Vapaus, September 24, 1953

              Sivu 2 Torstyina. syysk. 24 p. — Thuräday, Sepl. 24. 1053
MMHiiMI (UBERTr) — Independent l^Bbor
Ovaa of Finnish Canadian^, Es-
UMUbed Nov. 6. 1»17. Authorized
U- «econd c l a « maJI by the Post
Office Department. Ottawa. Pub-liahed
thrlce weekJy: Tuesdayg
llbundAjrs and Saturdays by Vapaus
PubKahing Company Ltd.; at 100-102
BSD 8t. W„ fiudbury. Ont., Canada.-
Tekphones: EuÄintss OKJce 4-4294
EditonaJ Off:ce «.4265, Manager
E. SuJ^l. Ed:v5r W/Ei:]uad. Mailing
addrefis: Bf,x 69, audbttry. Qntano.
Adve.-^.isirig rates upon application.
Traftflaiion froe charge,
TILAUSHINNAT!
CanadaÄsa; 1 vie. 7XK) 6 kk. 3.75
3 kk. 2J2'o
yhdysvallolMA: ,1 vk. 8.00 6: ki: 4:30
Suomt-ssa 1 vk. 8 50 6 kk. 4.75
Syy ja seuraus
Vaikka (xjrvarit tapoa\;it K J I UM ciu raJM ci hai-c min i;.»i-
\k«.sta huolimatt-t meille tav,i1!i.<.i!ic kuoirvaisiilc ^tu \iimcHik/>ina lyr-
;,:l^ytetty se!lai>ta kjJ5-ity.-ia. että '-v.iur.uj-," j,t • h>'vinvjimi" .lihtuttua
^-5€kk rikollisuutta että pulakaudenkin.
lama piliiii fjaikkan-a l'rik(ji',f',ii ja \f>,iijorna;in ty')laisren ja
farmarien kohdalta, .selittävät meille • vi!<'aud('ii" viimeisiä .huutoa
'..edustavat porvarillisci yjtaiauomat.
\ 'Ottakajimmc pari kuvaavaa esinicrkhia. ItjfontuJauien lorvlehti,
;;^GIobe and Mail, joka puolustaa •'henkeen ja vereen" a-^ti kaivoskajji-
''tali.stien ja kaikkien suuryhti')iden \ha kohoavia voutoja. n.tkee nyt
"h>-vinvoinnin' rikoni.-5Uuden perustana.
^ Globe lyö maan rakohon .sellaiset ajatuk.sel. elta rikollisuu<-kiii on
^yhteiskunnallinen tauti, jonka peru-tan,i <,n talfMjdelli-et ^iMkat. Ki-
: kos ei ole, eikä ole koskaan ollut taloudellinen [)roljIeerna" .sanoo
•'".Globe viime tiistaisessa toimiiuskirjoitukse.^saan ja korr)>,t.ia. ' .Mc
' olemme nähneet viimeksikuluneittcn viiositn aikana, etta ihmisten
vaurastuessa he eivät tule vähemmän rikolli.sik.si. Ue n;iy(|avat lu­ulevan
enemmän sellaisiksi."
1 Tältä [Kihjalta .katsoen Globe tulee ^iiht-n lopputulok-t-en ettei
'•"rikos ole taloudellinen probleema. .Se on moraalinen })robleema '
Tätä ajatusta johdonmukaisesti -.euraten tultai^siin siihen tulok-
.:^seen,, että tämän'mantereen vankilat' on^kansoitettu :inilj(ineereillai ja :
/muilla suurtuloisilla. Multa näin ei asia kuitrnkaan ole. \'ankilat
-on edelleenkin kansoitettu kmhistä ihmisistä jotka onnettomuu­dekseen
ovat joutuneet joko .vhtei'kunnan iuhjotlavak-i. tai aniautu-
^neet isoisten matkijoiksi pienessä mitlakaavass.i j,i joutuneet loiea-vvmaan
Chaplinin erään lausunnon lapaan, etta rikos cr kannata
^pienessä mittakaava.s.sa."'
kiinni siitii kallionliijasta
'käsityskannasta, että jos ihmisiltä jioistelaan-u-b;tomyyskiroiis ja
:.• epävarmuus huom leivästä, niiiisilloiii ha vii etaa'nniaaperäv missä
' rikollisuus versoo ja kaavaa
.Kukaan ei. halua kieltää;, etteikcn rikollisuusasiaan Iiity laloudel-
^listcn kysymysten lisäksi myös moraali.-,L't tekijät, mutia ne \ie\at >il
'Jenkin toisarvoista osaa. Mitä me tai koitamme on tämä: Xahdes-säänv
että .ne, jotka eivät t.vota tee. vetävät, kuitenkin •kermat yhteis­kunnan-
suuresta ruokapöydästä omaan kuiipiiusa — Jotkut lavalli.stt
; ihmiset .erehtyvät la.skelmoimaan, että heovat niin viisaita, jotta voi- :
vat tyydyttää pääomapulansa viekkailla vedoilla, rikastua äkkiä ja
sitten elellä herroiksi: lopun ikäa. 'lama sellainen on vissi porvarilli-'
V^nen katsajitokantaettä tarkoitu
moraali.selta kannalta täysin,tuomittava..siis moraali.on kat.santokan•
>ta..^Iutta.tällaisi.ssakin tapauksis.sa.:on perustana taloudellinen pulma. •
yfVi köyhyys, joka kannustaa epätoivoisiin tekoihin, etliipivasisi toi.s' :
k,ten. loiscläjien joukkoon, joiden eliiinanfilosofia ei suinkaan kiellä
''heikompien vastustajain laloudelli-,ta ja moraalista nuirjkaami<ta.
» » *
Toisena eiiinerkkinä. jota ,->oiai.set oaivjilchlejr.nu- soveltavat eii-
• koiscsti farmarien pään menoksi..voidaan esittää vaikka|)a paikallisen
. ötar-lehden useita kertoja toimiiusi)aIbtallaan esittämä väitös, että
^Canadan farmarit ovat iLsj M.vlli.siä siihen kun Canadan vehnää ei
*.saadavtänä:vuonna:kaupaksi..KaniKiritov;u sellaisia ahneita ahmat-
/ teja, että vaativat liian korkeata hintaa \ehna.>taan, .sanovat nama
• suurpääomaa jumalanaan pitävät lehdet.
Tätä veruketta, ja se eiole. niikaan nmu kuin veruke, on pe- .
jTusteltu silla \ditoksclla etta Hril.inni.i ei su(j^tu-nialvs.imaaii ^ li
'dysvaltain sanelun mukaan laaditun 'kansainvälisen sopimuksen"
^säätämää $2.05 hintaa vehnaiju.-helilta. Tosiasia onkin, että Hritan-
. nia ilmoitti mainitun .sopimuksen allekirjoiitami^-en aikan.i jotta ,-e
!.ei suostu maksamaan k.ahta dolkiri.i enempää \ehnal)u^lielilta ja ta­mman
viiden sentin riidan vuoksi jatli allekiijoitt.iinalla ki), so|)imiik-
"lisen. Mutta '-kaikki ei ole kultaa mikä kiiUäa'"-.sananlasku .sopii
nahankin. Todellista sy\ta on haettava v.ihan .ssvemmaltä. .Mvitta
-sitä ennen voidaan-jo tpdeta. etl.i .sjyitomiä (ival Canadan fatmaril
• siihen, jos Yhdysvaltain hallitus kieitä\tyy m\>nuisia vehnaa sellai
silla hinnoilla, mitkä Britannia on valmis makaamaan.
-Todellisuudessa Britannian kielteisen kannan perustana on vai-.':
^Vlan toinen tekijä kuin viiden sentin hintariita vehnabushclia koliu.
'"Vähänkin yhteiskunnallisia asioita seuraa\.il henkilöt tietavat, etta
<Janada saisi vchnan.sä my\dyksi Mntannialle .\llainainitust.i hinnasta
Lja saisi todennäköisesti tielakin paremman hinnan, jos h\\ak^yltai-
Il'siin maksuksi Knulannin puntia, joilla voisimme vuorostaan ostaa
'''brittiläisiä tuotteita, joita täällä tai vitaan, tai esimerkiksi intialai->ia
I tuotteita, joista saadut punnat Inli.i puok-^l.ian viiisi käyttä.i ostok-
^ siinsa Britanniassa. Toinin sanoen, svv ei (ile vehnän "koikeissi
^hinnoissa•' vaan siinii. etta "SMidvsvaltain .^-anehin^ mukaan Britannian
'ja muiden ostajamaiden tavtvy mak^a.i v hdv s\allal.u-illa ,dolIareill.i
.> täältä: ostamansa vehnä ~ - ja: sila ei Britanniavor.dollaripulan takia :•
tehdä.
Kuten siis näkyy, Canadan faim.iiit eivät ole lainkaan svvliisiä
«-nykyisin uhkaava.^ti kehittyvään vehnäkni'-!in. Perussyynä on N'h-
.>:.dysvaltain/ kapitalistien: niieJcttöniätniaailnvain'alloitu.s.^
/jotta ikävä kyllä Canadan jnhtaval j)olitiikoi oval farmarien ja koko
' kansan turmioksi kannattaneet.
1 Vehnakriisia ei voula ratkaista eika ^a-ikaan ratk.ii-,ta larmarien
/•kustannuksella vehnän hintaa alentamalla. .Mnoa pelastus on siinä,
'etta sanoudutaan irti Yhdysvaltain iaIutu>nuora^ta ;a jarieNtetäan
••itsenäisesti kaup[xisuhleet Britannian imperiumin maiden. Kiinan ja
'kaikkien muiden maiden kanssa] iotka ovat vaHniit tasa-arvoisuuden
llX)hjalla käymään'kaupj)aa Canadan kanssa.
Tao^a osaiitoiMa: julkaJHtaan yleisön
; JdrJeiU Ja ne <>iis edunUvat kirjfjitta'
: Jäin mJellpiMta. Kirjeet piiäisj ra-
' joilUa, J O K mahdolliata, 200 «anaan.
I Täiian osastoon /: lähetettyjä kirjci ia
e) palauteta.
•VARHAI.-srAI.Vi"
.1953 .vo-..dJ)iari-i.-:aj'ioa,.fcVia.iuonlo.,taa!ia
T.m;n.r.-vin .v.-jciuila ^ir. oi.ui auYjj-i.
ui.;i /.fc-ana iHcri,!-;.! vlc«rj.;ä rf-
Juur\iCh.v,".l oval .-rivo.'.);m (?:;.3tyr.ffi
.upaa .'ftsu.
- Kuul-rriin'; taalla rad;^j.-.ta. etta •'te-j
!ass<-'. 013 oi,uv nivfikyja. jo'.'<ii ova'.
j tuhonneet laivojakin. Samaila" en-nusietiun
lunia }d myr3.<ja tar.nc
po.M J.0 <j-,(:(;u/. m•: • :Mo n at.
;uo:trf,:Jt-'ji iaauftoihin ja iarioivai.
.».•'lä.' n:in-c:. Voi lupahtua; Kosk.-i inuutr;
UAmniil ovat, .lulc-matiji jJohjoisestaV
Mu'.ta .s.Uc-n; .-yy.s5cuun 13 pn;i na'i'.:vat
.hniisel taalla talven ja paljon lun.
l.-i Mori.f-n p l.apuui oi;'.r.t tuhoon-^
tuiiect ja kaikki rnju kaj>vulli..:Liu.v
oh lufn.cn pöitcr,5a. Myr.skyn. aiheut­tamaa
iuh/>a:nakyiinoniMa kadu rlla,
joiIJa valliisi. suora.siaan ..sekasorto.:
.• Tiin.Tiui.s. on. inoni?,l3 kansalli.suuk-si.-
iia •)koKoonpa.nlu •. 28:000, a-sukkaan
k a u p p 31 a. • K y sy 1 n . rnö n;! i i ; k a asal i j -
.':uuk;'>nn kuuluvilta,, etta niilcnka: he
niniliiava.!. .ny.*.•ituMutlai.talvea.: .-Jo-;
kaincn .sano: ei tieiavarusa,. .silla einari
PariisiJainen sanomalehti L'Humanite sanoo,
että neuvottelut Vietnamin kanssa vastaisivat
.sekä Ranskan että Vietnamin kansallisia etuja
; Ranskan . . konrimunlstipuoJuefcn i p3li'.iii:i:aamme. On icpultaxm
paa-aancnkannattäja:I/IIumaniteitetuvaetsfa tukea -karisasta.'"^;
kirjoitti joku aika' sitten kiinnos­tavalla
tavalla Indokiinan tllan-
' teen .johdosta ;a ko^ka tämä. kir-
. joiliijyon yha edellM;n varsin ajan-
' kohtainen, julkaistaan se nyt .suo­mennettuna.
.Indo/iinaiT tilanne .on .^:unä maa.
;,;;;:tPn;/:'5S|s'iV^vam
• namin kaiisa,olisi saaiaya:;vakUUttu-
. 'rt eeisi :•• si i tä-ii^e t tel:'': se n'' tod eHin e j:i S e r
du.s:aja ole Ho T-shi Mmh vaan Bao
5 D a l i ;y •::. Onf^s ;;':yairrv jlcsr:;:^ r ä t i ^ ^
Vjeina;r.iii kansa... oh .saatava ya'Kuut.
luheeiisi siitä, eitä ist-n dri' tehtävä
' , ' : nn karj:^tvnyt, ellci voitane sanoa i ""^^ "va:ianku.-nouk.se.nsa" ranskab:-
'''''^'Ike.-ienKaan Ran.^kassa cnaa, u s k a l t a - ' ylucomL-.Priaatin ohjeiden mu-
I le£nk;iihuutavat:"etet-npaLn':, varovat
|. ^ariörmitta: .m^
I ctcenpa.r. ol-si jatkeuava! Vielä va-h€
ai..''jiaa': :.hc'.';:py,siyval . ,'jelittämään:
nVeillc,.:rninkii' vubk.si' ;Siihen' •pijsl f^yhr
idyuayat;.,-•:'/^ ::':;,•:^;^v•^.:;>'>..:\- i : ' : : , :;
va.st-äuksen..' H
.sitäki:i," ayöim
'ittayali hyötyä^^^
:o yia U u j aÄl'^ paä i tafr^^
ka an aio' .niak-saa sen hi.itaa. •: , v:^
.vella;.sta ole- ko-sicaan • ennen oliut: E l - j .Ky.syniyKseen .'-.Mika on: hinta?":: he
..9:n . omasta kiele.stanr ni!nity.sia ja j vj.vt.iavat: '•Ran.'3;ialainen veri.: Rans-iliiulenv.
parhaiten isop:vaksi . .nirncii j . kan .:: kotijoukkojen y'i:>ikl:ojen; on
"Vdrhai-sialvi". Pujl-D-siaiu uskon ny. | rr.fntava Indokiinaan"
XyiMfo 5aaliedoilu>ten olevan hyo-, Ky..yni>r:.pcn -'.M-k-i'^" he vaslaa-diksi
ihmisille, jo.s he vain ottavat j "I,yodak^e<.n 'Äonimunicmin",
ii':caan..jav. paliitti.sik5i. '(•:om;5saareik£i
ylennettyjen rnuu/.aiaislegioonan ad-'
jutanttien johde 11a! • Jaa vain yksi
."ratlcaisu".': Vietnamin kaii-sa. joka on
ollut maaiLmalle suurenmoisen .urheu-:
•den .ja :pohuti.s-en tietoisuuden-'esikU;-
vana, on . suo.5tuteltava. u.'?komaari
musta valk:oisek.si!
! I^aihin typeryylcsiiii ei tarviLsbi ka:-'
jota .sen enempää, jolleiyat. ne -pal-veli.
siera.sta;paamäaraa.: oikean Ky-symyk.
scn pimittamistäv kysymyksen
rauhanneuvotteluj.staVietnamm.-kan-:.
:.?an- ' todelhsten-. edustajien ., kan.ssa;
niiden miesteiv.:kanssa, jotka Vietna-.
min vii.mei.sissa vapaissa-vaaleissa: sai.
vai.90 prcs.kaiki.vta.äänistä, ja joita
5adat.:tuhannet, .siiriomaajoukkojen'
miehittämillä alueilla, viidakoi.5,sa: ja
; j-ii^ipelloiUa :-verellaan . j a hengellään
',o'^a pa..a aahe.^tavat.
On neuvoteltava Ho T,^hi Mmhm
kanssa. Ka:kk: t;--tavat sen. kaik'»::
narievat 5?n, ja kavulia e- mikaan
tule e.sta.maan Raix^ican karaa? tart­tumasta
tahan ainoaan: mahdolliseen
Oikeudenmu/cai-een ratkai.-^uun, joka
vastaa ,saina31a .vc-^a Ranskaa elta
Vietncimm kansalL-.:a cuja. He on
amoa- :karusojen • it-semäaraamisoikeu-den
mukainen ratkaisu ' Ainoa rat­kaisu.:
joka. myötävaikuttaa rauhan,
palauttamiseen .'^asiassa; ja - samalla-
-x/co maailma.SiS.
Tyoi^.teke-,.cn ja ennen kukkea so­sialististen;-
ji.';kbtnmu^^^
•tekevien ..yntcnamen tOiminia .vo;. ja,
sen täytyy; nun talia: kuin. .momlla,
VJelscan^cUlaiseJi
luonndnkaasu»put4ji'
johtolinjan puolesta
Fort »Villiam, Onl, fäman kau-
'pungin vaituustoo on lähettänyt Ca-ftadan
paammistenlle ja parlamen­tin
Jarvienpaan jäsemlle kirjeen, jos­sa
pa. nor.etaan, etta on rakennettava
yleiscanadalämen ' Juonnonlfaasun
p'utkijohioUnja, joka palvelisi myos-ici.^
Järvicnpaan Vdedon tarpeita.
Täällä valht^ee yha edelleenkin
suuttum us sen ' j o h d o s t a e t t ä :Aiber-tan
o l j p iiaan kuljettamista varten
rakennettu johtolinja johdettiin'Yh­dysvaltoihin,
Supencriin, iWis.
S I T Ä
sa. istunnossa, muistutti.. Jaques -Diic-lo,
aita m:ta-Maurice Thorez vuon-nä
1939,.oli sanonut siUöiVeile .pää-^
ministeri: Däladierijlesuhtautuin^^^
Lspanjaan._
••Maurice Thorez-- -ikorosli •: voimak-kaa.
sti kaikkea, mikä e r o t t i ' m e i d ät
•silioLsista yallaaupitäjistä. ja lopet-l
i sanomalla V: •'Mutta me sanomme
teille:- tänä ajankohtana• on Rauökal-niUiH-
ikm.aloilla nayteUa ratka.;sev.aa.i-]p:i.3ilmaisevänä k.vsj'myksena :E.span-osaa...
Ran.skan - kommunistinen pu-o- j.Tn pelastaminen!• Avatkaa raja
lue pr-aarau:dan.solmim:srä:;IndoKii-. olemme valmiit tukemaan teita.Mie.
nassa oleell:sena--ky.sy.myk.sena.• Puo-iueen.
periaatteena'oh äi.nä .bliui mää­ritellä
kannailotion-a ottaen huomi­oon
kunkin • ajankohdan.':- kulloinkin-oleelhsm
.Ky,symys. Jos .siis jokin.hai.
litus ottaisi .selvän myönteisen: kanr
nair välittömien rauhanneuv-ottelujen
lipide-eroavausuuksistamme voimme
i^eskustelia jälkeenpäin."
Kukapa ei käsittäisi niita .valtavia
näköaloja, jotka rauhansopimuksen
solmuninen -Indokiinassa avaisi, eika
yksistään ulkopoliittisesti .:—-.tukah­duttamalla
eraan vaarallisimpia sor
SELLAIST.lklN- TAPAUxii'
pras uus: canadalainen
äskettäin erääseen Ha.'n.i;ö,mc"^
laan. Kcska hänen erjglQ^'^^
.taitonsa oli varsih--puutteV.liriii^j
uvat sau-aalan v:rka:3.ja: pjr,'.
mukaan ymmanaa hania ja lav-sen
mukaisesti hänen sairaail^"'^'
tamistaan koskevat lomakieei s
ta v.etiin parhaillaan ei^aseen jiT
lan osasUx>n kun apuuh-tuli e.'ä3;r^
k i . joka selitti, « t t a nues ei oig
kaan sairas — silla han tahto-tulla
katsomaan vaimoaan ja vJJT
sj-ntynytta tyttartaan.
aloittani seksi V.etnamm kansan to- [ tapesäkke.ta — vaan myöskin sisa-delli.
sten edustajien.Kanssa,-nun.-.var- i.-.pöliiitLsesli:-; • sotarasitusten .-..jyrkän
maa :-. on, : etta. kc.mmunistit tulevat lyjaskun j ä elintasonnöusunmuodo.s-sa,
juun sen parannuksen.niuodo.ssa, jo-la
kohden yhä - tiivummin .yhteenlutf^
•Ke;ku.-;koniiieanime. VJimckcrtaises- it.yvat. työtätekevät pyrkivät. - . . ; • : -•
•.ottamaan--
inises.-aa.n
sen. huo.mioon. .suhtautu-hallitulcseen.
n.!.sta vaarin. — Mainari
Kysymyksiä ja
vastauksia
V.\MI L ri)E.Vrj.,VKKEKT
SirOiMESSA
• • Ky.symys:: ^Minkälaisella :pohjalla
ovat-, vanhuudc-nelakkeet'- Suomessa'
0 va ik f/ne. .sa m a nlalsella ix>h j a 1 la kuin
taalla Canadajsaicln? — T.laaja.
- Vastaus: Vanhuus- ja ..tyokyvyltoi
.myys va kuulas: loleutetiiin.. Suomes.sä
vuonna 1937 sadde'Lylla kansaneläke-,
lailla. j.-?nka'kavtaiuoontoteuttaniis--
liv ho taa kansanelakelaitas.. Vaii-htiusclakkeit-
a ruvettiin nvassamaan;
vuoiiiui 1943 ja sen saajia oh vmne.
vnioden alussa 58.400 ja-elaksten ke.s-'
.ftEinaaraincn .suuruus oli 14^450 niark-.
':aa vuodesi.i Tyotyvyttomyysclakr
keen .saajia oli samaan aikaan 64,500^
j a eläkkeen keskimääräinen suuruus
oh-23 270 inark'icaa vuodessa.
.\ Jokainen Siiomcsia asuva työkykyi­nen
henkilö on .varnll'suUteen ja a.scr
niii-an: katsomatta vakuutctlu-.scn ka-
,lcnt?r>vuoden. alusta, nuka.:alkaa ha-:
nen.-Liiyicttyaan : 18 vuotia, .nuitta ' ei'
kuicivi-iaanselliMnen -henkilö, joka, lain
vomvaantuUessaoli täyttänyt .55 vuotr
ta. - Vakuutuksen ai-heuttamiin'kiis-.
tannuksim.;• o-salltsluvat: vakuutetun
1 .saksi-: työnantajat,. jotka-.inaksavat
puolcltyonlekijan vnkuutusmaksusta,-
:,r•t:ka - vnUio- ja kunta, jotka korvaavat,
eläkelaitokselle ns. lisäeläkkeinä:inak-'
sctul varat
..Vakuutusmaksu oli l;un v-oimnssa.;
.olon viitenä .ensimmäisena.. vuonna
ykji pic-eiutu v.ikuutetun luloi<;ta.
kuitenkin vahmtaan 50 - ja enmtaan
500 markkaa vuodcÄäu ja sen jälkeen
k a ksi jircsen 111 a vakuu lelu n vuo.s;
tulosta ja vuoden 1948. jälkeen va hm--
taanrSOO j a enmtaan:-5.000markkaa
viikuutctun vuositulosta- Vakuutet­t
u j a tyonantajn maksavat valiuutus:-!
.maksujciv-ennakkoa palkoLsla tapah­tuvan
peruman kautta Vakuutetun
vakuiitumaksun- .suunuidcn: .maaiaa
kunnan taksoituslautakunta: kumralr'
li.sveioim tak.soituksei,i yhteydej^a ja
vakuutusmaksujen puuttuva era pe­ritään
kuiuiaUi.-ivciojen k.mnon yh-tc:.'
de---a,
. :Ä.Vn.iiuuietiu.on vapaa vakuu'vusmak-sujcn
suorittainise.sTA sen kalcnieri-vuocicn
pAatyitya. jona han on tajt-j
tanvt ()4 vuotta t,vi sina vuonna kuin
hänelle on myonneity tyokyvytto.
m;,'vsc!ake
'Molemmat vllaniainitut .-eikat koro-Mv-u sita tosiasiaa, ett.i ivo-
! tätekevän väe.slön. Uiin ivylaisteu kuin farmarienkin tavtyy omien
'^etujen.sa ja koko kansakunnan yleishvvan \uuksi enti.^^ä valppaani-
.'_min seurata yhteiskunnallisia kvsvnivksia. yhdistää rivin-;a ja >a-
;,noa painavan sanansa sijtä. miia halliliismic-ien pitäirfehd.i ja teke-
••mättä jättää. . ^ '
l^Titenä parhaimiiana välineenä, mita työtätekevillä nn crotel-
> taessa j'\*\ia akanoista, eli totuutta v.ilhesumusta. on t>ovaenleht.Hsio
Ijyka on vapaa .'iuurpääonian kontrollilta'ja-mäarav.-valla.na. \ ain
-lyöväenlchdistö voi jiykv oloissa kertoa toiUuden. v hteiskunnallisk^ta
"asioista. kosLa sillä el ole totuudesta mitään 'pelattavaa eika mitään
"hyötyii valheiden Icvittiuuisesia.
Tämä seikka selittää mvö» sen. mik'>i \'ai)auden nykyinen haaste-,
'kampanja on kaikesta nalvimise?tä ja panettelusta huolimatta saanut
j 'niin valtavan suuren kannatuksen, Siina on syy. miksi uskomme,,
{--.että Vapauden haasteryntäys tulee edelleen jatkumaan ia tuottamaan ,
Viheliäiset tulokset, että lehden taloudellinen asema saa<laan turv-atuksi
— sillä totuiJdenkin hintana on taloudellinen perusta.
Mitä muut sanovat
.^IIETEI-.-M.\
..-Suomessa.on riisnv puutetta -ja krn.:
s n runsautta.
Rasi on^syota.aa kriisi svot.vvan
vajautta.
Riisia s.ift id.tsta. jos ;a'r.!oo Kuisia
saa !ann-;sta. vaikka oi tahdo. —
Su.hku. Keismcm V.vpaa Sana
600 kommunistipappia
sanotaan olevan rajan
eteläpuolella
•NVashincton. — Eo.ust ijanaoneen
ep-a-amcrikkalaisuuikomiteä' on jul­kaissut
taalla jvalai,>;a todos:uj>a:ne.
histci, Jos.^a väitetään, etta noin 600
yhdysvnltalais:,-! pappia kuuiuis.a
koimiiUn-stipuo,iiee=een ja etta pu­naisten
tuni-teutujnmen kirkkoihin
ol::>i muka. •;yli;;any; kommuni.*;len­kin
toiveet." ' •
rietaj.i oli komitealle antanut eras
Joseph Kornfeader-iuniinen mies, jq-ka
sanoi kommunistipuolueeseen kuu­luvien
pappien lihaksi "iTidysValloissa
olevan noin 3,000 tai 4.000 kommu­nisteille
m.vötänuelistä pappia. Eris
toinen todistaja oli väittänyt, 'että
{
n!i:ca; todellisuudessa tarkoittaa, .laa-.J
.jcn-taai<.seen.US.\;n; maailmanvaltaa,
Ky.symyksecn •.-'•M.nen? •• he vastaavat:
.••Laajentiunalla^ sota kansainvalisek;
s." Se rahtoo sanoa, teke.malla In.
.dokcmasia. toinen- Koreai .leKemallä,
.silta pc:i'ake -. .socan::' laajentaimsekäi;
käsittämään Kiinan ja: koko-, Aasian;
ri.ica ma-iilmanpaion lahto.<ohdan ?
Ta autuaan itselleen sotilaallisten:
operatiosuunnitelmien -laatimiseen.
,Fralntus.;joKa kutsuu itseään rans-...i
.<'al:iiseicsi-, on. kniiaHi.sen puiman e-
.de-oa; Kieltäytyessään se ..yksinker-
.la.:.sesti-. - menett-aa • : .olcmassaolon.sa
edellytykset.' Myoniyecsaan.. muuttaa
ie snrtomaahcrniudcn •: kannalta jo
niuulenkin tuloksettoman sodan-ävoi-
.HLTi \JS.\ n sodaksi.
Jos, uskoisi heitav Ho Tshi Minh
oh.si ulkemaalaineiv vieras ja he itse
.:'visinainija:.si!\: isanm.^anystavia".; Ja;
jjui.ista koko jUiu .sa on etteivät he
it.re enempää kuininyoskaan..heidän.
n.,Il 1 iiett-"keisaimsa" E.-.o.D.t. rdes
ii.skoi tahan komediaan. ))uliumalta-kaan..
et?a ..siihen . uskoisivat vietna-iiiila-
set tai amerikkalaiset!
Jo3 t.vytymatta vältteleviin vasta-
.u.csiin. ky.syy.heiKa suoraan, nun .he
näyttelevät viatonta. .'-Nun. he sano­va
t... (111ta' muutakaan .vöisimme tel»-
C A ' ' " Ja silla aikaa virtaa ivn-Ka-lamcn
ja vielnamihuncn veri, -Rans:
ka.on ajautumassa:.perikatoon ja on
k.iia.-ticofin partaalla Pia.-tcri- ja
vakuta.-iuijauksen licju v i i l a vyoivy
yli . kaikkien puolueiden, komnninisr
tist:v puoluetta .:•; lukuunottaniatta.
.Vietnamin- so<ian..heikentämänä. ..on
..-Ranskan, yha- enemmän ollut mukaU-.
• dulla va-- kostonhimoisen :.La-n.si-öak-sm
"-uunn.leimun.
... .Mitenkä : vieensä - on . voitu- jouluit-nam
pit.-callc? Vain voi'.onhiiiio,.sen
. luokan:määrättömän .-lyperyyVen. i a -
-.k a.. jotka'.eivai-ole:.ymm-ai-.tancei..tai-eivai
ivalua vmmavt.ia nvita. Indokii-niiisa.
todcliisuudessa' tapahtuu ei­ka
yk.'.lataan Indokuna.ssa.. vaan koko
oiui.sessa '."äiirtoniaarnaculmassa ',• JOS--
.<;a kansat ovat astuneet vapauden
•ja . ruppiimattomuudcn :-,lielie, jota
mitkaan esteet eivat pysty tukki­maan.
Tämä cii uusi tosiasia, eräs
aikak-iutemme .>uuria to.-iseikkoja.
Si:rlomaahcrrammc -kuvittelivat viela
'Clavan-a \ iimc vuosisaiaa. He us.
koivat tcdelKikin, etta pataljoona me-
.r;':.alkavakcä ja kouraHinen-. joith.kiii
: petoliisia: mandariineja' ruttaisi ko-'
konaisen kansan kukistamiseksi
Nähtyään iitten. etteivät asi.it su­juneetkaan
toivomusten mukaan he
; Iisasiva t..;.,-vauhi:a:;-,:.^. kymmenen •••p
-joenaa. kai-csikymmenta- pataljoonaa,
.-ita pataljoonaa
He py.>ty:tivai sinne petoni'>ten
mandariinien hallinnon ja kiuUnä-sivrtt
kaikeiventisella keisarinhylylla;.
joni<a. he onkivat esille: jostakin Hong­kongin
peliluolasta Ja heita il\ine-tyttaa.
(<^jivat asiat vieläkään suju
sita rataa, mita niiden heidän .-casi-ty?
ien.-=a mu.kaan'pitaisi sujua!
Epäillen asiaansa he nyt puivat it-sejtiianselvia
tosias.oita Eraan pa-
.rii*l!:iise.n •-.iitaiehdeivTerikoiskirjeett.
.vaihiaja totesi liskettam eräässä ar-
:.kkt-!isSiaan- "Bao D.^.n 'jtokoomuk-seJtaan
feodaalinen valtio on vailla
'•tosketusta kav-saän ja oso.ttaa jo nyt
saraoja heiiti-toui-csu kuin Chiang K a i -
•shekin Kiina", .ja lopuksi :han'sanoo: •
' O n vain yksi ratkaisu. Sod.an'ra­situkset
on vähitellen si»m?ttava Viet­namin
kannettaviksi. Mutta SC' e-dellyttaa.
et:.v kansallisen Vietnamin
on tehtävä oma vallankiunouksensa.
Se t?.i.5' eceliyttaa. etta meidän on
Väittely rauhankysymyksestä
Britannian TUC:n kokouksessa
iryyskuun 11 pna: tehtiin Britan- jen neuvottelun olevan- erittäin, suu-nian
Tradeis l:n:on Congressin
vuosikokoukselle esitys, että sc
8,000,009 jiitenensä- nimessä antair
ST kannatuksensa suurvaltojen
neuvotteluvaatimukselle, .kysy­mykselle
joka oli esiila myöskin
Canadan TLCin ja CCLin vuosi-kokouksi.
ssa, TUCin: vuosikokous­ta
seuraamassa ollut Lontoon Dai­ly
:Workcrinraportteri George
nmerivityksell san • val.mistavan :\ toi-
.meiipiteen-; jos- maalLma' •ii.-iiu.'\.a löy-''
taa ulospääsytien riykyisesta vakavas-.
la tilanteesta.
'. Congressin velvollisuus-on suunnar
ta kaikki- vaikutusvaltan.5a ja kaiken
propagandansa, - auttaakseen - maail-'
ma n . tyo-.-aes:oa ussi; maan .pysyvän
r3Uhan-.m-ahdoIhsuuteen.-^. .
- "Jos me voimme perustaa purikun-
Miten Suomen kan­saa
tehtiin pakoili
uskonnolliseksi
Vuonna 1665 annett.in P.uaitz^
'Suomen .kaniö'.iile\'määräyi.:er r-^.
lemisen' j a ;iepopäivärikos\eri'•?:;>;;!
serniseksi. Ku rj.siitä'ei .ollut.r.ä>^
vastikään toivottuja tuloksia u-.*,
lettiin'-.nämä"-määräyi-:-e: -2! po^j
.myöhemmin ja entistä- ahkarsr.?'
Tämä. iiS pykälää s;.?ältiinyt .TilaSr,
. kuvaa hyvin-...kii3:Hosiaväll.T tavii
"miteii'-Suoinenkin
tää herran' nuhteessa. £?.i'.:-kijä. jala.!
puurängai3tu.st'a,' räippk- ja yii5aKL
-.gaist.U"isia sekapahimiiiiisa.;,t^
;- sissa hlesraU;;tci"'pli-käyt.euävä'::,iö>
.,:kiröiie'hiisen'i.;ehkäis,e.Ti:!.s
^ k ä y m i n e n •su^riijnta^
va 11a!. tehtiiri" yelvoiilsuiiäete ja ij:-
k-asti •lueteltiin -tehtiiyät. ic-ihin .S3s
.'suhhuntai.sin . 1-iiv'etfc
-Va''linis,tanviäeeli,,-.:^
'tamiseen;. -ka-iojen-:.ku.tuajaiv:ja'\i-rit6:'
men'.:myöniiettiih
k2U?ta'; niiden,: jotka öli'.-.3: iseliai^r:
.t.vöhön kiinnitetyt., tuli- 'kaite.iivir,
tää .jiunrdlisst'.-. ajatukset- iniei-i-r.
• j G n ka ci5£.s?a pi t ilTa iiii 3^ ^ työnteidia.,
läv jot.la. toisena 'sunhun:ai.".a.':u.-f.i-lanpalveiui-
csesta: estetyt seuiiav?.:.-
suhnunlaina '.-pääs^-sivat ' -kirkkc-ir...
Myöhäinen - tulo jiunalanpalveliiis-a
ka puhui ri.ppumattomana pasif sti-1 ^.kamen lahto kukosta .T . ' I . : -
Britannialla. .867.000.- -Minkälaista
tyovo man haaskausta, sanoi mr
Foulkes.
- K.insaliisten rautateiden tyoia.sten
union presidentti H- \V, Pranklm, j o -
Sinfield kertoo ' asian Johdosta I naii s i a ; rauhanneuvostoja, samoin
käydystä väittelystä mm. setiraa-via
mielenkiintoisia kolitia..
k u i n :.plem,nie.:perustäne'et. ttiatanto-;
heuvositoja - ja säädä .työläiset lupita-;
.ni.^.n 11- ineinan'.'V^4p:ttoniyy teemme
Suurvaltojen-'neuvotteluja kannat-1 raur.^.n asianaj.Tiina, n.m sillDi.i me
tavan- päätöslauselman- esittäjä-, sah-j.v.oimme saavuttaa: sen lapsiijenime ja
kotyola.sien u n r n edusta 13. Frank • tuievnle su.-iu;,cl-. liie '
Foulkes sanoi, etta mainittu unio ja f Yiidvsvalloilla cn ase-ssa 3 600,000
sen keskuskomitea katsoo ::suurvalto-i -miestä, - .Neuvostolrtolla- 2;5.0O,C00. ja
Tri .T. G. Endicott. Canadan -Rauhankongressin. puheenjohtaja, pistä­mässä
rauhanäanestysiippua Toronton :rauhanneuvoston puheenjohta­jan
E. Mi.Xlpinin pitelemään laatikkoon; .Molemraat^^nama rauhantyön
johtajat tulevat puhumaan Toronton Massey HaUissas.v>skuun:37pna;
na. sanoi ettei sodan voittajaa.ole-olr
leukaan.
•: •• Jos nyt ehdotetut neuvottelut saa­taisiin
aikaan ja ne johdettaisiin on­nelliseen
lopputulokseen, merkitsisi se
suurta voittoa maailman, hmis:lle; .
Ne-^suuret. yhteiskunnalliset voima-
-"r-ai-af. jotka nykyään käytetään ny'Äy-aikffisen
-.sodan varusteluun; voitaisiin-
:käy:taa--T-ak-a.pajuisten.. kansojen ja
maiden talouden ja si.vistykseirkohot-inunseen.
: -Menestykselliset •: neuvottelut. va-pauttaisivat
. maa Iman-, marssivista
armeijcista.
.Asian johdo.s.ta syntyi kuvas väit­tely
palokuntalaisten 'Union- johtajan
John Hor-nenn ja Arthur Deakin: va-:
l.lia.
: Dcakm: ehdotti päätöslauselman
hylkäämistä, koska KremUin. aseis­tautuu.
Horner ^sKi-silloin takaisin; "Mina
sanon:.etta aseistautumisen -nykyinen
tasQ ...johtaa:. Britannian romahduk­seen.
:Er millaan niilla julistuksilla.
jotka:.clcmme talla viikolla, hyväksy-:
neet; ole toteutumismahdollisuuks.a.'.
Gllei aseislautumiskihkoa- vähenne.-,
ta."
.-On -suorastaan inahdoton -suuiini-rellaxaan
taloudellisia .uudistuksia.
JOS-:. Britannia:, jatkaa - kuumeista ; a -
5e;stautumista...joka on ennen-kuulu-niaionta
rauhan aikana; sanoi lian. . -.
. Torjuen päättävästi niiden va ttect;
jotka sanovat, :etta jos länsi aseistau­tuu
kiireesti ja kjllm tehokkaasti,
niin "toinen puoli '.-on pakoiteltu hy­väksymään
sen sanelun;-; Horner: sa -
n-oi. etta Yhdysvallat luuli.:omistavan--
sa . moncpol n atomipommiin.- mutta
asia ei ollutkaan nun;. . :
Se luuli m.voskm omistavansa ve-"
-typ.'."minin'monopolin, multa- siinäkin
.«:e oli vaarassa-.
Sitten Horner oso.ttt. etta yhden
poiTinntt,ajan hinnalla voita sun ra-,
>Tunen seka lavintolam tai puo-.c:
;iauki'"Jpitäinineh • - j ^
^aiicana-:V;' ni;;5'ernmp^
' äiheJut tivä ti; • myö.s':-'saSc^
.rangaistusta >y;m. ;.samant.apaisia-tC';-;
meiipiieita. Jarjertysvalta -keicii v;;.,
Ia lisakemoja tar.KoitUitsen toteuita-
.niisei<sii rautaketjuilia cstettun i i -
'ciii:liaÄ'ii'i;ter;^:kun
p.dcttr.n, ja syyttäjä .sai kuude.ir.-:
osaiv tuomituista saKoisia. .,^•amao;-
k-3a'u3'.>pisuudcn' '. hcnkeil -. kuvaäv-i.
säännöt- olivat- sitten- noudatettavrj.
kauan:, aikaa; herätteaen' lopuksi y-es-ta
tyytymattomy.vtta. kun vaesic;
mielialar ei enaa .k-annattan.ui.rcai-.-
rattya tapojen valvontaa. -;
— Vuonna 1644 oli RuoUm arme.-
jassd Suomesta 13.608 jalka.Tiiesta '^
4,870 --ratsumiestä; yhteensä.. IS.-S")
sotilasta. Suomessa oii siliom a'r.'>
astaan noin 400,000 a^^ukasta.
kenlaa .kolirie kän5akou]'J;i.' j i ' i"'
yhden tankitivastaisen tykin.hmnaiJ
voitaisiin '-05iaa':)kolme..makuu.TJ5r.e:.-
ta kas.ttavä a.suntotalo.
F.nlay Hait peltiseppie'1 'a.i-^j'
vastusti -sellaista 'harhakasitjsta, J-.ä
ase-st-autuminen :..:mer.%iisc.e. .ijo.^ i-taloudelhsta
hyvmvciiniia.
SotalpollKsuus on Ir.vin nuoiica
ollisuutta ..ja • saattaa Briianä.ari ja­louden
romaiiduksen partialle
Vai-usteluohjel.ma on 'saittaiiJi 3r.-
;tahii:iai'i:3-liai^
tavdelliseen kaaostil-ian Tera:.'^:
puute antaa Saksalle ja Japa--
suuret m.ahuollisuudet ennen Br.;='-
maa.
Ase stautum.sella avustetaan - i : ' -
tahstien ri'sastumista Br.tanMan 70-
väestön kustannuksella Han
epanevansa josko kukaan .uos.^ioiJ-uksen
edusta jista -tosissaa.p..'us^.i^-j'
ta Eritannia on hyokKajs-.-sra" -•
-iaiheh,'.'-?•'i•v^•^:•.^;:'''.i:v^^
PÄIVÄN PAKINA
taysm muutettava kasityksiamme ja
pulue. qli 1930-luvulla ohjannut tu­hannet
jäsenensä liittymään en k.rk-
Korafedder sanoi, että New Yorkin
jtunalusopiUlsen semuraann "täy-sinpalvellut
professori, tri Harrj' P.
i\Vard bn.muka'tämän kirkkoihin tiin-'
keutumistoiminnan arkkitehti.
Marjatkin punoittavat syksyllä
kossa':nahtun: .joifkko: - työttömäksi
i. joui-uneita.; kuninka.ita... ruhtinaita 'ja
muita heidän hengenheimolaisiaan.
.•\nt3kaamme vanhojen olla kui­tenkin
pöyhimättä — ja siltä varalta:
ettet, imeita:. sanottaisi ^ puolueellisiksi:
he.tielivat poydan yn toiSie.nsa P«-'
le ruokaa ja ahmiva: juö.maa ?-
.l.ö'ii'tä '::?.'f. V}i^;^;f :;S'' J-'Kf ;•
"Markiisi sanoi, etta han .a."*-
ta.man iliatsun siksi, etta B.aiT.ir--;*
alkaisi uudelleen sosiaalinen eisnJ
'Kun.nkaat. prinss^t ja "^"'•^"'J',"
Syksy on punaisuudelle äärettö­män
herkkää ja sus musuile poi-,
väreille hyvin vaai allista aikaa.
Syksv-n tullen nakv-j- punaista kaik-:
kialla. Metsät punertavat ^jo uhkaa­vassa
maarassa vaahteram ja mui­den
lehtien kellastuessa., Kotipiho­jen
pihlajat ovat taynna punaisia
marjoja, vaikka meidän pihassa on.
• kiitos. linturakkaudellem.me.;pihlajan-marjat
meruieec aikoja sitten lin­tujen
aamiaisruoaksi
Samoin punoittavat dmenat ja
muut hedelmät —ja tämä punaisuus
on jo tarttunut liimisten mielunkm,
sillä naisväki on jo hakenut esii:^
punaisesta fianeilisui valmistettuja
yöpukuja,:punertavia .villapaitöja. jne.'.
Kaikkein pahinta on kuitenl^in se.
että pikkulapsia, jotka . tahan asti
ovat saaneet olla kotona ja sus-tur­vassa
maailman pahuudelta, talute­taan
syksyn tulien oikem kädestä p i ­täen
"pieneen punaiseen kouluun: —
mikah .kb'ulu.ssa on viela ulaa nykyi­sen
sotaviUityksen aikana.
El siis ole ih.me. vaikka "Hyppivä.
Joe" ' tsenaatton McCarthy) eversti
Drevv la he da n
I tyhjantomuttajain paan;:menoksi:;;yS'e
j:.lain.aam!ne-i:vmuutama..:...v«lclca:...'s:t-ten tapasivat ennen vierailla ,ta:ii
' Toronto Telegramista saksitun uu- nikclla", s^noi han. 'Ny- vai.f-S'^'
j . i iit udu inaraÄattimaiset j fj-tiedon, mi&sa sanotaan;
matkijansa näkevätkin jo "piinaista" j "Biarritz, Ran.>ka, .sv-j-skuun 2 —
i<aikkiall3 - c ; lUP» — Ranskan suuri sodanjalkei-
Jos " n am on tUQree,--.-a puussa, niin ; r.tn lUatsu jatkui tanaan aamutun-m.
ta iir:j?n" onk-an .hmettek-mista | neille asti myohaan jääneiden v.e-meisia
kuivun puihm verrattavista 1 raitten maistellessa ^ampanjaa
kaikki huonoa a-kaa -M--^
tuoda iiaUcki tänne — ja mm ff-'*'
tävtyi viedä todella suurta osa?-"^ _
Saman uutistiedon muiasn y
ki'si de Cuervasm juomm/tei—' -
ja 1 salllstui Jugo.slavTan ennr.e'
tavaliis-sta i.hnuäi.ta: Jotkut ny'rwy-• poL-kutellen kipeitä jalkojaan haju. t cas Peter Ran3'£an Viet Nantm 5?-'
aik.iiset uutistiedot tekevät konsei- vedellä kyllastetvm altaan reunalla. sarina. 'Xlban herttua. eia-Ui "5"'
vatiivisimmistakm työläisistä ja far­mareista
tulipunaisia vastustajia niil­le,
jotka eivät mitaan tee, mutta syö­vät,
juovat j4 massaavat kuitenkin
ku.n vume-?tä paivaä eläen juuri
suuren' kar^san tuo.miopaivän edellä.
ESniERKKEJAKO?
'^. Pi'.an'-se.ri--;.jä!_ke'en'.kun :.'täm"ä'n'.'manV
teresn työläisille • oli ma'alattu ,paho-lällserJsuva
;;.'sein'l 11 £>.:•'.-R-a^
• kaan .-työvaen :luokan-suure5ta 4akko-'
taistelusta, meille kerrottiin esim.,
että marku.>i de Cuerv.as oh saanut
loistavan aatteen, että hän järjestää
suurunmat juominkihumut k'u:n eras
"toinen parasiitti. Don Carlos de Bes-tugui,
jonka kerrotaan-Italian Venet.
siassa' järjestäneen v. 1951 kahden
sadan tullannen dollarin Ulatsun, mis­sä
muiden tyhjäntoiinitiajain '"^Jöu-
"Kello viiteen asti aamulla tanssf-neet
hier/«tolaiset ja ylmystolaiset
jul-stivat, etta varakkaan markiisi de
Cuerva^-Ln kahdeksarjientoista vuosi,
sadan ylellinen juhla onnistui suu-
'•Vieläpä nekin, jotka eivat myön­täneet,
etta markiisi de Cuervasm
illatsu oh Ranskan paras, soivat hy-vitila
ruokahalulla 'kultaiselta lauta­selta
tarjottua imevää porsas ta,*, joi­vat
vapaani sampanja- ja rommi-punnaa
ja silmäilivät naisvieraiiien
halkaisevan loistelijaita pukuja ja
heidän noin 51.500.000'arvoisia jalo-kivisorlsteitaan-
"Ellen Utaista illatsua varten va­ivattu
3.000 puUon sampanjamaarä"
hupeni nopeasti. 'Kello neljän tie­noissa
aamulla.'nuoremmat vieraat
telijdtantia. prinssi Aly Kr.an
l^in;§|pM;illaM^
tanut amerikScalainen sair.p-.ni---'"
lien, mainostaja Els.e' Max-A^ä-^;^
.-ancmalehtikuvien penistee-j n^-^
paljon suuremmalta kuin
aasi, joka kuormansa joutui j u : ' -
keihm kantamaan. ' _ ,^
Jos kaikesta tuosta :'ok'.: or.^'^-
syntmen saa sellaisen i<asi'yi=*-^-,'
-e 'on rappeutuneen yläluokan
näyte ja osoitus sUta. etta «
luokkana'.''tuornittuVväistäntään •
-Syksjilä muuttuvat'katkiii
siksi, kuten sanottu; ja se P - '^
paikkansa myös yhteiskunnall-'**^
kin syksjTn nähden. - iKar^äf^r