Vapaus, June 22, 1967

              Kirja,vj^i^' hätkähdytti
"Voidai»Ä'irählia ajasta ennen Gö­r
a n Palmen^l|jjäa-ja ajasta sen jäl-
: keen". Näin ;',yqiinallisesti kuvasi
Rluotsin kommunistisen puolueen
puheenjohtaja'*'G'. H. Hermansson
: Suomessa"käj'dj^ään viime vuoden
puolella julj^aistun Göran Palmen
k i r j an . b n ,örättvis.: betraktelse
(Väärä n^l^liaiita) vaikutusta ruot
^salaiseen !^tei$)j:untaan ja sen pii­rissä
tapäht\i,yaan debattiin. Arvio
\ o n tietoisen|,^pr6stettu ja sen tar­koituksella
.,.flnj ; halkaista loppuun
asti se esirfj>Bu, jolla USA ja Eu-irooppa
— .maailman hyvinvoiva
:kolmannes —^- yrittää eristää.itsen-
;sä muusta maailmasta.
JuhlaonnittelummeJ
SEVEN-UP
B O T T L I NG
(Lakehead) Ltd. ^
Puhelin M A 2-2512
131 Archibald Street North
Fort William . Ontario
euroo
<k€!ko Ruotsin
Göran Palmen kirja on tapaus.
Siinä ei sinänsä ole mitään sellais­ta,
mitä ei ennen olisi sanottu,
mutta toisaalta ei tätä sanottavaa
ole koskaan etsitty niin viiltävästi
kuin nyt — ei edes tekijänsä ai­kaisemmissa
teksteissä. VärlÖen
5er dig (Maailma näkee; sinut) on
Palmen edellisen kirjan nimi. Täs­sä
tuoreimmassa kirjassaan hän
osoittaa meille pohjoismaalaisille,
eurooppalaisille ja muille kehitty­neiden
maiden asukkaille, miten
totaalisen väärät meidän vakiintu­neet
katsomustapamme ovat j a mi­ten
rumilta me näytämme köyhien
kansojen silmissä.
\ Kuva on niin armoton ja alas­ton,
ettei kiihkeinkään arabi, näl­käisinkään
intialainen tai alirayi-tuinkaan
afrikkalainen ole tois­taiseksi
pystynyt esittämään sen
kammottavampaa näkertystä val­koisesta
itsetyytyväisyydestä, hy­vinvoipien
kansojen henkisestä ra­joittuneisuudesta
j a e r i l a i s i in va­kaumuksiin
perustuvan hyvänteke­väisyys-
j a a'Vunantohenkemme l i ­kaisuudesta.
Ulkonaisista muodois­taan
riisuttuina nämä asenteet
osoittautuvat valtavaksi itsepetok­seksi.
:
Palme haluaa paljastaa kirjas­saan
kahdet kasvot: kurjuuden
kasvot ja oman peilikuvamme.
Tärkeätä on, hän sanoo, että nä­mä
osapuolet — köyhät j a rik­kaat
— asetetaan samalle tasolle,
että kehitysmaiden ihmiset luopu-
ONNITTELUMME
CENTENNIAL-JUHLAVUODBN JOHDOSTA!
Marine & Indusfrial Supply Lfd.
Puhelin 623-7913
571 Syndicate Ave. S. Fort Winiam, Ontario
ONNITTELUMME
Gentennial-juhlavuoden johdosta!
KLOMP-WAKEFIELD
DArRiES LIMITED
Dial 622-2169
FORT WILLIAM PORT ARTHUR
TERVEHDYKSEMME SUOMALAISILLE
Canadan 100-vuotisjiihlavuoden johdosta!
(^BRIEN AGENCY LIMITED
VAKUUTUKSIA — KIINTEIMISTÖJÄ — MATKAILUTOLMISTO
100 SIMPSON ST.
Puhelin MA 3-9571 Fort William, Ont.
531/^ Cumberland St. N. Puh. 345-2151 Port Arthur, Ont.
GENTENNIAL-JUHLAVUODEN
TERVEHDYS SUOMALAISILLE!
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^1^^^
DEPARTMENT STORES
Järvienpään j o h t a v i n o s t o k e s k us
Dial 623-6401
FORT WILLIAM ONTARIO
ONNITTELUMME
S U O M A L A I S I L L E AS!IAKK;(AILLEMME
I C f O-VUOTISJUHLAVUODEN J O H D O S T A!
A
mm-.
186711967
N % r n Builders Sales 'Umited
KAIKENLAISIA RAKENNUSTARPEITA
/ PUHELIN MA 3-6494
540 Syndicate Avenue Fort William, Ontairio
vat nöyryydestpn j a että vasta­poolissa,
siis meiliä. luovutaan etu-oikeusasemista.
Kehitysmaat ovat
maailman proletaari maita, Palme
sanoo.
Palme ei ole oilceastaan itse luo­nut
ja keksinyt kovinkaan pal­jon,
mutta kompositio on iiänen
omaansa ja se on sitä väkeväm­pi.
Aineisto, on koottu tilastoista,
Y K : n , UNESCOn ym. steriileistä
tiedonannoista, Henry Allegin kir­jasta
"Kidutus", Artur Lundkvistin
ja Jan Myrdalin matkahavainnois-ta,
martiniquelaisen lääkärin
Frantz Fanonin ^useilla kielillä
(mutta ei tietääkseni suomeksi)
julkaistusta kirjasta Jordens för-dömda
(Maailman kirotut). On lai­nauksia
Brasilian entisen valtion­päämiehen
Getulio Vargasin ennen
itsemurhaansa kirjoittamasta lau
sunnosta, Nehrun, Nkrumahin,
Tom Mboyan ja monien muiden ke­hitysmaiden
johtomiesten kritiik­kiä
ja kehittyneiden maiden tahat­tomia
itsepaljastuksia.
Teksti on kuin räjähtämäisillään
olevan tynnyri, tiivistä ja ladattua.
Yhdessä kappaleessa, kolmessa
lauseessa tai vain parilla sanalla
nuijitaan hengiltä . monia hartaas­ti
hellittyjä käsityksiä. .
"LEOPOLD ON HYVÄ
KRISTITTY"
Väestötiivistymä on suurin hy­vinvoivassa
maailman osassa, har­voin
"kolmannessa maailmassa".
Mooses syntyi legendan mukaan
1200 vuotta ennen Kristusta, Za­rathustra,
Lao-tse, Budha, Kon-fucius
elivät ennen kristinuskon
syntyä. Kysymystä kristinuskon ja
sille pohjautuvan länsimaisen si-viilisaation
teini-ikäisestä itsekyl
Iäisyydestä ei tarvitse edes esit­tää.
— Joka kolmas ihminen on
joko kiinalainen tai intialainen.
.Australia ja Eurooppa ovat pie­nimmät
mantereet. Eskimoiden
kielestä puuttuu kokonaan "sota",
sanai Leopold II (Kongon henkilö­kohtainen
alistaja) oli lämmin
kristitty.
Eurooppa, Amerikka, hyvinvoi­pien
ja itsetyytyväi.sten ihmisten
maailma, pyritään Palmen kirja.ssa
asettamaan kohdalleen. Ne muo­dostavat
yk.sipuolisen, suljetun
alueen, jossa pidetään maailman­historiana
' vain omaa historiaa,
jossa ei nähdä vaikka kaikki nä­kyy,
se on maailmaa, joka on
tottunut Vietnamin tv-sotaan ja
nälkää näkevien lasten kuviin min­kään
liikahtamatta. Kuva ja sanat
etäännyttävät ja vieraannultavii;
ja Iv-kalsojan reaktio on: tätä ei
todellisuudessa tapahdu.
Jos olemme herkkiä, pidämme
hirvittävänä sitä, että niin monet
kärsivät, mutta vaikka olemmekin
herkkiä haluamme heidän voivan
paremmin ilman, että meidän ase­mamme
huonontuisi. Kun kysymys
esitetään emme halua luopua min­käänlaisista
etuoikeuksistamme.
Minä en halua luopua palkastani
etkä sinä halua luopua talostasi,
Göran Palme toteaa. .
EUROOPPA —
MAAILMAN YLÄLUOKKA
Maailmasta on tullut yksi maa ja
tässä maailma-maassa on Euroop­pa
eräs harvoista viljavista alueista.
Maailmasta on tullut luokkayhteis­kunta
ia maailman luokkayhtcls
kunnas.sa kuuluvat eurooppalaiset
niihin harvoihin, jotka muodosta­vat
yläluokan.
Palmen piiska sivaltaa yhtä vin­hassa
tahdissa k a i k i l l a yli 200 si­vulla.
Kaikki i.skut eivät tavoita
meitä. E i silloin, kun todetaan,
että kuningatar Elizabeth omisti
osakkeita Francis Drake'in ja
John Hawkinsin meriiosvobisnek-seiiSä
tai kun kritisoidaan British
Petroleumin ja muiden öljy-yh­tiöiden
operaatiota Irani.ssa 1953
(muistattehan itkevän Mossade-kin?)
tai kerrotaan "maailman
suurimman asekauppiaan" Samuel
Cummingsin jo lapsuudessa herän­neestä
kiintymyksestä aseiden
kaltaisiin harmittomiin leikkikalui-hin
tai hänen myöhemmästä toi­minnastaan
C l A : n agenttina.
Meillähän ei ole osakkeita BP:-
ssä tai Interarmcossa emmekä toi­mi
suui-vallan intriigien edustaja­na
jotain ^Kreikkaa, Singaporea,
tai Jemeniä , vastaan.
Mutta me sallimme kaiken tä­män,
hyväksymme sen, olemme
kuoleutuneet ja lakanneet rcagoi-masta.
'ASENTEET SÄILYVÄT
Skandinavian maat ja" Suomi
eivät ole kantaneet "valkoisen
miehen taakkaa", mutta ne eivät
silti ole sivullisia maailmanlaajui-se.
ssa riistossa eikä nii.ssä vallitse­va
rotu- tai muu vapaamielisyy.s
ole vapaamielLsyyttä muuten kuin
näennäisesti. Kun matkustamme
johonkin kehitysmaahan, jotka
halpojen i^hmämatkojen ansiosta
alkavat olla yhä u.seamman saa­vutettavissa
tai katselemme tele­visiofilmiä
latinalaisen Amerikan
köyhyydestä, tai sivuutamme ka-,
dulliamme tummapintaisen muu­kalaisen,
asenteemme on ylem­myyden
läpitunkema. Parhaimmil­laankin
siinä on jotain alentuvaa.
Kristinuskon alkuparijinen vel-jeylsaate.
Ranskan vallankumouk­sen
ia sosialistisen liikkeen tasa-vertaisuusidea
ovat voimassa, jos
ovat, vain omissa ympyröissämme
—• meillä ovat mustalaiset edel­leenkin
toisen luokan kansalaisia.
Kritisoidessaan länsimaisen kuit-tuurimaailman
asenteita Palme tOr
teaa, miten pitikä matka on tie­teen
eurooppalaisuuden riisumi­seen.
Hän ihmettelee, koska saam­me
luettavaksemme antropologisen
tutkimuksen englantilaisista tai
ruotsalaisista avioliiton solmimi­seen
ja kuolemaan liittyvistä ta­voista,
heimosuhteista, uskonnolli­sista
tavoista jne. Ja Palme väsr
taa: Emme varmaankaan ennen
kuin kolmas maailma ryhtyy suh­tautumaan
länsimaisiin tutkimus­kohteina.
Aasiaa, Afrikkaa ja multa ali-kehitysalueita
matkaava länsimaa­lainen
tutu.stuu kohteeseensa len­tokoneen,
auton j a ilmastoitujen
huoneiden ylätasolta. Sellainenkin,
joka alentuu härkäkyytlin ja alku-asukasmajojen
tasolle, ei pysty ko­kemaan
kurjuuden ja nälän pohja­mutia
— hänellä on aina oma lä­hetystönsä
turvana, oma maa pako­paikkana.
Hän voi jättää kurjuu-den.
. .
TYÖVÄENLIIKKEEN
" S O L I D A A R I S U U S '
Göran Palme ai-vostelee voimak­kaasti
kristinuskon puolinaisia
asenteita, mutta myös työväenliike
saa oiansa. Sekin, on "eurooppa­laista".
Länsimainen ammattiyh­distysliike
puhuu kansainvälisestä
solidaarisuudesta, mutta on koko
sodanjälkeisen ajan toiminut joko
vain kotimaisen työväestön puolus­tamiseksi
tai rajoittanut kansain­välisen
solidaarisuutensa Euroopan
suhteellisesti hyvinvoivan työväes­tön
piiriin.
Euroopa.ssa rakennetaan kauppa­liittoja,
joiden tarkoituksena ei ole
antaa kolmannen maailman kiiu-palle
parempaa lähtökohtaa, vaan
parantaa rikkaiden' maiden kauppa-asemaa.
Tämä huonontaa automaat­tisesti
kolmannen maailman tilan­netta.
Kehitysmaatuotteiden hin­nat
patoavat jatkuvasti, teollisuus­tuotteiden
nousevat. 1965 paksuni-vat
suklaalevyt hintojen silti nou­sematta.
Täällä iloittiin, mutta
Ghanan kaakaomaassa se aiheutti
katastrofin. (Koska tutkitaan, mis­sä
määrin Nkrumahin kukistumi­sen
aiheuttivat kansainvälisen Kaa-kaosopimuksen
' takana häärivät
länsimaiset yhtiöt ja hallitukset?).
Ruotsalainen Grängesberg-yhtiö
vetää Liberias.sa kaksinkertaiset
voitot verrattuna yhtiön RuoLsin
tuottoon. (Kuinka suuri on Vai.
metin Brasiliassa sijaitsevan teh­taan
voiltoprosentti verrattuna
kotimaiseen Valmet-voittoon — ul­koministeriön
kauppapoliittisen
osa.ston edustajat jättivät vastaav
matta tähän ky.symykseen VK-seminaarissa.)
Suomalainenkin pää
oma haluaa takuut kansallistamis­ta
vastaan ennen kuin se lähtee
liikkeelle. Kehitysmaat saavat itse
maksaa kchity.savun — ja monin­kertaisesti.
Meidän on ansaittava
lahaa kehitysmai.sta voldak.semme
rahoittaa kehitysapumme, toteaa
Palme.
K U V A PÄÄLAELLAAN
Göran Palme kertoo tarinan Af­rikan
itärannikon tuntumassa si
jaitsevasta tuntemattomasta Etio­pian
protektoriaastista Vandesta-nista,
jossa meidän maailmanku­vamme
on asetettu päälaelleen.
Sen asujamistosta on 93 pros. eu­rooppalaista
alkuperää j a periy­tyy,
1500-luvulla paikalle saapu­neista
merimiehistä, 5 pros. on aa­sialaisia
ja vain 2 afrikkalaisia, jot­ka
saapuivat vasta 1800-luvun lo­pulla.
Afrikkalaiset löysivät tääl^
tä eurooppalaisen kristillisen yh­teiskunnan,
jo.ssa Kikuju-heimoon
kuuluvan historioitsijan mukaan
pidettiin päivätyöläisiksi nimitet­tyjä
orjia ja jo.ssa ympärileik­kauksen
si jaan annettiin nuorille
viiniä, jonka .sanotaan tulevan
Jeesuksen verisestä ruumiista.
"Kouluissa luetaan paljon, mutta
vain alhaisessa, iä.ssä ('konfirmaa­tio')
eikä mitään Afrikasta, isla­mista
tai luonteen kasvatuksesta."
Kaikkein arveluttavlmpana Van
destaiiln historioitsija pltää-sitä,
että jopa kultakin arvoslettiin kor­keammalle
kuin rakkaus "mikä
kalkki on epäviisasta, primitiivisiä.
Harvat omistavat paljon maata,
monet omistavat vähän tai ei lain­kaan
maata".
Neekerit suorittavat .saavuttuaan
eurooppalaistyylisen : siirtomaaval­loituksen,
eurooppalaiset puolus­tautuvat.
Historia mainitsee tark­kaan
vain kuolleiden kikujujen
määrän. Afrikkalaiset asettavat
neuvoston, jonka tehtävänä on sivi-lisoida
vandlt: perheet on sulau­tettava
afrikkalaisiksi , suurper­heiksi
uskonnonvapaus toteutetaan
islam pääuskontona, amhariasta
tehdään virallinen kieli. 1930- ja
1940-luvulle mennessä oh euroop­palaiset
yandit täydelleen alistettu
ja kurjisteltu. He kaihtavat työn­tekoa
ja heidän i.säntänsä pitävät
heitä korkeampiin asemiin kypsy-
Torstai, ke?äk. 22 p. Thiirsday,_ Jiine 22,19^67 -Sivu 5
KMHUN KANSSA JUHAM1^UST(M41XA
Vanlja laplnkulklja Pulakaji Las­si
oli eronnut toveristaan ja yritti
yksinään kullan huuhtomista Lem­menjoen
latvuksilla. Muonavaroja
oli niukalti, josta syystä häneltä
kului melkoinen osa ajasta kalas­tukseen
ja muunkin syötävän han­kintaan,
kunnes onni häntä pot­kaisi
hiukan .omituisessa muodossa
ja omituisena aikana.
Erämaassahan ei j u u r i välitetä
sunnuntaista tai muidenkaan py­hien
pitämisestä eikä kesäaikaan
yöstä ja päivästäkään, koska aurin­ko
niillä leveysasteilla paistelee
läpi vuorokaäsien. Yö tosin on vii­leämpi
ja siinä mielessä miellyt­tävämpi
työnteolle, sellaiselle yk­sityisyrittäjille
kuin kullankaiva­j
i l l e . ~ —
Lasse oli kaivellut ja huuhtonut
kultaa melkeinpä ympyräisiä vuo­rokausia
j a päätti allakan mukaan
viettäää yksinäisen miehen vapaan
juhannusaaton. Kalaonnikin oli ol­lut
edellisenä päivänä tavallista
parempi. Verkosta oli tullut monta
siian vonkaletta ja lohikin oli tart­tunut
onkeen, aika vonkale sekin.
Eihän siellä erämaassa puntareita
ollut, mutta arvion mukaan se oli
ainakin kahdeksankiloinen.
Lassen ainoa seuralainen karhu-koira
Mopsi oli oppinut syömään
kalaa, kun yleensä lihai-uuasta oli
puute. Nytkin, kun Lasse juhan­nuskokkoa
poltellen paisteli siiko­ja,
se istui asiantuntijan ilmein
seuraamassa kalan paistamista.
"Älä hätäile Mopsi, kyllä isä tämän
siian paiston osaa," puheli Lasse
koiralleen.
Se on nääs, se siian : paistami­nenkin
ammattimiehen hommaa.
Jos mielii oikein herkutella, niin
nuotlosiika on paistettava seuraa­vaan
tapaan. Siian sisälmykset ve­detään
kidusten kautta ulos ja täy­tetään
voilla ja suolalla j a jos
vaan on tilliä saatavissa, niin
muutama yar.si sit| antaa kalalle
mainion lisämaun, mutta harvoin­han
kenelläkään erämaankulkijal-la
on mitään puutarhatuotteita
mukanaan. T i l l i n voi korvata ta­vallisella
.suolaheinällä.
Yksinäinen erämaankiertäjä tun­si
itsensä kovin onnelliseksi kat-
.selle.ssaan kuinka siiat paistuivat
tikuissa nuotion loimussa. Niistä
levisi ympäristöön ihana lemu.
Mikä olikaan ihanampaa kuin loi­koilla
lämpimässä auringon pais­teessa
ja vetää lonkkaa. Mikään ei
häirinnyt luonnon rauhaa. Lähin
ihmisolento oli varmaankin kym­menien
kilometrien päässä. Hän ja
Mopsi? Oleskelu erämaassa tekee
ihmisestä ennenpitkää erakon, jo­ka
suorastaan hekumoi yksinäisyy­dessään.
Mitä hänelle kuuluu maa­ilman
meno, sanomalehdet tai
muut sivisl.wsihmisten kiireet ja
hullutukset.
Kaukaa tunturien takaa kuului
yksinäisen suden ulvonta. Mopsi
murisi niskakarvat pystyssä, mutta
Lasse lohdutteli sitä. " E i sille kan­nata
murista. Venäjänmaan susi se
vaan on. Haistaa paistinkäryn pan-nahinen."
Mies makaili rantahietikolla ja
antoi joen veden huljutella varpai­taan.
Mopsi oli niin laiskalla pääl­lä,
että melkeinpä kuoi-sasi; Vanha
kelohonka loimusi rattoisasti ju­hannuskokkona.
Monet entiset ju­hannukset
muistuivat yksinäisen
miettijän mieleen. Niin olihan hän­kin
aikoinaan ollut nuori ja ra­kastunut
kerran todellisesti ja tu­lisesti,
mutta rakkauden k o h de
osoittautuikin petolliseksi ja sen
jälkeen oli Lasse painunut Lap­piin,
jossa, hän eleli erakkona vuos-kymmeniä
koiriensa parissa.
Joen kuvajaisessa kuvastui jokin
kumma liikkuva möhkäle. Puoli­nukuksissa
olevat aivot eivät heti
reagoineet, mikä liikkuja oli?
Mopsi ampaisi kuin raketti pystyyn
ja päästi kauhean rähäkän. Se
herätti uinailevan miehenkin. Nuo­tion
toisella puolen piteli aikamoi-mättöminä.
Egyptiläinen lehti­mies
kuvaa heitä 1962: Monet ovat.
turvoksissa aliravitsemuksesta jä
tautien kourissa. He työskentelevät
15 tuntia päivässä ja kun mustan
valvojan huomio kiintyy muualle,
he laiskottelevat^ Vaaleissa saa
vandien kansallispluolue 75 prosent­tia
äänistä, multa vaalijärjestel­män
takia ei saa enemmistöä par­lamenttiin.
Tilanne pahenee ja syn­tyy
terrorismia. Asiaa käsitellään
-YK:.ssa, missä Etiopian edustaja'
vertaa vandipuoluetta Kenian Muu-mauhun
. . .
Kuva on tultu toisinpäin. Tällai­sin
silmin haluaa Göran Palme
meidän tarkastelevan omia asentei­tamme.
Kenties ei enää ole toivoa
hän sanoo loppuriveillään, multa
sittenkin me toivomme.
Palmen kirja on kuohuttava.
Ruotsissa se on .synnyttänyt uuden
kehitysmaakeskustelu-aallon. Da­gens
Nyhetei'issä on mjllei joka
päivä pitkiä puheenvuoroja kehi-lysmalkakysymyksistä.
Suomessa
on se aika vielä pitkällä edessä­päin.
Kunpa edes joku julkaisisi
Palmen kirjan tai Fanonin Maan
kirotut.
— Hilkka Ahmala.
nen karhunköriläs poskeensa pais-tinsiikoja.
— Pyssy! karjaisi Lasse, ;mutta
pyssy oli majalla,asti. Syö paholai­nen
siiat! Mopsi Aärbenteli Karhul­le
sen kuin kerkesi, tarttuen sen
takavilloihin. Karhu puolestaan
y r i t t i antaa ruokarauhan häiritsi­jälle-
korvapuustin.
Lasse sai jalat alleen. Nyt oli
k i i r e pyssyn hakuun. Majalta vbän
sieppasi haulikon ja juostessaan
työnsi luotipanoksen piippuun.
Mopsi oli hätää kärsimässä kontion
lejinättäessä käpäläniskulla sen
kauas luotaan. Se oli kuitenkin
n i i n kiintynyt koiraani ettei huo­mannut
pahempaa vihollistaan, jo­ka
pääsi muutaman metrin päähän
siitä. £2rämaa5sa kuului kumea
paukahdus, jonka kaiku kiiri yli
tuntureiden. Kontio kellahti kuin
nuijalla lyötynä juhannustulien
viereen, kaataen siianpaistolikut
allensa.
— Älä välitä Mopsi, vaikka pa­hus
pilasikin kalat. Nyt meillä on
koko kesäksi lihaa. Kunhan vain
suolat riittäisivät, puheli Lasse koi-:
ralleen.
Karhun nylkeminen ja paloittelu
vei aamutunneille asti. Tyytyväi­senä
myhäillen lievitteli Lasse kar­huntaljaa
rannalle kuivamaan.
Mopsi makasi vatsa pullollaan yh­tä
tyytyväisenä kuin isäntänsäldn.
Karhunpakaraa paistaessaan
Lasse aivankuin säpsähti.^ Taitaa
tuo Mopsikin tulla vanhaksi, kun
;ei karhuakaan haistanut. Laski ai­van
viereen. Mitähän olisi tapah­tunut
jos kontio o l i s i tullut ja läi­mäyttänyt
puolitorkuksissa olevaa
miestä? Siitä olisi varmaankin tul­lut
toisenlainen paistinlaitto.
Olihan vanha lapinkulkija kuul­lut
monenmoisia tarinoita ja näh­nytkin
vaalenneita luita jängillä ja
tuntureiden riBteillä, mutta mei­dän
hetkemme ei vielä tullut, miet­ti
Lasse itsekseen. Pelastumisen
suuri onni ja koko kesän liharuuan
tulo näin odottamattomalla tavalla
sai mielen niin herkistymään, että
möräkällä äänellään päästi Juhan*
nuslaulun, johon Mopsi hetken ku­luttua
yhtyi. Kaiku k i i r i yli tuntu
rien, kertoen, , että Uiminen i^i;ä
maan valloittaja, vietti juhaiitnus-taan.
— Oskari Kola.
Rumat ne on jokka vaatteella
komeeioo, uurvärkki « e o n joka
maksaa (uurvärkki = kellon ko­neisto).
Jalasjärvi
LÄMPIMÄT
ONNITTELUMME
d^nadan Gentcinnial-j
uhla viKxjJen ..jiöhdosta!
IRraiE VUORI
DOLORES JA KEVEN
st. Catharines Ont.
PARHAIN ONNITTELUNI
Canadan
Centenniai-juhlavuoden
johdosta!
Paavo K^-viaien
st. Catharines Ontario
ONNITTELUMME
Canadan lOO^vuotis-joihlavxioden
johdosta!
Greta ja Oscar Lehto
359 La Forte Ave. Wiiidsor, Ont.
ONNITTELUMME
kaikille kansala: Tiilemme, jotka
työllään ja toiminnallaan ovat
auttaneet Canadan rakentamista!
Irja ja Aatu Koivula
R. R. 1 Whitefuh, Ont.
TERVEHDIMME
ja
ONNITTELEMME
uuden kotimaamme •— Ca­nadan
rakentajia 100-vuotis-juhlavuoden
johdosta!
Martta jä Antti
Rissanen
Lasalle (Quebec
ONNITTELUMME
Canadan 100-vuotisjuhla­vuoden
jchdosta!
Leo's Esso Service
Puhelin 866-2310
Worthington Ontario
TERVEHDIMME
ja
ONNITTELEMME
kaikkia kansalai£i'aimnie, jot­ka
työllään ja toiminnailaajn
ovat auttaneet nyt saitavuo-tisjuhlaan.
s-a viettävän Cena-dan
rakentamista ja kehittä­mistä!
Vendiä ja Karl Mäki
P.O. Box 25
Latchford Ontario
ONNITTELUMME i
C a n a d a n C e n t e n n i al
j i i h h v u o d e n j o h d o s t a !
Mr. j a nurs. Eino Korhonen
KaUe L3hH
. Hanaier. Ontario
Lillian ja Martin Lämpsa
Vai Carcn, Ontario
Tracey. Crriig. TVlUiaou
Wayne ja Earl Pearson
Eila ja Leo Lämpsä
Sault Ste. Marie, Ontario
Diane, Louis, Lail» ja
Guy Poirier
Jacques Cartier, Quebv^c
Lämpimästi tervehdimme ja onnittelemme
kai]wa kansalaisiamme, jotka työllään
ja toiminnallaan ovat auttaneet nyt
' satavuotisjuhlaansa viettävän Catnadan
rakentamista'ja kehittämistä!
CSJ:n LONG lÄXEN OSASTO
R. R. 2 Sudbury, Ont
TEHKÄÄ OSTOKSENNE
AITO-SUOMALAISESSA LIIKKEESSÄ
JOKAISELLE JOTAKIN!
O n n i t t e l u m m e C e n t e m i i a l - j u h l a v u o d e n j o h d o s t a!
AITOS GfNERAL ^TORE
Puhelin 866-2428
Highway 17 W:, R. R. 1, (Beaver Lake), Wor*ihingt:n Ont.
Lämpimin onnitteluin tei*vehdimme
kaikiicia canadalais^la ja erikoisesti kansalaisiamme, jot­ka
työllään ja loimmnallaei.i ovat autt?i;i =• nyt satavuo- '
tisjuhlaansayietitävän Canadan rakentamista ja kehit/tä-mistä.
CSJ:n BEAVER LAKEN OSASTO
V% ja U -SEURA
BEAVER LAKEN NAISTEN KERHO
BEAVER L A K E ONTARIO