Vapaus, September 15, 1959

              Sivu 2" Tiistaina, syysk. 15 p. — Tuesday, Sept. 15, 1959
VAPAUS
( U B E R T T ) ' — Indepenaent Labor
Organ:. of. F i n n i s h .rCanadians.' E s -
tablished Nov. 6, 1917. Authorized
as second class m a i l b y the Post -
: Office Department, 'Ottawa. P u b -
. lished thrice . \veekly:-^ Tuesdays;
Thursdays and, Saturdays by Vapiaus
Publishing Company- L t d . , ät 100-102
E l m St. W., Sudbury, Ont.; Canada.
rTelephones:' Bus. Of f ice O S ; 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manaiger
E. Suksi. Editor W. E k l u m t - M a i l i n g
address: Box 69, Sudburyi Ontario;
Advertising rates upon ^application.:
Translation free-of charge.
T I L A T J S H I N N A T :
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
. 3 k k . 2.50
Yhdysvalloissa: 1 v k . 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 k k . 5.25;
SYNTYMÄ- i
PÄIVIÄ ;
g 0 Q p 9_p_p O Oft p Q p j^q^p_p op O o 0 0
YK:n Yleiskokouksen alkaessa
Y K : n yleiskokouksen 14:sta istunnon alkaessa tänään,
syyskuun 15 päivänä, kiintyy huomio siihen miellyttävään
tosiasiaan, että "kylmä sota" on jossakin määrin laimentunut
poliittisesti yalJitsevan "suojasään" ansiosta.
"Suojasään" ilmiöinä voidaan todeta, että neuvottelu
Länsi-Berliinin-tulevasta tilianteesta ovat edelleen käynnissä,
v a i k k a ulkoministerikokous keskeyttikin työnsä varsinaisia
tuloksia siinä suhteessa saamatta; yleisenä käsityksenä on,
että korkeimman portaan neuvottelut ovat väistämättömästi
edessä, ja että pääministeri Hrushtshevin Yhdysvalain vie­railusta
voi t u l l a tärkeä edistysaskel, ei vain Neuvostoliiton
j a Yhd^^svaltain välisten suhteiden perusteelliselle muutok­selle,
vaan rhyös vissien polttavien kiistakysymysten ratkai­sulle
Euroopassa; tiseita vuosia paikallaan tallannut aseista-riisumiskonferenssi
pääsee myös uudelleen aloittamaan työn­sä
nyt k u n länsivallat tunnustivat "toisen osapuolen", sosia­listiset
maat, tasa-arvoiseksi neuvottelukumppaneikseen s i ­ten,
että aseistariisumiskomiteassa on yhtä monta kapitalis-tistista
ja sosialistista maata, jotavastoin aikaisemmin oli
kapitalistimailla suuri numerollinen ylivoima.
Kuten sanottu, kaikki tämä — joka yleisesti tunnetaan
"suojasään" nimellä — tulee helpojttamaan myös Y K : n yleis­kokouksen
työtä, ja tekee mahdolliseksi sen, että Y K puoles­taan
voi edelleen myötävaikuttaa suojasään kehittämiseen.
Ehtona on vain se, että on hyvää tahtoa yhteisesti hyödyl­listen
j a edulhsten tavoitteiden hyvak.»?!.
Yhtenä ensimmäisena koetinkivenä, minka eteen Y K ; n
yleiskokouksen neliastoista istunto joutuu, on kysymys K i i ­nan
kansantasavallan laillisten oikeuksien palauttamisesta
Y K : n lasenmaana.
Viimeksikuluneet vuodet ovat kiistattomasti osoitta­neet,
etta Kiinaa ei voida kukistaa eika suuremmin vahin­goittakaan
silla, etta s i l l a estetään mahdollisuus osallistua
Y K : n tyohon ja toimintaan. Kiina on edistynyt taloudelli­sesti
ja poliittisesti poikkeuksellisen nopeasti, oikeastaan ko­ko
maailmaa hämmästyttävän nopeasti siitäkin huolimatta
vaikka Yhdysvallat on saanut "äanestyskarjansa" avulla este­tyksi
Kiinan saamasta laillista asemaansa YK:s?a.
Toisaalta on yhta kiistatonta, etta Y K tarvitsee valtta-mättömasti
Knnaa. jos se mielii ratkoa yleismaailmallisia
ongelmia. Onhan ilman muuta selvaa. etta jos neljännes
ihmiskunnasta jatctaan poiS Y K : n jasenyvdcsta. mm s i l l o in
ei ole mahdollista ratkaista mitaan sellaisia asioita, mihin
tama ihmiskunnan ncliannos an syvsta tai to'sesta kiintvnvt
Kaikesta tasta huolimatta huhtaan, etta Yhdysvaltain
hallitus vaatu edelleen diplomaaitiedustuk.sensa kautta kai­k
i l ta sen "avustusta" nauttivilta mailta, etta niiden täytyy
äänestää K i i n a n jasenoikeuksien palauttamista vastaan, k u ­ten
Washington on määrännyt. Samalla kertaa olemme näh­neet,
etta "isannan aanella" on viela painoa Ottavvassakin,.
koska Diefenbakerin hallituksen sanotaan valmistuvan joi­denkin
tekosyiden perusicclla äänestykseen Yhdysvaltain
mielettömän K i i n a n politiikan puolesta j a K i i n a n kansanta­savaltaa
vastaan.
Kysymys Kiinan ;ascno:keuk.sista on r am yksi monesta
pulmakysymyksesta. mitka tulevat Y K : n yleiskokouksen
ratkaistavaksi, mutta sekin tosiasia osoittaa jo, etta mitaan
edistsyta ei saavuteta hurskailla toiveilla j a tekopyhällä oma-'
hyvaisyydella.
Canadan'-velvollisuus yhtenä Y K : n huomattuna jäsen­maana
on pyrkiä itscnai.sen ohiclraan j a omien kansallisctu-jen
ajamisen perusteella snhcn, ctla nyt alkavasta Y K ;n
yleiskokouksesta.^ tulee todella kansojen perusetuja ajava is­tunto,
mika edistaa kansojen ystävyyden j a kansainvälisen
rauhan asiaa rauhanomaisen rinnakkaiselon periaatteen
mukaisesti.
Britannian tulevista vaaleista
K u t e n pohittiset huomioitsijat ovat ennustelleet. Bri­tannian
pääministeri Macmillan paatti jarjestaa parlament­tivaalit:
tänä syksynä, vaikka hänen hallituksensa oli.si voinut
perustuslain mukaan olla vallassa ensi toukokuuhun asti.
Tämä essuinkaan tarkoita sita, että torypuolue olisi " k y l ­lästynyt"
halhtusasem.aansa, vaan sitä, ett^. puolue j a e r i ­koisesti
m r. Macmillan .pitaa voiton mahdollisuutta parem­pana
nyt k u in ensi kevaana. Juuri uudelleen valtaanpääsyn
takia nämä vaalit järjestettiin hieman ennen määräaikaa.
Muistaa ..nimittäin sopu, etta kesän aikana on i l m e n n y t ioi-pumista
Britannian talouselämässä, ja se on eduk-si hallituk-sellej
jotavastoin mahdollisen talvityöttömyyden jälkeen ke-,,
vätvaalit olisivat niin ja näin. ' • ;
Pääsyy, miksi mr. Macmillan, järjesti nämä vaalit j u u r i'
nyt on kuitenkin löydettävi.s.sa kansainvälisestä tilanteesta.
Tiedoittaessaan tulevista vaaloLsta mr. Macmillan korosti n i ­menomaan,
että hänen puolueensa menee vaaleihin rauhan
tunnuksin! Mr. Mac-millanin Moskovan matkasta saatim-suurelle
yleisölle .sellainen kuva, että juuri hän on se mies,
joka. on ;:Britanjiia.ssa kaikkein tehokkaammin t ö i n^
Iteimman portaan neuvottelujen aikaan saami.seksi, ja etta
hänen ansiostaan .saatiin järjestetyksi pääministeri Hrusht­shevin
ja presidentti Eisenhowerin vierailut. Tämä-on lo-j
d e l la hyvä valttikortti torypuolueen käsLssa! Kuten Cana­dan
j a muidenkin maiden kansat, Britannian kansa haluaa
ennen muuta kansainvälisen rauhan säilyttämistä. Tämän
vuoksi on kehittynyt maailmanlaajuinen kansanliike, mikä
vaatii poräänantamattomasti korkeimman portaan neuvolte-
; lujen pitämistä kansainvälisten - kiistakysymysten neuvotte­luratkaisua
varten rauhanomaisen rinnakkaiselon periaatetta
seuraten.: Kouluuntuneena.ja.ta
Macmillan käsittää, että j u u r i tässä on avain uudelleen vali­tuksi
tulemiselle ja siksi hän on omaksunut rauhantunnuk-sen
vaalivaltikseen. Se on myös kaunis tunnustus brittiläi­sille
rauhanpuolustajille!
Tämä rauhantunnus saattaa Työväenpuolueen melko tu-kaalan
- asemaan nimenomaan siksi, kun Työväenpuolueen
oikeistojohto on soutanut ja huovannut täs.sä tärkeäs.sä kysy­myksessä
ja antanut harkitsematta kannatuksensa Yhdysval­tain
sotaiselle ulkopolitiikalle, NATO—SEATO-liittojen^tu-kemisen
avulla. • , •
- John Lindell.'Malartic^Que.; täytti
.syyskuun 9 pnä 60 vuotta.
Jacob Jarvis,: Lbckerby^ Ont:, täyt­tää
tänään, syyskuun 15 päivänä 79
vuotta.
Vili Lampinen, Toronto, Ont., täyt­tää
perjantaina, syyskuun 18 päivänä
60 vuotta. '
J. Teltokangas, Port Arthur, Ont.,
täyttää lauantaiha, syyskuun 19 p na
80 vuotta. • ____ . •
Hanna Heinöiden. Sault Ste. Marie,
Ont., täyttää lauantaina, syyskuun
19 päivänä 87 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tuttävain
onnentoivotuksiin.
USA:h suostumus vaadittiin
L aosin hallituk
SAK ennustaa
jälleen joukko-
H e l s i n k i . — Joukkotyöttömyyttä
on odotettavissa ensi talvena, vaik­kakaan
työttömien määrä ei toden­näköisesti
tule kohoamaan viime
työttömyyskauden tasolle, selite­tään
S A K n k u l k u l a i t o s t e n j a yleis­ten
töiden ministeriölle jättämässä
työllisyystilannetta koskevassa lau­sunnossa.
Työttömyystöiden järjes
tämiseen o l i s i varauduttava j a niitä
koskevat suunnitelmat valmistetta­va
riittävän ajoissa, jotta työmaat
työttömyyden ilmaantuessa voitai
s i i n avata, jatkaa S A K .
Lau.sunno.ssa todetaan työtilan­teen
olevan u.seilla a l o i l l a jo nyt
vaikean, j a esitetään työttömyyden
licventämistoimenpitcinä mm. riittä­vien
määrärahojen varaamista val­t
i on tyovira.stoille nuden saannollis
ton töiden s u o r i t t a m i s t a varten sekä
v a l t i on j a k u n t i e n hankintojen si­j
o i t t a m i s t a entista suuiemma.s.sa
j m a a n n kotimaiselle teollisuudelle.
I K e s k u s l i i t t o toteaa k u i t e n k i n , ettei
I n a l l i a toimenpiteillä voida tyotto-
I myyden syntymistä estaa seka esit­tää
.sopivina tyoltomyystyokohteina
maanteiden, rautateiden, siltojen,
l e n t o k e n t t i en seka vesi- ja viemäri­johtojen
raksnnustoita.
Amerikkalaisen lehtimiehen J. Alsopin avomielinen
selostus USA:nttinkeutumisesta^I^^ asioihin
sen syntyyn
. S E I R I S T E L U T A VOISTA
SeiiruteliitavoLsta puhuttaessa fu-
Ite mieleen tata asiaa ka.sitteleva
l.ady Goushin k i r j a vuodelta 1863:
" E . ^ i i i n e r k i l l i n en (virheetön)
einanta huolehtii s i i t a . etta nais- ja
m i e s k i r j a i l i j a t on e r i s t e t t y loisis­taan
hänen kirjahyllyllään. Niiden
yhdssaoloa. elleivät ole avioliitos.sa,
ei pideta„ sopivana."
Amerikkalainen lehtimies Joseph
Alsop on kirjoittanut Laosin tilan­teesta
tavalla^ joka suorastaan sor­mella
osoittaa Laosin "maahan­tunkeutujat"
ja kriisin perustan.
Alsop ei epäröi kertoa, että Laosin
nykyisen hallituksen jäsenet roh­kenivat
mennä hallitukseen vaiiT
Amerikan luvalla ja että Sanoniko-nen
hallituksen terroriteot on
kaikld suoritettu Yhdysvaltojen
suostumuksella. Häh kertoo avo­mielisesti
myös siitä, että amerik­kalaiset
ovat lähetelleet sotilaalli­sia
neuvonantajiaan Laosiin, ilmei­sesti
Alsopin artikkelin tarkoituk­sena
on- selvittää amerikkalaisille
"kadun miehille", miksi Yhdysval­tojen
etuja pn puolustettava kau­kaisessa
.aasian kolkassa, mutta ul­komaille
lähetettynä kirjoitus muo­dostuu
selväksi aseeksi Yhdysvalto­ja
vastaan.
USAn SltOUMtJS LAOSIN
TILANTEEN PERiUSKYSYMYS
Joseph Alsop toteaa heti kirjoituk­sen
aluksi, että " L a o s i n tilanteen pe-rustosiäsia
on, että Eiscnhowcrin hal­litus
on sitoutunut sekä moraalise.sU
että poliittisesti -suojelemaan Lao­s
i a " j a että tämä sitoumus on nyi
tullut äärimmäisen tärkeäksi teki­jäksi.
SiU.en Alsop selvittää sitoumuk.^rn
l au taa. joka o.soittaa, etta USAn
l)uuttumi.sella Laosin asioihin on jo
pitka historia. Han kertoo Geneven
vuoden 1954 konferenssin paatok.scllii
muodostetun kansainvälisen valvon­takomission
vaikutuksesta Lao.siin
muodostettiin kokoomushallitus, joii-
I ka johdossa oli amcrikkalai.smiclincii
prin^.si Souvanna Phouma. mutta
jo.s.sa oli mukana myös maan it.senai-
.syytta puolustavia edustajia.
Tama hallitus ei kuitenkaan tvv-dvtianvt
kaikkia, j a mika tarkpinla:
-se " Cl miellyttänyt USA:ta. Al.sop
k i r j o i t i i i a avoimesti: "Amerikka v r i t -
tl lana aikana vastustaa koko v,u- '
kutusv.illallaan k o k o o mu.shallili;.s- j
.•suunnitelmaa'.
Tama amcrikkaiai.stcn puuttumi­nen
Laosin ?Ls;UMin asioihin aihein M
nia.issa pchittisen k n i sm mnan it.se-naisvvUa
edusUivion voimien nou.s-lc.
s.s-;i vastustamaan Yhdysvaltojen
väliintuloa. Taman knii.sn aikana
Amerikka antoi Laosin amcnkkaiaus-mielisille
piireille sitoumuksen, että
se "suojelee maata kommunistlag-gressiolta".
HALLITUKSEEN AMERIKAN
LUVALLA!
Tänfiä sitoumus antoi Laosin, taän-lumaspiireille
rohkeatta ryhtyä puu­hailemaan
suunnanniuuto.sta. Poh­d
i t t i i n mahdollisuutta muodostaa
voimakkaasti kommunisminvastainen
hallitus, mutta aluksi pelättiin .sen
herättävän maan edistyksellisLssä p i i ­reissä
vastarintaa. Uuden oikeisto­laisen
hallituksen miiodostamisyai-lieista
kirjoittaa Al-sop sanasta .sa­naan
seuraavaa:
" L a o s i n johtajat korostivat ame­r
i k k a l a i s i l l e tilanteen riskejä. Niinpä
e.sim. nykyinen ulkomini-teri Kamp-han
Panya käväisi Yhdysvaltain
suurlähetystössä ennen kuin hän
suostui menemään laosilai-sen puolu­eensa
kan.ssa uuteen hallitukseen.
Hän teki selkoa niistä .suurista vaa­roista,
joita uusi l i n j a merkitsi Lao­sille,
ja pyysi Amerikan muodollista
laetta Laosin alueellisen__yhtenäisyy-den
varmistamiseksi.
Kruununprinssi Savang teki samoin
j a pyysi tällaista taelta nykyiseltä
j Kaukoidän asioiden apulalsulkomi-
• nisteriltä J . G r a h am Personsilta. kun
i tama vieraili Laosissa juuri k r i i t i l l i -
.spjla hetkellä. Amerikan va.staus oli
liina sama. Yhdvsvallat lupasi Lao-
' -Sille favdcn tukensa ja vakuutti, etta
Kaakkois-Aasian- puolu.stu.sliitto tur­vaisi
Laosin atjKre.ssiolta".
' TERRORIA USAn
i SUOSTUMUKSELLA
A l 5 o p toteaa yhteenvetona edclli-
1 sosta, etta "nykyinen tapahtumain­kulku
ennustettiin Yhdv.svaltain h a l -
Iituk.sclle JO ennen kum pääministeri
Phoui Sananikonen voimakkaasti
kommiinislivastainen hallitus o l i edes
muodostettukaan .
Sen jälkeen Al.sop kertoo minkalai-sa
j a Samneuassa" h a j o i t e t t i in l u j a l l a'
kädellä".
;Ylläolevankaan tekstin takaa ci ole
vaikea löytää totuutta: terroristit
ovat Laosin itsenäisyyden puolusta­j
i a , kommunistinen valvontakoneisto
ilmeisesti tavallisia demokraattisia
järjestöjä. Mitä tulee "kommunis-i
t cn kontrolloimiin armeijan yksik­köihin",
n i i n Geneven .sopiniuksessa
vuodelta 1954 nimenomaan .sanotaan,
että ne pitää liiittää Laosin sään­nölliseen
armeijaan, mutta Sanani-kone
ei ole pitänyt tarpeellisena p i ­tää
arvossa päätöksiä, joita hänen
valtameren takaisen isäntänsäkin.
Yhdysvalat on eräänä Geneven n e u -
votteluosanottajana ollut hyväksy­mässä.
J a kaiken kukkuraksi Alsop todis­taa:
" K a i k k i i n näihin toimenpitei­siin,
jotka olivat kommunisteja är­syttävä
punainen vaate, ryhdyttiin
Amerikan nimenomaisella suostu­muksena.
. Lopuksi Al.sop kertoo maan edis­tyksellisten
voimien vastarinnasta
maan halliluk.spn Amerikan suostu­muksella
tekemiä terrorilöitä vas­taan
ja ilmoittaa, että kommunistien
vastarinta ci estänyt "lähettämästä
amerikkalaisia kouluttajia Laosin a r r
meijalle".
T . V A N T U M U K S E L L I S T A
" L O G I I K K A . ^ *
AmcnxkDlai.seu lehtimiehen logiik­ka
i'i e.sia hanta kaiken laman j a l -
. iccen syvltamasta hyokkaykse.sta ja
i L i i o j in tiinkei;tumi.sesla kommuniste-
I ja. Vielapa han vaatii amcrikkalai-j
sia va.<:taaniaan lupauksistaan L a o -
I .-ille. muuten saa ' A m e r i k a n ja v a r
I paan maailman asema Aasiassa s e l -
: laisen iskun, ellei sita mikaan voi
, koij;\ta . Samanlainen logiikka on
I invo.s Sananr.%onen hallituksella, joka
i Y K : l l e lahcitaina.s.saan veloomukses-i
.sa svvltaa pohjois-Vietnamia "sisai-
I .sen k r i i s i n puhkeamisesla".
j Se. mita Joseph .Alsop a r l i k k e l i s -
; .Siian kirjontaa, ei ole mitaan uutta
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
Port Arthur. — V i i m e k e s k i v i i k ­kona
suoritetussa yleisäänestykses-sä:
p u o l u s t i ratkaiseva.' enemmistö
annoksittcunväkijuomienx myyntiä
l u p a k i r j a l l a . v a r u s t e t u i s s a / t a r j o i l u:
paikoissa; 72554 äänestäen ' y e s ' ; ja
2515 äänestäen 'no'. Ravintolapai­k
o i s t a : a t e r i a i n yhteydessä väkijuo-m
a i n annoksittain 'myyntiä kannat­tavat
79(44 ääneistivät -yes' j a annet
t i i n > 2414 'nö'-ääntä. Näin ollen
76.6 prosenttia äänesti myönteisos-t
i . Yleinen osallistuminen kuiten­kaan
e i o l l u t k u i n 47 p r o s e n t t i a ää-nestyskelpoisista;
p ' i k o syynä välin­pitämättömyys
.tai kUuimuus aamul­l
a j a vesisade i l l a n suussa?
Yleiräänestyksen l o p u l l i s e t tulok­set
lähtetetäan Ontarion l u p a k i r j a -
lautakunnaUe, joka tulee ratkaise­maan
l u p a k i r j a i n suhteen,.
K a u p u n k i m m e äänestyksen tulok­s
i i n v e d o t M j u l i s t i F o r t Wi11iämin
kavipungin porinestari rouva iSeppä
lä kannattavansa myöskin Fort W i l
l i a m i s s a samanlaisen äänestyksen
s u o r i t t a m i s t a . Sitä kannattavat u-seät
valtuuston jäsenet, j n e.
» • •
Thunder Bay p i i r i n maakunnal-
11 .en p o l i i s i v i r a s t o n taholta ilmoi­t
e t t i i n , että kulkunopeuden rajotus-ta
höllennetään tä'lä a l u e e l l a siten.
Brigitte Bardot oli
hengenvaarassa
että hyvillä valtateillä s a l l i t t u k u l ­kunopeus
nostetaan 60 j a 55 m a i ; ^ -
l i i h . E i o le ku.itenkaan l o p u l l i s e s t i . ; -
j u l k a i s t u vielä kuinka paljon ajo­nopeus
on milläkin ; tiellä j a m i l l o i n :
muutos astuu voimaan. Siitä tiedo­tetaan
ensitilassa. '
S y k s y on t u l l u t , i l a l l a a o l i j o
kaupungissa j a ympäristöllä v i i m e ' •
v i i k o n p e r j a n t a i n vastaisena yönä javijft
lämpömittari näytti 30. Tänä keSä- .!
nä o l i k i n 119 hallayapaata päivää, -
eikä mikään s i l l o i n jäätynyt, 1U-.J.-,
kuunottamatta hitikan perunanvar-/. •
s i e n ' kärventymistä" k o l m i s e n viifc- <.,
koa sitten. - ...isi
P o r t A r t h u r i n näkjöradio, CECJ; . i ,.
T V as?ma oh-anonut voiman lisäys- »-v»
tä. Anomus on t e h t y B G r n j o h d o l le
j o syysk. 310 p., m u l t a t e h t i i n j u l k i ­seksi
v i i m e v i i k o l l a . — A T H
Aikamme naiset
syyskuun 16 pnä
•Port A r t h u r , Ont. — Ehkä on j ö
a i k a k u u l u t t a a maailmalle, että ele- '
tään sitä täällä Järvienpäässäkin,
v a i k k a suuret m y r s k y t k i n ovat m e i - '
tä pudirtelleet, n i i n ei sentään v a ­hingoittaneet.
N i i n piti vain kertoa j a s a m a l l a -• '
kutsua naisia k e s k i v i i k k o n a , syys­kuun
16 päivänä kokoukseen joka ''
nyt pidetään ensin alkuiun h a a l i l l a.
N a i n sitten taas alamme Aikamme
n a i s t en riennot reippain m i e l i n,
k u n olemme kesän aikana itseku-silta
toimenpueilla .Sananikonc a l o i t - i — saman totesivat mm. Neuvo.stolii-
11 hallitu.skautena: "Pohtavat kom­munistit
pidätettiin. Maa.scudulla te­l
o i t e t t i in kalkkein raikcimmin esiin­tyneet
terroristit. Kommunistien
kontroioimat armeijan vksikot riisut­t
i in a.seista . . KommunistLsen val­vontakoneiston
jätteet Phong Salys-utn
ja K i i n a n ulkoministeriöt joita­kin
viikkoja sitten antamis.saan v i -
rallisi.s.iii l:ui.suniioissa. Mutta se a n -
i.ia kuitenkin uuden, itse "paikan
p a a l i a ' Lao.sisla lähetetyn todisteen
silla. kuKa on todellinen maahantun-keuliija
Lao.sis.sa.
B r i g i t t e Bardot ja hänen vakuu­tusyhtiönsä
paasivat äskettäin pel­k
a l l a säikähdyksellä vauriosta, joka
.sattui kuvattaes-^a Brigitten uutta
f i l m i a "Babette lähtee sotaan". K u ­vauksen
aikana näyttämönä ollut i k m taval'aan koonneet energiaa ja-lentokone
törmäsi odottamatta j v o i m i a ottamaan vastaan kaikkia
pain aitaa, kaantyi p a n kertaa ym- | pahimpaakm. '
päri tasojen ja potkurin v a h i n g o i l - ! Kokous taaskin aletaan 1.30 päi-'
tue.ssa. Kone ei kuitenkaan ollut i l - • väTa j a I l m i tyttö o n m e i l l e luvan-mas.
sa. ja n i i n tilanteen aiheuttamas- : nut maukkaat p u l l a k a h v i t , että so­ta
Järkytyksestä selviydyttiin k o n - ^ p i i p a sinne senkin puolesta saapua,
jakkirvypyllä. i M e t i e t e n k i n taas pelataan seurape-
K u i n k a tavattoman arvokas B n g i t - ! leja sekä järjestellään toimintaam-te
Bardot on Ranskan e l o k u v a l e o l h - 1 me o i k e i l l e r a i l e i l ' e j a alamme i h an
.suudelle kay i l m i suta, etta hänet on tosissamme taaskin rynnistää,
vakuutettu sotaelokuvan ajaksi n. 94 , Naiset, j o t k a ovat olleet niin suu-.,
milj. Suomen markan arvosta. Nain r i l u k c i s m a meidän mukanamme,
suuresta summasta ei ketaan toista • toivotaan, että taaskin k a i k i n saa-,
ranskalaista näyttelijää ole koskaan , vutte j a myöskin tuotte itse k u k in
vakuutettu. Mutta nunpa Brigitte ' uusia j o u k k o j a mukaan. •
Cl muuta teekään k um ennatvksia. I Eipä nyt tällä kertaa muuta k u in
K u k a saa suurimmat yleisömäärät, j e t ta k e s k i v i i k k o n a syyskuun 16 päi-kuka
on lausunnoissaan avomielisem- j vana tavataan h a a l i l l a ja sinne men-pi
j a kenelle sanomalehdet tuhlaavat - iiaän k a i k i n joukolla.
enemmän palstatilaa? Syystei-veicin — T A S .
NLn TUOTANTO KASVAA
2 KERTAA NOPEAMMIN
KUIN USAn TUOTANTO
IVaMiin^ton. — Maailmantaloudes-
.'^a Viillit.see parhaillaan suurten m u u -
Insten vaihe, jolle on. luonteenomaisia
.-nsiHli.stislen maiden lalou.selaman
nopea kasvu, .'anotaan Yhdysvaltain
.seiKiatni ulkoasiainvaliokunnan äs­kettäin
j u 1 k a ise m a .SS a sclostukse.ssa | suhteessa
Maailmantalouden si ai.set problce- | tapahtunut
Tärkeimpänä naista pidetnan Neu­vostoliiton
ja Yhdvsvalfain taloudel­lisen
kchitysvaulidin rinnastelua. j n l -
le .selnstuk.se.ssa on omistettu keskei­nen
luiomio. Yhdvsvaliain taloiiseia-ma.
ssa. .sanotaan saostuksessa, on
muihin mailiin 50-luvulla
ep.ledullisia muutoksia. ,'
nut ja niiden vaikutus Yhdysvaltain I j o t xa ovat vhtevde.s.sa ennen kaikkea
u l k o p o l i t i i k k a a n " . Neuvosloliiton talouden nopeaan kas- ;
Selostukse?.sa tarkastellaan tarkas t e l laan nniiiiltaä ! vuun. j oka on ha v a i l l a vi .sa t a l l akin I
taloudolisen kehityk,sen ky.svmyksia.
jotka .seIo.stuk.sen laalijain miele.stä
ovat tärkeimpiä U S A n ulkopolitiikan
l i n j an maariUclemisek.sl lähimpien
10 —12 vuoden ajaksi.
Niinpa naemmckin nyt v a a l i -
tahstelun lähtöviivalla olles.sa,
otta rauhantunnuksen v a a l i v i i -
riin.sa naulanneella torypuolu-oclia
on pohitti.sta etumatkaa
sittenkin,'vaikka tämän saman
puoiueon csakkcet la.skivat va 1-^
lan romahdusmaisesti pan
vuotta sitten Suezille ^tehdyn
tuhoisan j a k a i k i n puolin: epä­onnistuneen
: sotaretken joh­dosta.
Britanniassa ei ole .tämän
vuosi.sadan ^ kuluessa, valittu
yhtäkään hallitusta kolmea pe­räkkäistä
kertaa valtaan. Tory­puolueen
edessä on^ se ..tosiasia,
että se vetoaa nyt kolmannen
virkakauden puolesta. Tämä
se 11 aisenaan on h uomat la va te­kijä
Työväenpuolueen hyvak.si.
Totta myös pn, että Työväen­puolue
vastusti Suezille iehtyä
.seikkailua ja on viimeaikoina
kanna ttan u t my ös". korkei m mä n
portaan neuvotteluja sekä k y l ­män
sodan lieventämistä: Mut-^
la 'nähtäväksi jää, voiko Työ­väenpuolue,
nousta ajan vaatir
muslen tasolle, sillä kuten sa­nottu,
sen poliittisena paino­lastina
on epäröinti ja periksi
anto taistelussa kansainvälisen
rauhan; ;.säJlyllämisenhy;väk^
Tä.ssä ei aula puheet "vaali­tunnusten"
V a r a st a misesta,
vaan .se, että Työväenpuolue
esi Itä ä pa re m ma n ra u h an oh j el r
man, mitä on mr. M a c m i l l a n i l -
la tarjottavana.
hetkellä ja johtaa vha .suurempiin
muutoksiin 60-luvulla. Nvkvi.scnkin
kasvun vauhdin sailye.s.sa Neuvosto­l
i i t on teollisuustuolanto lulee jo vuo­teen
1970 menne.ssa kohoamaan Y h -
dvsvaltain Icollisuustuoiannon tii.sol-le.
Saman aikaisesti Neuvostoliiilo
tulee todennakoi.sesti JO sivuuttamaan
U S A : n tuotantokoneiden valmistuk­sessa.
Teollisuuden osalta, todetaan
.selostukses-sa, Neuvostoliiton talou.s-olama
kasvaa jo nykyisin miltei kak­si
kertaa nopeammin kuin Amerikan
t e o l i K s u u s t u o t a n t o .
.".To.siasia, jota Yhdysvaltain on
katsottava suoraan silmun", on .se,
etta vuoteen 1970 menne.ssa Neuvos­t
o l i i t to VOI JO sivuuttaa U S A : n teOl-lisuu.
stuotteiden .maara.s.sa, sanotaan
selo.stukscssa
Yhdysvaltain neeke­reille
luvataan
äänioikeus
Washinf;lon. Kansalaisten o i -
keuk.sia-käsittelevä Yhdysvaltain liit-^
l a v a l t i o n komissio esitti kahta " v a l ­lankumouksellista"
uudistu.sta ete­läisten
1 valtioiden neekeiien äänioi­keuden
vaimistami.sek.si.
Komhssio suosittelee peiustuslain
muuttamista siten, että yleinen ääni­oikeus,
myönnetään rotuun j a iholta
v a l l i n katsomatta Monien valtioi­den
nykyinen lain.saadanto vaatu,
etta äänestäjienion osoitettava l i i k u -
laitonsa, mmka li.sak.si on toimeen­pantu
muitakin kokeita mielivaltai-
.sesti, jotta saataisiin estetyksi neeke­i
i e n äänestäminen. Komi.ssion mie­lestä
aanioikeu.s_voitai.siin evätä vain
niissa tapauksissa, jolloin aanestaja
ei tayta i k a - l a l henkikirjoilu.smaa-.
l a y k s i a .
.: Kpmissipn toisenmudi.<>tu.schdotuk-'
sen mukaan liittovaltion cntyisesti
vaht.taylenrckistcrivlranomaLsten til­iisi
valvoa menettelyä paikkaikunnil-la.
joissa paikalli.set" viianomalset
j o l l a k in tekosyyllä ovat kleltaylvneet
va.stnanottamnsta neekerien äänes­tyslippuja.
Viime viikon tonstaina haudattiin Quebecin pääministeri Maurice Duplessis Three Riversissa. Kuvassamme
näemme,kun Duplessisin.ruumista kuljetetaan Quebec Gitysta, missä se oh yleisön nähtävänä. Molemmin
puolin vaunua on joukko Quebecin maakuntapoliisej a, joiden päässä on. erikoiset kypärät.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Ne riitelevät lomut"
1'aljon on . p u l u i t l i i nykyniaxailman
a a t l e c l l i s i s t a erimielisyyksistä:': j a
oraat tietoniekat ovat belittäneet
n i e i l l e maan matosille etta: k a i k ki
oi i s i h y V I n .vCl Ici oi i s i maan vaivana
s o s i a l i s t i s t a : maailmaa. K a i k k i kan­sainväliset;
konferenssit, j a p u l m a k y -
s y m y s t e n r a t k a i s D t kävisivät hyvin
v a i v a t t o m a s t i , el'ei olisi mitä " p a ­h
o j a " kommunisteja j a heidän so­s
i a l i s t i s i a : maitaan, seiitutiian: m e i l ­le.
K u i n k a oikea.ssa tämän suunnan
.sanan.sclittäjäl ovat, se näkyy seu­raavasta
uutistiedosta.
" V A R S O V A , syysk, 9 p. — M a a i l ­man
lääketieteellisen ylidistyk.sen
rivei.ssä oleva. e r i m i c l i s y y s ; p u h k e si
thalla-i t i i s t a i n a " j u l k i s u u t e e n . - k i ih
P u o l a n ja T s l i o k k o s l o v a k i a i r edusta-j
a t arvostelivat tätä JhVjestöä siitä,
e t t e r s e ole:tehnyt initähn avustaak:
.sccn lääketieteellistä toimintaa .seh;
laisi.s.sa:jälellejäiinoissä maissa kuiin
Intiassa . . .
"Tämä järjestö on selvästi suu­rimmassa
- kriisLssaan v 12-vtiotiscn
h i s t o r i a n s a - a i k a n a , I t o m a n i a h o ir
kottaa taman järjestön kolmatta-,
t o i s ta ylciskokousUi. Romanialainen
t n L A. I l u l s t on M a a i l m a n lääke­t
i e t e e l l i s e n : yhdistyksen neuvoston
y k s i ja.scn. .•\inoaj,taan 33 niistä
;,55:sta maasta;: J o t k a : k u u l u v a t : M a a -
i l i n a n lääkLtietecllLscen yhdistyk
seen. on nyt edustettuna tädfä.
" T s h e k k o s l o v a k i a n lääkctietecl-ilLsen
y h d i s t y k s e n päätoslaucelmaeh-.
d o t u k s e s s a ; vaaditaan : t u t k i m u s t a
M a a i l m a n lääketieteellisen ' y h d i s ­t
y k s e n hallinnossa j a ; seu: t i s l c v a i -
.suudenlavoitleista. Sitä kannattaa
T s h e k k o s l o v a k i a n : U n k a r i n -ja A l ­banian
edustajat
" V a r s o v a l a i n e n tri Norman H.
Gosse väitteli haaslal,te!un yhtey­dessä
tiedustelua siitä, että onko
e r i m i e l i s y y k s i e n syynä Venäjän y l i -
herruuSVitässäv maailmanjärjestössä;
(.Venäjä:niaksaa .'52 p r o s e n t t i a maa-:
ilmanjärjestöii: m e n o i s t a ; ; s e n päii-
Sihteeri j a a p u l a i s s i h t e e r i o v a t k u i ur
p i k i n venäläisiä). ... .
"Ohjelmapuheessaan t r i Gosse s a :
noi äskettäisen laajan matkansa
paljastaneen syvällistä tyytymättö-;
myyttä .Maailman lääketieteellistä
yhdistystä kohtaan.
" . . . Ehdottaessaan 5 henkistä k o ­miteaa
uudel'een järjestämään
lääketieteellistä yhdistystä t n Gos-
Ec sanoi kolme näistä; jäsenistä p i ­täisi
olla .nykyisen: h a l l i n n o n , ulko­puolelta.
Hän sanoi toisten mai­den
keskustelleen vieläkin; kovem­mista
i o i i n e n p i t e i s t a , " n i i n kovista;
että me emme halua edes h a r k i ta
niitä tässä vaiheessa" . . .
•: " K r e i k k a . on ;ainoa k a p i t a l i s t i n en
maa tämän Järjestön jäsenyydessä;
! V h d y s y a l t o j a : ; j a ; m u i t a : k a p i t a l i s t i ­maita
c i hyväksytä sen: v u o k s i ; kuiv
niissä ei o!e: täysin itsenäisiä/laakc-:
tieteellisiä järjestöjä,;:jotka voisivat
liittyä oma-aloilteisesti . . ."
" H a l l i n t o ehdotti, että kaikista
lääkäreistä ; o t e t t a i s i in sormenjälki
kuva. Kohtasi vastarinta . . asia
jäi kurikin.: jäsenmaan ratkaistavak­s
i . "
Huonosti ovat s i i s pullat uunissa
—eivät pala eivätkä paistu.
J a kuten sanottu, ylläoleva j h t l ii
^n.rsanä[tarkka:;uutistietoi syyskuun
7 -päivältä. y
Olemme vain ottaneet vapauden
:<inuuttaa^ Joitakin :nimiä: .Kokousta
ei pidetty Varsovassa, vaan. Cana-:
dan M o n t r e a l i s s a . Uutinen s i i s : a l^
koi " M o n t r e a l , syysk. 9 p . " . . ."
- Canadan t i l a l l a käytimme.: " P u o ­l
a a " . B r i t a n n i a n t i l a l l a "Tshekko-
.<:Iovakia'\ Alankomaiden tilalla
" R o m a n i a a " j a " J u g o s l a v i a n " t i l a l la
" K i e i k k a a " . Lopuksi ko. iiiutisessa
k o r o s t e t t i i n . : että sosialistiset maat:
eivät ole.- J u g o s l a v i a a lukuunotta-:
matta, l a i n k a a n jäsenenä ik.o.. M a a ­i
l m a n lääketieteellisessä Yhdistyk­sessä.
T n Gosse-nimikin paljasti sen e t ­tei
h a n ' o l e p u o l a l a i n e n . ; Hän on
Canadan H a l i f a x i s t a . : m u t t a hän.pu-hui
j u u r i n i i n . kuten ylempänä s e l i -
tiinme. Ja s i l l p i n k u i n käytimme , ^
sanaa "Venäjä" o l i t o d e l l i s u u d e c s a > *
kysymys Y h d y s v a l l o i s t a . <•
Kysymys o l i s i i s alusta l o p p u u n \
saakka puhtaasti kai)italistisen *
maai!mano;an edustajia. *
K u i t e n k i n sen piirissä o n ' n i i n [
s u u l t a erimielisyyttä, että M o n l r e a - '
;lissa: pidetyssä y h d i s t y k s e n kolman-^^^v
nessatoissa vuosikokouksessa oU '
edustettuna v am 33 maata — 22:n «
maa nollessa avoimessa boikotissa .'^
— j a k o k o u k s e e n o s a l l i s t u j a t k i n o U -
vat sotajalalla johtoaan vastaan. !
K u n 'näin on, n i i n turhaa k a i k e t i '
on s i l l o i n " k o i n m i r a i i s t e j a " syytellä l
n y k y m a a i l m a n k a i k i s t a pulmista j a ^
erimielisyyksistä? — Känsäkoora; '