1967-06-22-15 |
Previous | 15 of 18 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'isoäidin" (Katri Riksman) Sointulasta, B.C. lähettämä kuva niistä näkyy A. B. Mäkelä-vainäjäh entinen
koti, haalit ja myös koulu. , —
CSJ:n Vancouverin osaston kulttuuriryhmä «Tuisku", jossa on kuoroM sia, tanssijoita ja ii^teUjoitä.l9501uvun loppupuolella tämä r vle<
raili mm. Portlandissa, Ore., Seattlessa, Wash., Yhdysvaltain puolella sekä Cambiassa, Ladysmlthissa ja Siirreyssa, British Columbiassa. A
Minun isäni muistolle!
DR. GARNET MORSE
ONNITTELUMME JUHLAVUODEN JOHDOSTA!
Whonock Lake Boat Rentals
MR. JA MRS. J. HELMERSEN, omistajat
11288 Whanock Lake Puh. 462-7003 Whonock B.C.
Onnittelumme Centennial-juhlavuoden johdosta!
MARVSIV. & RADIO REPAIRS
M. D. PUSKA
Hallituksen tutkinnon suorittanut teknikko.
Jäsen Electronic Guild of B.C.
Puhelin 463-3728 -
2334B..Fishermans Rd. Albion, B.C.
Jos mihin niin Sointulan ihanneyh-teiskuntayritykseen
sopii suomalainen
sananlasku: Kyllä maalla viisaita ollaan,
kun merellä vahinko tapahtuu.
Kuusikymmentäviisi vuotta on kulunut
siitä kun se yritys perustettiin,
joka kesti vain runsaasti neljä vuotta.
Silti aina vaan koetetaan epäomtbtu-misesta
vierittää syyt jonkun yksilön
niskoille. Olen oUut täällä alusta al-en
tietysti mikään tekijä, olin-
;-rfiw^ri ja ujo. Mutta seurasin tar-
ONNITTELUMME!
Hauskaa juhla-aikaa kaikillel
Lacr(Hc's Grocery & Confedionery
LIHAA JA KASVIKSIA — VAPAA KOTIIN AJO
Websters Comers British Columbia
Edesmenneiden sukulaisten muistolle
ISANI BERNARD SÖDERHOLM. Finland. Ontario
ENONI JACOB KOSKL Sylvan Lake. Alberla
SETÄNI OSKARI KIVLSwa8tika. Ontario
Uuno ja Bertha Söderholm
12279-23rd Ave. N. R. R. 1, Haney, B.C.
PARHAIN ONNITTELUNI
Canadan 100-vuotisjuhlavuoden ja
Vapauden kultavuo
ARMI SKYTTE
WEBSTERS CORNERS , BRITISH COLUMBIA
asioita ja niistä olen muodosta-
^ Ttut' oman vakaumukseni ja olen sitä
Itä, että se yritys oli niillä perus-tuomittu
häviämään ensimmäi-
.^paivästä alkaen.
Columbian asutus oli nuori,
; sen pääteollisuudet kalastus ja imet^
sästys olivat aivan atkuasteslla, samoin
kaivostyöt. Canadan asutus oli
vielä pientä, vain viitisen miljoonaa,
joten jo siitä voi päätellä, -että ei
B^:i)': asutuskaan ollut suurta. Sitä
haluttiin kumminkin asuttaa ja oli
suomalaisia, jotka olivat saaneet sin
ne lähtöaatteen. He olivat lähteneet
Suomesta Bobrikoffin aikoja pakoon
Kurikan mukana Australiaan sillä ymmärryksellä,
että siellä yhteisvoimin
perustetaan siirtola. Australian hallitus
kustansi matkan Lontoosta asti se-käft^
asi.ruoan ja asunnon niin kauaksi
/^uiin miehet saavat työtä.
Asuin täällä puoli vuotta Australiassa
^^yneen Malmin perTieen kanssa.
Täälfti? oli muitakin Australiassa käyneitä
m.m. Teodqr Tanner, 'ycka. tuli
tänne-ensimmäisenä joulukuun 15 päi-yäira,
1901. Olivat tulleet Australiasta
Vancouverin saarelle kun siellä oli hiilikaivoksia.
Australiassa heitä kohtasi
pettymys. Hallitus ei täyttänytkään
lupauksiaan. Siirtolaiset joutuivat
kauas asutusseuduilta rautatielinjalle.
I^(l)S)oli pieniä lapsia, joille ei saatu
maitoa, vaan alle vuoden ikäiselle
lapselle oli juotettava mustaa teefä.
Pojalla oli vielä vatsavaivoja Sointu-laankin
tultua. Malmit erosivat siitä
yhteistyöporukasta ja yrittivät saada
jotakin parempaa työtä, mutta kielitaidottomana
ei sekään onnistunut.
Teltoissa oli siellä asuttava ja ilmanala
oli päivällä kuuma ja yöllä kylmä.
He olivat siellä kuulleet BC:sta
kuipka se on alkava asutusalue ja
niin jie päättivät siirtyä Vancouverin
sasfrelfe ja saivatkin kaivoksessa työtä.
Työolot olivat kumminkin huonot
ja;>?«raralliset ja niin tuli lakko. Silloin
heissä heräsi ajatus perustaa yhteisvoimin
siirtola ja lähteä maaseudulle.
Siitähän se Kalevan Kansan yhdistys
sai alkunsa. Kurikka tuotettiin
Australiasta ja A. B. Mäkelä Suomesta
johtamaan yritystä. Yhtiö aiottiin
rahastaa sillä, että jokainen jäsen
lunastaa $200 osakkeen Ne, jotka heti
siirtyvät saarelle, olivat sisäjäse-niä,
ja ne, jotka aikoivat joskus sinne
TERVEHDIMME JA ONNITTELEMME
äsm.
18671 1967
uuden kotimaamme - Canadan
rakentajia lOO-vuotisjuhla-vuoden
johdosta! -
S a m a l l a tervehdimme kaikkia Vapauden
t i l a a j i a j a l u k i j o i t a lehtemme
kultavuotena!
K o h t i r a u h a a Centennial-vuotena!
WEBSTERS CORNERSIN
RAUHAN KLUBI
WEBSTERS CORNERS BRITISH COLUMBIA
tulla, olivat ulkojäseniä ja vain rahallisesti
avustivat.
Parinsadan mailin päästä asutuksesta
löytyi Malcolm saari, jonka naapurina
oli pieni intiaanikylä. Kurikka
kulki luentomatkoilla. Aika-lehti oli
perustettu saaren mainostamiseksi ja
sinne tulijoita ilmaantui paljon, mutta
kahdensadan dollarin osakemaksuun
oli vain harvalla varaa. Kun oli käyty
katsomassa saarta, huomattiin, että
tarvitaan paljon työvoimaa, että vahvasta
metsästä saadaan asutusalue.
Viisi miestä lähti ensiksi raivaamaan
paikkaa; Kun me tulimme saarelle
kesäkuun 3 päivänä 65.vuotta sitten
oli siellä jo hirsipirtti asuttavana ja
siinä viisi kaksikerroksista vuodetta.
Kaksi perhettä oli tullut jo ennen meitä
ja joku yksinäinen mies. M a t ti
Halminen oli suota raivaamassa. Sitä
työtä^ hän teki koko ajan eikä siitä
kerinnyt olemaan mitään hyötyä y1i-tiölle.
Heti saareen tultuamme kuulimme,
että juhannuksena pidetään ensimmäinen
kolmipäiväinen juhla ja kokousti-laisuus,
johon tulee vieraita aina Na-naimosta
asti, sellaisiakin, jotka aikovat
jäädä saarelle. Kurikka oli kumminkin
luvannut kannuttimoUe (joka
silloin olikin ainoa Rivers Inkrtissä)
sata miestä kalastamaan. Hän ei ollut
kumminkaan saanut sitä miesmäärää,
mutta saarelle tulomme toisen päivänä
sieltä menivät ne miehet, j o i ta
saarella oli. Minun mieheni oli heidän
mukanaan. Kun miehet eivät olleet
saapuneet aikanaan, oli kannuttimo
hankkinut'heidät' muualta ja meidän
miehemme saivat palata takaisin. Antoihan
kannuttimo sata dollaria korvaukseksi.
, •
Olivathan miehet tarpeen kotonakin
ja alettiin valmistautua ottamaan vastaan
juhannuksena saapuvia vieraita
ja heidän mukanaan tulevia saareen
jääviä, .joita oli kehoitettu kyllä tuomaan
telttoja mukanaan. Rakennettiin,
suurenlainen huone, jota sanottiin
Seetri haaliksi. Se paloin myöhemmin.
Suuresta seetrin kannosta laitettiin
pirtin eteen puhujalava ja kiirettä oli
kaikilla. Olihan ne luomispäivät mieleen
jääviä juhlia. Z*'
Nanaimosta tulleet vieraat olivat
hai^joitelleet näytelmän Hardangelin
harjulla'* ja siinä Ellen Mäkelä esitti
pääosaa. A. B. Mäkelä ei ollut tässä
juhalssa. Aika-lehti ilmestyi sillom
Nanaimossa. ja hänen täytyi olla siellä.
Mutta Kurikka tuli juhlaan.
Siinä kokouksessa päätettiin miten
työt saarella aloitetaan. Oli saatava
tukinvetokoneet, samoin sahamylly ja
hinaaja, jolla tukit saadaan myllylle.
Hyviä ammattimiehiä oli saarelle tulossa.
Pietarista oli tullut hyvä valuri
Heikki Lukkarinen. Hänelle piti saada
valimo, paja ym. Rahattomuus
vaan teki haittaa. Kurikka yritti saada
velkaa ja saikin^ Sellainen yhtiö,
jolla on velkaa, seisoo savijaloilla.)
Innostus ja usko tulevaisuuteen oli
luja. . Kurikka kuvaili tulevaisuutta
ruusuisin värein. Hallitus oli luvannut,
että kun seitsemän vuoden aikana saadaan
saarelle 350 perheenpäätä, niin
saadaan mistä vaan ympäristöstä ottaa
samanlainen pala maata. Hän
sanoi, «ttä silloin olemme siinä asemassa,
että voimme auttaa köyhiä
tänne Suomesta. Emme olleet itsekkäitä,
vaan ajattelimme muitakin. Oli
jo piirustuskin valmiina minne tulisi
sahalmylly. Toiset esittivät sitä sinne
lahdenperään missä pirttikin oli, mutta
se puoli voitti, joka ehdotti sen
paikaksi sitä, jossa Järvinen nyt asuu.
Määritfiltiin myös tuleva kaupunkialue.
Herman Hantula oli tullut kokoukseen
Fortih Dakotasta. Hän oli hyvin
kuningasmielinen ja vähän herra-skai-suuteen
taipuvainen. Hän lupasi tuoda
toisiakin farmareita tullessaan. Hänellä
oli kuusi lasta. En uskonut, että
hän myy farminsa ja tulee tänne kun
näki, ettei asunnoistakaan ollut mitään
tietoa puhumattakaan muusta.
Tuli kumminkin tieto, että sieltä tulee
kolme farmaria, joista Lingreenil-lä
oli viisi lasta, Tynjälällä viisi, J .
Pakkalalla kaksi ja Granforsilla kokonaista
kahdeksantoista lasta. Vii-mok.
simainitut eivät olleet farmareita.
Sitten alkoi kuumeinen touhu. Koko
kesä puhuttiin niistä Dakotan rikkaista
farmareista kuinka he tuovat
hevosia ja tietysti rahaa, jota kipeästi
tarvittiin. Kun he sitten tulivat, niin
olihan heillä jnal^saa jäsenmaksunsa,
mutta eivät kai lie kaikkea rahaansa
antaneet', suuriperheiset. Siinä piili-kia
yksi epäonnistumisen syy. Oli liian
paljon suuria lapsiperheitä. Vuoh-na
.1904 tammikuussa oli saarella 84
lasta ja he tarvitsivat ruokaa ja vaatetta,
vaikka vaatteita eivät naiset ja
lapset saaneet koko aikana.
Kun sahamylly saatiin käyntiin, joutui
mieheni siihen sahuriksi. Ei hän
sitä työtä ollut tehnyt aikaisemmin, oli
vaan ollut Hogijamin myllyllä lautoja
lajittelemassa, mutta täjrtyi yrittää.
Sitä työtä hän teki koko ajan eikä
ollut siitä yhtään päivää pois. Midiet
tdcivät kaikenlaisista rimoistakin
asuntoja itselleen. Tehtiin keittiö, varasto
ja ruokahuone sahamyllyn ympärille
ja Pirtti jäi asuntolaksi. Talvi
oli tulossa ja useita perheitä asui yh-^
dessä. Siinä, missä me asuimme, oli
kolme perhettä, 'johon kuului kahdeksan
lasta. Kaikki seinätilat oli varattu
vuoteille ja pöytä oli keskellä^ Ruokahuoneen
valmistuttua syötiin siellä eikä
tarvinnut enää keittää. Siihen asti
olimme keittäneet, päivällisen saha-myllyn
työläisillekin.
Jokaisessa laivassa tuli saarelle l i sää
väkeä. Tuli Astoriasta oikea lääkärikin,
Osvald Beckman. Hänen mukanaan
olj vaimo ja tämän sairaalloinen
sisar sekä kaksi lasta ja elokuussa
syntyi kolmas tyttö, joka oli ensimmäinen
saarella syntynyt lapsi. Oli
vielä ennenaikainen. Kävin äitiä katsomassa.
Hän. piti vastasyntynyttä
yöpaitansa sisässä suojellakseen lasta
kylmältä. Tohtori: oli koko iäkäs mies,
mutta vaimo hyvin nuori. Uskon, ettei
hän tuntenut itseään kovin onnelliseksi
niissä olosuhteissa.
Kurikka oli taas luentomatkoillaan
ja hän kuvaili saaren ihanaa
tulevaisuutta ja kuinka kaikki ovat
siellä veljiä ja sisaria keskenään
ja nainen on kaikissa suhteissa
miehen kanssa tasaveroinen. Kenenkään
ei ole pakko myydä itseään
rahasta eikä olla miehen vallan
alla, jos ei ollut sopua. Väkir
Jatkuu seuraavalla: sivulla
ONNITELUMME
Centennial-vuoden
johdosta!
Ward and Tibbles
KUKKAKAUPPA
KUKKIA KAIKKHN
TARKOITUKSIIN
Puhelin 567-3505
Iltaisin 568-8763
32 Duncan Aveoiiue
Kiirkland Lake Ontaric
ONNITTELUMME ,
Canadan Centennial-juhlavuoden
johdosta!
HOGGARTH'S Ltd.
MAALEJA JA SEINÄ-
PAPEREITA
C.LL. maaleja ja Reardon'8
tuotteita. Lattian päällystys-aineita
ja maaliharjoja.
Puheldin •567-36116
54 Governiment Rd.- West
Kirklamd La/ke Ontario
Rauhanklubin jäseniä Websters Comesissa, B.C. 1963. Vasemmalta o^
kealle: Edesmennyt mrs. Ida Klaar,mrs. Armi Skytte, mrs. Ida Suru*,
nen, mrs. Emma Palttila, mrs. Sanna Gustaffson, mrs. Anna Vesa, Va*
pauden ja Liekin monivuotinen asianainen. Takana mrs. Helmi Lanki»
Minda Katainen. Poissa on mrs. Sylvia Saari, joka on vuosia hoitanut;
rauhanklubin rahoja ja muita asioita. Pikkupoika on Sylvia Saaren
pojanpoika.
ONNITTELUMME JUHLAVUODEN JOHDOSTA!
KiYkland Lake 'Hardware Limited
67 Government Rd. West : Kirkla^ Ont
ONNITTELUMME Canadan 100-vuotis-juhlavuoden
johdosta!
Hauskaa juhla-aikaa kaikille!
E. R. DELINE
• Seinäpäällystystä, blokeja ja tiiliä
• Kaikenlaisia kaitoja tehdään
• Maalausta ja paperoimista
Puhelin 567-6030
58 McCamus Ave. Kii'klanä Lake, Ont
186711967
LÄMPIMIN ONNITTELUIN
TERVEHDIMME
kaikkia canadalaisia ja erikoisesti kansalaisiamme
tänä maamme Centennial-juhlavuotena
CSJ:n KIRKLAND LAKEN OSASTO
KIRKUND LAKEN NAISTEN KERHO
KIRKLAND LAKE ONTARIC
PARHAAT ONNITTELUMME SUOMALAISILLE
YSTÄVILLEMME CENTENNIAL-JUHLA VUODEN
IMm • JOHDOSTA!
Hauskaa juhla-aikaa toivataimme kfaikille suomalaisille asiakkaillemme!
LAKIMIEHET JA YLEISET ASIANAJAJAT
62 Government Rd. West Puhelin 567->224 Kirkland Lake, Ont.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 22, 1967 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1967-06-22 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus670622 |
Description
| Title | 1967-06-22-15 |
| OCR text | 'isoäidin" (Katri Riksman) Sointulasta, B.C. lähettämä kuva niistä näkyy A. B. Mäkelä-vainäjäh entinen koti, haalit ja myös koulu. , — CSJ:n Vancouverin osaston kulttuuriryhmä «Tuisku", jossa on kuoroM sia, tanssijoita ja ii^teUjoitä.l9501uvun loppupuolella tämä r vle< raili mm. Portlandissa, Ore., Seattlessa, Wash., Yhdysvaltain puolella sekä Cambiassa, Ladysmlthissa ja Siirreyssa, British Columbiassa. A Minun isäni muistolle! DR. GARNET MORSE ONNITTELUMME JUHLAVUODEN JOHDOSTA! Whonock Lake Boat Rentals MR. JA MRS. J. HELMERSEN, omistajat 11288 Whanock Lake Puh. 462-7003 Whonock B.C. Onnittelumme Centennial-juhlavuoden johdosta! MARVSIV. & RADIO REPAIRS M. D. PUSKA Hallituksen tutkinnon suorittanut teknikko. Jäsen Electronic Guild of B.C. Puhelin 463-3728 - 2334B..Fishermans Rd. Albion, B.C. Jos mihin niin Sointulan ihanneyh-teiskuntayritykseen sopii suomalainen sananlasku: Kyllä maalla viisaita ollaan, kun merellä vahinko tapahtuu. Kuusikymmentäviisi vuotta on kulunut siitä kun se yritys perustettiin, joka kesti vain runsaasti neljä vuotta. Silti aina vaan koetetaan epäomtbtu-misesta vierittää syyt jonkun yksilön niskoille. Olen oUut täällä alusta al-en tietysti mikään tekijä, olin- ;-rfiw^ri ja ujo. Mutta seurasin tar- ONNITTELUMME! Hauskaa juhla-aikaa kaikillel Lacr(Hc's Grocery & Confedionery LIHAA JA KASVIKSIA — VAPAA KOTIIN AJO Websters Comers British Columbia Edesmenneiden sukulaisten muistolle ISANI BERNARD SÖDERHOLM. Finland. Ontario ENONI JACOB KOSKL Sylvan Lake. Alberla SETÄNI OSKARI KIVLSwa8tika. Ontario Uuno ja Bertha Söderholm 12279-23rd Ave. N. R. R. 1, Haney, B.C. PARHAIN ONNITTELUNI Canadan 100-vuotisjuhlavuoden ja Vapauden kultavuo ARMI SKYTTE WEBSTERS CORNERS , BRITISH COLUMBIA asioita ja niistä olen muodosta- ^ Ttut' oman vakaumukseni ja olen sitä Itä, että se yritys oli niillä perus-tuomittu häviämään ensimmäi- .^paivästä alkaen. Columbian asutus oli nuori, ; sen pääteollisuudet kalastus ja imet^ sästys olivat aivan atkuasteslla, samoin kaivostyöt. Canadan asutus oli vielä pientä, vain viitisen miljoonaa, joten jo siitä voi päätellä, -että ei B^:i)': asutuskaan ollut suurta. Sitä haluttiin kumminkin asuttaa ja oli suomalaisia, jotka olivat saaneet sin ne lähtöaatteen. He olivat lähteneet Suomesta Bobrikoffin aikoja pakoon Kurikan mukana Australiaan sillä ymmärryksellä, että siellä yhteisvoimin perustetaan siirtola. Australian hallitus kustansi matkan Lontoosta asti se-käft^ asi.ruoan ja asunnon niin kauaksi /^uiin miehet saavat työtä. Asuin täällä puoli vuotta Australiassa ^^yneen Malmin perTieen kanssa. Täälfti? oli muitakin Australiassa käyneitä m.m. Teodqr Tanner, 'ycka. tuli tänne-ensimmäisenä joulukuun 15 päi-yäira, 1901. Olivat tulleet Australiasta Vancouverin saarelle kun siellä oli hiilikaivoksia. Australiassa heitä kohtasi pettymys. Hallitus ei täyttänytkään lupauksiaan. Siirtolaiset joutuivat kauas asutusseuduilta rautatielinjalle. I^(l)S)oli pieniä lapsia, joille ei saatu maitoa, vaan alle vuoden ikäiselle lapselle oli juotettava mustaa teefä. Pojalla oli vielä vatsavaivoja Sointu-laankin tultua. Malmit erosivat siitä yhteistyöporukasta ja yrittivät saada jotakin parempaa työtä, mutta kielitaidottomana ei sekään onnistunut. Teltoissa oli siellä asuttava ja ilmanala oli päivällä kuuma ja yöllä kylmä. He olivat siellä kuulleet BC:sta kuipka se on alkava asutusalue ja niin jie päättivät siirtyä Vancouverin sasfrelfe ja saivatkin kaivoksessa työtä. Työolot olivat kumminkin huonot ja;>?«raralliset ja niin tuli lakko. Silloin heissä heräsi ajatus perustaa yhteisvoimin siirtola ja lähteä maaseudulle. Siitähän se Kalevan Kansan yhdistys sai alkunsa. Kurikka tuotettiin Australiasta ja A. B. Mäkelä Suomesta johtamaan yritystä. Yhtiö aiottiin rahastaa sillä, että jokainen jäsen lunastaa $200 osakkeen Ne, jotka heti siirtyvät saarelle, olivat sisäjäse-niä, ja ne, jotka aikoivat joskus sinne TERVEHDIMME JA ONNITTELEMME äsm. 18671 1967 uuden kotimaamme - Canadan rakentajia lOO-vuotisjuhla-vuoden johdosta! - S a m a l l a tervehdimme kaikkia Vapauden t i l a a j i a j a l u k i j o i t a lehtemme kultavuotena! K o h t i r a u h a a Centennial-vuotena! WEBSTERS CORNERSIN RAUHAN KLUBI WEBSTERS CORNERS BRITISH COLUMBIA tulla, olivat ulkojäseniä ja vain rahallisesti avustivat. Parinsadan mailin päästä asutuksesta löytyi Malcolm saari, jonka naapurina oli pieni intiaanikylä. Kurikka kulki luentomatkoilla. Aika-lehti oli perustettu saaren mainostamiseksi ja sinne tulijoita ilmaantui paljon, mutta kahdensadan dollarin osakemaksuun oli vain harvalla varaa. Kun oli käyty katsomassa saarta, huomattiin, että tarvitaan paljon työvoimaa, että vahvasta metsästä saadaan asutusalue. Viisi miestä lähti ensiksi raivaamaan paikkaa; Kun me tulimme saarelle kesäkuun 3 päivänä 65.vuotta sitten oli siellä jo hirsipirtti asuttavana ja siinä viisi kaksikerroksista vuodetta. Kaksi perhettä oli tullut jo ennen meitä ja joku yksinäinen mies. M a t ti Halminen oli suota raivaamassa. Sitä työtä^ hän teki koko ajan eikä siitä kerinnyt olemaan mitään hyötyä y1i-tiölle. Heti saareen tultuamme kuulimme, että juhannuksena pidetään ensimmäinen kolmipäiväinen juhla ja kokousti-laisuus, johon tulee vieraita aina Na-naimosta asti, sellaisiakin, jotka aikovat jäädä saarelle. Kurikka oli kumminkin luvannut kannuttimoUe (joka silloin olikin ainoa Rivers Inkrtissä) sata miestä kalastamaan. Hän ei ollut kumminkaan saanut sitä miesmäärää, mutta saarelle tulomme toisen päivänä sieltä menivät ne miehet, j o i ta saarella oli. Minun mieheni oli heidän mukanaan. Kun miehet eivät olleet saapuneet aikanaan, oli kannuttimo hankkinut'heidät' muualta ja meidän miehemme saivat palata takaisin. Antoihan kannuttimo sata dollaria korvaukseksi. , • Olivathan miehet tarpeen kotonakin ja alettiin valmistautua ottamaan vastaan juhannuksena saapuvia vieraita ja heidän mukanaan tulevia saareen jääviä, .joita oli kehoitettu kyllä tuomaan telttoja mukanaan. Rakennettiin, suurenlainen huone, jota sanottiin Seetri haaliksi. Se paloin myöhemmin. Suuresta seetrin kannosta laitettiin pirtin eteen puhujalava ja kiirettä oli kaikilla. Olihan ne luomispäivät mieleen jääviä juhlia. Z*' Nanaimosta tulleet vieraat olivat hai^joitelleet näytelmän Hardangelin harjulla'* ja siinä Ellen Mäkelä esitti pääosaa. A. B. Mäkelä ei ollut tässä juhalssa. Aika-lehti ilmestyi sillom Nanaimossa. ja hänen täytyi olla siellä. Mutta Kurikka tuli juhlaan. Siinä kokouksessa päätettiin miten työt saarella aloitetaan. Oli saatava tukinvetokoneet, samoin sahamylly ja hinaaja, jolla tukit saadaan myllylle. Hyviä ammattimiehiä oli saarelle tulossa. Pietarista oli tullut hyvä valuri Heikki Lukkarinen. Hänelle piti saada valimo, paja ym. Rahattomuus vaan teki haittaa. Kurikka yritti saada velkaa ja saikin^ Sellainen yhtiö, jolla on velkaa, seisoo savijaloilla.) Innostus ja usko tulevaisuuteen oli luja. . Kurikka kuvaili tulevaisuutta ruusuisin värein. Hallitus oli luvannut, että kun seitsemän vuoden aikana saadaan saarelle 350 perheenpäätä, niin saadaan mistä vaan ympäristöstä ottaa samanlainen pala maata. Hän sanoi, «ttä silloin olemme siinä asemassa, että voimme auttaa köyhiä tänne Suomesta. Emme olleet itsekkäitä, vaan ajattelimme muitakin. Oli jo piirustuskin valmiina minne tulisi sahalmylly. Toiset esittivät sitä sinne lahdenperään missä pirttikin oli, mutta se puoli voitti, joka ehdotti sen paikaksi sitä, jossa Järvinen nyt asuu. Määritfiltiin myös tuleva kaupunkialue. Herman Hantula oli tullut kokoukseen Fortih Dakotasta. Hän oli hyvin kuningasmielinen ja vähän herra-skai-suuteen taipuvainen. Hän lupasi tuoda toisiakin farmareita tullessaan. Hänellä oli kuusi lasta. En uskonut, että hän myy farminsa ja tulee tänne kun näki, ettei asunnoistakaan ollut mitään tietoa puhumattakaan muusta. Tuli kumminkin tieto, että sieltä tulee kolme farmaria, joista Lingreenil-lä oli viisi lasta, Tynjälällä viisi, J . Pakkalalla kaksi ja Granforsilla kokonaista kahdeksantoista lasta. Vii-mok. simainitut eivät olleet farmareita. Sitten alkoi kuumeinen touhu. Koko kesä puhuttiin niistä Dakotan rikkaista farmareista kuinka he tuovat hevosia ja tietysti rahaa, jota kipeästi tarvittiin. Kun he sitten tulivat, niin olihan heillä jnal^saa jäsenmaksunsa, mutta eivät kai lie kaikkea rahaansa antaneet', suuriperheiset. Siinä piili-kia yksi epäonnistumisen syy. Oli liian paljon suuria lapsiperheitä. Vuoh-na .1904 tammikuussa oli saarella 84 lasta ja he tarvitsivat ruokaa ja vaatetta, vaikka vaatteita eivät naiset ja lapset saaneet koko aikana. Kun sahamylly saatiin käyntiin, joutui mieheni siihen sahuriksi. Ei hän sitä työtä ollut tehnyt aikaisemmin, oli vaan ollut Hogijamin myllyllä lautoja lajittelemassa, mutta täjrtyi yrittää. Sitä työtä hän teki koko ajan eikä ollut siitä yhtään päivää pois. Midiet tdcivät kaikenlaisista rimoistakin asuntoja itselleen. Tehtiin keittiö, varasto ja ruokahuone sahamyllyn ympärille ja Pirtti jäi asuntolaksi. Talvi oli tulossa ja useita perheitä asui yh-^ dessä. Siinä, missä me asuimme, oli kolme perhettä, 'johon kuului kahdeksan lasta. Kaikki seinätilat oli varattu vuoteille ja pöytä oli keskellä^ Ruokahuoneen valmistuttua syötiin siellä eikä tarvinnut enää keittää. Siihen asti olimme keittäneet, päivällisen saha-myllyn työläisillekin. Jokaisessa laivassa tuli saarelle l i sää väkeä. Tuli Astoriasta oikea lääkärikin, Osvald Beckman. Hänen mukanaan olj vaimo ja tämän sairaalloinen sisar sekä kaksi lasta ja elokuussa syntyi kolmas tyttö, joka oli ensimmäinen saarella syntynyt lapsi. Oli vielä ennenaikainen. Kävin äitiä katsomassa. Hän. piti vastasyntynyttä yöpaitansa sisässä suojellakseen lasta kylmältä. Tohtori: oli koko iäkäs mies, mutta vaimo hyvin nuori. Uskon, ettei hän tuntenut itseään kovin onnelliseksi niissä olosuhteissa. Kurikka oli taas luentomatkoillaan ja hän kuvaili saaren ihanaa tulevaisuutta ja kuinka kaikki ovat siellä veljiä ja sisaria keskenään ja nainen on kaikissa suhteissa miehen kanssa tasaveroinen. Kenenkään ei ole pakko myydä itseään rahasta eikä olla miehen vallan alla, jos ei ollut sopua. Väkir Jatkuu seuraavalla: sivulla ONNITELUMME Centennial-vuoden johdosta! Ward and Tibbles KUKKAKAUPPA KUKKIA KAIKKHN TARKOITUKSIIN Puhelin 567-3505 Iltaisin 568-8763 32 Duncan Aveoiiue Kiirkland Lake Ontaric ONNITTELUMME , Canadan Centennial-juhlavuoden johdosta! HOGGARTH'S Ltd. MAALEJA JA SEINÄ- PAPEREITA C.LL. maaleja ja Reardon'8 tuotteita. Lattian päällystys-aineita ja maaliharjoja. Puheldin •567-36116 54 Governiment Rd.- West Kirklamd La/ke Ontario Rauhanklubin jäseniä Websters Comesissa, B.C. 1963. Vasemmalta o^ kealle: Edesmennyt mrs. Ida Klaar,mrs. Armi Skytte, mrs. Ida Suru*, nen, mrs. Emma Palttila, mrs. Sanna Gustaffson, mrs. Anna Vesa, Va* pauden ja Liekin monivuotinen asianainen. Takana mrs. Helmi Lanki» Minda Katainen. Poissa on mrs. Sylvia Saari, joka on vuosia hoitanut; rauhanklubin rahoja ja muita asioita. Pikkupoika on Sylvia Saaren pojanpoika. ONNITTELUMME JUHLAVUODEN JOHDOSTA! KiYkland Lake 'Hardware Limited 67 Government Rd. West : Kirkla^ Ont ONNITTELUMME Canadan 100-vuotis-juhlavuoden johdosta! Hauskaa juhla-aikaa kaikille! E. R. DELINE • Seinäpäällystystä, blokeja ja tiiliä • Kaikenlaisia kaitoja tehdään • Maalausta ja paperoimista Puhelin 567-6030 58 McCamus Ave. Kii'klanä Lake, Ont 186711967 LÄMPIMIN ONNITTELUIN TERVEHDIMME kaikkia canadalaisia ja erikoisesti kansalaisiamme tänä maamme Centennial-juhlavuotena CSJ:n KIRKLAND LAKEN OSASTO KIRKUND LAKEN NAISTEN KERHO KIRKLAND LAKE ONTARIC PARHAAT ONNITTELUMME SUOMALAISILLE YSTÄVILLEMME CENTENNIAL-JUHLA VUODEN IMm • JOHDOSTA! Hauskaa juhla-aikaa toivataimme kfaikille suomalaisille asiakkaillemme! LAKIMIEHET JA YLEISET ASIANAJAJAT 62 Government Rd. West Puhelin 567->224 Kirkland Lake, Ont. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-06-22-15
