Vapaus, September 3, 1925

              •t vt ^ < TT (t m m
3 p. —'
fjiy SadbrnjKa, O a t , j i & a tiistai, torstai j a teatsi.
T o l t o i t t o J B t :
S. G. N E I L . AEVO VAAEA.
VAPAUS (Liberty)
Tkd oaly organ of Rnnish WoTkera ia Canada. Pob-flsS4sd
i a Sodbnry, O n t , every Taesday, Thursday and
E ^ ^ r e d et tbe Post Office Department, Ottawa,
m ceeond class matter.
General advertising rates 75c per coL inch. Mi-oiamm
cfaarge for single insertion 75c. The Vapaus
ia the best advertising mediam among tbe Finnish
People in Canada. [
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lorne
S t Puhelin 1038. Postiosote; Bpx.eO, Sudburg, Ont.
TiiKtain lehteen aijotut ilmoitnkset pitää oila kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
ahteen torstaina kello 3.
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
^jeeseejine, kirjoittakaa uudelleen Iiikkeenhoitaja.i
pöeoonalUsella nimellä. '
J . V . KANrTASTO. LUkkeenhoitaja.
vuotta sitten olisriat tapahtumat, joiden todistajina me
olejnme tänään, olleet monille mahdollomat, ajatella­kaan.
Mainitaksemme vain Kiinan joukkojen suuren
taistelim, joka käsittää yli neljäsataa miljoonaa ihmis­olentoa,
neljänneksen koko ihmiskunnasta; ei ole, eikä
voi olla olemassa yhtäkään työläistä maailmassa, joka
ei tuntisi myötätuntoa tätä suuren, mutta sorretun kan
san uljasta taistelua kohtaan.
Intia myös pyytää meidän tukeamme ja sydämellistä
ystävyyttämme. Niistä olosuhteista, joiden alaisina
heidän pitää toimia nykyisissä vaikeuksissa siinä maas­sa,
tulevat kertomaan meidän toverimme Intiasta, jotka - , .
, .. > _ , , . man lakien mukaan se ei voi jaada
ovat edustajma tassa konferenssissa. Meidän pitaa-^j^j^j paikoilleen.
koettaa avustaa heitä vapaustaistelussaan. Sama pitää
paikkansa muihinkin täällä edustettuna oleviin kansoi
hin nähden.
Swalesm puhe Brittein yaltakuiuian
työväenkonferenssissa
Edustajat, toverit j a y^ävät!
Britannian ammattijärjestön puheenjohtajana, minul­la
on mieluba tilaisuus johtaa puhetta brittiläisen val­takunnan
työväenkonferenssin tässä istunnossa. Minun
velvollisuuteni ja oikeuteni on lausua jujki.se harras
tus ja myötätunto, jota emämaan ammattiyhdistysten
jäsenet tuntevat siirtoktintien välisiä suhteita koskevissa
kysymyksissä, joita tämä konferenssi tulee käsittele
mään. Me olemme kulkeniassa jännittävän vaihekau'
den läpi taloudellisen imperialismin kehityksessä, mi'
kä synnyttää vaikeita ja pulmallisia kysymyksiä^ jär­jestyneelle
työväelle joka maassa. Monille meistä mer
kitsee imperialismi nykyisessä muodossaan . Vpitalisti
sen kehityksen viimeistä astetta. Se edustaa kehitty­neimpien
maiden finanssi- ja teoUisuuskapitaalia hai
litsevien ryhmien viimeistä yritystä hankkia markkina
alueita, tavaroilleen ja uusia tilaisuuksia. rahojensa si'
jottamiseen hyvää voittoa vastaan. Imperialistit eivät
luonnollisesti koskaan kerro alastonta totuutta puuhis
taan tähän tapaan^ he salaaviat sen ruman tosiasian,
että imperialismi merkitsee riistämistä, puhumalla val­takunnan
kunniasta^ rodun etevämmyydestä, sivistyksen
edistämisestä ja niin edespäin. Taloudellinen imperia-'
lismi käyttää isänmaallisuuden kieltä, vieläpä uskon­toakin,
peittääkseen todellisia tarkotuksiaan — «sama
kuningas, sama lippu, sama laki ja sama usko» — mut-,
ta todellisuudessa se on heikompien kansojen riistä*'
mistä jä sortamista ynnä kaupallisen kilpailun j a viha­mielisyyden
kiihdyttämistä^ joka johtaa sotaan.
Kmsaiivvälisyys imperialismia vastaan
Imperialismi on tässä mielessä mitä äärimmäisim-mänyierasv
järjestyneen työväen luonteelle ja harras­tuksille.
34^i)^aä kiejtmätonta vaaraa ja tiUcäa sita
rauhan f ihannetta ja^ kansainvälistä yhteistoimia ja
Jiyvää sopua, minkä edidtämiseksi työväenliike oh ole­massa,;
TyöväenliiHe ön kansainvälistä, eikä imperialis­tista,
s|iuntaaiis9 nähden. Mutta siitä huolimatta oii
olemassa mahdollisuuksia siiitokuntaiil väliseen yhtey­teen,
yhtenäisen menettelytavan luoniiseen, yhteisten
harrastuksien e:di5tämis|E^ibri|ttiläiBe kanäojen val­takunnassa,
jossa järjestyneen työväen pitää olla osalli­sena
j a inistä : niin poliittisen kuin • taloudellisenkin
liikkeen johtajien tulee neuvotella yhdessä. Puhuen
miljoonien ammattiyhdistysten jäsenten nimessä, on
olemassa eräs tärkeä kysymys, jpta.me ammattiyhdis-tysmiehinälemme
saa enää syrjäyttää., Minä tarkotan
kysymystä kapitalistien halvan työvoimal^hteiden riis­tämistä
niissä maissa, joihin kapitäliisimi on tunkeutu­nut
teollisuutta harjottamaan ja joissa työsuhteet palk­kaan,
työpäivään ja muihin seikkoihin liähden ovat
paljon huonommat kuin se taso, minkä ammattiyhdis­tykset
ovat saaneet yoimaan vanhemmissa maissa. Brit­tiläinen
kapitaali, brittiläinen tehokkuus, brittiläinen
taito j a brittiläinen johto on pantu työhöii luomaan
j a kehittämään teollisuutta mäissä, joissa on runsaasti
. halpaa työvoimaa. Ja tämän teollisuuden tuotteet tule­vat
nyt kilpailemaan omamme kanssa. ^ Tästä asiain­tilasta
on työnantajain käsissä tullut ase^ jolla he lyö­vät
meidän omien työläistemme elintason alhaisem-maksi.
_
Valiakunta on työväenluokkaa vastami
Brittiläinen valtakunta tekee rakenteensa kautta
työnantajille mahdolliseksi jakaa työläiset ja muut
raatajat, kuten pienviljelijät, eri leireihin ja siten on
tyOTiantajille tähän saakka ollut helppoa peliä käyt­tää
yhteen ryhmään kuuluvia työläisiä, j a juuri eri­koisesti
siirtomaiden työläisiä emämaan työläisiä vas­taan
ja päinvastoin. Siten oli yhtäällä siirtomaa-orjien
työdcenneltävä mitä kurjimmissa olosuhteissa ja toisaal­la
oli sotilasmekossa olevien työläisten taisteltava va­pauttaan
puolustavia orjuutettuja kansoja vastaan.
Tämän konferenssin päätehtävänä tulisi olla lopettaa
tällainen tilanne ja saattaa työläiset j a sorretut yhteen
yhteisiä sortajiaan vastaan.
Viime vuoden kuluessa on Suurbritannian työväen­liike
t ^ y l , kaikkensa asettaakseen maailman työläiset
liikekannalle. Omassa maassa taistelimme ja yhä sitä
jatkammeiv laajan mutta hajanaisen liikkeemme yhte-näistyttäihiseksi
ja keskittämiseksi. Ulkopuolella tä­män
maan me oleinmejDnnistuneet saattamaan yhteiseen
kanssidtäymiseen uuden Venäjän nuoren, mutta tar­mokkaan
ammattiyhdistysliikkeen meidän oman am-mattiyhdistysliikkeemme
kanssa, mikä on vanhin Euro-passa.
Mutta kaikki nämä yritykset yhtenäistyttämi-seksi
ovat tuloksettomia, ellemme voi saada aikaan yh­tenäisyyttä
oman valtakuntamme työläisten j a raatajien
ke^en.
Siirtomaa-orjat
Kaikkialla maailmassa mb havaitsienmue orjuutettujen
Icansojen ja joukkojen pquseyan. Lyhyet yiisäoista
On erittäin valitettavaa, että orjuutetut kansat, jotka
taistelevat vapaudestaan, käsittävät brittiläisen valta
kunnan ko^paisuutena ja käsittävät meidät kaikki
syyllisiksi kärsimyksiinsä. Mutta meidän pitää puhdis­tautua
tästä syyllisyydestä. Tämän konferenssin tulee
julistaa avoimesti ja selvästi, että maamme työväenluok
ka ei ole millään tavalla vastuunalainen hallitsevan
luokan suorittamista rikoksista.
, Meidän harrastidcsemme ovat yhteisiä. Vihollisem
me sama kuin heidänkin. Meidän tehtävänämme on
luoda koneisto, joka päästää vapaaksi kaikki voimam­me
ja yhdistää ne yhteiseen taisteluun yhteisen asian
puolesta.
Siirtolaisuuskysymys
Toisenlainen pulma kohtaa työväenliikettä siirtokun­nissa,
suurten siirtolaisjoukkojen tulvaamisessa maista,
joissa on huonommat työsuhteet ja alempi elintaso.
Nämä siirtolaiset ovat aina vaarana vallitseville edulli­semmille
työsuhteille ja korkeimmille palkoille, sellai­sissa
maissa kuin Canada ja Austraalia. Minä käsitän,
että asia on pakottavan tärkeä ja että siirtokun
tien työväenedustajat tulevat kertomaan meille, miten
he suhtautuvat kysymykseen ja mihin toimenpiteisiin
he arvelevat meidän yhteisesti voivan ryhtyä asian joh
dosta. Suunnattomia vaikeuksia ja vaaroja on kytketty
nä väestön kasvuun ja liikehtimiseen niin tämän maan
ja siirtokuntien, kuin Aasian ja lännen maidenkin kes
ken; ja on tärkeätä todeta, että pulma on meillä sama
niin siirtokunnissa kuin kotonakin — nimittäin kysy­mys
siitä kuinka pitää voimassa ammattiyhdistystoi-minnan
avulla voitettuja edullisempia työ- ja elinsuh-teitä
kapitalismin riistamaa halpaa, järjestymätöntä ja
riittävää työvoimaa vastaan. Me emme pääse tästä ky-symiyksestäsölkemalla
siimamme sen edessä.
Yhteinen politiikka tarpeen
Tätä kysymystä emme voi myöskään ratkaista sul­kujen'ja
kieltojen menettelytavoilla, joita Yhdysvallat
ovat kokeiileet siirtolaispolitiikassaan. Pitkjin päällfe
voi moii^en politiikka luoda edellytyksei rotusodalle-
Mfeidän tulee löytää parempi keino siirtolaisuuskysy-myk,
sen.,selvittämiseksi ja maailman taloudellisten edel-ytysten
kehittämiseksi, kuin ne menettelytavat, joita
täyttävät kapitalistiset ryhmät, jotka eivät välitä mis-ään
muusta kuin markkinapaikoista, tilaisuuksista si-otuksiin
ja työvoimasta ja raaka-aineista, joista voivat
riistää voittoa. Minun ynmiärtääkseni on tämän kön-
'ereiiäsih taikötuksena neuvotella yhteisymmärrykseen
pääsemisen mielessä edessämme olevista kysymyksistä,
otka koskevat meitä niin kutakin erikseen kuin kalkkia
yhteisestikin brittiläisen kansojen valtakunnan jäseninä,
a, jos mahdollista, suunnitella yhteinen menettelytapa,
näiden kysymyksien .suhteen. Tämä yhdessäolo on,
niin toivon, ensimäinen askel paljon läheisempään ja
ystävällisempään liittoon liikkeemme välillä valtakun­nassa
ja minä olen varma, ettemme eroa perustamatta
säännöllistä jid järjestelmällistä koneistoa pulmiemme
a menettelytapojemme toinen toisillemme ilmottamis-ta
varten. , -
Näin puhuu Britannian ammattijärjestön puheenjoh­taja
A. B. Swale3, mies, joka, kuten edelläolevasta sel­viää,
edustaa paljoa edistysmielisempää suuntaa, kuin
meidän ammattijärjestömme puheenjohtaja Moore ja
hdysvaltalainen Green aseenkantajineen."Swales, yh­dessä
A. A . Purciellin ja J . A: Cookin kanssa, kuuluu
siihen joukkoon Britannian työväenliikkeessä^ joka to­dennäköisesti
ennenpitkää tulee ottamaan käsiinsä joh­don
Ramsay MacDonaldilta, joka näkee ammattiyhdis-ysliikkeen
voimien yhtenäistyttämisessä suurimman v i -
lollisen «sosialismilleen», mikä on porvarillista libe­ralismia.
Konferenssissa olivat MacDonald ja Henderson otta­neet
imperialististen valtiomiesten kannan ja Swales ja
'urcell ; imjperialismivastaisen. Valtakunnan työväen-konferenssin
suorittama työ pääasiassa rajottuu yhden
tärkeämmän päätöslauselman hyväksymiseen ja parin
ciertokyselyn laatimiseen. Intian suhteen hyväksytyssä
päätöslauselmassa suositellaan valt^untaan kuuluvien
maiden työväenpuolueille Intian itsehallintovaätimuk-sen
kannattamista. Kiertokyselyistä koskee toinen itse­hallinnon/
vaatimista Britannian siirtomaiden kansoille
ja toinen emämaan ja siirtomaiden välisiä poliittsia suh
teitä. • ^ . • •' .
Työväenpuolueita pyydetään käsittelemään j a vastaa
maan häihin kiertokyselyihin seuraavaan samanlaiseen
valtakunnan työväenkonferenssiin mennessä, joka tul­laan
pitämään syksyllä 1927 — jos tämä suuri orjavil
jelys vielä siljoin on olemassa,^s. t. s., jos brittiläinen
imperialismi, jota macdonaldit ja hendersonit koetta­vat
kaikin keinoin — m. m. näillä työvväenkönferens-seillakin,
joihin ei lasketa kommunististen puolueitten
edustajia — pönkittää, kykenee pitämään sen siihen
saakka koossa. •
-Ylläolevalla ot^cHa kirjottaa to*
veri K, A - Suvanto Työmiebessä
seuraavaa:
, Suomalainen järjestö seisoo näi­nä
päivinä tienhaarassa, mutta elä-
Oikaisu
Viime numerossa julkastun toimituskirjotuksen «Mi­ten
kaivosmiehiä yhä yritetään pettää» viimeiset lau­seet
oli taittovirhe tehnyt mahdottomani ymmärtää.
Niiden piti kuulua: TulevaUco kaivosmiehet x}ttamaan
täydestä tuollaisen pödyn? Ei, siitä ei ple pelkoa!
Sen on liikuttava.
Sen. on valittava tiensä.
Sen valinnasta riippuu, tuhoaako
se lyhytnäköisellä menettelyllä kai­ken
sen työn, mitä se vuosikymme­nien
aikana oh suorittanut työläis­joukkojen
-kokoamiseksi proletaari
sen vallankumooksen lippujen ym­pärille,
vai nouseeko se luokkatais­telu-
tietoisuudessa t askeleen -ylöspäin
eikä vain tietoisuudessa, vaan
myöskin toiminnassa.
VthoUucmme vesi-kielella .
Se koeteltujen lurjusten joukkio,
joka on pesiintynyt Raivaajaan,
näyttää hykertelevän käsiään ' ja
olevan siinä uskossa,- että nyt ihan
juuri nyt, on jotakin tipähtamaisil-laan
heille — ei hiuuta kuin nuolas-ta
liikauttaa.
'Nämä vallankumouksellisen työ­väenliikkeen
vannoutuneet viholliset
ovat arvioineet järjestössämme val­litsevan
tilanteen cmalta kannal­taan
ja tulleet siihen johtopäätök­seen,
että meidän järjestössämme
ulee tapahtumaan hajaannus. Ei
ole haitaksi olla selvillä vihoUistem-roekin
laskelmista J a sen vuoksi lai­nattakoon
tähän pala noskelais-poo-sujen
analyysistä. Hekin tolkutta^
vat Raivaajassaan, että meidän jär-
, estomme jäsenistöllä on valittavana
caksi ehtda j a tekevät he näistä eh­doista
selkoa seuraavin sanoin'':
"Toinen näistä ehdoista on täy­dellinen
alistuminen^ diktaattorijoh-tajain
tahdon j a ^mpräysten alai­seksi,
jotka todellisuudessa edusta­vat
tuossa puolueessa mitättömän
pientä vähemmistöä, mutta ovat
semmoisissa suhtei&sa n.s. kolman­nen
kansainvälisen kanssa, ettei tule
cysymykseenkään - muutoksen ai-caansaaminen.
Toinen ehto on kiel­täytyä
aliätuvaisuudesta, mikä mer­kitsee
niille, jotka:-tämän tekevät,
ofenkin iloista lähtöä kommunisti­puolueesta."
...
J a näille; jatka Raivaajan i l ^ e l -
niien mukaan tulevat; saamaan ^ {'iloi­sen
lähdön" näille, jo jno^elaia-päapat
avaavat sylihsä ja lausuvat
leidät tervetulleiksi** häperteleinään
noskelaisten' joukossa "kansallisten
keskusjärjestöjen", '"Suomen' silto-en"
j a muideh saihallaisten rökon-nelmieh
pykäys-puuHissa.
Noskelaisten .:analyysi .
; ärjestömine jäsenistön valintämah-dollisuuksistii
sisältää sekaisin tot­ta
j a valetta. Visseissä tapaulcsissa
voidaan kommunistisista puöliieista
todellakin antaa "liukaus lähtö"
joillekin aineksille; iKe, jotka eivät
kykene käsittämään ' kommunismin
periaatteita, vaan asettuvat poikki-^
teloin niiden toteuttamisen tielle,
niille annetaan kommunistisissa puo­lueissa
"liukas lähtö". Eikä kom­munismin
periaatteisiin kuulu vain
ylimalkainen luokkataistelun tunnus­taminen,
-vaan kuuluu niihin oleel­lisena
osana myöskin menettelyta-paperiaatteet
ja kommunististen
taistelu järjestöjen rakennetta kos­kevat
periaatteet. Sen vuoksi hen­kilö,
joka sanoo hyväksyvänsä esi­merkiksi
köyhälistön diktatuurin pe­riaatteen,
mutta asettuu tappele­maan
kommunistisia, menettelytapa-periaatteita
ja järjestön rakennetta
koskevia periaatteita vastaan, voi
todellakin saada kommunistisesta
puolueesta "liukkaan lähdön". P i ­täessään
tinkimättömästi kiinni kom­munismin
periaatteista, toteuttavat
Komintern ja sen alaisina tbimivat
eri niaiden kommunistipuolueiden
johto-orgaanit vain leninismiä käy­tännössä.
Saattaa olla mahdollista, että Le­ninistä
on joidenkin mielikuvituk­sessa
muodostunut hyväntahtoinen,
kaikkeen taipuisa ja kaikki "hyvää
tarkoittavat" suunnitielmat hyväsyvä
ukko, mutta sellainen mielikuva on
väärä.
Kaikissa kommunismin periaattei­ta
koskevissa kysymyksissä Lenin oli
ankara, jopa voisi sanoa julma vas­tustajia
kohtaan. Kommunismi, se­litti
hän, on tiedettä, joka perustuu
yhteiskunnan, luokkarakenteen,
luokkataistelun lakien mitä tarkim-päan
vallankumouksellisten koke­musten
antamiin opetuksiin: Sen
vuoksi ei voi tulla kysymykseen­kään,
että tältä tieteelliseltä pohjal­ta
poikettaisiin, vaatipa poikkeamis­ta
kuka tahansa, joko sitten yksilöt
tai tunnelmien varaan vaatimuksen­sa
rakentaneet työläisten joukot.
Tältä pohjalta lähti Lenin marxi-
/äisine tovereineen rakentamaan. s i ­tä
puoluetta, joka /önä päivänä
osotettiin, että hänen edustamansa
ankara periaatteellinen oikeaoppi­suus
estää puolueen nopeaa kasvua.
Nämä hyökkäykset, huolimatta siitä,
että ne tavallisesti tehtiin "joukko­jen
nimessä", eivät horjuttaneet
Leniniä hiventäkään. Hän osoitti,
että pääasia silloin, kun lasketaan
perustuksia sellaiselle puolueelle,
jolle -kuuluu johto työväen vallan­kumouksellisessa
liikkeessä — pää­asia
ei silloin ole mukaan tulevien
lukumäärä, vaan se, < että puolueen
perustukset saadaan paikoilleen, et­tä
puolueen perustukset, rakenne­taan
oikeista aineksista j a oikealla
tavalla. Se on ollut leninistinen kä­sitys
puolueen rakentamisesta alun­pitäen
j a Vonäjän vallankumouksen
antamat kokemukset ovat mitä lois-tävimmin
osoittaneet, että vain sel­laiselle
JMihjalle rakennettu puolue
kykenee voitokkaasti johtamaan pro­letaarista
vallankumousta. Kaikki
muut työväen puolueet joutuivat
neuvottomiksi ja halvautuivat Venä­jän
vallankumouksen myrskyissä.
Vain bolsheviki-publue. kykeni joka
käänteessä ottamaan varman kan­nan
j a pystyi toimimaan' raudanlu­jalla
johdonmukaisuudella. Sen sln>
gahuttämat tunnuslauseet valaisivat
tietä hapuileville joukoille, kuten
kirkkaat salamanleimaukset valaise­vat
myrskyistä syksy-yötä. Bolshe­vikki-
puolueen johtoa seuraten, sen
tunnuslauseiden mukaan toimintan­sa
suunnaten voitti Venäjän prole­tariaatti
.'suurimman voiton, mitä
maailman köyhälistö on milloinkaan
voittanut,
Se voitto ei ollut sattuma.
Se että bolshevikien puolue johti
tuon jättiläistaistelun voitokkaaseen
loppuun, se e i ollut sattuma.
Boishevikieri puolue kykeni otta­maan
johdon ja johtajatoimensa
suorittamaan vain sen vuoksi, että
se vuosikymmenissä laskettavan
ajan oli tarkoituksellisesti ja syste­maattisesti
johtaja-asemaansa val­mistautunut,
että se aina oli armot­toman
aril^arasti pitänyt huolta pe­riaatteellisesti
selvillä vesillä olemi­sesta
j a puoluejärjestönsä raken­teesta
s.ts., siitä, että järjestö r a ­kentuu
tietoisista ja kuriin alistu-,
vista jäsenistä ja kykenee olemaan
yhteydessä laajojen joukkojen kans­sa
mitä yaikeimmlssakin oloissa ^*a
johtamaan niitä.
Niitä käsityksiä ja katsomuksia,
joita Lenin aikanaan edusti j|a joi­den
pätevyys Venäjän vallankumo-u^
en myrskyissä on toteen näytet­ty,
niitä samoja käsityksiä ja kat­somuksia
edustaa tänä päivänä
Kommunistinen Kansainvälinen.
Kominternin teesit ovat leninis­miä
alusta loppuun saakka. Ne ei­vät
perustu sen tai, tämän tietomie­hen
satunnaisiin päähänpistoihin ja
mielenjuoiahduksiin, vaan on niiden
pohjana marxilainen yhteiskuntatie­de
ja eri maiden vallankumouksellis­ten
liikkeiden antamat moninaisim­mat
kokemukset. Olisi narrimaista
itserakkautta, jos joku yksilö kuvit­telisi
voivansa asettaa niiden ylä­puolelle
omiin henkilökohtaisiin tun­nelmiinsa
ja enemhiän tai vähem­män
hatariin tietoihinsa perustuvat
persoonalliset "fikeeräukset". Nar­rimaista
myöskin olisi, jos meidän
suomalainen järjestömme kuvittelisi
omaavansa kypsyneemmän vallanfcu-mpuksellisen
kokemuksen kuin m i ­tä
sisältyy leninismiin tai ymmär­tävänsä
leninismiä paremmin kuin
kommunistinen Kansainvälinen. Sel­laisia
suuruudenhulluja me nyt sen­tään
emme ole. Lähtiessämme ajat­telemaan
asiaa oikeasta päästä, me
käsitämme, että alistuminen, \ jota
järjestöltämme vaaditaan, ei ole
alistumista jonkun <Chicagossa ole­van
yksilön ja heidän diktatuuriin­sa,
vaan on
pää i u i n on "alistnmisessa" muihin
tieteellisesti pteviin käsityksiin.
Mikäli nämä seikat eivät ole jär­jestömme
kaikille jäsenille vielä sel­villä,
niin ne selvitetään. Nykyisen
kysymys alistunUesta leninismiin.
tunnetaan Venäjän (kommunistipuo­lueen
nimellä. Häntä vastaan hyö­kättiin,
mitä ankarimmin ikaikellais-ten
'Tcanisänv^ta-aatteiden" ja
"joukkojen mielialojen" nimessä ja
J a tämä: alistuminen on jotakin
sellaista alistumista, joka ei louk­kaa
kenenkään järkevän työläisen
itsetuntoa. Me alistumme vastaan
väittämättä esimerkiksi kertoma-taulun
matemaattisiin totuuksiin.
Ei kukaan tunne kunniaansa tai it­senäisyyttään
loukatuksi, vaikka hän
"myöntääkin", että kaksi kertaa
kaksi on neljä. Me myöskin "alis­tumme"
tähtieteen totuuksiin, em­mekä
tunne itseämme "alennetuksi",
vaikka myöimämmekin, että maa on
pallonmuotoinen ja kiertää aurin­koa.
Me nauramme Sion Cityn pro­feetalle
Volivalle, joka haluaa esiin­tyä
"itsenäisenä" j a "paremmin tie­tävänä",
opettaen, että maa on lit­teä
j a koko universumin keskus.
Kuinkas on sitten yhteiskunnallisten
tieteiden alalla? Ellemme ole val­lan
pöhlöjä, niin alistumme luon­nollisesti
myöskin niihin totuuksiin,
jotka yhteiskuntaa, luokkataistelua
j a joukkoliikkeitä tutkiva marxilai­nen
tiede on paljastanut j a jonka
tieteen opetukset dsältyvät leninis­miin.
J a tällaisessa alistumisessa e i
ole mitään "alentavaa" sen enem-ajankohdan
tärkein tehtävä itseknl-
Iafa'n järjestömme jäsenellä on
' leniBistsiifl totsstOBUsra.
Meitä on syytetty siitä, että mo­nien
meikäläisten aivoissa viep
kummittelee sosialidemokraattisia
käsityksiä ja-syytös ei ole vallan a i ­heeton.
Tämän kirjoituksen tarko-tuksena
ei kuitenkaan ole leninismin
j a sosialidemokraattisten katsomus^
ten erilaisuuden selittäminen, vaan
huomion kiinnittäminen siihen seik­kaan,
että mikäli järjestöllämme ny­kyisessä
historiallisessa käännekoh­dassa
on vaaroja, niin vaarat johtu­vat
ainoastaan leninismin tuntemat­tomuudesta.
Sikäli kuin leninismiä
ymmärretään, ei mitään hajaantu­misen
vaaroja ole. Leninismiin t u ­tustumalla
käsitetään, että se on
käytännöllisintä ja kaikista tehok-kaimpiin
tuloksiin johtavaa luokka­taisteluoppia.
Kun päästään perus­teellisesti
selville siitä, mistä todella
kys3rmys on, niin haihtuvat kaikki
epäröimiset ja järjestömme muodon­vaihdosta
terrehditSan mielihyTalla. '
Me luovumme nykyisestä, sosiali­demokraattiselta
aikakaudelta \)e»
rintönä saadusta järjestömuodos-tamme
niinkuin vanhoista kuluneis­ta
"overhaaleista", jotka ovat a i ­kansa
palvelleet ja joutavat heitet­täväksi
pois silloin, kun ön tilai­suus
pukeutua uusiin, parempiin jr.
käytännöllisimpiin. Samalla kuin
'Komintern velvoittaa myöskin mei­dät
suomalaiset proletaarit siirty­mään
leninismin vaatimuksia vastaa­viin
järjestömuotoihin, samalla on
se ottanut tarkoin huomioon järjes­tömme
ulkomaalaisuudesta johtuvan
erikoistilanteen. Meitä ei vaadita
tekemään mitään tyhmyyksiä -—
kaukana siitä. Kaikki' seikat on
pohdittu ja punnittu. Keneltäkään
ei riistetä tilaisuutta jatkaa työtään
luokkarintamalla. Kaikille niillekin,
jotka ehkä eivät voi varsinaiseen
puoluejärjestöön liittyä, tai eivät
haluaisi liittyä, kaikille niillekin jää
riit'tävästi työtä ja tilaisuutta toi­mintaan.
Sen vuoksi ei yhdenkään
järjestömme jäsenen kannata olla
levoton, sillä me olemme menossa
eteenpäin.
Edessä ei ole hajaantuminen ja
toivottomuuteen vajoaminen, kuten
noskielaispaapat profeteeraavat,
vaan entistä ripeämmän toiminnan
ja kasvun aika. JärjestymJBllä uu­delleen
Kommunistisen Kansainväli­sen
kiinteäksi osaksi, me todellakin
olemme jotakin todellisessa vallan­kumouksellisessa
työv%nliikkeessä
— ei tosin mikään patsas j a napa,
jonka ympäri muu maailma, kiertää,
vaan voimiamme ja kykyjämme vas­taava
todellinen taistehiosas^ö, l u -
kemattomien muiden eri maissaN sa­man
päämäärän hyväksi toimivi«en
osastojen rinnalla. Ja tietoisiiulp^
tästä on omiaan terästämään m e i '
tä ja täyttämään^mielemme terveel
lisellä ylpeydellä.
Mutta mitäs me olisimme, jos me
kääntäisimme selkämme Kondmunis-tiselle
Kansainväliselle?
Kerta kaikkiaan sanottuna: Ei
mitään.
Silloin me vajoaisimme olematto­muuteen.
Silloin se työ, mitä vuo­sikymmenien
aikana olemme teh­neet,
olisi haihtunut hukkaan. Me
olisimme henkisesti kuolleet. Meillä
ei olisi mitään päämäärää, mihin
toimii^tamme suuntaisimme - j - vai
innostaisikohan jotakin "Suomen
sillan" tai "kansallisen keskusjär­jestön"
rakentelu Raivaajah toimit-tajain
ja ashtabulalaisen valkosen
konsulin Kalle Potin kanssa! Eipä
taida sellaiset päämäärät ihnostut-taa.
Ja sen vuoksi me voimmekin
huolehti sanoa Raivaajan rakkareil-le,
että: Te nuolasette taas ennen­kuin
tipahtaa.
Työhön luottamuksella!
Tätä kirjoittaessa ei puolueemme
konventsioonin työn tuloksista vielä
ole mitään tietoa, mutta siitä huoli­matta
ei ole lainkaan syytä epäillä,
ettei nyt konventsioonin jälkeen toi­mintamme
alkais^ luistaa entistä
paremmalla vauhdilla. Me panem­me
päätökset käytäntöön parhaan
kykymme mukaan ja lujalla luot­tamuksella
leninismiin. Ensi työk­seen
ainakin kaikki tietoisemmat
toverit painavat nenää kirjaan ja
tekevät itselleen täysin selväksi, m i ­tä
leninismi on. Jos kirjoja ei ole
ennen hankituita, tilattakoon niitä
lehtiliikkeidemme kirjakaupoista.
Lehtemme luonnollisesti tekevät voi­tavansa
käsitteiden - selvittämiseksi
Niin, että kyllä tästä oikealle tolal­le
väännytään ja Hskotaanpa vielä
aikaa voittaen mukaamme myöskin
kaikki ne' rehelliset työläiset, jotka
ymmärtämättömyytensä takia vielä
kuuluvat noskelaisten joukkoihin.
" * -
Sellaiset toisarvoiset seikat, kuin
puutteellisundet puolueemme joh­dossa,
äBcööt sekottako aivojamme.
Johtajia ei kommnnistisilk puolu­eille
tipahtele taivaasta, vaan kou-laantuvat
se kär^ännöUisea ^.,v
mokien kantta. JDfatajibi tS."^
tcmat joutuvat syrjään slk^'fr
he eivät kykene vastaair^,,
min heille asettamia vaatia-^t^
-OEemmehaa me nähnee» v^t
Komintern koranssaa jöhtfl?-
ottaa heitä "rippikirkkoon" &
johtajijEn . kasvatustyötä IemVw
antamien ohjeiden mukaan £ ^
munististen puolueiden johtavat •
nekset kaikissa maissa ovat kahd^
myllynkiven välissä. Komintern S
tää huolen, että he eivät pä2j £
kemään syrjähyppyjä lenin?«7
viitoittamalta tieltä ja o m a n ^
een^ jäsenet arvosteluillaan pitä5;
huolen siitä, että he eivät saa 2
tikseen"^ tehdä virheitä johtaessa^
leninismin käytäntöön sovelluSmS "
taatoinkin maan oloja ja kulloinkin
vaUitsevaa tilannetta parhaiten
taavalla ta^Ua. Kyllä siinä ajan
oloon hieraantuu johtajista
kömpelyys ja ne .iohtaja-paikaUe
joutuneet toverit, joissa ei ole ^
keaa ainesta joukkoliikkeen johta' '
jiksi leniniläisellä tavalla, ne hie.
raaijtuvat syrjääii automaattisesti
Sen vuoksi me suomalaisen jär.
jestön jäsenet, oljmmepa asian ma
tä kannalta tahansa, voimme suun-nata
katseemme tulevaisuuteen luot.
tamaiksella, j a astua rohkeasti le^
ninismin viitoittamalle tielle, siinä
varmassa vakaumuksessa, että se on
ainoa tie, joka voittoon vie.
Se tie ei ole vailla vastuksia. Sen
tien kulkeminen vaatii ponnisteluja
uhrauksia. Sillä tiellä kohdataan
kaikki riistäjäluokan puolesta taiste­levat
voimat sosialidemokraatteja
myöten. Ne on kohdattava ja ne
on voitettava. Ja muistettava on
että Työläisten Tasavaltaan ei ole
mitään, valmiiksi .päällystettyä, le-veää
j a sileää bulevardia, jota nijlJ.
ten voitaisiin sinne juhlamarssissa
astuskella." Tie Työläisten Tasaval­taan
on raivattava sitkeällä taiste-lulla
j a uhrautuvaisuutta vaatival-la
työllä. Pitäkäämme kunnia-asianamme,
että mahdollisimman
suuret joukot Amerikan suomalai­sesta
proletariaatista saadaan ve­dettyä
mukaamme sitä tietä raivaa­maan
jäntevine voimineen, seura­ten
sitä suuntaa, jonka leninismi on
viitoittanut. Kaikki muut suunnat
vievät haiseville soille.
Muutokset puolueen
sääntöihin
(Jatk.)
Luku X. Kurinpito
(Ei tule huomattavia muutoksia.)
Luku XI. Jiisenmakiut '
Pyk. 1. Jokainen jäseneksi pyr­kijä
maksaa sisäänkirjotusmaksua .
viisikymmentä senttiä, jonka vas­tineeksi
annetaan toimeenpanevan
keskuskomitean varustama sisään-kii^
iotusmerkki. Koko summa 50
senttiä menee toimeenpanevalle
keskiK^komitealle.
PykV 2. Toimeenpaneva keskus­komitea'\
lähettää kuukausiveromer-kit
suoraan puolueen perusyksilsöil-le,
kolmeijkymmenen viiden (35)
sentin hinnalla kappaleen. Osastot
myyvät meri^t jäsenilleen määrää-mällään
hinnatpa, joka ei kuitenkaan
saa olla korkeJnmpi kuin 50 sent­tiä
merkistä.^ V
; Pyk. 3. Samöjan perusyksiklcöon
kuuluva mies j a \ vaimo saattavat
ostaa kaksoismerkftejä, jotka t o i - '
meenpaneva keskuskomitea lähet^
tää yksiköiUe, ja nfe taas vuoros-taan
jäseniUeen sanailla hinnalla
kuin tavallisia verom^kkejä. Yli­määräiset
verot on mieftien sekä vai
mon maksettava.
^ , Pyk. 4. Toimeenpanjevalle kes^
kuskomitealle jäsenverVnerkeistä
tuleva 85 senttiä jaotellaai^seuraa­vasti:
hallinnon ylläpitoon ^0 sent­tiä
ja järjestämis- j a agit.l prop-rahastoon
15 senttiä. .
Pyk. 6. Kansalliskonvenpon»
tai toimeenpaneva keskusko
voi asettaa ylimääräisiä veroja,
sentä, joka ei osta ylimääräisiä »ve­romerkkejä,
ei katsota ;h>-vässä
senyydessä olevaksi.
J»yk. 6. Paikallisten yksikköjen'
tilatessaan, veromerkkejä ja tarp"
ta toimeenpanevalta keskuskomitej
alta; on lähetettävä raha koko ti-^
laussummasta. \ , -
Pyk. 7. Jäsenet, jotka Ityotto;
myyden, lakkojen, sairaudei^^ ^
muun seUaisen syyn vuoksi v^^vj
kykenemättömiä maksamaan jate
maksujaan, saavat vapaamerk»g^
sen yksikön myöntymyksellä, jor
ovat jäsenyydessä. Toimeenpane
keskuskomitea välittää sellaise
merkit puolueyksiköiUe xzpaastijn
on ne liitettävä jäsenkortteihin kuu­kausittain.
.-. r
Pyk. 7. — Jäsenet, joittenja-senmaksnt
ovat jälessä kohne kuu.
kautta, menettävät jäsenoikeuten-sitea
Ja-