Vapaus, February 6, 1951

              Hi
mm
Kusia Suurteoksia saapuattt
»Zaailmaii snarromaanejia LEO TOLSTOI
SOTA JA RAUHA
4 osaa - yhteensä M44stTua - koko tmksen hinta S9.00
sota Ja rauha on Leo Tolstoin jättilaisromaani. kuolematon mestariteos
Venäjän kansan elämästä 1800-lu\-un alkuvuosina ja Napoleonia vastaan
kävdysta sodasta. Teosta on sanottu -"Venäjän kansan'staureksi Iliaaksi"
i:oko Venäjä ja silloinen aikakausi on siinä kuvattuna, kaikki yhteis-
Ijuntaluokat keisarista - v^meisesn sotamieheen asti. Lukematon joukko
tapahtumia ja kuvia on 5i|na piirrettynä koskaan erehtymättömällä tai­teellisella
voimalla - - ja lukijan: silmien eteen avautuu merkillinen kais­tale
maailman historiaa suuren hengen eläväksi ja havainnolliseksi
tektmana.
prof. V. A. Koskenniemi teoksen johdosta kirjoittaa:
•^Sola ja Rauha pn kaikkein sunrpUrteisImpiä. merkillisimpiä romaaneja,
mitä maailman kirjallisuus tuntee. Tahtoisin väittää, että meidän päi- •
viemnie kertomataide.ei'voi osoittaa; yhtaan teosta, joka tarkbitustensa
suurisuuntaisuudessa, ihmiskuvauksensa rikkaudessa ja koko elämännäke-
Biyken-sa realistisessa - voimassa; yoisi kilpailla Tolstoin romaanin kanssa."
AKSELI GALLEN-KALLELA
^ja hänen taiteensa
Proi- Onni Okkosen toimittama Kallela-kuvasto. 128 hienoa jäljennöstä
' tait«-nime suurmestarin maalauksista ja grafiikasta. Selostukset suomen-ja
cnijlanninkielella.
132 stturikokoista sivua - .Hinta sidottäna 3.50
MAILA TALVIO
RAKKAUDEN RIEMUT JA TUSKAT
398 sivua - Hinta sidottuna $3.50
Talvion parhaat noycUit kokoelmana, jonka tunnusmerkkejä ovat terävä
ihmiskuvaus, dramaattisen kimteä tapahtumain kehittely ja syvämielinen
symboliikka.
MAILA TALVIO
RUKKASET JA KUKKASET^
A. PAINOS
293 sivua - Hinta sidottuna $2.75
Rikas muistojen romaani, jossa .Maila Talvio hänelle luonteenomaisella
hehkuvalla elaytymis- ja k\ivausvoimalla- luo viehättävän kuvan lapsuu­tensa
ja nuoruutensa ympäristosla.
• ISÄ
Kirj. Elizabeth' Äusscll 425 sivua - Hinta nifl. $1.25
"Isä" ön perhekuvauksena todellmen mestariteos. Se on aiheeltaan ja
kertomatavaltaan, kuin- piena ,komeclia.
• Nykyaikainen ihmiskuvauksen loistonäyte
TALO VEDEN ALLA
Kirj, Francis Brett Young- - Suom. Väinö Meltti
489 sivua . Hinta sid. $2.50
Nykyisen Englannin huomattavimpiin kertojiin kuuluvan Francis Brett
Youngin 'romaani kertoo huimapäisiUa rahansijoituksiUa seikkailevasta,
kiihkeän elämäntahtiinsa tuhoutuvasta Griffith Tregaxonista ja hänen
perheestään, jonka jäsenistä kukin elaa oman kohtalonsa Tregaromn itse­valtiuden
varjossa. Tapahtumat liikkuvat Walesissa ennen: ensimmäistä
maailmaiisotaa ja ^en aikana. Tapahtumarikas romaani. .
HUCKLEBERRY FINNIN SEIKKAILUT
Kirj. Mark Twain - 391 sivua - Hinta sid. $2.00
RatkiriemuUinen kertomus Huck: Finnin seikailulssa Mississippijoella on
saanut nuoren-väen suosion kuin vam harvat teokset ja epäilemättä se
onkin nuorisonkirjoista nerokkaimpia. . Huck ei ole suinkaan, mikään
kaavamainen mallisankari; hyvän ja pahan rajamaat eivät ole hänelle
täysin •selvillä; Mutta kaikkien, kepposten, ja vallattomuuksien pohjalla
on turmeltumaton; äito nuoruus; teeskentelemättömän kertomuksensa t a ­kaa
Huckleberry, Finn. paljastuu, ehka koko poikakirjallisuuden inhimilli-simmaksi
sankariksi.
QUOVADIS?
Kirj. Henryk Sienkiewicz - 516 sivua - Hiota $2.75 ' '
Puolalaisen mestarikirjailijan^ Henryk Sienkiewiczin luoma historiallinen
romaani, jossa kiihkeänä sykkii julman keisari Neron ajan elämä. K i r j a i - -
lijan henkilövalinta kertoo tahdosta, seuloa: ^esiin olennaisin: asiasta, jota
hän eslttäätniinpä totuttuun historiallisen,romaanin tapaan tämäkin, on
sankari ja sankaritar, konna jä • kyynikko, mutta nämä vähälukuisetkin
henkilötyypit ovat nun luonteenomaisesti ja intuitiivisesti nähtyjä, etta
-he pyrkivät todella- eläviksi .yksilöiksi.
GEOJlGIAN POIKA
Kirj. Ersldne 'Caldwell - 190 sivua - Hinta sid. $2.25
"Georgian poika" on älykästä leikittelyä ihmisten heikkouksilla, ja nau­rettavuuksilla.
• Kisailija tarkkailee kuvattaviaan pienen pojan William-pojan
näkökulmasta. Teoksen päähenkilönä on • "meidän äija", isäpappa
Stroup,-pienten inhimillisten heikkouksien ja lapsekkaan avuttomuuden
reimukäs henkilöitymä. Kirja tyyliUisestikin on- mita viehättävintä luet­tavaa.
KOTIINPALUU
. Romaani
Kirj. Karel Capek - 205 sivua - Hinta nid. 90c
SUOMALAISIA KANSANTANHUJA
Toimittanut Asko Pulkkinen - 204 sivua - Hinta nid $1.00
Kisailevalle nuorisolle, voimistelun ja lanssinppettajille
Kirja sisältää savolaisia, hämäläisiä, uusmaalaisia ja karjalaisia tanhuja ,
sekä pohjoisinkeriläisiä leikkejä. Kaikkien 56 tanhun tai leikiii eri vuorot
on selo.stettu niin tarkasti Ja valokuvissa ja kaavakuvioissa havainnollis­tettu
niin selvästi, että kirjan ohjeisiin voi turvautua kuin opettajaan
. ainakin. Lutteena nuottiviliko.
SAAREN LUMOT
Kirj. Elizabeth Goudge - 367 sivua > Hinta sid. $2.75 -
"Saaren lumot" on Elizabeth Goudgen ensimmäisiä maailmanmaineen
saavuttaneita romaanejaan, jolla omaelämäkerrallisen aiheensa vuoksi on
kirjailijan tuotannossa pysyvä erikoisasema. Kuvaa du Frocquen perheen
aidm elämäntarinoita Englannin kanaalin saarelta. , .
Herkin ääriviivoin-hän kuvaa vanhan onnellisen ajan kodin .viehättavine
Ihmisineen ja yksityiskohtineen: perheen rakastetun ja ihailtun aidm.
epäkäytännöllisen isän, jonka onnistuu vuosien epätoivoisen uurastuksen
jalke<;n pelastaa perheensä toimeentulo sattumalta julkisuuteen joutu­neella
kirjailijantyöllään, perheen, viisi vilkasta ja valloittavaa lasta seka
salaperäisen muukalaisen, joka odottamattomalla tavalla joutuu puuttu­maan
perheen kohtaloihin.: •/ - . ,
"Saaren lumot" on runollinien ja mielikuvitusta kiihottava kirja, jonka
epäsovinnainen ja lämmin elämänviisaus on lukijalle, todellinen virkistys.
Kirjaa on vain rajoitettu määrä. Hankkikaa yksi heti itsellenne.
TAISTELU VUORESTA
Kirj. Johan Falkbergct - 803 sivua - Hinta nid. $r.50
Romaanin aiheena on taistelu lähellä Norjan ja Ruotsin rajaa sijaitsevan
kuparikaivoksen omistuksesta. Tapahtumat sattuvat 1720-luvulla,_ muu­tamia
vuosia Armfeltin onnettoman tunturiretken jälkeen. Päähenki­löinä
ovat kaivoksen luoja, karkea, mutta rehti vuoriluutnantti Salomon
Dopp ja hänen ylhäiseleinen rouvansa. Heidän ympäristönsä todellisen •
: nälänhädän kanssa kampnäilevä kaivosvaesto seka kaukaa IJorjasta ja.
Ruotsista vaeltavat seikkailijatyypit on kuvattu aidolla kertojanuoiia.
KIELEN OPPIMINEN VAATII HARJOITUSTA!
Nyt on saatavana professori Y. M . Biesen toimittama kaksi osaa käsittävä
Englanninkielen oppikirja
OPI ENGLANTIA
Vain tarkoituksenmukaisesti suunniteltujen harjoitusten fVuUa^saa^te-ta;
m tehokas ja monipuolinen kielitaito ja perehdytaiin kaytannpUisella
tavalla opittavan kielen rakenteeseen ja ilmausvarastoön.
Ta--sä teoksessa selvfiStI opetetaan kielen ääntäminen. - j . .
KAKSI OSAA - Yhteensä 349 sivua - Molemmat osat nid. $2.50 .
Helmi Koskimiehen ja Eva Somersalon
KEITTOTAITO
Koteja ja kouluja varten^
C79 sivua • Hinta sid. $2.50
1670 RESEPTIÄ. 266 KUVAA, VÄKILLINEX SIENIKARTTA
^ t t o t a i t o " on uudenaikaisin ja laajin
kn>Uu kty ijsain k oänyt äsanantöasvsiäs ska.o etSelelnut r. esKeputsits aokviant rekseopJti^sosäo noPn/ nm^a^in^i^tt^ui Srufo^k^aS .
' j a " ? n Ä Ä ' t u v l t u . esllfä momen vataMmta, teJoUua,
tjovahnelta ja ruoka-ameltä. • , i„«ftomiiVKPn - "Keittotaito" on todella voittanut perheenemantien luottamuksen.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 SUDBUHY, OHT.
Laskiaispäivälliiien
helmik. ti^i^iranä
Pori Welieri$sä
st. Catharincs. r - Paikallisen v.- ja
,u.-2euran vuosikokous'tammik. 28 päi­vänä
onnistui kohtalaisen hyiin, vaik'
ka ilma ei ollutkaan oikein suotuisa,
silla lunta satoi koko. päivän." Limta
onkin keraant>*nyt jo min paljon, että
voisi melkein vaikka järjestää hfihto-kilpailut.:
Kuten tavaUistä ATiosiko-kouksessa,
kuultiin töi komiteoiden
raportteja menneeltä toimintavuodel­ta
ja tehtiin suunnitelmia tulevaa toi-mintao
varten seka valittiin tarvitta~
vat komiteat ja toimitsijat.- Entinen
puheenjohtaj a jai palkalleen, samoin
sihteeri, joten seuran ;kirjeenvaihto
osoite on edelleenkin U.HarjU.RJR. 3,
St. Cathannes. Rahastonhoitaja ja
jasenkirjun jaivat -myös paikalleen.
Jäsenmaksuja suorittaessanne; voitte
kaantya J . Terhon puoleen, hän kyllä
järjestää jäsenkorttinne ^ kuntoon.
Johtokunta vahttun; nyt. suurempi
kuin ennen, sen vuoksi kim se velvoi­tettiin
huolehtimaan myös huvitoimi-kunnan
tehtävistä.
Heti varsinaisen vuosikokouksen jäl­keen
kokoontm UUSI johtokunta ja va­litsi
tarvittavat lisatoin|itsijat. Myös
päätettiin jarjestaa laskiaispaivalliset
helmik. 11 paivana,: Poj-t Wellerissä.
Tilaisuutta varten kfeitetäan oikein
hernerokka ja riisipuuro; nimkmn e n ­nen
vanhassamaassa. Emännät sanoi­vat,
etta päivällistä aletaan tarjoilla
kello l i.p. Päivällisen jälkeen pela­taan
seurapeleja ja iltapäivällä juo-dan
iltapäiväkahvit oikein tilaisuutta
varten laitettujen la.skiai.spullain ke­ra.
Oikein jo vesi tulee suuhun kun
ajattelee nuta päivällisiä., Pitakaapa
siis mielessänne yllämainittu tilaisuus
ja saapukaa viimeista naista ja miestä
myöten viettämään hauskaa sunnun-tai-
iltapäivää seuran : huoneistolla
Port VVelleris.sä. — U. H.
CSJ:N VANCOUVERIN
OSASTOLLA OIKEIN
HYVÄ VUOSIKOKOUS
'•m
Vanoonm'. — TanunJkuim 28 pnä
pidettiin 8 J : n o»ston tuosikokous.
Avatessaan Jrnkouke^n puheenjohtaja
Matti Saari ilmoitti Jobtokimnan esi­tyksen,
että ttofi vuonna käslteltäi
sUn S J : n osaston Ja Finnish Societyn
asiat yhdessä, koska niitii ca bolta
6 poikaa sotaan, ,
äiti {tuolissaan
, Denver, USA: — Mrs. Emmett Still-well
auttoi tammikuun viimeisellä vii­kolla
kuusi poikaansa lähtemään ase­voimien
palvelukseen ja sanoi, etta se
ei lainkaan miellytä h a n t a ; / r
"Älkää tehkö minusta . ihailtavaa,
patrioottista äitiai", hän sanoi.- " M i ­nun
poikani eivat mene siksi, etta m i ­nä
pidan- sita patrioottisena tekona,
mikä kuuluu heille.' Kysymys-on yik-'
smkertauesti -sellameen, etta heidän
täytyy mennä, enkä mina voi sillemit
tään." '
Mrs. Stillvi^ell sanoi, että hänellä oli
miehensä kanssa : aivan riiftavästi
huolia kun heidän kaksi poikaansa
liitty armeijaan toimessa maailman­sodassa.
Mutta nyt heillä on kolme
kertaa enemmän huolta kuin silloin.-
"Mmä karsin lyume, sodan ajan, ja
nyt. minun- on taas karsittava." sanoi
aiti Stillwell.
; "Minä en valittaisi, jos he menisi­vät
puolustamaan, omaa maatamme,
mutta tuo Korean homma ei tuimu
järkevältä." /"f- ^ - •' ,
_Stillwellin kolme .poikaa,- 20-vuotias
Melvm, 19-vuotias vyarren. ja 18-vuo-tias
Clarencei liittyi ;"^dysvaltain ma-rimeihin
ja he ilmoittautuvat aktiivi­palvelukseen
helmikuun 8 pnä.
Toiset pojat, 25-;'Uoj;ias^Rich.ara, 24-
vuotias Lester ja i^-^tuotias Roert^
ovat hittyneet laivastoon,v Richard ja
Lester, palvelivat asejVöiniien riveissä
vlimfe sodarsa. v,'-*
Vaikka nama kuuii poikaa mene-vät-
Ijin- a.sevounien palvelukseen, niin
Stillwellin perheeseen j a a •vielakm 8
lasta. "Kiitos jumalalle, etta meillä
ei ole enää muuta, kmn ^ poikaa lähe­tettäväksi
£Otaan" , j s ^ o i mr.s. Still-well.
nut sama Johtokunta Ja asiallisesti ne
ovat samat. Joten niitä ei kannata
käsitellä kahteen kertaan. Ehdotus
hyväksyttiin.
Kokouksen pulieenjohtajaksii valit­tiin
Heikki Kangas; jä pöytäkirjuriksi
Lauri Rantala. EdelUsen vuosikokouk­sen
pSytäkhrja luettiin ja hyväksyt­tiin.
Matti Saari esitti, Finnish So­cietyn
tilikertomuksen, joka onyöskin
hyväksyttiin, x Samohi< hsrväksyttiin
Mhnmi Vainion esittämä'SJ:n osaston
tillkertomus. Sitten päätettlM kuulla
kalkkien toimikuntien raportit ja sen
jälkeen suorittaa yleiskeskustelu TO-porttien
johdosta.
Sairaskomitean raportin yhteydessä
huomautettiin^ että yksi tovereistam­me,
voimakkain suurten ryntäysten
tukija, Oskar MPPälä. oli sairafilafsa.
Päätettiin osoittaa hänelle kUtolU-suutta
hjrvästä työstä ja samalla toi­vottaa
pikaista parantumista.
Asetettiin johtokunnan ehdokkaat
ja sitten otettiin päivällisloma. Emän­nät
olivatkin valmistaneet maukkaan
hernekeiton, johon Esaun kerrotaan
myyneen esikoisoikeutensa. • Kiitos
emännille maukkaasta ateriasta. K u n
oli kokoonnuttu Tuoluilun Jälkeen, i l ­moitti
äänest)'skomltea äänestyksen
tulokset.
Johtokuntaan tuli valituiksi: Mim­mi
Vainio. I^auri Rantala, Annas Put­tonen.
Art. Sivcn, Zgna Salo.^Heikki
Kangas. E, Vilen Ja P. Sfajalahtl.
Varalle: iimar Antila. J . Häyhä Ja
Pentti Gestrin. '
Yleiskeskustelu ei ottanut oikein
luistaakseen, koska ei nähtävästi oi
lut ~ kellään erikoista arvosteltavaa
viime vuoden^ tolmhitaan nähden. Jo­ten
siirryttiin valitsemaan tarpeellisia
toimhitakomiteoita. Komitean valin­ta
sujui Joustavasti ja pian olivat
kalkki komiteat valittu.
• Alma Kaario esitti kokouksen n i ­messä
,Jftjietettäväksi kirjeen Y K : n
neuvostolle.' T>KirJeessä kehoitetaan
YK:ta toimimaan pikaisesti siihen
sutmtaan, että Korean sota lopetetaan
Ja Kiinan Kansantasavalta hyväksy­tään
sen jäsenyyteen. Ehdotus hy­väksyttiin
yksimlellfiestl.
•Keskusteltiin -vielä joistakin pie­nemmistä
asioista: ja lehtiin ehdotuk­sia
tulevaan toimintaan niihden. Uu­det
ehdotukset jätettiin johtokunnalle
alottelden tekemistä varten. f .
Kokous käsitteli asiat nopeasti ja
asiallisesti. Kaikki puheenvuorot oli­vat
lyhyitä jä asiallisia, joka osolt-:
taa meidän : aina kouluuntuvan Ja
edistyvän. Kokoukseen osallistui noin
kolmasosa osaston jäsenistä. — E. W.
TORONTON YRITYKSEN
VUOSIKOKOUKSESTA
Toronto. — Toronton Yrityksen
vuosikokous pidettiin tammikuun lo­pulla
ja oli kokoukseen saapunut seu­ran
innokkaimpia toiminta-henkilöitä
jonkun verran, -vaan toiset eivät olleet
vaivautuneet liikkeelle, joko (kylmän
ilman tai kokouksen aikaisuuden t a ­kia.
. Kuitenkin kaikesta huolimatta
pidettiin vuosikokous ja keskusteltiin
sekä päätettiin esityslistalla olevat a -
siat hyvässä järjestyksessä loppuun..
.Esitettiin seuran tohninta- j a - t i l l -
kertomuikset seka eri .toimikuntien r a ­portit
kuin myöskin tilintarkastajien
lausunto; Niistä ilmeni, että toiminta
on kulkenut edelleenkin samoissa mer­keissä
kuten ennenkin, joskin olisi
paljon parantamisen varaa joka suh­teessa.
Naisten voimistelu on edel­leenkin
seuran vahvempia puolia, jos-'
kln muutakin harrastusta on ilmen­nyt,
vaikkakaan tulolkset eivät niissä
ele olleet yhtä "loistavia". Niin huvi-kuin
myöskin valistuskomitea ovat ol­leet
ahkerassa työssä, sanotaampa ko­ko
toimmtakauden.ja siitä johtuukin
että vaikka seuran menot ovatkin ol­leet
huomatun suuret, on seuran t a ­loudellinen
asema pysynyt edelleenkin
erittäin hyvänä-.
Keskusteltiin : laajasti paremman
yhteistoimitman aikaansaamisesta S-J
: n paikallisen osaston (kanssa Ja sii­nä
ymmärryksessä velvoitettiinkin t u ­leva
johtokimta tekemään parhaansa,
sanotun kohdan korjaamiseksi, kutsu­malla
. molempien Johtokuntien y h ­teinen
kokous näitä asioita pohtimaan.
' Tulevalla : toimintakaudella valit­tiin
seuran puheenjohtajaksi edelleen­kin
W. Böhm, sihteerin tehtävät us­kottiin
Ray Laakson haltuun, ja ra^
ha varoja': hoitelee myöSliln edelleen
TyGco Kivimäki. •• Johtokuntaan valit­tiin:
Aune- Laitinen,^ Elsie' Kivimäki/
Leo Mäki, Henry Tulonen Ja Ake
Hunnakko,' kalkki ilman äänestystä.
Tilintarkastajina toimivat: Lauri
Penttinen ja G . Öhman. ' Huvitoiml-kuntaan''
ioutuivat": O. Luoma, Im­pi
Tulonen, R:Välkki,'Annette llomäi
'kf^'%eiä'kaksi fäyöhbinmln nlmit<<ttä-'
vää'jksentä.^
tCtm vlela oli valittu muut tarpeelli­set
• "'henkDöt" ja keslkusteitti myös­kin
juuri llmestjmeen nuorten lehden
"championln" tarpeellisuudesta ja
välttämättömyydestä, lopetettiin ko­kous,
— Vaasan Jukka.'
Missä on Ruotsi?
— Ruotsm tilastollisen toimiston
laskelmien mukaan on- Ruotsin väki­luku
nyt yli 7, miljoonaa.-
Helsingin Vapaa Sanassa Julkais­tiin
jokin aika sitten J. Grigorievin
Trud-lehdest» lainaama kirjoitus:
Jokin aika sitten humalaiset ame­rikkalaiset
sotUaat hyöfkkäsivätUnter-
Ammerhaun kaupimglssa länsi-Sak­sassa
eräässä autobussissa matkusta­neiden
kimppuun. Tämä on Bonnm
marionettivaltiossa aivan tavallhien
ilmiö, ellei oteta huomioon sitä, etta
tässä tapauksessa matkustajat eivät
olleet saksalaisia, vaan ruotsalaisia.
Hyökkääjät eivät kiinnittäneet tähän
kuitenkaan mitään huomiota, vaan al­koivat
häikäilemättömästi tutkia ruot­salaisten
turistien taskuja. Eräs tur-rlsteista
yritti esittää tämän johdosta
vastalauseensa sanoen olevansa Ruot­sin
(kansalainen.
Mutta tiedätkö sitä, kuka on Sak­san
miehittänyt? karjui hänelle ame­rikkalainen.;
— Entä missä on Ruotsi? Kysyi tu­risti
puolestaan.
Tällainen '^vapaa-ajattelu" häm­mästytti
sataprosenttista jenkkiä".
Ja hänen vastauksensa oli lyhyt, mut­ta
vaikuttava: hän Iski ruotsalaista
nyrkillä kasvoihin niin, että tämä kaa­tui
maahan. Tämän Jälkeen kaifcxi
kävi siten kuin tällaisissa tapauksissa
tavallisesti käy —sotilaat alkoivat
piestä kaikkia autossa olevia turiste­ja.
Ei ole mikään sattuma, että ruotsa­laiset
levottomina kyselevät Ruotsin
^ m a a , sillä. Riiotsln "riippumatto­muus'
ja "puolueettomuiis" ovat jo
muodostuneet liian läpinäkyviksi. Jo­kainen
ruotsalainen alkaa Jo selväJsti
havaita, että heidän maansa on jou­tunut
amerikkalaisen saappaankoron
alle. Ruotsin hallituspihrit pitävät
suurena onnena saada täyttää Wa?-
hmgtonin jokaisen määräyksen. Ja
henra Aohesonla palvova ulkoministeri
Unden punastuu Joka kerta kuulles­saan
sanan "Tukholma".
Amerikkalaiset herrat eivät näet voi
sietää tätä sanaa, koska sitä lausuvat
nyt sadat miljoonat rauhaa vaativat
ihmiset. Dollarin ruotsalaiset lakeijat
tekevät' puolestaan kaikkensa isän­tiensä
mielialan parantamiseksi.
Ruotsissa raivoaiva sotahysteria on
mittasuhteiltaan alvan-y(htä laaja kuin
amerikkalainenkin. Tämä työ on osat­tu
jas-jestää erinomaisella tavalla.
Niinpä esim. on löydetty psykologisen
sodan "erikoistuntijoita". "Stock­holms
Tidningenin" on tällaisena esi­tellyt
mm. pääesikunnan eversti von
Rosenin; "Nykyisen kansainvälisen t i ­lanteen
vallitessa on helppo peloltel-lalavertelee
von Rosen tämän leh­den
palstoilla. "Sanomalehdistön ja
radion on autettava psykologisen puo­lustuksen
lujittamisessa". Ja ne "aut­tavaakin",
joskin omalla tavallaan.
Neuvostovastainen propaganda Ja so­tapsykoosi
ovat Ruotsin taantumus-lehdistön
palstoilla saaneet niin suu­ren
laajuuden, että -vielä Rosenlnkln
on pakko tunnustaa, että "yhtelskun-tapUrejä
on Johdettu harhaan".
Mutta Ruotsin taantumuspliric pitä­vät
sotapsykoosipropagandaa sangen
"hyödyllisenä". Sisäministeri Moss-bc:
g yritti jokin päivä sitten perustella
sotahysterian tarpeellisuutta elUä että
"RUotsln kans^ on karaistava".
Tällainen "karalstaminen" tarkoi­tuksenaan
Ruotsin radio lienee syys­kuun
27 päivänä esittänyt kuunnel­man
Ruotsin ja Ranskan välisestä eo-da-
sta yv. 1812—1813. On ylelsdsti tun­nettua,
että Ruotsin jBllloinen perlntö-pnnssi
Bernadotte jolla oli (Napoleo-
RIBJOITTI ELXHXKEBItASTA
Charles Sbad on Urjolttanni P:n
Johtajan äskeisen ' eO-vuotispSlvin
Johdosta pienen U-Blvnlsen kirjasen.
Joka on nyt Ilmestynyt ProgressPob.
Co:n kostannaiuelia. . Sen- nimi, «in
"Tim Badc — Fighter for Fcace ana
Sociallsm. Kirjanen sisältää lyhyitä
katsauksia Tim Buokin elämään Ja
toimintaan. Kirjoittaja ylistää Buc
kla •'erääksi työväenliikkeen
tammeksi."
Samia laajenee 8,800
eekkeriä kun alueita
rt
Kuulu brittiläinen
lakimies N-liiton
orjatyökämpistä
Käydessään äskettäin Neuvostolii­tossa
vieraili kautta maailman tun­nettu
brittiläinen lakimies D. iN. Ptitt
ns. "orjatyökämplllä"; JKmä: ovat
sellaisia laitoksia, missä erilaisista
rikoksista tuomitut ihmiset suoritta­vat
rangaistuksiaan. Pritt sanoo, et­tä
hän havaitsi siellä kaikkein suu­rinta
edistystä vankilamenetelmien
parantavan vaikutuksen lisäämisek­si
ja inhimilliseksi saattamlseiksl.
Hän ei sanonut havainneensa mitään
sellaista "orjatyötä" mistä kapita­listiset
pälvälehdet pimovat Juttu-
Jaan.
- Dyson Carterin toimittaman News-
Facts-buUetilnin tammlkuim nume­rossa
kertoo iPritt; näkemyksistään
seuraavaan tapaan: .
. . . Siellä ei ole minkäänlaisia muu­reja
vankila-alueen ympärillä, mutta
liilklUlanka'.aita\ kiertää h^Jan,'alu­een
ympäri.' Kullakin leirillä nn noin
1,000 vanklai^ pääasiassa sellaisia Jot­ka
ovat' tuomitta yhdestä kolmeen
vuoteen vankeuteen.u^ Valngit eivät ole
puettu vankien, vaatteisim'vaan saa
JöScainen' ostaa vaatteens% leirin kau­pasta.
' Kaikki vatigit saavat kahden
viikon löma-ajan vuodessa; Joka mer­kitsee
•'sltä,-'ett'l » e eivät'sillä^Bjalla^
tarvitse tehdä työtä.' mutta'eivät
kiiitenkaan saa poistua pois leirialu­eelta.
Vangit ty(ö9kentele:»ät.tuntia .pitem­män
päivänvkulj) ^tavalliset tehdas
työläiset ja.saavat. paUdcaä' 600>rup­laa
kuussa, Josta' iiofn' puolet m«nee
ruokaan ja vaatetukseen. ^ «Heidän tu­lee
panna 75/. nq>laa. kuukaudessa
pankkiin- Ja lopun he saavat käyttää
miten parhaaksi näkevät.
Siellä ei ole sellejä eikä^; rautaristl-koita;
Miehet Ja naiset asuvat eri
asunnoissa, mutta työskentelevät
kaikki yhdessä. >
PrItt sanoo, että hän havaitsi Neu­vostoliiton
vankilajärjestelmän pyrki­myksenä
olevan kasvattaa vangeläta
hyviä kaxBalalsia Ja monet pääsevät
vapaiksi paljon ennen kuin rangais-tusalka
on päättynyt. Hän myös&ln
sanoo todenneensa, 'että ainoastaan
raskaimmista rikoksista tuomitaan
Neuvostoliitossa vankeuteen. Sellai­sia
ovat miuhat, ryöstöt, keskesme-no
jne. (Melkein kaikista muista rik­komuksista
pääsee sakoilla.
Vaikka Prittin raportti on annettu
kaikikien sanomalehtien vapaasti
käytettäväksi, nihi yksikään päivä­lehti
ei ole ottanut sitä palstoIUeen.
" j ; : se on kenraali Elsenhovrer, Joka
tulee sanomaan pannaanko asetelrol-lisao
» voimaan myöskin Canadarsa.'
11. Sanoi Toronto Starin UrJecnvailt-taja
RolMCTt Taytori l^mmlfc 26 p, U51.
KIITOS
: Montrealin Naisten Kerholle ja sen sairashuoltoko-mitealle
niistä kauniista kukista ja lahjapaketeista,
jotka sain vastaanottaa.
Kiitos Tyynelle, Taijalle ja Impalle käynneistä.
, EMIL KUMPU
ViUo LaSalle, Que, Tammikuun 28 p. 19$1
nin armeijassa marsalkan aaro Ja Jo­ka
oli päässyt (valtaistuimelle Napoleo-nin
avustamana, katsoi parhaaksi rik­koa
välhisä entiseen suojelijansa kans­sa.
Jotta hänen el vain tarvitsisi osal­listua
tämän sotaretkeen Moskovaa
vastaan. Vaikka Bernadotte oli rans­kalainen,
tunsi hän todennäköisesti
hyvin Ruotsin historian Pultavan a-
Joilta, mitä ei voida sanoa tämän
maan nykyisistä^ hallitiumiehistä,
.Yrittäessään tehdä radiokunnel-mansa
mahdollisimman vaikuttavaksi
Ja ajankohtaiseksi senxdijaajat lähet­tivät
mikrofonistaan "tiedonannon"
siitä, että "Ruotsiin on i^&kUty". His­toriallisten
tosiasioiden näin vapoa
tulkitseminen johti Tukholman leh­tien
kertoman mukaan siihen, että
monet ruotsalaiset menettivät mle-lenmalttlnsa
Ja riensivät myymälöi­hin
hamstraamaan. .;
Aseita kalistelevat ruotsalaiset so­danlietsojat
Joutuivat tällöin entistä
suuremman pelon valtaan. Niinpä
"Hemvämin" oikeistolaiset Johtajat
julibtivat heti radiossa luetun "tiedon­annon*'
jälkeen hälytystilan!
Tällä tavalla Ruotsin taantumus
"karaicee' kansaansa. Heiklcohermoi-sia
pelolttelemalla amerikkalaisten s6-
tasoihduit kantajien apurit luulevat
paremmin saavansa ruotsalaiset tai­vutetuksi
tyficInruoaksLTUrha yritys!
Jfe tekevät aivan päinvastaisen vai­kutuksen
Ja karaisevat Ruotsin kan­saa
entistä enemmän taistelussa'rau­han
puolesta. Yhä useapunat Tcihel-liset
ruotsalaiset kysyvät: "Missä on
Ruotsi/V - sillä he tahtovat nähdä
maansa rauhan Ja <iemokratian lelrls-lUtetaaH
kaupunkiin
Xonttlo. saamlan kaupungin
pinta-ala laajenee noin i|ahdestatu-hsumesta
eekkeristä noin t0»0O edc-keriin
kun maakunnan kunnalisasl-ain
lautakunta oh hyvaSu^nyt asiaa
koskevan clhdotidcsen. fien mukaan
Uitetaan kaupunkiin noin 1J600 eek­kerin
^laajuinen, teollisuusalue kau-^
puttgin' etelaimol^lta ^äaaniian tiavn
shipbta 8t. Clair-Joen varrelta Ja
toinm noin 730: eekkerin laajuinen
alue,' loka käsittää osan Poini Ed-!
«»rdin kylästä Ja intiaanien asutus­alueen.
^ (Kaupungin pinta-ald on ollut mil<-
tel muuttumattomana kuluneiden 40
vuoden ajan, Jona aikana IkaupUnglh
väkiluku on kohonnut noin 10,000 a -
sukkaassta 23.481 vuonna 1949.. Kau­punkiin
liitettiin nyt mm. ne valta­vat
öljy- Ja kemialliset t^taat. Jotka
rakennettiin toisen maailmansodan
aikana;
l » i i p l l i p i i i ^ ^M
WUm».'^ tumi täällä^Ja
Usestt muUlakin patkkalnmnili» k <
havaittu radioaktUvlsidi»!; iMoi^e^iy^'
lääUä viralllslsta.pllrelstä..
National Research CouncU'
taa. että Ulmä näkymätön, at
el ole kuitenkaan vaarallincnV^<J
radioaktUvisuutta on'pa]joti;'niiä''
maananteina Junien kadussa Ja Jäi l u ^
men pinnalle." ,y
Tämä . radioakUiviMius/havaittito^/^
kun kosmlUisten sätelttep tutkimulc^^'''^^^ ,
sessa käytettävät instrumentit li&Uif-'J l
tlytyiyät;•^;;.r:•;;;y^vf "
; Radioaktiivmen pöly: uskotaan'
keutuneen Nevadan valtiosta Yhdys-.'^'^'
valloista, jossa on äskettäin'kokeUttiU^^'
atomlräjähdyksiUä; v ' t;- '^-^ \
— Ruotsi myy Brasiliaan 10 «ali-
Joonan kruunun arvosta automaattt-ii^ps ;J
£ia kutomakoneita tä^iä,^ vuonna. ' ^"^"''^
Olemme saaneet pienen määrän
SEVERI ALANTEEN
SUO;M[ALAIS-£NGLANTILAISTA
SANAKIRJAA
FINNISH-ENGLISH
DICTIONARY
Tämä sanakirja käsittää 957 sivua, ollen täydellisin ja%
monipuoUäin Suomalais-Englantilainen sanakirja mitä
on saatavissa.
Englanninkielen oppimiseen suomalaisille siirtolaisille'
tässä maassa on se Ideltämätön sanaväline. <M
dassa syntyneille suomalaisille lapsille jotka harrastavat:^^
i'a haluavat säilyttää äidinkielen, on tämä sanakirja tär-r
:eä olemassa. - . . - . - ^
Hinta $8.50
Tilatkaa osoitteella: • • -
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. o. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
«s
>«•?>: i l
li
'm
I
Uudet levyuutuudet saapuneet
Tilatkaa heti, jos haluatte saada' näitä levyuutuuksia.
Levyjen hinnat ovat nousseet Suomessa, vähittäiskau-»
passa maksaa 10 tuuman levy 300 Smk. ' '
»SK
m iÄi lii
TRIOLA-LEVYJÄ
T-8001 Kaukainen koti, valssi, laul. George Malmsten' " > '
Kosinta Jenkka, Jenkka, laul. George Malnisten ,< •
T-2005 Hän läksi luotani, tango, laul. E. Malmsten*
Slnlltellot kertovat, valssi, laul. E. Malmsten ; , -
T-8007 Hopeahlnkset, valssi, laul. Veikko .Tuomi '
Kun tiei erpavat, tango, laul. Veikko Tuomi
T-8013 Kotimaan haipuu, valssi, soittanut Paul Norrback'
Kdtrl masorkka, laul. Jorma Ikä Valko
T-8008 Viipurin Vihtori, polkka, laul. Matti Jurva
3avotan Sanni, jenkka, laul. Matti Jurva
T-8012 Paavon poika, soittanut Paul Norrback
Luelenne, valasi, soittanut Paul Norrback
T-80U Huoleton meripoika, merimies valssi, laul. Aaro Ahto
Sinua kalpaan, tango. laul. Aaro Ahto
T-8026 Keinu-Ilta, Jenkka, laul. Jorma Ikävalko
Vedonlyönti, 81ow-Fox, laul. Jorma Ikävalko
T-8018 Coftaeabana, laul. Eero Väre
Adlod Moehaohos, tango, laul. Henry Theel
T-8022 Vilhelmiina, Foxtrot, laul. Olavi Virta
Sato nukeista silmistä, tango, laul. Veikko Tuomi
T-8024 Unelma Pustalla, tango, laul. Veikko Tuomi
/ Kohtalon tapsi, valssi, laul. Veikko Tuomi
T-8023 Mtaml Bumba, laul. £tenry Theel
Kukka tieni varrella, tango, laul. Veikko Tuomi
T-8025 Veitikka pieni. Jenkka, laul. Veikko Tuomi
Minä syksyllä synnyin, valssi, laul. Veikko Tuomi
T-8029 Sereanadi Loviisalle, valssi, lauL Jorma Ikävalko
Savonpoijar laula, jenkka, laul. Jorma Ikävalko
T-8028 Maalbnan Kalle, jenkka. Jasteerl ja kulkurit
Lastenkodin kadulla, valssi, Justeeri ja kulkurit: :
mm
m
Pm
SS»*'.!
H
m.
ii 1
• DECCA-LEVYJÄ
8D-8010 Eamona, valssi, laul. George Malmsten
Muistojen yö, foxtrot, laul. Eero Väre
8D-3114 Harmaat silmät, valssi, laul, Henry Theel
Koikarin valssi, laul. Henry Theel
SD-4015 Säkkijärven polkka, soittolevy
Koti Ikävä, masurkka, laul. George Malnwben
8D-S018 Kaksi Kitaraa, tango, laul, Henry Thcel
VUvätulä hetkinen, valssi, laul, Henry Theel
8D-50M Lapin yö, tango, laul, Bulo Sala
AUaKaopun^n kattojen/valssi, laul. Sulo Sala ;:
80-5091 Konsolin tyttären pihalla, foxtrot, laul. Reino Helismaa
Konsertti polkka, soittokappale
80-5098 Maistden kotiseutua, tango. laul. Eero Vare ^ ;
Syysunelma, valssi; laul. Eero Väre
m.
RYTMI-LEVYJÄ
6083
6084
Tukkipoika Ja mökin tyttö, jenkka, laul, Reino Helismaa ^1
Kansan Jenkka. Justeeri Ja pirtcät pelimannit,
iääleikkiä, valssi, laul, Henry Theel ^^^^^"^ ! W
Ikkunasi alla, foxtrot, laul, Henry Theel
VB.6028 lltahetkinä, tango, laul. Henry Theel >
Inttan Maharadja, rumba, laul, Henry Theel
VB-C036 KäJclvalssI, laul. Henry Theel
Muistoja Pariisista, tango, laul. Henry Theel
VK.6032 XldlUe laulan ma vain, vals.si, laul, Eero Varc
Kaltainen nuoruus, valssi, laul. Eero Väre V :
B-6088 Muisto, valssi, laul. Teemu Grönberg ja pirteät pelimannit l
Eron kyyneleet, valssi, laul, Teemu Grönberg - : va
VB-7007 Kolknrfn kaiho, valssi, laul, Henry Theel ;
Orpopojan valssi, laul, Henry Thcel , ,i,
VB-7018 Santerin hanuripolkka, laul. Reino Helismaa
Sinisilmä iyitönen. Jenkka, laul. Reino Helismaa .
HINTA $1.35 KPL.
(Ostajan maksettava lähetyskulut)
Postitilaukset tulee käsittää vähintään kolme levyjä
TILATKAA OSOITTEELLA:
Vapaus Publishing Company Lfd. i
Box 69
i