Vapaus, June 22, 1967

              'Sir
HISTORIAA SOINTULAN ALKUAJOILTA
; Jatkoa edelliseltä sivulta
kohden. Savu ja tulenlieskat olivat
jkivan tukehduttaa.' - Alakerran käytä-vänimolenunissa
päissä oli ovet ja
kuumuus oli siellä suurin missä porr
taat alkoivat: laskeutua, siksi moni­kaan
ei tisKäIt$'n6t,mennä pakoon sitä
kautta.. Hyvin' pääsin kununinkiri
taakkani k£unss^< ulos. Näin Kurikan,
joka piteli piiatään ja huusi. Joku otti
tninulta toisen lapsen ja vei johonkin
tui;vaan. Minulla oli huoli miehestä^
.' hi, joka oU^-olltit- kokouksessa ylim-inässä
kerrokseasa. Hän oli kum­minkin
hypännyt ixiereiqnioleisesta ik­kunasta
ja yrittänyt. portaita pitkin
meidän huoneeseemme, multa ei pääs
syt edes käytävään kun liekit löivät
vastaan. Hän kertoi myöheimmin
kuulleensa lasten itkua ja oli varma,
että me olimme siellä. Joku mies oli
iähteniyt hänen peräänsä, mutta por­taat
katkesivat ja mieheni sai toisen
kerran hypätä ikkunasta, hilloin yöl­lä
emme / tienneet vannaa kuii&a
monta oli palanut, imutta aannilla se
selvisi. Hantulan vaimo ja neljä las­ta,
A Opeskin kaksi lasta, vaimo pe­lasti
toiset kaksi lasta. Qpeskin huo­neen
kohdalta alakerrasta se tuli al-
\SointiiIannaIstenkerhon jäseniä sen jälkeen jo kuolleen Lyydia Puu­perän
syntymäpäivillä. ,
Canadan Centef^nial-juhlavuoden
johdosta!
C^^dan; lOO-vTiotispäivänä tervehdimme kaikkia
uuden kotimaamme asukkaita ja toivomme, että
monista'Bri kansallisuuksista ja kielistä muodostu­nut
kansamme yhteisvoimin säilyttäisi maamme
itsenäisyyden, turvaisi kansallemme rauhan ja hy-vin,
vpinnin käyttämällä suunnattomat maamme rik­kaudet
sekä tieteellisen ja teknillisen korkean ke­hityksen
hansamme ja ^kcko ihmiskunnan onnelli­sen
elämän saavuttamiseksi.
CSJ:n TORONTON OSASTO
ja tofmikunnat
TORONTO ONTARIO
koi. Leskivaimo Lölbakka paloi kah­den
lapsensa kanssa. Hänen miehen­sä
oli kuollut Vancouverin saarella
kaivosonnrltomoudessa. Kukaan ei
tiennyt oliko heillä sukulaisia. Siinä
paioi myös eräs hiljattain Suomesta
tullut vanhempi mies. Paljon oli loukr
kaantuneita ja A. B. Mäkelälläkin oli:
kädet kääreessä. Elli sai hänelle pii­punkin
sytyttää pjtemmän aikaa;
Saaren vanhin, Hiltunen, jota ylei­sesti
sanottiin Malmmaksi, oli jo aikai
semmin pelännyt tulipaloa, hän kun
oli parhaan dämänsä ajan elänyt suu­rissa
kaupungeissa, Pietarissa ja New
Yorkissa. Hän oli varannut köyden ik­kunaan
kiinni ja sitä aikoi hätätilassa
käyttää. Hänen miehensä oli silloin
sairas ja hän sen nuoran avulla laski
miehensä ensin alas. Hän aikoi itse
mennä perässä, mutta hädissään otti
nuoran irti käteensä ja hyppäsi louk­kaantuen
pahasti.
Kyllähän se oli surkea tilanne kun
tammikuun yössä seisoi yövaatteissa
ja vielä hiljalleen tuli lunta, eikä tien
nyt mihin päänsä kallistaa. Vieläpä
niin kaukana asutusta maailmasta.
Kaikki oli palossa mennyt mitä Suo­mesta
oli tuotu tullessamme. Ne, jot­ka
olivat säästyneet palosta, koettivat
auttaa kaikkensa menettäneitä. Ja sit­ten;
alkoi maailmaltakin tulla apua.
Tuli vaatteita ja rahaakin, mutta se
meni yhtiön tarpeisiin sekä niille, jot
ka "joutuivat saarelta lähtemään. Ling-reen
oli yksi heistä. Dakotan farma­reita,
joka loukkaantui pahasti. Niin
'äht^ Hantulakin kahden lapsensa
kanssa,; j,^e, oli surullinen kohtalo.
PuQlit.qijrtfl |<,mrfcautta aikaisemmin oli­vat
itu|ip^i,squrin toivein uutta esimer­kin
fetä.;,y;ihdyi;kuntaa rakentamaan ja
nyt|vjj,s^,p9!rheenjäsenfä oli poissa.
K(^lläiii%'iOli taloudellisesti raskas
: isku Miqr yritykselle. Monesta piti
kieltäMtyä-i -lEsimerkiksi voi, jota sii­hen:
asf J (Ol),^ syöty, hävisi kokonaan
mölyapinalta, vain tukkityöläiset sai­vat
jsitä e.vääksecn. Ja kun muistelen,
ei .^fä/Joikaan erikoisemmin kaivan-nuthaanti^
ikä siitä suurempaa ääntä
piddttyiiir^ahvin .puuttuminen synnytti
aina miirOtnpaa marinaa. Sitä kyllä
koel;ettiin;4)ankkia kiireesti.
Olihan^.siftä tulipalosta jälkeenpäin
paljiinkitt---rähinää. Jotkut syyttivät
Kurikkaa! tai Opcrhia ja sanoivat sen
oile^ntahälllsen. Pidettiin kokouksia
yhteisessä Sauna.ssa ja muistan vielä
kuinkaofilcllä-'lauteilla istuttiin ja pa-himmat>!<
yjktäjät joutuivat lähtemään.
Me' omme koskaan u.skoneet siihen
olev^an^muut» .syytä kuin lämmityslai-rekeksinnöstä
se syttyi.
KaikT^rfia''lruolimatta alettiin mennä
cte'''npSfn suurella innolla. Saha kävi
ia itutbjk ttili. Yhtiön puolesta meille­kin
^irtMetlUn kämppä höyläämättö-mistä
leveistä laudoista ja katto sa­manlaisista
kun ei ollut päreitä. Mie­hen)
kunoli^myllyssä sahurina, ei hän
itse! vni^iiut asuntoamme rakentaa. Toi­set/
tcioväf kämppiä itselleen. Rahaa
ei ollui .efka' niitä osakkeitakaan saa­nut
mvn^fya kun alkoi kaikenlaiset hu­hut'kiert^
amaaiimalia jumalattomuu­desta
"ja^vapaarakkaudesta. Papit oli­vat
in|nöl^?iampia niiden huhujen le-vittä'ia.'
"Siksi kun Kurikka julisti, et­tä
saaressa ei ole kirkkoa, kapakkaa
eikä ilotaloa. (Eikä näitä kahta vii-meksimaiiiUtiia
ole saatu tänne vielä­kään.''
Kapakkaa on kyllä yritetty,
mutta kansa on ollut vastaan. Kirk-
188711967
SYDÄMELLISET ONNITTELgMME
CANADAN CENTENNIALi j
JUHLAVUODEN JOHDOSTA
Kansalaisemme ja liittomme ovat toimineei;
fyyskulttuurin alalla Canadassd!
186711967
eäffiiivaajina
SUOMAUiS-CANADÄLÄINEN AMATÖÖRI URHEILULIinO
LIITTOTOIMIKUNTA
TORONTO ONTARIO
TERVEHDYKSEMME
CANADAN CENTENNIAL-VUODEN, ITSENÄISEN SUOMEN
JA VAPAUDEN KULTAVUODEN MERKEISSÄ KAIKILLE
KANSALAISELLEMME!
186711967
Tervetuloa Canadan suomalaisten suuriin Centennial-juhliin
Torontossa elokun 4, 5, 6 ja 7 päivinä!.
CANADAN SUQMAUINEN JÄRJESTÖ
TOIMEENPANEVA KOMITEA
TORONTO ONTARIO
koon jdrainen saa sirfitaut^a .omalla
tavallaan.) . .
; Suunniteltiin uutta sahalaitosta ja
saatiinkin kun vanhalta tuli höjylä ja
pärcmylly. Aina vaan piti tehdä vel­kaa
kun parisataa ihmistä oli ruokitta^
vana ja niistä' melkein puolet lapsia.
En yhtään ihmettele, että Kurikka
yritti saada sellaistakin työtä, josta
olisi ollut tuloja. Siksi hän otti ne sil-takontrahdit
niin halvalla, että var-:
masti -sai. Mutta ei hän sen parem­min
kuin johtokuntakaan ollut siinä
asiantuntijoita, siksi nekin veivät ase­maa
aina vaan huonommaksi. Ja me­hän
olimme kuin yksi suuri perhe !ja
kun asiat menevät huonosti, seuraa
siitä epäsopua ja syyttelyä ja niin kä­vi
siinäkin perheessä. Vaihdettiin pe
ränpitäjää. Kurikan tilalle valittiin
Antti Järvinen. Hän oli sen verran lii­kemies,
«ftä oli pitänyt valokuvauslii­kettä,
mutta ei Mnkään ollut puutava
ra-alan asiantuntija.
Kurikka lähti saarelta ja hänen mu­kanaan
30 henkeä, jotka sitten perus­tivat
Sa'mmon Takojat-nimisen siirto­lan
Websters Cornersiin. En oikein
usko, että he aivan Kurikan takia läh­tivät,
mutta näkivät, että oi tämäkään
kauaa tule menemään cteet^äin. Kun
ei ollut niitä kaikkivaltiaita dollareita.
Heidän saarelta lähtönsä jälkeen
alettiin sahata Jautaa myytäväksi ja
vietiin lautalasti Vancouveriin. Mutta
BC:ssa oli huono aika eikä teollisuus
cllut oikein käynnissä. Lautaa ei saa­tu
myydyksi, sillä kaiken otti velko­jat.
Ei .saatu edes ruokatavaraakaan
ja n'!.! pääteltiin luovuttaa kaikki vel-koiille
ja alkaa kukin yksityiselä
mään. .Jokainen lunasti maapalan ja
asuntonsa yhtiöltä, farmimaata 80
eekkeriä, josta maksettiin dollari eek-
ONNITTELUMME
Canadan 100-vuotis-jujhlavuoden
johdosta! ^
E. ja W. Säilä
Sciirborough Ontario
ONNITTELUMME
Canadan lOO-vuoli^juhla-vucdcn
johdosta!
Martha ja Frank Laakso
59 Craiglee Dr., Scarboro, 2, Ont.
TERVEHDIMME
Ja
ONNlTTEUEfMME
uuden kotimaamme Ga-nedan
rakentajia 100-vuotis-juhlavucdcn
johdosta!
ANNI AHOLA
HELMI HAANPÄÄ •
WiIco.x Lake : Onlario
PARHAIN
ONNITTELUMME
CANADAN
1 0 0 - vuotis j u h l a v u o d en
jokdosta!
Mary Perälä
Irena ja Sulo Perälä
Helvi ja Sulho Perä!ä
Toronto Ontitrio
TERVEHDIMME
ja
ONNITTELEMME
uuden kotimaamme — Ca­nadan
rakentajia 100-vuotis-juhlavuudcn
johdosta!
Lempi ja Jahii Scrra
Ida ja Oiva Kanta
R. R. 1, Huntsville, Ont.
ONNITTELUMME
CANADALLE
lOO-vuolismcrhlä-päivänsä
johdosta!
VERA JA^ V. SALO
565 Hillsdale Ave. East
Tcrento 7 Ontario
ONNHTELUMME
C a n a d a n l O O - v u o t i s -
j u / i l a v u o d e n johdosta!
MARY JA VIUO
RINNE JA USA
Scarborough Ontario
keriltä. Rallitus antoi luvan myydä
saarelta maata vain niin paljon, että
velka tuli m^rksettua, joten kunnialla
siitä selvittiin. En syytä Kurikkaa en­kä
Mäkelää, että niin kävi, sillä kaik
ki olostihteet olivat vastaan.
Kurikka yritti vielä vuosina 19J1-12
herättää Kalevan Kansaa henkiin.
Hän kuulutti yleisen kokouksen Van­couveriin,
mutta täältäkään ei men
nyt sinne kuin yksi mies !ja asia me­ni
myttyyn.
Emme me kauaa olleet lamassa kun
aloimme rakentaa Sointulaa uudes­taan.
Vuonna 1907 perustettiin Sosia
listi .osasto ja ostettiin Aika-lehden
painohuone kokouspaikaksi. Niin alet­tiin
ripeästi toimia. Näytdtiin ja pie­nissä
tiloissa pidettiin kahvilaa, tehtiin,
käsitöitä ja pidettiin myyjäisiä. Vuon­na
1910 perustettiin osuuskauppa, joka
toimii vieläkin ja v. 1910 suurennet­tiin
haalia ja vain viisi vuotta oli ku­hmut
yhtiön lopettamisesta. Meillä
oli ripeää ja ykshnielistä väkeä sil­loin.
Canadan työväenliike oli nousukau­dessa
ja haaleja rakennettiin monilla
paikkakunnilla. Harva oli se kokous
ettei meilläkin olisi ollut avustuslisto
ja pohdittavina ja aina oltiin valmiR'
antamaan. Jäsenistö piti vielvollisuu-tenaan
käydä joka k<Aouksessa, jos
vaan olivat kotona, meillähän on ai­na
leipä ollut hankittava saaren uiko
puolelta: Opiskeltiin ja iltamissa aina
esitettiin puheita, runoja ja kerfomuk-sia.
Esitettiin myös suuria näytel­miä.
Kalevan Kaasan aika oli ollut
hyvä koulu siinä suhteessa ja jos ol­tiinkin
erehdytty Sointulan rakentami­sen
alkuperäisissä suunnitelmissa, niin
mitään ei heitetty kesken.
Jos ne ulkopuoliset, jotka yhä poh­tivat
miksi Kalevan Kansan yhtiö ei
menestynyt, voisivat ajatella myös si­tä
mitä sisua, työtä ja kieltäymyksiä
vaari jäädä tänne saarelle niissä olör
Ccntennial-juhlat ja . .
(Jatkoa sivulta 1)
teensä lujat yhdy.ssiteet, jotka ovat
vieläkin vaikuttamassa.
Kunnioittaen kansallisia kulttuu­riperinteitään
täkäläiset kansalai­semme
ovat saaneet tunnustuksen
suomalaisena kansallisuusryhmänä
Canadassa, ja niin ristiriitaiselta
kuin se: ehkä joistakin tuntuukin,
se on auttanut meidät kehittymään i
parcm'.niksi canadalaisiksi, sillä ku­ten
vain juuriltaan säilynyt puu
voi juurtua uuten maahan samoin
vain omaa alkuperäänsä kunnioit­tava
siirtolpinen viihtyy, kasvaa ja
voimistuu uuden kotimaan kama­ralla.
Juuri kulttuuripcrinteidemr
me vaalimisin vuoksi ovat tässä
maassa syntyneet ja kasvaneet uu­det
sukupolvet tunteneet itsensä
muiden kansalaisten rinnalla tasa-arvoisiksi
canadalaisiksi, joilla on
kuolemattomia kulttuuriaaiicita ja
kunniakkaita kansallisperinteitä.
Me emme jumaloi menneisyyttä
— mutta menneisyys on se penis--
ta, missä me nyt olemme. Tietoi­sina
siitä rr.istä ja miten olemme,
tähän hetkeen tulleet, löydämme
tien nyt ja tulevaisuudessa.
Tässä hengessä valmistumme
\iettämään maamme 100-vuotisjuh-lia.
Siinä mielessä ehdotamme yh­teistoimintaa
tässä asiassa kaikille
kansalaisillemme ja heidän järjes­töilleen.
Canadan Suomalaisen Järjestön
laajennettu TPK:n kokous
Sudburyssa, toukok. 14 pnä 1966.
Torstai, kesäk. 22 p. Thursday, June 22, 1P67
Lyhyt kalsaus Alfan homesfead-^rämään
(Jatkoa sivulta 1)
myös koulun saanti, sillä oli pal­jon
kouluikäisiä lapsia. Koulupiiri
järjestettiin, hankittiin )alna ja ra­kennettiin
koulu. Kuitenkin pitkät
mfitkat, kylmät talvet ja huonot
tiet rajoittivat koulunkäynnin muu
tamaan kesäkuukauteen. .
Tietoisina .siitä, että enune^uln-kaan
olleet päässeet kapitalismin
riistoa pakoon, vaikka olimmekin
siirtyneet kauas metsän korpeen,
pois teollisuuspaikoilta, emme yh­teistoiminnan
tärkeyttä unohta­neet.
Ensin pidettiin kokoukset kor
deissa, iltamat kouluhuoneessa ja
myöhemmin alettiin oikein tosilar-molla
haalin rakennuspuuhiin: Toi-
.set hakkasivat hirret metsästä, toi­set
ajoivat ne, ja niin alkoi haalin
:einä nousta. Nyt se vankkaraken­teisena
seisoo keskellä "Kurjalaa"
kertoen siitä innostuksesta, joka
silloin täytti kaikkien mielet.
Useimmat näistä uudisasukkaista
ovat jättäneet kotinsa ja peltotilk­kunsa,
toiset lainayhtiöille, toiset
myyneet pikku summista ja lähte­neet
etsimään parempia elämän
mahdollisuuksia. Kuitenkin sama
pettymys on edessä.
Sinä jylhä Canadan korpij,^kuin'
ka monen miehen ja- nai)s&'!|iiua-ruutta
uhkuvasta elinvoin!ä«a*wlef
osasi vaatinut. Jälelle olet jättä­nyt
vain raihnaisen ruumiin ja ryp?
pyiset, kuihtuneet kasvot. — Nous­kaamme
kaikin taistelemaan. pa­rempien
olosuhtei.den puolesta.
Homesteadin palvellut:
— Aino Hiltunen. ,
ONNEA
Canadan 100-vuo tis-juhlavuodelle!
Henry Harris, R.O.
Henry Harris Optical Co.
SILMIEN TARKASTUSTA
Puhelin WA 3-9553
275 College Street
Toronto Ontario
suhteissa kun:luovutimme kaiken vel­kojille.
Oli suuret perheet, joilla ei ol­lut
uutta vaatekappaletta moneen
vuoteen, ei ollut rahaa ei mitään työ­maita
kymmeniä maileja lähempänä.
Joitain alkavia yri'rielijöitä oli metsä­töissä,
josta ei usein saanut palkko­jakaan.
Kyllä siinä nai.setkin saivat
yrittää. Oli ostettu velaksi lehmä-kantlura,
heinää ci ollut ja kerättiin
horsmaa. Minäkin erään toisen emän­nän
kanssa soudin Vancouverin saa­ren
rannasta heiniä keräämään. Sitä
ei moni tekisi tänä päivänä. Tuskin­pa
sitä alkuaikaa oli.si kestänytkään
muut, mutta kun oli se suomalainen
sisu., - • • • ••
En minä syytä ketään epäonnistu^
miscsta. Olen jdpcä sen aikaisista
tovereista ja nykyisestä Sointulasta,
vaikka, en enää kykenekään muuhun
kuin ikkunasta katselemaan.
-ISOÄITI.
ONNITTELUNI
Canadan lOOrVuiotis-juhlavuoden
johdo£'Ia!
Viilage Book Store
Martti Ahvenus
29 Gerrard St. We.st
Toronto Ontario
ONNITTELUMME
Canadan
lOG-vuotisju-hlille!
ILOMÄET
Puhelin WA 3-4469
506 Brunswick Avenue
Toronto Ontario
Tervehdime ja onnitteleme
uuden kotimaamme-— Cana­dan
rakentajia!
Aliina ja Sam Rautanen
E; R. 1, Rcdbrige, Ont.
ONNITTELUMME
Canadan
Centcnmial-juhlavuodon
johdo.stal
Saga ja Eino Wni. Salu
Toronto OnUirio
Atime for cheering...
Atlmeforthought...
A time for remembering
and looking forvvard, too.
At Canadian Imperial Bank of Commerce, Ganadtfs
Centennial year hasa double meanlng—our bankvvas
aiso founded In 1867.
This year Isa time of reflective pride for ali
Canadians. A time for looking back to the great moments
of our past. Butit should be a time for us ali to
look forvvard. too-ra pause before a new beginning.
On groundvvorkiaid one hundred
years ago we at the Commerce.
likeall Canadians, willbulld
still more — achieving a
siili greatercentury in
the ycars to come.
CANADIAN IMPERIAL
BANK OF COMMERCE
1967-OurHundrodth Year ot Banking Sorvico
Canadan 100. v u o s i . . . meidän 57. vuosi
® Canadan suurin Chiysler-välittäjä
® 400 autoa käsillä hetikohtaista myyntiä varten
O Meillä on täydellinen valikoima Chrysleriin tuotteita-—
: Valiant, Dart, BelvedererCoronet, Fuiy, Polara, Barracuda
Charger, Chiysler, Imperial sekä Dodge ja Fargo kuorma-autoja.
Onnittelumme Centennial-juhlavuoden johdosta!
Ontario Automobile Ltd
1001 Bay Street Puhelin 922-Ö161 Toronto, Ontario