Vapaus, April 16, 1964

              sivu 2 Torstaina,'huhtik. 16 p. — Thursday, April 10, 1964
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
Oi- KINNISH CANADIANS
• (LIBERTY) Eiilablishcd Nov. G. 1917 '
Edltor: VV. Eklund . . Manager: E. Ö
:- Telephone: oriuc (H4-42l)i — Editoria] 674-4265
Publishctl tliiice \vtekly: Tiieidays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Pubhshint; Co: Ltd., lOO-loU'^ Eini SL \Vest. Sudbuiy, Ontario; Canada.
~ ~ Maiiinu :iddrc»s: Box 69 '
'Advcrlising latc.s npon apiiliciilion, tnin.slatioiis fiee olcharge.
Authorizcd as seeonil i-)u^.-< niail by t l i " Posl Office Department, Oltawa,
and lor piiynu-ni of |X)stagc in cash.
M o . . e , o O H . CANADIAN LANGUAGEPRESS
ish.jr
• • TIL.AUSHINNAT •
Canadassa: L vk. $9.00. 6 kk. $4.75 li8A:.s.sa 1 vk, $10.00 « kk. $rv2r)
3 kk. 2.75 Suomessa: 1-vk. 10.50 6 kk. 5.75
^ Nikita Hrushtshev 70-vuiotias
Näitä rivejä kiijt»ilitlae.^sa (keskiviikkoiltana) olomme jo saaneet
lukea Canadan johtavista päivälchdislä ja julkaisuista uulisliclojon
lisäksi myös toimitus- ja iiuiila artikkeleita Neuvostoliiton pääminis­teri
Nikita Seiycycvieii Hrushtshovin 70:vuotispäivän valmistelusta
— Hrushtshev n i n i i t t ä i i r t ä y t t ä ä , niin uskomattomalta kuin se hänen
'^nuoruutensa" j a larmokkiiiitensa' perusteella näyttääkin, huomenna
siis.huhtikuun 17 päivänä 70 vuolta.
v Varmaa myö.s on. että esim. Suomen tasavallan presidentti Kekko­sen
hänelle lahjoittama moottoriveneen lisäksi, pääministeri Hrush­tshov
saa merkkipäivänsä kunniaksi onnentoivotuksia j a muita huo-maavaisuadeno.
«;oiluksia. miltei kaikilta valtionpäämiehiltä ja merkki­henkilöiltä,
sillä tosi;isi:i on. että liän o n n i e i d ä n aikakautemme näky­vin
valtiomicshahmo. ' :
Kun Länsi-Saksan uutistoimisto I>1'.\ lähetti maanantaina tunne­tun
piovokatiomaisen luiluin.sa pääministeri Hrushtshovin 'kuole­masta",
niin ihmiskunta kokonaisuudessaan tervehti helpoituksesta
huokaisten Moskovasta saatua peruutusta^ josta ilmeni, että Hrushtsho­vin
kiioicmanuulisla oli ailieetiomasti kiirehditty maailmalle. "Maa­nantaina
levinnyt väärä lieto llrushtshevin kuolemasta peruutettiin.
Mutta sinä lyhyenä aikana se (huhu) aiheutti pelkoa ja hämminkiä
kautta maailman. Pelkoon sisältyi jotakin muutakin — valittelua, me­netyksen
tunnetta, tunnelmaa, että jotakin tutunomaista ja omalla
tavallaan luoletiaviia oli äkkiä poistunut-. . - " k i r j o i t t i torontolainen
aamulehti keskiviikkona ja. tulkitsi epäilemättä oman lukijakuntansa
li.säksi Canadan kan.-;an enemmistön vaikutelmia ja tunteita asiasta.
Qlobe a i u l M a i l oli epäilemättä oikca.ssa selittäessään, että Hrushtshc-
,vin kuolemaivuutisen aiheuttama pelko ja hämminki heijasti sitä tosi­asiaa,
että valtakunnilla ja kansoilla on yleensä puhuen hyvä j a myötä­tuntoinen
käsitys llriishl.-^hevista.
.KANSAN MIi:s, K A N S A N KIVKISTA
' Hru.shtshev .synlyi Kalinovk;in kylässä Kurskin piirissä huhtlk. 17
pnä 1Ö94. ilänen pei heensä lukeutui kylän kijyliimpiin. Lsoisänsä Ni-.
"kanor oli niaaoijji ja liänen isänsä Serj^ei,: jolla ei ollut maata, työs­kenteli
koko ikän.sii kivihiilenkaivajana Ukrainassa.
Jo kou!ui)oikana. 8-!^ vuotiaana hän oli kesäisin paimenpoikana lei­päänsä
ansaitsemassa. Vähän siitä vartuttuaan hän oli työssä suur­maanomistajien
pelloilla. Viisitoistavuotiaana Nikita Hrushtshev meni
isänsä kanssa työhön Donin laaksoon.Män oli myös putkityöntekijän
oppilaana erää.ssä sikä!äise.s.';ä Ichtaa.ssa. Yhdessä muiden aktiivisten
työläisten ja intellektuaalien kan.ssa Hrushtshov ryhtyi Lokakuun val­lankumouksen
jälkeen kaikella voimallaan rakentamaan uuttai sosia­listista
yhteiskuntaa.
Vallankumouksen .lälkeen nousi m i l t e i koko kapitalistinen maail-
' ma nuorta sosialista maata vastaan. Muiden vapaaehtoisten mukana
lähti Nikita silloin lintanialle. taistellen rivimichenä koko kansalais­sodan
ajan.
Kan.<;nlaissodan | ) ä ä t y l t y ä M r u s h t s h e v m e n i takaisin Donin laak­soon
ja nimitettiin siellä eriiän kaivoksen apulaisjohtajaksi. Hän osoit­tautui
siinii tehlävä.v'^ä hyväksi järjestäjäksi. Kommunistinen puolue,
jonka jäseneksi hän oli liitlynyt jo 1918 lähetti nuoren llrushtshevin
Donin laakson tcollisuusnistituulirityöläisopistoon. Sieltä hän siirtyi
puoluetyöhön.
Vuoima \'J2'.): eli vasta ;;.'"vvuotiaana iiiielienä, Hrushtshev meni -
oppilaaksi Mo.skovan leolli.suusakatcmiaan ja vuonna \D'M hänet valit­tiin
pnohieeii.-^a .Moskovan aluekt»niitean sihteeriksi. Vuonna 1934 pide-ty.
ssä puoluekokonkse.ssa hänet valittiin kesku.skomitean jäseneksi ja
vuonna H);if5 hänet valittiin Ukrainan kommunistisen puolueen ensim-mäi.
seksi sihteeriksi.
Koko toisen maailmansodan ajan, kesäkuusta 1941 toukokuuhun
lf)4.'>, oli Ilru.shlshev i.inlanialla armeijan rivei.ssä. Kenraaliluutnantin
a r v o i . s e n a m i e h e n ä hiin oli kaikkein (ärkeimpicn rintamien sotilas-ncirvoston
jäsenenä. Hruslitshevin nimi yhdistyy Volgogradin ja Kurs-kin-'
taislehiihin .sekä tjkrainan vapauttamiseen. Hänen vanhin poi-kansaLeonid
Mentiijiij kiloii v. in4.'{ taistelussa vihollista vastaan.
Sodan päätyttyä l l i i i s l i l s i i ev loimi edelleen Ukrainan kommunis­tisen
puolueen ensiinmiiisenii sihteerinä ja sai puolueeltaan lukuisia
muitakin luolf.iniusleliiiiviä. .Maaliskuu.ssa 19.').'{ tapahtuneen .1. V.
Stalinin kuoleman jälkeen llruslitshcv on antanut kaiken voimansa.
ja kykynsä Neuvostoliiton kommimistisen puolueen keskuskomitean
hyväksi tullen valituksi saman vuoden .syyskuu.s.sa keskuskomitean
ensimmäiseksi sihteeriksi.
Maaliskuussa MLlHNe-nvostoliiton korkein neuvosto nimitti hänet
Neuvostoliitoirinini.sleriueuvoslon puheenjohtajaksi cli pääministerik­si.
Näin tuli tästä aikakantemnu; merkkimichestä Neuvostoliiton hal­lituksen
johtaja.
Olemme kertoneet näinkin yksityiskohtaisesti hänen elämästään
kahdestakin ,sysyt;i-,loflctaksemnie minkälaista alkuperää hän on mie­hiään
ja samalla kumolaksemme eräitten Iphtien puheet siitä, miten
(ämä 'entinen painietipoika" on muka kohonnut "salaperäisellä ta­valla''
nykyiseen asemaansa.Tosia.sja tietenkin on, kuten Hrushtshov
^ on itse selittänyt, ellii vallankumous avasi ovet opin tielle köyhälle
^paimenpojalle, eikä vain hänelle, vaan kaikille työläisille.
suiii{ii»i:i:ni:rNi;N MIIJS
Hrushtsiievilla on suuii perhe. Hänen aviopuolison.sa Nina Tet-rovna
on entinen opettajatar. Kuten miehensä, Nina on myös ollut
komnnini.stisen puolueen jä.senenä nuoruudestaan alkaen. Hänkin osal­listui
sisällissotaan/Heidän vanhin tyttärensä Julia työskentelee Kie­vissä.
Toinen tyläi-, Ilada on .saanut Moskovan yliopiston päästötodis-tuk.
sen (hiolouian ja jouinalismin alalta) ja työskentelee Moskovassa
ilmestyviin erään tieteellisen julkaisun toimituksessa. Heidän poikansa
SeificM on insiiiööiinä erää.ssä koneteollisuustehtaassa. Nuorin tytär
Klena on saanut Moskovan lakiosaston yliopiston päästötodistuksen.
Sen lisäksi Hrushtshoveilla on kuusi lastenlasta ja 1 lastcnlastenlapsi.
Ilrushlshevilla on luonnollisesti raskas ja vastuunalainen asema
liallitukson ja puolueen jäsenenä. Hänen tapanaan on kuitenkin viet­tää
harvat lopohetkensä perheensä parissa. Sellaisina hetkinä.hänet
nähdään kävelyllä lastenlastensa kans.sa jokitöyräillä. Loma- ja lepo­päivinä
hän käy toisinaan metsästämä.ssä tai urheilua harrastama.ssa.
Hrushtshov on rakastanut kirjallisuutta lapsuudestaan asti ja on
7t
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
~*\jf'^........^t
r n i u k UMHO, 15. K. : i l'orl Ar
Ihur, Ont., täyttää tänään huhti­kuun
16 päivänä 7!) vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentflivoluksiin.
Sähkutelidas En^laiiiiisiu
Nciivostoliittooii
Lontoo. — Knglannin suuri säh­köalan
teollisuuslaitos As.soeiated
RIcetrieal Industries sanoi toivovan­sa
yhtymän saavan tulevaisuudessa
suurtilauksia Neuvostoliitosta.
Yhtymän johtokunnan puheenjoh­taja
C. H. Wheeler sanoi vuosiker-lomuksessaan
o.sakkeenomistajille,
e t t ä englantilaiset yhtiöt toivovat
voivansa myydä Neuvostoliittoon
useita miljoonia' puntia maksavan
tehtaan, flän sanoi m y ö s toivovansa
issa perustetaan
valtion suurtiloja
"Ylfdistynccn Arabitasavallan hal­litus
on julkaj.ssut lain, jolla ensim­mäisen
keiran siirretään viljelys­maata
kansan omistukseen tarkoi­tuksella
muodostaa siitä valtion
maanviljolystiloja. Uudella lailla on
muutettu aikaisempia maareformi-lakeja,
jotka ovat koskeneet enti­s
i l l ä suurviljclijöillä kansallistettu­ja
viljelysmaita. Näiden maa-aluei
den suuruus, joille muodostetaan
ensimmäisen kerran maatiloja, on
yli COO.OOO fcddahiaCl feddan 42
aaria). Valtion tiloja lullaan peru.s-laniaan
vastaisuudessa lisää, mm.
kaikki Assuanin padon uudismaat
muodostetaan valtion tiloiksi.
Egyptin vallankumouksen jälkeen
kansallistettu maa jaettiin aluksi
valtaosalla kääpiöviljelminä maatto­mille.
Näillä viljelmillä tuotettiin
kuitenkin vain omaa tarvetta var­ten
ja lisäksi satotulokset jäivät
onniKsi. kun viljelmillä ei voitu so-kaupankäynnin
lisäämistä Kiinaan: j veltaa tehokasta maatalouskoneiden
Edellytykset sopu­sointuiseen
kehitykseen
USAn ojkeusmifllH
teri ei arvostellut
kuiiba-kauppaa
'foi-onlo. —- Yhdysvaltajii oikeus^
ministeri UoberI "F. Kennedy sanOi
täällä . tiistaina, että Ontarios.sä oh
olemassa järjestyneitä rikosliifjoja.
mutta siitä luiolimatla ei ole kos­kaan
sallittavaa, ellä rikosliigayas-taisella
. laJnlaadihnalla rajoitettai­siin
yksilöyapautta.
( i l ä n oli ilmeisestikin viiltaamas-sa
virastaan eronneeii Onlarioir oi-keusniliiisteri
Cassin toista : viikkoa
•sitten esittämäiin ehdotukseen muu
toksek.si Ontarion maakunnan po­liisilakiin,
m i k ä muutosehdotus
tuoinittiin laajoissa piii:eissäpoliisi-vaUionlainlaadiiinak.
si ) -.
1'uluiessana sanomaieiilimiGliille
ennen puliel laaii Canadan sanoma-lelli
iyhdi.styk.sen vuosikokouksessa
Royal Yorkin hotelli.ssa oikeusmi­nisteri
.jiuplsi Yhdysvaltiunasennoi-imiisla
Kuuban kanssa kauppaan
niilulon, mutta kieltäytyi kuitenkin
'aioiiiit.seinas(a sitä, että Canada on
)lliil kaupptisuhleissa Kuuban kans­sa..
..
Ilän. varoitti noin.30 sanomalehti-änsä
kantama yksinkerlainen j „ i i ( . | „ , i | ( . , että eanadalaisten ei tulisi
puuvillapuku. Vallion tiloilla larjou-j j,.,„., ii^.jj:-,, Suditettaisiin va­luu
vakituista työtä työläisille ym- l i : , p , l a i n ä ! l ö m v y t e e n ja ajatteluun
käyttöä. Viljelys suuntautui samalla
pääasiassa leipäviljan viljelykseen,
mikä on o.soitlautumit huonosti kan­nattavaksi.
Valtion tilojen perustamincniner-kitsee
10()-i)i:osenttisla vallanku­mousta
Egyptin maataloudessa, sa­notaan
hallituksen ääiienkannatt.'!-
jan asiaa solostava.ssa artikkeli.ssa
jonka takana on liottävästi presi­dentti
Nasser itse. Uusilla suurilla
valtion tiloilla otetaan käyttöön ny­kyaikaiset
maatalouskoneet. Samal­la
muutetaan viljelyksen suuntaus­ta.
Valtion toimesta suoritettujen
tutkimusten mukaan .saadaan- piiu-villasta
arvoltaan 2 kertaa ja hedel­mistä
jopa neljii kertaa parempi
sato kuiii"~vehnästii. Vihannesten
osalta tuotannon arvon nousu on
vieläkin suurempi. Niiille tuotteille
on ulkomailla olenia.ssa jo valmiit
markkiiiat.
Eyyplissä on noin 4 i?iiljoonaa
köyhää maatyöläistä, jotka kuljeksi­vat
sesonkityöläisinä kylissä ja joil­la
ei ole muuta omaisuutta kuin
Mitä muut sanovat 1
tm
- J . . »Ma
C11AI'L1N KIITTI JUMALAA V S
Lontoo, ICnglanll.—^"Jumalalle kiitos siitä, kun en ole amerikkalaSS
non", sanoi Charlie Chaplin sunnuntaina. M ^
Chaplinia haa.statteli Sunday Times irlantilaisessa VVatcrville-nimhsB
sessä kalastajakylässä, missä hän kirjoittaa muistelmiaan. «S
" H o l l y w o o d oli ihana paikka silloin", hän sanoi.
Keskusteltaessa presidentti Kennedyn murhasta ja sitä seurannees­ta
Lee Harvey Gsvvaldin murhasta, Chaplin sanoi olevansa vakuuttuAut,**
ettiji näiden tappojen järjestäjinä oli "vihanlietsojat".
" J u m a l a l l e kiitos siitä kun en ole amerikkalainen", hän lisäsi.,^ —
V — AP;n uutistieto huhtik. 13 pna.'
TVOVAENLEHTIA TAKVirrAISIIN
Toronto. — I\ielville Belli, Jack Kubyn entinen lainopillinen ijiei»;,
vonantaja, arvosteti täällä lauantaina hyvin terävästi texasilaista kau­punkia
Dallasia (missä presidentti iKennedy joutui salamurhan uhrijcsi);'
ja sen asukkaita suvaitsemattomuudesta, kehoittaen samalla lakimichiä^
puhumaan tällaisista asioista;: • : ,
" D a l l a s ei olisi sellainen paikka, mikä se nyt on, ilman sanoma,Ieh-;;_
distöä", sanoi mr. Belli National NcwspaperAwardsin viidennessätoista
vuotuise.ssa illallislilaisuudcssa Royal York hotellissa . . .
— Uutistieto, huhtik. 13 pna.
.111 II)'-.
"SOTAVOITTO" SKKIN!
•Kaunis vaiiki. Van^'iksi.saatua 17-vuoliasta Viet Cong tyttöä, jonka-kädet
on sidottu selän taakse, vartioi eräs sotilas, kommunistisissien'
kärsittyä huomattavan tappion'' — Globe and Mail lehden uutiskuvan'
selitys huhtik. 14 pnä. "
(«encve. —- Tshekkoslovakian
ulkomaankauppaministeri Franti-snk
Ilamoiiz kehotti Genevessä
koolla olevassa VKn kauppa- ja
kehilyskonfcrtMississa pitämässään
puheessa kapitalistisia ja sosialis-tisia
maita lisäämään keskinäistä
kauppavaihtoaau.
' Fii ole meidän vikamme", etlii
idihi ja lännen välitien kauppa on
vähentynyt sekä volyyminsa että
rakenteensa puolesta, hän sanoi.
Hän sanoi, että konferenssin
tulisi luoda olosuhteet ja edelly­tykset
inaailnian taloiiseläinäii so­pusointuiselle
kehitykselle.
"On välllämälöiitä normalisoida
niin pian kuin- inalulollista . luaaiiT
inan taloussuhteet, jotta, kylmän so­dan
ja kolonialismin scjuraukset en­tistä
nopeaniniin saataisiin poistet­tua".
Ilän jatkoi.
Samaan aikaan konferenssin tuli-
, si poistaa taloudelliset kaupan es-.
! teet, jotka johtavat yksityisten
I maiden talouselämän luonnotto-
1 maan kehitykseen, hän totesi.
I Espanjan kauppaministeri Alhar-i
to Ullastres kehotti puolestaan teol-
! listuncita maita tekemään yksityisiä
-sijoituksia kehitysmaihin "ääriin-1
: maisella varovaisuudella".
, Vaikutus saattaisi muussa tapaiik-
!se.ssa johtaa päinvastaiseen suun­taan
kuin olisi toivottu, ja keliity.s-inaiden
talouselämän häiriytymi-i
seen. hän sanoi 121 maan. kaupi)a-koiilerenssissa.
. "
päri vuoden, sillä Ki^yplissäsaad.iaii
satoja hedelmistä ja vihanneksista
3—-4 kertaa vuode.ssa. Viljan vilje­lyksessä
tarvitaan, leddania kohti 1
työntekijä, puuvillan viljelyksessä
2, hedelmien viljelyksessä ja kuk­kien
viljelyksessä 10 henkilöii.
Ylioppilaiden tiiid
Tukholma. — '('iikholmaii yli-;
opiston ylioppilaskunta päätti
kokouksessaan perjantaina
laa Ituotsin hallitusta Ft^-lä-
Afrikkaa vastaan kolMlistnvaii
täydellisen kanppasuliin (»tciit-laniisessa.
Päätös hyväksyttiin Iti;; ä ä i i e l:
lä IZ vastaan.
nyt esiinerkrk.si kuuluisan neuvosto
kirjailijan Mikliail Sliolokhovin lii-heincn
ystävä. Mäii liöystiiii puhei­taan
sanani>arsill;i- ja runoljiinauk-silla.
.Hän rakastaa musiikkia, eri­koisesti
kansanmusiikkia.
Hänen huumorinsa, pureva ja
ivallinen vastustajia käsitellesään,
sekä läfumin ja liyviituulinen ystä­viään
kohtaan on yleisesti lunnetlu
la tunnustettu. Hän tykkää hyvästä
naurusta, liyväslä kaskusta, sattu­vasta
vertauskuvasta. Tiissä o n
llrushtshevin oma kuvaus neuvo.v
tojohtajasla: ".Me olemme kansan
palvelijoita, jotka toteutamme kan­san
tahtoa." Ilänen erikoisuutenaan
onkin luja, joskin näkymätön .side
kan.saii syviin riveihin.
• Maikat eivät liioin peloita llrush-tslievia.
Viime viikolla liän vieraili
Unkarissa: nunitaman viikon kulut­tua
hän vierailee .KKyi)lissa-. sekä
Skandinavian maissa. Kotiniaa.ssaan
hän vierailee usein tehtaissa rakeri-nuslyömailla
k o I I e k l i i v i t i l o i l l a,
opeluslaitoksi.ssa ja lyiiläisteii yksi-lyisasuiinoissa:
.
Ilänen suurimpana innoittajanaan
on toivomus ja iiyrkimys siihen, cl
tä Neuvostoliitto kehittyisi nopeas­ti
scilaisek.sl yhtei.skunlamuodoksi,
missä on kaikilla kaikkea yltäkyl-|
läisesti; missä kaikki ihmiset .saavat |
nauttia rauhasta, työstä, vapaudesta. |
tasanirvoisuudesla, veljeydestä ja
onnesta.
Stalinin kuoltua llrushlsluiv aloit­ti
|)(;iäänantain.'itl(nnan taistelun yk-silöpalvotitaa
vaslaail ja palautti
puolueeseensa takaisin kollektiivi­sen
jolitonienetelinän tielle. Siinii
yhteydessä hän kohtasi kovaa vasta­rintaa
' vanhan kaartin" miehiltä,
Malenkovilta, Mololovilta, Ka^ano-vilsliilta
jne. Multa hänen edusta­mansa
inarxilais-leniniliiinen linja,
kuten on .scdiletty, selviytyi lopuksi
ehdottomana voittajana siitä taiste­lusta.
llrushtshevin johtajakautena vuo­desta
tiiliän hetkeen meime.ssä
on Neuvostoliitoi-isa saavutettu suur­ta
menestystä tieleen, tekniikan,
teollisuuden ja maanviljelyn alalla.
Kaikki meiTTit viittaavatkin siihen,
että llrushtshevin "komnuinisniiin
siirtymisohjelmaa", minkä tavoit­teena
on ensin saavuttaa lähivuosi­na
Yhdysvaltain tuotannon määrä
asukasta • kohti, ja, sitten sivuuttaa
se niiiii että voidaan toteuttaa kom­munistista
periaatetta; " K a i k i l l e tar­peittensa
mukaan."
Tällainen on se mies ja hänen
tiensä jonka synlymäiKiivä on nyt
saanut niin suurta huomiota osak­seen
kautta .maailman. Meidän leh­temme
yhtyy puolestaan niihin ca-nadalaisiin
valtiomiohiin, sanoma­lehtiin
ja muihin, jotka onnittelevat
Hrushtshovia m e r k k i p ä i v ä n s ä .joh­dosta
ja toivottavat hänelle hyvää
menestystä henkilökohtaisesti sekä
ensiarvoises.sa työssään rauhan va­kiinnuttamisen
sekä yleisen ja täy­dellisen
aseistariisunnan .saavutta­miseksi.
Valkoisen herravallan eläimellisyyltä
Kapkaupunki. — Oikeusministeri i(altha/ur Vorster sanoi liiililik.
II päivänä, c t t ä " c i ole mitään perustaa", jonka pohjalla pitäisi suo­rittaa
tutkimus poliisien väitetyistä pahoinpitelyistä Flelä-Airikaii van­kiloissa..
'
Lauantitiscssa'oikcuskuulu-stclussa julistettiin syyllisiksi lltelä-Af-rikan
neljä valkoihoista poliisivirkailijaa ja eräs oikeuden kirjuri. ()i-
'keuskuulustclus.sa sanottiin kahta epäiltyä neekeriä rääkätyn poliisi­asemalla,
noin 50 mailia polijoiscea Bloemfontcinista.
Yks! näistä afrikkalaisista (neekereistä) kuoli. Todistuslausunnoissa
osoitettiin, että häntä oli lyöty nyrkillä, ja piiskattu, että hiinel (di
lyöty scnicnttilattiaan, annettu sähköiskuja ja että hän oli.osittain tu­kahdutettu
panemalla muovipussi hänen päähänsä.
Yksi poliiseista, 19 vuotias konstaapeli Gert (Coetzee sanoi inieli-pitecnirän,
ettei Ktclä-Afrikas.sa oin ainoatakaan |>olii.siasemaa, missä
ei käytetä samanlaisia menetelmiä.
Fräälle valkoihoiselle salapoliisille ja kahdelle iieekerisalapoliisille
sekä eräälle toiselle valkoihoiselle annettiin perjantaina oikeuskmiliis-lelussa
sakkotuomio siitä, että he olivat käyttäneet sähköiskuk(nietta
kolmea afrikkalaista vastaan.
Vorstcrin lausunto (ettei tutkimukselle ole mitään perustaa) an­nettiin
vastauksena oppositioptolueen johtajan sir de Villiers firaallin
esityksen, että parlamentin istunno.ssa järjestettäisiin keskustelu eli
väittely näistä poliisiraakuuksista.
EUROOPAN SOS.DEM-iJOHTAJIEN
KOKOUS
j Lontoo. —^Yhdentoista maan .so- lislisten puolueiden e(lusl;riui,i mni..i
I sialistieii johtajat tapaavat sunnun-1 Itävallan varaliittokansleri ja llä: :
laina Lontoossa aloittaessaan kaksi- j vallan sosialis! iseirpuolnccn jolil a -1
I)äiväisen konferenssin, jo.ssa he tar- i ja Miiiiio 1'itteiiiiaiin. iMii^lannin |
kastelevat kansainvälisiä ongelmia j työväeni)uolueeii jfdilaja Harold i
ja ennen kaikkea maaihna.ssa vallit-i Wilson ja hänen varaniicluMisii l
.sevan jännityksen huojentamista. ICeor.ue liro\vn, Tan.skan |)äaminis i
Kokouksen järjestävän .sosialisti-i teri .lensOttoKrai^. Suomen sosiali-jolla
Caiiad;i.isa ei ole olemassa
! jäije.styneilä riko.sliigoja, minkä-
! laisen vaikutelman voisi saatla sen
j joiulosla. että järjestynyttä rikoUi-1
i s u i i t l a . o i i olemassa enemmän Ylv-i
(lysvatloissa. .: •
1 "reidän virkailijanne tietiivät,
i '.'Mä on, «lenia.s.sa järjestynyllä ri- i
, kolli.suutla ja- niin tiedätte myös le !
i sandiiiaieiilimieliet", sanoi hän.
I .Mc- Kennedy- sanoi, että eanada- ]
; laisten ja ylidvsviiltalaisten poliisi- i
!• viranomaisten ylileistoiniinla on oi- i
1 liit esimerkillistä ja että yhdy.sval i
1 ;alai:scl iiaijisiviranotiiaiset eivät o l i -!
• -i vDJiH-cl |)id;itl;iii. joitakin huu-j
' niaiisaiiu'kau!)i)iaila äskettäin ilman '
(•;m;nta la isien jioliisiviranomaisten i
.,nua. ;
. KMH !i;iiiflt;i kysyttiin josko hiinen-iiiiel('
sl;i;iii; on tällä hetkellä olemas- j
: sa riitiaviisli lainl;iat:intaa tiustekin j
;;iyinJseksi jäi je.s!ynyttä rikollisuut-1
la vastaan ini:. Kennedy vastasi,:
: ellei ini.v>a;iii la|),nik.svssa tulisi sat ;
lia. ellii iik:»llisuusvaslaisella lain. •
la.idiiiiialia loukattaisiin yksjliiv;!- •
-.uaiik-ia. ' l ' ' i tulisi antaa liikaa vai- .
•.Miik-Jiji h.iiliUiksellc!', sanoi liäii; ;
VlKlysvalt;iiii oikeusininisteri lii-
;)asi. Cl lii ylidys vai la laisella taholla
l!ill,'i:ui .siroinaan kaikkirnahdollineii i
ajJii .siinii tapankses.sji, että rikotaan
yh(Iy.svaltalaista lakia Suurien Sisä- !
jiiivien laiyaiisi)iiieissä tämän ke-1
silli kuluessa. Lisäksi Ilän sanoi toi- i
AOv,iiis; i , eitä eriinielisyydel Suu-;
: lila .Sis;ij;ir\iil;i \ oi Kiisi; n ratkaista
iliu.iii vaki\';illaa. i
Isoäiti kertoo maanjäristyksestä
ja Sointulan asioista yleensä :<'!;i;j(i
Sointiila, I?.C. — Koko maail­maa
on järkyttänyt Alaskassa ta­pahtunut
maan järistys. Minulle­kin
on sa.ipanut omaisiHa Suo­mesta
asti kyselyjä, että olemme­ko
elävinä siitä .selviytynecL
Meille ei täällä tapahtunut mi­tään
sillä meitä suojaa valtame­ren
hyrskyiltä oma saaremme.
Olemme turvassa sen kainalossa.
Vastapäätä olevalla tukkityömaal-la
se oli siirkenyt puomit • ja ha-joitlanut
tukkilautat. Aan.-uUa
soiteltiin Sointuiaaii ja pyydet­tiin
miehiä ja laivoja kokoamaan
niitä yhteen. Meidän saaremme
011 parisataa mailia lähempänä:
sitä järistyspaikkaa, mutta suuri
Vaiieouverin saari suojaa sitä
edestäpäin. Pohjoinen puoli saa­resi:!
on alttiina valtameren hyrs­kyille.
Tämä British Cohimhia on
iiiaaiijäristysvyöliykkeessä ja
usein mekin olemme tunteneet
maan liikkuvan, mutta ei ole
tehnyt vahinkoja.
sen internationaalin edustaja sanoi
lauantaina, eitä konferen.ssissa kä­sitellään
idän ja lännen välisiä suh­teita
ja yleistä tulli ja kauppa.sopi-miista.
Vaikka keskustelut ovatkin lu<m-teeltaan
yksityiset. Englannin lyö-väenimolueen
johtaja Harold Wil-
SOH pitää ensi maanantaina lehdis-tökonferen.
ssin.
Kokouksessa ovat maansa .sosia-
(lemokraattisen puolueen johlai;i
Kafatil I'a;isio ja i)uoluesilileeii
Kaarlo 1'ilsinki, Länsi l i c r i i i n in por­mestari
\Villy liraiidt l.sraeiin c i i l i -
neii pääminisli-ri Moslie S l i a i c l l , Ha
lian ulkoministeri (liusepp.vSara.!L;al
Norjan kulkulaito.siniiiislei i Tiyt;ve
liralteli, Kuolsin piiiiniinisteri Tav.e
lOrlander ja Sveitsin s()si;ilistieii
johtaja Fritz (;iiiett(;,r. ,
Jimtalaist(M>s
liioniitaan NLr.s.sa
^loskova. —- Neuvostoliiton kom-nMiiiistipiioliieiMi
lärkeiiiMnät teo­reetikot
ovat leimanneet ".luutaa
laisiius ilman kaunistelua'nimi­sen
kirjan "liarhaop|>iseksi ja
malKlollisesti iiiiilalaisvastaisuul>
la lieriittiiväksi, ilmoitti Neuvos­toliiton
uutistoimisto T.VSS lauan­taina.
Ilmoituksessa sanottiin, että kir­jan
tekijää, ukrainalaisten histo­rioitsija
T. Kliishkoa arvosteltiin
"jyi k i . s l i" Neuvostoliiton kommu-iiisli|
iii(dueeii . keskuskomitean
ide(do;;isen valiokunnan istunnos­sa.
•.
Valiokunta totesi, että Klitshku
tili tehnyt "useita virheellisiä Joh-lopäiitiiksiä
kirjassa, joka saattaa
loukata uskovaisten tunteita ja
herättää antiseniitlisiä ajatuksia.''
"Jiiiilahiisuntta käsittelevän kir­jasen
harhaoppiset kirjoitukset
iH-rällävät ainoastaan Neuvosto­liiton
julkisen niielipiteen vas-liM-
iiinau', totesi valiokunta.
Valiokunta kat.soi edelleen, että
kirjan harhaoppiset kirjoitukset
ovat ristiriidassa puolueen uskon-iiolMsissa
Ja kansallisissa kysy­myksissä
oiraksiiman leninistisen
pe.litiikan kanssa:
Nyt se on suuri lyöläislen juhla
Vappu lähellä ja sitä tietysti juh­litaan
kaikkialla maailmassa pysy­väisen
rauhan, merkeissä,*sillä rau-liahan
oii- tärkein ky.symys tämän
i)äiv;in elämässä. Kun saavutamme
liy.syväiseii rauiian niin samalla saa­vutamme
kaiken hyvinvoinnin. So-liiiiiseen
käylettiivät varat. voimme
kiiyltää onnellisen maailman rakcn-t;
imiseen. Itauhaa toivokaamme ja
sen eleen työskeniielkäämme.'
.Meilläkin on valittu Va|)pu-komi-lea.
joka vaimaankin yritläii. p;ir-tia;
ni.sa. nuitta sitä yhteistä lun-:
neini;ia. mikä meillä oli ennen, em­me
tietenkään voi .sa;:viittaa. Eivät I
ole ajat niin kuin olivat ennen.
Täällä oli pari päivää vieraile­massa
Vaiieouverista pastori Kopo
iien ja hiin puhui seura-illass;i
CSJiii Sointulan osaston haalilla.
Täällä, on kyllä kirkko, josta us­kovaiset
suuresti iloitsivat kun se
lehtiin, multa ei siitä tullutkaan
kaiken kansan kirkko. .Ei se tunnu
noudattavankaan sitä Jeesuksen
kutsua, "Tulkaa minun tyköni kaik­ki,
jotka olette raskautetut", niin
s(v intiistaakseni kuuluu. Tämä kirk­ko
kuuluu eri uskonlahkoon ja sin^
ne ei: mahdu luHierilaiseen uskoon
kuuluvat. Ei ole kukkoa luovutct-lu.
lasleir kastaniistilaisuuksiinkaan
'ikä nyt lutlierilaisello papille. Täs­tä
i)äätläen heila varten täytyy olla
eri taivaskin. Vaikka eihän se ole
ihme sillä ainahan kirkko on ollut
ahdasmielinen. Kuulin muuten, että
pastori Koponen oli ollut oikein
tyylyväinen matkaansa.
Ensi kuussa taas vietetään äiiröh;'"^
! päivää. Muistelen tässä., omaa rakas­ta
äitiäni, joka jäi viiden laps.i^H"'
kanssa leskeksi tyhjin käsin. Minä
vanhin kyllä elätin itseni, mutta.^i-''.
lini ahersi yötä päivää saadakseen'-
leivän perheelleen. Hän sai tehtaat: '
to vapaan asunnon ja työn sopimuk-''
^clla. Ja tehdas kun oli käynnissä
... .... . . . . . . ^ , •• . i i : i i : l
yota paivaa, niin han meni aikaisin
aamulla ja tuli sitten laittamaan
lapset kouluun sekä syöttämään pie- >
nemmät ja meni jälleen takaisia,^
työhön; Niin hän kasvatti aikuisik'"
si kolme, mutta pienin kuoli ppJÄ.
Eikä hän varmaankaan ollut ainoa :
työläisäiti, joka kasvatti lapsensa^
.-iamoin. Kunnia heille vaikka ;ei„;
.siihen aikaan vietettykään mitään,>
äitienpäivää. Unohdettuina saiyiat,,;
ahertaa ja usein lapsetkin heidät -
unhoittivat kun pääsivät jaloillec».,:,
Onhan niitä hyviä ja uhraiituvai-sia
äitiä vieläkin, mutta maailma
j on menossa siihen suuntaan, CttS'!.
j l)aljon isiä ja äitiä menettää rak-i
kautensa lapsiinsa tämän maailinan, ^
liumu.ssa. Nykyisin j ä t e t ä ä n pal^qn^:
lapsia ja hallitus saa ottaa tie huöl- ,
letlavakscen. Vanhemmat
vain huvituksia, juovat ja
pitelevät lapsiaan pahoinkin. Cffi.,..
liiylynyt alkaa laatia uusia • lakeja
lapsien suojelemiseksi. Lapsia P3-;'
laa kun heidät jätetään yksin kp-,
tiin vanhempien mennessä etsimään
huviaan muualta. . r..,i^.
Toivon, että sellaiset äidit seii- *
raavana äiticnpäiviinä syvoiityisir: *
hakevat
. r . - i i - . il>
vieläpä..
vät ajattelemaan ja muuttaisivatr{ •
tapansa. Toivon myöskin kaikille. ^
hyville äideille onnea ja vdvoUifi •
suutcnsa unhoittaneille voimdft' .
alkaa uusi ja parempi elämä.
KOROTUS
"Mitä tapahtui kun sinut hcit9f-"
tiin rähmälläsi sivuovesta ulos?''-' »
"Minä sanoin ulosheittäjällc, että l
olen hyvin tärkeän perheen jäsen." <
'Ja sitten?" -'
"Hän pyysi minulta anteeksi, kut;.
sui sisaan ]a
ovesta."
heitti sitten ulos etu-
SIINAPA SE
— Hän väittää, että laki antaa J
miehelle oikeuden lukea vaimonsa»
kirjeitä ja tutkia hänen laatikoi--"
taan.
— Vai niin, mutta antaako lal^Pt
miehelle myös siihen tarvittavat^
rohkeuden? »mo
PÄIVÄN PAKINA
SÄÄDYLLISYYDEN PUOLESTA
. Viikon lopulla liedoiteltiin vi­rallisesti,
ellä VVcir Keid, Mine
M i l l i n osasto No. • 1598 entinen
ajanvietetoiminnan johtaja oli pit­kiin
taistelun tuloksena voittaiiiiti
Toronto 'rele.iiiam-lehteä, ja seii
kirjeenvaihtaja. Frank Drea. vas­taan
nostamansa kunnianlouk-kausjiitun.
Viitatun uutisticdon mukaan
juttu oli piiältynyl "oikeuden ui
kopuolella tehtyyn sopimukseen",
joka antaa: luultavasti Weir Heid­ille
taloudellisia hyvitystä mene­tyksistään.
; Syylö.s Frank Dreata ja Tele-:
gramia vastaan nosteltiin maini­tun
uutisliedon mukaan neljä
vuolla sitten kahdeksasta artikke­lista,
jotka Drea kirjoitti^ lehteeii-sä.
Hän oli siihen aikaan Tele-gramin
työväenasiain toimillajii.
Nyt hänen kerrotaan olevan le-rästyöläisten
unioii snlidannelyiiii
a p u l a i s j o l i l J i j a n a .
Frank D r e a kiijoitli iiiimä allik­koiinsa
inysterian usvaan ii|)ole-lun
"mr. X i n " liaasladeliilaiisiiii-lojen
perusteella. Silleiiimiii on.
'kuitenkin väitelty eitä iiir. X oli­kin
osasto No. .')!)I'. eiiliiien IIIIKIS-tonhoitaja
(Don (iillisiii aikana)
Kay Foirier, joka on nyt t(!i-äs>
työläisten unioii ().saslo No, ().')()()
rahastonhoitajana.
Saatujen uutislietojen niiikaan
Weir Heicl nostama kunnianlouk-kau.
sjutlii Kaymoiid Poirieriii v;is-taan
tulee myöhemmin Sudl)uiys-.
sa istuvan oikeuden käsiteltäväksi.
•Ju Ika ist e.ssaa n m a i n i t u n . a rl i k ke-lisarjan,
josta nyt on joiulutlu
,'sopimus tekemään oikeuden iil-
'kupuoloMa, . kirjeenvaihtaja Drea
ja. myös Telegram lehti menette:
livät siten vaivaulunuilla. liediis-leleiiiaaii
l;iinka;iii s i t i i . m i l i i asian-^
omaisella (mr. Heidillä) olisi malr
(lollisesli ollut niistä asioishi sa-iiollavaii.
•,
Se kuvasi o.saltaaii silä. "hen-ke;
i", minkä niinissä edistettiin
silloin teräslyiiläisten hajoitustyö-lii
jneoii lyöläislen keskuudessa.
Mine Millin kansallinen piesi-,
(leiitti, Ken Smith on nyt julkais-,
siil Mine MiH Herald lehde.ssä
lausunnon, jo.ssa hän kommentoi
mr. Heidin voittamaa hyvitysrat-kaisiia
m m . seuraavasti:
"VVeir Heidin oikeuden ulkopuo-liella
voittama suuri käteismaksu-sopimus
Telegram—Drea—Poi-l
i e r yhdistelmän valehtelevasta
paij;iuksesta miltei todistaa, etiä
Dreaii punakauluilielsonta-artik-kiHien
kaikki lika Mine Milliä vas­taan
oli valheita.
"Se , toteaa, että näiden pa-liamainoislen
artikkelien julkaise-
.inisen aikana oli yhte.vs, Frank
Diean, Hay 1'oirierin ja Teräs-tyciläislen
iinion kanssa, ja ellä
l)ie;inmeno myöhemmin teräslyö-läisten
i)alkk;ilislallc .vahvisti ai­kaisemmin
olleet yhteydet.
" "..Mine Millin tuhoamiseen pyr­kivien
vaikutusvaltaisten voimien
toimesta kohdistettiin veli Heidiä
vastaan kova iiainosttis, että hä­net
olisi saatu liihtcmään pois
paikkakunnalla., Veli Heidin ja hä­nen
perheensä kunniaksi on sa­nottava,
että hän seisoi paikal­laan,
ja että hän on nyt antanut
tämän tuntuvan iskun säädyllisen
eanadalaisuuden puolesta.
-"Samalla kun veli Heid voitti
monen vuoden kuluttua henkilö­kohtaisia
kärsimyksiä aiheutta­neen
taislejunsa oikeuden ulko­puolella
tehdyn sopimuksen puit­teissa
Toronton suurta Telegram
lehteä vastaan, tuhannet sudbury-kiiset
työläiset maksavat vieläkin
1'oiricr-Drea-teräsunion parjauk­sen
hintaa. Niin, varmaa on. että
näiden lintujen levittämä puna-y
h t i ö t
arvostamn\&i|
kauhulietsonta vaikutti osaltaativ
siihen, että teräsunio sai IncoHJJ
työläisten edustusoikeudet. TämäW*»
hajoitustyön ansiosta menettiväin»
mainitut työläiset tuhansia doll^^
reita palkkatuloistaan, ja mikä pwm
hinta, heidät sidottiin
avulla tehottomaan unioon.
::-"Samolla kun me
veli Hoidin voittoa ja tervehdiini
me sitä kun hän aikoo mennä (U«n
keuteen Poirieria vastaan, sudb^
rylaisia työläisiä vastaan aiheutct*M
lua parjaajaryhmän vahinkoa rfjU
vaikea korjata. Vain edustusoH»
keuksien palauttaminen Mine Mi{^
Iille tulisi korvaamaan ainaknr*
osittain tämän vääryyden." »««
Me puolestamme haluamnflKU
myös onnitella Weir Reidia ffk»
kcuden ulkopuolella saavuttamaOk*
sa tärkeän voiton vuoksi.
On rohkaisevaa nähdä, että oH»!
keutta ei 'ole painettu kokona^
maan rakohon täällä SudburyssH^
kaan — ja että valehtelevat puJJ
nakauhun lietsojalkin joutuvat at*«
nakin joskus tekosistaan vastaaiu
maan. — Kiingäkoura.