Vapaus, July 28, 1928

              Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 28 p;na—Sat, Jo^y 28 No^ 159 —
VAPAUS • •••TlllM tT««fMt&l
ryau. Ostaria, fctitkis». p«U<i tminiiBt»!. j« sUzittri>2 JdkkfXMsi.
T O I M I T T A J A T ^
A- VAAKA- B. A . TENHUNEN. H. SULA. K- PEHKOSEN.
E«!acMd at t U P M CMGM 0«v«raMat, Omw, m
VAPAUS (Ubmjr)
lumaarin 273 dollarin arvosta, mikä
summa on luonnollisesti lisättävä
hänen tuloihinsa- Lisäksi me ole­tamme,
että hänen huoneensa vuok-
OJtOTUSmNHAT VAPACDESSA:
lUiscnaotakMt tlM kata. UM ktkä kttuu. — ATt«iiauw»a»««4riWito«t SOe. p<tn«t» » i . - -
B s u o i l a o t a k M t SOe- kerta, » l i » S kcnu. — SytttnJ»«»»t«lc»ct HJ» k«rt^ |2M S urtaa.
AtfemUaotokMt C i » k « t » . t3.to k a U kama. — KiUcAlmataktl tlJOO karta. — KuolaartjTrinfnk.
Wt «afA kot». SOe. liaisakaa kiito«laBM»lu tai BimU»i»»äJ«Tia. — Hal«taa«li«4* ia rMtcmsMaka^
H r j k m a . tlJOO kols« kattaa. — TiSl>aKla«il«Jiaa fa Oiaotuaccottaanea oa. Tiidittu—. Uhatcoa*!
itBo»wihi«a ctaUtcca. — Tilaakaia. J«iu ci M s n a raha. «i »»11a UketaatUm. paiut aaliMiritan. ioSOa
m feUaskact. .
TILACSHINMAT:
l »k. ««JO. • kk. taj», S kk. il.n ja I kk. « « . — TMTaraltolfci» Ja Soomaaa acU
taummOts l vk. $6JtO. 6 kk. tJJSO. 8 kk. •>•<» Ja 1 kk- «1.00.
Ubtnn aioiof ila>oiak*rt pitää cUa koi.tivri«« kello 4 ip. lln«tr>ni»p«täo «JeUiMoä arkipiLänä,
Vapsoiaa loiaitaai liheny BsiUiiv. SS Locsa Straet. Pakalis tUW,
T«»cB4aa kcatmit U U n r B^Uin», SS I « Z M SI. Pahalla I « 8 . Poati«Mat B M 69. 5«ÄMT^Oat.
C f c r i l Ut€iti*iaf tataa Tfc. per eol. t^k. MiaiaiaÄi ckafx» Ict aiac>* toaartlo* » e - I * » Vapaaa
li na b«« (4,atUia« aarfioa) aw>a« tka rmaJak Pe«»p& te Gaä^la.
Jea atta mOloia tabaaas aaa «anaaiu aoaiauilacca kirjaaat
niiilla siaattit J. V . K A N N A S T O . Uikkaaskoluja.
«. kixjattakaa ••aallaca lUkkacahoitaJaa
Valkoryssien huolto Suomessa
Samaan aikaan, kun Suomessa on
tubansia mitä suurimmassa puut­teessa
ja taloudellisessa hädässä ole­via
rehellisiä kansalaisia ja Kainuun
rajamailla syödään pettuleipää, työn­netään
valtion varoista virallisesti­kin
miljoonia rikkuriaineslen yllä­pitämiseksi.
Täten on eri vuosina
käytetty valtion varoja seuraavasr
ti: vuonna 1924 7.5 miljoonaa
markkaa, vuonna 1925 6 milj. mk.,
v. 1926 4.5 milj. mk., v. 1927 4
mitä arveluttavinta ainesta. Heissä
on pirtutrokareita, varkaita, murha­miehiä
y.m. Pihkalan rikkurikaar-tissa
on heitä suuri joukko. Ja täl­laisia
aineksia sitten elätellään suu­rella
osalta valtion varoilla. Ensi
vuodeksi vaaditaan tähän tarkotuk-seen
kuulemma kokonaista 3.6 mil­joonaa
mk. ^
Kun valkoinen porvaristo voi tätä
joukkoa käyttää kaikkein likaisim-pien
tekojen suorittajana, kuten rik­kureina,
on hyvin ymmärrettävää,
että se "heimorakkaussyistä" puol­taa
valtion varojen käyttöä heidän
elättämisekseen. Auttaahan valtio
siten rikkurien varustamista kapi*
talistien tueksi lakkotaistelussa.
Mutta nyt ovat porvaristoon liitty­neet
myöskin sosialidemokraatit.
Sen puolueen sanomalehtien tieto­toimisto
on ottanut asian omakseen,
koska "Suomen Sosialidemokraatti"
kesäkuun 27 päivänä kirjottaa: "Pa-milj.
mk. ja kuluvana vuonna 3
milj. markkaa- Näillä suromilla^Oja
suoranaisesti avustettu noin SiOOOl^HTvuositulot. Kun vertaamme n i i -
henkilöä, jotka kuuluvat tunrtrtluun
valkaisija- ja rikkuri joukkoon- Kai
ken kaikkiaan on Suomessa näitä
mustia ryssiä noin 18,000, joista kar­jalaisia
5,000, inkeriläisiä 3,000 ja
venäläisiä 10,000. Tämä joukko on
Suomessa yleensä surullisenkuului­sia.
Samoin kuin kaikki muutkin
rikkurit,, pvaf nämä "pakolaisetkin"
kolaisten avustukseen varattu määrä­raha
on kuluvana vuonna 3 miljoo­naa
markkaa, mutta siitä ei ole riit­tänyt
tarpeellisia varoja heimopa-kolaistcn
keskuudessa tehtävää va­listustyötä
varten, niin että sitä on
jo kevätlukukautena täytynyt huo­mattavasti
supistaa aivan vähiin ja
syyslukukautta varten ei valistustar-kotuksiin
ole varoja enää lainkaan
käytettävissä." Näin ruikutteleie sos«
dem. puolueen pää-äänenkannattaja.
Valtio ei muka riittävästi tue mustia
ryssiä ja rikkureita.
Työläisten yksunielisenä tahtona
on ja täytyy olla, •— huomauttaa
T. Tiedonantaja, joka asiasta kertoo,
-— ettei moisille "pakplaisille" saa
inyöntaä penniäkään valtion varoja,
sillä yksin valtion tilintarkastajain-kin
on täytynyt myöntää^ että "pa­kolaiset"
viettävät "kevytmielistä ja
pahennusta herättävää elämää."
tä Canadan aromaakuntain farmarien
vuotuisiin sisääntuloihin, niin huo­maamme
viimeksimainitun olevan
kutakuin samanlaisessa ^asei^assa.
Canadian Pacific-Vautatien ^ toimesta
äskettäin julkaistu virallinen tiedon­anto
näet osottaa, että aromaakun-nissa
oh keskinkertaisen farmin suu­ruus
358 eekkeriä, jobta 198 eek­keriä
on viljelyksellä ja loput metsä-,
[laidun- tai muuta sellaista maata.
Tämmöisen keskinkertaben farmin
hintana on 14,451 dollaria, mistä
maan arvo käsittää 7,000 dollaria,
rakennusten 1,800 dollaria, työ­kalujen
1,380 dollaria, karjan 1,170
dollaria ja vuoden maanviljelystuot-
Elokuva Saccon ja Vanzettin muistolle
Int. Labor Defensen päätoimistol-le
Yhdysvaltoihin on saapunut Sak­san
I. L. Drlta kirje, jossa tämä
pyytää saada kummankin työväen
marttyyrin kaikki mahdolliset kuvat
ja piirustukset käytettäväkseen, voi»
daksensa niiden avulla tehdä heistä
historiallisen elokuvan. Yhdysval­talainen
osasto onkin ryhtynyt niitä
hankkimaan. Kysymyksessä on sel­laisen
kuvan avulla helppoläjuisesti
osottaa näiden kahden työväenmie-hen
taistelua sekä valaista yleensä
kapitalistisen järjestelmän vainoa
työväenluokkaa vastaan.
Yritys on mitä tunnusteltavin. Tä­ten
saadaan, muun ainehiston lisäk­si,
ikuisesti painumaan mieleen se
julmuus ja tunnottomuus, jota ,ka-pitalistiluokka
erikoisesti tässä j u ­tussa
osottaa. Noiden kahden mart­tyyrin
nimi ei tule koskaan poistu­maan
työväenluokan taisteluiden his­toriasta.
Samoin kuin Bruno tai
kuka muu tahansa, joka on joutunut
tabtelemaan määrätyn mielipiteen
puolesta; hekin tulevat pysymään
liistoriassa..
Elokuulla tullaan toimeenpane­maan
suuria raielenosotuskokouksia.
Silloin tulee kuluneeksi vuosi mart­tyyrien
kuolemasta. — Työmies.
Farmari saa mitättömän palkkion
a aa . ** **
työstään
Suuretko ovat keskinkertaisesti
amerikalaben farmarin vuotuiset si­sääntulot
käteisessä rahassa, joilla
hän voi suorittaa elinkustannuksen­sa,
maksaa velkansa ja tehdä t i ­luksillaan
tarpeellisia korjauksia?
Tähän kysymykseen vastaa Yhdys­valtain
kauppavirasto 13,859 far­milta
viime vuonna kootun rapor­tin
perusteella, että farmarin sisään­tulonsa
keskimäärin nouse\'at 1,048
dollariin. Vain tämähverran tuloja
on keskinkertaisesti farmarilla siitä,
että hän omistaa, hoitaa j a perheen­sä
kera työskentelee farmilla, johon
kuuluu keskimäärin 275 eekkeriä
maata.
Farmarin saaöia korvaus omasta
ja perheensä työstä kutistuu n|iltei
olemattomiin, jos hän laskee vä­hänkään
korvausta sijotuksilleen,
jotka keskimäärin nousevat 15,445
dollariin. Jos näet tällä pääomalle
lasketaan viiden ja puolen prosentin
korko, mitä rautatieporhot sijotuk-sbtaan
vaativat, niin siitä pitäisi
farmarin saada 850 dollaria, jota ei
saisi ottaa lukuun silloin, kun las­ketaan
hänen palkkaansa maan ruo­katarpeiden
tuottajana. Vähentäes-sämme
tuon pääomalle kuuluvan
koron farmarin yleistuloista, huo-1
maamme hänelle jäävän palkkioksi \
noin 200 dollaria koko suoden an-1
karasta raatamisesta. !
Tämmöben keskinkertaisen, 275;
eekkeriä käsittävän farmin yleistu-.
lot Vuonna 1927 olivat 2,505 dol­l
a r i a . Siitä oli 978 dollaria kerty­nyt
viljan myynnistä, 851 dollaria
karjan ja 638 dollaria karjatuot-teiden
myynnistä sekä 38 dollaria
sekalaisista tuloista. Käteistä ra
hää oli tämmöisellä keskinkertai­sella
farmilla kulutettu 1,457 dol
laria vuoden 1927 aikana. Työvoi­man
palkkaamiseen oli tuosta sum
masta käytetty 397 dollaria, kar­jan
ostamiseen 238 dolläfin; 243
dollaria karjan rehun ostamiseen»
64 dollaria lannotusaineihin, 49 dol­laria
siemeniin, 189 dollaria' far-mitiluksien
veroihin, 129 dollaria
koneihin ja työkaluihin ja 157
dollaria sekalaisiin menoihin.
Kauppavirastolle selostuksen tdi-neiden
farmarien raportit osottivat,
että farmien inventarioarvo oli vuo­den
kuluessa kohonnut 242 dolla­rilla.
Kun tämä summa lisätään
erään, mikä osottaa farmarin tulo­jen
ja menojen välistä määrää, niin
nousevat hänen puhtaat tulonsa yh­teensä
1,290 dollariin. Vuonna 1926
nousivat hänen puhtaat tulonsa
1,133 dollariini 1925 1,297 dol-lariin;
1924 1,205 dollariin; 1923
1,021 dollariin ja 1922 917 dolla-riin.
Täydentääksemme kuvausta far­marin
rahallisesta asemasta vuon­na
1927, täytyy meidän esittää
eräitä tobia lukuja. Hän kulut­ti
kotikasvubia ruokatarpeita kes*
ran vuotuinen arvo on laskettava
noin 300 dollariksi-. Mutta toi-saalta
joutui hän malsamaan velois­taan
korkoa vuodessa keskimäärin
201 dollaria ja käyttämään tiluk-siensa
parantamiseen 128 dollaria-
Kun otamme laskuihimme nämä
viimeksimainitut tulo- ja meno­erät,
niin huomaamme, että keskin­kertaisella
farmarilla oli vuonna
1927 käytettävänään 1,544 ;dolla-ria,
millä varata perheelleen elä­män
välttämättömyydet ja muka­vuudet
Kim tuosta summasta vä­hennetään
viiden ja puolan pro­sentin
korko sijotuksilleen» niin
farmarin ja hänen perheensä vuosi­palkaksi
jää vähemmän kuin 700
dollaria.
Niin mitättömän pienet ovat kes-kuikertaisen
yhdysvaltalaisen farma
teiden arvo 3,090 dollaria- Täten
siis'kun, vuotuisen tuotannon ; arvo
vähennetään farmin hinnasta jää sen
pääoma-arvoksi 1927 keskimäärin
11361 dollaria- -
North West Farmer-nimisen jul­kaisun
mukaan tuottivat Canadan
aromaakuntien farmit 1927 keski­määrin
3,233 dollarin ar\05ta tuot­teita
farmia kohden. Tästä sum­masta
lankeaa vehnän osalle 1,640
dollaria, toisten viljakasvien yhteen­sä
765 dollaria; meijerituotteiden
235 dollaria; rehukasvien 260 dol­laria;
karjan 165 dollaria; siipi­karjan'
ja siipikarjatuotteiden 113
dollaria ja sekalaisten tuotteiden
osalle 55 dollaria. Kun tästä yleis-tuotannosta
vähennetään se osuus,
miki on kotona kulutettu tai pidä­tetty
kotoisia tarpeita varten, niin
tämmöisen arviolaskun mukaan jää
taceet heidät jäsenyydestään, nostaa
kanteita. Ja ovat nämä silloin pakotet.
tuja ottamaan heidät takaisin" t a i suo­rittamaan
. heille suuria korvauksia
erottamisesta.
Kolmannessa artiklassa kielletään
asettamasta lakkovahteja sekä l a i t.
I tornissa että laillisissa lakoissa.
Neljännessä artiklassa kielletään
ammattiyhdistyksiä verottamasta j ä ­seniään
poliittisia tarkoituksia varten.
Tä-xaä. artikla on tähdätty Labour
canadalaiselle farmarille m>7mis-tään
tuottebta 2,469 dollarin kä-teistulot.
Niin Canadankin kuin myös Yh­dysvaltain
farmarien taloudellbta
asemaa kuvaavat, ylläesitety nume­rot
selvästi osottavat sen, että kes­kinkertainen
farmari kummassakin
maassa on ainakin yhtä suuren ellei
suuremman riiston alainen kuin mi
tä teollisuustyöläinen ön ja näin
ollen taloudellinen puristus pakot­taa
farmarin luopumaan yksilölli
sistä, taantumuksellisbta mielipiteb-tään
sekä etsimään turvaa ja tu­kea
järjestöistä ja yhteistoiminnasta
toisten riistettyjen kanssa. Farma­rien
ahdinkotila raivaa pohjaa työ­läisten
ja talonpoikain yhteiselle
rintamalle.
J a jotta vnTlnnlnTTnniikvT^f'^^ työ­läisten
vahtsemain edustajain ääni
c^ntetrffn nyt estetyksi kuulumasta
1rahgrpfi«d^sa, katsottiin tarpeelliseksi
1928
Partya vastaan.
Viidennen artiklan tarkoituksena on
erikoismääräyksin eristää siviilivirka-miehet
ammattiyhdistysliikkeen ja
puolueiden toiminnasta. Virkamies,
joka rikkoo näitä määräyksiä, voidaan
l y h ^ ä teokkaampiin toimexyäteisiin,
demokraattisen yksimielisyyden luoml-seksL
'
Juuri kokouksen edellä ilmoitettiln-kin,
että k«<kid kokouksen syndikalis-tiset
edustajat on vangittu matkallaan
kokoukseen. Ketkä olivat tämän t o i ­menpiteen
takana, ei ole suinkaan
vaikea arvata. Mutta huippukohdaksi
muodostui kuitenkin se, Jcun 141 kom-mmiistiselta
kokousedustajalta aivan
yksinkertaisesti kiellettiin kokousedus-tus.
.Tätä toimenpidettä perusteltiin
vain sillä, että kommunistinen puolujä
heti ihnan muuta erottaa toimestaan. Kreikassa toimii salaisena eikä K r e i k an
Kuudennessa artiklassa kielletään
kuntia asettamasta virkamiehineen
sellaisia ehtoja, että heidän pitäisi
kuulua johonkin ammattiyhdistykseen
Seitsemännessä artiklassa annetaan
yliprokuraattorille oikeus vaatia l a i l l i s ­ta
edesvastuuta kaikille, jotka ryh­tyvät
tekemisiin laittomien lakkojen
kanssa.
N O R J A . Norjan suurkäräjät h y ­väksyivät
4 toukokuuta 1927 l a in
pakollisesta välitystuomiosta, jonka m u ­kaan
englantilaiseen malliin rajoite-
Kommunistipuolue^
Kp:n yykoille ja työväeq^ piiri
lomdeiiiien
TARMOKKAASEEN .TYI^HÖN PIIRIN SYYSJUHLIEN
VALMISTAMISEKSI
Tiistaina heinäkuun 24 p. pitä­mässään
kokouksessa piirikomitea
päätti piirin syysjuhlat järjestää pi­dettäväksi
syysk. 2 j a 3 p. Port
Arthurissa, tuonnempana ilmotetiilla
kentällä. Juhlille m.m. järjestetään
näytelmä-, runonlausunta- ja urhei­lukilpailut
useammassa sarjassa.
Piirikomitea puolestaan täten ke­hottaa
myöskin kaikkia työväenjär­jestöjen
näytelmäseuroja ottamaap
osaa naytelmäkilpailuihin ja ajoissa
valmbtautumaan niihin. Kilpailu-kappaleet
saavat olla joko huvinäy­telmiä
tai vakava-aiheisia, korkein­taan
2-näytöksisiä. Erikobesti keho­tamme
tämän ottainaan huomioon
Fort WiHiamiri, Intolan, Nolalun
ja Port Arthurin näytelmäseurojen.
Samoin piirikomitea velvottaa
kaikkia kpt:n yksikköjä ajoissa va­litsemaan
jokaiselta paikkakunnalta
joko yhden tai useampia henkilöitä
ottamaan osaa runonlausuntakilpai-luihin,
sekä huolehtimaan siitä, että
valittu henkilö tai henkilöt täyttä­vät
kunnollisesti tehtävänsä. Kilpai-luihin
osanottoa ei saa ottaa ainoas­taan
palkinnon toivossa, vaan että
kilpailut muodostuisivat joukkokil-pailuiksi,-
se on pääasia.
Jokaisella paikkakunnalla on ur­heiluun
innostuneita tovereita. Muo­dostakaa
joukkue, vaikkapa pienem­pi.
Harj otukset käyntiin ja mukaan
kisakentälle syysk. 3' p.
Kaikkiin kilpailuihin saa ottaa
osaa kommunistipuolueen, S. järjes­tön,
metsätyöläbten järjestön, K.
nuorispliitön ja naisosastojen jäse­net.
Urheilukilpailujakaan ei voida
järjestää urheiluliiton sääntöjen mu­kaan
'kun liiton osastoja ei ole kuin
Port Arthurbsa. Tällä kertaa täy­tyy
vielä järjestää avonaiset kilpai­lut
eri järjestöjen jäsenien kesken.
Kilpailuihin osanotto-ilmotukset
on tehtävä viimeistään elokuun 20
p. mennessä seuraavalla osotteella:
Juhlakomitea, 316 Bay St., Port
Arthur, Ont.
Tervetuloa juhlille! Muodostukoot
ne todellisiksi työläisten voiman
näytteeksi!
Piiri knndennen piirikomitea.
Terrori ammattiylidis^siiikettä vastaan
Viimeisimpinä vuosina on valkoinen
terrori ammattiyhdistysliikettä vastaan
käynyt eri maissa yhä ilmeisemmäksi.
Enstmftisinft vuosina maailmansodan
jälkeen kohdistettiin valkohien terrori
— kansainvälisessä mittaktuivassa k a t.
jsoen..— melkehi yksinomaan yksityl
siä henkilöitä vastaan, joskin siitä
joutuivat usein kärsinkään my&skin
vallankumouksellisen liikkeen koko­naiset
poliittiset ryhmittymätkin. A m -
mattiyhdistjrsliikkeen vainot oUvat v a l ­lan
erillisiä tapahtumia näiden t o i .
menpiteiden sarjasta j a verrattain h a r ­vinaisia.
Mutta sitä mukaa kun val­lankumouksellinen
liike kasvoi j a v a h ­vistui
sekä sai järjestelmällisen j a l a n ­sijan
työväestön suurien joukkojen
keskuudessa j a kävi yhä vaikeammak­si
esteeksi k ^ t a l i s t i e n rajatonta r i i s.
si esteeksi kapitalistien rajatonta riisto-halua
vastaan, katsoi porvaristo itsensä
pakotetuksi mjröskin julkiseen hyökkäyk
seen ammattiyhdistysliikettä vastaan.
X^akto-oikeuden kieliäminen. työväen
taloudellisien järjestöjeii heikentämi­nen
j a lakkauttamiset tulivat entistä
enemmän päiväjärjestykseen kapitalis­tisten
valtioiden politiikassa.. R i s t i r e ^
ammattiyhdistysliikettä -vastaan kan­sainvälisessä
mittakaavassa saavutti
tätiäh asti korkeimman huippukoh­tansa
vuonna 1927. Erikoisia lakeja;
lakkoja j a ammattiyhdistysliikettä vas.
taan laadittiin silloin amaklh seuraa­vissa
Buropan maissa: Englannissa,
Norjassa. Italiassa, Sveitässä j a e-räissä
toteissakin maissa, l a i l l i n e n , l a k -
kokielto ja ammattiyhdistysliikkeelle
vihamielinen oikeudenkäyttö otettiin
käytäntöön Saksassa j a Amerikan Y h ­dysvalloissa.
Ammatillisten järjestö­j
e n hajottamiset j a tuhoamiset, am­matillisten
lehtien ja kirjallisuuden
takavarikoimiset, vangitsemiset, kidu­tus
j a murha, kas siinä aseita, joita
porvaristo valkoisen terrorin maissa
on käyttänyt ammatillisen liikkeen jä­seniä
vastaan. Henki o n sama kaikis­sa
maissa, olkoon, että niissä vallitsee
demokiatia tai f asdsml, — ainoastaan
menettelytavat eroavat hieman toisis­taan.
Iässä muutamia esimerkkejä:
E N G L A N T I . Englannin l i ^ o . ja
ammattiyhdistysiaki 29 p:Itä heinä­kuuta
1927 sisältää lyhykäisyydessään
seuraavaa: Lain en.slmäinen artikla
selittää määrätyt ryhmät lakkoja
kokonaan laittomiksL l A i t t o m i l n l a k ­k
o i h i n nähden ei ole aikaisemmin
my&mettyä lakkovapautta. Jotka jär.
jestävät t a i ottavat osaa laittomiin
laktridhin, ovat s i i ^ vastuussa j a r a n ­gaistaan
j a ammattiyhdistykset ovat
velvolliset korvaamaan niistä aiheutu­vat
vahingot. Suurlakko, k a i k k i po­liittiset
lakot j a myötätuntoisuusla-kot
ovat tämän mukaan laittomia.
Edelleen seUtetään laittomiksi kaikki
lakkotoimehpiteet, jotka ovat täh-dät3rt
K i i n a n valtausta vastaan t a i
sotaa vastaan, on tähdätty
Neuvostoliittoa vastaan. .
L a i n toisessa artiklassa kielletään
ammattiyhdistyksiä asettamasta jä­senilleen
mitään kurinpidollisia r a n.
gaistuksia (kuten erottamista ammat-tiyhdis^
Esestä jne.) rikkuriuden j(äi-dosta.
Rikkureilla o n oikeus ammat­tiyhdistyksiä
vastaan, j o t k a ovat erot­taan
työläisten yhdistymis- j a l a k k o -
oikeutta. Tässä laissa selitetään, k u ­ten
Englannis-sakln. joukko lakkoja
laittomiksi. Ammattiyhdistykset ase.
tefaan edesvastuuseen laittomista l a ­koista
j a velvoitetaan noudattamaan
välitystuomioita. E i ainoastaan a m ­mattiyhdistykset
vaan myöskin n i i ­den
toimitsijat j a työläisetkin, jotka
kieltäytyvät noudattamasta välitys­tuomiota,
asetetaan edesvastuuseen.
Rangaistusta voidaan antaa aina 23,-
000 kruimun sakkoon tai 3 kuukauden
vankeuteen asti. Onko lakko laillinen,
sen täytyy ammattiyhdistysten aina
ensimmäiseksi voida todistaa.
I T A L I A Aina sUtä asti kun fas-cistinen
hallitusjärjestelmä saatettiin
voimaan tässä maassa olivat ammat­tiyhdistykset
jatkuvien vainojen alai­sina,
kunnes ne lopulta kokonaan kiel-lettUn.
kapitallstiluokka hyväksy sitä. Porva­rillisten
edustajain myötävaikutuksel­l
a saivat reformistit sitten edustajako-kousessa
läpi päätöksen Amsterdamiin
liittymisestä 332 äänellä 1 vastaan.
Amsterdamin intematibnale on täl­laista
laitonta keinoa käyttäen saa­nut
lisän länsieuropalaiseen "lainkuu­liaiseen"
kaartiinsa, gftmniia tavalla
suunnilleen on aikaisemmin tehty
Rumaniassa; Bulgariassa Ja muutamis­s
a , muissakin maissa. Työläisten on
syytä sen vuoksi kaikkialla tarkoin
seurata, mitä heidän järjestöissään r e ­formistiset
ainekset kulloinkin hääri­vät
Tyorai
KANSAINVÄLINEN KENTT.4JUHLA
Juhla on ollut j a mennyt. Pilvinen
ja sateen uhkainen päivä oli vain es­teenä,
että juhlista ei muodostunut
n i i n s u i u l a kuin oli toivottu. Suoma­laisen
väestön osanotto juhliin o l i
kyllä odottamattoman suuri. Julilien
rahallisen puolen tulosta-el Ole \'ielä
tiedossa, sillä tilitykset o n vielä kes­ken.
Sitä paremmin juhlien Järjestely-puclesta
on ollut ankaraa kritiseeraus-
Vuoden 1926 lopulla kiellettiin k a i k - ta, etenkin suomalaisten taholta, jotka
k i ei-fasclstiset ammattiyhdistykset
samoin kuin kaikki muutkin opposi-tiojärjestöt.
Mussolini antoi dekree-tin.
Jonka mukaan kaikkien aikaisem­min
vapaiden ammattiyhdistysten, m i ­käli
ne eivät kuuluneet fasdstiliittoon,
oli hajottava j a luovutettava' varansa
valtiolle ennen, saman vuoden marras,
kuun 1 päivää. • Tottelemattomuus
asiassa sanottiin käsitettävän maan­petokseksi.
Uusi työlainsäädäntö sisältää mJn
seuraavia määräyksiä: Lakot ovat k a i ­kissa
tapauksissa kiellettyjä j a välitys-tuomioistuinten
petokset ehdotto­man
sitovia. Työläinen, joka rikkoo
näitä määräyksiä vastaan, fäss«tf6-
taan 1—3 : kuukauden vankeudella.'
K u n kolmea useampi työläinen kes­keyttää
työnsä tai tekee , sitä niin,
että siitä katsotaan koituvan tuotan­nolle
aiheetonpa yahinkoa, rangais.
taan Johtajat 1—2 vuoden vankeudella.
Valtion virkamiehet rangaistaan työstä
kieltäjrtymisestä 1—5 kuukauden van­keudella,
joka yllyttää työseisauksiin,
rangabtaan vankeudelal kuudesta
kuukaudesta vuoteen,
"Työläisten Magna' Chartassa", k u ­ten
mussolinilaista työlakia Dimite-tään
ivallisesti, sanotaan kolmannessa
K^kälässa "Järjestäytymisvapaudesta":
'Ammatillinen tai yhtebkunnallinen
Järjestäyt3miinen on vapaa; kuitenkin
on ainoastaan laillisesti tunnustetulla
ovat tottuneet erilaisiin juhlimisiin,
nimittäin tottuneet aina kenttäjuhlien
yhteydessä samaan jotain muutakin
eikä ainoastaan tanssia. Jota oli tääl.
lä järjestetty. Juhlien ohjelmallinen
puoli oli kyllä huono, kun ei ollut m i ­tään
muuta kuin suomalaisen ryhmä
N A T I O N A L M I N E R S R E U E P cnw
M A T E E N E D U S T A J A N M A B i n v '
H E N D B I C K S O N N I N M A ^ S T
O B J E L M A
Hefttäknolla:
Sudbury 23
l£vack cy> ^
Creighton Mine 7„
Long Lake ".V
Elokmilla:
Wanup ........~...... 1
Whiteflsh . . . . . . . . . V . 1 ^
Beaver Lake , J
Espanola Station 4 f"
Bruce Mines " "5
Sault Ste. Marie, Ont. g
Sault Ste- Marie. Mich. . . ""' 7
Sokerisaarl. M i c h . g J
Yllämainituilla paikkakunnUia ny
detään ottamaan huomioon tämi
matkaohjelma j a Järjestämään SL
viettoja eli iltamia, sekä huoiehtL
maan ilmotukslsta, että kaikista ryh­mistä
saapuisi mahdollisimman lukull
sat kuulijakunnat seuraamaan a i ti
Mvihiilenkaivajlen y l i vuoden kestä-nyt
lakkotaistelu on opettanut Oa
välttämätöntä tietää mitä koliläkko-rint&
malla tapahtuu.
. K a i k k i mukaan avustamaan lakko­laisia
v heidän, taistelussaan kuuden,
tuntisen työpäivän saamiseksi ja palk-katasonsa
tukemiseen, että olisi mahl
dollisuus elämän välttämättömyyden
säilymiseen.
Yllänimltetyn komitean Torontoa
keskuksen puolesta.
Toveruudella:
-• Martin Hendrickson.
kolmannen taholta esitetyt neljä p y -
ramiidia, siinä ollen kaikki ohjelma.
Jos ei tanssia ota lukuun jota oli k y l ­läkin
j o iltapäivällä. Toisten kansalli-ja
valtion kontrollin alla olevalla (siis
ainoastaan fascistisella ammattlyhdb-tyksellä)
syndikaatilla oikeus lain edes-
§ä edustaa koko sitä joukkoa työläbiä
tai työnantajia, joita varten se' on
perustettu suojelemaan heidän etujaan
valtiota tai muita ammatinharjoittaja-yhtymiä
vastaan, Ja ainoastaan sellaL
sella Eimmattiyhdistyksellä on oikeus
solmia joukkotyösopimuksia kaikkia
jäseniään varten sekä kantaa jäsen,
maksuja j a olla edustettima jäseniensä
kautta Julkisissa laitoksissa."
A U S T R A L I A . Täällä on esitetts
laki, jonka mukaan Järjestöt Ja työn.
antajat, jotka ryhtyvät lakkoon tai
sulkumi, tuomitaan 1,000 punnan sak­koon
j a yksitjrbet henkilöt samallhi^
sessa tapauksessa 50 punnan sakkoon.
Rangaistuksen uhalla on; kielletty m i ­tään
tavaroita pitämästä "mustina"
(t.s. saarron alaisina), j a kaikki am­mattiyhdistykset
ovat aineellisesti vas.
tuussa Jokaisen jäsenensä toiminnasta
suuksien taholta ei oltu tuotu mitään
ohjelmaa.
Tästä samasta oli kyllä suomalabten
puolesta arv(tetelua ennen Juhliakin,
koska tiesimme ohjelmaa olevan vä­hän,
mutta emme uskoneet sen k u L
tenkaan niin vähään menevän,
asiaa kritiseerasimme, n i i n tobet k a n -
sallbuudet selostivat, että heillä ei
ole tapana mitään ohjelmaa Juhlis­saan
olla, ainoastaan Jotain kilpai­luja,
joten vähemmistönä emme pal­joakaan
siihen voineet. Kuitenkin;
kun ensivuonna järjestämme, on tämä
puoli otettava huomioon Jo n i i n pai.
jon aikaisemmin, että Varmasti tie­dämme
mitä kaikkea juhlissa tulee
olemaan. -
ivnXÄ OLEMME ^"TEHNEET IJNIO.
N I S T I S E N TYÖN ETEEN^?
Puolueen Montrealin kolmas solu
viimeisessä kokouksessaan- nosti k y .
symyksen jäsenistölle, mitä- on tehty
etenkin suomalaisten keskuudessa
unionistisen jtyön edistämbeksi. Tar­koin
harkittua huomasimme sen hjrvin
köykäiseksi. Vastaväitteet joilla selos­tettiin,
että suomalainen kielen taita­maton-
ei voi mitään/uniossa. tulivat
hyvin selvästi kumottua, sillä kielen
taittamattomaUakin on tehtävänsä!
uniossa, kun vain oikein STnmärtää
unionistisen työn. Myöskin solun ko­kouksessa
velvoitettiin, että nsrt jö
unloissa olevien on tarkoin seurattava
unioinsa toimintaa sekä oltava apuna
tobllle unlon Jäsenille heidän toimin­nassaan.
Myöskin tulee Jokabeh koet-taa
vaikuttaa, että vielä unioista pois­saolevat
tulbivat heti yhtymään am­mattialansa
unioon. Jokaben kohdal­taan,
etenkin puolueen Jäsenten, pitää
alkaa ymmärtämään unionistisen toi­minnan
tärkeys työväenliikkeessä ja
sen takia myöskin ryhtyvän n i i h in
kaupungille. laskelmien mukaan voi­taisiin
tänä säästää 5-sataa tuhatt»
kaupungille. ' Voimalaitos tulisi ole.
maan n i i n suuri, että sUtä saataisiin
voimaa kaUpungih'vaIabtukseen ynnä
mi^Jdn yleisiin kaupungin tarkoituk­siin
ja osa v o i t a b i i n myydä ulos.
Rakennusta varten tultaisiin ottamaan
K u n |~erikoblaina.
selostetaan, että nuorisolle opettavais­ten
filmien avulla voidaan opettaa pai-
Jon enempi k um kouluissa elämän to­dellisuutta.
Jota pääasiassa nuoriso \
tarvitsee. He eivät tarkoita kaikkia
fUmlä, mutta kasvatuksellbet parem­mat
fihnit, j a sen t a k i a pitävät la­kia
sopimattomana.
K E S K U S T E L U OMAN VOIMALAI­T
O K S E N R A K E N T A M I S E S TA
Kaupungin hyvinvointikomitea on
alkanut valmistaviin keskusteluihin 0-
man voimalaitoksen rakentamisesta
SUURTA U U T T A PÄÄTE- J A KES­K
U S A S E M A A SUUNNITELLAAN
Montrealiin summitellaan uutta
suurta pääte- j a keskusasemaa, joka
palvelisi rautatie- Ja satamaliiken­nettä.
Jopa paikallbta katuvaunulii.
kennettäkin. Suunnitelman kustan-nusarvioina
o n mainittu noin 70 m i l ­joonaa
dollaria. Kustannuksien suo-rittambeen
ottaisivat osaa luttohalli-tus,
inaakunta, Montrealin kaupunki,
C. N. R. j a C. P . R . Saattiaa kestää
kymmenen vuotta ennenkuin sen ra­kentaminen
suoritetaan loppuun, Jos
hankkeesta parina seuraavana vuo­tena
tulee tosi. — J .
TorontoD uutisia
Amsterdamilaista
^'kansanvaltaa"
Joitakin aikoja sitten kierteli E u -
ropan sosialidemokraattisissa sanoma­lehdissä
"ilosanoma", että Kreikan
ammattijärjestön edustajakokous on
vain yhden ää&en vastustusta lukutm-ottamatta
päättänyt liittyä ;Amster-damin
intemattenaleen. ValaJstak-semme
Amsterdamin'kannattajain me-nettel3^
poJa. teemme seuraavassa ly­hyesti
selvää, miten tämä erinomaL
nen "yhtenäisyys" saavutettiin:
Kreikassa on. kuteii tunnettua, dU
lut vain yksi ammattijärjestö. T&nän
Järjestön sisällä on aivan viime a i ­koihin
asti ollut t i l a a sekä reformb-teille.
s]mdikalisteille että kommunb-teOIe
Äskettäin pidettyyn ammatti­järjestön
kokoukseen oli esitetty otet­tavaksi
käsiteltäväksi myöskin kysy­mys
liittymisestä Amsterdamiin.
Tämän kysymyksen johdosta oli am­mattijärjestön
reformistinen Johto mo­bilisoinut
kaikki voimansa taisteluun
saadakseen enemmistön Amsterdamiin
liittymisen puöldle. Mutta siitä huo­limatta,
että edustajavaaleissa oh käy­tetty
kaikki mahdolliset keinot, jotta
kcdcoukseen saataisiin Amsterdamia
kannattava enemmistö, valittiin s o -
InHikseen myöskin edustajiksi 141 kom­munistia
j a joukko syndikalisteja. Am
eikä millään verukkeilla enään jäädä
pob niistä.
H E R R A MACDÖNALD P U H UU
MONTREALISSA
• \
Canada-niminen klupi tulee järjes­tämään
herra MacDonaldille päihetl-lalsuuden
Ja illatsun elokuun 6 päivi^
illalla. Tämä "suuri työväenmles" t uL
tuaan Canadaan esiintyykin ainoas­taan
porvarillisten klubien toimeenpa­nemissa
tilaisuuksissa j a illatsuissa;
työläiset Canadassa tuskin häntä ovat
pyytäneetkään esiintymään, sillä hä­nen
työnsä kotimaassaan Englaimlssa
on siksi.tunnettuja, että Canadan työ­läiset
eivät paljoakaan välitä tämän
herraja liikkimhoista.
T E A T T E R I K I E L TO
Alle kuudentoista ikäisten teatteri-kiellosta
on kauiningin poliisipäällikkö
antanut taasen ultimatumin. Jossa
määiätään kaikkien poliisien pitämään
tarkkaan sihnällä, ettei missään teat­terissa
rikota lakia laskemalla alle
kuusitoista vuotiaita sialle. Jos r i k .
komista huomataan, tullaan rikkojat
rankaisemaan. Teatteriyhdistyksen
SEITl^ENTOISTA.KERROKSINEN
PILVENPIIRTÄJÄ
Kaupungin .yiranomabet ovat an­taneet
luvan 220 Jalan korkuisen ja 17
kerrosta käsittävän, pilvenpiirtäjän
rakentamiseen Canada Permanent
Mortgage Corporationille, . Adelaide-ja
Bay-katujen lounaiseen kulmaan.
Rakeimuslupa on kuitenkin ehdolli­nen
Ja riippuu sen lopullinen hyväksy­minen
siitä,,jos syyskuussa pidettävä
kaupunginneuVoston kokous h3^äksyy
suuimitellun ehdotuksen sen kunnalli­sen
asetuksen hylkäämisestä, millä r a.
kennusten korkeus rajotetaan 130
Jalkaan.
Rakennus tulee valmistettavaksi t e ­räksestä,
sementistä, Jkivestä j a tiilistä.
Urafcoitsijbita pyydetään lähipäiviiiä
jättämään tarjouksensa" rakennustöi­den
suorittamisesta, sillä rakennuksen.
Jonka mittasuhteet ovat 96—160 jal­kaa,
tulee olla v^miina/syksyllä 1929.
K u n tämän pankkiiriiiikkeen raken­nus
valmistuu, niin voimistuu enti­sestään
puheenpard siitä, että Bay
Street on "Torontcm rahakatu."
S. Ji OSASTON PUOLIVUOSI.
• K O K O U S
sterdamin kannattajain ei ollut näin-rflen
onnistunut sulkea kokoukses­t
a pob täydellisesti opptKitiota.
puolesta on selostettu tilannetta v a l ­keaksi,
siHä vanhuksiakin tulee teat­teriin
lapset mukana j a jos he fl-mottaa
lapsien ijän olevan 16:sta, n i in
mitäpä teatterin omistaja sille sitten
voi. Sama suhde on jos pyrkii sisälle
tyttöjä, jotka voivat olla vasta vaikka
14 j a kuitenkin ilmottavat itsensä 16
vuotta täyttäneeksL Kuitenkin teat­terit
tätä l a k i a nuodattaa n i i n kauim
kun saavat sen lainlaadinn^lista tietä
rikkL Teatterien omistajain puolesta
S. J. TImmlnsjn OS. puolivuosiko-kotis
pidettiin 15 jfilvänä. Valittiin
toimitsijat tulevalle tc^mintakaudeHe.
TarkistettäiQ mennyt osaston Ja alao­sastojen
todmihta. -Niissä huomattiin
paljon puutteellisuukda j a heikkouk­sia.
Heikkous toiminnassa johtuu jä­senten
välinpitämättömyydestä- Hyvin
pieni on ollut osanotto kokouksiin.
Samoin jäsenluku osai^tossa^^on pieni.
Monet: puohieeseeu kuuluvat eivät
kuulu suomäL csastooh - t u s k i n tie­tävätkään,
että puolueeseen kuulumi­nen
ja osastoon int^Ti^^Tnini:'?! el ole
samaa. Toivottava olisi, että nyt a l -
kMieax puolivuoden aikana yhtyisi 0-
sastoomine enempi jäseniä j a toimin­t
a VilkastuisL Puolueen agitatsioni-muut
komiteat pitäkööt huolen siitä.