1967-06-22-09 |
Previous | 9 of 18 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'. Canaclaia''ifl'ttovaltioksi muodostumisen
Centennial vuoden alussa
VSampo" elokuvan näyttämisen yh-teydeäsjf^
siain tilaisuuden vierailla
British 'Columbian maakunnassa
asti. '
Olin:-Srte-ösa käynyt luentomat-kaUa^
43>»«Ilotta sitten eli ensikerran
V. -1924' ja toisen kerran v.
1928-^29' vaihteessa.
Joka kerralla on matkan kaukaisin
p^jkka>'dllut Matti Kurikan ja
seuralaistensa peruslama Sointula.
Tällä -kertoi; sain tilaisuuden kier-
MATKA- JA MUITAKIN MUISTELMIA
ONNITTELUMME
. 'Göritemiial-\n^^
•'"'"•johdosta! •
HUIPORT TAXI
SUOMEA PUHUVAfT AJURIT
Puh. DI 5-5461
122 S. CumbeHand 9t.
Port Arthur Ont
tää histoi-itiiliset paikat ja elokuvata
no saarella Urho Tynjälän ja
Hannes Myntin perheiden kanssa.
Vaikka kuvaamisen alkuun lähdettiin
Breakwaterilta, jonka suojassa
uointulalaisten kalastuslaivasto
ja kaikki työvälineet saaren pääteollisuuteen
nähden ovat, niin
"kahden pääkadun" yleiskuvaami-sen
lisäksi ikuistettiin myös Kurikan
entinen asunto, "Sointula" —
Kalevan kansan ja Canadan suomalaisten
historiaa" kirjoittajan Matti
Halmisen, ISOÄIDIN, 'Isä' Tynjälän
ym. jylhään korpeen raivaamat
pellot ja asunnot.
. Halmisen tyttäreen perheineen
tutustuin jo Mexicon ja Cuban
m a t k a n yhteydessä, ja ISOÄITIÄ
sain puhutella kolmessa ti^
laisuudessä"~'CSJ:n osaston haalilla
ja Tynjälän uudessa kodissa olin
vieraana kaksi yötä. Kun kaikki
kaksi yötä. Kun kaikki kaksi Soin-tulan
pääkatua elokuvattiin, niin
erikoisesti pysähdyttiin haalin ym-
JUHLAONNITTELUMME!
GREAT WEST TIMBf R LIMITED
P. o. Box 444
Puhelin DI 4-8464
Port Arthur, Ontarib
ONNITTELUMME 100-VUOTIS JUHLAN JOHDOSTA!
V E N D O M E H O U SE
LIIKKEENJOHTO J A PMiVmiUSEUNTA
127 S. Cumberland Street Port Arthur, Ontario
Tervetuloa meille— Huoneita vuokrataan halvalla
H Y V Ä P A L V E L US
ONNITTELUMME 100-VUOTIS JUHLAN JOHDOSTA!
AxeIson's Plumbing & Heating
SUOMALAINEN PUTKI- JA VESIJOHTOLIIKE
YHDISTÄMME KAASUPOLTTIMOONNE VEDENLÄMMITTÄJÄN
353 Grenville Ave. Puh. 683-8811 Port Arthur, Ont.
HAUSKAA JUHLA-AIKAA KAIKILLE!
M E R R I F I E L D A N D H E R I T A GE
PLUMBING & HEATING
Oljy-ja kaasupolttimoita — P u t k i - j a vesijohtoliike
Sulkeudiunme palvelukseenne
PuhelimetrPäivällä DI 5-8411
166 PowIey S t . '
Illalla DI'4-3238
Port Arthur, Ontario
ONNITTELUMME 100-VUOTIS JUHLAN JOHDOSTA!
DEWE AVENUE STORE
SUOMALAINEN SEKATAVARAKAUPPA
Puhelin: M U 3-8071
314 Dewe Avenue Port Arthur, Ont.
ONNITTELUMME
GENTENNIAL-JUHLAVUODEN J OHDOSTÄ!
W. F. BOLDUC TIRE CO.
220 Park St. Puh. 345-7743 Port Arthur,-Ont.
"Royal"-renkaiIa —• Pyörien lasapainoon asettamista
Vulkanisointia _ Renkaiden korjausta
Hauskaa juhla-aikaa suomalaisille asiakkaillemme!
CREST MOTOR HOTEL
D. McBlain —W.Wiejak, omistajat
POÄT AiRTHUBiN NYKYAIKAISIN J A UUSIN HOa'ELLT
Uudenaikaisimmin kalustetut huoneet — Matot yli
lattian — Ravintola, jossa on erinomaiset ateriat.
Puh. 345-1244 ' 875 Red River Road
Highway 17Ai Port Arthur, Ontario
HYVÄ PYSÄKÖIMISPAIKKA YMPÄRILLÄ
ONNITTELUMME CANADAN
100-VUOTISJUHLAVUODEN JOHDOSTA!
KIVELÄ & MAtT'!S BAKERIES
EDITH JA LAURI SAVELA, omistajat
Puhelin DI 5-6233
111 Secord Street Port Arthur, Ont.
Saatavana maukkaimmat leivokset, kovaleipä ja korput.
HYVÄ RUISLEIPÄ
SYDÄMELLISIN ONNITTELUIN
.>;;;,:,, TERVEHDIMME
,GMADAN CENTENNIAL-JUHLAVUODEN
7 ^ | | VIETTOA!
186711967
COMPÄMY LIMITED
CU
' 550 Eight Avenue, Intercity
PORTiÄRTHtJR ONTARIO
paristoa, lainakirjastoa, Sointula
Go-opia (osuusliiltettä), Itoulua, sekä
satamarakennuksia tarkemmin
kuvaamaan.
Hautausmaata kuvatessa saatiin
filmille jo manalle , menneitten
uranuurtajien ja Canadan rakentajien
muistot. Esim. A. B. Mäkelän
hautapatsas tuli hyvin näkyväksi.
Samoin 'isä' Tynjälän.
Pohjois-Ontariossa aikaisemmin
asuneen. Ylisen saunassa käynnin
jälkeen tehtiin pääkadulle vielä
kierros hänen trokillaan ja napsittiin
«rikoiscsti sellaisia kohtia, jot
ka ensikerralla oli vain. öhimenr
nen mukaan saatu, kuten saha,
csuusliikkeen sivumyymälä, saaren
ainoa - " C A F E " , ym. —
Sointulan meri-taksa laivalla kulkiessa
tuli jo kuvattua Alert Bay,
josta ennestään oli B.C:n intiaani-veistoksia
muistona valokuvana.
B.C:n pääkaupungista, Victoriasta
olin jo edellisellä käynnillä saanut
erikoiset kuvat Empress hotellista,
Sigiial H i l l j a Central puis.
toista. Nyt oli tarpeellista saada
yleiskuva tästä 55,000 asukkaan
kaupungista . ja sen sain mrs.
Meishiltä, Halmisen tyttäreltä.
Vaikka vierailumatkalla Kuubaan
oli joukossamme kaksi nuorta miesr
tä, veljekset Rogers, Nanaimosta,
niin siellä ei ollut aikaa tällä kertaa
käydä, sillä vain Ladysmith o l i
Vancouver saaren matkohjelmassa.
Vancouver saareen ylikuljetus-laivasta
ja sen kulusta, Centennial
Community leikkikentästä, Stanley
puistosta kaikkine joukkotilaisuuk-sineen
j a muistoineen sekä luonnollisesti
GSJ:n haalista otetut kuvat
ovat uusittuja nähtävyyksiä.
Vancouverin suomalaisia on aina
paljon nähtävissä haalilla, mutta
iltapimeässä en yrittänytkään heti
elokuvata. Mutta päivällä vieraillessa
nappasin kuvia Matti Saaren
kotona, haalilla Aino Hendrickso^
nista, juuri näytäntökuntoon valmistumassa
olevan "Tukkijoella"
ohjaamisess.i häärivän Nybergin,
haalin näppärän taloudenhoitajan
Matti Mäkelän perheineen, sekä
Osma Lahden Co-op Book Storen
edustalla. Matti Varjosen mukana
.sain hapata paikkoja, hänen pienen
autonr.a ja siinä olevat. Sillä
autolla pääsikin nopeasti lentokentälle,
Hastiugs kadun varrelta F i lm
Councilin esityskonetta hakemaan,
VVebsters Cornerin haalille "Sampoa"
näyttämään. Vanhain lepokotia
katselemaan ja "Sampoa" näyttämään
niille, jotka eivät haalille
olleet jaksaneet tulla tai eivät
tienneet tulla, kun lehdi.ssämme ei
julkaistu: «äytäntöpäivislä matkaohjelmaa.
,
Koska tammikuun lumet olivat
korkeimmillaan ja Bowien haalitie
tukossa, jäi Salmon Armin pei-uk^
ka tällä kertaa käymättä. Ja vaikka
Kuuban matkalla oli matkatovereina
Okanakan laaksosta Verno-nin
ja Mavan välillä asuva John
Kento, joka muisti vielä ajan jolloin
kävimme CSJ.n Maran osaston
haalilla, niin ainoastaan Pen-tictonissa
tullessa pysähdyttiin sen
verran että sain kuvattua lentokentällä
tapaamaan tulleen vanhan
toveri Charles Johnsonin. Hän oli
juuri palanut vierailumatkalta" pohjoiseen,
missä Simon Fraser v.
1808 löysi kultasuonen, jota seuraten
myöhemmin johti Cariboo-vuoren
kultalöytöihin, mihin osallistuivat
John ja Charles. Näitä
vanhoja tovereita kullan etsinnässä
seurannut nuorempi pari nyt o l i
Kuuban matkalla edustamassa Whi-tehorse
kauppalaa, Yukonistia.
Kun ennen oli junalla kulkiessa
vuoristo kesällä monikirjavat mutta
talvella harmaat alueet ohitettu
niiden jylhyyttä ihmetellen, niin
nyt lentäessä ne .sivuutettiin huomaamatta.
Laskettiin «ivan hetken
kuluttua lentokentälle Edmontonissa.
"Sampon" näytöstä järjestellessä
muistuttivat ennen Thorhildissa
asuneet Pasasen tytöt, että Edmontonissa
pidettiin Workers puolueen
laajennetun tp-komHean ensimmäinen
kokous kesäkuussa v. 1922, ja
minut oli pantu kiertämään Red
Deer^laakson ja pohjoisen Smokey
Laken alueen, sekä Colemanin kaivosalueen
etelässä^ jolla matkalla
Juhlatervehdyksemme!
IRON RANGE
BUS LINES LTD.
"Kaikkein arvokkaimman
lastin maailmassa
kuljetamme me —
TEIDÄN LAPSENNE
Puhelin DI 5-7387
321 John Street
Port Arthur Ontario
HAUSKAA JUHLA-AIKAA
suomalaisille asiflikkalllemmel
DELMAR'S
LADIfS^ WEAR
Täyddilinen varasto
naisten valatetusta
Puhelin DI 5-8242
240 Arthur Street
Port Arthur Ontario
oli perustettu Työläisnuorisoliiton
klubeja 5 paikassa Albertassa:
Eckville, Elspeth, Rocky Mountain
House,'Blairmore ja Calgary.
Nyt 100-vuotisjuhlan kunniaksi
valmistuu Calgary viettämään vuotuisia
Stampede-juhliaan heinäkuun
alussa j a ovat juhla-ajan seitsemän
päivää muuttaneet yhdeksäksi päiväksi.
Kuu Mexicosta lennettiin
Calgaryyn ja siitä käännyttiin menemään
Vancouveriin, niin silloin
täytyi käydä Federated Co-op
Who]esalen alaisesta osuuksaupasta
ostamassa vankempi alusvaate alapuolella
nollan 12 asteen pakkasen
ja navakan lumipyryn pakoit-tamana.
Nyt tulomatkalla Edmontonissa
käytiin Tyynen ja hänen
poikansa kanssa Federated osuus-tukkuliikkeen
alaisessa osuuskaupassa,
jossa kellarikerroksessa oli
rautakauppa, maanviljelyskoneita,
huonekalustoa, astioita, maanpääl-lyskerroksessa
ruokatavara- ja lihakauppa,
sekä kolmannessa kerroksessa
vaatetus- ja rohdoskauppa.
Toisessa laidassa Edmontonin kaupunkia
oli Federated Co^Op tukkuliikkeeseen
kuuluva toinen samanlainen
liike, mutta siellä käyntiin
ei ollut aikaa. Nyt on myös Wheat
Poolin viljaelevaattoreita kymmeniä
Albertassa.
Samanlaista on Saskatchewan
maakunta, jossa olin ensimmäisen
kerran Nummolan perukalla elonkorjuussa
V. 1916 syksyllä. Myöhemmin
kävin CSJ:n ja nuorisoliiton
järjestäjänä Dunblanessa,
Steeldalessa, Nummolassa, New
Finlandin jne.
Saskatchcvan ja Albertan aavikot
olivat Canadan liittovaltioksi
muodostumisen edellä biisonihär-käin
suurten laumain laidunalueita.
Myös turkiseläimiä oli näillä
aavikoilla, joissa alkuasukkaat, intiaanit
elivät. Itä-Canadassa ennen
kahdelisannettatoista vuosisataa perustetut
North West Co. ja Hudson
Bay yhtiö, jotka olivat Englannin
kuhinkaan nimissä saaneet lahjoituksina
suuria, maa^alueita Quebecin
ja ylä-Canadan alueella, tunkeutuivat
savikoille turkisrikkauk-sien
perässji.
Intiaaneilta vaihtoivat turkisnahat
melkein ilmaiseksi talous- ja
teollisuustyökaluilla, sekä väkijuomilla,
joiden hinnat olivat pilvissä,
sekä vielä asettivat korkeat verot
oikeutettomassa riistossaan.
. Saskatchi>wan maakunnassa alkuasukkaat
ja puoliveritset nousivat
kapinaan tätä riistoa vastaan, josta
ilmeneo Canadan historiassa
Louis Reelin johtama kapinaliike.
Turkisyhtiöiden edustajain 'suojelijana'
olivat kuninkaalliset sotavoimat,
jotka tulivat kapinaa kukistamaan,
väkivallan voimalla lukien
'sivistyksen' lakia.
Äskettäin täällä kulkeneen liittovaltion
junan yhteydessä esitetty
ainehisto Reelin johtamasta liikkeestä
osoittaa kyllä miten sen tuhoamisen
suoritti 'kruunun* väkivallan
voimat, aina Reelin hirttämiseen
saakka v. 1882. Mutta siinäkään
ei tunnusteta sen liikehtimisen
hyödystä,. eikä myöskään
kerrota asutusluvun kasvusta idästä
päin siirtolaisuuden kasvaessa
ja etelästä Dakotan preeria-alueilla
siirtymisen ansiosta jne..
Manitoba on kehittynyt alustavasti
yllämainitusta laajentumisesta,
mutta toisaalta sinne on siirtynyt
rautateiden rakentajina ukrainalaisia,;
ranskalaisia; islantilaisia
ja menoniitteja, sekä suomalaisiakin.
Suomalaiset asustivat
Rorketonin, Lacdu Bonnettin, Point
Du Boisin, F l i n Flonin ja Elman
alueilla ja CSJ:n muodostuessa näiden
alueiden johtavaksi kulttuuritoiminnan
ja edistyksen ohjaajaksi.
Talouselämän ehtona antauduttiin
maanviljelykseen, ^kaivostuo-tantoon
j a puutavaratuotäntoon.
Kun siirrytään Manitoban puolelta
Ontarion maakuntaan, niin
siinä noin sadan mailin raja-alueella
vaihtuu preerian rajan matala
lehtimetsä Ontarion mänty- ja kuusimetsiksi.
Luoteis-Ontariossa puu-tavarateoUisuus
ja paperitehtaat
muodostavat johtavan teollisuuden,
johon työsuhteissa suomalaiset
ovat enimmäkseen uhranneet elämänsä
Canadan rakentamisessa.
Minä henkilökohtaisesti olen ahertanut
y l i 40 vuotta täällä Luoteis-
(Länsir) Ontariossa; olen paperi-r
u i t a ja tukkeja 'viljellyt' kahdella
uudisfarmilla, yksi Finlandiassa
ja toinen Devossa; olen työskennellyt
Rhevlin Clarkin ja Mathews
sahayhtiöiden tukkikämpillä Mine
Centerissä ja Flanderissa; Great
Lakes Paper" Go:n jabbarin Nelsonin
kämpillä Linkossa ja Upsalassa;
Hammevmillin kämpällä Clark-toni.
ssa; Oscar Styfferi kämpillä
Omfrevillessa; Provincial Paper
jhtiön jabbarin Russelin kämpällä
Superiorin saaressa, Kallion kämpällä
Nipigon laidassa Ontario-
Minnesota Paper Co. kämpillä one
&ided Lake ja Greerin kämpällä
Ignaceiv lähellä, sekä vielä toisten
paperipuuformareilla. Jokaisessa
työmaassa on taisteltu näiden yhtiöiden
kanssa parenlpien olojen,,
saamisaksi ja sitten Ontarion suurlakossa
Luoteis-Ontariossa olin
union edustajana jne.
Tuhannet suomalaiset siirtolaiset
ovat samoin osallistuneet Canadan
rakentamiseen. Tuhannet ovat jo
Canadan työväenliikkeeseen osallistuvat
suomalaiset nyt jo suorastaan
j a monissa teollisuuksissa ja
eräillä työaloilla ovat vaikiittavia
toiminnoissa sekä virkatehtävissä;
Siinä suhteessa on siis toisin kuin
ennen. Niiden vuosikymmenien aikana
jolloin ensimmäilset matkat
tein länsi rannikolle ja aavikko-maakuntiin,
seurasivat suomalaiset
CSJ:h kautta j a avulla työväen
uniotoimintaa ja farmarien järjestöjen
toimintaa. Ilman sitä CSJ:n
varaamaa keskustelu- ja asiain selventämistä
eivät suomalaiset olisi
voineet .kantaa korttaan työoloja
ja palkkoja koskevissa kysymyksissä
taisteluun, teoUisuusunionismln
tukemiseksi 'tai työväen ammattiryhmien
yhtenäisyyden puolesta.
Sama piti paikkansa farmarien
liikkeisiin nähden.
Tilanne oli muuttunut kokonaan
toiseksi. Suomalaisen Järjestön tehtävänä
oli vain kulttuuritoiminnan
edistämisen alalla, eikä tarvittu yhdyssiteenä
maan työväen ja farmarien
järjestötoimintaan, kuten ennen.
Mutta juuri sen vuoksi olikin
nyt suomalaisia, jotka olivat
edustajatehtäväinsä kautta perusteellisemmin
'tietoisia työväen ja
farmanliikkeiden päätöksistä ja
tehtävistä.
Tavatessani sellaisia suomalaista
syntyperää olevia toimitsijavoimia
VancouverisEa sain tilaisuuden tutustua
Canadan Labor Congressin
edustajakokouksen päätöksiin yksi-tyiskohtaisammin
Niistä päätöksistä selvisi, että
Canadan suurporvaristoUa ja työläis-
ja farmarijoukoille ei ole samat
päämöärät tämän satavuotisjuhlan
ohjelmassa, vaikka yleisissä
juhlaohjelmissa eivät työläisten ja
farmarien tunnukset olekaan näkyvissä.
Mutta ilmenee jo osittain
Centennial paraateissa, kulkueiden
mainosautojen tunnuksissa, jne.
Työväenliike — Canadian Labor
Congrc-sin viime edustajakokouksen
päätök.<?ien mukaisesti •— vaatii
elämän tui-vallisuutta. Teollinen
vallankumcus on tekniikan kehityksen
knitta tuonut työsuhteet
siihen pisteeseen, että jokaisessa
johtavassa teollisuudessa ihmistyövoiman
käyttö on melkein puolella
supistunut. Kehitys on tarkoitettu
yhteiskunnan kaikille, mutta teolli-suusmonopolit
yrittävät riistää tulokset.
Työväestö vaatii myös osansa. Samoin
se v.iatii oikeuksia taistella
saadakseen osansa, ja siksi se ju-:
listaa oikeuslaitosten estetuomiot
demokraattisten oikeuksien loukkaamiseksi
suurmonopolien eduksi.
Näin ollen on kysymys joukkotais-telusta
yhteiskunnallisessa mielessä
näistä oikeuksista. Se taistelu ei
ole ainoastaan taloudellista taistelua.
. » »• • »
Viime talven aikana pidetyt farmarien
konferenssit ovat ilmaisseet
saman suunnan.
Canadan Farmers Union presidentti
Roy Atkinson sanoi NDP:n
konventsionissa Saskatoonassa:
"Mitä minä sanon teille, minä sanoisin
minkä tahansa poliittisen
puolueen edustajille. Suurin osa
poliittisista puolueista, n i i h i n luen
teidätkin, ovat . kompromisseeran-neet
periaatteensa, soveltuakseen
elämään vallitsevissa oloissa. Te
otatte vastaan toimintavaikutelmia,
sen sijaan että toimisitte. Te
puolustatte sen sijaan että hyökkäisitte
Te clette puolustusasennos-marialle
menneet rakennustyönsS Torstai, kesäk. 22 p. — Thursday, June 22, 1907
suoritöttuaan. Jpka ei ole ollut
metsäteollisuudessa, on ollut rautateillä,
kaivannoissa, tehtaissa,
myllyissä, monissa kaupunkien ja
kylien rakennustehtävissä. Hman
tätä panosta tuskin Canadaa olisikaan
sellai,'5ena kuin se on.
Sivu 3
sa sen sijaan että omaksuisitte
hyökkäysasenteen..."
Ja sitten hän jatkoi: Siinä o li
CCF:ri häviön perussyy Saskatchewan
maakunnassa. Ja siksi se o li
tilapäinen häviö.
Joukkomielenosoitukset maakun^
tien valtamaanteillä ovat käsittäneet
kymmeniätuhansia; lainlaatija-kuntien
sisä- ja ulkopuolella vaa.
tivat ne edustajia ilmaisemaan kan-
.tansa ja omaksumaan taisteluasenteen.
•
United' Farmers of Alberta järjestö
ja Saskatchewan Farmers
Union laativat yksityiskohtaisen
ohjelman peruskysymyksistä viime
talvella pidetyissä kokouksissaan.
Kommunistien aavikkomaakuntien
konferenssi hyväksyi ne pääasiallisesti
selvemmässä muodossa.
Työväen järjestöjen ja farmari-liikkeiden
uuden yhtenäisyyden ohjelma
on kehittymässä. Se viitoittaa
tien Canadan työtätekevän kansan
uudelle satavuotistaipaleelle
lähtiessä.
Työtätekevälle kansalle on Canada
kallis. Meille siirtolaistyöläi-sille
se on kallis. Me arvostamme
sen rikkauksia ja niiden oikein,
käyttöä. Me kulttuuritoiminnassamme
laulamme,,'soitamme, kirjoitamme
sen mahtavuudesta ja rikkauksien
arvosti:. Me rakennamme parempaa
elämiää j a turvallisuutta
tässä uudessa kotimaassamme yhdessä
muiden edistyksellisten ca-nadalaisten
kanssa. — A TH
Kambodzha tunnusti
Pohjois-Vietoamin
Phnompenh. ~ Kambodzha tunnusti
lauantaina virallisesti Poh-jois-
Viotnaniin valtion, ehdotti suurlähettiläiden
vaihtoa Phnompenhin
ja Hanoin kesken; sekä pyysi Etelä-
Vietnamin kansallista vapautusrintamaa
lähettämään diplomaatti-edustajan
Phnompenhiin, Valtion-päämies
prinssi Norodom Sihanouk
teki ehdotuksensa -^kirjeissä,, jotka
hän lähetti Pohjois-Vietnamin pair
ministerille Pham Van Dongille ja
F N L : n puheenjohtajalle Ngujen
Huu Tholle. Nämä ovat ilmoittaneet
tunnustavansa Kambodzhan
nykyiset rajat ja kunnioittavansa
niitä.
ONNITTELUMME
Canadan 100-vuotisjuhlavuoden johdosta!
HAUSKAA JUHLA-AIKAA KAIKII4LE!
New Idea Sheel Metal Co. ltd.
Puhelin 345-6597
889 Fort William Rd. Port Arthur, Ontario
Onnittelumme Centennial-jirhlille!
HALF-WAY MOTORS
V O L V O K I E E P - F I A T
Huonu Jeepissä on neljän pyörän veto,
i^lä pääsee minne vain!
STERN RENT-A-TRUCK
Myynti ja pialvdu
KAIKENLAISTEN AUTOJEN KORJAUSTYÖTÄ
940 Memorial Ave.
Intercity
Puhelin 345-2327
361 Hodder Ave,
Cuirent River
Puhelin 683-8231
PORT ARTHUR, ONTARIO
ONNITTELUMME
Centennial-juhlavuoden johdosta!
SUOMALAINEN RAKENNUSTAVARALIIKE
WANSON LUMBER
COMPANY LIMITED
277 John Street Port Arthur Puhelin DI 5-6589
''Kaikkea rakennusalaan kuuluvaa löydätte
WansoniIta"
Suimnxtellessanne kotinne uudistamisia, tulkaa neuvottelemaan
kanssamme uudistussuunnitelmista
ja rakennustarvikkeista.
CENTENNIAL-JUHLAVUODEN TERVEHDYS
SUOMALAISILLE ASIAKKAILLEMME!
MORROW'S F O O D M A S T ER
" ' C a s h a n d C a r r y " r u o k a t a r v i k k e i d e n o s t o k e s k us
MURILLO PUHELIN 935-2611 ONTARIO
CENTENNIAL-JUHLAVUODEN-TERVEHDYKSEMME
' SUOMALAISILLE!
DORAN^S NORTHERN ONTARIO
^ BREWERIES LIMITED
NORTH ALGOMA STREET
COR. GAMERON & MARKS ST.
PORT ARTHUR, ONT.
FORT WILLIAM ONT.
ONNITTELUMME SUOMALAISILLE
CENTENNIAL-JUHLAVUODEN JOHDOSTA!
ABITIBI I W^
T H U N D E R B A Y D I V I S I ON
PORT ARTHUR ONTARIO
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 22, 1967 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1967-06-22 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus670622 |
Description
| Title | 1967-06-22-09 |
| OCR text | '. Canaclaia''ifl'ttovaltioksi muodostumisen Centennial vuoden alussa VSampo" elokuvan näyttämisen yh-teydeäsjf^ siain tilaisuuden vierailla British 'Columbian maakunnassa asti. ' Olin:-Srte-ösa käynyt luentomat-kaUa^ 43>»«Ilotta sitten eli ensikerran V. -1924' ja toisen kerran v. 1928-^29' vaihteessa. Joka kerralla on matkan kaukaisin p^jkka>'dllut Matti Kurikan ja seuralaistensa peruslama Sointula. Tällä -kertoi; sain tilaisuuden kier- MATKA- JA MUITAKIN MUISTELMIA ONNITTELUMME . 'Göritemiial-\n^^ •'"'"•johdosta! • HUIPORT TAXI SUOMEA PUHUVAfT AJURIT Puh. DI 5-5461 122 S. CumbeHand 9t. Port Arthur Ont tää histoi-itiiliset paikat ja elokuvata no saarella Urho Tynjälän ja Hannes Myntin perheiden kanssa. Vaikka kuvaamisen alkuun lähdettiin Breakwaterilta, jonka suojassa uointulalaisten kalastuslaivasto ja kaikki työvälineet saaren pääteollisuuteen nähden ovat, niin "kahden pääkadun" yleiskuvaami-sen lisäksi ikuistettiin myös Kurikan entinen asunto, "Sointula" — Kalevan kansan ja Canadan suomalaisten historiaa" kirjoittajan Matti Halmisen, ISOÄIDIN, 'Isä' Tynjälän ym. jylhään korpeen raivaamat pellot ja asunnot. . Halmisen tyttäreen perheineen tutustuin jo Mexicon ja Cuban m a t k a n yhteydessä, ja ISOÄITIÄ sain puhutella kolmessa ti^ laisuudessä"~'CSJ:n osaston haalilla ja Tynjälän uudessa kodissa olin vieraana kaksi yötä. Kun kaikki kaksi yötä. Kun kaikki kaksi Soin-tulan pääkatua elokuvattiin, niin erikoisesti pysähdyttiin haalin ym- JUHLAONNITTELUMME! GREAT WEST TIMBf R LIMITED P. o. Box 444 Puhelin DI 4-8464 Port Arthur, Ontarib ONNITTELUMME 100-VUOTIS JUHLAN JOHDOSTA! V E N D O M E H O U SE LIIKKEENJOHTO J A PMiVmiUSEUNTA 127 S. Cumberland Street Port Arthur, Ontario Tervetuloa meille— Huoneita vuokrataan halvalla H Y V Ä P A L V E L US ONNITTELUMME 100-VUOTIS JUHLAN JOHDOSTA! AxeIson's Plumbing & Heating SUOMALAINEN PUTKI- JA VESIJOHTOLIIKE YHDISTÄMME KAASUPOLTTIMOONNE VEDENLÄMMITTÄJÄN 353 Grenville Ave. Puh. 683-8811 Port Arthur, Ont. HAUSKAA JUHLA-AIKAA KAIKILLE! M E R R I F I E L D A N D H E R I T A GE PLUMBING & HEATING Oljy-ja kaasupolttimoita — P u t k i - j a vesijohtoliike Sulkeudiunme palvelukseenne PuhelimetrPäivällä DI 5-8411 166 PowIey S t . ' Illalla DI'4-3238 Port Arthur, Ontario ONNITTELUMME 100-VUOTIS JUHLAN JOHDOSTA! DEWE AVENUE STORE SUOMALAINEN SEKATAVARAKAUPPA Puhelin: M U 3-8071 314 Dewe Avenue Port Arthur, Ont. ONNITTELUMME GENTENNIAL-JUHLAVUODEN J OHDOSTÄ! W. F. BOLDUC TIRE CO. 220 Park St. Puh. 345-7743 Port Arthur,-Ont. "Royal"-renkaiIa —• Pyörien lasapainoon asettamista Vulkanisointia _ Renkaiden korjausta Hauskaa juhla-aikaa suomalaisille asiakkaillemme! CREST MOTOR HOTEL D. McBlain —W.Wiejak, omistajat POÄT AiRTHUBiN NYKYAIKAISIN J A UUSIN HOa'ELLT Uudenaikaisimmin kalustetut huoneet — Matot yli lattian — Ravintola, jossa on erinomaiset ateriat. Puh. 345-1244 ' 875 Red River Road Highway 17Ai Port Arthur, Ontario HYVÄ PYSÄKÖIMISPAIKKA YMPÄRILLÄ ONNITTELUMME CANADAN 100-VUOTISJUHLAVUODEN JOHDOSTA! KIVELÄ & MAtT'!S BAKERIES EDITH JA LAURI SAVELA, omistajat Puhelin DI 5-6233 111 Secord Street Port Arthur, Ont. Saatavana maukkaimmat leivokset, kovaleipä ja korput. HYVÄ RUISLEIPÄ SYDÄMELLISIN ONNITTELUIN .>;;;,:,, TERVEHDIMME ,GMADAN CENTENNIAL-JUHLAVUODEN 7 ^ | | VIETTOA! 186711967 COMPÄMY LIMITED CU ' 550 Eight Avenue, Intercity PORTiÄRTHtJR ONTARIO paristoa, lainakirjastoa, Sointula Go-opia (osuusliiltettä), Itoulua, sekä satamarakennuksia tarkemmin kuvaamaan. Hautausmaata kuvatessa saatiin filmille jo manalle , menneitten uranuurtajien ja Canadan rakentajien muistot. Esim. A. B. Mäkelän hautapatsas tuli hyvin näkyväksi. Samoin 'isä' Tynjälän. Pohjois-Ontariossa aikaisemmin asuneen. Ylisen saunassa käynnin jälkeen tehtiin pääkadulle vielä kierros hänen trokillaan ja napsittiin «rikoiscsti sellaisia kohtia, jot ka ensikerralla oli vain. öhimenr nen mukaan saatu, kuten saha, csuusliikkeen sivumyymälä, saaren ainoa - " C A F E " , ym. — Sointulan meri-taksa laivalla kulkiessa tuli jo kuvattua Alert Bay, josta ennestään oli B.C:n intiaani-veistoksia muistona valokuvana. B.C:n pääkaupungista, Victoriasta olin jo edellisellä käynnillä saanut erikoiset kuvat Empress hotellista, Sigiial H i l l j a Central puis. toista. Nyt oli tarpeellista saada yleiskuva tästä 55,000 asukkaan kaupungista . ja sen sain mrs. Meishiltä, Halmisen tyttäreltä. Vaikka vierailumatkalla Kuubaan oli joukossamme kaksi nuorta miesr tä, veljekset Rogers, Nanaimosta, niin siellä ei ollut aikaa tällä kertaa käydä, sillä vain Ladysmith o l i Vancouver saaren matkohjelmassa. Vancouver saareen ylikuljetus-laivasta ja sen kulusta, Centennial Community leikkikentästä, Stanley puistosta kaikkine joukkotilaisuuk-sineen j a muistoineen sekä luonnollisesti GSJ:n haalista otetut kuvat ovat uusittuja nähtävyyksiä. Vancouverin suomalaisia on aina paljon nähtävissä haalilla, mutta iltapimeässä en yrittänytkään heti elokuvata. Mutta päivällä vieraillessa nappasin kuvia Matti Saaren kotona, haalilla Aino Hendrickso^ nista, juuri näytäntökuntoon valmistumassa olevan "Tukkijoella" ohjaamisess.i häärivän Nybergin, haalin näppärän taloudenhoitajan Matti Mäkelän perheineen, sekä Osma Lahden Co-op Book Storen edustalla. Matti Varjosen mukana .sain hapata paikkoja, hänen pienen autonr.a ja siinä olevat. Sillä autolla pääsikin nopeasti lentokentälle, Hastiugs kadun varrelta F i lm Councilin esityskonetta hakemaan, VVebsters Cornerin haalille "Sampoa" näyttämään. Vanhain lepokotia katselemaan ja "Sampoa" näyttämään niille, jotka eivät haalille olleet jaksaneet tulla tai eivät tienneet tulla, kun lehdi.ssämme ei julkaistu: «äytäntöpäivislä matkaohjelmaa. , Koska tammikuun lumet olivat korkeimmillaan ja Bowien haalitie tukossa, jäi Salmon Armin pei-uk^ ka tällä kertaa käymättä. Ja vaikka Kuuban matkalla oli matkatovereina Okanakan laaksosta Verno-nin ja Mavan välillä asuva John Kento, joka muisti vielä ajan jolloin kävimme CSJ.n Maran osaston haalilla, niin ainoastaan Pen-tictonissa tullessa pysähdyttiin sen verran että sain kuvattua lentokentällä tapaamaan tulleen vanhan toveri Charles Johnsonin. Hän oli juuri palanut vierailumatkalta" pohjoiseen, missä Simon Fraser v. 1808 löysi kultasuonen, jota seuraten myöhemmin johti Cariboo-vuoren kultalöytöihin, mihin osallistuivat John ja Charles. Näitä vanhoja tovereita kullan etsinnässä seurannut nuorempi pari nyt o l i Kuuban matkalla edustamassa Whi-tehorse kauppalaa, Yukonistia. Kun ennen oli junalla kulkiessa vuoristo kesällä monikirjavat mutta talvella harmaat alueet ohitettu niiden jylhyyttä ihmetellen, niin nyt lentäessä ne .sivuutettiin huomaamatta. Laskettiin «ivan hetken kuluttua lentokentälle Edmontonissa. "Sampon" näytöstä järjestellessä muistuttivat ennen Thorhildissa asuneet Pasasen tytöt, että Edmontonissa pidettiin Workers puolueen laajennetun tp-komHean ensimmäinen kokous kesäkuussa v. 1922, ja minut oli pantu kiertämään Red Deer^laakson ja pohjoisen Smokey Laken alueen, sekä Colemanin kaivosalueen etelässä^ jolla matkalla Juhlatervehdyksemme! IRON RANGE BUS LINES LTD. "Kaikkein arvokkaimman lastin maailmassa kuljetamme me — TEIDÄN LAPSENNE Puhelin DI 5-7387 321 John Street Port Arthur Ontario HAUSKAA JUHLA-AIKAA suomalaisille asiflikkalllemmel DELMAR'S LADIfS^ WEAR Täyddilinen varasto naisten valatetusta Puhelin DI 5-8242 240 Arthur Street Port Arthur Ontario oli perustettu Työläisnuorisoliiton klubeja 5 paikassa Albertassa: Eckville, Elspeth, Rocky Mountain House,'Blairmore ja Calgary. Nyt 100-vuotisjuhlan kunniaksi valmistuu Calgary viettämään vuotuisia Stampede-juhliaan heinäkuun alussa j a ovat juhla-ajan seitsemän päivää muuttaneet yhdeksäksi päiväksi. Kuu Mexicosta lennettiin Calgaryyn ja siitä käännyttiin menemään Vancouveriin, niin silloin täytyi käydä Federated Co-op Who]esalen alaisesta osuuksaupasta ostamassa vankempi alusvaate alapuolella nollan 12 asteen pakkasen ja navakan lumipyryn pakoit-tamana. Nyt tulomatkalla Edmontonissa käytiin Tyynen ja hänen poikansa kanssa Federated osuus-tukkuliikkeen alaisessa osuuskaupassa, jossa kellarikerroksessa oli rautakauppa, maanviljelyskoneita, huonekalustoa, astioita, maanpääl-lyskerroksessa ruokatavara- ja lihakauppa, sekä kolmannessa kerroksessa vaatetus- ja rohdoskauppa. Toisessa laidassa Edmontonin kaupunkia oli Federated Co^Op tukkuliikkeeseen kuuluva toinen samanlainen liike, mutta siellä käyntiin ei ollut aikaa. Nyt on myös Wheat Poolin viljaelevaattoreita kymmeniä Albertassa. Samanlaista on Saskatchewan maakunta, jossa olin ensimmäisen kerran Nummolan perukalla elonkorjuussa V. 1916 syksyllä. Myöhemmin kävin CSJ:n ja nuorisoliiton järjestäjänä Dunblanessa, Steeldalessa, Nummolassa, New Finlandin jne. Saskatchcvan ja Albertan aavikot olivat Canadan liittovaltioksi muodostumisen edellä biisonihär-käin suurten laumain laidunalueita. Myös turkiseläimiä oli näillä aavikoilla, joissa alkuasukkaat, intiaanit elivät. Itä-Canadassa ennen kahdelisannettatoista vuosisataa perustetut North West Co. ja Hudson Bay yhtiö, jotka olivat Englannin kuhinkaan nimissä saaneet lahjoituksina suuria, maa^alueita Quebecin ja ylä-Canadan alueella, tunkeutuivat savikoille turkisrikkauk-sien perässji. Intiaaneilta vaihtoivat turkisnahat melkein ilmaiseksi talous- ja teollisuustyökaluilla, sekä väkijuomilla, joiden hinnat olivat pilvissä, sekä vielä asettivat korkeat verot oikeutettomassa riistossaan. . Saskatchi>wan maakunnassa alkuasukkaat ja puoliveritset nousivat kapinaan tätä riistoa vastaan, josta ilmeneo Canadan historiassa Louis Reelin johtama kapinaliike. Turkisyhtiöiden edustajain 'suojelijana' olivat kuninkaalliset sotavoimat, jotka tulivat kapinaa kukistamaan, väkivallan voimalla lukien 'sivistyksen' lakia. Äskettäin täällä kulkeneen liittovaltion junan yhteydessä esitetty ainehisto Reelin johtamasta liikkeestä osoittaa kyllä miten sen tuhoamisen suoritti 'kruunun* väkivallan voimat, aina Reelin hirttämiseen saakka v. 1882. Mutta siinäkään ei tunnusteta sen liikehtimisen hyödystä,. eikä myöskään kerrota asutusluvun kasvusta idästä päin siirtolaisuuden kasvaessa ja etelästä Dakotan preeria-alueilla siirtymisen ansiosta jne.. Manitoba on kehittynyt alustavasti yllämainitusta laajentumisesta, mutta toisaalta sinne on siirtynyt rautateiden rakentajina ukrainalaisia,; ranskalaisia; islantilaisia ja menoniitteja, sekä suomalaisiakin. Suomalaiset asustivat Rorketonin, Lacdu Bonnettin, Point Du Boisin, F l i n Flonin ja Elman alueilla ja CSJ:n muodostuessa näiden alueiden johtavaksi kulttuuritoiminnan ja edistyksen ohjaajaksi. Talouselämän ehtona antauduttiin maanviljelykseen, ^kaivostuo-tantoon j a puutavaratuotäntoon. Kun siirrytään Manitoban puolelta Ontarion maakuntaan, niin siinä noin sadan mailin raja-alueella vaihtuu preerian rajan matala lehtimetsä Ontarion mänty- ja kuusimetsiksi. Luoteis-Ontariossa puu-tavarateoUisuus ja paperitehtaat muodostavat johtavan teollisuuden, johon työsuhteissa suomalaiset ovat enimmäkseen uhranneet elämänsä Canadan rakentamisessa. Minä henkilökohtaisesti olen ahertanut y l i 40 vuotta täällä Luoteis- (Länsir) Ontariossa; olen paperi-r u i t a ja tukkeja 'viljellyt' kahdella uudisfarmilla, yksi Finlandiassa ja toinen Devossa; olen työskennellyt Rhevlin Clarkin ja Mathews sahayhtiöiden tukkikämpillä Mine Centerissä ja Flanderissa; Great Lakes Paper" Go:n jabbarin Nelsonin kämpillä Linkossa ja Upsalassa; Hammevmillin kämpällä Clark-toni. ssa; Oscar Styfferi kämpillä Omfrevillessa; Provincial Paper jhtiön jabbarin Russelin kämpällä Superiorin saaressa, Kallion kämpällä Nipigon laidassa Ontario- Minnesota Paper Co. kämpillä one &ided Lake ja Greerin kämpällä Ignaceiv lähellä, sekä vielä toisten paperipuuformareilla. Jokaisessa työmaassa on taisteltu näiden yhtiöiden kanssa parenlpien olojen,, saamisaksi ja sitten Ontarion suurlakossa Luoteis-Ontariossa olin union edustajana jne. Tuhannet suomalaiset siirtolaiset ovat samoin osallistuneet Canadan rakentamiseen. Tuhannet ovat jo Canadan työväenliikkeeseen osallistuvat suomalaiset nyt jo suorastaan j a monissa teollisuuksissa ja eräillä työaloilla ovat vaikiittavia toiminnoissa sekä virkatehtävissä; Siinä suhteessa on siis toisin kuin ennen. Niiden vuosikymmenien aikana jolloin ensimmäilset matkat tein länsi rannikolle ja aavikko-maakuntiin, seurasivat suomalaiset CSJ:h kautta j a avulla työväen uniotoimintaa ja farmarien järjestöjen toimintaa. Ilman sitä CSJ:n varaamaa keskustelu- ja asiain selventämistä eivät suomalaiset olisi voineet .kantaa korttaan työoloja ja palkkoja koskevissa kysymyksissä taisteluun, teoUisuusunionismln tukemiseksi 'tai työväen ammattiryhmien yhtenäisyyden puolesta. Sama piti paikkansa farmarien liikkeisiin nähden. Tilanne oli muuttunut kokonaan toiseksi. Suomalaisen Järjestön tehtävänä oli vain kulttuuritoiminnan edistämisen alalla, eikä tarvittu yhdyssiteenä maan työväen ja farmarien järjestötoimintaan, kuten ennen. Mutta juuri sen vuoksi olikin nyt suomalaisia, jotka olivat edustajatehtäväinsä kautta perusteellisemmin 'tietoisia työväen ja farmanliikkeiden päätöksistä ja tehtävistä. Tavatessani sellaisia suomalaista syntyperää olevia toimitsijavoimia VancouverisEa sain tilaisuuden tutustua Canadan Labor Congressin edustajakokouksen päätöksiin yksi-tyiskohtaisammin Niistä päätöksistä selvisi, että Canadan suurporvaristoUa ja työläis- ja farmarijoukoille ei ole samat päämöärät tämän satavuotisjuhlan ohjelmassa, vaikka yleisissä juhlaohjelmissa eivät työläisten ja farmarien tunnukset olekaan näkyvissä. Mutta ilmenee jo osittain Centennial paraateissa, kulkueiden mainosautojen tunnuksissa, jne. Työväenliike — Canadian Labor Congrc-sin viime edustajakokouksen päätök. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-06-22-09
