Vapaus, August 20, 1964

              TorstainS,.elQk. 20 p.'— Thursday, Aug. 20, 1964
V
V AP A U S
( M B E R T Y )
INDEPENDENT L A B O R O R G AN
OF FINNISH CANADIANS
-Establish(Kl Nov. 6, 1917; .
r&itorr W. SUuDd ' " Mt^nagerrE. Suksi
^'uLt - TOe|^Ojie:;.C«ttce 674-4264 - Edltorlal 674-4265.
.jaiiUhhed ttorice w Saturda-ys by Vapaua.
jS*Vy^UiddDg CJo. Ltd., 100-102 E lm St. West, Sudbuiy, Ontario, Canada.
• Mailing address: Box 69
Adveftliing rates upon appliqation, tran^lations free of; charge.
A t i t h ö i ^ ' a s seoond class mau by i thf^ Post Of f lce',Depart«ient, Ottawa,
and for payment of postage' in cash
CANADIAN LANGUAGEPRRESSa
,j T I^AUSHiNNAT
1 vfc $9.00, 6 kk."$4,75 UBA:S.s^
'3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
".Jr;: tulevaisuudessa?
>rirr Toronton kirjaltajainty enne- ^
•^*Wterkkejä koko Canadan työväenliikk^een tulevaisuudelle jos
-iyoläiset kärsivät tappion tässä taistelussa. Toronton Starin,
.iQlobe and Mailin ja Telegramin kustantajat, r i k k u r i e n v a l -
.!rAlistamien lehtiensä palstoilla, väittävät, että he ovat " h y -
oöfäfltahtoisia'' työnantajia jotka haluavat ainoastaan työnan-
•^itajhn tavallisen oikeuden määrätä työsäannöt ja menettely-
""tkiJ^at heidän laitoksissaan, ja ovat valmiita antamaan vakuu-
'rjuksen siitä, ettei yksikään kirjaltaja menettäisi työpaikr-
• kaansa jos he (työnantajat) saisivat vain tämän oikeuden.
Tarkastaessa syvemmältä kysymyksen olemusta, näem­me,
että työnantajien ainoana lähtökoht^ina on yksinkei"tai-sesti
heidän toivomuksensa saada entistä enemmän voittoja
Täräyttämällä uusia automaattisoituja kompleksia. Meidän on
.,a^ipa muistettava, että työnantajat eivät koskaan ota uudis-
, tuksia käytäntöön edistyksen hyväksi niinkuin ho usein väit-.
;_itävät. Suuremmat voitot ovat uudistuksien ainoa aikuunpa-
|{ neva voima meidän yhteiskunnassa.
f- Automaättisointi on pääkysymyksenä työmaariidassa
• Torontossa. Muutamia vuosia sitten, veturinlämmitldjät o l i -
• vat lakossa, jossa oli samankaltaisia kysymyksiä. Uu.si rauta-
! ti^teknologia aikaansai sen, ettei lämmittäjiä enää tarvittu
i rautateillä, ja rautatieyhtiöt kylmästi alkoivat erottamaan
!. lämmittäjät työstään. Työsulku Torontossa eroaa tästä siinä
; mielessä, että sanomalehdet haluavat käyttää koneita jotka
; tekevät-samaa työtä kuin ammattimies teki ennen, ja tämän ,
;;li^ksij.lehtien-työnantajat haluavat itse määrätä millä pal-
V kaMa ja työehdoilla näitä uusia koneita käytetään, ilman,
-;«ttä työläisten edustajilla, siis ammattiliitoilla, olisi mitään
I*; sanomista asiasta. Kysymys on siis selvä. Tuleeko työnanta-t;
jat määrämaan .^hillittömästi missä ja m i l l o in käytetään uu-ji
det Computerit ja muut automaattisoidut koneet. '
h Automaattisointia ei voida jättää yksinomaan työnanta­j
i l l e hoidettavani. Automaättisointi on yhteiskunnan asia.
j Eräs ;):h^^valtälainen:Valoustiedemies, R. Heilbronei;; kirjas-
^JSaan,^^*1hle; Making of Economic Society", korosti tätä tosi- :
l^iasiaai ja tekii vertailuja " v u o s i i n " ensimmäisen .maailman-sodan
ja vuonnai92^ alkaneen lamakauden välillä..Lyhyesti
sanottuna, hänen teesinä on, että kun uusia koneita otettiin
li käytäntöön niin tuotannon kasvu oli suurempi kuin yhteis­in
kunnan^ ostokyvyn kasvu ja juuri tämä aiheutti vuoden 1929
I romahduksen.
-Nykyajan automaättisointi on monta kertaa vakavampi
j ' uhka yhteiskunnalle. Walter Reuther, autotyöläisten ammat-
^tiliiCon presidentti ja A F L - C I O ensimmäinen varapresidentti
•'kuvailiasian erittäin hyvin. Kun autoteollisuushorrat ylpeäs-
^ ti oHvat selostamassa kuinka autojen tuotanto kasvaa uusilla
; automaattisoiduilla koneilla, ja samaan aikaan työläisten
J määrä autoteollisuudella vähentyy, hän kysyi, " K u k a sitten
I tulee ostamaan tätä lisääntyvää autotuolanLoa? Nämä ko-
{ neetko?"
•; Tämä osoittaa miksi Toronton sanomalehtien kir)aitajain
J-työsulku on niin tärkeä koko työväenliikkeelle. .Jos kirjal-
>-tajat kärsivät tappion, sittenvoimme odottaa, ota toi.sct työn-
( antajat seuraavat tätä lehtiku-stantajain esimerkkiä sillom
!ikun heidän edessä on kysymys automaattisoinnista. A.sia ci
{ole yksinomaan kirjaltajain, tai rajoi lettu Torontoon, ja sen
'•vuoksi koko Canadan työväenliikkeen on annettava laydelli-l
sen kannatuksensa Toronton kirjaltajailie. Ikävä on, että tois-
V-tSa. ammattiliittojen jäsenet, mm. painotyön alalla työsken-
';^teleyät, menevät lakkovartion läpi j a tekevät sanomalehtien
isemisen mahdolliseksi. Näiden toisten ammattiliittojen
•johtohenkilöt selittävät asian niin, etta nykyiset voimassa-
»olevat työehtosopimukset.pakottavat heidät jatkamaan tyo-
Jtään työsulun aikana/Toivottavastij näiden toiston ammatti-
JliJdbjen johtohenkilöt tarmokkaasti etsivät keinoja, joilla
'JhfeJiroivat auttaa kirjaltajain unioa tässä riidassa,, koska he
•voivat hyvin olla automaattisoinnin seuraava uhri.
» Tärkeänä tekijänä tässä taistelussa on työväenluokan:
•yhtenäisyys. Tosiasia on kuitenkin, että Idman yhtcnä!syy-iden
tasoyCi ole noussut siihen asteeseen missä voidaan olla
vakuutfuriut työläisten voitosta. Mutta, on syytä rohkaista .
itseämme, kun näemme että lakkovartioon on osalhstunut
' toisten unioiden jäseniä, ja samaan aikaan muut sanomalehti­alan
työläiset ovat ilmoittaneet Toronto Starille, Globe and
Mailille ja Telegramille, että he ovat kovin huolis.saan
[siitä että h^^ipn suurpäiväleMien aikomuksena on murskata,
•jaltajainliitto; • p —
«Muttartarvjitaan paljon enemmän toimenpiteitä. Toivo-n,
että Canadian Labor Congressin johtajat, käsittäen min-ilaisia
vakavia seurauksia tuILsi olemaan työväenluokalle—
os riita päättyy työläisten tappioon, a.settautuisivat johtoon
adakseen^a^i'^ammattiliitot aktiivisosti kirjaltajain puo-elle.
* Tämä on erikoisesti tärkeä nyt, k u n erus tuomari, Edson
l^taines antoi estetyomion k i r j a l t a j a i n l i i t l oa vastaan, sanoma-jlehtikustantajain
eduksi. Estetuomiossa rajoitetaan lakkovar-
Jtijoiden määrä, jopa kielletään kirjaltajain käyttämästä sa-
Inaa "lockout" (työsulku). Tämä hyökkäys työläisten oikeuk-
Jsia vastaan oniatitomaattisoinnin jälkeen, tärkein ennemer-jkitys
Canadan työväenluokalle.
i On- ihmeellistä, kun ei voi kutsua jotakin sillä nimellä
«mikä setosiasiassa on. Kirjaltajat eivät ole lakossa. Kirjalr
4ajat joutuivat kadulle kun työnantajat määräsi heidät seu­raamaan
uutta työmenettelytapaa, vaikka samaan aikaan
lieuvottelut olivat käynnissä työnantajain ja ammattiliiton
i|i^äl0lä uudelta työehtosopimuksesta. Sen vuoksi kirjaltajat
^jen|iytyivat^uraairi?sta määräyksiä ja työsulku alkoi.
Iprlobe and Mail lehti sitten syytti kirjaltajalta oletetusta v a -
igosta jota lehti cväittijoti"tehty koneille. Tämän v i l l in
iksen perusteella tuomari Haines antoi estetuomion.
Menettääkö J a p i
siiirret konekaupat?
Japani on vakavan ratkaisun edes­sä
: noin 10: miljoonan-dollarin ar­voisen
kemiallisen tehtaan koneti
tauksen johdosta, mistä Neuvosto­liitto
esitti j o k in aika sitten tarjouk­sen.
Kauppa on. k i i n n i . luottoajan
pituudesta. Japanilaiset firmat oli­sivat
halukkaita nostamaan luotto­rajan
y l i 8 vuoden, mutta amerikka
laiset painostavat ankarasti Japanin
liallitusta, jotta luottoraja jSisi 5
vuoteen; ^^apanin lähipäivinä suori­tettavaksi
tuleva ratkaisu o n kauas
kantoinen niiden 350 n^iljoonan dol­l
a r in arvoisten koneUlausten kohta­lolle,
joista Neuvostoliiton varapää­ministeri'
Mikojan teki tarjouksen
vieraillessaan Japanissa. \
10 miljoonan dollarin arvoisen ke­mian
tehtaan kaupoista neuvotelleet
japanilaiset firmat Toy Engineering
ja Toho Bussan ovat ilmoittaneet
suostuvansa luottoajan' pidennyk­seen,
kun hallitus antaa,luvan. J a ­panin
hallituksen ratkaisua on taas
pidätellyt USAn epätoivoisen anka­ra
painostus. Toisaalta japanilaiset
ovat hyvin tietoisia, että sen useat
länsieurooppalaiset kilpailijat ovat
myöntäneet ja myöntävät Neuvosto­liitolle
ja muille Itä-Euroopan sosia­listisille
maille vastaavanlaisia ko-neluottoja
jopa 15 vuoteen. Näin on
menetellyt Englanti Neuvostoliiton
suhteen. Englanti myönsi äsken
myös Tshekkoslovakialle luoton 12
vuoden maksuajalla. Italia myönsi
Neuvostoliitolle äsken 10 vuoden
luoton ja luottosumma oli 10 mil­joonaa
dollaria. Belgia myönsi niin
ikään äsken Unkarille luoton 8,5
vuoden maksuajalla, Japanilaiset
firmat olisivat halukkaita myös
suostumaan y l i 8 vuoden luottoihin.
Kengaaliniajuri Boris Teplihski;
"lOSOIuvun toiselta puoliskolta lähtien on tilanne, Jonka vallitessa
NATO muodostettiin, muuttunut yhä enemmän.. Ne perustekijät, jotk^
olivat olemassa Pohiois-Atlantin liiton muodostamisen kaudella, ovat hä­vinneet:
Yhdysvaltain atomipommimonopoli on hävitetty. Länsi-Euroo-pan
maiden taloudellinen potentiaali] on kasvanut j a niiden riippuvaisuus
USA:sta on vähentynyt", toteaa neuvostoliittolainen NATO-asianUintija
ilipavoimien kenraalimajuri Boris Teplinski mielenkiintoisessa birjbitnk-sessa,
jossa hän käsittelee NATOn strategiassa tapahtuneita ja tapahtu­massa
olevia muutoksia. Julkaisemme Novojc Vremjassa olleen kirjoi­tuksen
kahdessa osassa.
Laos-kokous
alkaa 24. 8.
Vientaine. — Laosin vasemmisto­laisen
Pathet LaOTliikkecn johtaja
prinssi Souphanouvong on suostunut
siihen, että Laosin kolmen keske­nään
kiistelevän lahkon huippuko­kous
aloitetaan Pariisissa elokuun
24 päivänä ilmoitti Laosin puoluee­ton
pääministeri prinssi Souvanna
Phouma.
Kolmatta, oikeistolaista suuntaus­ta
johtaa kenraali Phoumi Nosavan.
Ajatusta NATOn muuttamisesta
neljänneksi atomivallaksi" alettiin
käsitellä lännessä j q vuoden 1959
lopulla. Lopullisen muotonsa tämä
ajatus sai ' N o r s t a d in suunnitelmas­sa",
joka sai nimensä aikoinaan NA­TOn
joukkojen ylipäällikkönä Eu­roopassa
toimineen amcrikkalais-kenraalin
mukaan. Suunnitelma esi­tettiin
NATOn neuvoston istunnossa
joulukuussa 1960 j a siitä läliticn on
jatkuvasti kaikissa I^ohjois-Atlantin
liiton neuvoston kokouksissa ja kon­ferensseissa
käsitelty suunnitelman
mitä moninaisimpia muunnelmia.
Puuttumatta poliittisten suhdan­teiden
aiheuttamiin muutoksiin on
todettava, että suunnitelman ytime­nä
on ollut ja on edelleen yhteisten
ydinvoimien muodostaminen missä
tahansa kokoonpanossa tai muodos­sa,
vedenalaisen tai tavallisen lai­vaston
muodossa, ilmavoimien tai
maajoukkojen muodossa,. nimityk­seltään
joko yhteisinä, liittolais- tai
multilateraalisina ydinvoimina. Yksi
edellytys on pysynyt kuitenkin
muuttumattomana: ydinlatausten
valvonta jää Yhdysvaltain käsiin.
Koko tätä puuhaa on seurannut vyö­ry
suullisia ja kirjallisin julistuksia
siitä, että yhdistyneet ydinvoimat
ovat kaikkein sopivin ja tehokkain
toimenpide NATO-yhtenäisyyden
lujittamisessa.
LÄNSI-SAKSAN VAATIMUKSET
On ilmeistä, että tällaisten mul­tilateraalisten
voimien muodosta­minen
ei estä, vaan edistää ydin­aseiden
leviämistä NATOn Pola-ris-
raketeilla varustettu laivasto
joutuu olemaan myös sopivana te­kosyynä
Bonnin sotavoimien va­rustamisessa
ci vain taktillisilla.
vaan myös strategisilla ohjuksilla.
Tämän ohella multilateraalisten
ydinvoimien muodostaminen aset­taa
. Wa8hingtonin vaikeaan ase­maan,
sillä länsi-eurooppalaiset
liittolaiset, erikoisesti Länsi-Sak­sa,
vaativat 'sitkeästi tasa-arvoisen
ydinliittolaisuudcn tunnustamis­ta,
eli siis amerikkalaisten veto-oikeuden
lopettamista mihin ame­rikkalaiset
eivät halua eivätkä voi
suostua.
Yhdysvaltojen pyrkimys lujittaa
määräysvaltaansa " A t l a n t i n yhtenäi­syyden"
varjolla ilmeni erikoisen
selvästi Nassaun sopimuksen hy­väksymisen
aikana joulukuussa 19-
62.
Yhdysvaltojen kieltäytyminen
myöntämästä Englannille ballisti­sia
Skybolt-raketteja oli samaa
kuin riippumattoman ydinvallan
aseman riistäminen Isolta-Britan­nialta.
Lukuun ottamatta vanhentuneita
V-luokan strategisia pommittajia,
joihin Skyboltraketit edellytettiin
liitettäväksi. Englannilla ei ole
minkäänlaisia keinoja ydinräjäh-teiden
kuljettamiseksi ja Nassaun
sopimuksen solmimisen jälkeen se
joutui täysin riippuvaiseksi amerik­kalaisen
1'olaris-rakctin toimittami-scsta.
••• •
R A N S K A N ITSEPÄISYYS
Mitä Ranskaan tulee, niin kenraa­li
de Gaulle kieltäytyi ehdottomasti
liittymästä Nassaun sopimukseen ja
ilmoitti päätöksestään ei yksino­maan
muodostaa oman ranskalaisen
ydinaseensa, vaan myös käyttää sitä
itsenäisesti tarpeen tullen. Länti-annen
uutistoimistot
Stockholms-Tidningen arvostelee kärkevästi
Tonkinin bhden tapausten uutisselostdksia
Tukholma. — Otsikolla "TotUus
tulee esille" kirjoittaa sosiaalidemo­kraattinen
tukholmalainen lehti
Stockholms-Tidningen pääkirjoituk-
.scssaan viimeviikon torstaina:
— Ky.symys siitä, kuka ampui en­sinnä
Tonkinin lahden meritaiste­luissa
tekee ajankohtaiseksi uuti.s-valitykscmmc
objektiivi.suuden tä-inanlaaliiisten
kriisien ollessa ky­seessä.
Ei tapahdu ensi kertaa,'et-tä
uutislähteemmc, jotka ovat pää­asiassa
amerikkalaista tai englanti­laista
alkuperää, uhkaavat johtaa
harhaan Ruotsin lehdistöä.
Nyt on o.soittautunut, että ensim­mäinen,
yksinkertainen versio ta­pahtumien
kulusta ei ole oikea. Y h -
dy.svaUojen objektiivisiksi sanotut
»utisloimistot ilmottivat, että kom­munistien
torpedoveneet hyökkäsi­vät
amerikkalaisten hävittäjien
kimppuun kaksi kertaa ilman niin-käänlaista
provokaatiota.
Näin ollen tilanne o l i kohta näkö­jään
selvä useimmille muiden länsi­maiden
lehtien pääkirjoitusten laa­tijoille.
Kyseessä oli kommunistien
hyökkäys, amerikkalaiset puuttuivat
a s i o i d ^ kulkuun kuten president­ti
Johnson sanoi, päämäärätietoises-li
ja harkittuihin toimenpiteisiin
ryhtyen haluamalla samalla koko
ajan pitää selkkauksen rajoitettuna
Ja antaa samanaikaisesti vaikutel­man
amerikkalaisten lujuudesta
hyökkäykseen ryhtyjiä vastaan.
Siis, ainoana johtopäätökse­nä
tästä voidaan pitää Toron-^
lon kirjaltajain^ työsulkua
ikäänkuin ensimmäisenä taiste­luna
pitkässä kamppailussa.
Aulomaatisointi pitäisi merki­tä
parempaa elämää kaikille
lyötä tekeville ihmisille. Mutta
korkeamman voiton tavoitta­minen
on muuri, joka tulee es­tämään
työläisiä tässä pyrki­myksessä
parantaa elintasoaan.
Kuitenkin tämä muuri mure­nee
työläisten yhtenäisyyden
edessä. Keholtamme kaikkia
lukijoitamme ammattiliiton jär
seninä, taikka vain yksityisenä
kansalaisena, kannattamaan
Toronton kirjaltajia heidän
työsulkutaistelussan Me tulem­me
tuntemaan omassa elämäs­sämme
kirjaltajain taistelun
tulokoet, ja mahdollisesti enem
män kuin luulenmie tällä het­kellä.
Mikäli nyt asiaa voidaan arvostel­la,
osittain amerikkalaisten antami­en
tietojen pohjalla ja osittain ver­taamalla
näitä tietoja kommunisti­siin
lähteisiin, saa hieman toi.scnlai-sen
kuvan tosiasioista. Vaikka on­kin
totta kuten picsidcntli Johnson
.sanoi, että anieiikkalai.sct civbt .syyl­listyneet
provokaatioon, on .selvää,
että pohjoisvielnamilaislcn taholta
uskottiin provokaation tapahtuneen.
Etelävietnamilaiset torpeedove-neet
hyökkäsivät pohjoisvietnami'
laista saarta vastaan samanaikai.scs-ti
kun alueelle ilmaantui muuan
amerikkalainen hävittäjä mahdolli­sesti
tietämättä niitäan etelävietna­milaisten
hyökkäyksestä. Eteläviet­namilaisia
vastaan puolustautuvat
pohjoi.sviclnamilaisel törmäsivät äk­kiä
amerikkalaiseen hävittäjään ja
uskoivat senkin osalli.stuvan hyök­käykseen.
Tämän vuoksi tuntuu siltä, että
etelävietnamilaiset aloittivat. Itse
asiassa he ovat jo kauan partioineet
Pohjois-Vietnamin rannikolla aseis­tetuilla
dzhonkcilla ja vieläpä tulit­taneet
rannikkoa. Pohjoisvietnami-laisten
kannalta oli luonnollinen
johtopäätös* että amerikkalainen
hävittäjä tuki näitä sotatoimia.
Kuitenkin uutisvälityksemme rea­goi
kuten muidenkin länsimaiden
(ranskalaisia uutistoimistoja mah­dollisesti
lukuunottamatta) siten,
että .se aluksi arvostelulta nielaisee
amerikkalaisten virallisen tulkinnan
tapahtumien kulusta samalla kun
mitään muuta tulkintaa joko ei ote­ta
huomioon tai torjutaan kommu­nistisena
propagandana.
Että kommunistisiin lähteisiin c i
voi luottaa, on itsestään selvää, nyt
kun aikaisemminkin (?) ja sitä pait­si
kommunistien seio.stukset olivat'
hyvin niukkoja.
w •
Mutta sen että myöskään amerik­kalaisiin
uutistoimistoihin ci voi
luottaa, pitäisi olla entistä ilmei­sempää
tämän tapahtuman ja
Kuuban kriisistä saatujen koke­musten
jälkeen, kirjoitti Stock­holms-
Tidningen.
sessä lehdistössä tämä arvioitiin jul­kiseksi
korvapuustiksi Yhdysvaltain
hallitukselle ja merkiksi siitä, että
de Gaulle kapinoi avoimesti amerik­kalaista
määräilyä vastaan;
De Gaullen ja Adenauerin tam­mikuussa
1963 solmima Ranskan ja
Länsi-Saksan sotiiaaliis-poliittinen
sopimus antoi Bonnin käsiin lisäval:
tin kaksinpelissä Yhdysvaltain kans­sa.
Ja vihdoin sen jälkeen, kun
Ranska o l i vuonna 1959 vetänyt N A-,
TOn komennosta Välimeren laivas­tonsa,
de Gaulle vuonna 1963 irrotti
liittolaisjoiikkojen Icomennosta
myös Ranskan Atlantin-laivaston;
On luonnollista, että tämänkaltai­nen
tilanne raivostutti Washingto-nia,
joka e i voinut enää toivoa voi­vansa
valvoa koko Lansi-Eurooppaa
Atlantin yhteisön kautta. USA:n'
johtajien mielestä tällaisen valvon­nan
tulisi ratkaista joukko poliitti­sia
ja sotilasstrategisia kysymyksiä,
jotka liittyvät itse Pohjois-Atlantin
liiton olemassaoloon edes jossakin
määrin tehokkaana sotilasjärjestö-nä.
NATO-.n PERUSTAMISEEN VAI­K
U T T A N E E T TEKIJÄT
HÄVINNEET
Ei ole epäilystä siitä, että kaikissa
keskusteluissa "Atlantin solidaari­suudesta",
"läntisen sivistyksen" yh­teisyydestä,
joita juuri NATO tulisi
suojella, ja muLssa sen kaltaisissa
on viime kädessä kysymys sotilaalli^
sen liittoutuman lujittamisesta, jos
ei yhteisen, niin joka tapauksessa
kaikille liiton tärkeimmille jäsenil­le
soveltuvan sotilasstratcgian laati­minen.
NATO-sotaliitossa voidaan
sotilaallisten ohjelmien yhtenäisyy­teen
päästä vain joko kompromissi­en
tietä tai liittoutuman mahtavim­man
jäsenen tässä tapauksessa Y h ­dysvaltojen
määräysvallan hyväksy­misen
tietä. Kuitenkin 1950-luvun
toiselta puoliskolta lähtien on tilan­ne,
jonka vallitessa NATO muodos­tettiin,
muuttunut yhä. enemmän.
Ne perustekijät, jotka olivat olemas­sa
Pohjois-Atlantin liiton muodosta­misen
kaudella ovat hävinneet: Yh­dysvaltain
atomipommimonopoli on
hävitetty. Länsi-Euroopan maiden
taloudellinen potentiaali on kasva­nut
ja niiden riippuvaisuus USA:sta
on vähentynyt. •
Vielä enemmänkin: Neuvostolii­ton
menestylisct ohittaessaan Yh-.
dysvallat sellaisten pitkänmatkan
ja keskimatkojen ballististen oh-,
justcn luomisessa, jotka kykene­vät
kantamaan monien megaton­nien
. ydinlatauksia, ovat tehneet
tyhjiksi toiveet Yhdysvaltain alu-
>.ecn koskemattomuudesta. Sen
vuoksi Pentagon on joutunut kiel­täytymään
ns. massakoston strate­giasta,
joka edellytti ydinaseiden
rajoittamatonta käyttöä minkä ta­hansa
konfliktin syntyessä.
1950 luvun lopulla Yhdysvalloissa
ilmeni pyrkimystä vaihtaa ma.ssa-koston
strategia "nopean reagoin­n
i n " , strategiaksi, joka presidentti
Kennedyn toimikauden alu.sta lähti­en
on viralli-sesti tunnustettu Was-hingtonin
strategi.seksi oiijelmaksi.
Nopean reagoinnin strategia edellyt­tää
ei vain yleisen atomisodan val­mistelua,
vaan myös "rajoitettujen"
sotien, joissa voidaan käyttää ydin­aseita
tai olla käyttämältä.
On ymmärrettävää, että Yhdys­valtain
strategian uudistus johti tar­kistukseen
myös suhteessa NAT­Oon.
Koska, nopean reagoinnin
strategia pitää mahdollisena 'rajoi­tettujen"
konfliktien syntymistä
NATOn alueella, länsieurooppalai­set
liittolaiset alkoivat yhä äänek­käämmin
julistaa haluaan ratkaista
kohtalonsa itse. Samaan aikaan kun
taloudelliset tekijät vähensivät Lan-si-
Euroopan maiden riippuvaisuutta
Yhdysvalloista alkoi realisUnen suh­tautuminen
mahdollisen sodan seu­rausten
merkitykseen vallata yhä
suurempaa sijaa. Itse asiassa: mitä
m
mS& muut
mm
K Y P R O S L A I S T E N K A H T E E S N KANSAASTaF/ÖCAMlSESTA ^
Niagaran Fallsilta nykyään kotoisin oleva Ahtoind-H.^Taviril läh^i :'
tällä viikolla' jokseenkin sattuvan kirjeen torontolaisen Globe :and fii^-
lehden toimittajalle. Hän juttelee kirjeessään seuraavasti: ,j .
Sallittakoon. minun ilmaista huolestuneisuuteni, teidän- äskeisen f
mistuskirjoituksenne johdosta " A Clear Case For SeparatiOn", joka ||&-
kaistiin Teidän lehtenne elokuun 11 päivän numeirp^sajä missä/eM^
taan, että Kyproksen kreikkalaiset j a turkkilaiset erotettaisiin maantie­teellisesti.
• , • " , \^
Vaikka kahden kansan to!slstäah)'er(lttati^nen' voisikin 'näyttää yH-rinkertaisimmalta
jav.v^littömimm^ltä i i y l j y j s ^ kriisin ratkaisulta, i ^ n
ön mahdollista, ett^'se voisi 1[jsölttamtlä'iäjf^i*ssäsoveltumattq^
ja todella maailman rauhaa yhä enemmän uhkaavammaksi. Tarvitsee
vain luoda silmäyä Hellaisiin kriisialueisiin' kpin Palestiina, Kashniir j a :
Brittiläinen GuyanaJ missä tällaisiin toimeni{il,eiii<n ryhtyminen ori'joh­tanut
asianoinaisille maille kohtalokkaisiin tmö^Siin j a rahallisiin'i^^^^
noihin Y h d i s W i U e Kansakunnille. ' . ' ^ ' ' j , ' : ."'7-,
Kyproksen nykypäivien vaikeuksien peVusVyy voinee johtua "^^ieh
perustuslaista. Erimielisyyksiin johtavina teldiöiriä on tämän perustus­lain
kohta, missä oikeutetaan turkkilainen Viitabresidentti t r i Fazl %nXr
chuk käyttämään eittoamisoikeutta kaikkifn kansallisin kysymylte^^
nähden, minkälaista oikeutta ei ole edes (^ii^'becin) pääministeri Jean
Lesagella. On kyseenalaista josko tri Kutchulc'''oflsi kaikissa tapauksissa
käyttänyt tätä oikeuttaan kansallisten etujeninukaisesti. Kuitenkin_ on
valitettavaa, että saarimaa ensiksi jaettiin perusolemukseltaan, sillä lailla
vain korostetaan ryhmämieiisyyltä paremmin kuin kansallisia tarkoitus-peria.
Ongelma on perusolemukseltaan poliittinen jä sen ratkaisu on .riip^
puvainen käytännössä sopimattoman perustuslain muutoksesta, jonka
mukaan identlisöitäisiin Kyproksen asukkaat'Välin kyproslaisina 'ei^ä
minään muuna. ,
UKKOSTIETOUTTA
Salama ja ukonilma ovat aina he­rättäneet
pelkoa. Alkukantaisista ih­misistä
nämä luonnonvoimat tuntui­vat
selittämättömiltä ja kauhistutta­vilta;
Vanhalla ajalla eivät kulttuuri
kansatkaan—inkat, kiinalaista kor-sikkalaiset
ja roomalaiset — pys­tyneet
selittämään salaman olemus­ta,
vaan pitivät sitä jumalien vihan
ilmauksena.
Ensimmäisenä alkoi tätä luonnon­voimaa
tutkia kokeellisesti ranska­lainen
Romas 1700-luvulla. Eräänä
päivänä kovalla ukonilmalla hän
lähti ulos laahaten mukanaan suur­ta
paperileijaa. Monet ihmiset seu­rasivat
häntä nähdäkseen, mitä
tuolla hassulla mihellä oli mieles­sään.
Kaupungin ulkopuolella hän
päästi leijansa ilmaan, ja kiinnitti
nuoran maassa • olevaan paaluun.
Nuoraa pitkin kulki leijaan ohut ku­parilanka,
jonka: loppupää oli kiin-merkitsisikään
"rajoitettu" sota; t i ­heään
asutussa Länsi-Euroopassa!
Kaikki puheet ydinaseiden käyttä;
misestä vain vastustajan scttilaallislk
voimia vastaan on .Euroopan oloissa
ilmeinen järjettömyys ja harkittu
valhe^ joka on kätketty Robert Mc-
Namaran. esittämääti .va^etieteelli-vseen
"vastavoimien" strategiseen
ohjelmaan. Tämän ohjelman ytime­nä
on kaupunkien jättämipen syr­jään
ydiniskujen kohteina. Saman­laista
petosta Euroopan olosuhteissa
on teoria vain ns. " t a k t i l l i s t e n " y-dinaseiden
käyttämisestä; '
Eräs nopean reagoinnin strategi­an
luojista, kenraali Taylor USA:n
esikuntapäälliköiden yhdistetyn
ryhmän puheenjohtaja, kirjoitti jo
vuonna 1960:
"Massakoston ydinvoimat muodos­tuvat
kilveksi, jolla ehkäistään vir
holli.sen ydinhyökkäyksen uhka, ja
rajoitetun sodan voimat muuttuvat
liikkuvaksi miekaksi, jolla me tor­jumme
iskuja, suoritamme vastais­kuja
ja tuhoamme vastustajan".
: Tämä oli jossakin mielessä uusi
ajatus. Aikaisemmin Atlantinliiton
strategit puhuessaan "kilven ja mie­kan"
ohjelmasta tarkoittivat "kilvel-lä"
NATOn maa-armeijoita j a tak­tillisia
ilmavoimia j a 'miekalla" pää-asia.
ssa USA:n strategisia ilmavoi­mia..,.
Rajoitetun sodan voimilla, joista
Taylor puhuu, on ymmärrettävä N-ATOn
n.s. ' tavallisia" sotajoukkoja
Yhdysvaltojen nopean Jreagoinnir
strategia on NATO-laisesM muodOs^
saan ilmaistu ns. "eteentyönnetyn
aseman" strategisena ohjelmana.
(Jatkuu)
nitetty paaluun silkkilangalla. Sii­hen
kohtaan, missä kuparilanka lop­pui,
hän pani roikkumaan metalli-eriön.
Toista lasivarrella varustet­tua
lieriätä.^^n p i t i kädessään, ^'Q^-
jastaläärevfä 'kuparilanka varautui
ilmassa olevalla sähköllä, ja kun
Ronias f gi ^fcödessään olevan l i ^ i ^
•toisen lähblTe, kimposi niiden välil­lä
kipinä. Lasinen kädensija esti
sähköä puirkautumasta Romasin' Icä-sivarteen;
•
1. Uköiiilma lähestyi ja Romäs
pyysi katselijoita vetäytymään syr­jään.
Äkkiä kuului valtava jyrähldys.
Häikäisövä' valo ympäröi kuparilan-"
gasta roikkuvan lieriön j a salama
iski sitä siioraän maahan tehden'Sii­hen
suureiijtaopan. Romas meni nu­rin
ja kauhistuneet katselijat TiHili-vat
hänen Kuolleen, mutta hän nou­si
ylös Jä":hynlyili. Hän o l i saaiiut
salaman, ohjatuksi lankaa myöten.
Romasin ' keksintöä kehitti sitten
eteenpäin amerikkalainen Benjäniin
Franklin, 'ja hänestä tuli ukkösen-johdatlimeä'
varsinainen keksijä.
Keksintö''on1dn tärkeä. Se on Sääs­tänyt
meidät' monelta levottomalta
hetkeltä ja' vaaralliselta tulipalolta.
2. Uukktisenjohdatin on rakennuk­sen
katolle pystytetty pitkä, terävä
metallitanko; josta kulkea i eristetty
johto maahan. Salama lyö-aina kor­keisiin
paikkoihin. Metallitanko ve­tää
salaman puoleensa j a 'johdattaa
sen sitteij'hiaahan. .
3. Koska'Palama iskee korkeisiin
paikkoihin',' ei likonilmalla pidä k i i ­vetä
millekään korkealla kalliolle
tai asettua; puun alle. Sillä silloin
on aina vaara tarjona.
Kylpyammeessa kylpeminen oh
myös vaarallista, varsinkin jos ikku­na
on auki. Myös sähkölaitteiden
käyttöä on syytä varoa. On p a r a ta
katkaista virta pahimman rajuilman,
ajaksi. .••-•'•••>
5. Kyyhöttäminen piikki- tai rafu-talanka-
aidän vierellä ei ole ukkosel­la
terveellistä. Jos raju ukonilma
yllättää avoiihella paikalla, on - pa^
rasta mennä-pkäitkseen sgoo
rasta mennä pitkäkseen johonkin
ojaan, missä ei ole rautalanka^itaa
lähellä. Juokseminen ei mypskään
ole hyväksi. •
6. Varsin hyvään turvaan pääsoe,
jos ukonilmalla menee auton sisälle.
Ajokin kuniit>yörät eristävät sen
maasta ja istävät salaman tätä tietä
purkautumista' maahan. Kumisaap­paiden
käyttämistä ukonilmalla voi
suositella samasta syystä.
Tilatltaa Vapaus!
PÄIVÄN PAKINA
MUSTAN MIEHEN ASEMA
Uöka päivä voimme lukea sano­malehdistä
tai kuulla radiosta ja
televisiosta, uutisia jotka koskevat
neekerien taistelua USA:sa. Olem­me
täällä Canadassa suhtcclliHcsti
lähellä näihin polttopisteisiin jossa
Yhdysvaltain neekeriväestö taiste­lee
etujensa puolesta. Mutta, entä.s
Suomessa, kaukana meren loi.sclla
puolella? Tämän lisäksi, jos muis­tatte,
USA:n entinen suurlähettiläs
Suomessa oli neekeri. Minkälaisia
käsitteitä on suomalaisilla USA:n
neekeriväestön tilanteesta. Että
heille on hyviä selostuksia tästä,
ainakin kaikin laajemmin levcävän
työväen lehdissä, Kansan Uutiset,
näemme seuraavasta kirjoitukses­ta.
Sitä kannattaa lukea, vaikka
asumme paljon lähemmällä kuin
kirjoituksen kirjoittaja;
Harlem, Rochester, Jersey
City . . .
USA:n neekereiden mielenosoi­tukset
ovat nyt siirtyneet etelästä
pohjoiseen. Musta aalto ei enää
vyöry etelävaltioissa, joissa neeke-reiltä
on evätty oikeus (ei paperil­la
mutta käytännössä) käydä vaa-.
liuurnilla, istua valkoisen miehen
vierellä kahvibaarin tiskin ääres­sä,
käydä samaa koulua kuin val-koineh
mies,, asua-samassa hotel­lissa,
lekotella samalla uimarannal­la,
lepuutella jalkojaan samalla
puistonpenkillä: Nyt pohjoisvalti­oissa,
maailman rikkaimmaksi kau­pungiksi
mainostetussa New York­issa,
paloruiskut syöksevät vettä
mustiin selkiin, vaatteita revitään
riekaleiksi, pistoolit paukkuvat, po-liisiputkat
täyttyvät, syyttäjät ah­keroivat,
mustat neekeripapit vala­vat
avonaisten hautojen äärellä
lohtua surevien omaisten sydämin.
Tämä siis tapahtuu pohjoisessa.
Miten paljon onkaan puhuttu
USA:ssa syvän etelän ja pohjoisen
välistetä erosta. Miten paljon ame­rikkalaiset
lehdet — ja muutkin!
— ovat kertoneet etelästä pohjoi­seen
liikkuvasta neekereiden siir­tolaisvirroista,
koska—- näin on
kerrottu—musta neekeri voi poh­joisesta
löytää sen, minkä valkoi­nen
mies häneltä etelässä on kiel­tänyt.
Miicn väärä ja virheellinen Uio
kuva onkaan.
Tosin musta mies ei pohjoisessa
koe kaikkea sitä, minkä hän kokee
etelässä. Pohjoisessa hän saattaa
-rekisteröityä ääncstäjäluetteloon,
hän saattaa — paljon vapaamieli­semmin
kuin etelässä — istujTval-koisen
miehen kanssa saman baa­ritiskin
ääressä; hän saattaa mcnnä-samoihin
puistoihin, elokuvateat­tereihin
ja huvittelupaikkoihin
kuin valkoinen mies.
Mutta on paljon sellaista, mikä
häneltä on kielletty pohjoisessa­kin.
Musta mies ei saa sielläkään
V - kuin joissakin poikkeustapauk­sissa
^ e d u s t a j a a n s a virallisiin
hallintoelimiin, hänen on mahdo­tonta
muuttaa valkoisen miehen
asuma-alueille, koska hänelle ei
sieltä asuntoa vuokrata ja siten
hänet pakottamalla pakotetaan
asumaan noekerislummeissa, Har-lemissa
ja Jersey Cityssä. Tämä on ,
ainoa selitys.neekerislummien syn- i
tyyn. Washington on U S A : n päd-kauppnki
j a siellä asuu enemmän
neekereitä kuin valkoisia, mutta
miten usein näkyy neekerien hah­mo
Washingtonista tulvivissa va­lokuvissa?
Kaikesta huolimatta
Washington on tähdennetysti val­koisen
miehen kaupunki. Pohjoi­sessakin
musta mies saa tehdä
vain kaikkein likaisinta, raskainta
ja huonoimmin palkattua työtä j a "
työttömyyden tullessa hän on en­simmäisenä
kilometritehtaalla.
Pohjoisessakin USA:n mustaip
miehen tasa-arvoisuus on pelkkä,
illuusio, harhakuva. Mutta kun
hänen asemansa pohjoisessa on
kuitenkin jonkin verran parempi
kuin etelässä, niin rotujen välinen
vastakohtaisuus tehostuu siten en­tisestään.
Kuilu näkyy selvemi-min.
J a siten pohjoisen mielen­osoitukset
ovat myös olleet pal­jon
rajumpia j a väkivaltaisempia
kuin etelässä. USA:n njusta etelä
on vieläkin alistunut, nöyrä j a pe­lokas,
pohjoinen ei ole. I Pohjoinen
on katkera, synkän vihainen ja rä­jähdysaltis.
' E i tietenkään ole milloinkaan
syytä ihailla väkivaltaa väkivallan
vuoksi, ci myöskään New Y o r k in
neekereiden heittelemiä tijli^iviä
ja bensiinipommeja. Niihin sisäl-t.
vy myös paljon Harlemlssa val­toimenaan:
versovaa rikollisuutta^
joka sekin on eräs sosiaalinen tu­los
valkoisen'miehen omaksumas­ta
asenteesta.-Mutta toisaalta poh»
joinen kiihkeys on nähtävä myöi
yhteiälciirtriäffisesta kulmasta: Ete-v
Iässä,, n^ekerifin 'liikehtiminen on
saanilt jbt^kitf aikaan — pohjoisesf
sa ei mitään. Tämä viittaa siihen,
että p^£^'^9as$,4^in tapauksessa.val-koinen
imies< o n valmis- tekemääi>
myönnytyksiä vain yhtä pitkällq
kuin pöhjbiä^^sa. Eikä se vieiroler
paljon. " E i k ^ se riitä. .
USA:n tiedotuskeskuksen nykyi^
nen johtaja, entinen Suomen siiur^
lähettiläs Car^ T. Rowan, joka itse;
on neekeri ja tiettävästi milloin--
kaan .USA:ssa korkeimpaan ase-!
maan kohonnut värillinen mies, onr
esittänyt .neekereille vetoomuksen
mielenosoitusten lopettamisesta^
koska Amerikan "omatunto on jo<
herännyt". Miten se näkyy Har-")
lemin neekereiden asemassa? Us-^
koisi Carl T. Rowanin tietävänr
että valif^is^n iniehen omatunto'on
kivestä ja että tiedotuspäällikön^
omantunnonkolkutus herättää ai-^
van toisenlaisia mietteitä kuin-on
arveltu. — NUOTTA.