Vapaus, June 17, 1952

              Tiistainai kesäkimri 17 p,-—Tuesday,June 17,4952
i Mi?
Casan cyaimfl!b:?CaBfl^
Ottka Depaxtmeat, OUaaa.: Pub-
BiQiaft tläic0: iffcickty:: Tttesdsy^
SSnnsd^ osd SatotidayB 17 Vilaus
BäB 81WV Sounoy/ Oat, Cahäula.
Telephones: Basbuga XXOeeA-420t.
E d J t o r l a l Of0ce 4<^4285, laamger
fiddress » » . g g ; Sndtncy. Oatiarta.
Mvettisim rata opoiiiiäppllcartfcB^
TranBlfltlim free ot cbaige.
TOAUfiHINNAT:
Canadftgs»;? i v l c 74)0 0 lEk^3<75
'%mn mun pala
V' ' Sota Sämin sotaiset kenraalit joutuivat Kojen veriloyfyjen lakia
jaiin ttikalaän asemaan, että 'Port Arthurissa ilmestyvä.''Canadan UutiT.
set" lehden toimitus päätti rientää ukkopahan avuksi ja niin: saatiin
^^vi^^ kesäkuun 11 p:n numeron toimituspälstalta lukea: • r
^'Sotavankien palauttaminen takaisin omille alueilleen on yksi.
liiista kysymyksiä
siMlfK ei halua pakoittaa sotavankeja palaamaan kommunistien kes-
>
' ^Jos^VK rupeaisi tekemään 'Koreassa samoin kuin liittolaiset tc-
^ kivat Saksassa viime sodan jälkeen ja palauttavat sotavangit pakolla
^: keskuuteen, niin jo etukäteen tiedetään, että
niin kiinalaiset kuin pohjoiskorealaisetkin sotavangit joutua
Poltettavaksi, rääkättäväksi tai sitten paklwtyölw^^
; ,5» Jaha! kaiken tuon asemesta Yhdysvaltain sotaherrat ovat jär-
: jesföiie«t'Kojen^^ ; toisensa jälketm käyttäiieiet
tankkeja, liekkien heittäjiä, käsikranaatteja ja pistimiä aseettomia
sotavankeja vastaan — ja saaneet siten niitä loistavia voittoja, joista,
ei koskaan Icuhnian kukko laula. Mitä kaikkea se syvällinen "ihmis-rakkatis"
saakaan aikaan! Ja mitä kaikkea rehellisyyttä kunnioitta-
; vien isuömaläist täytyy tässä maassa erääii sähonialeihd
.^inellcv'*Cariädan ;<irutisten" toimittaja:' Voidaar
mm
mm'
y..:}^ Meidän sallittanee kaiketi kysyä — jos n^
8ra,iiuten paljon amerikkalaiset,kenraa
! Ätavankcyia£*r^^ >^ öttä ihissä on ^'Canadian Uutista '-lojaa-i.
ylpeillyt? Käsi sy-larikar
\ kansain väl iset
ja säädökset h»
ii'^ ctukätiEiCT, m kiinalaisille ja korealaisille sotavangeille ta­l
t t u u sitten kun heidät on laskettu kotiin?
' Olettakaamme nyt argumentin vuoksi että joitakin korealaisia
l^l^lki^iaJsia "Canadan TJutisten'V leimaama kohtalo (mikä
V ineidän• käsittääksemme on pötyä) niin kumpi on päremjii, se, että
toi-tt^
kenraalien määräyksestä joista vlimeksi-
^ tosiasia? Ja vielä yksi ajatuskoe: Jos "Ca-imdan
Uutiset'' on niin kovin halukas paljastamaan korealaisten ja
kiinalaisten^^^^^^ eikö olisi parempi, että he naisivat itse
i he tiilisivät koko maailman yleisen mielipiteen tuo-k
ä u j n p a t U a i t o t ^ ^ t ^ v a t , e t t ä k u -
Idvao vuoden fcolmt^^ ci?5l;nmfttBen
dysvaUolJsta 410 arvosta jokaista y b -
den d o l l a r i n ostoa v a i ^ n i B r i t a n n i -
aaiaC i : , 1^ t^Uitui p i -
HuonUoidieD, l e t t ä B r i t a n n i a n CJonj-motiwealCb,
eiJtä Yhdysvallat, on
l u o i m o l l i h ä i I I ^ i U d f l ^ ^ saoröh-m
a l l a osalla i i i t ä m i t ä c i n a d a l l a on
i n j ^ r t ä y ä ä .; se (hiallitusv f' k ä y t t ä i si
k a i k k i a tilanteita eltrjrttääkseen uu­delleen
kaupan t ä i i i ä n i r a a a n ' j a » t e r -
; U n g - a i u c C T : \ ä i l l l ä ; ' - : - :^
\ . Ö i i x r i l n a t i a ' C a h a d a n kailtesta
e i ' öle^'todeIIista^^ Menei-tä
««eämWe^^ b r t t t r i ä l s e t roar^
o l ^ m e m e n e t t ä n e e t k a i k k e i n luoteit­ta
viminat miarkkiniat^ K o r v ä t a t e e m -:
nie (kuten luulemme) menetykisem-m2,
me olemme k ä ä n t y n e e t y h d y s v a l ­t
a i n m a r k k i n a i n puoleen, m i t k ä eivät
ole ainoastaan e p ä v a r m a t — äskels^
ten kokemustemme Juuston suhteen
p i t ä i s i palauttamaan t ä m ä n mieleem­me
vaan monessa suhteessa meille
k l l p a l l e y l * .
O n vain y k s i keino m i t e n p ä ä s t ä än
pois (foUari-Iangalla-tanssista, Ja se
on se. e t t ä j ä r j e s t e t ä ä n terve finanssi-suhde
Canadan j a Commonwealthin
muiden maiden v ä l i l l e . . . — Globe
a n d M a l i . .
. . K o j e on nimi jonka huonomainei-suus
k a i k u u l i i ^ r i a n l e h d i l l ä yhdes­s
ä bachaun, (Nor(niausenin Ja Buc-henivaldin
(natsien pahamaineiset
keskitysleirit. — Tolm.) Ja muiden
r i h n a l l a . . . Teidän toimenpiteenne
on yksi vastenmielisin j a s y y t t ä v in
l^imehpide m i h i n ' v o i d a a n r y h t yä
i n h i m i l l i s t ä s ä ä d y l l i s y y t t ä vastaan.'
T ä t e n nuori amerikkalainen sotilas
24-vuotias kersantti C . b . Chase i l ­maisi
suuttumuksensa kenraali Mark
C l a r k i l l e l ä h e t t ä m ä s s ä ä n kirjeessä
K o j e n saarella t e h t y j ä sotavankien
t y r m i s t y t t ä v i ä murhia vastaan. —
Champion. ;
Maailmati rauhanneuvosto kutsuttu ylimääräiseen
istuntoon iBndicott kehoittaa canadalaisia
rauhan ptiolu^
: " N i i l l e Jotka ovat huolissaan ' k a n ­s
a i n v ä l i s e n tilanteen v ii
huonontumisesta me sanomme^ olkaa
luottavaisia % sanoi C a n a d a n I t e u h an
kongressin puheenjohtaja, tirl' VJ. , C ,
E n d i c o t t k e s ä k u u n 6 p n ä an'
E-lausunnossa.
••Yleinen mielipide, Jp-k
a on kaikkein voimakkaimmin .11-
metinyt r a u h a n l i i k k e e n muodossa, on
Jo nyt osoittautunut ratkaisevaksi
Y l e i s e n mielipiteen p a i n o s t u k s ia
e s t e t t i n atomipommin k ä y t t ö K o r e ­assa,
sen johdosta a l o i t e t t i i n aselepo­neuvottelut
ja l i i t e t t i i n nimellisesti
aseistuksen v ä h e n t ä m i s e s t ä keskuste­l
u Y K : n t y ä j ä r j e s t y k s e e n Ja nyt. p a i ­nostetaan
voimakkaasti rauhansopir
muksen l a a t i m i s e n puolesta.
•'Samaan a i k a a n k u i t e n k i n . Jos r a u ­hanpuolustajat
h e i t t ä y t y v ä t v ä l i n p i ­t
ä m ä t t ö m i k s i . Saksan k r i i s i , K o j en
tapahtumat Ja rauhanneuvottelujen
p i t k i t t y m i n e n , voivat Johtaa sotaan.
" T ä s t ä , s y y s t ä sallikaa minun ke­h
o i t t a a k a i k k i a r a u h a n asiaan kUnty-n
e i t ä cahadaiaisla tuomaan JtÖkl
m i e l i p i t e e n s ä t ä n ä kesäh^. Sallikaa
minun kehoittaa muodostamaan t ä h i ä'
k e s ä ajankohdaksi, j o l l o i n rauhanpuo­lustajat
n ä y t t e l e v ä t k e r r a n taas kun*'
hiakasta osaa vallitsevan tliantcen
k ä s i t t e l y s s ä . " ,/•
T r i - Endicott sanoi äsken pidetyn
kansallisen rauhankonferenssin an-
, taneen k a i k i l l e canadalaisille ohjeita
rauhanpuolustajain yhtenäisyyden
lujittamiseksi. "Se merkitsee Cana­dan
Rauhanlupauksen Jakamista. T ä ­mä
iupaus merkitsee monien konfe­renssissa
ilmenneiden erilaisten n ä k ö ­kantojen
harmonisoitumista j a tulee
se t o d e n n ä k ö i s e s t i auttamaan enem­m
i s t ö n mlelipideitten sulautumista
yhteen ohjelmamuotoon t ä m ä n k e s än
a i k a n a . Canadan Rauhahkongressin
toimesta tullaan t e k e m ä ä n kaikki
. m a h d o l l l hW K a u h k i i l u p a i i k s i e n ' l e v i t -
t d t o k s i k ä i J s M l l e i ' * '
' "Uimiset' ovat v a k a v a f s t i k i i r i t ^ e l tä
yhdysvaltain sotaiset kenraalit ovat tässä täysirt' fte^täKiat-ilJCanadan
fellifus lähetti; Yhdysvaltain hallitukselle protestin seh
:uiuuj*'viu» «iisäaan 'leKuinisissa sen iyperyyaen>*ja seKasoiRiin ' K a n s - '
«aji|^i^!^^j^^lti^ • jkenraalien sotavankipolitiikka pH joi^te-
;aauutt.. KKaaiikkeessttaa hhuuoolliimmaattttaa ' ''''pCiainnaaddaann UITuititils^eAtt'n''-TTSid^^n^sIiJf^asacs!?s•fifläs?s»l.a:^s^^- :
|SptaiMmnjaksij1^ ;f
AP:li kirjeenvaihtaja William Jorden, jota ei kai voida "punäi-
- suudesta" syyttää, kirjoitti Kojen saarelta kesäkuun 1 pnä: "YK:n ;
xpääDystö (amerikk^^^ Vapaus) otti Kojen saarella
, sotavankien käsittelyssä harkitun riskin — ja hävisi . . ."
Lontoosta, •Englannista, kesäkuun 12 pnä tulleessa uutistiedos-sa
(N. Y..Herald Tribune) kerrotaan: 'Labor-puolueen parlamentti­ryhmä,
mihin kuuluu Labor-puolueen alahuoneen kaikki jäsenet, tuo­mitsi
eileti Yhdysvallat Korean välirauhaneuvottelujen, Kojen sota­vankileirin
käsittelyn jä kommunistiseen Kiinaan suhtautumisen joh­dosta
. . . Kokouksen Iopu.ssa mr. .Attlee (Labor-puolueen oikeisto­siiven
johtaja—Vapaus) summasi keskustelun • . . "Kommunisteille-pitäisi
antaa edustus YK:n sotavankien uudessa seulomisessa."
f ? Toisin sanoen, mr. Attlee ei ole lainkaan tyytyväinen amerikka­laisten
kenraalien suorittamaan seulontaan siitä, haluavatko korea­laiset
ja kiinalaiset sotavangit palata kotiin tai eivätkö halua. Tosi­asiassa
n^r. Attlee esittää epäluottamuslausetta yhdysvaltalaisille ken­raaleille
ja sanoo, että kommunisteille pitäisi "antaa tilaisuus" jne.
INyt me tulimmekin varsinaisesti vaiikicn vaihtamiskysymykseen
ja kuten ylläolevasta näkyy, Britannian työväenpuolue, joka, jos \
yfalit suoritettaisiin huomenna, vöittäfsi melko suurella enemmistöllä
h^lituspaikkansa takaisin on huolissaan tästä asiasta. Mutta lul-iMannne
lähemmäksi kotikontuja ja ottakaamme' todistajaksi avoin
• porvarilehti, joka ei edes väitäkään kuuluvansa työväestöön, kuten on
;: Ijyta mr. Attleen suhteen. Torontolainen "Saturday Night", joka
tavallisesti seuraa konservatiivipuolueen pääohjelmaa, ^anoi äsket­täisessä
toimituskirjoitukscssaan ram. seuraavaa:
J .. Mutta onnettomuudeksi on taipumusta siihen, että vaikeu­det
unhoitetaan, kunnes niistä saadaan jokin huomattavampi taka-
POtku. Täten, kunnes Yhdysvaltain ohjelma sotavankien siivilöimi-.
seksi ajoi välirauhaneuvottelijamme miltei kestämättömään tilantee­seen^
mikään liittolaismaa ei esittänyt virallista protestia. Nyt kun;
huoiidsU suuhniiteltti jä kehnosti toteutettu ohjelma, on tudttahutC^
PaM8ir^«aiLBkän hallituksefhfAt''
l ä n t i n ' sopimuksen ^puieteiSsä afita-
4ieni 'lupausten' j a t o i m l h n a n t ä l h e u t -
tama t y y t y m ä t t ö m y y s k ä s v a ä ^ y h S n i in
y i d s ö n ;fcuin>pärtamentlnf kes^
sa,.jft- kan4aUi|du>fcofikBen täniäh^päii
vaieten: Igtunta -saattaa- a i h e n C t ä a an*'.
k a r a n hyökkäyksen hallitusta vas­taan.
"
'Hallitus allcklpjöltti (Euroopan äi'-
mei Jaa ikmkeivÄi*^rtej)ini^
mä^täftslttä.')että| bUurinr'Osa kähSäliis-'
kokäuksesca •vastUBipsopimiikSen^fk'''
tifio!atla.^ CAiuItäVK^l'''tiedustellaan
myöi>-hallittlksen edustajilta i h l l l ä i s la
etuja p ä ä m i n i s t e r i P i H a y - s ä a V u t t i A -
m e r i k a n ulkoministerhi vierailun yh­t
e y d e s s ä . Jolloin keskusteltiin U S A : ri
avusta Ranskalle Pohjois-Afrikassa.
Suurta huomiota h e r ä t t ä n e e s s ä Ju­listuksessa
on kenraali b e Gaulle ko­konaan
h y l ä n n y t Euroopan armeijaa
koskevan sopimuksen ja vaatinut
R a n s k a n muille A-sopimuksen maille
antamien lupausten perusteellista
tarkistusta.
s a k s a n Jakamis- J a uudelleen aseista-miskysymykseen
j a k a i k i l t a puolilta
on esitetty ajatuksia, e t t ä neljän
s u u r v a l i a n tulee l k o k o o n t u a j a inuo-
Maailman rauhan­neuvoston
kokous
heinäkuun 1—5 pnä
P a r i i s i . — Y l i m ä ä r ä i n e n maail-manneavostoii
kokous pidetään
P a r i i s i s s a h e i n ä k ä ä n 1—5 p n ä , tle-
: : d o i t e t t i i n t ä ä l l ä k e s ä k o o n 5 p n ä.
Bauhahnravosto, 'koulun
209 tannettoa h e n k i l ö ä eri pnoUl-t
a maailmaa — Talittiln Warsovan
konferenssissa — kokoontua a i k a ­n
a Jonoin sodanuhka o n l i s ä ä n t y ­m
ä s s ä , turvatakseen kaikkeiin t ä r ­k
e i m m ä n , r a a h a n s ä i l y m i s e n . T ä -
m ä on e n s i m m ä i n e n ranhaxmen-vostob
täysistdnto^^^
p i d e t y n WieDin kokouksen p i k e e n .
; L ä h e t t ä m ä s s ä ä n k u t s u s ^ maail­m
a n rauhanneuvoston puheenjoh­t
a j a Frederic J o l i o t - C d r i e sanoo,
e t t ä k a n s a i n v ä l i n e n , j ä n n i t t y n e i ­syys
on l i s ä ä n t y n y t B o n n i n kont-
•(^ r a h d i n j a K o r e a n rauhannedyotte.
. l o n ; laabustamisen johdosta. H än
" K o j e n tapahtumat j a h a l l i t u k s en
protesti c a i i a d a l a i s t c n joukkojen vie-m
i s e s t ä K o j e n r s a a r e l l e i l m a n neuvot­teluja,
ovat dramatisoineet rauhan­neuvottelujen
oimistuneeseen p ä ä t ö k ­seen
viemisen tarpeellisuuden. S o t a ­vankien
palauttarniskysymys on-talr
noa iiuomattavampi kysymys missä-o
l l a a n eri mieltä. Perusta, m i l l ä : t ä ­m
ä kysymys. voidaan ratkaista:; on-m
ä ä r i t e l t y JO v i ! i ö 4 9 p i d e t y s s ä Gene-van
konferenssissa.
• K e s ä k u u n ^ > p ä i v ä 1952. K o r e an
sodan alkamisen' toinen vuosipäivä,
sopisi matoiosK p ä i v ä k s i , JoUoin y l e i ­sen
mielipiteen painostuksesta van­k
i e n palauttaniiskysymys r a t k a i s t a i ­s
i i n k a n s a i n v ä l i s e n l a i n mukaisesti,
j o n k a J ä l k e e n K o r e a n sota voitaisiin
lopettaa. Ylei.sen mielipiteen painos­tus
on k y k e r i ^ ^ t ä m ä n aikaansaa­maan."
•,
R a u h a n k o n g r ^ i S i n Johtajat sano­vat,
e t t ä kansäiäfalisen t i l a n t e en k ä r ­j
i s t y m i s t ä osoittavat p ä i v ä l e h t i e n l i ­s
ä ä n t y v ä t . I j ^ ö k i ^ y k s e t rauhaa vas­taan.
Jotkut toimittajat n ä y t t ä v ät
ottaneen ; erikoiseksi tehtäväkseen
rohlcalsta Rauhankongressih' parjaa­mista.
M u t t a uudelleen toukokuun
11 p n ä pidetty M ä p l e L e a f Gardenshi
joukkotilaisuus osoitti yleisen m i e l i p i ­teen
vaikutuksen tehokkuuden. A n t a ­kaamme
rauhanpuolustajien vastata
k a i k k i i n v a l h e e l l i s i i n syytöksiin j a e-
Chiangin upseerit
harjoittaneet
vakoilua l7SA:ssa
Vfsuität^ian.^ Senaattori Morse
(repi. Oregon) tiedottaa, iettä Iwnen
j a t k a a : " T ä m ä n y l i m ä ä r ä i s e n ko-
:kddksen t e h t ä v ä k s i on omistettu j s i t t ä k ä ä m m e ' totuus k a i k i l l e ihmisille
A,.
suunnan muuttuminen n i i n , e t t ä se
JohUia k a n s a i n v ä l i e n ; j ä n n i t t y n e i ­syyden
helpottundseen-V^^^.^^
Rauhanneuvoston työjärjestys
s i s ä l t ä ä seuraavat a s i a t : Saksan Ja
J a p a n i n kysymysten rauhallinen
r a t k a i s u ; Korean sodan Iietlkoh-t
a i n e n lopettaminen; ä s e i s t a u t u -
m i s k i l p a i i u ja, k a m p p a i l u rauhan-r
sopimuksen puolesta.
dostaa' y h t e n ä i n e n S a k s a r a i ö i ä n s ä i ­l
y t t ä m i s e n p e r u s t ä k s l i s i l l ä k a h t i a Ja-ettti
Saksa 'tiilee n i u o d o s t ä m a a n Eu­roopasta'
i r a d e n - k c i f e ä n " , ' s a i i b t ä ' a n t ri
' E n ä i c o t t i i i ' ' l a i i l ^ u i i h b s s ä ^ • ^' • "
o i i :
j a me voimme o l l a vakuutettuja y l e i -
-aen mielipiteen kannatuksesta;
" L e v i t t ä m ä l l ä Rauhanlupausta.
v a a t i m a l l a n e l j ä n ' v a l l a n konferenssia
Saksan kysymyksen selvittämiseksi,
v a a t i m a l l a K o r e a n kysymyksen sopi­mista,
tekteerlsptaa koskevan aineis­t
o n t u t k i m i s t a - s e k ä sen laittomaksi
Julistamista, sekä rahoittamalla ya-p
a a e h t o i s i l i a l a h j o i t u k s i l l a suurta ke-s
ä k a m p p a i l u a m m e . voidaan p a r h a i t en
t o i m i a nyksrisen k r i i s i n helpottami­seksi
Ja saattaa l ä h e m m ä k s i rauhan­sopimuksen
allekirjoittaminen ja
Seistarilsuihteeht-, lopettaa Uhdlcdtt
feuHSiiitJönsa.i^'"^^' V:;^rjKr?I.
li! ni:{;?fcv'i' u; -
i väistämättömät seurauksensa, Yhdysvaltain päällysti^ y]bsinään':
tifl«:s^tetyksi. ' ' ' •''• -'^ -
« :>"Me emme voi kuvitella, että brittiläisety rahskdai^t tai>cana^
dalalset olisivat tehneet niin suuria virheitä seulomisen suhteen kuin-atperikkalaiset
ovat tehneet, ja valitettavaa ellei tuomittavaa on se,
~ kun he eivät neuvotelleet läheisemmin siitä ohjelmasta liittolaistensa
kanssa. Mutta arvostelu on hyödytöntä. Käytännöllisenä tehtävä­stä
pn puovailla.jokin diplomaattinen keino miten saadaan amerlkka-
Jjönen päällystö selviytyinäan virheestään, ja saattamaan välirauha-licfiivottelut
takaisin siihen, uomaan, missä niiden onnistuminen tai
eptkN^istiii^ riippuvainen kommunisteista, kuten pitäisikin
^ *'Salurday Night" siis myöntää, että Yhdysvaltain "seulomisoh-
• jelmV* millä tarkoitetaan tiedustelua, kuka sotavangeista haluaa pa­lalta
Kiinaan ja Pöhjois-Koreaan, on täydellisesti epäonnistunut. Se
selittää, että liittolaismaiden pitäisi jotenkin auttaa amerikkalaiset
sotaherrat pois siitä käpälälaudästa, mihin he kansainvälisiä lakeja
• rftkoen,(vankien siivilöimisellä) ovat maailman yleisen mielipiteen
edessä -Joutuneet, (Mutta lainatkaamme vielä vähän "Saturday
Nightata": f
"Jos meidän diplomatiamme on kyllin taitavaa, mahdollista on,
[ fetta koko sotavanklkysymys saadaan ratkaistuksi,.. Qn valitetta-
Kenraalimajuri joutuu
sotaoikeuteen vastaa-maan
teoistaan
Washington. — K e n r a a l i m a j u r i Ro­bert
•W. Grow, Jonka p ä i v ä k i r j a Jou­t
u i neuvostoblokln k ä s i i n h ä n e n olles­sa
v a l r a l l u l l a Saksassa, j o u t u u sotaoi­keuden
eteen, t i e d o t t i armeija torstai­na.
•^•''^:'v.
- K e n r a a l i m a j u r i Grow oli sotilasat-tasheana
Moskovassa ja h ä n e n p ä i ­v
ä k i r j a n s a . Joka sittemmin yksityis­kohtaisesti
Julkaistiin, toi esille l ä n ­tisten
liittolaisten sotasuunnitelmat
Neuvostoliittoa vastaan, s e k ä sen. et­t
ä kenraalimme itse. p a n i merkille
strateegisia kohtia, jolta tulee pom­mittaa.
;, .
Armeija tiedottaa asiassa suoritta­neensa
Ioi>puun tutkimuksen Ja so­taoikeus
tulee G r o w n Juttua k ä s i t t e ­l
e m ä ä n P o r t Meadessä.
i M i l I o l n s o t a o l k e u s ' a i k a ä istua, e i ole
ilmotettu, mutta huhtlk. 28 p. tie­d
o t t i armeija tutkivansa syytöksiä
'arowta vastaan; j o t k a ovat:
: '1. - E i - • asianomaisella tavalla l u o k i -
"tfeltujen sotllastletojen ilmottamineh
Yksityisissä muistiinpanoissa.
:2. L a i i h i n l y ö n t i asianomaisella ta­valla-
tallettaa luokiteltuja sotUaallisla
tietoja. ,
Toivorikasta!
' T o i Ä ö k u u n 14 p n ä tiedoittl U S A in
puolustusdcpartmentti maailmalle,
e t t ä U S A . n korkeat sotilas- Ja h a l l i -
tusvirkailtjat p i t ä j ä t juhlaseretnonlat
k e s ä k u u n 14 p n ä S i m a r d i a - J a i v ä t e l a -
k a l l a . Sorelissa, Que. ottaessaan h a l ­tuunsa
Cahadassa valmistetut t / i lt
j a laivat. Myöskin ' p ä ^ t a l s t e r l St.
Laurent on kutsuttu.*' -
^ - i c Plenft kUdialatnteni n ä i t i e i j föii' t u -'
. l t a n & t e i k ' i « o « l ^ i ä l k a i i a ' o U a t ' s n U - '
'!i iteen.kohde;t-VainikonralUnenf(Oli
' I jniHä-klloalaJslalitaislaji JotkäroUvat
; knfa».,koi»Ja, p n e t t u i i i a ; kaoni&lliL
i silkkimptnoifain j» i l h a n i i n r Jälpkly
• vtlD.; 'Ke.. kuuluivat-: o ä d s t a v a an
i luokkaan, m u t t a h e i t ä k ä ä n «I pif
1 detty , ^ ^ t e n , k a n s ^ . t ^ s a r ^ s ^ q i s l -
na. Nainen «U. kei^aka^^klaan a l -
' hf^eia^malb,taso|^^
' - k d i n iBie8.-:li|iM oU 4donpuikttnnan
kruunu. N i i n uskoivat miehet itse
j a naiset samoin.
" V A I M O N O T T A M I N E N ON
K U I N H E V O S E N OSTO'»
T y t t ö l a p s e n syntymää pidettiin
aikaisemmin pahan Onnen merkki­n
ä , koslia lapsi saattoi varttuessaan
m e r k i t ä vaiti r a h ä h h u k k a a . Naisilla
ei ollut m i t ä ä n asemaa sen paremmin
p e r h e e s s ä kuin yhteiskunnassakaan,
s i k s i katsottUn. ettei h ä n e s t ä ollut
. h y ö t y ä k ä ä n . Usein ä i t i salasi t y t t ö ­lapsen
syntymisen v ä l t t ä e n lapsen
syntyneen kuolleena. K i i h vielä t ä ­m
ä n vuosisadan alussa s i d o t t i i n t y t ön
j a l a t nelivuotiaana siten, e t t ä ivar.-
paat k ä ä n n e t t i i n J a l k a t e r ä n alle, s i ­d
o t t i i n rievuilla tiukasti Ja siten es­t
e t t i i n j a l a n luonnollinen kasvu, teh­t
i i n se sen vuoksi, e t t ä t y t ö s t ä olisi
p ä ä s t y eroon a v i o l i i t o n kautta. U s e in
ä i d i t lohduttivat kärsiviä lapsiaan
s i l l ä , e t t ä vain plenljalkalnen t y t tö
saa avicHiuolison. Vanha sanontatapa
" V a i m o n ottaminen on k u i n hevosen
osto", kuvaa naisen asemaa e n t i s i nä
a i k o i n a K i i n a s s a . T y t t ö l a p s e t k i h l a t ­t
i i n t a i Jopa suorastaan m y y t i i n usein
v i i s i v u o t i a i n a . Kihlautuneet , e i v ä t
n ä h n e e t toisiaan ennenkuin h ä ä t i l a i -
suudessa. Onnettomia avioliittoja oli
p a l j o n Ja naisten itsemurhat aivan
y l e i s i ä . Mies Ja anoppi saivat lyödä,
:potkia Ja p a h o i n p i d e l l ä naista vaiklca
k u i n k a pahasti Ja vaimon t e h t ä v ä nä
o l i v a i n k e s t ä ä k a i k k i j a n i e l l ä i t k u n ­sa.
Naisen ala-arvolsla asjemaa k u ­vaa
sekin, ettei h ä n saanut omista^
m i t ä ä n . • . • V . : • . - , ' I ; ;
V A L L A N K U M O U S N A I S EN
A S E M A S S A • '
T ä t ä taustaa vastaan katsoen ym­m
ä r t ä ä sen valtaisan innon, Jolla k i i -
n ä l a l n e n rialnfen on astunut uutein
e l ä m ä ä n K i i i i a n kansantasavallan pe^
r t B t a m i s e s t a l ä i i t i e n . ' K i i n a nai­set
ovat osallistuneet aktiivisesti lof-n
a n kansalliseen vapaustaisteluun ' ja
saavutettuaan taistelussaan voiton yh
d e s s ä miesten kanssa, ovat naiset as­tuneet
maansa johtoon tasa-arvoisr-na
kansalaisina.
Turvatakseen naisen asemassa ta­pahtuneen
perusteellisen muutoksen.
ä l n ä n - t m r l ä m t o 'YlfeiSen' sa, kuulurai>-mäanJakoläUtaKuntlht Ja
i j e l i h ä n kaUdfennen |>yl^läti;' Jc^sä
.iii '-JUinähr kaSQSantasävalta
. e e ; , ; i h ä v i t t a i n ä ä i i ; sen itepdaalisen
'j^teimäffr^' ' j o k a : b n ^ - p i t ä n j r t naiset
•otjuudessa. rNaisten ' t u l ee s ä ä d ä naut­t
i ^ - s ä m a x i l a i s i a " oikeuksia: k u i n : mle-
>h6tkinl p o l i i t t i s e s s a ; taloudellisessa Ja
VsösiäallseBsa e l ä m ä s s ä sekä- kasvatuk-sejn
e t t ä kulttUiirin- suhteen. M i e h i l le
j a naisille ori •annettava oikeus va­paasti
v k l i t a f B v i o p u o l i s o i i s a « - . - . ' . " t <.
K u t i ' k i i n a l a i n e n n a i n e i i ' ei a i k a i ­semmin
saanut osallistua p e r h e e n sä
ulkopuolella m i n k ä ä n l a i s e e n yhteiseen
toimintaan, on maan k o r k e i i h m a s sä
hallinnossa t ä l l ä h e t k e l l ä 36 naista.
H e i d ä n joukossaan on Keskixshalll-tuksen
v a r a p ä ä m i n i s t e r i Sun T s h i n g -
l l n g . M a a k u n t a h a l l i t u k s i s s a on n ä l s -
edusajla 287 j a p a i k a l l i s i s s a k u n n a l l i ­sissa
e l i m i s s ä 10—30 p r o s e n t t i a . .
Vielä muutama vuosi sitten el n a i ­nen
saanut omistaa maata. Uudessa
maan j a k o l a i s s a m ä ä r ä t ä ä n nimen­omaan
naiselle oma maa-alueensa.
Jotta h ä n itse j a k a i k k i perheen j ä s e ­net
oppisivat j m m ä r t ä m ä ä n . että
vanhat ajat ovat olleet j a menneet,
j a e t t ä h ä n pn r i i p p u m a t o n p e r h e e n sä
muista j ä s e n i s t ä . T ä m ä muuttaa n a i ­sen
aseman p e r h e e s s ä perinpohjin. Ja
s i k s i naiset o v a t k i n h y v i n suurella i n ­n
o l l a mukana maanjakouudistukses-öisallistUen
m a a n j ä o n i t o i m e e n p a n ö d n;
'll&f^is^^^^iftp^
,vALLoi^tTABtAyöA'; .z:-^^'%
k a n s a n keskuudessa.>.oUuth: s u u r i . , V a hi
h.: l ö i ) r o s e n t t i a i f c 8 ( 5 t ä , l ä h e s w l i s l s a t a a*
miljoonaa hetilcilöä käsittävästä-^;kan;n
< sa^ta,;oriv-psannufc lukea. K i i n a s s a lujr
k u t a i d o n . o p p i m i n e n . - o n k l n i p a l j ö n v a l ­keampaa
kuto-noäBllläi) K i i n a s s a h a n ei
v a r s i n ä i s t ä i - k i r j a i n i i s t o a ole. dn k i r ­j
o i t u s m e r k k e j ä , Jotka saattavat mer­k
i t ä kokonaista sanaa t a i sanan osaa.
T ä l l a i s i a m e r k k e j ä on n. 50,000. K u ­k
a a n ei osaa n i i t ä k a i k k i a , oppinein
professori .voi osata p a r i k y m m e n t ä t u ­h
a t t a j a ylioppilas tulee toimeen "pa-r
i l l a t u h a n n e l l a $ | i | r k i l l ä . Vielä k y m ­menen
vuotta sitten oli vain viisi
prosenttia kouluU^äislstä lapsista k o u.
lussa. Nyt h e l s t ä j o n saatu kouluun jo
50 prosenttia j a J ä h l m m ä n ajan teh­t
ä v ä n ä on saada f l ^ i k k l 7 Vuotta t ä y t ­t
ä n e e t lapset lidihuun. Naiset ovat
ryhtyneet Innokkaasti valloittamaan
itselleen lulcu- j a kirjoitustaitoa. A i ­kuisten
iltakouluissa j a ns. talvikoy-luissa
opiskelevat naiset ahkerasti e i ­k
ä ole harvinaista, e t t ä lasten p a l a -
testa koulusta k o t i i n tulee oppilaasta
opettaja j a i s ä j a ä i t i istuvat o p p i l a i ­na
pensselit k ä d e s s ä ä n.
k ä s i s s ä ä n olevat a i ä a l d r j a t osottavat,
e t t ä C b i a n g K a i - s h d k i n ilmaUd-np-seerit
ovat Yhdysvalloissa h a r j o i t t a ­neet
atomisalaisuuksien v a k o i l u a . K i i ­n
a n l ä h e t y s t ö n kaapelisanomat totea­vat,
e t t ä j o n i i n v a r M i n k u i n kolme
v i i k k o a sen Jälkeen k i m atomipommi
p u d o t e t t i i n Hiroshimaan, antoi; C h i -
ä n g i n k e n r a a l i Ci J . C h o w UpsoEreil-leen^
n v ä s h i n g t o n i s s a , D . C l i n ä ä r ä y k -
s e n . ' ' J a t k a a atomipommia koske­vien
tietojen etsintääi. '.Tuo kaapeli-s
ä n o n i a o n < p ä i v ä t t y s y y s k . . l p., 1945^
Senaattorit Morse Ja MOSiahon
(dem. C o i m . ) ovat e s i t t ä n e e t p ä ä t ö s -
lausehnan, i n i s s ä v a a d i t a a n j i ä i d e n j a
toisien Chiangin l ä h e t y s t ö n kaapeli-sanomien
t u t k i m i s t a ja. asiaiiomaisiin
tohnenpiteihin r y h t y m i s t ä . Jo viime
h e n ä k u u s s a vaativat n ä m ä senaatto­r
i t K i i n a n lobbyn askartelun t u t k i ­mista.
Ensimmäinen laiva
Volgalta Donille
Moskova. — K e s ä k u u n 9 p n ä k u l ki
e n s i m m ä i s e n kerran laivaliikenteen
historiassa mOottorilaiva, hinaaja No.
306 Volgalta ©Ollille. Tie Volgalta
D o n i l l e on aukaistu.
U U S I A A M M A T T I A L O JA
K i i n a n naiset ovat h y v i n t y ö t e l i ä i tä
Ja rohkeita. Heistä oli Jo suuri osa^
osallistunut vapaustaisteluun. Nais-'
t y ö l ä i s i ä on p a l j o n eri ammattialoilla,
s e l l a i s i l l a k i n , j o i l l a ei ennen uskallet­t
u ajatellakaan tiaista. Nihipä h e i tä
on veturinkuljettajina eri puolilla
K i i n a a . Viime maaliskuun 8 p ä i v ä nä
sat 33 t i a i s l e n t ä j ä ä todistuksen ensi^
lukkaisesta kurssinsuorituksesta len­tokoulussa.
Traktorien . k u l j e t t a j i na
o n n a i s i a j o tuhansia^ r a i t i o v a u n u t j y ­r
i s t ä v ä t l ä p i kaupunkien naisten oh­j
a a m i n a j a autonkuljettajina näkee
p a l j o n n a i s i a . Vielä kolme vuotta s i t ­t
e n ei y h d e n k ä ä n tehtaan johtajana
ollut naista, v a i k k a esim. tekstiiliteh­taat
t y ö s k e n t e l i v ä t p ä ä a s i a s s a nais­t
y ö v o i m a l l a . Nyt on Jo useita t e h t a i ­ta.
Jotka tottelevat naisjohtajaa ja
t y ö t luistavat e n t i s t ä paremmin. N a i s ­t
en saavuttamat menestykset ovat o-malta
osaltaan kohottaneet naisten
.arvovaltaa^;• ii•.-:••.,•:•><., ;'.-:.>•• • < • . -
j jVlelä: onr.esäs: ala.i-dossa naiset ovat
jVakUt^ianfie^rA^fatt ratkkisBvaKti. Kii-
;^passai jqinnsuuria: j q k i a i >44VJangt3ejoki,
|Cel|alneq.Jc(ki, Jl<f Jekii jal S u u r i K a n a -
Yä.T-, iiotlicaiioyattitulvineet joka' vuosii
J ä }^^h€5uttaneet i f i u u i i m a t o n t a ' tjulida
a l a y l j l a •. m a i l l a u : tAlkaismnmini isaiiötv
j i l n , e t t ä suurten j o k i e o i . v a r a l l a asui'
. y l l t a " y h d e k s ä n ä - v u o t e n a -kymmenes-f
ä tulva vel^^a<JonVj|
NOPEA KOIBA
.Veturinkuljettaja ViDanen oU w
kas m e t s ä n i i e s . Kerran häh
e r ä ä n tuttavansa kanssa j ä a i k i ^
pumassa. J a kUn 1 ^ lähti pai«Jr
k a l l e , seurasi tuttavan koira lE
l ä h e i s e l l e maaseutuasemaUe SiS
seisovan j u n a n konduktööri, joka tn?
s i V i l l a s e n , l u u l i koiraa t ä a ä a ooS"
maksi j a sanoi: _ Vie se kS
maakatavaravaunuun, sillä m e ^ -
demme ihati hetL / : r)*';
huomatessaan konduktö&in oäi.
tyneen V i l l a n e n vastasi leikillään-
— Olkoon, en minä viitsi ottaa «ia
j u n a a n . TJuöskoon kilpaa junan kant
sa kaupunkiin, • : •
. K a u p u n k i a .lähestyttäessä kontlnk
t ö ö r i saapiui vaunuun ja ky^i vm.]
seita nauraen: - No. Villanen, mim
mato luulet koh-asi nyt laukkaaranT
M i h i n V i l l a n e n : ' . „,•
— Tuossahan se, kuh juuri k i A t
t i n ikkunasta, juoksi tämän vaunia
k o h d a l l a kohnella jalalla ja laski vet-t
ä - k u u m e n t u n e e s e e n laakeriin.;.
17 valluuskuniaa i i
V. 1951
H e l s i n k i . — Äskettäin ilmestynees.'
s ä Suomi-Neuvostollltto-Seurari vii-me
vuoden toimin takertomuksesa
todetaan, e t t ä viime vuoden aikana
v i e r a i l i Neuvostollltcssa kaikkiaan 17'
suomalaista valtuuskuntaa SN-8euian
v ä l i t y k s e l l ä . . V
, Suomessa: vieraili vasiaavasti 7
neuvostolUttolalsta taiteilija- ja kult-tuurivaltuuskuntaa.
minkä lisäksi Id.
k u l s a t yksityiset tiedemiehet ja kult­t
u u r i e l ä m ä n edustajat vierailivat
maassamme luennoiden ja esitelmöi-öen
19,905 kuulijalle. Neuvostotai-t
e l l l j o i d e n tilaisuuksissa oli yleisöä
k a i k k i a a n 161,640 henkilöä.
. S e u r a n toiminta on ollut kertomus­v
u o n n a vilkasta" j a menestyksellistä.
Toimintavuoden aikana järjestetyn
erikoisen , jäsenhankintakanjppallun
J ä marraskuussa vietetyn ystävyyden
kuukauden aikana l i i t t y i seuraan lä?;
h ö s ! 15,000 uuttai .jäseniä.'osastojen
t o i m i n t a o n . n i i n i k ä ä n • ollut «flttäin
Vnteens-ä l();]l2i'eHl4ista' tilkl^utta..
: j o i s s a iyielSöä" o n ollut yhteensä:93ä!a7-
/h^fikttöä,.:...
öl^vät^ i e l o k u y ä t e ä t t e r i t OVÄ^^
.jiham-
'tujksen etisimmaiää'^t'^i3l,v^ o i i ' i ä r -
J e ^ t ä ä J o k i e n ^ k ä Ä B ^ ö i y k ^ ^
•jeb i u j i t t a n r i n e n . i i - ' ^ n valtavuutta
k^va§x?et^fittä^nftttdt»^töiW^
V. 11.9&1 n a i s i a (6S0,000J r / M i e h i ä o l i rpäl-
' j o n ( e n e i a n 3 Ä t i . h J o i l l a k i n ; a l t f f i i l l a m i e -
, h e t , .^nenivä*» . k a r i a v a t ö l h i n j ä naiset
•j^iivät;; * « i . t a m a a n .Tanaany^^^
% ä i n t ä r k e ä n ä p i t i v ä t ^ihmiset- j o k i en
l u j i t t a m i s t a , j o t t a tulvat e s t e t t ä i s i i n;
" N A I S E T O V A T H Y V I Ä K A I K E S S A "
Nyt ei k i i n a l a i s e n ä i d i n tarvitse i t ­k
e ä t y t t ö l a p s e n s y n t y m ä ä eikä h ä n tä
k u r i t e t a sen vuoksi. Mies j a anoppi
e i v ä t saa h ä n t ä lyödä, e i k ä kukaan
saa k i h l a t a tai myydä lastaan. Mies
j a nainen p ä ä t t ä v ä t avioliitostaan i t ­se.
Huai-joen k a n a v a t y ö m a ä l l a an­sioitunut
t y t t ö , T s h i n H s l u - l a n , joka
osallistut B e r l i i n i n Festivaaliin, toi
J u l k i K i i n a n naisten tunteet sanoes­saan:
" . . . K ö y h ä t Ihmiset ovat saa­neet
oikeuden puhua. Naisten on
t y ö s k e n n e l t ä v ä kovasti p ä ä s t ä k s e en
tasa-arvoislksl. miesten kanssa. On
t o t u t tu sanomaan, e t t ä . naiset eivät
kelpaa m i h i n k ä ä n . Mutta m e i d ä n on
e s i m e r k i l l ä m m e ' n ä y t e t t ä v ä , e t t ä nai­set
ovat h y v i ä kaikessa". j
• \ A u n e Latu-ikäinen.
Xämäu OS
tuhatk
n, jopa k
iija todella o:
ettavat s an
nähden. 1
Sten lau
tarko
Oppikaa fc
i päivässä. S
l i s t a sisi
I ^fant to le£
Qt tu lörn int
englantia h:
I wBnt to spea
n the shopa
strlkes. (ai
aieio fforliers in
\ jnd veidzes ä nd
baa työtoverein
ijasta ja palkois
Sanoilla long
Igiioiteta pitkiä
(fyöläjvää.
ivant to be a
(3i vant tu bil
j5r) Haluan olla
I must kriovv
rork in the unio
•sh to duu gud
luh p i t ä ä osai
hyvää työtä
John Is a mlnej
[ohn.on kaivosm
Kauneimmat
lausua omaisin
mr.ja mrs. W. V
\ mis. B. Granell
I nosta j a kukkat*
ka sain osaki
kohdatessa mlnu
.. ; K a l k k ia
MARH
Loclterby.
näytöstä
125.5 ?0:lle kasojalle, Neuvps^lilttolai-serri
elokuvan' iu6iaWtlkäuden aiana
ani i t t i l n l i s i k s i , }390TiEf^4y8&! 35,8^
« a t i Djalle. VU6ä6h-'a12äria'läfJestetlF.
den elokuvatilafauupBJen «yh,
m ä -ä o[i'm\S\\i fetsoJiÖ'
.ipä rä 436,168. — 'jEtöJf isiä' | u v a - ym.
n ä y t e l y j ä on j ä r j ö s t k l y 4l9 Ja kat-'
sojiS on n i i s s ä käyn^-t yhteensä 100,-
S i 3 3 | h e n k l i ö ^ / - " ^' "T''-^,^
{' jj^äijlit»iih'fi>ta' on- 'toiniiiitaiyiion-h
a ffaloudellisten vaikeuksien vuoksi
.ölltit v ä h ä i s t ä , lukuunottamatta SNS-Ja
' ' K o n t a k t - l e h t i e n julkaisemista.
V a l t i o n apua on saatu 4,316,000 mk.
j o k a on osoittautunut täysin riittä­m
ä t t ö m ä k s i . — Taloudelliset oikeu­det
ovatkin kertomusvuotena haitan­neet
huomattavasti seuran toimintaa.
H U X ^ L U J A - M E T S O JA
K o l m e ibullua metsoa ammuttiin
ä s k e t t ä i n K ä r n t e n l s s ä . Kuten tun-nsttua,
metsot ovat hyvin arkoja % ,
n i i t ä voidaan ampua vain soidin-a
i k a n a . m u t t a tässä tapauksessa ne
osoittivat v ä e s t ö ä kohtaan tui&eöe-vaa
mielenkiintoa. Niinpä ne seura-sivat*
m i e i i l ä kuin koirat ja käTiyät
k i r k k a a n v ä r i s i s s ä (kesävaatteissa kul­kevien
t y t t ö j e n kimppuun yrittäen
s a t u t t a a n ä i t ä . Virariomaiset arvele­vat,
e t t ä j i i i t u j a ön kohdannutjo^
I aivosairaus. ., '••*WM^si:
-<s>
vaa (ja tarpeetonta), että myönnytykset YK:n taholta aiheuttavat nyt
lisää arvovallan menetystä. Mutta arvovallan menetys (loss of,
face) on parei^pi kuin se, että pidetään kiinni kestämättömästä suun-,
nasta. Sotavangit'^uVilöitHn kyseenalaisissa olosuhteissa, missä ei'
johtajana ollut mikään ulkopuolinen auktorit^tti . . ."
Tuntuu siltä, että "Canadan Uutiset" otti vähän liian suuria syrijj;
tejä pestäkseen. • ,, ;
; Voittoja väkeviä monta on Jo
V,' saatu, • , •. • y.- .
m e i l l ä t ä ä l l ä valkoisessa
Suomessa . . .
• Siihen tapaan l a u l a a l o i l o t t i v a t vuo­den
1918 kesällä Suonien "valkoiset
•uriiot", kun Hetmalasta, Tammisaa­r
e n luurankotehtaalta Ja monilta
m u i l t a piikkilankojen '. y m p ä r ö h n i l tä
l e i r e i l t ä k ä r r ä t t U n n ä l k ä ä n n ä ä n t y ­neiden
j a anunuttujen punaisten r u u ­m
i i t a sorakuoppiin'. '
. ; : S a m a a n tapaan voisivat t ä n ä p ä i ­v
ä n ä laulella j ä n k k l e n sotahommiin
•iimostunect "amerikkalaisen e l ä m ä nr
t a v a n " y l i s t ä j ä t . „'•;
. N i i n e t t ä • otiko n i i t ä voittoja sitten
saatu? J. y
S e h ä n o n s e l v ä k u i n p ä i v ä . Jos joku
uskaltaa sellaista e p ä i l l ä k ä ä n , itiin
r i e n t ä k ä ä herran n i m e s s ä h ä n t ä o i ­kaisemaan.
;
Todistukseksi voitte l e v i t t ä ä e p ä i l i ­j
ä n nokan eteen m i n k ä h y v ä n s ä p ä i ­v
ä l e h d e n ja paremman puutteessa
v a i k k a Torontossa i l m e s t y v ä n suo­menkielisen
sota-aviisin. Kaikissa
n i i s s ä on viime p ä i v i n ä k e r r o t t u suu­r
e l l a riemulla Ja k i r k u v i n otsikoin,
k u i n k a Jänldcien asevoimat ovat saa­vuttaneet
suuren voiton K o j e n saa­r
e l l e . p i i k k i l a n k o j e n s i s ä ä n sijoitetuis­t
a ^ pohjoiskorealaisista - sotavatigeista.
" A n k a r a n . taistelun" j ä l k e e n . t a n ­k
e i l l a , U ^ d n h e i t t ä j l U ä , lentokoneilla
j a m u i l l a n y k y a i k a i s i l l a aseilla varus­tettujen
j ä n k k l s o t i l a i d e n kerrotaan
kukistaneen aseettomien vankien vas­t
a r i n n a n . . • •.•
: Sen j ä l k e e n k u n 31 v a t i k i a oli ta­p
e t tu J ä 139 i t a a v ö i t e t t u , v a k u u t t i v a n ­k
i l e i r i n komentaja prikaatikenraali
Boatner, e t t ä ; " t i l a n n e t t ä y t t ä ä ' e r i k o i -;
sen. h y v ä l t ä " . - • .
: Joka v i e l ä t ä m ä n k i n j ä l k e e n rohker
nee epäillä, e t t e i v ä t j ä n k k l e n asevoi­mat
pysty, saavuttamaan loistavia
voittoja, h ä n on; auttamattomasti; p u ­naisuuden
saastuttama olio, s i l l ä e i ­h
ä n , k u k a v a i n pysty t a n k e i l l a j a l i e -
k i n h e i t t ä j i l l ä p a l j a i n nyrkein varus­tettuja
p u o l i n ä l k ä i s i ä vankeja kukis­tamaan.
- ,',;,,>••;;:•,:•
E i k ä t ä m ä ollut e n s i m m ä i n e n K o -
Jessa s a a v u t e t t u . t ä l l a i n e n voitto.
M o n t a muuta kertaa, v a r s i n k i n v i i ­me
aikoina, o n ; K o J e n saarelle k e s k i ­t
e t y i s t ä s o t a v a n g i s t a j a siime raaha­t
u i s t a pohjoiskorealaisista s i v i i l i - i h ­m
i s i s t ä laskettu verta "menestykselli­sesti".
'.:.
A m e r i k k a l a i s e t ' ' i t s e m y ö n t ä ^ ^ t sa­toja
yatikeja tapetun t ä m ä n vuoden­k
i n aikana ^nutta korealaiset v ä i t t ä ­v
ä t tapettujen l u k u m ä ä r ä n nousevan
s e i t s e m ä ä n tuhanteen.
K o r e a l a i s t e n v ä i t t e i d e n mukaan on
muutamat tapetJtiF.siksi, e t t ä e i v ä t ole
v e r e l l ä ä n allekirjoittaneet lupausta,
e t t ä "vapaaehtoisesti" k i e l t ä y t y v ä t pa­laamasta
kotiseudulleen. Jos r a u h a t ai
v ä l i r a u h a solmitaan. Toiset eivät ole
k e s t ä n e e t ruttbbasilleja. Joiden tehok­k
u u t t a on h e i s s ä kokeiltu j a huomat­tava
osa on kuollut verilöylyissä, sa­man
tapaisissa k u i n e d e l l ä m a i n i t t u.
M u t t a maalima on paha. Se ei
tahdo y m m ä r t ä ä j ä n k k l e n — Wall
S t r e e t in Ja Pentagon herrojen —
suurta j a l o m i e l i s t ä tarkoitusta, p i t ää
sotavangit " l ä n t i s e n e l ä m ä n t a v a n"
e d l s t ä m l s t a r k o l t u k s e s s a ruttobasilllen
koekaniineina Ja nappUlölttensa
Rheen Ja C h i a n g i n tykinruokana.
' E t t ä n i i n o n asla. s i l t ä o n todistuk­sena
mm. B r i t a i m i a n Työväenpuo­l
u e e n parlamenttiedustajan T o m b r i -
,=ber^n •—-vaati y h d e s s ä useiden m u i -
tdenTparlamehtm J ä s e n t e n kanssa ,'se-lostasta
K o j e n tapahtumista —: l ä u -
sun&, että "Kojen tapahtumat on
p a M a Ja v a a r a l l i s i n i n u n ä o s . K o r e an
sodan aloittamisen J ä l k e e n ".
• M u t t a kannattaako B r i t a n i i i a n par-lamifintln
j ä s e n t e n l ä u s u i i i i b l l i e atttaa"^
m i t ä ä n arvoa!
Vielä v ä h e m m ä n antavat Pentagon
suurmiehet arvoa Genevan kansain­v
ä l i s e l l e sophnukseile. Jossa k i e l l e ^n
vankien v ä k i v a l t a i n e n kohtelu Ja
m ä ä r i t e l l ä ä n , e t t ä k a i k k i vangit on
palautettava rauhan allekirjoittami­sen
Jälkeen. •
M u t t a viis k a n s a i n v ä l i s i s t ä sopi­muksista
s i l l o i n kun j ä n k k l e n sota-p
ä ä m a j a , tarvitsee t y k i n r u o k a a j a koe­k
a n i i n e j a . •
M u t t a k a i k k i h a n johtuu suuresta
i h m i s y s t ä v ä l l i ^ d e s t ä Ja JalomleU-s
y y d e s t ä ! K u i n k a voisivat s u u r i ^ d ä -
miset W a l l S t r e e t i n pohatat s a l l i a k o ­realaisten
t y ö l ä i s t e n Ja talonpoikien
palauttamisen kotUpsa,,kun.,he ovat
Hishands are 1
ffith coal. (
hisfalz is blj
KII
Mieheni j
Joka nukkui
uneen kesäk.
; Rakkaudella t
elämän to veri
RJt. 2, Port
Tahdon sydän
niin suuren yllä
Kiitos mulstor
Joilusta Illan en
on aina säilyvä 5
Niplgon, Ontario
iHmimirninmmmmi
Sydämellir
rit, siitä suui
taneet kauni
täyttäessäni'
Kiitos arvc
soitosta ja la
mastäsi ja lai
tyksen järjes
västä kahvita
kaikille lahje
tilaisuuteen s
säilyy unohti
Vielä kiitos
i r v i m
k e r r a n v e r e l l ä ä n allekirjoittaneet "va­paaehtoisen"
lupauksen, etteivät ha­l
u a palata kotiinsa, vaan haluavat
j ä ä d ä amerikkalaisten turviin. . XYIUUS a rv
E i k ö K o j o n k i n tapaukset osoita ko- tilaisuuteen s
realalsten sotavankien suurta amerik- m
k a l a i s r a k k a u t t a?
Osoittavat varmaan, koska tiede­t
ä ä n , e t t ä "vapaaehtoiset lupaukset
on saatu aivan iUnan kiristystä. Väi­t
ä sitten kun joku on kieltäytyny^
"vapaaehtoista lupausta" antamastf
on alettu t y ö n t ä ä tikkuja kynri»
alle. ripustettu riippumaan jaloisu,
k ä r v e n n e t t y kuumilla raudoUla J»
i i u t k i t t u - s e l k ä ä n 4>iiskoilla Ja low»-
r l Ä i p e r i l l ä , k i i t e n korealainen korp­r
a a l i L I H u n S i kertoi, päästyään kar­kaamaan.'
N ä i n o l l e n pitäisi olla selvän Joksi-.;
^seiie;^ettäi korealaiset eivät halua J»»- ;
Iata kotiinsa j a n i i n ollen l ^ o r ^ '
t e n :aseleponeuvotteliJain: vaatUnns. ;
e t t ä ' vankien palauttamisessa tem
t a a n k a n s a i n v ä l i s i ä sopimuksia, oa
kokonaan v ä ä r ä.
M u t t a vaikka jänkklen tiedon^
n o i s t a j a s e l i t y k s i s t ä saakin taHaao'
k ä s i t y k s e n ainakin niillä op
k o i t e t t u saattaa ihmiset tällaiseeni»^
sitykseen - täytyy Jänkklen jaUffl
vasti tappaa -vankeja saattek»»
h e i d ä t tottelemaan määräyksiä.
O l i s i k o h a n sittenkhi niin, kutenj^
realaiset v ä i t t ä v ä t , e t t ä kaikki vihaa­vat
amerikkalaisia.
M e i s t ä tuntuu niinkuin
j u u r i n i h t . J a m y ö s k h i m e i s t ä t^
e t t ä D r i b e r g o l i oikeassa a r v e D e s »^
e t t ä amerikkalaiset ovat vankienw-p
a m l s ^ " tehneet oikean » " " ^
nauksen. — K u l k u r i - ir**ÄAÄSJUJUÄJ
Scan»
SUNNU
SV