Vapaus, February 6, 1951

              myU 2 Tiistaina, helmik. 6 p. — Tuesday, February 6
ifV> — Xsdependent X«boi
of Fltmisb CaiuuUaxu!.
. BdJJov.fith. MJ7. Autborlze<»
VMeoaa dass nuoi by tbe Post
t nraMtment. Otto»a. Pub-
'tfanoe veekiy: Tuesdajrs.
»od Saturday» by Vapau»
.Companyxtd, at loo-va
SUi St Sudbury. OaU Canada.
Telepbones: Bi»ioe» Ofnoe.4k42e«.
Editoria} Office 4-4265, MAsagor
e. 8ukst. EdJtor W. Eklund, »teilfi»
addre» fioit «9. fiodbuiy, Ontario.
Advertising rate» Upon appJlcaUon.
Transiation free of cbance/
TILAUSfilNNAT:
Canadassa: 1 vk. 0X)O 9l(k.32i
3 kk. 24»
yhdyavaflota»: l vk. 7i)0 6 kk.
Suomessa: 1 vk, 7AO e ltk, 425
Suomen Kansan Demokraattisen
Liiton kutsu taisteluun
BIn. Aino llefbfciliefi tapahtunut ballitue- rta, Jciden edustamissa eanomalehdis^
«aavutti eiJ?n. tk. d Dnä 50 vuoden iän. {vaihdos. Ulkoaoalsen ja kotJroaisen | »a ja JulkisUsa pulieluisa aivan viune
Sudbuiyn-McKimin yhdistäminen
, Ky.svmy.^ .Sudburyn jA McKim kunnan yhdi-sltniiresUt, lai,mielulni- ;
aliakin siilä. ottaako iijdbjryn kaup^jnki .SfcKfmin kunnan ymk-n |
Aelindjensä suojaan, on nyt hou«-i.{ pUKajärjestykseen. ' '
, kysymys McKimin littämisestä Sudburyy.i herätettiin Sudburyn
<bt5)iinginva!tuuston i.alai.se^sa iilunnu-^sa tammikuun 19 päKanä ja
aeii jatkeen pidettiin lukittujen «vien lakana Sudburyn ja- McKim ^
If(innaa \'altuu.sujjen yhiei.^en kokou-j tammikuun 22 pnä.
\ ^uten lehtemme uutisliedossa tanaan kerrotaan, .Sudburyn kau-jÄiDginvaltuuston
i)öytäkirjas:.a (tammik. 22) sanotaan: 'Kaupungin
läinopSllinen edu.staja E. C. Facer . . . oli keikubtellut (Ontarion)
ktinnallisasiain miniitcriön kans.-.a, ju^->a ke.«kustelus.sa ministeriön
. että kokoMckim-kunta
Ylidjanms onniltehdhln.:
SBfe
:n ¥leJ»}iWvo6t<)h''S9:8t5» hevc«£^
44rnyökäyttämään väsynyttä paätaäd
jiat&an/>ma3n .kyllä Kiitian'^tiyökkää-
Jllksi-julistamiiien yhteydcs.sä i - . 8Ir
Senegal Rau' (Intian: edusta ja > huujii,
ett& Aasian bloki oli yrittänyt "estää
mitKBln perikatoa i o h t i " ja .«anoi, että
tätbä päätös Ic^tfaa^kaikki fauhalH-sejn
ratkaisun malidollisuudet. Tutiol-satkin'iJäätökset
cvät"'JiJstorialIisla"
taantumuksen sitkeä yritj-s porva- päi>-inakm on Neuvastoliittoa ja sen
rillls -sojlalidemökraattisen hamtui:- politiikkaa liapafsty karkeasti ja siten
sen inuoda?t3ml«cksI on toteutunut- j tarkoituksellisesti pyritty vaijjngoitte-.
YllmieJlfiesti ja uhitellen on slvuutet-[maan ystävällisiä suhteitamme itai-
I tu .s-uurten tydlaLsjoukkojen j a mui- • scen naapuriin,
den kansanvaltaisten piirien vaati-! Maan työvae-stö ja kaikki kansan-tnttsdemakraattlKten
voimien yhtei» vallan kannattajat voivat olla ya-kuuttuneitasilt-
S, etta SKDL:n kes-kjusjohto
v'ja';eduBkunt^
Icaikken^ ' t^
man. hyökkäyksen torjumiseksi, rau-ban/
puolmtamis^ksi^
iktotiuoUs^ etu^^
Uusi' hallitus ei siten . vastaa
viHtaijiJat olivat ilmais.seet mielipiteet
oUä >'ijdistettävä Sudbur>n kaupunkiin . . . "
iMutta Ontarion maakuntahallituksen kunnallL^^
George Dunbar kielsi xnikon lopulla varauksitta kaikki puheet siitä,
etlätnääkuntahallitus olisi millään tavalla tämän yhdistä ^ j,iu„«a«
alkuunpanija ja edistäjä mutta hänkin myönsi, että maakuntahallitus ^J^Jellen omälcsumasta, katsantokan-di'suositellut,
että .Sudburvn pitäisi antaa \että McKim kunnalle, nasta, Jos kuka tahansa olettaa, että
.tiistainen äänestyjfiCdustaa k.o.. |ialll-
Aii?» tässä vaiheessa on itsestään selvää, eUä Niirf Spdburyn kuin tusti^vl^gntaa,^?jolka^^tukl^t. Yhdys-
^ilcKinl-kunnankin asukkaat stfhtautli^-at hyt 'hWin varovaisesti ja
^>äilen koko yhdistämisajatnkseen. Kun a.siaa kä.silellään näin risti-rlitdisella
tavalla heti alussa, niin veronmaksajat ky^jyvät itseltään, että
itlik mmia siitä jutust/i löytyisikään. jo.s sitä raavittaisiin vähän sy­vemmältä?
Tästä johtuu, että veronmaksajat ja'heidän järjestönsä
livai jakaantuneet kahteen leiriin, niihin jotka kannattavat sen vuoksi,
että haluavat kunnallista edistystä, ja niihin, joka epäilevät, että
j o f a Vahamiespiirii vehkeilovät tämänkin ky.symyksep yhte>'des«-ä..
Tämän yhdistämiskysymyksen yhteydessä on puhuttu paljon siith,
lisääntyvätkö sen johdosta vf rot, ja minkä verran lisääntyvät; pienj?-
;yftevätkö hallituksen apurahat ja minkä verran pienenevät;: nopeistut-laakö
se kunnallista edistystä ja minkä verran se nopeistuttxui. Xäniä
sellaisenaan ovat ky>ymyk.«iä. joita täytyy tutkia paljon yksityiskoh­taisemmin,
mitä esim, meidän lehtemme on vielä voinut tehdä, ennen­kuin
niistä Voidaan vetää tosiptfräistä ja paikkansa pitävää loppupää­telmää.
Mut(a'kaksi asiaa on jo selväli:
1. Kunnallinen palvelu — Ukaviemärien rakenaminen. vesi jne —
on varsinkin McKiniin kunnassa riittämätön. Terveyssyyt yksinään
. A-aativat tähän pikaista, korjausta. ^JJtä selvää, «n sc, eitä»5iidbuo'iv
' kaupunki tarvitsee kipeästi l'säil rakLTinn^alaa-.—Tilartnt^-oH-tellälrieh, •
|tj'6ftaJlituk3eita. T^^
linehdot jammaan kansain^'älinan a'e-ma
cn sifen .vaarannettu. Uallituk^
sen kokoonpano .si:!an;!;äanitaa var-sinkin
'eräiltä osiltaan aihetta mitä
rvakavimpa^n huoleen. Suorastfian ui-ulkopoliittisen
kevytmielisyyden näyt­teinä
cn pidettävä, etta nykyisessä i maamme työväenluokan ja yleensä
maailmantilanteessa' ja virallisesti | vählvaklsen rauhaa rakastavan; kan-väilhvistetun'ulkopoliittisen
suuntauk- .sanos 3 n vaatimuksia. Tapahtunut
" ratkaisu keholttaasenvuoksi näitä
mitä vakivimpaan valppauteen ja
Jos Yhdysvaltain hallitus kieltäytyy
kuulemasta" Järjen kanta. Yhdysval-
I tain kumppanit^ ovat pakoitetut luo­pumaan
' mistä^: tahansa ^ - järkevästi
vaitain' 4Wotasta," nlifi • vssfpautf akam­me
hänet liarhaluuloistaan. Britan­nian
edustaja äänesti Yhdysvaltain
jiuiblesta; mutta se ei 'tarkoita, etta
Britannian hallitus uskpo.tähän me^
nettelyniuotoon, I^Pälnvastoin on asla
: ' i - Sen ; ääni kiristettiin Amerikan
''ahtakaa tukenne taikka muuten , .
katsantokannalla . . Britannia . . .
äänesti BatalUtsetin lailla vastoin
Commonwcalthin' harkittua kantaa
vtuttda kunnallista hallintokoneistoin, ;vlf"äsj>ä, on svjy, imiK^i' työväe^-
mke on kaqan propagoinut -^^ut^dburjn" „™„dp...«i*A .hyväsi.-.
2. Mutta nyt tehty'yhdiatämi.sehdotMs j ä t t ä ä kokonaan ^huomioon-' nun paljon pelkuruutta . . . 6n
ottamatta sen mistä saadaan tulot yllämainittuja paranmiksja varten,
"uskomme, että nykyiies.«äniuodossaan^t
voisi nopeistuttaii jossakin invarin,kunnallista. edi5tyj>tä*--^jutta $e j
teliisi sen yksinomaan kotien<rtnjitä1|ieii'^:f V^^^"'^*^"^^-''**'^'^"''^
nuksella.; Tästä yhdistämlsajatuk.s oa |lmei,'i^'jV hugicllisesti suun-;;;
«itellen jätelly pois Copper Cliff ja 'Kroo<l« Mine: Tämä tarkoittaa''
sita,«ttä Incon miljonnaomatsuudetjiil^ttäintn Edelleenkin pois tänHn"^^'
seudun kuntien verovelvollisuudesta. " • ' \ .r
Tassii vaiheei?<a — ja me myönnämme, että H«aA"aatii paljjn yksi-,
tyiskohtai^nipaa tutkimusta — näyttää silth:^ että yhdrstänii*kysy-myken
tiukaksi vaatimukseksi olisi pantava se, etta C::ppcrCliff ja
Fjrood Mine liitetään myös Sudbtiryyn. Siten joutuisi (ncoki:i jnak.sa-roäan
kunnallisverojen muodossa osan siitä palvelukije.sla,.mit:» Irfcon
rVuoksi on jatkuvasti laajennettava/ Siten vältyttäisiin alati kohoa­vilta
kunnallisveroilta.
<,0(, l-
_ ^ Ei tunnu vakuuttavalta
Ulkoministeri Paersonin viime |)crjantaina alahr.;ineeii istiinno.s5a
pitiimä puhe el ollut Fäheskäanvakuutta^va. kun hau yritti puolustella
Yhdys^'altain imperialismin sotaista olijelmaa Kaukoidäs.«ä ja omia
edesotfamisiaan VK:n istunnos-sa. erikoisesti .siinä yhtey(les:-ä ku;i hän
luki Yhdysvaltain paato.>lau.selmaa mi<.sH yritetään leimata Kiina
hyökkääjäksi,
'1'uolustaessaan edtsoitamistaan viimcksimainitussa tapauksessa, i:l-torninisteri
Pearson yritti vakuuttaa huolestuneille canadalaisille, etta
\ 'STid>'S\'altain vaatimuksesta lapiajetiit "hyökkayipäätos" ei estä neu­vottelujen
aloittamista Kiinan kanssa Korean tilan teen suhteen. Toi­sinsanoen,
joku yksilo voisi menetellä siten, ctlä hän sanoisi'-julkisesti
naapuriaan kotirauhansa häiritsijäksi ja sitten vasta sanoM. etta
ruvetaan nyt neuvottelemaan sovinnosta I Kukaan yksilö ei ole näin
vielä tähän päivään mennessä talhi tavoin soj^ua ja yhteisymmärrystä
rakentanut naapurinsa kanssa, eikä sitä voida tehdä siliä tavalla val­tioidenkaan
-välillä.
Samassa yhteydes.sä ulkoministeri Pearson puhui "kovia sanoja
'Kiinalle ja antoi ymmärtää, että yhdysvaltalaiset joukot voivat sit­tenkin
päästä niin palji»n jaloilleen, etta voidaan "neuvottelut" aloit­taa
mtika edullLsemmissa olosuhteissa.
T:imä olettamus on ilmeisesti yhtii suuri harhakin-:» kuin o!i kenraali
Mab.\rthurin 'jouluksi kotiin * hyokkäysniääräyskin. Ottakaamme
}4csi esimerkki. Toronolainen Globo and M:ul puhuu lauantai-H^sa
toimituskirjoitukse.s->jian siita. Kt:i Vhdy.sv;dtain vaatihniksesta "hyök-kii>>
päatöslauselman ' hyvak.syniisen iiuolelle saaliin suurieneinniisto.
Mlitta minkälainen thmä 'stuiri enemmistö" on.-' Neliäkymmfnta
neljä maata äänesti Vhdysvallain maaräysleu mukaisesti ja seitsemän
maata sitä vastaan, Tama "suuri i>nenimistö"! «In kiiite:ikin melko'
ontto ja tyhjä, jos sila a.siaa tutkitaan vähän'y!i'sityiskohtai.semniin.
Jos fätän>me huomi<K)noltamatt:i siUaisft lalous-poliitlis-sotilaalliset
semine aikana, vain 5 v. rau&anteon
jälkeen, tärkeäHe ministeripaikalle
on kohotcttii muua
keskesinipiä miehiä Ja että puplustus-niiiniHterih
s^^^^
y6:.toliittöa vastaan käynnissä olevan
kylmän^ eodan erään keskuselimen,
ComJscon, Suomen-osaston puhcen-jchtajalle,
kuuluen asianomainen t ä -
n^n; UsäkJi hallituksen . ulkoasiain-vallo-
ituntaan. Aiheellisesti - koko
taäntumuirintainä äärimmäisestä o i -
keistc-sta; lähtien osoittaakin sucsio-taan
tSlIe säa\'utukselle.
Korein sanoin. hallitus Ilmoittaa
chjclnaajulistiiksesiaan ya*aaninuttar
vanfia maan talouselämän. S^' lupaa
j : a iäuttiaa ' työntekijöille- kaksi ivaa­matta
jäänyttä indeksikorotusta ja
«en Jälkeen pysäyttää' palfcit - ja hin- •
nat; Joiiainen. kansalainen tietää
kuitenkin kckemuksestaan. että kak­si
peräti: myöhästynyttä 5 prosantin
korotusta ci vastaa läheskään sitä
hintojen yjöryä. Joki viime kuukau-sCnx
on tapahtunut Ja edelleen .Jat­kuu
keskeytymättä. Falb^^asulun
määrääminen tiissä valheessa; suun­nitellulla
ta\'an3 msrkit-sce vain pal­kastaan
eläjään, niin ruumiillista
kuin henkistä työtä tekeväin, kustan­nuksella
suoritettavaa. toimenpidettä
.suurp-iäoman: Ja hlntakiskojain,; hy-yäfc^
i. Kun. halittu ovä.t..inen-
,neet,i hnikäap. useat : SAK:n politii-
; kasta tähänkin a^ti määi-änn^et pi-,
kelsto:o3iaiidemokraa^^^^
on; SAK :n r,idottu ajamaan. suyrpöv-vari-
s^oa • cjtuje^ - j mukaista ;pplltilk-fcaa;,
Se merkitsee- täydenny||tä:-:^ille
petöksslle,: mikä. sisaltj-y suocpaao-alyap
Illan paljon pf Ik^FMUtta,^;.-. -. man etuja -ncudatteleyiin F - ja /V-BOT
.mä^ntava».. kp^,jj«lkorj(jini^|eiA|nmp|pijnuij£ii , scsdem puojuejohdpn' Ja
• . , , . _ _ _• sAKin- oikeiston cppositio Kel^oserv
edellisen hallituksen taloiispolitiikkaa
vaÄtäan,Jon-^^^^^
nSissksi.' ""araal^lslUton' Ja, sosdem.
puolueen oikeistojohtajat. ovaV p-olt;-
tautuneet .^araan pääoman tukimie-hikii.
Maailman nykyinen tilanne on ar­ka
ja vaarallinen'. Maailmansotaa val-hil'.
tellasn aivan. avcjmcsti, ^ Amerik­kalainen
kenraali El£enhow2ir kerää
l-äraikia tyklnvnokaa euroqppalal-selle,
38 le>eyjpii:ille. Llhsl-Saksan
ja Skandinavian virustautuminen tuo
;od2nvaarari ömill« rajoiileirime:
Kaikki tämä olisi al'.an eriicolsesti
vfcatinut kän3anwne kaikW^
kevlen, kansanvaltaisten ja rauhari-tahtoisten
'Volmien kokoamilta ulko­politiikkamme
pysyttämiseksi : tinki­mättä
tekemämme rauhansopimuksen
Miltei koko moslcmilainen maailma
pidättyi äänestämästä ; .V Intia on
vakuuttunut, etta tämä paatos lopet­taa
kalkki neuvottelumahdolltsuudet
Kiinan kanssa.; Intia on ollut oikeas-
.«a aikatsemmln. Se ermusti, että jos
Y K : n joukot menevät 38:nnen leveys­asteen
yli, kiinalaiset hlttyvät: Korean
.sotaan . — Dorotily Thompson, •
: - • '»Vvi-;;;^*
MtTTK KAIVOSK^PITALISTIEN
X^HTf V A A H l VfeRTA . ' !
, ...-Mutta: JospunalnenjKiina-jatkaa
neuvottelutarjousten :huomioonotta-
Oiatta; jättämistä; tair Jo» neuvottelut
e|^onnifiti|vat.', mika, oq silloin,: kan?
ehnta-son • jnioJesta; On tärkeätä, ctt5
työläiset tiiviEtävät yhtenäisyyttään,
tehcstavat toimin't33n£a ja ovat val­miina
joukkovoimallaan lyömaOn ta­itaisin
Uantumaksen taloudelliset ja
poliittiset suunnitelmat. On tehtävä
kaikki/ jotta tama häikäilemätön
hyökkiy^ työtätekevää kansaa ja sen
elinehtoja' vastaan saadaan mahdolli­simman.
Ij hytaikaisekd; Siinä raie-le-
sä on kaikki vcimat jännitettävä
myös ammatillisessa: liikkeessä^ jotta'
työväen suun ammatillinen keskus-j^
jesto ryhtyisi • suonttamafn-.varsi­naista
»tehtäväänsä, johtamäan;;palk-katyövaen
; taistelua . .suurpääomaa
vastaan.
: Vetoamme • maan koko työtäteke­vään
tväestöön, jonka elinetuja uu­den
hallituksen kapitalistmcnvakaut-tamlspolitukka
uhkaa, vetoamme
voimien keraamiseen taLsteluun kan-} Suomen kansaan, jonka turvallisuu-sanvaUan,
rauhan,, sosiaalisen edis-1den amenkkalaissuuntaukfen vahvls-tyksen
ja työväenluokan uhanalaisen tuminen' hallituksessa saattaa vaa-
Rauhanedusfajistoa ei oteta vastaan,
mutta kansa vaatii Icuitenltin rautiaa
Toronto. — Aikana, jolloin puoIu.s-tusministeri
Brcok Claxtonln mukaan
ratkaistaan kysymy,s sodasta tai rau­hasta,
tapahtui kaikille canadaJaisille
kolmetärksatä,tapausta,'kirjoitti Ca­nadian
Tribime helmikuun alus:a se­littäen:
: l.Tammikuun 24 pna. pääministeri
St. Laurent kieltäytyi vastaanottamas­ta
Canadan Rauhankongressin edus­tajistoa.
Jonka tukena on Canadan
kansanjoukkojen anomus rauhan puo-
'le.sta Ja atomisotaa vastaan,
i: Mutta kahta paivaa myohemmm
Atlantin paktlmaiden ; ylipäällikkö
kenraali Elhenh ower vieraili Ottawas-tasa
ja .sai JuhlallKcn vastaanoton St.;
Laurentilta. •Hätätilanne voimala­kiin"
uskotaan sisältyvän Eisenhowe-rin-
vaatima: canadalaisten nuorukais­ten
pakko-otto. mita ennustetaan h a i '
lituk-sen "sota-" ^ohjelmapuhee.ssa.,
! jatkaa ,ehdotusta varpaillaan, ojoa
—Globe aruJ.Mail.
Kiiiialaiiien atomi-
'f;^sikkö palaisi'
.^/PckIftff-'--->Aäskettaln. Yhdj-svallo^s-
-t& kotimaahansa* palanuuti kiinalainen
afcmifyysikko Chao Tsune-Jao ; oh
\'llme viikolla Kiinan Luonnontieteel­lisen
Seuran Ja Tieteen Edistäraifilil-t<
jn vieraana. Tilaisuudessa nähtiin
m.m. varapresidentti Kuo Mo-Jo ja
(.'.«jcita Kiinan johtavia tiedemiehiä.
Giiaolle osoitetuissa puhe'ssa häntä
kiitettiin silta, etta hän on palannut
kotimaahansa tieteellistä tyota . suo­rittamaan.
mä Canadaft tvövaenluokan simri Joh­taja
esitti seuraavan .vetoomuksen: •
"Tai-stelk-ia rauhan puolesta ikään­kuin
taistslisitte hengeeime .• pelas-tamiseksil
JOK me ivoitamme rauhan,
me saavutamme paremman elämän.
Jos emme sita voita, ei ole elämää-kasn'"
Kysymj's sodasta Ja rannasta. ku-hoittaa
canadalaisia enemmän kuin
koskaan ennen, lausui• Tim• Buck;LP-P:
n konventionissa, mihin csallistui
yli 100 edustajaa.
Kuu.nkymmeiitakuusi maataloudel-
Itsta osuusliikettä cn Quebecista lähet­tänyt
vetoomuksen, jossa, kehoitetaan
St. ,I^urentia vastustamaan pakko-ottoa,
tuottamaan canadalalset sota­joukot
pois Koreasta ja ehkäisemään
sotajoukkojen vienti Eurooppaan.
British Cclumbiassa - International
Woodworker3 of American konventio-ni>
mikä edust3a'27,000 työlaista, esit-
3. Tammik, 25—28 ipnä pidettiin To- | t i vaatimuksen, etta "Canadan tulisi
rontössa LPP:h ;.neUä^'^kansallinen y K : n kautta käyttää kaikki keinonsa
kohventioril "kriisin vakavana: hetite- rauhan säilyttämisen hyväksi"
riä", multa kuitenkin aikana. jolloin Toronton Massey haalilla oli lähes
Ganädä "ypr kääntää vria^n' rauhan a ofio hfinkftä kuulpmassa hyvälc=i"'./eli'LPP:n kansallisen Joh­tajan
Tim' Bucldn sahaj^a:'käyttäen:
"(Meidän päIncptukseinme;yol ehjca olr.;
la se viimeinen pauna, mikä.''säattaa
aiheuttaa tappion 'Amerikan imperia­lismille."
• Täte •ta\i.st2a: vastaan ta
3,000 henkeä kuulemassa Tim Buckm
raporttia LPP:n neljännesta konven-,
tionlcta. Tämä kokou§,^tervehti voi­makkaalla;,
hyväksymiShuudolla pu-hesnjohtaja
A. A. MacLecdin; esittä­mää
päätöslauselmaa missa vaaditaan
Kiman tunnustamista. •
raan. • Kerättäikoön vohnat vastals-kuun'
jcfca trkee taantumui-':en suun­nitelmat
tyhfiks:! Kaikkialla'-- Jär­jestöissä,
tan^malehdissa, työmailla
•— pantakcon käyntiin kamppailu t i ­lanteen
sdvittämlseksil Koattakoon
työväenluokan, työtätekevän talcn-prikaiston
j a henkisen tyon-tekijain
rivit horjumattomaan kansala3,srinta-maan
yhtelstan elinehtojen/puolesta•
Hintojen k:?ho3mis£^ta on vihdoinkin
tehtävä' loppu • Palkkatyöntekijäin cn
saatava lyhentämättöminäheille
kuuluvat palkankorotukset! V Pienvil­jelijöitä
ja koko työtäte:tev-3a' talon-psikai.
«toa on -autettava s taistelussa
suurpääcman harjoittamaa ^rustoa
vastaan? Suurkapitalistien, jattilais-voitot
on käytettävä työtätekevien
elintavon kohottamiseen» : Rauha on
turvattava sotaseikkailijain juonitte­luilta!
Lyhyesti: Maan politiikkaa
cn muutettava! Taisteluim taantu­muksen
takaismlyomiseksi!
Eduskuntavaalit lähestyvät nopeas­ti;
Toistuvasti on viimeksi toimite­tuissa
vaaljissa SKDL :n kannatus Ur
lääntynyt ja taantumus -kärölnyt yha
suurempia tappioita. Kaikki voimat
on nyt kerättävä kautta inaan, jokai­sessa
pienemmässäkin kylässä on her­keämättä
tehtävä tyota S K P L : n vaa­livoiton
turvaamiseksi ;: hemakuun
vaaleissa. SKDL:n eduskuntaryhmä
on saatava eduskunnan- suurimmaksi f
2W[uod3stuköon vaaleista koko kansan-valtaLsten
rintaman vaikuttavan ja
voimakas vastaus taantumusrmtaman
nyt antamaan haasteeseen!
Tanturaus on koonnut voimansa —
lyötäköön se takaisin yhteisvoimin!
Suomen Kansan Demokraattinen
Liitto.,
srrA-
•tATA
VALmS OFEITAIIAAN
"Jos havaifcsette että teiltä puutt
jotakin" «nol-teysifapitolatii emän
"niin tulkaa vpiibusjaan siinä, inin
ja minä neuvon miten tulette loajiec;
ilman sita.'
Mao toivoo lujaa
Kiinan ja Intian
ystävyyssuhdetta
Peking, Kiina. — Kiman kansanla-
.Savallan presidentti Mao. Tse-tung
ilmaisi Intian presidentille, t r i Prasa-dllle
Intian tasavallan perustamisen
vuosipäivänä lähettämässään - viestis­sä
toivomuksen, etta ystävyys Kiinan
Ja Intian kansojen kesken kehittyisi
yha lujemmaksi.
Samalla Pekingin radion kertoman
mukaan ovat seka Mao Tse^tung etta
Chou En-lai, Kiinan paa- j a ulko­ministeri,-
lähettäneet Intialle terveh­dyksen.
: Pääministerin, omnttelussa
päämiillsteri NehrUlle lausutaan toi­vomus,
että Klfnart ja Intian ystävyys
edistäisi pysyväistä . rauhaa m,m.
Aasiassa ja koko maailmassa.
VastauspiUiecssaan Chao totesi, että
ui:dss£a Klinassai tieteelle annetut
suuret mahdollisuudet tulevat innos- seka Suomen ja Neuvostoliiton kesken
tamaan huntu Jatkuvaan työhön ja
yha parempiin saavutuksiin syianyin-maausa
rauhallisen rakennustyön by-
>- vaksi.
solmitun ystavvys- Ja nvmiantosopi-rauksen
linjoilla Uusi hallitus voi siinä
suhteessa kuitenkin kayda suorastaan
vaaralliseksi, kqska sima on henkilöi- Kaikkialla Canadassa vaativat kansalaiset
^ (en näköalojen lisääntymistä. Tähän
'Tosiasia onkin, että VK:n yleiskokouksen hyväksymä päätöslausel­ma,
mi.s.sä tosiasioista valittä.mätta yritetään leimata Kiinan Kansan-t;
isavalta hyökkääjäksi, on ihmiskunnan pientä viihemmistöä edusta-
- vain hyväksymä, Sitäpaitsi on muistettava, että \'K:n yleiskokouksen
•jiäatös on mainitun'järjestön perussääntöjen mukaan laiton ja täysin
merkityksetön päätös, sillä VK: n perussääntöjen mukaan kaikki RAl'-
ri.\.V J.A 1 L'RV.\L.LlSUliTT.\ käsittelevät päätökset on tehtävä —
ei' Yleiskokouksen, \-aan Turvallisuusneirvoston kokouksessa.
Ylläolevan lisiiksi on kan.^anjoukkojen keskuuteen leviämässä sellai­nen
käsitys, että Yhdysvaltain hallituksen tarkoituksena on täten
ir»ytaä jonkinlainen tekosyy sotavoimiensa häviölle. Kitkaan järkevä
ihminen ei usko puheita Kiinan •hyökkäyksestä". Yleensä tiedetään,
etta amerikkalaiset>iotajoukot ovat <>.000 mailin päässä Koreassa s:i-
•.nialla hydkkäystieHä.niinka kautta Japani tunkeutui Kiinaan. Kaik­ki
tietävät, että Korean ky.syniys on hyvin läheinen Kiinan tur\'aliisuu-
(Iclle. ja etta kiinalaisia, vapaaehtoisia on mennyt kore;dai.sten a\'uksi.
Mutta tämä ci muuta mik-sikään .sitä tosiasiaa, että tähän mennessä
. kiinalaisia vapaaehtoisiakin on osallistunut suhteellisen x-ahän taistelui-hin.
Jos heitä on osallistunut lainkaan. Mac.Arthurin joukot aliarvioi-
-Nat Korean Kan.santa.savailan armeijan voimia ja s;iivat niaks;ia siitä
kalliin hinnan tappioiden mut)do^sa. inv luonnollise.sti sattui kipeäsi
röyhkei.^in amerikkalaisiin sotapaälliköihin, joiden ohjelman mukaan
Holly\voodi.ssa tehdään joi!kkomita.<sa elokuvia. mis.sä kourallinen
•::;:;.-;::^>^::Ji:^;:.,; • ; E ^ ^
Erääseen valoiutu^htiöön • saapu
seuraava kirje:
'^Vastaukseksi kirjeekeerine, jossi
kyi5elett(B;'tä^^^
taa: täten .soto a-tlo-liitin.
Vallen erehdystä.' * , •
Sotapalvelusta ja
työvoiman rajai-tuksia
vastaiin
Tinrohtö.;—- IJ^^^
and Macäiine'W^
(tnB) aiidennen (canadalalseil) piirin
: neuyc ston koTioukseri: pBätöksien mu­kaisesti
ph 5.; plii-in sihteeri
Harris: lähettänj^^^^^^^
St. Laurentille, j * ^ipiiblmtiismini^^
Brooke Claxtchllie ilrjeen, jossa il-moitetaanhallitukselle,
ettiiunio vas
tustaa pakollisen asevelvoilisuuder
käytäiitöön saattamista.. •Unlo vas
; tustaa • pakollista asevelvöpisuutta kai-kissa
mucciöissiäari; mm.- ("jpäkoilist:
harjoitusta; iOrjeessä. todetaan edel
jleein, että uniöiväfetnuBtaa kaikkea työ
maan vapauden rajqltiisla;ki^
ne sitten työvölnian l i i ^^
tai oikeutta työyäen;^iints^
suhteiden igarati^tDi^
i Kirjeessä todetaan, että samaan ai
kaäh kuin hallitus ym. taholta on ryh
dytt}- harjoittamaan iidlhoi pa
koili£en;äsevelyölii^
maan aikaan pTi myöskin:esitetty hai
litukseri taholta suuhxiitelniia ämmät
titaitoisten.siirtöiaisten maahan tuot
tamiseksi 'Euroopasta suiinrdileen sa
massa suhteessa kuin haliitus suunnit
telee lisätä niäan as^Volmlen vahvuut
ta. Neuvoston jäsenten mielestä ci
fcvsymyksessil^^^.t^
3il^ "mikä suure
määrät ammattitaitolla j a Ä ^
"•a tapauksia työnantajiin goöimukse!
a sidottuja .siirtolaisia aijctaan tuot
taa mjahan samaan aikaan-kuin ca
Äadalalslä työinlehiä. päinpstetaan e
roamaan työltään ja liittyinään sota
väkeen. Hallltttke^n sliriolaisuuspo
itUkan oli-i nsuvcston mielestä otet
;av3 huomiocn' maassa vallitsevai
•yöllisvyden jä muut .taloudelliset te
kljXt ennenkuin suunnitellaan työ
voiman maahan tuottamista. TäsHi
•^Hteessa esitetään kaksi sUrtolalsuut
ta vastaan puhuvaa painavaa tekijää
ensinnäkin se tosiasia, että' Canadas
-sa on nykyään noin 240,000 tyotönti
ilset parlamenttiedus tajiaan puhumaan rauhan puolesla, estSäk^nr^ t~ -. toiseksi, että maassa vallitsee huu
hantausmaahan on kätketty lukematon i ö u k k n \ ^^''^oi^-IT 1
• ^'*9"*«o ^P^^assa kaataneita pbikia ^^^^ asuntopula.
SOVELTUI OYVIN
Myrtti: "Mlna saan palkiani ain
lauantaina ja:' jo tiistaina rmliig oie
rahaton." > < ' '
Margared:. "Mutta,miten, ttilct toi
meen välipäivät?". - < , • .
Myrtti: - ''Lainaan ^Mateita, sill
hän saa maksun tiistaina ja on raha
ton lauantaina."
EI TARVINNIJT PAUON
-^Olisiko teillä aritaatyöfö: m
le? > <' ' ,» ' •
— VaUlettavastl ei," silla entisillä
kin työläisilläni on hyvin vähän työ.
tä.
^ En minä paljon .tarvitsisikaan
Ei enempää hautoja nuorisolle
PÄIVÄN PÄKINÄ
"Puraisi hävyltä hännän poikki"
SemmoisLsta ihmisistä, jotka valhet-telussa,
vääristelyissä ja yleisesti tois­ten
ihmisten parjaamisessa eivät n ä j -
ta tuntevan minkäänlaisia rajoja, sa­notaan,
että he orat pursaisseet h ä -
vyetäharman poikki.-
Kun lukee Toronton Vapaa Sanan
helmikuun 3 päivän -numerossa jul­kaistun
Kiviperan Pekan "pakinaju-tun".
niin tu-km jaa pienintäkään e-pällj-
stä shta. etta Pekka cl ole vain
puraissut hävyn hantaa poikki, mutta
on kalvanut sen jnurmeen paivmeen.
On'totta. että mitä enemmän son­taa
povhii niin sita enemmän se hai-rec.
Kuitenkin, tkaska Peldca maini­tussa
kirjoituksessaan yrittää roiskia
Mutta jos jäämme vasliistajien puolelta myös i>iencnimät, maat
buoniioonotta^matta, niin tilanne voiniatfkijäih jiuolesta on .«euraavä: :
Intia (337 milj.), .VeuvostoJiitto (212 milj.) j;i Kiina M75 milj.)
yhtccnsä.yli tuhat miljoonaa ihmistä, eli loinen puoli kok,.> ina:ipalUin '
i]imiskunhast:i! Missii on ny Globc and Alailin "enemmistö" — ja
inihih perustuu ulkoministeri Pearsonin toiveajattelu siitä, että Yh­dysvaltain
sotHaspoliittincn asema voi parantua Kaukoi Kaikki
inerkit .viittaavatkin siihen, että
Mitään poliittista nerout­ta
ci tarvita kun ylläolevan ju-rusteella sanotaan, että neuvotteluja on
(>aljon entisestä vaikeutettu.
.Mitä tässä tilanteessa tarvitaan on se, että erotetaan Yhdysvaltain
pankkiiri-kenraalien talutusnuorasta ja r\hdytään kannattamaan In­tian
j.-i .\rabian maiden esitysten nnikabta neirvottelua. Kaikki ulko-ma;
ilaiset sotajcukot, mukaanlukien kiinalaiset vapaaehtoiset, pitäisi
tudttaa pois Koreasta, että korealaiset voisivat itse päättää omista
•i ; ^ S SI" - Joita m i muätaiscsti^at^kklki Ä
romme tarpeellLseksl hiukan tehdä
reunahuomautuksia tuon kirjoituksen
johdosta.
Heti aluk.si Pekka ilmaisee, että hä­nen
julmistumlscnsa johtuu siitä, kun
Kalervo Ketola on poikennut Sudbu-ryssa
kuten monilla muillakin paikka­kunnilla
puhumassa maailman rau­hanvoimien
toiminnasta ja mitä hän
näki ja kuuli Sheffieldin-Varsovan
rauhankckouksessa, johon osalitstui 80
maan edustajat. •
Manattuaan rauhahkokouksceu O-salllstuneet
"ryssälälaiksi keni^aielk-ki
rannan, edustajat aina Englannin
parlamentin kanservatiivisiin jäseniin
asti ^ T j r h t y y Pekka lynnäkköönSJ:n
Sudburyn osaston näyttämöä vastaan.
Tämä näyttämö on Pekan piirustus-,
ten mukaan tehnyt kuoleman syn­nin,
esittäessään Vennu Jokiruohoh
Suomen sisällissodan tapahtumista
kirjoittaman historiallisen näytelmän
"Veljssviha".
Vaikka maailma nyt kertakaikkiaan
on sellainen, että sen niUi huonot kuin
hyvätkin asiat kirjoitetaan historiaan
ja että yleensä pidetään historian tun­temusta
yhtenä sivistyneen ihmisen
merkkinä varsinkin oman maan Ja
kansan historian tuntemusta — lei­maa
Am3rikanra.hapÖEöJ en sotatans­siin
tonöstunut Pekka tällaisen histo-riälllsteii
tapahtumien muistiin pa­lauttamisen
jonkinlaispksl pahaksi te-jcksi:;
V ^-
\ • Mutta nyt se .suurin^ häV3rttömyys
' vasta eeuraskln.
j Kun Vapauidlesisa muutama päivä
sitten ta\-alli=een kansan lehden
tapaan -—kerrottiin Sudburyn suoma­laisen
kan^allisseuran vuosikokoukseo-ta.
mainltEn /puheenjohtajan lausu­neen,
että • ikansallisseuran yhdessä
lutherilalstcn kirkkojen kanssa cn
ryhdyttävä taisteluun -tänä vuonna
kommunismin syöpää . vastaan
sekä kertoen «amoih kuin paikallinen
kleUnenkiri läiti, ketkä valittiin joh­tokunnan,:
vihjaa Pekka «i^^^^^
tetim Jotaidn pirullista, j c i a myös on
Mahdotonta on sanoa onko Pekka
niin villiintynyt sotainnossaan, että
tcdella näkee vei-ta ja pmiasta sekä
pitkapartauia 'ryssän: keru-aaleja"
kaikkialla ja kaikessa, vai onko hä­nen
sappensa niin läpeensä täyttä H-keämieltsyytta
ja julmuutta, että hän
tahtoo kaikessa saada riitaa ja epäiso-pua
at?aan
Joitakin ruuveja^ Joko pää tai hän-täpiiolella,
täytyy olla löysäUä sellai­sella
sanomalehtimiehellä. joka hyök­kää
toi.-en sanomalehden .kimppmm
silta, etta se cn.julkaissut.ja julkai-fee
totuudenmukaisia uutisia. Sillä el
fedes,Pekka rohkens väittää valheeksi
Vapauden uutista. .
Jcs taas Jonkm näyttämön toimesta
esitetään jokin historiallinen tai muu
tositapahtumiin perustuva näytelmä,
niin Järkevä sanomalehtimies ei läh­de
syj'ttelemäan zen esittäjiä mis­tään
Vsalaperalsistä tarkoituksista".
Jos niytelmassa on arvcstelemistä,
niln.ce on luvallista ja sallittua, mi­käli
se tapshtuu asiallisella pohjaUa.
Todennäköisssti Pekan sormet ei­vät
kuitenkaan pystyneet "Veljes^i-han-'
kylmiin totuuksiin j a riksi h än
vain .viittailemalla ilkeästi siihen
käjttää sitä vihan lietsontaan.
Kslveleeko Pekka vielä muutamia
vuosia £itten kansaillsseuralta saa­mansa
mustasilmä, jonka hän sai ko­siessaan
seuraa oman "liittcnsa" y l -
jäksl, kun ko-ittu leimasi monet po­liittiset-
kikat tJhneen Pekan lähelsim-pine
ystävireen huonomaineiseen ka-tunaiseen,
jckä muutamasta rosvosta
kaupitsee itseään^ Ainakin siltä tun­tuu,
koslca hän piafepiiriiäri piinitteessa
antaa ymmärtää, että Vapaus muka
kalastelee kansallisseuralalsia julkai*
'^f^^!^'^^^"^, k o l t ^ k s e s t ^
; Vapatidra^
s:a monista muista kokouksista, SUU'
rlsta ja pienistä ja varsinkin maan
miehiämme koskevista kokouksista
samoin erilaisien (henkilöiden lausun
noista, huoUmatta siitä • hyväksyy^
niiden päätöksiä j a lausuntoja tai ci.
Otetaanpa nyt esim. vaikka presi
dentti Truman.;Vapaus ei •: suinkaa
h3rväksy Trumanin rjulmaa sotaista
hyökkäysohjelmaa — eikä myöaiaäi
kalahtele häntä —' '^^mutta': kuitenku
julkaisee hänen lausuntonsa. >
Näin tapahtuu siksi.'että lehtem
me haluaa pitää' liildjat ajan; tapaH
tumien tasalla,;;: Iccrträ heille mita ku­kin
tekee ja: piihuu j a myööitin,'missa
tarkoituksessa. •> ' fl
On totta, että Pekian sotasanoma e
sitä tee. Sille keliiaaalnöaistoan sota-
•klihcltus ja raiihanvöImieniwirJa"st8
sekä yliytys vakivaltää'h rauhan asian
kannattajia vastaani'; - ' , :
Nilnpä Pekka alussa mainitussa lur
joituicsessaankin loptiksl kohotkaa uh
kaavan nidjansa ja sanoo, että halli­tus
jo ' hamuilee käsiinsä Jotakin kat-tii
pitempää" rauhan j ä kulttuuritoi­miinhan
kysymysten kan^s^^^^
vien ihmisten könittämlierisi,. •, KUB
peijakkaat uskaltävatkha esittää Suo­men
historiallisia tapäituttila kuvaa­van
iiäytclmSn ja; klrj[öUti^
kahsaUisseiuin kokoukseni
Anteeksi lodtenklh, aiTO^Ea sptatap-paraah
tarttunut Pekia' poloinen, jos
me rauhan jäkiilttmiritotadmi^
tävät kieltäydymme lankeamasta
maahan j ä jatkamme työtämme rau­han
ja ihmlskuniian .omielllsemiiiao
tulevaisuuden puolesta. 'S:ry:'y
Emme jatka vala entiseen tapaan,
vaan vieläpä i j y r l n^
tamaankin, kutsumälJkk m
kia rauhanti^^
toiminnan ystäviä;, etUaiäftta ^^oliitti'
sista j a tukannoillsista.mielipiteistä
>ämt^tt^.^?KäiiÄ