa $5.oa'ycia(pden ja L i e U n IiyVttsi Ja keUoittaa IcaHOda Nai8feiik«rl>ojaJ > lahjoittamaan vointinsa mukaan lebtiemme ilmestymiseii turvaamiseksi^'' ^ ^tOfVO SALO, B e a v e r t a k e , Ont., vastaa $2.00 saamaansa haasteeseen Vapauden hyvä&si^Jakehpittaa kaikkia haasteen saaneita vastaa- : maan' hafisteensa. • ^ ' TV-PARTANEN, Haarat, Ont., lahjoittaa $2.61 Vapauden ja L i e k i i t' hyväksi ja haastaa JPack Liinamaan, jossal^in Sudburyn penikalla. V I C k Ä H 6 , Hearst, Ont.; vastaa $3.00 John Hookin haasteeseen V a pauden j a L i e k i n hyväksi. ERO L A H T I N E N , Hearst, Ont.,: lahjoittaa $5.00 Vapauden hyväksi ja toivoo, että kaikki lehtemme lukijat tekevät samoin. HULDA J A E D W A R D TERHO, Niagara Falls, Ont,, vastaavat $5J)0 Vilho Virenin ja Ida Rojolan haasteeseen toivossa, että kaikki maksavat haasteensa. MARTHA E K H O L M , Timmins, Ont, vastaa $3.00 saamiinsa haasteisiin j a toivoo, että kaikki vastaavat haasteensia. ANNI AHO, Timmins, Ont., vastaa saamiinsa haasteisiin lahjoittamalla $3,00 Vapauden hyväksi, EMELI SAARI, Timmins, Ont, lahjoittaa $2.00 Vapauilen ja L i e k in hyväksi ja haastaa John Isokosken, Timminsista, O n t \ , E. BROIJER, S t Catharines, Ont, Vastaa $5,00 saamiinsa haasteisiin ja toivoo, että kaikki haastetut tekevät parhaansa. A L F R E D MÄENPÄÄ J A E M I L B A L A N D E R , Gardiner, Ont., lah-joittavat yhteisesti $4.00 Vapauden j a L i e k i n hyväksi^ L Y Y L I J A R U D O L F H I L T U N E N , Porcupiife, Ont, vastaavat $2.00 Toivo Järviahon haasteeseen Vapauden j a L i e k in hyväksi. AINO J A VÄINÖ ANTTILA, Sudbury, Ont, lahjoittavat $5.00 V a pauden ja L i e k i n hyväksi. NICK K O H T A L A , Rocky Mountain House, Alta, lahjoittaa $4.00 V a pauden ja L i e k in hyväksi ja toivoo kaikkien Va.iauden ja L i e k i n lukijain tekevän samoin vointinsa mukaan. JOHN H A K A L A , Vancouver, B . C , lahjoittaa $2:50 Vapauden ja L i e k in ilmestymisen hyväksi ja haastaa kaikki ELÄKEVAARfT tekemään .samoin tai paremmin, jotka eivät'^vielä ole sitä tehneet H A N N A KOSKI, Long Lake, Ont, vastaa $200 T i l i ja Vie. Hännisen haasteeseen ja haastaa puolestaan seuraavat: Ida Tuokko, John Salminen ja N i i l o Toikka, kaikki Long Lakdta,: Ont. EMMA MÄKI, Kirkland Lake, Ont „ lahjoittaa $5.00 Vapauden jä Liekin hyväksi ja haastaa Emma Niemen, Rouynista, Que. SELMA J A VÄINÖ J A A K K O L A , Kirkland Lake, Ont, vastaavat $5.00 saamiin.sa haasteisiin Vapauden ja L i e k in hyväksi ja toivovat, että kaikki tekevät samoin. HELMI J A E I NO VÄLKKI, Toronto, Ont, vastaavat $10.00 Esther ja Toby Hakalan haasteeseen ja haastavat seuraavat: Rauha j a Kosti Närhi sekä Laura ja Yrjö Tuisku, St. Catharines, Ont., Hilma «ja Eino Luoma, Lempi ja Jussi Kuuttila, Toronto, Ont,, jokainen vointinsa mukaan. Kiitos Esther ja Toby haasteesta! AINO J A HUGO SIREN, Nakina, Ont, lahjoittavat $4 00 Vapauden ja Liekin hyväksi, että niiden.ilmestyminen olisi turvattu. A L M A J A E I NO X U I S K A , Geraldton, Ont., vastaavat $3.00 Tom Heralan haasteeseen Ja haastavat seuraavat: Onni Heinonen ja Eino Salminen, Geraldton, Ont. KIRSTI J A L A U R I R A U H A L A , Maiartic, (Jue., vastaavat $3.00 A n na Luotosen haasteeseen ja haastamme kaikki valtion vanhat lukuhaluiset tekemään vointinsa mukaan. R. K A A R A K A I N E N , ChateauRuay, Que, vastaa $5.00 K. ja K. K a r t tusen haasteeseen ja haastaa Väinö Lundenin jatkamaan haastetta. /AINO J A URHO OKSANEN. Toronto. Ont., vastaavat $5 00 saamiin, sa haasteisiin Vapauden ja L i e k in hyväksi. E. J A E . HÄMLIN, Toronto. Ont, vastaavat $5.00 saamiinsa haasteisiin ia haastavat Tyyne ja .'Vntti Ketolan, Torontosta, O n t ; , i . i 1 A.mNiTi iT. iIi LLiEuHi i T1 Ii oS.An yA«Ri tLi , K» aafpJ uussikv uassiiini Ke,. OV I InI .t, , vMa assitaaa a i.<^>oi5..v0 0 saamiinsa koska..n Ollut Yhdy.svaltojen , K u u l , a ' l e . Tämä koskee erikoisesti, haasteisiin ja haastaa Matti Mäntysen, Kapuskasingista, O n t kaikesta tä.stä, hnolimatta. j uuden metallurgisen tehtaan raken-vastuunalaisilla paikoilla VVashing-j tamista sekä kolmen toimlnna.ssa toni.sja olevat henkilöt hämmästyttä- | olevan metallltehtaan korjaamista, väliä avomieli.syydellä ja julkisesti | K a i k k i tämä auttaa suuresti K u U - kasittelevät suunnitelmia tunkeutu-; baä tulevaisuudessa, misesta tähän maahan j a ..sen mie- j hittämi.sestä. tuu kansaamme, ei kuitenkaan ole peruskirjan kunnioittamista", hän j.sanoi. j a eräiden i edustajat I suosiotaan pohjasakkaa liikkeelle. Vähem-mistäkin kiihoituspuheista ymmärtävät sekä huligaanit että j ydlnasekoekiellon rotusyrjinnän avulla väärään I Neuvostoliiton harteille. ikasvatetut ainekset, että nyt | K I ' U B A N VASTAUS on tilaisuus tehdä mitä halu-j •' . . • ..u« H * o ! ' Kuuba. .syytti torstaina Yhdv.sval- täan ja panna rangaisema.Ua i . . . . , , : \ . • . ;toja .'::ita. etta .se suunnittelee laaja-hulinaksi, i m i t t a i s t a hyökkäy.stä K a r i b i a n mc- FASISTIKENRAALI " \'''' ^^^"-^''^ vas*«an-i Kuuban Y K : n valtuutettu Mario JOHDOSbA . .JGarcia-lnchaustegui esitti syytök.sen Asiaa pahensi vielä sellais- j vastauk.sena Stevensonin lausuntoon, ten: piirien, kuin esimerkiksi 1 G a r c i a mainitsi steven.sonin vakuut-eläkkeelle vastikään jääneen 1 ^.^neen, että Yhdysvallat kunnioit-kenraalimajuri Edwin A. W a l - j ' " ' ' ^^^^ peruskirjaa, kerin yllytys ja kiihoitus h u l i - 1 haiiituk.senne suhtau-noinnin puolesta. Kenraali Walker tunnetaan pahamaineisen fasistisen järjestön, John B i r c h Societyn yhtenä gramo-fonimaisena puhemiehenä. K u ten odottaa saattaa, Walker oli yllyttämässä ja kiihoittamassa Oxfordin ylioppilaita heti siitä, lähtien kun viime sunnuntaina tiedoitettiin, että neekerinuo-rukainen Meredith oli hyväksytty mainitun oppilaitoksen asuinsijoille. Sitä aikaisemmin kenraali Walker julisti, että hän aikoo johtaa "tuhansia vapaaehtoisia, kuvernööri -Ross Barnettin t u e k s i "— ja myöhemmissä u i i - tistiedoissa kerrottiin, että joitakin näitä "vapaaehtoisia" oli tullut metelöitsemään peräti 500 m.ailin päästä. Ylläolevat tosiasiat osoittavat käsittääksemme kiistattomasti, että syytettyjen penkille pitää vetää, jos oikeutta mielitään jakaa, paljon muitakin kuin, varsinaiseen hulinointiin osallistuneet. Tosiasiassa Oxfordin tapahtumista on syytettynä koko Yhdysvaltain nykyinen val-tiokomento ja sen puitteissa vieläkin joukkomita.ssa kautta maan harjoitettava rotusyrjintä. Nähtäväksi vain jää, viekö presidentti Kennedy tervetulleen Oxford-ohjelmansa loppuun asti maansa maineen pelastamiseksi, vai tyydytäänkö siellä vieläkin vain kaikkein räikeimpien ' r i k k a ruohojen pois' kitkemiseen siitä' demokratian kesantomaasta, mikä näyttää kasvavan enemmän nokkosia, takiaisia j a karriai-sia kuin hyödykkeitä. ! Yhdysvaltojen suorittama kaikkien taloudellisten suliteiden katkaisemi-i n e n Kuubaan ei voinut o U a a s e t t a - : matta tätä pientä maata vaikeaan 1 tilanteeseen. . K u i t e n k i n laskelmat, j etta tämä saarto oli.si johtanut: v a l - j lankumpukselli.sen järjestelmän . k u - ikistumiseen. olivat lyhytnäköisiä. ! Wa.shinfi:ton jätti \-ähin(ään kak-i si K e i k k a a huomioonottamatta. En-y sinnäkin kansan vallankumouksel-i ILsen inno.stuksen sen nyt ensi ker- 1 ta eläessä todelllses.sa vapaudessa, ! sekä toiseksi Kuuban luotettavat ystävät. Jotka kykenevät ja ovat. valmiita antamaan tehokasta apua. j • • • • ' v. . ' • * ; Neuvosto'iiton Ja muiden sosiali.s- • tisten maiden rahtialukset kuten 1 myös eräiltä kapitalistisilta mailta i täiä tarkoitusta varten vuokratut "Voitte sanoa aggressiivisille kenraaleillenne, että y l i kuusi miljoonaa kuubalai.sta on valmiina puolustamaan Y K : n peruskij-jaa muutenkin kuin pelkillä kaunilMa sanoilla.: T o r jumme lausuntonne, joka merkitsee I vain uutta tapaa salata l a a j a m i t t a i - j että nen hyökkäys, jota Yhdysvaltain j hallitus valmistelee kansaamme va.e- j taan", sanoi Garcia: j So.siali.stisten . maiden puolueettomien maiden o.soittivat voimakkaasti G a r c i a n lau.sunnolle. Yleiskesku.stelus.sa on perjantaina tauko. Tällöin käsiteMään Hollannin ja Indonesian solmima läntistä Uutta Guineaa ko.skevaa sopimusta. Näiden kahden maan odotetaan esittävän päätöslau.selmaehdotuksen, Joka valtuuttaa Y K : n väliaikaisesti huolehtimaan tämän alueen halllnno.sta toukokuun 1. päivään saakka, jolloin Indonesia ottaa vastatakseen h a l l i n - totoimenpitejstä. Äbrahilincdnkin leivasulinUteen ! Washington. — Maailmankuulu, i.'\brahanvLihcolniä esittävä patsas ! on joutunut vandaalien hävitysvim. I man köhleöksi. Poliisiviranomais-i ten torstaina antaman ilmpituksen •mukaan ön patsaaseen maalattu i teksti:. "Neekereiden rakastaja". ; I.,aiise oli kirjoitetlu 25 sm korkein ; kirjaimin patsaan; jalustan toiseen [sivuuhV • } Myöhemmin huomattiih, että sana ''neekeri" oli maalattu myös erääseen muistomerkin läheisyydessä olevaan penkiciin sekä sana 'niggeivsyille," muistöiheikkisillan kiimrhallekin puolelle' Kaikki liävi-tystyön merkit poistettiin hopeas-t i . - v v : ' ' . ' Miljoonat ihmiset kaikkialla maailmassa ovat käyneet katsomassa muistomerkkiä sen Yhdysvaltain piirit ovat raivois.saan nähdessään; j presidentin kunniaksi; joka lopetti Kuuban kansa sosialististen j orjuuden. laivat kulkevat säännölli-sestl K u u baan, vievät sinne viljaa ja maatar louskoneita, .säilykkeitä ja tehtaiden työstökoneita, öljyä ja keinolannoitteita. Yhdysvaltojen monopolistiset MATTI M A N T Y N r N , Kapuskasing, Ont, vastaa $2.00 V i k i n ja A n tin haasteisiin ja kehoittaa kaikkia haasteen saaneita vastaamaan haasteensa tai tekemään lahjoituksensa lehttemme hyväksi. ANNA J A J O H N LEINONEN, Toronto, Ont., lahjoittavat $5.00 V a pauden ja L i e k in hyväksi. KATP,I M E R T A N E N , Toronto, Ont, lahjoittaa $3.00 Vapauden ja Liekin hyväksi, HELMI NIKANDER, Toronto, Ont,, lahjoittaa $3.00 Vapauden ja L i e k in i'me.siymisen turvaamiseksi, OLGA J A K A L L E , Toronto, Ont, lahjoittavat $2.00 Va£»auden ja Liekin hyväksi. IMPI J A VÄINÖ. Toronto, O n t ; lahjoittavat $5.00 Vapauden ja L i e kin hyväksi;. . CSJ:n N O L A L U N OSASTON BINGO, joka oli P i i l on farinilla, tuotti $6.15 lehtiemme haasteryntäyksen hyväksi. Haastamme Intolan, K i v i kosken y.m. sellaiset paikkakunnat joissa järjestötyö on j o k u o l l u t matta lehtiemme ystäviä on järjestämään hingopaartit lehtiemme ilmestymisen tukemiseksi. FLORA SAVOLA, Vancouver, B. C , vastaa $3.00 Martti Sutisen ia Anna Matsonin haasteisiin ja haastaa seuraavat: Hoby Laurila ja Kalle Malinen, Port Arthur, Ont., Anni Aho ja Fanny Ristimäki, Timmins. Ont.. Senia i a Toivo Torvinen sekä Carl Ellisson, Vancouver, B . C. MARTHA SUOJANEN, Vancouver, B. C , vastaa $2.00 Sofia ja V i i : ho Luoman haasteeseen ja haastaa Aino Wälimaan, Vancouv.erista, B . C. AINO WÄLIMAA. Vancouver, B. C , vastaa $2.00 Martha Suojasen haasteeseen. Tässä katsauksessa - _ - _ _ — - - - - : _ — — $ 189.26 Ennen Vapaudessa'julkaistuja 4,331.50 , 4,520.76 Liekissä julkaistut l a h j o i t u k s e t — — — ^ 561.05 Yhteensä — --$5,081.81 PÄIVÄN PAKINA Muukalaislegioonaa —_ ei hajoiteta Pariisi, Ranskan muul ,.isle-gloonaa ei hajoiteta, ilmoitti Ran.s-kan armeijan mini.steri Pierre Me-ss-- mer lauantaina. Algerian sodan päättymisen Jälkeen on ollut liikkeellä huhuja, että legioona, jonka jäseniä oli .sekaantunut kumoukselliseen toimintaan, hajotettaisiin. Vastatessaan kommunistisen edu.s-tajan Robert Bellangerin kysymykseen Mes.smer kielsi nämä huhut Hän ILsäsI; ettei tällä hetkellä suunniteltu legioonan yk.sikköjen siirtämistä Ranskan Guianaan, j a että l e gioonan koko tulisi olemaan tämän uusien tehtävien vaatimusben m u kainen. Tilatkaa Vapaus! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan Incon suuri pakkolomauttaminen on nyt yleisen puheen aiheena, eikä suinkaan suolta, sillä yksistään Sudburyn kaupungille siitä koituu viikottain $250,000 o.stovoiman vähennys. Se tuntuu pikkuliikemiesten että muiden alojen työläistenkin elämässä. _: ; _ Meidän lehdessämme pn aikaisemmin kerrottu melko yksityis-kohlaisesfi, miten Mine Mill union osasto No. 598 vt. johtokunta, ja jäsenistö ryhtyi heti puolustamaan niitä työläisiä, joita pakkolomautus uhkasi, sekä samalla myös kaupun-jjin yleisiä etuja. Ja parin päivän kuluttua sen jälkeen kun Inco tiedoitti suunnitteilla olevasta pakkolomautukses-laan, pidettiin Mine Millin osasto 598 jäsenistön kokous, missä hy-väk. syttiin vastaehdotu.s, jonka mukaan Inco pitäisi työssä kaikki työläisensä, ja työläiset suostuivat v ä r liaikai.sesti siihen, että he olisivat viisi viikkoa kuudesta työssä ja saisivat kuudennesta viikosta työttömyysvakuutusmaksun. Mutta ne suuriääniset piiriti jotka tulivat Incon työläisiä reittauk-sellaan "vapauttamaan", olivat tä.ssä kriisitilassa melko avuttomia ja kokonaan puhumattomiakin kymmenkunta päivää, Eivät sentään vallan äänettöminä. Heti sen jälkeen kun Inco tiedoitti pakkolomautusaikeistaan, tuli terästyöläisten union virkaili-; joilta Port Colbornesta lausunto, että Incon pakkolomautus on " p i k kuseikka" (inconsequential). Tämä siitäkin huolimatta_v.aikka-pak-kolomautus tarkoittaa siellä työvoiman vähentämistä noin 25-prosenf-tisesli Port Colbornessa -'vapautett i i n " Incon työläiset Mine Millin turvasta ja tuesta. Työläiset saat i in siellä äänestämään teräsunion puolesta. Ja nyt k un heitä kohtaa pakkolomautus aina 8-vuotiseen palveluun saakka, niin "vapauttajat" sanoivat, että " s e on " p i k k u seikka"! Mutta kun kaikesta pahuudesta ja kyvyttömyydestä syytetty Mine M i l l ryhtyi täällä heti puolustamaan Incon työläisiä, niin reit-taajatkin heräsivät lopuksi Ja niin julkaisi terästyöläisten union huippujohto vihdoin viimein, eli viime maanantaina tekopyhän lausunnon, että Incon pitäisi antaa osaltaan työttömyysavustusta nyt pakkolomauttamilleen työläisille. Tämä on tosin vähän toista kuin Port Colbornesta saatu ensimmäinen lausiinto, että satojen työläisten pakkolomauttaminen on muka vain "pikkuseikka". Mutta kysyä täytyy, onko tämän raharik- ilmeisenä tarkoituksena onl pitää kiauksistaan kerskuneen teräsunion vieläkin Incon työläiset kahteen ehdotus yhtään sen parempi kuin leiriin jaettuna. Mine M i l l i n esitys Incon työläisten etujen kannalta katsoen? Me uskomme, että tässä vaikeassa tilanteessa, joka johtuu suurelta osalta: siitä; että reittaajat ovat heikentäheet työläisten rivejä Joko tietoisesti tai tietämättään, ei voida mitään "sataprosenttisesti" hyvää vastaohjelmaa esittää. Mutta Jos katsotaan asiaa puhtaasti Incon työläisten etujen kannalta katsoen, huomioiden heidän loma- ja vakuu-tusetunsa,. niin Mine_MilIin ehdotus, on j s i l l e n k in monta kertaa parempi kuin terästyöläisten union pahoin myöhästynyt esitys.. Sitäpaitsi Mine Millin ehdotuksen etuisuutena on se tosiasia, että se on käytännöllinen ja yleisesti ymmärretty esitys; mikä .saa laajojen joukkojen kannatusta sekä Incon työläisten keskuudessa että heidän ulkopuolellaankin. Meistä siis tuntuu, tttä terästyöläisten union myöhäinen herääminen eii" johtunut puhtaasti Incon työläisten etujen puolustamisen halusta, vaan ennenkaikkea siitä pelosta, että jotakin on reittaajienkin tehtävä, jos mielivät säilyttää vähääkään Incon työläisten kannatusta. Tärkeätä on kuitenkin se, että nyt Jos koskaan tarvitaan Incon työläisten yhtenäisyyttä ja solidari-suutta. Siksi on syytä linjoittautua varauksetta paremman ja käytän-nöllisemmän Mine M i l l i n ehdotuksen taakse ja varottava reittaajien "uusia ratkaisuja" joiden yhtenä Siunatuksi lopuksi on huomioitava, että "demokraattista" johtoa jälleen lupaava osasto No. 598 presidentin ehdokas Don G i l l i s suosittelee ratkaisuna, 32 tuntisen työviikon käytäntöön ottamista Incon työläisille. Hyvä esitys sellaisenaan. Mutta mitä teki mr. G i l l i s tämän ehdotuksen hyväksi osaston presidentin pukilla istuessaan? Tosiasiassa hänenkin- heräämisensä tuli vasta kymmenen päivää sen jälkeen kun Mine Mill oli omat vastaehdotuksensa Incolle esittän>'t. Tältä pohjalta katsoen voidaan mr. Gillisin ratkaisua punnita samalla tavalla kun hänen "demokraattista menettelytapojaankin—• sillä eiköhän se vain ollut juuri mr. Gillis ja hänen johtokuntansa, joka julisti noin vuosi sitten, että nikkeliteollisuuden työläiset eivät saa enää kokoontua sen paremmin omilla, rahoillaan . rakentamissa haaleissaan kuin muuallakaan. Se on muuton ainoa "lupaus" jonka tiedämme mr. G i l l i s in pitäneen. Kaivos- ja sulattotyöläiset eivät todellakaan saaneet omilla haaleillaan kokoontua ennenkuin Mine M i l l sai ne uudelleen käyttöönsä. Sellaista on mr. G i l l i s i n "demok r a t i a " käytännön valossa katsoen ja sellainen kaiketi on hänen e h dotuksensa myös Incon työtilanteen tiimoilta. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 4, 1962 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1962-10-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus621004 |
Description
Title | 1962-10-04-02 |
OCR text | S i v u 2 Torstaina, lokak. 4 p. — Thursday, Oct. 4, 1962 VAPAUS INDEPENDENT L A B O R O R G AN ^ O F FINNISH C A N A D I A NS (LIBERTY) " Establtahied Nov. 6. 1917' • Edltor: W. Eklund Manager: H. Suksi Telephones: Office OS 4-4264 — Edltkk. 2.50 Suomessa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80 1 vk. 9.50 6 kk. S.25 , o,.,o,C A N A D 1 A N : L Ä N G U A G E ; P R E S§ Oxfordin oraäkk^öli Oxfordin mellakka paljasti jälleen kaikessa alastomuudessaan sen omahyväisen demokratian onttt)uden, mitä " v a paan maailman" johtavan maan, Yhdysvaltain imperialismi käytännön politiikassaan toteuttaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kysymys ei ole nimittäin yksinomaan siitä nuoresta mie-hestäi j o l t a "valkoiseen hallitsevaan luokkaan" lukeutuvat mississippiläiset silmäntekevät yrittivät estää opiskelun " v a l koisten" yksinoikeutettuna paikkana olleessa yliopistossa O x - foi:dissa, vaan siitä demokratian onttoudesta, jota ei millään tekopyhillä juhlapuheilla voida kaunistella. J a mikäli on kysymys meidän lehdestämme, n i i n Vapaus l i i t t y y varauksetta niihin muihin oikeamielisiin canadalai-siin, jotka tervehtivät mitä lämpimämmin presidentti K e n nedyn toimenpiteitä mississippiläisiä rotusyrjintäsankareita vastaan j a toivovat ennenkaikkea Yhdysvaltain maineen puhdistamisen kannalta, että presidentin veli, oikeusministeri Robert Kennedy jatkaisi siitä, mihin presidentti Kennedy lopetti, jä vietäisi Oxfordin mellakoiden j a kuolemanai-heuttajien todelliset syylliset oikeuden eteen. Me sanoimme, että kysymys ei ole yksinomaan yhdestä neekeriopiskelijasta, vaikka Oxfordin tapahtumat kietoutu-v a t k i n hänen opiskelumahdollisuuksiensa ympärille. Meille on sanottu, "että Yhdysvalloissa on "enää v a i n " — sadan vuoden kuluttua neekeriorjien vapauttamisen jälkeen! — kolme sellaista osavaltiota, Alabama, South Garolina j a Mississippi, missä ei ole ainoatakaan sellaista koulua tai oppilaitosta, missä on sekä valko- että tummaihoisia oppilaita. Tosiasiassa tilanne on vielä monta kertaa pahempi. Yhdysvaltain "etelässä" on ainoastaan 243 koulupiiriä, 2,265 koulupiiristä, missä on edes aloitettu valko- j a tummaihoisten lasten y h teisopetuksen toteuttaminen. Etelävaltion noin 2,800,000 neekerilapsesta on v a in 10,000 samoissa kouluissa valkoihoisten lasten kanssa. Toisin sanoen,, rotusyrjintä jatkuu suuressa joukkomitasr sa neekeriväestöä vastaan. Muistaa myös tulee, että neeke-rilapsia varten muodostetut erilliset koulut ovat teknillisesti j a opetuksellisesti huomattavasti huonoimpia kuin valkoihoisten lasten koulut. K u n esim. Oxfordin yliopistojupakan keskiseltä henkilöltä, pienikokoiselta j a hintelältä 29-vuotiaalta James Mere-dithiltä tiedusteltiin, miksi hän haluaa päästä yksinomaan valkoihoisten oppilaiden miehittämään Oxfordin yliopistoon, • n i i n hän esitti yhdeksi syyksi sen, että neekereille varattujen yliopistojen opetustaso on huonompi, ja hän lisäsi: " M i r nua kiinnostaa enemmän Mississippin neekerien tarpeet kuin henkilökohtainen halu oppiarvon saantiin"; SOTAAN PÄÄSISI. MUTTA EI OPPILAITOKSEENI Oxfordin "myrskyn aiheuttaja'' on edellämainittu nuori neekeri, mr.-Meredith, joka kelpasi aikoinaan Yhdysvaltain asevoimien palvelukseen, mutta ei rotusyrjinnän kyllästämään Oxfordin yliopistoon! Hän palveli vuonna 1950 keskin koulusta päästyään Yhdysvaltain ilmavoimissa. Palvelusaikansa päätyttyä nuori Meredith otti pestin ilmavoimiin ja hänestä t u l i tällöin' vääpeli (staff sargent^. Hän sai kunniallisen vapautuksen vuonna 1960 ja myös hyVän käytöksen • mitalin./. Mutta kuten sanottu, hänen nenänsä edessä lyötiin Oxfordin yliopiston ovet kiinni yksinomaan tumman ihonvärinsä takia. KETKÄ OVAT TODELLISIA SYYLLISIÄ? On noussut kysymys, kun Oxfordin yliopistossa järjestetyt valkoihoisten mylviäiset Meredithiä vastaan johtivat kahden -ihmisen kuolemaankin, että ketkä ovat todellisia . syyllisiä? Ne huligaaniainekset, jotka tuotettiin jopa satojen mail i e n päästä metelöitsemään tätä neekerinuorukaista vastaan, vaiko ne johtavat ainekset, jotka puheillaan, käytöksellään j a esimerkillään yllyttivät harkintakyvyttömiä aineksia tähän hulinointiin? / Vastaus on ilmeinen, vaikka emme olisi koskaan kuulleet sanontaa, että parempi olisi ripustaa m y l l y n k i v i sen kaulaan, joka pahentaa yhden näistä pienemmistä, ja upottaa hänet meren syvyyteen. Emme halua puolustella tähän neekerivastaiseen rette-löintiin osallistuneita yksilöitä emmekä missään tapaukses- _ sa niitä, jotka aiheuttivat siellä^kahden ihmisen kuoleman. Mutta pääsyyllisiä ovat;.sittenkin_Jcäsittääksemme ne mississippiläiset "silmäntekevät", jotka eivät panneet tikkua ^ r i s t i in tämän rett^löinnin ehkäisemiseksi, vaan yllyttivät kiihoituspuheijlaan valkoihoisia kannattajiaan-osallistumaan rettelöintiin. : ' Kuten tapahtumien kulkua seuranneet lukijat tietävät, Mississippin osavaltion kuvernööri Ross B a r n e t t— jolla tiedetään olevan halu päästä kannattajiensa tukemana senaattoriksi — näytti pitäneen oikein "herran lahjana" sitä mahdollisuutta, että hän sai tilaisuuden uhmata liittovaltion v i ranomaisia, oikeuslaitosta ja vieläpä presidentti Kennedyäk i n . Hän laskelmoi, että siitä tulee hänelle poliittista pääomaa rotusyrjinnän hengessä kasvatetun valkoisen Väestön keskuudessa. Näin ainakin asia näyttää olevan. Kuvernööri Barnett julisteli, että Mississippin oppilaitokset on pidettävä rotuja eristävinä laitoksina sittenkin, vaikka tilanne kehitt y i s i niin pahaksi, että hänen täytyy sulkea oppilaitosten ovet "Hyvä Jumala oli ensimmäinen rotujen eristäjä" hän sanoi Jumalaankin vedoten. "Hän teki meidät valkoihoisiksi siksi k u n hän halusi, että me pysyisimme sellaisina .,."(!) K u n osavaltion korkein viranhaltija pitää tällaisia puheita, n i i n ei ole ihme, vaikka, se saakin yhteiskunnallista SYNTYMÄPÄIVIÄ Tom Kopra, R . R . l , Worthing-ton, Ont., täyttää 75 vuotta sunnuntaina, lokakuun 7 päivänä; Ylidym-me ystävien j a tovereitten onnit-teluitiin. Länsi-Irianin sopimus YKssa YK, New Y o r k , ^ Y K n yleiskokous on liyväksynyt päätöslauselman, jojsa Y K valtuutettiin noudattamaan Hollannin ja Indonesian kesken elokuun 15. päivänä solmittua, Uutta Guineaa koskevaa sopimusta. Päätöslausemaelidotuksen mukaan yleiskokous — osallistuu sopimukseen, jonka mukaan Länsi-Irianin liallinto tiir-retään Hollannilta Indonesialle ens i , vuoden toukokuun 1 päivänä Y K n lioidettua hallintoa siirtymäkauden ajan. — tunnustaa Y K n pääsiliteerille U Tiianlille sopimuksen mukaan uskotun osan, j ^ — valtuuttaa hänet suorittamaan hänelle sopimuksessa uskotut tehtävät. 'Novoje Vremja' USAn eri piirien Kuuban suhteista Viime aikoina on Yhdysyaltojen monopolistisessa lehdistössä huomattavasti voimistunut kampanja Kuubaa vastaan.' Hearstin ja Scripps-Howardln konsernien feh-det kehottavat ryhtymään laseelli-sen interventioon Kuubaa vastaan. Muuan republikaaninen senaattori vaati Yhdysvaltojen hallitusta lähettämään Kuubaan 'sotajoukkoja, valtaamaan Havannan ja: miehittämään maan", toteaa neuvostoliittolainen kansainvälisen tilanteen tarkkailija "Sovremennlk" viimeisessä Növoje Vremjan numerossa, jossa käsitellään Yhdysvaltojen ja Kuuban tilanteen kehitystä viime viikkojen aikana. Kirjoitus, joka~ on julkaistu jo ennen Neuvostolil- _ ton Yhdysvalloille esittämää vakavaa varoitusta puuttumisesta: Kuuban asioihin, antaa selvityksen siihen, miksi Neuvostoliitto piti tällaista varoitusta välttämättömänä. Julkaisemme "Sovremennikin" katsauksen hieman lyhennellen. Kuuban vastaisen kohun oikeuttamiseksi on Inskettu liikkeelle valheellinen huhu, Jonka mukaan K u u baan olisi sijoitettu neuvostoliittolai- Brasilian vetoomus y-ase-kokeiden kieltämisestä New York. — Brasilian ulkoministeri Alfonso Arinos de Melo Franco avasi torstain keskustelun Y K : n yleiskokouksessa vetoamalla "neljän suuren^ulkominlstereihin". Hän kehoittl näitä välittömästi panemaan 'New Yorkissa käyntiin epäviralliset neuvottelut ydinasekokeiden lopettamiseksi. de Melo Franco selitti edelleen Brasilian myöhemmin saattavan esittää päätöslauselmaehdotuksen, "jonka valtuuskuntien suuri enemmistö voinee hyväksyä. Nämä ovat epäilemättä klinostuneempia ydin- -asekokelden pikaisesta lopettamisesta kuin sotilaallisesta valtataistelusta". Hän kannatti puolueettomien maiden Geneven aseistariisunta-konferenssissa tekemää ehdotusta ja välitti sitä "väärää tapaa", jolla molemmat suurvallat olivat tulkinneet tätä ehdotusta. Suurvaltojen on pidettävä mielessä, että nykyinen ydintekniikka vaatii "niitä arvioimaan uudelleen ideologiset näkökantansa", sanoi de Melo Franco.. • Brasilian ulkoministeri ehdotti myös, että latinalainen Amerikka julistettaisiin ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi. I s ia sotavoimia Ja rakennettu rakettir ! tukikohtia. On väitetty, että myös presidentti Kennedy olisi tietoinen näistä "sotajoukoista» ja "tukikohdista". Kuitenkin esiintyessään: elokuun 29. päivänä lehdistökonferen.ssi8sa presidentti tosiasiallisesti kielsi nämä väitteet. Hän ilmoitti, että Washingtonilla "ei ole mitään todisteita" neuvostojoukkojen sijainnista Kuubassa. Missä on s i t t en todellinen syy tähän vastuuttomaan kohuun? Sen jälkeen, k u n kuubalaisten vastavallankumouksellisten maihinnou-suyrltys romahti j a Yhdysvallat epä- "onnistui Punta del Estessä, missä se y r i t t i saada latinalaisamerikkalaisten valtioiden ; l u v a n aseelliselle puuttumiselle Kuuban asioihin. Washington väliaikaisesti luopui aseellisen intervention suunnitelmista. Amerikkalaiset poliitikot olivat tulleet johtopäätökseen, että laskelma kaplna.sta Kuubassa yhtaikaisesti vastavallankumouksellisen ryhmän maihinnousun kanssa oli v i r h e e l l i nen Kuuban kansa osoitti poikkeuksellista valppautta j a yhtenäisyyttä. Tällöin Wa8hincrton hieman muutti taktiikkaa. Amerikkalaiset strategit päättivät näännyttää Kuuban. Juuri tähän päämäärään pyrki Yhdysvaltain käyttämä saaren taloudellinen saarto ja niin ikään taloudelliset tuhotoimenpi-teet. Joita amerikkalaiset agentit suorittavat. Washingtonissa lasketaan, ellä keinotekoisesti synnytetyt vaikeudet heikentävät Kuubaa si.säise.sti ja sen jälkeen siitä on helppo selviytyä. Wa.>:hingtonin johtavien piirien ja republikaanisen senaattorin välillä! on it-se asiassa ristiriitaa vain m a i -i de M e l o / F r a n c o kosketteli myös j hinnousun ajankohdasta. i kauppäky.symyksiä j a varoitti suosi- i Amerikan politiikan luonne ei voi | masta eräitä tiettyjä ma i t a . Bra.silja .'o"«i herättämättä suut tumus ta. K u u - \' kannattaa ehdotusta kan-sainvälisen • ba on itsenäinen maa. Y K n ja mo-i kauppakonferenssin kutsumiseksi' "Ien muiden kansainvälisten järje.s- ' K u u b a n pyyntöön j a samalla kerral- i maiden avulla selviää vaikeuksista. Nähdessään vallankumouksellisen hallituksen sisäisen Ja kansainvälin sen aseman lujittuvan nämä p i i r it vaativat välitöntä maihinnousua, koska muka Kuuba uhkaa Y h d y s v a l tojen turvallisuutta . . . Väite, että Kuuba muodostaisi sotilaallisen uhan Yhdysvalloille, on tarkoitettu esitettäväksi täydellisille idlooteiPe. K u k a voi vakavissaan us- '.koa, että sellainen pieni maa k u in Kuuba, Jonka väkiluku o n k a i k k i a an kuutisen miljoonaa, voisi laatia hyökkäyssuunnitelmia Yhdysvaltoih i n ! Tällaisen "typeryyden keksijät kirjaimellisesti unohtavat, että K u u ba ei ole suinkaan muodostanufsotj-lästukikohtaansa —Yhdysvaltain alueelle, vaan päinvastoin Pentagon p i tää tukikohtaansa K u u b a n maaperällä. .Tosiasiassa ei pelätäkään Kuuban taholta sotilaallista vaaraa, vaan siellä suoritetun vallankumouksen vaikutusta latinalaisamerikkalaisten maiden keskuudessa. "Sovremennik" käsittelee tämän jälkeen Kuubaan elokuun 2. päivänä suoritettua ilmahyökkäystä ja jatk a a : ' — Yöllinen lento Havannaan, k i i - hotuskampanja Kuubaa vastaan ja Washingtonin johtavien piirien kakr simielinen suhde näihin rauhan kan^ naita vaarallisiin provokaatioihin uudelleen osoittavat, miten suuri vaara uhkaa saarivaltakuntaa. Näissä oloissa Kuuba ei voi olla pohtimatta turvallisuutensa lujittamista. Ei suinkan ole sattuma, että viime päivinä Moskovassa vieraillut Kuuban yhtyneiden vallan-kumousjärjestöjen. kansallisen johdon valtuuskunta esitti neuvostohallitukselle pyynnön saada aseellista ja vastaavaa teknillistä asiantuntija- apua Kuuban asevelvollisten opettamista varten. Neuvostoliiton taholta suostuttiin koolle ensi vuonna, hän lisä.si. B r a s i l i a n edustajan, jälkeen p u h u i; Y!^dysva'tain YK-valtuutettu . Ste- Venson. jonka puhe oli Reuterin välittämän .selostuksen mukaan varsin demagoginen ja epäkonkreettinen. Hän puhui mm. .siitä, miten ."painostus Länsi-Berliiniä kohtaan oli vakava uhka. rauhalle" sekä- .syytti Kuubaa sen "kumoukselIi.se.sta k a m - pnnja.<:ta" naapureitaan vastaan ja K i i n . i a Vprovokaatiopolitiikasta"'. D e - magogisesti . Steven.son vieritti syyn lykkääntymisestä töjen jäsen, sen hallituksen on t u n nustanut .suurin osa valtioista, maa i ci o'e ! csn. Ja i a tehtiin .sopimus Neuvostoliiton t a loudellisesta ja teknillisestä avusta B E A V E R L A K E N NAISTENKERHO, Bfiaver Lake, Ont., lahjoiUaa $5.oa'ycia(pden ja L i e U n IiyVttsi Ja keUoittaa IcaHOda Nai8feiik«rl>ojaJ > lahjoittamaan vointinsa mukaan lebtiemme ilmestymiseii turvaamiseksi^'' ^ ^tOfVO SALO, B e a v e r t a k e , Ont., vastaa $2.00 saamaansa haasteeseen Vapauden hyvä&si^Jakehpittaa kaikkia haasteen saaneita vastaa- : maan' hafisteensa. • ^ ' TV-PARTANEN, Haarat, Ont., lahjoittaa $2.61 Vapauden ja L i e k i i t' hyväksi ja haastaa JPack Liinamaan, jossal^in Sudburyn penikalla. V I C k Ä H 6 , Hearst, Ont.; vastaa $3.00 John Hookin haasteeseen V a pauden j a L i e k i n hyväksi. ERO L A H T I N E N , Hearst, Ont.,: lahjoittaa $5.00 Vapauden hyväksi ja toivoo, että kaikki lehtemme lukijat tekevät samoin. HULDA J A E D W A R D TERHO, Niagara Falls, Ont,, vastaavat $5J)0 Vilho Virenin ja Ida Rojolan haasteeseen toivossa, että kaikki maksavat haasteensa. MARTHA E K H O L M , Timmins, Ont, vastaa $3.00 saamiinsa haasteisiin j a toivoo, että kaikki vastaavat haasteensia. ANNI AHO, Timmins, Ont., vastaa saamiinsa haasteisiin lahjoittamalla $3,00 Vapauden hyväksi, EMELI SAARI, Timmins, Ont, lahjoittaa $2.00 Vapauilen ja L i e k in hyväksi ja haastaa John Isokosken, Timminsista, O n t \ , E. BROIJER, S t Catharines, Ont, Vastaa $5,00 saamiinsa haasteisiin ja toivoo, että kaikki haastetut tekevät parhaansa. A L F R E D MÄENPÄÄ J A E M I L B A L A N D E R , Gardiner, Ont., lah-joittavat yhteisesti $4.00 Vapauden j a L i e k i n hyväksi^ L Y Y L I J A R U D O L F H I L T U N E N , Porcupiife, Ont, vastaavat $2.00 Toivo Järviahon haasteeseen Vapauden j a L i e k in hyväksi. AINO J A VÄINÖ ANTTILA, Sudbury, Ont, lahjoittavat $5.00 V a pauden ja L i e k i n hyväksi. NICK K O H T A L A , Rocky Mountain House, Alta, lahjoittaa $4.00 V a pauden ja L i e k in hyväksi ja toivoo kaikkien Va.iauden ja L i e k i n lukijain tekevän samoin vointinsa mukaan. JOHN H A K A L A , Vancouver, B . C , lahjoittaa $2:50 Vapauden ja L i e k in ilmestymisen hyväksi ja haastaa kaikki ELÄKEVAARfT tekemään .samoin tai paremmin, jotka eivät'^vielä ole sitä tehneet H A N N A KOSKI, Long Lake, Ont, vastaa $200 T i l i ja Vie. Hännisen haasteeseen ja haastaa puolestaan seuraavat: Ida Tuokko, John Salminen ja N i i l o Toikka, kaikki Long Lakdta,: Ont. EMMA MÄKI, Kirkland Lake, Ont „ lahjoittaa $5.00 Vapauden jä Liekin hyväksi ja haastaa Emma Niemen, Rouynista, Que. SELMA J A VÄINÖ J A A K K O L A , Kirkland Lake, Ont, vastaavat $5.00 saamiin.sa haasteisiin Vapauden ja L i e k in hyväksi ja toivovat, että kaikki tekevät samoin. HELMI J A E I NO VÄLKKI, Toronto, Ont, vastaavat $10.00 Esther ja Toby Hakalan haasteeseen ja haastavat seuraavat: Rauha j a Kosti Närhi sekä Laura ja Yrjö Tuisku, St. Catharines, Ont., Hilma «ja Eino Luoma, Lempi ja Jussi Kuuttila, Toronto, Ont,, jokainen vointinsa mukaan. Kiitos Esther ja Toby haasteesta! AINO J A HUGO SIREN, Nakina, Ont, lahjoittavat $4 00 Vapauden ja Liekin hyväksi, että niiden.ilmestyminen olisi turvattu. A L M A J A E I NO X U I S K A , Geraldton, Ont., vastaavat $3.00 Tom Heralan haasteeseen Ja haastavat seuraavat: Onni Heinonen ja Eino Salminen, Geraldton, Ont. KIRSTI J A L A U R I R A U H A L A , Maiartic, (Jue., vastaavat $3.00 A n na Luotosen haasteeseen ja haastamme kaikki valtion vanhat lukuhaluiset tekemään vointinsa mukaan. R. K A A R A K A I N E N , ChateauRuay, Que, vastaa $5.00 K. ja K. K a r t tusen haasteeseen ja haastaa Väinö Lundenin jatkamaan haastetta. /AINO J A URHO OKSANEN. Toronto. Ont., vastaavat $5 00 saamiin, sa haasteisiin Vapauden ja L i e k in hyväksi. E. J A E . HÄMLIN, Toronto. Ont, vastaavat $5.00 saamiinsa haasteisiin ia haastavat Tyyne ja .'Vntti Ketolan, Torontosta, O n t ; , i . i 1 A.mNiTi iT. iIi LLiEuHi i T1 Ii oS.An yA«Ri tLi , K» aafpJ uussikv uassiiini Ke,. OV I InI .t, , vMa assitaaa a i.<^>oi5..v0 0 saamiinsa koska..n Ollut Yhdy.svaltojen , K u u l , a ' l e . Tämä koskee erikoisesti, haasteisiin ja haastaa Matti Mäntysen, Kapuskasingista, O n t kaikesta tä.stä, hnolimatta. j uuden metallurgisen tehtaan raken-vastuunalaisilla paikoilla VVashing-j tamista sekä kolmen toimlnna.ssa toni.sja olevat henkilöt hämmästyttä- | olevan metallltehtaan korjaamista, väliä avomieli.syydellä ja julkisesti | K a i k k i tämä auttaa suuresti K u U - kasittelevät suunnitelmia tunkeutu-; baä tulevaisuudessa, misesta tähän maahan j a ..sen mie- j hittämi.sestä. tuu kansaamme, ei kuitenkaan ole peruskirjan kunnioittamista", hän j.sanoi. j a eräiden i edustajat I suosiotaan pohjasakkaa liikkeelle. Vähem-mistäkin kiihoituspuheista ymmärtävät sekä huligaanit että j ydlnasekoekiellon rotusyrjinnän avulla väärään I Neuvostoliiton harteille. ikasvatetut ainekset, että nyt | K I ' U B A N VASTAUS on tilaisuus tehdä mitä halu-j •' . . • ..u« H * o ! ' Kuuba. .syytti torstaina Yhdv.sval- täan ja panna rangaisema.Ua i . . . . , , : \ . • . ;toja .'::ita. etta .se suunnittelee laaja-hulinaksi, i m i t t a i s t a hyökkäy.stä K a r i b i a n mc- FASISTIKENRAALI " \'''' ^^^"-^''^ vas*«an-i Kuuban Y K : n valtuutettu Mario JOHDOSbA . .JGarcia-lnchaustegui esitti syytök.sen Asiaa pahensi vielä sellais- j vastauk.sena Stevensonin lausuntoon, ten: piirien, kuin esimerkiksi 1 G a r c i a mainitsi steven.sonin vakuut-eläkkeelle vastikään jääneen 1 ^.^neen, että Yhdysvallat kunnioit-kenraalimajuri Edwin A. W a l - j ' " ' ' ^^^^ peruskirjaa, kerin yllytys ja kiihoitus h u l i - 1 haiiituk.senne suhtau-noinnin puolesta. Kenraali Walker tunnetaan pahamaineisen fasistisen järjestön, John B i r c h Societyn yhtenä gramo-fonimaisena puhemiehenä. K u ten odottaa saattaa, Walker oli yllyttämässä ja kiihoittamassa Oxfordin ylioppilaita heti siitä, lähtien kun viime sunnuntaina tiedoitettiin, että neekerinuo-rukainen Meredith oli hyväksytty mainitun oppilaitoksen asuinsijoille. Sitä aikaisemmin kenraali Walker julisti, että hän aikoo johtaa "tuhansia vapaaehtoisia, kuvernööri -Ross Barnettin t u e k s i "— ja myöhemmissä u i i - tistiedoissa kerrottiin, että joitakin näitä "vapaaehtoisia" oli tullut metelöitsemään peräti 500 m.ailin päästä. Ylläolevat tosiasiat osoittavat käsittääksemme kiistattomasti, että syytettyjen penkille pitää vetää, jos oikeutta mielitään jakaa, paljon muitakin kuin, varsinaiseen hulinointiin osallistuneet. Tosiasiassa Oxfordin tapahtumista on syytettynä koko Yhdysvaltain nykyinen val-tiokomento ja sen puitteissa vieläkin joukkomita.ssa kautta maan harjoitettava rotusyrjintä. Nähtäväksi vain jää, viekö presidentti Kennedy tervetulleen Oxford-ohjelmansa loppuun asti maansa maineen pelastamiseksi, vai tyydytäänkö siellä vieläkin vain kaikkein räikeimpien ' r i k k a ruohojen pois' kitkemiseen siitä' demokratian kesantomaasta, mikä näyttää kasvavan enemmän nokkosia, takiaisia j a karriai-sia kuin hyödykkeitä. ! Yhdysvaltojen suorittama kaikkien taloudellisten suliteiden katkaisemi-i n e n Kuubaan ei voinut o U a a s e t t a - : matta tätä pientä maata vaikeaan 1 tilanteeseen. . K u i t e n k i n laskelmat, j etta tämä saarto oli.si johtanut: v a l - j lankumpukselli.sen järjestelmän . k u - ikistumiseen. olivat lyhytnäköisiä. ! Wa.shinfi:ton jätti \-ähin(ään kak-i si K e i k k a a huomioonottamatta. En-y sinnäkin kansan vallankumouksel-i ILsen inno.stuksen sen nyt ensi ker- 1 ta eläessä todelllses.sa vapaudessa, ! sekä toiseksi Kuuban luotettavat ystävät. Jotka kykenevät ja ovat. valmiita antamaan tehokasta apua. j • • • • ' v. . ' • * ; Neuvosto'iiton Ja muiden sosiali.s- • tisten maiden rahtialukset kuten 1 myös eräiltä kapitalistisilta mailta i täiä tarkoitusta varten vuokratut "Voitte sanoa aggressiivisille kenraaleillenne, että y l i kuusi miljoonaa kuubalai.sta on valmiina puolustamaan Y K : n peruskij-jaa muutenkin kuin pelkillä kaunilMa sanoilla.: T o r jumme lausuntonne, joka merkitsee I vain uutta tapaa salata l a a j a m i t t a i - j että nen hyökkäys, jota Yhdysvaltain j hallitus valmistelee kansaamme va.e- j taan", sanoi Garcia: j So.siali.stisten . maiden puolueettomien maiden o.soittivat voimakkaasti G a r c i a n lau.sunnolle. Yleiskesku.stelus.sa on perjantaina tauko. Tällöin käsiteMään Hollannin ja Indonesian solmima läntistä Uutta Guineaa ko.skevaa sopimusta. Näiden kahden maan odotetaan esittävän päätöslau.selmaehdotuksen, Joka valtuuttaa Y K : n väliaikaisesti huolehtimaan tämän alueen halllnno.sta toukokuun 1. päivään saakka, jolloin Indonesia ottaa vastatakseen h a l l i n - totoimenpitejstä. Äbrahilincdnkin leivasulinUteen ! Washington. — Maailmankuulu, i.'\brahanvLihcolniä esittävä patsas ! on joutunut vandaalien hävitysvim. I man köhleöksi. Poliisiviranomais-i ten torstaina antaman ilmpituksen •mukaan ön patsaaseen maalattu i teksti:. "Neekereiden rakastaja". ; I.,aiise oli kirjoitetlu 25 sm korkein ; kirjaimin patsaan; jalustan toiseen [sivuuhV • } Myöhemmin huomattiih, että sana ''neekeri" oli maalattu myös erääseen muistomerkin läheisyydessä olevaan penkiciin sekä sana 'niggeivsyille," muistöiheikkisillan kiimrhallekin puolelle' Kaikki liävi-tystyön merkit poistettiin hopeas-t i . - v v : ' ' . ' Miljoonat ihmiset kaikkialla maailmassa ovat käyneet katsomassa muistomerkkiä sen Yhdysvaltain piirit ovat raivois.saan nähdessään; j presidentin kunniaksi; joka lopetti Kuuban kansa sosialististen j orjuuden. laivat kulkevat säännölli-sestl K u u baan, vievät sinne viljaa ja maatar louskoneita, .säilykkeitä ja tehtaiden työstökoneita, öljyä ja keinolannoitteita. Yhdysvaltojen monopolistiset MATTI M A N T Y N r N , Kapuskasing, Ont, vastaa $2.00 V i k i n ja A n tin haasteisiin ja kehoittaa kaikkia haasteen saaneita vastaamaan haasteensa tai tekemään lahjoituksensa lehttemme hyväksi. ANNA J A J O H N LEINONEN, Toronto, Ont., lahjoittavat $5.00 V a pauden ja L i e k in hyväksi. KATP,I M E R T A N E N , Toronto, Ont, lahjoittaa $3.00 Vapauden ja Liekin hyväksi, HELMI NIKANDER, Toronto, Ont,, lahjoittaa $3.00 Vapauden ja L i e k in i'me.siymisen turvaamiseksi, OLGA J A K A L L E , Toronto, Ont, lahjoittavat $2.00 Va£»auden ja Liekin hyväksi. IMPI J A VÄINÖ. Toronto, O n t ; lahjoittavat $5.00 Vapauden ja L i e kin hyväksi;. . CSJ:n N O L A L U N OSASTON BINGO, joka oli P i i l on farinilla, tuotti $6.15 lehtiemme haasteryntäyksen hyväksi. Haastamme Intolan, K i v i kosken y.m. sellaiset paikkakunnat joissa järjestötyö on j o k u o l l u t matta lehtiemme ystäviä on järjestämään hingopaartit lehtiemme ilmestymisen tukemiseksi. FLORA SAVOLA, Vancouver, B. C , vastaa $3.00 Martti Sutisen ia Anna Matsonin haasteisiin ja haastaa seuraavat: Hoby Laurila ja Kalle Malinen, Port Arthur, Ont., Anni Aho ja Fanny Ristimäki, Timmins. Ont.. Senia i a Toivo Torvinen sekä Carl Ellisson, Vancouver, B . C. MARTHA SUOJANEN, Vancouver, B. C , vastaa $2.00 Sofia ja V i i : ho Luoman haasteeseen ja haastaa Aino Wälimaan, Vancouv.erista, B . C. AINO WÄLIMAA. Vancouver, B. C , vastaa $2.00 Martha Suojasen haasteeseen. Tässä katsauksessa - _ - _ _ — - - - - : _ — — $ 189.26 Ennen Vapaudessa'julkaistuja 4,331.50 , 4,520.76 Liekissä julkaistut l a h j o i t u k s e t — — — ^ 561.05 Yhteensä — --$5,081.81 PÄIVÄN PAKINA Muukalaislegioonaa —_ ei hajoiteta Pariisi, Ranskan muul ,.isle-gloonaa ei hajoiteta, ilmoitti Ran.s-kan armeijan mini.steri Pierre Me-ss-- mer lauantaina. Algerian sodan päättymisen Jälkeen on ollut liikkeellä huhuja, että legioona, jonka jäseniä oli .sekaantunut kumoukselliseen toimintaan, hajotettaisiin. Vastatessaan kommunistisen edu.s-tajan Robert Bellangerin kysymykseen Mes.smer kielsi nämä huhut Hän ILsäsI; ettei tällä hetkellä suunniteltu legioonan yk.sikköjen siirtämistä Ranskan Guianaan, j a että l e gioonan koko tulisi olemaan tämän uusien tehtävien vaatimusben m u kainen. Tilatkaa Vapaus! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan Incon suuri pakkolomauttaminen on nyt yleisen puheen aiheena, eikä suinkaan suolta, sillä yksistään Sudburyn kaupungille siitä koituu viikottain $250,000 o.stovoiman vähennys. Se tuntuu pikkuliikemiesten että muiden alojen työläistenkin elämässä. _: ; _ Meidän lehdessämme pn aikaisemmin kerrottu melko yksityis-kohlaisesfi, miten Mine Mill union osasto No. 598 vt. johtokunta, ja jäsenistö ryhtyi heti puolustamaan niitä työläisiä, joita pakkolomautus uhkasi, sekä samalla myös kaupun-jjin yleisiä etuja. Ja parin päivän kuluttua sen jälkeen kun Inco tiedoitti suunnitteilla olevasta pakkolomautukses-laan, pidettiin Mine Millin osasto 598 jäsenistön kokous, missä hy-väk. syttiin vastaehdotu.s, jonka mukaan Inco pitäisi työssä kaikki työläisensä, ja työläiset suostuivat v ä r liaikai.sesti siihen, että he olisivat viisi viikkoa kuudesta työssä ja saisivat kuudennesta viikosta työttömyysvakuutusmaksun. Mutta ne suuriääniset piiriti jotka tulivat Incon työläisiä reittauk-sellaan "vapauttamaan", olivat tä.ssä kriisitilassa melko avuttomia ja kokonaan puhumattomiakin kymmenkunta päivää, Eivät sentään vallan äänettöminä. Heti sen jälkeen kun Inco tiedoitti pakkolomautusaikeistaan, tuli terästyöläisten union virkaili-; joilta Port Colbornesta lausunto, että Incon pakkolomautus on " p i k kuseikka" (inconsequential). Tämä siitäkin huolimatta_v.aikka-pak-kolomautus tarkoittaa siellä työvoiman vähentämistä noin 25-prosenf-tisesli Port Colbornessa -'vapautett i i n " Incon työläiset Mine Millin turvasta ja tuesta. Työläiset saat i in siellä äänestämään teräsunion puolesta. Ja nyt k un heitä kohtaa pakkolomautus aina 8-vuotiseen palveluun saakka, niin "vapauttajat" sanoivat, että " s e on " p i k k u seikka"! Mutta kun kaikesta pahuudesta ja kyvyttömyydestä syytetty Mine M i l l ryhtyi täällä heti puolustamaan Incon työläisiä, niin reit-taajatkin heräsivät lopuksi Ja niin julkaisi terästyöläisten union huippujohto vihdoin viimein, eli viime maanantaina tekopyhän lausunnon, että Incon pitäisi antaa osaltaan työttömyysavustusta nyt pakkolomauttamilleen työläisille. Tämä on tosin vähän toista kuin Port Colbornesta saatu ensimmäinen lausiinto, että satojen työläisten pakkolomauttaminen on muka vain "pikkuseikka". Mutta kysyä täytyy, onko tämän raharik- ilmeisenä tarkoituksena onl pitää kiauksistaan kerskuneen teräsunion vieläkin Incon työläiset kahteen ehdotus yhtään sen parempi kuin leiriin jaettuna. Mine M i l l i n esitys Incon työläisten etujen kannalta katsoen? Me uskomme, että tässä vaikeassa tilanteessa, joka johtuu suurelta osalta: siitä; että reittaajat ovat heikentäheet työläisten rivejä Joko tietoisesti tai tietämättään, ei voida mitään "sataprosenttisesti" hyvää vastaohjelmaa esittää. Mutta Jos katsotaan asiaa puhtaasti Incon työläisten etujen kannalta katsoen, huomioiden heidän loma- ja vakuu-tusetunsa,. niin Mine_MilIin ehdotus, on j s i l l e n k in monta kertaa parempi kuin terästyöläisten union pahoin myöhästynyt esitys.. Sitäpaitsi Mine Millin ehdotuksen etuisuutena on se tosiasia, että se on käytännöllinen ja yleisesti ymmärretty esitys; mikä .saa laajojen joukkojen kannatusta sekä Incon työläisten keskuudessa että heidän ulkopuolellaankin. Meistä siis tuntuu, tttä terästyöläisten union myöhäinen herääminen eii" johtunut puhtaasti Incon työläisten etujen puolustamisen halusta, vaan ennenkaikkea siitä pelosta, että jotakin on reittaajienkin tehtävä, jos mielivät säilyttää vähääkään Incon työläisten kannatusta. Tärkeätä on kuitenkin se, että nyt Jos koskaan tarvitaan Incon työläisten yhtenäisyyttä ja solidari-suutta. Siksi on syytä linjoittautua varauksetta paremman ja käytän-nöllisemmän Mine M i l l i n ehdotuksen taakse ja varottava reittaajien "uusia ratkaisuja" joiden yhtenä Siunatuksi lopuksi on huomioitava, että "demokraattista" johtoa jälleen lupaava osasto No. 598 presidentin ehdokas Don G i l l i s suosittelee ratkaisuna, 32 tuntisen työviikon käytäntöön ottamista Incon työläisille. Hyvä esitys sellaisenaan. Mutta mitä teki mr. G i l l i s tämän ehdotuksen hyväksi osaston presidentin pukilla istuessaan? Tosiasiassa hänenkin- heräämisensä tuli vasta kymmenen päivää sen jälkeen kun Mine Mill oli omat vastaehdotuksensa Incolle esittän>'t. Tältä pohjalta katsoen voidaan mr. Gillisin ratkaisua punnita samalla tavalla kun hänen "demokraattista menettelytapojaankin—• sillä eiköhän se vain ollut juuri mr. Gillis ja hänen johtokuntansa, joka julisti noin vuosi sitten, että nikkeliteollisuuden työläiset eivät saa enää kokoontua sen paremmin omilla, rahoillaan . rakentamissa haaleissaan kuin muuallakaan. Se on muuton ainoa "lupaus" jonka tiedämme mr. G i l l i s in pitäneen. Kaivos- ja sulattotyöläiset eivät todellakaan saaneet omilla haaleillaan kokoontua ennenkuin Mine M i l l sai ne uudelleen käyttöönsä. Sellaista on mr. G i l l i s i n "demok r a t i a " käytännön valossa katsoen ja sellainen kaiketi on hänen e h dotuksensa myös Incon työtilanteen tiimoilta. — Känsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-10-04-02