Vapaus, August 6, 1960

              » H i
|S'Sivu'2 Lauantaina, elok/.6 p ; A Saturday-, A,ug^,'l96Ö ~ | ^ ; | , ,
m
m
Mli
H B
' , ( U B E R T I ) ^ ' Independent Labor^
Organ^f of V Finnish Canadians. Es-|
tabllAied" Nov. ^ 6,-1917. pAuthorized
as second/ class^^tnail, by the, Post
'Office ^tD#axlment?, Ottawa.'LPöb-*
llishedqthride^weekly;^i Tuesdays.^
Thursdays^ahd Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.', at 100-102|
Elm-Sfrr"W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones:' Bus.' Office OS, 4-4264;
Editoria} Office OS.'4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. MaiUng'
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appjlcation.
Translation^frtiie^o^chaige.»^
«.TILAUSHINNAT: , ji,
Canädassa^: - 1 v]äsWh kk. 4.25
^j..^ 3 kk. 2 50
lsvk^i9:Mi63äct4:80;S
l^SvkS9i5ffJ6i}kkS5i25;y
Yhdysvalloissa:;
Suomessa:
1 ^ Elokuun kuudes^ 15 v:n jälkeen
lm I
\Tänä lauantaina, elokuun-kuudentena päivänä tulee k u ­luneeksi
15 vuotta siitä jolloin Yhdysvairat levitti:kuolemaa
ija" hävitystä' en^iimmäisellä atomiponunillaan Hiroshiman
kaupungissa. ' ' '
f-' ^ . , y i i 70,000 miestä, naista ja lasta menetti- siinä pommi-
' fiilrcp«icn lipnicpn^ä'hpti- tuhannet ihmiset iäivät »'ahoin'<pa-
•n
m
•
.m
heti; tuhannet ihipis^tfjäjyät^
laneina 'ja muuten vioittuneina kitumaan kuollafop^ija|c^
pikemmm tai myöhemmin tämän hirveän tapauksen'uhrina.
Vielä tänäkin päivänä'/ kuolee japanilaisia Hiroshiman ja
Nagasakin'atomipommituksen uhreina. Vielä tänäkin vuonna _
syntyy 'henkisesti ja fyysillisesti epänormaalisia lapsia tä­män'
atoniipommituksen johdosta. Vasta muutama kuukausi-sitten
esim.'kerrottiin, että Hiroshiman pommituksesta nuo­rena
tyttösenä pelastunut eräs japanitar oli synnyttänyt poi­kalapsen,
jolla ei ollut — kiitos amerikkalaisten atomipom-mitiikselle
— lainkaan aivoja!
^Tänä vuosipäivänä kiinnitetään kaikkialla maailmassa
huomiota tähän hirveään pommitukseen ja tehdään uusia
lupauksia " E i koskaan enää Hiroshimaa" tunnuslauseen
hengessä, joka on nostattanut miljoonia japanilaisia taiste-luun
rauhan puolesta. Tänä vuosipäivänä tehdään myös t i -
{" ' litystä eräistä Hiroshiman pommitukseen liittyvistä tärkeis­tä
seikoista. ^
Melko yleisesti on levinnyt maailmaan sellainen käsitys,
että Hiroshiman pommitusta ei voida mitenkään "oikeuttaa"
sotilaalliselta näkökannalta katsoen. Japanin militarismi oli
silloin jo lyöty; sota Japanin hyökkäysarmeijaa vastaan oli
asiallisesti voitettu. Tältä pohjalta oli sotilaalliselta kannalta
katsoen kokonaan "tarpeetonta" atomipommin käyttö. Asiaa
pahentaa vielä se tosiasia, fettä tätä ensimmäistä atomipom­mia
ei yritettykään käyttäa^Japanin sotavoimia, vaan suur­kaupungin
siviiliasukkaita, miehiä, naisia" ja lapsia vastaan.
Kokonaan tuulesta temmattuja ovat siis amerikkalais­ten
kenraalien ja sotaisten politiikkojen taivastelut siitä, että
atomipommi pudotettiin Hiroshimaan muka sodan lyhentä­misen
tarkoituksessa. Mitä enemmän vierii aika eteenpäin,
sitä! selvemmäksi tulee, että päättäessään käyttää tätä suur­ta
tieteellistä keksintöä— atomienergiaa — ensimmäiseksi
ihmisten joukkomittaiseen tappamiseen, presidentti Truman
aloijtti tietoisesti terrorikampanjan, jonka tarkoituksena olj ,
sania, eti^i Yhjdysv^ltäiA^ impsrialisfhijon nyt kukkona, iria^H;!!
ilman turikiollä ja tekee atbmiporn[minsa"voimalla mitä-tah- '
too.
Vain!'tkmä,selittää,ien, miksi koko i f h m i s k u i T t a pn, nyt,,
peloissaan siitä, ,että ne samat piirit, jotka 15 vuotta sitten
pommittivatiiätbiniJjomtoUia Hiroshimaa; voivat,H^ikjistadu-'
pauksistaan huolimatta menetellä toistamiseen samoin. To­siasiassa
on hyvinkin arvovaltaisista' piireistä myönnetty,
etta maailma oli 'hiuskarvan varassa ensin Korean sodan
aikana ja sitten Vietnamin vapaustaistelujen päivinä joutua
uuden atofhipommituksen todistajaksi, sillä yhdysvaltalaisi
teni kenraalien sanottiin vaatimalla vaatineen liittolaisiaan
'suostumaan siellä atomiaseiden käyttöön. '
I K u n vielä huomioidaan se- tosiasia, että amerikkalaiset
käyttivät -atomipommiaan-:^ e
vastaanymiin tämä. selittää sen miksi kaikki n.s. väri
satj' jotka muodostavat suuren-enemmistömihm^^^
ovat kaksin verroin enemmän huolissaan atomisodan vaa-roi
§ta*kuin valkoihoisiin rotuihin lukeutuvat kansat. Aasian
ja Afrikan kuohuvat miljoonat eivät tule koskaan unhoitta­maan
sitä, että ensimmäinen atomipommi pudotettiin hei­dän
maailmanosaansa, ja että vain maailman yleinen mieli­pide
pelasti ne Korean ja Vietnamin koettelemusten hetkenä
joutumasta uudelleen atomipommitusten maaleiksi!
>: Hiroshiman vuosipäivä ja siihen liittyvät seikat ovat
vakavana varoituksena myös Canadalle, Missään tapaukses-
•saveiivoidä oman kansallisen turvallisuutemme takia hyväk­syä
änrierikkalaisten ydinaseiden sijoittamista-^C
kamaralle. Jos amerikkalaiset kenraalit tulevat käyttämään'
ydinaseitaan yhtä edesvastuuttomasti, mitä he käyttivät ato-mipommiaan.
Hiroshimassa 15 vuotta sitten, silloin tulisi C a -
nadasta ei-kenenkään maa, mikäli maamme kamaralle on
sijoitettuna Pentagonin sotavoimia ydinaseineen. Pitäkööt
amerikkalaiset kenraalit ydinaseensa, jos eivät saa aikaansa
muuten" kulumaan, mutta älköön tyrkytettäkö niitä Cana­dalle.
Maailman rauhan ja maamme etujen mukaisesti on
tänä vuosipäivänä yhdyttävä niihin, jotka sanovat, että ei
"koskaan enää Hiroshimaa", ja samalla on tehostettava toi­mintaa
Canadan vapauttamiseksi Pentagonin paheellisista
siteistä niin, että Canada voi puolueettoman ohjelman pe­rusteella
ja täysiniitsenäisenämaanavantaa-tuntuvan^^^^
sen maailman rauhan säilyttämisen hyväksi.
.,.„.„Ji$p
Pitkään'aikaan AfriRassä''—vie-j
läpäkoko maailmassa — e i , o l l ut
hivenenkään'^tietoa, että sellainen
mies kuin Moise Tshorabe.oli oler
massa.'' Sivumennen ^sanoen "'maail­massa
» eivsilloiri'eletty sen, huonomr
'min..' , ' * i
. Tämä Afrikan kuningasvesa me­ni
joka aamu amerikkalaiseen lä-hetyskouluun.
Sen jälkeen hän ai-;
koi ansaita rahaa plantaaseista, ho­telleista
" j a kaupoista. Belgian
Union Minieren antamilla varoilla
hän haali kokoon-poliittisen puo­lueeni
ajeli ympäri isolla Cadillac-autolla
ja vieläpä' nousi Kongon
rikkaan Katangäni maakunnan pää­ministeriksi.
Ihmiskunta ei kuiten­kaan
tiennyt mitään mr. Tshom-besta.
•
Niinpä Moise päätti antaa -mer-,
k i i r omalla torvellaan;-taikkai tässä
tapauksessa : oikeammin -^rummul­laan^,
Vähän tämän jälkeen hän ko­hotti
"itsenäisyyslipun" —- tosin
kotitekoisen — Katangan pääkau­pungin
Eli?abethvillen kasarmin
katolle. ~
Pian kaikki loisto oli ohitse,
mutta 'tyhjä' rummutus- jatkui ^yhä
kovemmin. Tämä oli Tshombe
omassa persoonassaan.
Katanga on eroitettu Kongosta
ja päässyt ''itsenäiseksi'', j y l i s i hän.
"Katangasta on tullut vapaan
maailman linnake."
''Kuolema on parempi kuin .YK:n
allitsijalshombe vaaran
mm
Kirj. Vv Majevski
11
joukot maaperällämme."' -
"Jos T-YK ^ kannattaa'SL^umumbaa,
niin'se, Voi aiheuttaa sodan liänen
ja Kataiigan vafiUä.'/" . '
"Meidän tulei lähettää YK:lle
uhkavaatimus." • • ^
"Meidän tulee yhdistää Kalanga
Ruanda-Urundin fjUO'i.«.i;ueeseen "
' "Meidän tulee perustaa Kongon
yhdysvallat."'
Mitä enemmän yksinäinen rum­mutus
jalliui Elizaoeihviiieai^i.sitä
enemmän tarkoitus paljastui' —
"Me tarvitsemme amerikkalaisia
ennen kaikkea."
Suoraan puhuen tämä oli vain
makupala. Tshombe-ei käynyt vain
^amerikkalaista ; lähetyskoulua:'; Hän
meni itse^ aivan .viimeaikoina Y h ­dysvaltoihin,
-Kuten "Time" kir­joitti,
hän oli hyvin mielissään
VVashingtonin ja New Y o r k in vie­railuihin.
"Time" sanoi suoraan: "Tshom-bella:
on tukenaan voimakas:Union
Miniere r-rv; belgialais-a
brittiläinen •monopolikartelli.vj
käsittää 60 prosenttia koboltin^ 10
prosenttia uraanin J a 8 prosenttia
kuparin tuotannosta;;koko kapitalis­tisessa
maailmassa."
Roekefellereillä on mitä -lähim­mät
vyhteydet tähän kartelliin: Y h ;
dysvaltainöljykuninkajit pyrkivät
kiiappaamaan: käsiinsä Afrikan rik-kaudet.
- •
" U n i o n ' MiniereV,' .kirjoittaa " T i ­me",
\ "rahoitti fshomben vaali­kamppailun
ja kustansi,^ hänelle
neuvonantajan kun :hän'neuvotteli
Brysselissäxviimeihelmikuussa,; jol­loin,
päästiin' sopimukseen Kongon
itsenäisyydestä."
Seuraavassa on jotakin, ^josta
"Time" ei kirjoittanut. On helppo
olettaa, , että , Brysselissä ja myö­hemmin
-IVashingtonissa Tsbömbe
teki kaupan Katangan "itsenäisyy­destä".
Yhdysvaltain. Belgian ja
Britannian monopoliyhtymät eivät
ha^unneetvvmitenkään; että;-Kongon
rikkaudet jäisivät kansan kääiin.
E i ole ihme vaikka brittiläinen
"Daily Telegram" kirjoitti äsket­täin:
, " 0 n odotettjivissau että Bel­gia
pian ilmoittaa, jotta se tunnus-t.
ia Katangan erillisenä valtiona.
Tämätpelastaa 'antamasta (kongolai­sille
— V.M.), Belgian suurimmat
k i i n n i t y k s e t — . U n i o n Minieren 180
miljoonaa puntaa."
Tuskin Tshombe ehti kohottaa
kotitekoisen^ ''itsenäisyy
kun Union Miniere. kuten "Washr
mgton Post;and Times Herald'' t i ei
doitti, "lahjoitti yli 25 miljoonaa
(ioMaria 'Katangan - hallitukselle/'.
Monopolistit ovat' todellakin avokä­tisiä
kun; tulee eteen oman apurin
lahjominen.
S A K n hajoittajat vetäneet
pelinsä umpisolmuun
Etelä-Korean vaaleista
Viikko sitten Etelä-Koreassa pidetyt kansalliskokouksen,
ala- ja ylähuoneen vaalit osoittivat ratkaisevasti — mikäli
asian suhteen epäilystä enää oli — että Syngman Rheen ter- •
rcrikomento^ oli kaikkea muuta muttei kansan suosiossa^ De-
, mokraattipuiblue voitti nyt, vaikka . se muutama kuukausi
~Z sitjen pidetyissä "vaaleissa" jäi pieneksi vähemmistök&i-kak^;
sSi kolmannesta kansalliskokouksen paikoista — Rheen Izbe-raalipuolueen
saadessa tyytyä vuorostaan pieneen vähem-
-iniStöasemaan.
' \ Toisaalta on kuitenkin huolestuttavaa nähdä, että Etelä-
Korean' kansanjoukkojen vapaiidenrakkaus on johdatettu '
Jälleen hunningolle. Päättävän taistelun avulla Etelä-Korean
miljoonat vapauttivat itsensä Syngman Rheen verisestä^dik-s
tatuurikomennosta, mutta viikko sitten pidetyt vaalit osoit-..
"ta^at; että eteläkorealaiset ovat pahoin pettyneet,toiveissaan^-;;';
ja ^'että taistelu-demokraattisten vapauksien saavuttamiseksift
^ ^ onj vielä, voitettavana. '
"41- ' SS Suuret^ kansanjoukot järjestivät vaalien .jälkeen'mielen-•
J ' - ; ^ ' ' ,f osoituksia' Etelä-Korean suuremmissa kaupungeissa sen joh- -
'\""äo$*ta*kun Heidän mielestään oli vaaleissa -"pelattu merka-
^^rAui^lla^ kelteillä".'Kun kansan suiittumus vaaliyäärennysten |
/j^Jam^^^^^ että mielenosoitusten-johdosta oli pidä-^
sitaly.oidaan,)pitää^^^ merkkinä siitä, että jotakin'oif^'
S^toÄäla^radikaalisestiJväärässä:/^:',^ „':yr ~ - " - i t t l
m
ipSi
M l i
te
m
Helsinki. — Ruotsinkielisessä
Svenska vDemokratcnissa viime
viikolla; i;julkaistu varamattiyhdisr.
tysliikkeemme nykytilannetta se:
lostava;Liiketyöntekijäin:;; Liiton
sihteerin Olavi Saarisen kirjoi­tus
on herättänyt ansaittua huo­miota
ammattiyhdistysväen kcs-kuudessai
Vallinneiden ;ristiriito-;
j e n ; pyörteissä ;mukana; olleena
Olavi Saarinen käsittelee aihetta
asiantuntemuksella . j a ^ ; k
varsin suorasukai^eiiti "kovanaa-mojaV;
jotka valmistelevat "ulos-;
marssia': SAK:sla. Kirjoittaja a r ­vostelee
ulosmarssilla , uhkaajia
•väärästä tilannearviosta, virhelas­kelmista
j a lyhytnäköisestä taktii­kasta'
Rantasen ja Heinosen ryh^
mien välisessä valtataistelussa.
KuJl. lähinnäv; taktiikkaan r kohdis' v
rtuva arvostelu r ja syytökset alis­tuvaisesta
kentän; luovuttamises­ta
Rantaselle ovat kirjoituksen
• "punaisena lankana",-voidaan •sii-'
tä päätellä, että kirjoittaja haluai­si
jatkaa vä.symätöntä; taistelua
Heinosen kaavaileman puoluepo-:
- liittisen voimaryhman!:luomisek.si
S A K : n ' .työvaliokunnassa, toteaa
Suomen Muurarien Liiton sihtee­r
i Urho Kilpinen.
Tilanne ammattiyhdistysliikkeeb-sämme
on päästetty kehittymään
erittäinvvaaralliselle asteelle. Suu­rieleisesti
uhkailujaan esittäneet
johtavat vhajoitustyontekijät:: ovat
ajiautuneet sellaiseen pakkotilaan,
;että;'ehkäalunpenni vain painostus-;
tarkoituksessa esitettyä hajotusuh
kaa on :enäa vaikea peruuttaa. Ellei
lähiviikkoina mitään positiivista
•riidan selvittämiseksi puolin ja toi-.,
sin tehdä, niin "ulosmarssia" yri­tettäneen
seurauksista piittaamatta.
Ne, jotka ovat asiat tälle asteelle
ajaneet käsittävät itsekin millainen
vahingon he tekevät maamme työ­väenluokalle.
Hajaannusta lietsovan
toimintansa johdosta SAK:sta ero:
tettu varatuomari Mikko Laakso­nen
myöntää Sosialistisessa Aika­kauslehdessä
julkaistussa ^kirjoituk­sessaan,
"että uuden keskusjhijes
tön perustaminen tulee heikenta
mään palkansaajakunnan tälläkin
hetkellä riittämättömiä voimavaro­j
a ja vaikuttamaan lähivuosina
jossain määrin myös yksityisten
henkilöiden elinehtoihin". Se on
selvää, että niin tulee tapahtumaan.
Suurimpia menetyksiä tulisivat
kärsimään; työntekijät niillä aloilla,
j o i l l e perustettaisiin rinnakkaislut-toja
ja -osastoja. /
Minkä vuoksi työväestöltä jäl­leen
vaaditaan uhrauksia? Jäse­nistö
ei käsitä, jnistä riidellään
j a minkä _vuoksi nyt olisi perus­tettava
uusi ammatillinen keskus­järjestö.
Ainakin ^julkisuudessa esitetyt
syyt ovat olleet, joko kokonaan tuu-lestji_
temmattuja, kuten puheet
saa ei voida pitkää aikaa tyy­dyttää
"muodollisuuksilla" sen
paremmin kuin poliisipatukoil-lakaan.-
Nyt suoritettujen vaa^:
lien jälkeen pidetyt protesti­mielenosoitukset
ovat merkki­nä
siitä, että Etelä-Korean
kansa tulee jatkamaan taiste-:
lua kansallisen vapauden ja de­mokraattisten
, oikeuksien puo­lesta,
siihen asti, kunnes "ko-'
van käden" hallitsijat ulkomaa^
-laisine—apureineen—joutuvat-kaikesta
..-kovanaamaisuudes-taan'
huolimatta' kuuleniaani
kommunistien vkonienlovallasta
SAKrssa. l a i haettuja, kuten jäsenr
määraltaaU' toistaiseksi: perin ^pien­ten
hittojen, Auto- ja Kuljetustyö-vaen
Liiton j a , Toimitlajaliiton pää^-
sy. S.AKrn jäsenyyteen Vaikka
S A K : n : " m u r s k a a j a t " sanovatkin
uuden keskusjärjestön; perustamis­ta
ponnekkitasti ''väistämättömäksi
välttämättömyydeksi" •;,; luotamme
vankasti siihen, etteivät terveesti
ajattelevat palkkatyöläiset-V suostu
lähtemään omia felinetujaan vaa­rantavalle
. h a j o i t u s l i e l l e , 'koska
mitkaan jdijerisct syyt eivat puhu
sellaisen; toimenpiteen puolesta.
Yrityksiä yhtellaI.syydentoteutta^
niiseksiS.^K-n piirissä olisi vielä­kin;
jatkettava: Työväenluokan yh-.
teisten etujen mukainen ratkaisu
aikaansaadaan - toimenpiteillä, joil­l
a voidaan koota SAKrsta eronneet
ja - erotetut .sekd sen ulkopuolelle
muuten jaaneet liitot; S.\K:n rivei­hin.
Ovet tällaiselle ratkaisulle
avattiin , (toukokuussa ; pidetyssä
SAK:n valtuuston kokouksessa. Yhr
tenaiijyyden rakentaminen : onnis-tuUi!
JOS siihen vilpUlömasti ;pyrir
taan kaikkienv-mielipidesuuntien. tar
holta.
Varmaankin jo kaikille vasten­mieliseksi
...tullut ryhmätoiminta on.
lopetettava ja saatava ammattiyh­distysliike
polnttisista puolueista
riippumattomaksi. 'Kansanvaltaisia
toimintapcnaalteila on ryhdyttävä
noudattamaan kaikissa toimintapor-taissa.
;Jäsenliitot on velvoitettava
suorittamaan edustajjnnsa:valinnan
.SAK:n; edustajakokouksiin suhteel­lista
vaalitapaa noudattaen, jos
useampia vaaliliittoja halutaan
muodostaa.;:Noudatettakoon saman­laista
vaalitapaa myos SAK-n joh­toelimien
j a jaostojen toiminnassa;
;Pelkästään; puoluepoliittisista syis­tä
tapahtuva;; diskriminointi henki­löitä
toimitsija-.ja edustustehtäviin
valittaessa on lopetettava. Joka
kieltäytyy v näitä ehtoja toteuttaa
masta ei hyväksy kansanvaltaista
ammattiyhdistysliikettä.
Jos uhkaus uuden keskusjärjes­tön
perustamisesta ; kaikesta huoli­matta
toteutuu niin kaiklcien yh­tenäisen,
ja kansanvaltaisen ammatr-tiyhdistysliikkeen.
r rakentamisen
kannallaolevien on; tiivistettävä-ri­vinsä
entistä lujemmin yhteen
SAK:n säilyttämiseksi j . i sen tais­teluvoiman
lujittamiseksi. ; Talou­dellinen
nousukausi on ;luonut en-tistä^^-
emmatmalidollisuudet, työ­väen
palkka- j a ; työehtojen paran­tamiselle
; Taistelun tehostaminen..elintason
köllöttämisen j a työajan lyhentämi­sen
puolesta on parhain vastaisku
myos; :;hajotustoiminnan.. torjumi­seksi,
huomauttaa sihteeri Kilpi­nen
lopuksi
aiia
Mutta heidän rahansa 7 linfeni Iän-;
teen, kuten, he sanovat. Mutta
Tshoraben ' ja^ hänen isäpiioliensa
suunnitelmat eivät oimistu.-^ ^ ^
' Nukkepäämnisterirf''rukoilee '«Ka-;
tangan"". "itsenäisyyden"" 'flinnusta­mista.'
E i edes 'Belgia uskalla ottaa:
riskiä. Se ei avoimesti edes halua;
tunnustaa, että' se osallistuu. Kon-;
goa yastaan^tehtyyn. salalii\toon.;
Britannia, ,Ranska j a Yhdysvallat
myöskin^pelkäävät.
Ei o^e ihmekään.^^Kongon' halli­tus
j a kansani; samoini!':kaikki; rauhaa
rakastavat • Afro-Aasian ; ^katisat,;
Neuvostoliitto ja sosialistiset', val­tiot
ovat yksimielisesti tuoinihneet
Kongon paloittelemisenjarlcolonia^:
listien "hajoita ja hallitse"rpolitii-kan.
' ^
Nyt eräät kädet yrittävät käyt­tää
Y K n lippua Tshomben kotite­koisen
kannattamiseksi. -
Y K : n joukot eivät voi vielä men­nä
Katangaan (ne menevät ensi
1 auantaina—^, Töim:), vaikka; oikeu­denmukaisesti
/''järjestyksen''. ; pa­lauttamisen
Kongossa pitäisi: alkaa
juuri estämällä separatistien pahaa
tarkoittavat manööverit.;"Belgialai­set
-yrittävät voittaa aikaa"; k i r j o it
taa brittiläinen -"News Chronicle".
"He lähettävät lentoteitse ; neuvon­antajia
Belgiasta .Elizabethvilleen
lujittaakseen. Tshomben; hallitusval-^
t a a " . ^
;; Nain ei kuitenkaan tule tapahtu­maan,.
Ihmiset vihaavat; tätä halli­tusta
Viikko oli kulunut kun kotite­koinen
"itsenäisyyslippu"' vedettiin
tankoon. Vasta sen jälkeen havait­tiin
-sen Y riippuvan ylösalaisin. Se
on. nyt juhlallisestr nostettu, kuten
A P .sanoo, oikeinpäin.
Kaikki tämä ei ole tehnyt sitä
"itsenäisyyttä", jota nukkehallitsi-ra
Tshombe;on yrittänyt saada; Ka-;
langan kansan niskaan, yhtään
kiinnostavammaksi; Ennemmin^ t
myöhemmin tämä valhelippu-r- jo-,
ka merkitsisi vain uutta.;siirtomaa-,
orjuutta; Katangassatäytyy vetää;
alas ja heittää menemään.
Tätä vaatii edelleenkin Kongon
tasavallan rauhaa -rakastava kansa;
joka kannattaa kansallista itsenäi:
syyttä \ja riippumattomuutta.
e
o
o
e
TOIMITTANUT EEVÄ
JuKlista palattua
Terveisiä South - Porcupinesta. olivat aikaansaaneet tämän lyhyen
Juhlat olivat hyvät j a South Porcu-pinen,
Schumacheriii j a Tlmminsin
kadut kuhisivat vierailijoita; ja;tut-tujakasvojalvilähteli
ohittavista ;aur
-toista. Suomalainen sisu taas esiin­tyi
edukseen, kua' kokopäiväinen
lauantainen, sade^^i kyennyt juhla­mieltä
lannistamaan.- Sunnuntai­na
otettiin sateen takia menetetty
aika takaisin niin hyvin, että tuli
tehtyä—uusi liiton ennätys. Vie­raat
pahoittelivat ilman aiheutta­maa
;tappiota; ciisäntäpaikkakunnal-
1e, mutta koskal he vakuuttivat kan­natuksen
ylittäneen odotetun rajan
n i in k a i k k i ' olivat tyytyväisiä.
Esiintyjät;olivat;harjoitelleet oh­jelmansa
sujuvasti; laulut ovat tus­k
i n koskaan kaikuneef^ n i in mahta-vina;
k u i n ' näissä ' j u h l i s sa j a kaikki
esiintymistilaisuudet olivat lop-puuilmyytyjä,:
kaikkttuntuivat oler
van tyytyväisiä niin • mitä muuta sitä
voikaan enää vaatia: Kunnia on aur
nettava; South. Porcupinelaisille neK
jänsien;Liitto-;.Laulu»-:ja Soittojuh
l i en järjestäjille.: Ja;sitä me j u h l a ­vieraat
ihmettelimme kuinka pal^
j on j a hyvää ohjelmaa isäntäseurat
Vanhassa mektikolaisessii, laulussa sanotaari: "Häne^ lau­lunsa
peloittaa vastukset pois." Se osoittautuu todeksi-kolmen
tähden ohjelmassa "VVish You Were Here", joka
kuullaan lauantaisin CBC:n Trans-Canada radio-ohjel-mas.
sa. Joka vnkko he esittävät kuvauksen värikkäästä
Etelä-Amerikasta. Nama tähdet ovat Lesia Zubrack, j o ­ka
kirjoittaa ja sanelee ohjelman, Rafael Nunez ja P a n -
cho Quijano, molemmat Mexico Citystä, huolehtivat lau­luista
ja kitaran soilosla._
Pieni ruokavihje
K A L A P A T A
Kesälomalaiset ja muutkin kala­miehet;
saavat (tietenkin) -päivit­täin
paljon kaloja, j a emännillä on
miettimistäi miten saada vaihtelua
jokapäiväiseen; kala-ateriaan.;v;Täs-vuoden
aikana joka heillä o l i j u h ­lia'järjestääkseen.
Eikö tämäkin^^
ollut taas selvä esimerkki siitä mi-' ,
hinkäsuomalaiset kykenevät jos yh- "
dessä yrittävät, j a sen pitäisi kan­nustaa
muitakin pikkupaikkakuntia ^
samanlaiseen voiman koetukseen.'
K a u n i i t ' k i i t o k s e t tämän vuotisten
Suurjuhlien ;jäijestäjUle hyvisti
juhlista. Toivomme taas tapaavam­me
vuoden kuluttua Sudburyssa. '
iRuiisujen tuoksua
talyellalkin '
Iman ruusu jen: tuoksua ei^ tarvitsis;
olla; talvellakaan; jos;säilömme niitä ^
kesällä:kuten'. isoäidit: aikoinaan;'te^';
kivat. On kähisi eri tapaa säilötä ruu-,
sunkukkien-; tuoksua;; Yksinkertaisinta -
on kuivattaa ne. Ruusujen teräleh-det
irroitetaan ja asetetaan verkolle
selläiseeii; paikkaan Jossa%ma hyvin
kiertää. Jonkun ajan kuluttua verk-'
k o ; slirretäänv;kulvaan; mutta "Ilma-i
vaan huoneeseen. Kun lehdet ovat
hyvin kui-vuneet ne Voidaan pakata-esim.
lasipurkkiin,-; kerros; ruusunleh-;;
tiä . j a .mausteita ;-vuorotellen : kunnes*
kaikki aineet ovat käytetyt purkki
on täynnä. Aivan päällimmäiseksi voi
tipauttaa ;hiukan ruusun;'; tuoksuista -
hajuvettä. Purkki suljetaan tiiviisti
eikä sitä. avata, ennen kuin tuoksu
on.; hajaantunut.: Maustema;.käyte­tään
V hienonnettua cloves; cinnamon; -
allspice Ja sandalwood "Jauhetta,
i Toista; tapaa:-,käyttäen-ruusujen •
terälehdet annetaan irrbittamisen
.. ^ , . ^ , , ^ . Jälkeen kuivaa kolme vuorokautta
sa orastapa valmistaa kala-atena^ j ^ , ^ ^ ^ ^^^^^^^ ^ ^ ^ ^
Ainekset: 300 g'perunoita, 100-i,„roksittain suolan kanssa. Halutta-
" -^1 m •»f
y:?'-;";it5g|
>lJt
MM
gporkkanoita,; 1 purjosipuli: kiehu­vaa:
vettä, I t l s u o l a a ; ; ^ r k l vehnän
jauhoja, 1 d l maitoa tai vettä, 350
g kalaa, 100, g tomaatteja, tilliä,
persiljaa, Vfe^.rkl voita.
k a l a . perataan j a leikataan pala­seksi,
joihin^ hierotaan suolaa;:; Juu-reksot
paloitellaanif?Näraä,: purjo-
;^lpulipalaset ja. suolat pannaan ka-;
sariin -'ja ;'kiehuvaai :\%ttä V lisätään
sen ;• verran; 'että .viipalefet peittyvät.'
Ne(.' saavat hiljaa rkiehua noin 10
min.-minkä jälkeen'lisätään vehnä­jauhot
nia|^<^'j^|yetfeenVsfe^oitet;;
iuna. Lopuksi p a n n a a n k a s a r i in
kalapalat)j^f jtomp^tivi^paieqt.»:Ka^;
'lajiata -^fe! »kiMiuä * siksi» kunnes' ' k a ­lapalat
oVat^kyn^t. 'Pannalle ripp-tellaan;
hienonnettua [iiiliäpjk; j ä r ­s
i i jaa : sekä;.pannaan muutamia^ voi-.
nokeraita.t' • ,
TUOREEN K A L A N TUNNUS-Tuoreen
kalan tuntee seuraavista
tunnusmerkeistä:
Kidusten i on-; oltava punaiset, m i ­käli
kalaa ei ole jäädytetty.
Kalan on oltava kiinteä ja pinnas­ta
limainen.
. ' K a l a n tulee;tuoksua tuoreelta. ;
Kalaseläkkeen (fileen) tulee
tuoksua tuoreelta ja lihan; on oltava
kiinteää j a vaaleaa.
Suolatun kalan tulee tuoksua
tuoreelta j a lihan on oltava vaaleaa.
' : Kuivatun , kalan on; oltava väril­tään
kirkas ja läpikuultava.
Savustetun kalan on oltava ras­vainen
j a kiiltävä ei kuiva eikä ho^
mehtunut.
essa voi kerrosten vallin ripottaa hiu­kan
seuraavia:;): mausteita. Muutama;
herbs, thyme, sweet majoram, rose-mary,
mint sekä orrisroot, joka on
kiinnitysaineenai Näitä i voi kokeilla
eri: mausteyhdistelmillä;; kunnes iöy-';
taa mieleisensä , ja niin on talvella
purkillinen hyvältä tuoksuvia ruusu-v
jav fotka:muistuttavat menneestä;ke-;:
sastä.
SITÄIII li
JA
jl llllllllllilllllllllll
S E U R A S I V A T ESIMERKKIÄ,
^Amerikkalaiset turistittunkeutu'- '
vat nykyisin joka paikkaan. Pari
heistä oli eksynyt Ruotsiin; j a kuin­ka
ollakaan, he menivät kirkkoon,
jossa o l i j u u r i jumalanpalvelus :me^:'
nossa. Jenkit eivät tietenkään yna-märtäneet
papin puheista mitään
eivätkä: mistään muustakaan;;;mutta ;
he seurasivat, mitä edessä istuva
mies;4eki :;ja-menettelivät kaikessa; -;
samalla; tavalla. Lopulta pappi mai-i;
nitsi;jotakin;Ja mies;nousi:ylös-;A- *
merikkalaiset tekivät samoin. Sil­l
o in kuului kirkossa pienoista mu­minaa
ja tuntui melkein siltä, että
joku olisi nauranut. Jumalanppal-veluksen
jälkeen jenkit menivät
papin puheille.kysymään syytä omi-;
tuiseen tapaukseen. Pappi vastasi:,
— Minä ilmoitin lapsen kastami­sesta
ja pyyhin isää nousemaan
ylös, minkä hän tekikin.
Nasser vierailee
Kuubassa maaliskuussa
Alexandria. — Presidentti Gamal
Abdcl Nasser ilmoitti' täällä viime
viikon lopulla, että hän vierailee
Kuubassa ja Meksikossa ensi maa­liskuussa.
'
Hän teki tämän ilnroituksen Kuu-btin
lähetystön järjestämässä vas-taanottotilaisuudessa,;>
johonr:osa11is-;
tui Kuuban puolustusministeri
Raul Castro. Hän on ystävyysvie-,
railutla Euroopassa j a Keski-Idän
maissa.
Kauan kestänyt lakko
lopetettiin toistai-seltsi
Japanissa. -
Tokio. — Täällä liedoitettiin tiis­taina,
etta pitkäaikaisin ja verisin
lakko Japanin historiassa on päät-;
tynyt toistaiseksi. . ' - :^
> Mitsui kivihiiliyhtiö hyväksyi;
viikko sitten tehdyn hallituksen eh­dotuksen
lopettaa työsulku yhtiön
Omutassa ja ^^telä-Kyushussa ole-i
vissa kivihiilikaivoksissa. Lakko
J^äissUJkaLv,Qksis5.^J?nJ^estä.nyi_L183
päivää jä työläiset palaavat'työhön
viikok.si,'^ jolla, ajalla *'yritetään!
PÄIVÄN PAKINA
Kuka on "myynyi sielunsa" kenelle?
Yhdysvaltain presidentinvalintai
on; tietenkin yhdysvaltalaisten oma
asia.
Mutta kun Yhdysvaltoja pidetään
täälläkin virallisissa piireiss.i "va­paan
maailman" johtajana, ia kun
sikäläisellä presidentillä on aaiot-iömän
suuret valtuudet: niaän asioi­den
hallinnassa, niin hionnoliusta
on, että rajantakaista vaalisirkusta
seurataan täälläkin tavallista tar­kemmin.
Yleisesti on pantu merkille se to­siasia,
että amerikkalaisilla "on va­littavanaan;
peräti--kaksi-(-2);;; miljo­nääriä,
herrat Nixon j a Kennedy,
joilla kummullakin on kosolta sitä
mitä "koi syö ja ruoste raiskaa",
sekä':läheisiä ystäviä rahamaailman
ylemmillä portailla. Kuten näkyy,
amerikkalaiset;;eivät voi;mitenkään
erehtyä — valitkoot he presiden­tiksi
republikaanin tai demokraa­tin,
niin tuloksena on aina sama
—miljonääristä . tulee maan^kor-:
keimman valtiovallan hoitaja.
Mutta siitä huolimatta yrittävät
nämä republikaani- ja demokraatti-puolueen
presidenttiehdokkaat ke­hittää
. jonkinlai,sta varjonyrkkeilyä
ainakin kotoisista asioista, vaikka;
he~sisimmäs§ään ja kahden kesken
J)l)en ovrit yksimielisiä siitä, että
köyhiä]penteleitä on riistettävä en-tistii
, kovemmin jotta miljonäärit
rikastuisivat vieläkin enemmän.
republikaanien "voimamiehen" N i ­xonin
syyttäneen idemokraattipuo-lueen
Moosesta senaattori Kenne­dyä
siltä, että hän on "myynyt"
sielunsa"::ja ehkä •vtaivasosuutensa-kinsaadakseenvammattiyhdistysliik-keen
tuen. "Hän (senaattori Ken­nedy,
demokraattien presidenttieh­dokas)
maksoi hinnan ohjelmal­laan"
sanoi Nixon (republikaanien
presidenttiehdokas): ;Los :;Angelesis­sa.
"Minä en maksa sellaista hin-l
taa."" -
Tosiasia tietenkin on, että Y h ­dysvaltain
^ammattiyhdistysliikkeen
johtopjimput ovat yleisesti puhuen
kallistuneet:^: :d
kohti. He ovat tulkinneet miljonää­ri-
senaattori Kennedyn "työväen ys­täväksi"
ja vihjailleet, että he tule­vat
presidentin vaaleissa ^tukemaan
senaattori Kennedyä sittenkin,
vaikka hänen rinnallaan oleva va­rapresidenttiehdokas,
on kaikkea
muuta muttei "työväen ystävä"'.
Tosiasiassa APL—CIO;n suuri-'
palkkainen johtaja George Meany,
joka tunnetaan parhaiten niistä pu-f
heistä, joissa hän ylistää kapitalis­min
paremmuutta ;sosialisiniin;;;,ver-raten,,
osallistui viime < kuussa' der
mokraattipuolueen . konventioniin
ja esitti siellä muun ^ohella eräitä
kotoisia' totuuksia puolueen, ohjel;
makysymyksistä keskusteltaessa"."
' Kantaessaan hiiliä republikaanien
yhdysvaltalaista ;.elämäntapaa < seu­raavien
tosiasioiden pohjalta:
Teknillinen edistys lisää amerik­kalaisten
työläisten ; liiallisuutta:
Väkiluku'kasvaa;: samoin;saatavissa
oleva työvoiman määrä — mutta
työmaiden 'lukumäärä vähenee.
Rautateillä, konerakennusalalla' ja
terästeollisuudessa on nyt 2,000,000
työläistä vähemmän kuin v. 1953.
Tarpeettomien (työttömien) työ­läisten
lukumäärä kasvaa. Seuraa­van;
kymmenen vuoden aikana;: tu­lee
työmarkkinoille 26 000,000 uut­ta
työläistä, mutta salaperäisyyden
verhon alla on kysymys siitä, mis­tä
he saavat työn . . .
Noin viidesosa maan tuotantoka­pasiteetista
on toimettomana. Ko­konaisia'
alueitt^ on 4^öttömyyden
kourissa." Ihm*isten täytyy'jättää ko-tjnsa
työtä etsiessään j a farmityö-läisten
asema ei ole yhtään sen pa­rempi.
Neekereitä kohdellaan kuin
toisen' luokan kansalaisia vaikka
OikeuksieiTLaki ^takaa muodollises­t
i samat oikeudet kaikille amerik­kalaisille.
Älkäämme unhoittako, sanoi mr.
Meany, että me emme ole missään
tapauksessa poistaneet köyhyyttä.
Yhdysvalloissa on hänen kertoman­sa
mukaan -Vielä y l i 7,000,000 per­hettä
tai yksilöä" jotka"' ansaitsevat
vajaat $2.000 vuodessa ja lähes 3
miljoonaa,, joiden 'tulot ovat alle
tuhannen dollaria vuodessa . . \ \
' Ja kaiken tämän, kurjuuden kor­jaamista
odottaa mr. Meany demo-kraattipuolueeltavjonkä.
president
ehdokkaana on^ ' miijonäärimies!
Sellaista' lapsenuskoa kapitalismin
hyvyyteen on.\vaikea v6i"ttaa!j;'^' ^
" Selvää tietenkin on, että republi-odottaa
tämän tilanteen korjaamis­ta.
Mr. Nixon ei ole puolueensa
valtakaudella tehnyt:kerrassaan mi^
tään tämän tilanteen korjaamiseksi.
Mutta jos pitää paikkansa vanha
suomalainen viisaus, että "mukai-siaan
mullikin nuolee", niin silloin;
tiedetään, ketä nuolevat ja ketä
potkivatv^miljonäärimiehet yleensä;
Suorastaan hirtehishuumorilta
vaikuttaa kuitenkin mr. Meanyn
intoilu Yhdysvaltain ulkopoliittis*
ten seikkailujen; puolesta;:, Hänen
mielestään — j a mr. Meany esitti
nämäkin^: ajatuksensa I demokraattia
puolueen kokouksessa i-^vYhdysvair;
tain pitäisi kärjistää edelleen kyl­mää
sotaa ja:;kieltäytyä; kaikista so-.;
vitteluista- Neuvostoliiton ;ja;^^imui-;
den sosialististen maiden ^anssa.
Kun nyt huomioidaan, että min- •
kään maan ulkopolitiikkaa e i voida ;•
erottaa sen sisäpolitiikasta tai päin­vastoin,
niin tämä tarkoittaa sitä ;<
että kun mr. Meany vaatii -kylmän <,;
sodan kärjistämistä, sotavarustelun |
tehostamista ja rauhallisesta rin- >
nakkaisblosta , kieltäytymistä, niin
asiallisesti hän vaatii Eisenhower~'
Nixon-^DuIles-ohjelman jatkamista, ,
mikä on jo tuottanut amerikkalai-,'
sille köyhyyttä jä kurjuutta kotona,' >
sekä pettymyksiä ja alennusta vh
komailla! " * - ' , I
Mikäli siis on puhe "myynnistä**,- |
n i in valitettava'tosiasia, on; että |
herrat Meany ja kumppanit ovat s
myyneet oman poliittisen'sielunsa ^
^Yhdysvaltain suurpääoman "- palve- v^^*
lukseen, eikä tämä tarkoita l a i n k a a n '
sitä, etteikii rajantakaisten^ ptesi* ^
lii
I
i m
denttiehdokkaiden^linäTöle jöla- ^
k i n eroakin,^ mutta^siitä asiasta y op
daan piihua joskus}toiste. ^'^T''