1962-06-21-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siyu 2 Torstaina, kesäk; 21 pr — Thursday, June 21, 1962 V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A N S ( L I B E R T Y ) Established Nov. 6. 1917 ESdltor:W. Eklund Manager: E. Suksi Telephones: Ottice OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265 • I^blished thrlce^weekly: Tuesdays^ Tbursdsons: and Sätuidays tty Vapaus Publishing Co^ Ltd.; 1(H)-102-Elm^ S^^^ Ontario. Cattiidf^ Mailing address: B O X 69 .> Advertising rates upon application. translations free,of charge. Authorized as second c^ass mail by the Pqst Offie^ Department, Ottawa, V a>>d for payment o f p o s t ^ e incägh. , _ ^ TILAUSHINNAT Canadassa: 1 vk. $8.00 « kk. $4.25 USA:ssa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80 3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 • •• * -•"- j • • •. ' 95-vuotiäall< Viikon kuluttua vietetään jälleen Canadan kansallista vuosijuhlaa, Canada-päivää. Sen kunniaksi, kuten niin monesti menneinäkin vuosina, ilmestyy lehtemme Vapaus vaatimattomassa^: juhla-asussa tänääh; Sanomattakin tiedämme li^ös, ^että erikoisesti lehtemme lukijat ja samalla kertaa kaikki muutkin täkäläiset kansalaisemme tulevat osallistumaan omilla paikkakunnillaan tämän kansallisen merkkipäivän viettoon niissä olosuhteissa, mitä paikallistilanne tarjoaa, sillä loppujen "lopuksi me Suomesta tänne siirtolaisina tulleet — täällä syntyneistä puhumattakaan — olemme vapaaehtoisesti omaksuneet Canadan uudeksi kotimaaksemme, jonka yleishyvä, edistys, kehitys ja kukoistus on meille kaikille sydämenasia. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä tulee kuluneeksi 95 vuotta siitä, jolloin Canadan liittovaltion perusta jäin myötävaikutuksella, tosin Englannin parlamentin hyväksymänä, British North America-laki(BNA Act) astui voimaan. Sen perusteella yhdistettiin Canadan eri maakunnat yhdeksi liittovaltioksi ja niinmuodoin tätä päivää vietetään Canadan kansallisena syntymäpäivänä aivan samalla tavalla kuin Suomessa juhlitaan joulukuun kuudetta, Yhdysvalloissa heinäkuun neljättä, Neuvostoliitossa marraskuun seitsemättä jne. BNA-lain voimaanastuminen kruunasi Canadan kansan pitkäaikaisen taistelun, mukaanlukien Mackenzien ja Papi-neaun vuonna 1837 johtaman kapinan demokraattisen itsemääräämisoikeuden ja kansallisen itsenäisyyden puolesta, vaikka silloin jäikin vielä voimaan lukuisia siirtomaajärjestelmän piirteitä, mitkä on vuosien kuluessa purettu ja k o rr jattu. . * . • • • Vaikka Canadan liittovaltion perustamisesta on kulunut vasta 95 vuotta — ja kansakunnan historiassa se on suhteellisen lyhyt aika — niin siitä huolimatta tässä suuressa, luon-nonresursseista rikkaassa ja erittäin työteliään väestön kansoittamassa maassa on kuitenkin jo nähtävissä vissejä "vanhentumisen merkkejä". Tämä siitäkin huolimatta, vaikka meillä ei ole kansakuntana vielä omaa virallista Canadan lippua eikä Canadan parlamentissa kansan suosiolla ja myötävaikutuksella laadittua perustuslakia. Kansallisefvanhentumisen" oireet ilmenevät niinä suurina ja monisäikeisinä ongelmina, jotka ovat nyt sekä vasta-valitim parlamentin että koko kansakunnan ratkaistavana. Meillä ei ole esim. kansallista terveysvakuutuslakia joka takaisi, kuten nykyaika vaatii, kaikille kansalaisille tasapuoliset mahdollisuudet läälcäri-, sairaala- ja lääkehoitoon, — Meidän dollarimme arvo alennettiin ulkomaisen painostuksen johdosta vaalitaistelun tuoksinassa, jolloin liittohallitus sitä vähiten odotti, 92.5 senttiin Yhdysvaltain dollariin verraten, — Meidän maassamme on "talouselpymisestä" huolimatta vieläkin puolimiljoonaa työtöntä. — Meidän liittovaltiomme budjetti on jatkuvasti tappio-puolella siksi kun toinen puoli teollisuuslaitoksistamme on yhdysvaltalaisten rahamiesten käsissä, jotka pakottavat ta-löusvoimallaan meidät lähettämään halvalla hinnalla luon-nonresurssejamme^ rajan eteläpuolelle, mistä ostamme ne kalliilla hinnalla teollisuustuotteiksi valmistettuina takaisin. Me haaskaamme Washingtonin sanelun mukaan paljon enemmän kansallisia varoja mielettömään varustelukil-pailuun, kuin varamme sallisivat. Lyhyesti sanoen kysymys on kansallisen olemassaolomme säilymisestä ja jatkumisestia. Juhliessamme Canada-päivää js "liittovaltion isien" suurta historiallista saavutusta meidän tulee siis tehostaa taistelua nykyajan vaatimusten pohjalla Canadan kansallisen itsenäisyyden, kansallisen vapauden ja ennenkaikkea kansainvälisen rauhan puolesta, jota ilman mikään kansakunta ei voi nykyisenä atomiaseiden aikakautena jatkaa normaalista elämäänsä. Tässä mielessä kun valmistumme Canadan päivän viettoon, silloin saamme olla vakuuttuneita siitä, että täytämme edesvastuuUisella tavalla kansalaisvelvollisuutemme. 50-vuotiaalle - Juhannuspyhinä — viikkoa ennen Canada-päivää ^^^^—vietetään CSJ:n Sudburyn osaston 50-Amotispäivää kaksipäiväi-sine juhlineen Työn Puistossa. Meidän lehtemme Vapauden tuhannet lukijat varmaankin haluavat esittää Sudburyn osastolle sydämellisen onnittelunsa ja onnentoivotuksensa tämän merkkipäivän johdosta. :^ Ei liioin ole sattuma eikä asiasta Jainkaan poikkeava seikka se, että lehtemme Vapaus on yhdistänyt tämänpäiväisessä juhlanumerossa sekä osaston 50-vuötisjuhlan että Ca-nadä- päivän kunnioituksen. Tosiasia on, että ne kansalaisemme, jdtka olivat toukokuussa 1912. Turjan kahvilassa pidetyssä kokouksessa Sudburyn osastoa perustamassa ja Hfeista ovat joukossamme vielä August ja Anni Kannisto —• ovat sanan varsinaisessa mielessä myös Canadan esiraivaajia. Siihen aikaan jolloin Sudburyn osasto perustettiin oli Sudbury vielä melko vaatimaton kylä: Lehmät olivat laitu-inella siellä, missä nyt on kaupungin vilkasliikenteisimpiä katuja; kadut olivat,päällystämättömiä ja muutenkin elämä oli melko takapajuista. Tosiasiassa Sudburyn seutu oli vielä vuonna 1883 niin ti^ntematonta aluetta ettei täällä ollut vielä maanmittareita, geologeja, Hudson Bayn miehiä ja CPR:n rautatien viitoitta-jia-^ lukuunottamatta valkoisen miehen jalka maahan koskenut. Sudburyn synty ja kehitys liittyy saumattomasti edel- Täniaihittuun arkaan tapahtuneeseen kuparin. (ja nikkelin) löytöön sekä CPR:n radan rakentamiseen. Mainittakoon, että ensimmäiset suomalaiset, jotka tulivat New Yorkista "shipin" perusteella $oon linjalle rautatietyöhyn, mutta saivat kokea, meri Moskova, - r - Amerikkalaisten atomipommi-intoilijoiden suunni-telmat suurissa korkeuksissa ta* p^htnvat y^inräjäytylcset ovat vain* räUisia. USÄn lehdistö kertoo amerHckalaisten tiedemiesten nimittävän "keskenmenolui" ralie» tiu koneiston tahallista tuhnamls*' ta 'ennen; ydlnräjäytystä; ' ^ e t i^ täin isuoritettu tuollainen "keskenmeno" Johnstonin saaren taivaalla voi merkitä hyvinkin pahoj a seurauksia. Kukaan esimerkiks i ei tiedä, ihitä tapahtui ydinkär jellä varustetulle raketille, joka tuhottiin maasta käsin; kun-huomattiin sen Ic^oneiston olevan epäkunnossa. Enempää USAn p|UQ:„ iustusministeriö kuin ätoniiener-giakomiteakaan ei kylcene sanomaan, onlio ydinkärki vahingoittumana valtameren pohjassa vai onko se hajaantunut ja siksi molemmat ovatkin yrittäneet antaa siitä niukasti j a lisäksi hämäriä lausuntoja. Jos ydinkärki on hajautunut, ei tiedetä, leijailevatko pommin ydinaineet ilmakehässä vtii ovatko ne joutuneet valtameren pintakerroksiin tai sen syvyyksiin. Ainoa, mitä USAn puolustusmi-listeriön ja atomienergiakomitean äsenet- virallista tiedotusta laaties-aan osasivat sanoa ja senkin hyvin -•pävarmasti, oli että raketin jätteet Dvat ehkä vaipuneet valtamereen ia Uskinpa saavat aikaan vaarallista adio^ktiivisuutta valtameressä t a i 'aran*avat ihmisten 'eJäraäa. : Huolimatta näistä vakuutteniista opa NATOn leiristäkin kantautuu iäniä, jotka osoittavat, ettei näihin akuutteluihin uskota. France Pres- 3 nlm. k i r j o i t t i : — "Huolimatta sii-ä,- että emme tunne pommin ko-oonpanoa, radioaktiivisuuden vaa-a on olemassa, koska sen ydinai-leena on todennäköisesti .:oko uraa-n- 235 tai plutonium." Lyhyesti sanottuna, kukaan ei oistaiseksi tiedä, minkälaisia vajoja piilee tässä amerikkalaisten ttomipommikiihkoilijoiden suoritta-nassa "keskenmenossa" ja mikä sen lehdosta odottaa : viattomia ihmisiä otka elävät ja liikennöivät Tyynen altameren keskiosissa. H I L L A O I K E U D E L L A? Tästä herää kysymys: Kuka on •.ntanut USAlle oikeuden isännöidä Tyynellä valtamerellä aivan kuin 3malla sisäjärvellään? Sillä' USA noa. U S ^ v afomiteollisuus on jo pitkät ajat heitellyt knikfti jitteet Tyyneen valtamereen j a Atlahtiin. Tuhansia radioaktiivisia, jätteitä sisältäviä kapseleita joutuu kalastusalueille, eikä kukaan voi sanoa hajoavatko nämä kapselit vai mihin ne joutuvat. Tästä johtuukin, että amerikkalaisissa lehdisä on alkanut kirjoittelu siitä, onko turvallista enää syödä merikalaa. Kuka on antanut USAlle oikeuden saastuttaa tällä tavoin vesistöt ja pitää ihmisten elämää uhkapelinsä nappuloina? Englantilaiset upottavat näitä jätteitä Irlannin mereen ja ranskalai- 3et"'Välimereen. Täihä on vaaraksi kaikelle elolliselle. Vesi sekoittuu ja virtaa hyvin nopeasti, j a radioaktiiviset aineet joutuvat ennemmin iai myöhemmin kasvien sekä kalojen ym. merieläinten elimistöön. K U O L E M A N MERELLÄ Kesäkuussa vuonna 1958 neuvostoliittolainen merentutkimusalus Vitjaz oli suorittamassa havaintojaan Tyynen valtameren sivualu-sella Karoliinien alueella kansainvälisen geofysikaalisen vuoden ohjelman mukaisesti. Odottamatta aluksen kannelle alkoi sataa, radioaktiivista sadetta, vaikka se olikin vii 1.600 mailin päässä USAn ydinaseiden koealueesta. Vitjazin oli pzkko keskeyttää tutkimusmatkansa. tä rakettia ei voitaisi tuhota ennen r|j|fit«^istä, yii^nsäkin oii s » hottavä,' että NATOn valtioiden ydinasekokeet suoritetaan luvattoman edesvastiiuttoinasti. Amerilcka-laisen raketin virheellisyys ja sen seuraukset tuovat mieleen onnettomuuden, joka tapahtui äskettäin ranskalaista atomipommia räjäytettäessä. Ranskan puolustusministe-iö ilmoitti silloin, että jossakin koekanayassa oli ollut pientä radioaktiivisten aineiden vuotoa. Virallisesti ilmoitettiin, että 15 sotilasta asetettiin kokeeseen miten suuren säteilyvaaran vuoto aiheutti. Huolimatta kaikesta salaperäisyydestä Ranskan lehdet toukokuun, jälkipuoliskolla kirjoittivat tapauksen yksityiskohdista, eivätkä ne suinkaan olleet niin lohdullisia kuin miksi ministeriö ne yritti esittää. Lehtiin alkoi ilmestyä silminnäkijäin ~'a säteilystä kärsineiden kirjoituksia. Yksi säteilyssä yammautu-neista sotilaista, joka nyt on sai raalahoidossa, kirjoittaa: —' Meillä ei ollut tarvittavia suojapukuja, koska niitä ei riittänyt .kaikille ja räjäytyksen suorittaneet upseerit olettivat, että emme tarvitsekaan niitä. Määrähetkellä näimme, m iteii vuori tärähteli ja halkesi kuin appelsiini leikattaessa. Meitä kohti lähti nopeasti etenemään pilvi aiheuttaen pahan paniikin. Ministerit^ kenraalit j a upseerit ajoivat . ^ . .„• . ^ , .autoillaan täyttä vauhtia pakoon. Räjäytetyn pommin jäteaineet le-^^^i^..^ joukossaan olivat ministerit vavat tuulen kantamina pitkm val-lpj^^^ ^^^^^^^ C33j^„ p^i^^g,^. lameren lakeuksia j a muodostavat{^^^g ^g^raali Terray. Ilmeisesti he-suuren vaaran aiva- ja lento liken- ,^i„ j^^i^i^^i säteilyvyöhykkeeseen, tee le. kalastukselle, tieteellisille ^^^^^ ^^^^^^ heidät myöhemmin tutkimusretkikunnille seka lukiiis-; ...j^oisessa suihkuhuoneessa, ten maiden ja saarien asukkaille, i , . . . . - No. kenraalit ja ministerit ovat niittäneet vain sitä mitä ovat kylväneetkin, mutta ne 15 ranskalaista 45 (lliiiiisen M a W«sIl!n(ton. — Yhdysvaltain liittovaltion' tutkimustoimisto iPBI i l moitti myöhään lauantai-iltana, että oikeudessa rikoksista ayytteeseen 'Joutuva mies osti dynamiittia Ja otti 300.000 dollarin henkivakuutuksen, joka oli määrä maksaa hänen vaimolleen, eiuienkuhi hän nousi lentokoneeseen. Jonka maahansyöksyes-sä sai surmansa 45 ihmistä. Lentokone räjähti ilmassa Montanassa Unionvillen yläpuolella toukokuun 22. päivänä. ' FBI ilmoitti mielien nimeksi Thomas G. Doty. Hän o l i kotoisin Kansas Citystä Ja iältään 34-vuotias. Mies oli F B I :n antamien tietojen mukaan ol^ut pitkän aikaa alakuloinen Ja hän__kauluu kertoneen muutamia päiviä ennen lentoa ystävilleen, että hän aikoi mieluummin ^surmata itsensä kuin Joutua oikeuteen syytettynä aseellisesta ryöstöstä ja luvattomasta aseenkannosta. Poliisin tutkijat saivat selville, että Doty oli ostanut dynamiittia. iFBr:n laboratoriossa tavattiin dynamiitin jälkiä ' lentokoneen peräosan jätteistä. > ... . , FBI kieltäytyi antamasta muita tietoja tutkimustuloksista, mutta niiden arveltiin olevan olennaisilta kohdiltaan valmiit Ja vahvistavan tiedot joiden mukaan Continental Airlines yhtiön Boeing 707-kone oli räjäbtänyt ilma&sa kyseisen matkustajan toimesta. . USAn ydinkokeet ovat aiheutta- ;iect vakavampiakin seurauksia. Esim. radioaktiivisen tuhkan sataminen japanilaisen kalastusaluksen •'Onnellisen lohikäärmeen" kannelle aiheutti sen. että aluksen koko miehistö sairastui säteiiytauteihin. Radiosähköttäjä Kuboyama kuoli. VIIDENTOISTA SOTILAAN TAP.\US Mutta vielä Johnstonin saaren •keskenmenosta". Turhaa on ar-v.-. illa. mitä tapahtuu, jos virheellis-sotilasta, jotka ;outuivat säteilyn jhriksi. ovat viattomia j a saavat nyt kärsiä rikollisesta ja edesvastuuttomasta kokeilusta. Kaikkialla puhutaan, että v i l l i in tyneet atomipommikiihkoilijat voivat saada paljon pahaa aikaan. Nyt kun ei vielä ole l i i an myöhäistä, ih- .niskunnan on tartuttava asiaan ja .saatava varustautuminen loppumaan. odella isännöi häikailähattornästi "yynellä valtamerellä.- eikä tapaus' fohnstonin saarella ole suinkaan ai-ettei siellä ollutkaan työtä, tulivat jalkapatikassa . Copper Glif f iin jo vuonna 1885 ja siitä alkaen on kansalaisiamme ollut myös ensin -kupari- ja sitten nikkelituotannossa —- siis 75 vuotta. eorgi syntymästä imitrovin vuotta Viime maanantaina tuli kuluneeksi 80 vuotta Bulgarian ja kansainvälisen työväenliikkeen tunnetun johtajan ja Bulgarian kansandemokraattisen tasavallan ensimmäisen päämiehen Georgi Dimitrovin syntymästä. Vuonna 1949 kesällä kuolleen Dimitrovin nimi tuli tunnetuksi kautta koko maailman kuuluisassa roopan maissa mm. Itävallassa Ja Saksassa organisoiden kommunistista ja laslsminvastaista liikettä. Tätä työtä hän oli suorittamassa Saksassa, kun hänet Oesta]3on toimesta vangittiin ja yritettiin provokaation avulla tuhota Leipzigin oikeudenkäynnissä. — Toisen maailmansodan ajan hän työskenteli Neuvostoliitos- 74 henkilöä on svvtettynä Etelä-Koreassa Söul. — Yhteensä 74 henkilöä joista 12 oli reserviupseereita, pidätettiin kahden erillisen. vastavallan-kaappuusyrityksen yhteydessä, ilmoitettiin sunnuntaina virallisesti Soulissa. Pidätetyt asetetaan ensi vlikoPa korkeimman sotilastuomloistuimen eteen. Ilmoitti Etelä-Korean tiedustelupalvelun apulaispäällikkö eversti Suh Tshung Soon. mn sanoi, että eräitä "kuolleen demokraattisen puolueen erittäin korkeita upseereja" oli sotkeutunut kumpaankin suunnitelmaan. Hän kieltäytyi kuitenkin ilmoittamasta upseerien nimiä, koska tapaukset ovat vielä tutkimusvaiheessa. Eversr ti mainitsi edereen että näitä henkilöitä ei vielä ole pidätetty. Park Tshung Heen ryhmä riisti vallan pääministeri Tshang Miongin demokraattiselta puolueelta 13 kuukautta sitten. Editorial THE jäseneksi hänet valittiin jo v. 1937. Suurista, ansioistaan toiminnastaan Bulgarian Isänmaallisen kansanrhi-taman muodostamiseksi ja taistelussa fasismin murskaamiseksi sai D l - osaltaan myös auttanut Sxxd-'''^''^'^^' •'""''^ °" P"'^^^""" . , . , . . i vapisuttamaan hänen puolestaan buryn kaupungin rakentamis-, ennemiäkemättömän voi-i sainvälistä rasisminvastaista kan-sanrliitamallikettä. Joka sai alkunsa ed. mainitusta solidaarisuusliikkeestä. Georgi Dimitrov syntyi Kova-tshevtsln kylässä Bulgarian maaseudulla työläiskodissa. Hänestä tuli kirr japainotyölälnen siirryttyään per-heen. sä mukana Sofiaan. Jo y. 1902 Dimitrov liittyi työväenliikkeeseen Bulgarian sosialidemokraattisen puolueen riveissä. Hänet valittiin puolueen keskuskomiteaan . Jo v. 1909. Vuodesta 1904 asti hän toimi myös amm{.ttiyhdistyslilkkeessä Ja hoiti v. 1909—1923 vallankumouksellisten ammattiyhdistysten liiton sihteerin tehtäviä. V. 1918 Dimitrov oli ensi kerran vangittuna vallankumouksellisen Ja sodanvastaisen toimintansa vuoksi, mutta vapautettiin vielä samana vuonna. V. 1919 hän o l i pe-rust. imassa Bulgarian kommunistista puoluetta, jonka edustajana hän osallistui Kommunistisen Interna-tlonaalen (Kominternin) III kongressiin', v. 1921. Tässä kokoukses.sa hänet valittiin Kominternin toimeenpanevan komitean Jäseneksi. Dimitrov tuomittiin Bulgariassa poissaolevana kahdesti kuolemaan osallisluttuaan v. 1923 tunnettuun työläisten vallankumoussnritykseen Bulgarian silloista diktaattoria Tsan-kovia vastaan Ja Jatkettuaan senkin Jälkeen vallankumouksellista toimintaansa kansansa sortajia vastaan. Häntä ei kuitenkaan saatu kiinni ja V. 1&23 Dimitrovin onnistui paeta maa.<:ta. Johon hän saattoi palata -vasta toisen maailmansodan päätyttyä. Emigraatio el merkinnyt hänelle kuitenkaan syrjäänvetäyJtymlstä vallankumouksellisesta liikkeestä. Kominternin Johtavana työntekijänä hänen toimintakenttänsä vain laajeni Ja kitasainvälistyi. Miltei vuosikymmenen ajan hän työskenteli eri Eu- Se että kansalaisillamme on ' Leipzigin oikeudenkäynnissa v. 1933.! sa. Jonka Korkeimman Neuvoston ollut sellainen voimakkaasti' f " Dimltrovia Ja eräitä m u l t a ' " . . ... . . . . . . konmiunisteja syytettiin Berlimin toiminut valistus- ja kulttuuri- valt5opäivätalon polttamisesta. Leip-järjestön osasto kuin on Sud-, zigin prosessista muodostui Dlmit-buryn osasto ollut ensimmäi- i rovin ansiosta leimuava syytös koko sen^SO-vuotiskautensa ajan. on i "at.«;;järjestelmää vastaan ja Dimi- ^ ,^ kunnlamer- Hitler oli pakotettu' hänen puolestaan i nousseen ennennäkemättc ta^ja_k^hittämistä, sillä kumoa- | makkäan kansainvälisen sollda&- maton tosiasia on, että osaston Isuuslijkkeen vuoksi, tuli Kommunis- "henkisen" ruoan avulla ja i tisen Intematlonaalen pääsihteeri, tuella ovat kansalaisemme pvs- Tässä ominaisuudessa hän monien tyneet antamaan paljon pa- tehokkaasti kan-remman panoksen yhdyskunnan hyväksi kuin ilman sitä. Sudburyn osaston toimesta on tämän 50-vuotisen toiminnan aikana vaalittu esimerkillisellä tavalla kansallisen kulttuurielämämme parhaita perinteitä ja siten rikastutettu myös Canadan kulttuurielämää. Osasto on ylläpitänyt jatkuvasti näytelmätoimintaa, kuorotoimintaa ja musikaalisia harrastuksia; osaston toimesta on järjestetty luentotilaisuuksia ja keskustelukoko-iksia. On ylläpidetty kirjastoja, Kaaleja ja kesänviettopaikkoja. Kaikki se on vaatinut jäsenistöltä suunnattoman palhon työtä ja toimintaa — mutta samalla kertaa-se on rikastuttanut paljon ei vain jäsentensä, vaan kaikkien täkäläisten kansalaistemme elämää. Me voimme siis tänä vuosi-oäivänä olla ylpeitä CSJ:n Sudburyn osaston toiminnasta. Me voimme samalla oppia sen virheistä ja s.aavutuksista. Ennenkaikkea me haluamme sanoa osaston perustajille ja ve-teraanijäsenille: Hyvin olätte leiviskänne kantaneet, kiito? siitä! Onnitellessamme päivän sankaria tämän 50-vuotispäivän johdosta me toivomme CSJ:n- Sudburyn osastolle hyVää menestystä ja" onnea .toiselle 50- vuotistaipaleelle lähtiessään. kln. Scdan päätyttyä palasi Dimitrov kotimaahansa 22 vuotisen poissaolon Jälkeen. , 1946 hänestä tuli kansandemokraattisen Bulgarian ensimmäinen pääministeri, jonka johdoPa laadittiin myös uusi demokraattinen penistuslaki. Muutama vuosi tämän jälkeen (2. 7. 1949> Dimitrov kuoli pitkälli.sen sairauden murtamana. —- Kan.«:.mvällnen työväenliike kunnioittaa Bulgarian kansan rinnalla Dimitrovin." .suuren isänmaanystävän Ja internationalistin muistoa. Remember last August? Remember thät ;^ou^ were in Sudbury for the Civic Holiday? .: So what, you say. - . But rerneinber thät it was our Suurjuhla you were atr tending and enjoying? Sure' do, you say. Weil, this year the Laulu- ja Liittojuhla is at the Lake-head; that part of Ontario that is more like Finland than any other, with its beutiful white birches grovving inclumps-to shade you from the summer sun.- No kidding, you say. ,;, . > And the Festival events take place at Isku Park which boasts of a big dance pavilion, an excellent restaurant, a hot sauna, a good band shell and,; a terrific track. . i Who could ask for more, you^säy. * •.? The Juhla takes place at the same time as last year, too, on the Civic Holiday weekend, August 4—6. How could I forget, you say. So you're coming to join the f un again this year, aren't^ you? Lovely track, lovely food, lovely dance floor—and lovely girls. You sure, you say. ' Positive! Okay, you say. li ti t; t: ;» f .1 li il li 11 <•(• BURSTING THE BUBBLE History is repeating itself. OncC ipon a time, learning was the privi 2ge and monopoly of the clergy o much so that they were opposed ö education of the masses. for fear •f losing Control over the people nd support for the church. Opposition to any Innovation has :lways been held by the church. "he clergy even opposed building '•'v; ' 5 . The reason offered was a flimsy pretense that it wouId tempt ne peasants to steal the nails from he rails and so..:Corrupt their; mo;- als, apparently not believing their eaching of the Ten Command-nents to have had much effect. When the clergy could not stifle ducation of the masses, they want- :d to Control it, to keep (to them-elves) undesirable ideas out of •urricula and foster their own )hilosophies and outlook of life. If hey had not lost that control, what vvould our education be today? The Church maintained that Iheirs was^ a l i the useful knowledge f r om the beginning to the end and anything added was evil. Curious )eopie, who were not satisfield w i t h the explanations the church offered for natural phenomena had to cany out their investigations in secrecy, for fear of being accused of being in league with the devil and to be burnt at the stake as heretics. In spite of severe censure, know-ledge and civilization advanced. civilizing even religion. Intolerance and corruption became so great.in the • church that open rebellion started in their own organization. To overeome dictatorship, as every-one knows, wars were fought and won. Windows had to be opened iSt\lil^UIuiov^<^S& iäirflUi^as, so much SO that church-controlled''ins-titutions of learning' had, to adopt some' advanced .ideas in their curr ricula in order to survive. Advocates of nationaiization of heaith Insurance are c onfronted wih repititions of the old. The medical profession has gone on record as opposing any governmental i n ; terference in the practice of their private enterprise for fear of being dictated to as to the form of ser-vices to be rendered. The medical profession does not want anybody's fingers in their pie. Theyallegedly, as the old, know a li there Js to heaith; when at the same time,' under their administra- (Continued on page 3) PÄIVÄN PAKINA Askel oikeaan suuntaan Viime perjantaina voimaan astunut "Ontarion ihmisoikeuksien lak i " on askel oikeaan suuntaan — mutta vain 'askel", sillä se ei valitettavasti tarkoita sitä, että diskri-minatio olisi nyt tyyten pyyhkäisty pois maakunnasta rodun, kansallisuuden, uskonnon, esivanhempien tai alkuperän johdosta. Tosiasia tietenkin on, että niin lämpimästi tervehdittävä askel oikeaan suuntaan kuin mainittu oikeuksien laki onkin, se jättää kuitenkin melko paljon toivomisen ja parantamisen varaa niin lainlaadin-nalliselta, kuin jokapäiväisen elämänkin kannalta katsoen. Mainittakoon vain että ko. laki on melko "hampaaton" rangaistusten kohdalta samalla kun diskrimi^ nation harjoittajille varataan vissejä pakoportteja edesvastuuseen joutumisen välttämiseksi. Tämä nyt voimaanastunut laki e i ole " u u s i " sellaisenaan, sillä se yhdistää viisi aikaisempaa lakia yhdeksi kokoelmaksi siinä mielessä, että se parantaa maakunnan asukkaiden kansalaisoikeuksia samalla kun asiaa koskevat hallinnolliset toimenpiteet helpoittuvat ja tulevat yksinkertaisemmiksi. Edelläsanotus-sa mielessä se yhdistää seuraavat lait: ' F a i r Employment Practices Act", "The Female Employees Fair Remuneration Act", ' T h e F a i r Ac-commodation Practices A c t " ja "Ontario Human Rights Commission Act". Nyt voimaan astuneessa laissa kielletään rangaistuksen uhalla, mutta vissejä varauksia .^ättäen, ketään yksilöitä tai liikkeitä julkaisemaan mitään sellaista "työhön halutaan" ilmoituksia missä luvataan joko minkäänlaisia etuisuuksia tai määritellään rajoituksia rodun, kansallisuuden, uskonnon^ ihonvärin, esivanhempien tai alkuperän suh-teen. . Poikkeuksen tässä tekevät ilmoitukset perhepalvelijain suhteen sekä kirkkojen ja e r i kansallisuusryh-mien jä.'^estöjen ja laitosten ilmoitukset — mitkä osalta ovat tarpeellisia, mutta toiselta osalta voivat jättää vissejä pakoportteja tällaista diskriminatiota harjoittaville voimille. Erittäin mielenkiintoinen on l a in se kohta missä määrätään naisille ja miehille sama palkka samasta työstä - - m u t t a siinäkin tehdään sellainen "varaus", että tätä-peri-aatetta on noudatettava vain ' sa massa laitoksessa" (establishment^ Sama liike voi siis edelleen diskriminoida naisia vastaan maksamalla heille huonompaa palkkaa kuin miehille samasta työstä, mikäli l i i ke voi todistaa, että diskriminoinnin alaiseksi joutuvat naiset ovat työssä liikkeen " e r i laitoksessa". Lain mukaan voivat "hyvällä omallatunnolla'' harjoittaa diskriminointia sellaiset henkilöt, joiden palveluksessa ei ole muuta kuin -5 työläistä — mutta sekin jättää melkoisen takaportin diskriminoinnin edelleen jatkamiselle. Nämä seikat ja huomioonottaen l a in rikkomuksista säädetyt naurettavan , pienet rangaistukset, ovat osoituksena Ontarion ihmisoikeuksien lain "hampaamattomuudesta" ja siitä, että sen parantamisen hyväksi on syytä toimia koko työväen liikkeen voimalla. Meille sanottanee, että mikään laki ei ole sen voimakkaampi Ja tehokkaampi mitä sen saama väestön yleinen kannatus ja hyväksyminen edellyttää. Se pätee tietysti vissin rajaan saakka. Tosiasia on kuitenkin, että Ontarion väestön suuri enemmistö on demokraattisesti ajattelevaa j a kaikenlaista poliittisluonteista syrjintää vieroksuvaa, "oikeamielistä väkeä:'. : Mutta poikkeuksia löytyy — .ia pantakoon merkille - r tätä syrjintää harjoitetaan ennenkaikkea vissien työnantajapiirien; omistaja-luokkaan kuuluvien piirien, mikä pahinta, vissien hallituspiirienkin toimesta. Ja miten herran nimissä voidaan odottaa syrjinnän lopettamista rodun, kansallisuuden, ihonvärin, uskonnon, esivanhempien j a muiden seikkojen perusteella silloin, jos hallitus on ensimmäisenä harjoittamassa tällaista poliittisluonteista syrjintää? Meidän mielessämme on erikoisesti Ontarion maakuntahallituksen poliittinen syrjintä vissejä vieraskielisiä sanomalehtiä vastaan. Samalla kun Ontarion maakuntahalH uksen eri: ministeriöistä annetaan esimerkiksi ilmoituksia vieraskielisille sanomalehdille, ilmoitusten antamisen perustana ei ole kulloin kin ko. asian tunnetuksitekeminen niiden asukkaiden keskuudessa, joita on lähestyttävä heidän oman äi dinkielensä avulla — vaan "lahjoitusten" antaminen hallituksen rahoista sellaisille lehdille, jotka ovat hallituksen mielestä sen poliittisest i "ansainneet". • Tämä menetelmä saattaa luonnollisesti tällaisia puolueellisia i l moituksia saavat ja ^^'julkaisevat vieraskieliset lehdet äärettömän huonoon valoon oman .lukijakuntansa silmissä; käsitykseksi tulee, että ne ovat "ostettuja ja makset* t i i j a " lehtiä. Ja^tällä epäilyllä on vankka pohla niin kauan kuin joiltakin IcltdUiä ne ilmoitukset ktelietään. Tosiasia on, että Qnta- ' l i b n maakuntahallitus käyttää siten menetellessään väestön yleisiä varoja omien "ystäviensä" palkitsemiseen ja poliittisten vastustajiensa "painostamiseen" —: jos ei halua käyttää "rankaisemis-määritelmää". Maakunnan pääministeri RobarIs sanoo viime perjantaina voimaan astuneen Ontarion oikeuksien lain tavoitteen olevan: "Muodostaa väestömme keskuuteen yhteinen kunnioituksen ja yhteisymmärryksen ifanapiiri niin että kaikille tarjotaan esteetön mahdollisuus antaa suurimman pankoksensa koko yhdyskunnan r i kastuttamiseksi." Oikein! Sitä kannatetaan lämpimästi. Mahdollisesti Ontarion hallituksen e r i ministeriöt pitävät nämä seikat mielessään myös silloin kun annetaan esimerkiksi ilmoituksia vieraskielisille lehdille.. Tähän velvoittaa — jos mielitään todella toteuttaa oikeuksien lakia, mainiten' asiakir an johdannon se kohta.missä sanotaan: " . . . Koska ihmiskunnan kaikkien jäsenten erottamattoman arvon, ta-sa- arvoisuuden ja kiistämättömien oikeuksien tunnustaminen on vapauden, oikeuden j a rauhan kulmakiv• e nj .ä. r. maailmassa • j—a koska nämä periaatteet on vahvistettu Ontarion lainlaatijakunnan eri lakien perusteella . . . ' ' s e n vuoksi on säädetty tämä Oikeuksien L a k i ." Oikein ja asiallisesti on sekin seikka sanottu. Ryhdyttäköön sitä toteuttarhaan ennenkaikkea halli-tuksen toimesta, jotta hallitusviran-omaiset antaisivat diskMminointiin taipuville "hyvän esimerkin"" ja voisi samalla puhtaalla omallatunnolla vaatia diskriminointia harjoittavilta piireiltä tämän iljettävän paheen lopettamista. > \ — Känsäkoma.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 21, 1962 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1962-06-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus620621 |
Description
Title | 1962-06-21-02 |
OCR text | Siyu 2 Torstaina, kesäk; 21 pr — Thursday, June 21, 1962 V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A N S ( L I B E R T Y ) Established Nov. 6. 1917 ESdltor:W. Eklund Manager: E. Suksi Telephones: Ottice OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265 • I^blished thrlce^weekly: Tuesdays^ Tbursdsons: and Sätuidays tty Vapaus Publishing Co^ Ltd.; 1(H)-102-Elm^ S^^^ Ontario. Cattiidf^ Mailing address: B O X 69 .> Advertising rates upon application. translations free,of charge. Authorized as second c^ass mail by the Pqst Offie^ Department, Ottawa, V a>>d for payment o f p o s t ^ e incägh. , _ ^ TILAUSHINNAT Canadassa: 1 vk. $8.00 « kk. $4.25 USA:ssa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80 3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 • •• * -•"- j • • •. ' 95-vuotiäall< Viikon kuluttua vietetään jälleen Canadan kansallista vuosijuhlaa, Canada-päivää. Sen kunniaksi, kuten niin monesti menneinäkin vuosina, ilmestyy lehtemme Vapaus vaatimattomassa^: juhla-asussa tänääh; Sanomattakin tiedämme li^ös, ^että erikoisesti lehtemme lukijat ja samalla kertaa kaikki muutkin täkäläiset kansalaisemme tulevat osallistumaan omilla paikkakunnillaan tämän kansallisen merkkipäivän viettoon niissä olosuhteissa, mitä paikallistilanne tarjoaa, sillä loppujen "lopuksi me Suomesta tänne siirtolaisina tulleet — täällä syntyneistä puhumattakaan — olemme vapaaehtoisesti omaksuneet Canadan uudeksi kotimaaksemme, jonka yleishyvä, edistys, kehitys ja kukoistus on meille kaikille sydämenasia. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä tulee kuluneeksi 95 vuotta siitä, jolloin Canadan liittovaltion perusta jäin myötävaikutuksella, tosin Englannin parlamentin hyväksymänä, British North America-laki(BNA Act) astui voimaan. Sen perusteella yhdistettiin Canadan eri maakunnat yhdeksi liittovaltioksi ja niinmuodoin tätä päivää vietetään Canadan kansallisena syntymäpäivänä aivan samalla tavalla kuin Suomessa juhlitaan joulukuun kuudetta, Yhdysvalloissa heinäkuun neljättä, Neuvostoliitossa marraskuun seitsemättä jne. BNA-lain voimaanastuminen kruunasi Canadan kansan pitkäaikaisen taistelun, mukaanlukien Mackenzien ja Papi-neaun vuonna 1837 johtaman kapinan demokraattisen itsemääräämisoikeuden ja kansallisen itsenäisyyden puolesta, vaikka silloin jäikin vielä voimaan lukuisia siirtomaajärjestelmän piirteitä, mitkä on vuosien kuluessa purettu ja k o rr jattu. . * . • • • Vaikka Canadan liittovaltion perustamisesta on kulunut vasta 95 vuotta — ja kansakunnan historiassa se on suhteellisen lyhyt aika — niin siitä huolimatta tässä suuressa, luon-nonresursseista rikkaassa ja erittäin työteliään väestön kansoittamassa maassa on kuitenkin jo nähtävissä vissejä "vanhentumisen merkkejä". Tämä siitäkin huolimatta, vaikka meillä ei ole kansakuntana vielä omaa virallista Canadan lippua eikä Canadan parlamentissa kansan suosiolla ja myötävaikutuksella laadittua perustuslakia. Kansallisefvanhentumisen" oireet ilmenevät niinä suurina ja monisäikeisinä ongelmina, jotka ovat nyt sekä vasta-valitim parlamentin että koko kansakunnan ratkaistavana. Meillä ei ole esim. kansallista terveysvakuutuslakia joka takaisi, kuten nykyaika vaatii, kaikille kansalaisille tasapuoliset mahdollisuudet läälcäri-, sairaala- ja lääkehoitoon, — Meidän dollarimme arvo alennettiin ulkomaisen painostuksen johdosta vaalitaistelun tuoksinassa, jolloin liittohallitus sitä vähiten odotti, 92.5 senttiin Yhdysvaltain dollariin verraten, — Meidän maassamme on "talouselpymisestä" huolimatta vieläkin puolimiljoonaa työtöntä. — Meidän liittovaltiomme budjetti on jatkuvasti tappio-puolella siksi kun toinen puoli teollisuuslaitoksistamme on yhdysvaltalaisten rahamiesten käsissä, jotka pakottavat ta-löusvoimallaan meidät lähettämään halvalla hinnalla luon-nonresurssejamme^ rajan eteläpuolelle, mistä ostamme ne kalliilla hinnalla teollisuustuotteiksi valmistettuina takaisin. Me haaskaamme Washingtonin sanelun mukaan paljon enemmän kansallisia varoja mielettömään varustelukil-pailuun, kuin varamme sallisivat. Lyhyesti sanoen kysymys on kansallisen olemassaolomme säilymisestä ja jatkumisestia. Juhliessamme Canada-päivää js "liittovaltion isien" suurta historiallista saavutusta meidän tulee siis tehostaa taistelua nykyajan vaatimusten pohjalla Canadan kansallisen itsenäisyyden, kansallisen vapauden ja ennenkaikkea kansainvälisen rauhan puolesta, jota ilman mikään kansakunta ei voi nykyisenä atomiaseiden aikakautena jatkaa normaalista elämäänsä. Tässä mielessä kun valmistumme Canadan päivän viettoon, silloin saamme olla vakuuttuneita siitä, että täytämme edesvastuuUisella tavalla kansalaisvelvollisuutemme. 50-vuotiaalle - Juhannuspyhinä — viikkoa ennen Canada-päivää ^^^^—vietetään CSJ:n Sudburyn osaston 50-Amotispäivää kaksipäiväi-sine juhlineen Työn Puistossa. Meidän lehtemme Vapauden tuhannet lukijat varmaankin haluavat esittää Sudburyn osastolle sydämellisen onnittelunsa ja onnentoivotuksensa tämän merkkipäivän johdosta. :^ Ei liioin ole sattuma eikä asiasta Jainkaan poikkeava seikka se, että lehtemme Vapaus on yhdistänyt tämänpäiväisessä juhlanumerossa sekä osaston 50-vuötisjuhlan että Ca-nadä- päivän kunnioituksen. Tosiasia on, että ne kansalaisemme, jdtka olivat toukokuussa 1912. Turjan kahvilassa pidetyssä kokouksessa Sudburyn osastoa perustamassa ja Hfeista ovat joukossamme vielä August ja Anni Kannisto —• ovat sanan varsinaisessa mielessä myös Canadan esiraivaajia. Siihen aikaan jolloin Sudburyn osasto perustettiin oli Sudbury vielä melko vaatimaton kylä: Lehmät olivat laitu-inella siellä, missä nyt on kaupungin vilkasliikenteisimpiä katuja; kadut olivat,päällystämättömiä ja muutenkin elämä oli melko takapajuista. Tosiasiassa Sudburyn seutu oli vielä vuonna 1883 niin ti^ntematonta aluetta ettei täällä ollut vielä maanmittareita, geologeja, Hudson Bayn miehiä ja CPR:n rautatien viitoitta-jia-^ lukuunottamatta valkoisen miehen jalka maahan koskenut. Sudburyn synty ja kehitys liittyy saumattomasti edel- Täniaihittuun arkaan tapahtuneeseen kuparin. (ja nikkelin) löytöön sekä CPR:n radan rakentamiseen. Mainittakoon, että ensimmäiset suomalaiset, jotka tulivat New Yorkista "shipin" perusteella $oon linjalle rautatietyöhyn, mutta saivat kokea, meri Moskova, - r - Amerikkalaisten atomipommi-intoilijoiden suunni-telmat suurissa korkeuksissa ta* p^htnvat y^inräjäytylcset ovat vain* räUisia. USÄn lehdistö kertoo amerHckalaisten tiedemiesten nimittävän "keskenmenolui" ralie» tiu koneiston tahallista tuhnamls*' ta 'ennen; ydlnräjäytystä; ' ^ e t i^ täin isuoritettu tuollainen "keskenmeno" Johnstonin saaren taivaalla voi merkitä hyvinkin pahoj a seurauksia. Kukaan esimerkiks i ei tiedä, ihitä tapahtui ydinkär jellä varustetulle raketille, joka tuhottiin maasta käsin; kun-huomattiin sen Ic^oneiston olevan epäkunnossa. Enempää USAn p|UQ:„ iustusministeriö kuin ätoniiener-giakomiteakaan ei kylcene sanomaan, onlio ydinkärki vahingoittumana valtameren pohjassa vai onko se hajaantunut ja siksi molemmat ovatkin yrittäneet antaa siitä niukasti j a lisäksi hämäriä lausuntoja. Jos ydinkärki on hajautunut, ei tiedetä, leijailevatko pommin ydinaineet ilmakehässä vtii ovatko ne joutuneet valtameren pintakerroksiin tai sen syvyyksiin. Ainoa, mitä USAn puolustusmi-listeriön ja atomienergiakomitean äsenet- virallista tiedotusta laaties-aan osasivat sanoa ja senkin hyvin -•pävarmasti, oli että raketin jätteet Dvat ehkä vaipuneet valtamereen ia Uskinpa saavat aikaan vaarallista adio^ktiivisuutta valtameressä t a i 'aran*avat ihmisten 'eJäraäa. : Huolimatta näistä vakuutteniista opa NATOn leiristäkin kantautuu iäniä, jotka osoittavat, ettei näihin akuutteluihin uskota. France Pres- 3 nlm. k i r j o i t t i : — "Huolimatta sii-ä,- että emme tunne pommin ko-oonpanoa, radioaktiivisuuden vaa-a on olemassa, koska sen ydinai-leena on todennäköisesti .:oko uraa-n- 235 tai plutonium." Lyhyesti sanottuna, kukaan ei oistaiseksi tiedä, minkälaisia vajoja piilee tässä amerikkalaisten ttomipommikiihkoilijoiden suoritta-nassa "keskenmenossa" ja mikä sen lehdosta odottaa : viattomia ihmisiä otka elävät ja liikennöivät Tyynen altameren keskiosissa. H I L L A O I K E U D E L L A? Tästä herää kysymys: Kuka on •.ntanut USAlle oikeuden isännöidä Tyynellä valtamerellä aivan kuin 3malla sisäjärvellään? Sillä' USA noa. U S ^ v afomiteollisuus on jo pitkät ajat heitellyt knikfti jitteet Tyyneen valtamereen j a Atlahtiin. Tuhansia radioaktiivisia, jätteitä sisältäviä kapseleita joutuu kalastusalueille, eikä kukaan voi sanoa hajoavatko nämä kapselit vai mihin ne joutuvat. Tästä johtuukin, että amerikkalaisissa lehdisä on alkanut kirjoittelu siitä, onko turvallista enää syödä merikalaa. Kuka on antanut USAlle oikeuden saastuttaa tällä tavoin vesistöt ja pitää ihmisten elämää uhkapelinsä nappuloina? Englantilaiset upottavat näitä jätteitä Irlannin mereen ja ranskalai- 3et"'Välimereen. Täihä on vaaraksi kaikelle elolliselle. Vesi sekoittuu ja virtaa hyvin nopeasti, j a radioaktiiviset aineet joutuvat ennemmin iai myöhemmin kasvien sekä kalojen ym. merieläinten elimistöön. K U O L E M A N MERELLÄ Kesäkuussa vuonna 1958 neuvostoliittolainen merentutkimusalus Vitjaz oli suorittamassa havaintojaan Tyynen valtameren sivualu-sella Karoliinien alueella kansainvälisen geofysikaalisen vuoden ohjelman mukaisesti. Odottamatta aluksen kannelle alkoi sataa, radioaktiivista sadetta, vaikka se olikin vii 1.600 mailin päässä USAn ydinaseiden koealueesta. Vitjazin oli pzkko keskeyttää tutkimusmatkansa. tä rakettia ei voitaisi tuhota ennen r|j|fit«^istä, yii^nsäkin oii s » hottavä,' että NATOn valtioiden ydinasekokeet suoritetaan luvattoman edesvastiiuttoinasti. Amerilcka-laisen raketin virheellisyys ja sen seuraukset tuovat mieleen onnettomuuden, joka tapahtui äskettäin ranskalaista atomipommia räjäytettäessä. Ranskan puolustusministe-iö ilmoitti silloin, että jossakin koekanayassa oli ollut pientä radioaktiivisten aineiden vuotoa. Virallisesti ilmoitettiin, että 15 sotilasta asetettiin kokeeseen miten suuren säteilyvaaran vuoto aiheutti. Huolimatta kaikesta salaperäisyydestä Ranskan lehdet toukokuun, jälkipuoliskolla kirjoittivat tapauksen yksityiskohdista, eivätkä ne suinkaan olleet niin lohdullisia kuin miksi ministeriö ne yritti esittää. Lehtiin alkoi ilmestyä silminnäkijäin ~'a säteilystä kärsineiden kirjoituksia. Yksi säteilyssä yammautu-neista sotilaista, joka nyt on sai raalahoidossa, kirjoittaa: —' Meillä ei ollut tarvittavia suojapukuja, koska niitä ei riittänyt .kaikille ja räjäytyksen suorittaneet upseerit olettivat, että emme tarvitsekaan niitä. Määrähetkellä näimme, m iteii vuori tärähteli ja halkesi kuin appelsiini leikattaessa. Meitä kohti lähti nopeasti etenemään pilvi aiheuttaen pahan paniikin. Ministerit^ kenraalit j a upseerit ajoivat . ^ . .„• . ^ , .autoillaan täyttä vauhtia pakoon. Räjäytetyn pommin jäteaineet le-^^^i^..^ joukossaan olivat ministerit vavat tuulen kantamina pitkm val-lpj^^^ ^^^^^^^ C33j^„ p^i^^g,^. lameren lakeuksia j a muodostavat{^^^g ^g^raali Terray. Ilmeisesti he-suuren vaaran aiva- ja lento liken- ,^i„ j^^i^i^^i säteilyvyöhykkeeseen, tee le. kalastukselle, tieteellisille ^^^^^ ^^^^^^ heidät myöhemmin tutkimusretkikunnille seka lukiiis-; ...j^oisessa suihkuhuoneessa, ten maiden ja saarien asukkaille, i , . . . . - No. kenraalit ja ministerit ovat niittäneet vain sitä mitä ovat kylväneetkin, mutta ne 15 ranskalaista 45 (lliiiiisen M a W«sIl!n(ton. — Yhdysvaltain liittovaltion' tutkimustoimisto iPBI i l moitti myöhään lauantai-iltana, että oikeudessa rikoksista ayytteeseen 'Joutuva mies osti dynamiittia Ja otti 300.000 dollarin henkivakuutuksen, joka oli määrä maksaa hänen vaimolleen, eiuienkuhi hän nousi lentokoneeseen. Jonka maahansyöksyes-sä sai surmansa 45 ihmistä. Lentokone räjähti ilmassa Montanassa Unionvillen yläpuolella toukokuun 22. päivänä. ' FBI ilmoitti mielien nimeksi Thomas G. Doty. Hän o l i kotoisin Kansas Citystä Ja iältään 34-vuotias. Mies oli F B I :n antamien tietojen mukaan ol^ut pitkän aikaa alakuloinen Ja hän__kauluu kertoneen muutamia päiviä ennen lentoa ystävilleen, että hän aikoi mieluummin ^surmata itsensä kuin Joutua oikeuteen syytettynä aseellisesta ryöstöstä ja luvattomasta aseenkannosta. Poliisin tutkijat saivat selville, että Doty oli ostanut dynamiittia. iFBr:n laboratoriossa tavattiin dynamiitin jälkiä ' lentokoneen peräosan jätteistä. > ... . , FBI kieltäytyi antamasta muita tietoja tutkimustuloksista, mutta niiden arveltiin olevan olennaisilta kohdiltaan valmiit Ja vahvistavan tiedot joiden mukaan Continental Airlines yhtiön Boeing 707-kone oli räjäbtänyt ilma&sa kyseisen matkustajan toimesta. . USAn ydinkokeet ovat aiheutta- ;iect vakavampiakin seurauksia. Esim. radioaktiivisen tuhkan sataminen japanilaisen kalastusaluksen •'Onnellisen lohikäärmeen" kannelle aiheutti sen. että aluksen koko miehistö sairastui säteiiytauteihin. Radiosähköttäjä Kuboyama kuoli. VIIDENTOISTA SOTILAAN TAP.\US Mutta vielä Johnstonin saaren •keskenmenosta". Turhaa on ar-v.-. illa. mitä tapahtuu, jos virheellis-sotilasta, jotka ;outuivat säteilyn jhriksi. ovat viattomia j a saavat nyt kärsiä rikollisesta ja edesvastuuttomasta kokeilusta. Kaikkialla puhutaan, että v i l l i in tyneet atomipommikiihkoilijat voivat saada paljon pahaa aikaan. Nyt kun ei vielä ole l i i an myöhäistä, ih- .niskunnan on tartuttava asiaan ja .saatava varustautuminen loppumaan. odella isännöi häikailähattornästi "yynellä valtamerellä.- eikä tapaus' fohnstonin saarella ole suinkaan ai-ettei siellä ollutkaan työtä, tulivat jalkapatikassa . Copper Glif f iin jo vuonna 1885 ja siitä alkaen on kansalaisiamme ollut myös ensin -kupari- ja sitten nikkelituotannossa —- siis 75 vuotta. eorgi syntymästä imitrovin vuotta Viime maanantaina tuli kuluneeksi 80 vuotta Bulgarian ja kansainvälisen työväenliikkeen tunnetun johtajan ja Bulgarian kansandemokraattisen tasavallan ensimmäisen päämiehen Georgi Dimitrovin syntymästä. Vuonna 1949 kesällä kuolleen Dimitrovin nimi tuli tunnetuksi kautta koko maailman kuuluisassa roopan maissa mm. Itävallassa Ja Saksassa organisoiden kommunistista ja laslsminvastaista liikettä. Tätä työtä hän oli suorittamassa Saksassa, kun hänet Oesta]3on toimesta vangittiin ja yritettiin provokaation avulla tuhota Leipzigin oikeudenkäynnissä. — Toisen maailmansodan ajan hän työskenteli Neuvostoliitos- 74 henkilöä on svvtettynä Etelä-Koreassa Söul. — Yhteensä 74 henkilöä joista 12 oli reserviupseereita, pidätettiin kahden erillisen. vastavallan-kaappuusyrityksen yhteydessä, ilmoitettiin sunnuntaina virallisesti Soulissa. Pidätetyt asetetaan ensi vlikoPa korkeimman sotilastuomloistuimen eteen. Ilmoitti Etelä-Korean tiedustelupalvelun apulaispäällikkö eversti Suh Tshung Soon. mn sanoi, että eräitä "kuolleen demokraattisen puolueen erittäin korkeita upseereja" oli sotkeutunut kumpaankin suunnitelmaan. Hän kieltäytyi kuitenkin ilmoittamasta upseerien nimiä, koska tapaukset ovat vielä tutkimusvaiheessa. Eversr ti mainitsi edereen että näitä henkilöitä ei vielä ole pidätetty. Park Tshung Heen ryhmä riisti vallan pääministeri Tshang Miongin demokraattiselta puolueelta 13 kuukautta sitten. Editorial THE jäseneksi hänet valittiin jo v. 1937. Suurista, ansioistaan toiminnastaan Bulgarian Isänmaallisen kansanrhi-taman muodostamiseksi ja taistelussa fasismin murskaamiseksi sai D l - osaltaan myös auttanut Sxxd-'''^''^'^^' •'""''^ °" P"'^^^""" . , . , . . i vapisuttamaan hänen puolestaan buryn kaupungin rakentamis-, ennemiäkemättömän voi-i sainvälistä rasisminvastaista kan-sanrliitamallikettä. Joka sai alkunsa ed. mainitusta solidaarisuusliikkeestä. Georgi Dimitrov syntyi Kova-tshevtsln kylässä Bulgarian maaseudulla työläiskodissa. Hänestä tuli kirr japainotyölälnen siirryttyään per-heen. sä mukana Sofiaan. Jo y. 1902 Dimitrov liittyi työväenliikkeeseen Bulgarian sosialidemokraattisen puolueen riveissä. Hänet valittiin puolueen keskuskomiteaan . Jo v. 1909. Vuodesta 1904 asti hän toimi myös amm{.ttiyhdistyslilkkeessä Ja hoiti v. 1909—1923 vallankumouksellisten ammattiyhdistysten liiton sihteerin tehtäviä. V. 1918 Dimitrov oli ensi kerran vangittuna vallankumouksellisen Ja sodanvastaisen toimintansa vuoksi, mutta vapautettiin vielä samana vuonna. V. 1919 hän o l i pe-rust. imassa Bulgarian kommunistista puoluetta, jonka edustajana hän osallistui Kommunistisen Interna-tlonaalen (Kominternin) III kongressiin', v. 1921. Tässä kokoukses.sa hänet valittiin Kominternin toimeenpanevan komitean Jäseneksi. Dimitrov tuomittiin Bulgariassa poissaolevana kahdesti kuolemaan osallisluttuaan v. 1923 tunnettuun työläisten vallankumoussnritykseen Bulgarian silloista diktaattoria Tsan-kovia vastaan Ja Jatkettuaan senkin Jälkeen vallankumouksellista toimintaansa kansansa sortajia vastaan. Häntä ei kuitenkaan saatu kiinni ja V. 1&23 Dimitrovin onnistui paeta maa.<:ta. Johon hän saattoi palata -vasta toisen maailmansodan päätyttyä. Emigraatio el merkinnyt hänelle kuitenkaan syrjäänvetäyJtymlstä vallankumouksellisesta liikkeestä. Kominternin Johtavana työntekijänä hänen toimintakenttänsä vain laajeni Ja kitasainvälistyi. Miltei vuosikymmenen ajan hän työskenteli eri Eu- Se että kansalaisillamme on ' Leipzigin oikeudenkäynnissa v. 1933.! sa. Jonka Korkeimman Neuvoston ollut sellainen voimakkaasti' f " Dimltrovia Ja eräitä m u l t a ' " . . ... . . . . . . konmiunisteja syytettiin Berlimin toiminut valistus- ja kulttuuri- valt5opäivätalon polttamisesta. Leip-järjestön osasto kuin on Sud-, zigin prosessista muodostui Dlmit-buryn osasto ollut ensimmäi- i rovin ansiosta leimuava syytös koko sen^SO-vuotiskautensa ajan. on i "at.«;;järjestelmää vastaan ja Dimi- ^ ,^ kunnlamer- Hitler oli pakotettu' hänen puolestaan i nousseen ennennäkemättc ta^ja_k^hittämistä, sillä kumoa- | makkäan kansainvälisen sollda&- maton tosiasia on, että osaston Isuuslijkkeen vuoksi, tuli Kommunis- "henkisen" ruoan avulla ja i tisen Intematlonaalen pääsihteeri, tuella ovat kansalaisemme pvs- Tässä ominaisuudessa hän monien tyneet antamaan paljon pa- tehokkaasti kan-remman panoksen yhdyskunnan hyväksi kuin ilman sitä. Sudburyn osaston toimesta on tämän 50-vuotisen toiminnan aikana vaalittu esimerkillisellä tavalla kansallisen kulttuurielämämme parhaita perinteitä ja siten rikastutettu myös Canadan kulttuurielämää. Osasto on ylläpitänyt jatkuvasti näytelmätoimintaa, kuorotoimintaa ja musikaalisia harrastuksia; osaston toimesta on järjestetty luentotilaisuuksia ja keskustelukoko-iksia. On ylläpidetty kirjastoja, Kaaleja ja kesänviettopaikkoja. Kaikki se on vaatinut jäsenistöltä suunnattoman palhon työtä ja toimintaa — mutta samalla kertaa-se on rikastuttanut paljon ei vain jäsentensä, vaan kaikkien täkäläisten kansalaistemme elämää. Me voimme siis tänä vuosi-oäivänä olla ylpeitä CSJ:n Sudburyn osaston toiminnasta. Me voimme samalla oppia sen virheistä ja s.aavutuksista. Ennenkaikkea me haluamme sanoa osaston perustajille ja ve-teraanijäsenille: Hyvin olätte leiviskänne kantaneet, kiito? siitä! Onnitellessamme päivän sankaria tämän 50-vuotispäivän johdosta me toivomme CSJ:n- Sudburyn osastolle hyVää menestystä ja" onnea .toiselle 50- vuotistaipaleelle lähtiessään. kln. Scdan päätyttyä palasi Dimitrov kotimaahansa 22 vuotisen poissaolon Jälkeen. , 1946 hänestä tuli kansandemokraattisen Bulgarian ensimmäinen pääministeri, jonka johdoPa laadittiin myös uusi demokraattinen penistuslaki. Muutama vuosi tämän jälkeen (2. 7. 1949> Dimitrov kuoli pitkälli.sen sairauden murtamana. —- Kan.«:.mvällnen työväenliike kunnioittaa Bulgarian kansan rinnalla Dimitrovin." .suuren isänmaanystävän Ja internationalistin muistoa. Remember last August? Remember thät ;^ou^ were in Sudbury for the Civic Holiday? .: So what, you say. - . But rerneinber thät it was our Suurjuhla you were atr tending and enjoying? Sure' do, you say. Weil, this year the Laulu- ja Liittojuhla is at the Lake-head; that part of Ontario that is more like Finland than any other, with its beutiful white birches grovving inclumps-to shade you from the summer sun.- No kidding, you say. ,;, . > And the Festival events take place at Isku Park which boasts of a big dance pavilion, an excellent restaurant, a hot sauna, a good band shell and,; a terrific track. . i Who could ask for more, you^säy. * •.? The Juhla takes place at the same time as last year, too, on the Civic Holiday weekend, August 4—6. How could I forget, you say. So you're coming to join the f un again this year, aren't^ you? Lovely track, lovely food, lovely dance floor—and lovely girls. You sure, you say. ' Positive! Okay, you say. li ti t; t: ;» f .1 li il li 11 <•(• BURSTING THE BUBBLE History is repeating itself. OncC ipon a time, learning was the privi 2ge and monopoly of the clergy o much so that they were opposed ö education of the masses. for fear •f losing Control over the people nd support for the church. Opposition to any Innovation has :lways been held by the church. "he clergy even opposed building '•'v; ' 5 . The reason offered was a flimsy pretense that it wouId tempt ne peasants to steal the nails from he rails and so..:Corrupt their; mo;- als, apparently not believing their eaching of the Ten Command-nents to have had much effect. When the clergy could not stifle ducation of the masses, they want- :d to Control it, to keep (to them-elves) undesirable ideas out of •urricula and foster their own )hilosophies and outlook of life. If hey had not lost that control, what vvould our education be today? The Church maintained that Iheirs was^ a l i the useful knowledge f r om the beginning to the end and anything added was evil. Curious )eopie, who were not satisfield w i t h the explanations the church offered for natural phenomena had to cany out their investigations in secrecy, for fear of being accused of being in league with the devil and to be burnt at the stake as heretics. In spite of severe censure, know-ledge and civilization advanced. civilizing even religion. Intolerance and corruption became so great.in the • church that open rebellion started in their own organization. To overeome dictatorship, as every-one knows, wars were fought and won. Windows had to be opened iSt\lil^UIuiov^<^S& iäirflUi^as, so much SO that church-controlled''ins-titutions of learning' had, to adopt some' advanced .ideas in their curr ricula in order to survive. Advocates of nationaiization of heaith Insurance are c onfronted wih repititions of the old. The medical profession has gone on record as opposing any governmental i n ; terference in the practice of their private enterprise for fear of being dictated to as to the form of ser-vices to be rendered. The medical profession does not want anybody's fingers in their pie. Theyallegedly, as the old, know a li there Js to heaith; when at the same time,' under their administra- (Continued on page 3) PÄIVÄN PAKINA Askel oikeaan suuntaan Viime perjantaina voimaan astunut "Ontarion ihmisoikeuksien lak i " on askel oikeaan suuntaan — mutta vain 'askel", sillä se ei valitettavasti tarkoita sitä, että diskri-minatio olisi nyt tyyten pyyhkäisty pois maakunnasta rodun, kansallisuuden, uskonnon, esivanhempien tai alkuperän johdosta. Tosiasia tietenkin on, että niin lämpimästi tervehdittävä askel oikeaan suuntaan kuin mainittu oikeuksien laki onkin, se jättää kuitenkin melko paljon toivomisen ja parantamisen varaa niin lainlaadin-nalliselta, kuin jokapäiväisen elämänkin kannalta katsoen. Mainittakoon vain että ko. laki on melko "hampaaton" rangaistusten kohdalta samalla kun diskrimi^ nation harjoittajille varataan vissejä pakoportteja edesvastuuseen joutumisen välttämiseksi. Tämä nyt voimaanastunut laki e i ole " u u s i " sellaisenaan, sillä se yhdistää viisi aikaisempaa lakia yhdeksi kokoelmaksi siinä mielessä, että se parantaa maakunnan asukkaiden kansalaisoikeuksia samalla kun asiaa koskevat hallinnolliset toimenpiteet helpoittuvat ja tulevat yksinkertaisemmiksi. Edelläsanotus-sa mielessä se yhdistää seuraavat lait: ' F a i r Employment Practices Act", "The Female Employees Fair Remuneration Act", ' T h e F a i r Ac-commodation Practices A c t " ja "Ontario Human Rights Commission Act". Nyt voimaan astuneessa laissa kielletään rangaistuksen uhalla, mutta vissejä varauksia .^ättäen, ketään yksilöitä tai liikkeitä julkaisemaan mitään sellaista "työhön halutaan" ilmoituksia missä luvataan joko minkäänlaisia etuisuuksia tai määritellään rajoituksia rodun, kansallisuuden, uskonnon^ ihonvärin, esivanhempien tai alkuperän suh-teen. . Poikkeuksen tässä tekevät ilmoitukset perhepalvelijain suhteen sekä kirkkojen ja e r i kansallisuusryh-mien jä.'^estöjen ja laitosten ilmoitukset — mitkä osalta ovat tarpeellisia, mutta toiselta osalta voivat jättää vissejä pakoportteja tällaista diskriminatiota harjoittaville voimille. Erittäin mielenkiintoinen on l a in se kohta missä määrätään naisille ja miehille sama palkka samasta työstä - - m u t t a siinäkin tehdään sellainen "varaus", että tätä-peri-aatetta on noudatettava vain ' sa massa laitoksessa" (establishment^ Sama liike voi siis edelleen diskriminoida naisia vastaan maksamalla heille huonompaa palkkaa kuin miehille samasta työstä, mikäli l i i ke voi todistaa, että diskriminoinnin alaiseksi joutuvat naiset ovat työssä liikkeen " e r i laitoksessa". Lain mukaan voivat "hyvällä omallatunnolla'' harjoittaa diskriminointia sellaiset henkilöt, joiden palveluksessa ei ole muuta kuin -5 työläistä — mutta sekin jättää melkoisen takaportin diskriminoinnin edelleen jatkamiselle. Nämä seikat ja huomioonottaen l a in rikkomuksista säädetyt naurettavan , pienet rangaistukset, ovat osoituksena Ontarion ihmisoikeuksien lain "hampaamattomuudesta" ja siitä, että sen parantamisen hyväksi on syytä toimia koko työväen liikkeen voimalla. Meille sanottanee, että mikään laki ei ole sen voimakkaampi Ja tehokkaampi mitä sen saama väestön yleinen kannatus ja hyväksyminen edellyttää. Se pätee tietysti vissin rajaan saakka. Tosiasia on kuitenkin, että Ontarion väestön suuri enemmistö on demokraattisesti ajattelevaa j a kaikenlaista poliittisluonteista syrjintää vieroksuvaa, "oikeamielistä väkeä:'. : Mutta poikkeuksia löytyy — .ia pantakoon merkille - r tätä syrjintää harjoitetaan ennenkaikkea vissien työnantajapiirien; omistaja-luokkaan kuuluvien piirien, mikä pahinta, vissien hallituspiirienkin toimesta. Ja miten herran nimissä voidaan odottaa syrjinnän lopettamista rodun, kansallisuuden, ihonvärin, uskonnon, esivanhempien j a muiden seikkojen perusteella silloin, jos hallitus on ensimmäisenä harjoittamassa tällaista poliittisluonteista syrjintää? Meidän mielessämme on erikoisesti Ontarion maakuntahallituksen poliittinen syrjintä vissejä vieraskielisiä sanomalehtiä vastaan. Samalla kun Ontarion maakuntahalH uksen eri: ministeriöistä annetaan esimerkiksi ilmoituksia vieraskielisille sanomalehdille, ilmoitusten antamisen perustana ei ole kulloin kin ko. asian tunnetuksitekeminen niiden asukkaiden keskuudessa, joita on lähestyttävä heidän oman äi dinkielensä avulla — vaan "lahjoitusten" antaminen hallituksen rahoista sellaisille lehdille, jotka ovat hallituksen mielestä sen poliittisest i "ansainneet". • Tämä menetelmä saattaa luonnollisesti tällaisia puolueellisia i l moituksia saavat ja ^^'julkaisevat vieraskieliset lehdet äärettömän huonoon valoon oman .lukijakuntansa silmissä; käsitykseksi tulee, että ne ovat "ostettuja ja makset* t i i j a " lehtiä. Ja^tällä epäilyllä on vankka pohla niin kauan kuin joiltakin IcltdUiä ne ilmoitukset ktelietään. Tosiasia on, että Qnta- ' l i b n maakuntahallitus käyttää siten menetellessään väestön yleisiä varoja omien "ystäviensä" palkitsemiseen ja poliittisten vastustajiensa "painostamiseen" —: jos ei halua käyttää "rankaisemis-määritelmää". Maakunnan pääministeri RobarIs sanoo viime perjantaina voimaan astuneen Ontarion oikeuksien lain tavoitteen olevan: "Muodostaa väestömme keskuuteen yhteinen kunnioituksen ja yhteisymmärryksen ifanapiiri niin että kaikille tarjotaan esteetön mahdollisuus antaa suurimman pankoksensa koko yhdyskunnan r i kastuttamiseksi." Oikein! Sitä kannatetaan lämpimästi. Mahdollisesti Ontarion hallituksen e r i ministeriöt pitävät nämä seikat mielessään myös silloin kun annetaan esimerkiksi ilmoituksia vieraskielisille lehdille.. Tähän velvoittaa — jos mielitään todella toteuttaa oikeuksien lakia, mainiten' asiakir an johdannon se kohta.missä sanotaan: " . . . Koska ihmiskunnan kaikkien jäsenten erottamattoman arvon, ta-sa- arvoisuuden ja kiistämättömien oikeuksien tunnustaminen on vapauden, oikeuden j a rauhan kulmakiv• e nj .ä. r. maailmassa • j—a koska nämä periaatteet on vahvistettu Ontarion lainlaatijakunnan eri lakien perusteella . . . ' ' s e n vuoksi on säädetty tämä Oikeuksien L a k i ." Oikein ja asiallisesti on sekin seikka sanottu. Ryhdyttäköön sitä toteuttarhaan ennenkaikkea halli-tuksen toimesta, jotta hallitusviran-omaiset antaisivat diskMminointiin taipuville "hyvän esimerkin"" ja voisi samalla puhtaalla omallatunnolla vaatia diskriminointia harjoittavilta piireiltä tämän iljettävän paheen lopettamista. > \ — Känsäkoma. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-06-21-02