Vapaus, July 31, 1924

              dbury. Ont
SIKSI: YKSI PUOLUJE! YKSI UNIQ! YESl IttNTAB^ YKSI PAJlMÄÄJtl!
Vain järjestyneenä jouldfiona
voi t}'öväenIuokka v o i t t a a !
Työväen vapaatus tapahtnn
vain sen i t s e n s ä kantta!
1924
ftjioista
läiitaaoM
I Gai^' — Seurauksena anka-
« r a käasaräjähdyksestä keUo 7.30
r-me periantai-iltana, on . viisitoista
I jvöläir^ hautaantunut täkäläiseen
C Frick Coal Corn omistamaan' peh-jncäT^
niilen kaivantoon.
Räjähdyksen ilmoitetaan tuhon­neen
?uui^n osan kaivantoa, täyt­täen
kävtävät ja ulospääsyaukot.
Paikallinen pelastajakoukkue, sekä
ijoko tältä alueelta kutsutut pelasta­ja:
yrittävät raivata tietä voimak-la'
311'hiiHkaasun täyttämiin käytä-
^ Varmuudella ei vielä tiedetä millä
kär-a'i^"ä räjähdys tapahtui _tai
kTiiuka monta näistä viidetsätoista
Jaivant-oon suletuista miehistä oli lä­hellä
tapaturmapaikkaa. Elleivät
mahdollisesti vielä eloon jääneet ole
kyenneet rakentamaan väliseiniä es--
tääksetn myrkkykaasuin levenemistä,
käsitetään voimakkaan myrkyn tap­pavan
heidät myöskin. . .
' rO-— ."'
[Kapinallisten kenraali
I vangrittu Braziliassa
Rio Janeiro. — Sotaviraston an­tamassa
viimeisessä- tiedoannossa so­dasta
kapinallisia vastaan, tiedote-tan
seuraavaa:
«Lojaaliset sotajoukot 'jalkavat
menestyksellistä taistellaan kapinal­lisia
vastaan. He ovat murtaneet
kapinallisten vastarinnan kaikilla t a -
hoila ja kaapanneet useita kapinal-'
listen halussa olleita taloja.. He ovat
[ottaneet myöskin joukon ,vankeja.
|3I.m. kapinalisteU;, kenraali-Vileröy
I on otettu vangiksi, hänen matkus-
[taessaan höyrylaiva' Itapurassa n i -
|äiiellä Juan Silva Borges.'
18 piirih iiiilil^kkoa
koetetaan Sbvit-taa
Calgrary, Alta. — Työministeri
Murrockin ilmotetaan saappvan tän­ne
elokuun alassa sovittamaan Unit­ed
Mine Wotkers JSrjestöh ^ 8 p i i ­rin
hiilehkaivajien lakkoa, mikä on
on
Työläisten on julistetfavaleppymätön sota sotaa vastaan kaikkialla
SoUahrien kansainTaUoeB Uitto
kestänyt jotenkin muuttumattomana.«"» antanut seanui^n julistuksen;
huhtikuun "alusta lähtien. Työläis­ten
ja isännistön. välinen kokous,
missä tulee läsnä olemaan työminis­teri,
pide ttänee täällä elok. 8 p. ,
Lakkotilanteessa ei ole viime, viik­kojen
aikana tapaECunut huimatta­vaa
mutoate. Craig-k^vannoUa,
Drumhellerin piirissä, tekivät sopi­muksen
piirin virkailijat paikallisen
kaivoisyhtiön: johtajan kanssa, mirtta
sopimus ei tyydyttänyt työläisiä •^ja
niin varsinaiset työläiset kieltäytyi­vät
työskentelemästä olevan sopi­muksen
alaisena', kun saivat, tietää
millainen se on. Työläiset olisi pa­kotettu
kaivamaan -yli 10 tonnia
hiiltä päivässä .$7.50 päiväpalkalla,
kun sen sijaan jos heine olisi mak­settu
urakkamaksun perusteella $1.-
14 tonnilta, he olisivat olleet oi­keutettuja',
saamaan " 12 tonnista
$13.68.
;Lakkolaisteri .ja paikallisten työ­läisten
keskuudessa vallitsee suurta
tyytymättömyyttä U . M . "IV? jäi^jes-tön
pomoja vastaan^ j o t k a eivät ole
antaneet riittävästi aineellista apua
lakkolaisille. Paikallisesti on koottu
jonkin verranapue j a Nova Scotian
hiilenkaivajat, jotka itsekin ovat o l ­leet,
paljon taisteluissa ' j a 26 pii­rin
kassa- on /velassa, ovat" huomatf
tavasti ^viistäneet 18 piiri» hiilen-kaivajia,
jotka oyaf usein avustaneet
iTpvascotialaisiä toverejaan. '
. Edmontoriista ilmotetaan, että si­käläisen
. p i i r i n hrilenkaivajat; ovat
pyytäheet sovintolautakuntaa ratkai­semaan
palkkariidan. Entinen so­pimus
loppui kesäk. ^30 p. Työläi­set
eivät ole olleet lakossa. Sovin-tolautäkuntaah'
Oli jo valittu^ työläis­ten
ja isäniä^^|i^|tj;^ja*^^ ei
vielä lautakunnan puhisen johtajaa.
vastustavia
Toronto. — Kommunistipuolueen
[englanninkielisen osaston jäsenet
[Minnie Mendelson, Wm.^Keef, kau-;
Ipungin keskuskomitean Icirjuri J . T.
[Goudie j a <Worker»-Iehden" Iiikke«n-hioitaja
"VVm. Moriarty vangittiin v i i -
pne sunnuntai-iltana Albert j a Yonge
Katujen kulmassa pidetyssä katuko-
Ikouksessa. •• - •
Kokouksessa, joka oli erisimäiiien
Kommunistipuolueen toimesta sotä-
[yastaisella viikolla järjestettävistä
fci.ielenosotuskokouksista, oli Tsaapu-pnlia
noin 500—-600 henkeä j a ^ -
&u jina esiintyivät -Kommumstisen
&fuorisoliiton sihteeri Lesli« Morris
Ba Wm. Moriarty, yksi vangituista,
poveritar Mendelson ja tov. K e ef
Plivat vangittaessa fc€räämässä ko^
pehtia ja kuljetettiin heidät poliisiase-palle.
rPuoli tuntia myöhemmin kerä-tivat
toverit Goudie j a M o r i a r t y toi-^
|en kolehdin, joka tuotti viisitoista
Bollaria, ja poliisit..^ vangitsivat h^fei-
Pät juuri, kun he olivat katukäytä­vällä
laskemassa kolehtirahaa.
[^Kaikki neljä vankittua laskettiin
Pelkeinjj heti vapaalle jalalle, eikä
leJtä vastaan ole vielä nostettu mln-pänlaista
syytöstä, mutta poliisiase-
|aUa oli selitetty, « t t e i heidän t a r -
fitse sitä kauan odottaa.! '
I Kut€n tunnettua, vangittiin tääl-
I joku aika takaperin kaksi *Kommtj-l^
stipuolueen jäsentä, Murphy ja
Swi,ft sekä kaupungrin ammattineu-voston
puheenjohtaja Young ^koleh­din
iceräamisestä Labor Representa-tion
Political Associationin /toimesta
järjestetyssä katukokouks^ssa, mut­ta
Jutta. heitä vastaan' raukesf^tyh-jiäin.
, <)n vielä r..vaikea päättää voi­daanko
ny£\ vangitut toverit jonkun
rikoslain pykälän nojalla tuomita
sakkoihin tai vankeusrangaistuksiin.
Vangitsemisista huoNsfiatta tulevat
kommunistit, sötavastaisella viikolla
pitämään yhden kokouksen joka ilta
ja^ suuren mielenosotuskokouksen
Queens-puistossa ' l a u a n t a i n a elok.
2 p., alkaen kello 3 ip., j o t k a mah­dollisesti
.tulevatkin- muodostumaan
paljon onnistuneimmiksi kuin on v o i ­tu
odottaakaan./ . • >
Toverit, proletaarit! Elokuun .4
p. on kulunut kymmenen vuotta kan-salnmurban
alkamisesU. Neljä vuot­ta
sotaa ja kuusi vuotta sodan jäi-keisaikaa
on takanamme. Viela ei
ole lääkitty sodan iskemiä haavoja.
Vielä et ole suoriuduttu ^odan sen-ranksista^
Vahingoittuneita, silvot­tuja
ja sairaita on kymmenen mil-joonaa.^
r Neljätoista miljoonaa so­dan
jälkeen jättämiä, leskiä, orpoja
ja äitejä, jotka ovat menettäneet
huoltajansa ja ovat nyt alttiina nä-
Iälle ja kurjuudelle. Sota on ;uo-nut
kapitalistisiin rosvovaltioihin ko<
konaisia huoltokjrvyttomiiin 'armeijo-ja,
kokonaisia kodittomain pataljoo­nin,
tuj
ja kodittomain jonon mukana mars­sivat
kulkutaudit ja keuhkotauti, jo­ka
päivittäin niittää satoja ja tu­hansia.
- ^
# 3otauhrit, rintamataistelijat prole­taarit!
voimakka^npia <auden sodan synty-ia,
ja tämän suunnattoman silvot-Iniistekijoiti kuin ne jjotkä 1914 joh-ajen,
orpojen, liuoltokyvyttömäin tivat maailmamotaan.
Fai^i Delorme uudel-
: leen oikeuteen '
Rautateiden konepajo-ja^
iilettu
Montreal. — Canadian Pasific
^s?as konepajat sulettiin *
le viime
•rjantaina j a tulevat jälleen 4vat-
' ™ elokuun 4 päivä. Työn Ices.
äJjys koskee 3,000 miestä, jotka
tehneet 5 päiväjsiä I viiHcöja;-'
R. läntisten ratojen p a j a t sul-myöskin
tiistaina Ja älote-työt
jälleen 4 päivä «lokuota.
^ - N R. pajat Point gt. KJhartes*-
"a- lähellä M o i i t r e a l i i lopettivat
tyggjjgjj^jy^g. i a „ ^ t a i „^
;ot alotettanee jäneen-4 päivä elo-
^ 3'000 miestä j o u t u i toimet;
Jöi- Samoin on työt seisaxiteti
^- ^. fi.. pajoissa Sratfofdfaäa*
essa, Torontossa, O n t seSa
pohoassa j a S t Malossa, Qn^.
"attaen yhteensä 6,000 miestä.
, Montreal. — Adelard Oelormeri
asianajaja on sanonut: cTällä ker­taa
'Belormen jutussa ei'' aikomuk­semme
ole vedota hänen beikkomieli-syyteensä.
» Asianajaja antoi tämän
laukunnon sentähden kun vähää en­nen
tuli Criiebecista tiedotus että
Delorme mahdolliseisti lähetein
hoorujen hoitolaan, j a e i tullene
kolmatta kertaa kuulusteltavaksi ve-
Upuolensa Raoulin murhasta.
: «Tällä kertaa on todellinen aiko-
^muksemme alottaa kohnas jutun
kuulustelu syyskuussa sanoi asian­ajaja.
-
Nykyään istuu Adelard Delorme
Bordrauxin vankilassa kuluttaen
päivänsä lukemisella j a chartaudel-la.>
^ !
. o
Pääoma P3^kii kasaan­tumaan
.^;Ottawa. —r O n ^ selvinnyt' että te-rästrnsti.
kärkkyy British iVmerica
Nickel Ciorporstionin var^^opesää
joka^ omistaa Sudbnryn l ä h e i ^ d e s^
olevan kaivannon j a snlimolaitokset"
Viimeaikaiset v keksinnöt tiekevät tä­män
>täii>een vaatimaksi, sillä n i ^
litezäksenr:y.m.^^ senlaatuisten metaf-lien:
valmistaminen -etfeHyttSä :että
terSstzustilla ä l l ä ä n olisi nil&eH;
varastoja. / Eiköhän k^y n i i n että
jBuurempi ni^e-pienemmän.'
M I K S r NÄMÄ SUUNNATTOMAT
y U R l T ,
Oletteko antaneet ne vapautuak-senne
orjuutuksesta ja sorrosta?
Oletteko antanieet ne ihanteenne ja
piiämääränne puoletta? Oletteko an­taneet
ne Inodaksisniie ihmiskunnalle
maailmanrauhan? Kaikkia vielä!
Olette kaiitaneet uhrinne kapitalis­tisten
herrainne hyväksi. Nämä ovat
vauraituneet sodaa aikana, ovat
koonneet kapitaalia sodan jälkeMai-kana
ja saalistaneet miljoonia Ruh-rin
valtauksella. Ja onko teistä,
yhteiskunnan uhreista, jotka olette
rauhan aikana raataneet heille rik­kauksia
ja sodassa vuodattaneet bei-däp
vuokseen vertanno, on&o teistä
pidetty edes sen vertaa, huolta, et­tei
teidän tarvitse : nähdä nälkää?
Tässäkin kohdassa on teilTe valehdel­tu,
on te^ta petkutettu. Tunnette
kansainvälisen valheen isänmaiden
kiitollisuudesta. Kapitalistisilla her­roillanne
on vain yksi huoneentau­lut
Saalistaa voittoa, keskittää ka­pitaalia.
Kuten he rauhan aikana
kiskoiyit yliarvoa ^työvoimastanne,
ovat he sodankin aikana lyöneet
kultaa mtljoonain asetakkisten pro­letaarien
verestä'ja näiden omais-ten
kyyneleistä. Ja "nyt odottaa tei­tä
tehostettu nyljentä.; -£1 ainoas­taan
niiltä rintamasotilailta^ 'jotka
palasivat 'terveinä .kotiinsa, ole riis­tetty''
8-tunnin''työaikaa, vaan on
myös silvottujen,' kädettomäin taik­ka
jalattomiun uurastettava 10—12
tu)itia kapitalististen herrainne teh-
.taissa.' :,,
NÄLKÄKORKO JA TEHOSTETTU
RIISTO O N PALKKA HURME-TYÖSTÄ
\- •.
taistelukentällä. Tämän lisäksi tulee
vielä eläkkeiden rosvous. Työläi­sin,,
jotka ovat men^täneet alaraa­jansa,
oli Saksassa v. 1914 727 mar­kan
«unrinnen vnosieläke; tästä on
jäljellä enää 84 markkaa; täten on
heiltä rosvottu , ^ 4 markkaa. Vaik­ka
uhrit ovat kerrjjn rintamalla, ve-rellään
ja terveydellään suorittaneet
eläkkeensä, riistetään se nyt heiltil
soUkorvausten lyhentämiseksi.. Ras­kaan
teollisuuden ja muiden suur­kapitalistien
edustajat vaativat so^a-kuormituksen
vierittämistä fauolto-kyvyttömäin
ja' työtätekeväin har­teille.^
Isaton orpo saa Saksassa 57
pfennigiä päivässä, \.täysin varaton
sotaäiti, joka kaatuneessa pojassaan
on /menettänyt ainoan hdbltajansa,
saa tyytyä 70 pfennigin päiväeläk-joista
voitaisiin saada «slmericjkejä
muistakin maista käheytyy
MAAILMANSODAN ' UHRIEN KO
KO RAJATON HÄTÄ J A -
KURJUUS *
Mutta eUikkeea rosvoamisen ja
tehostetun riiston lisäksi on .edessä
vielä nusiea sotien uhka. Porvaril­liset
<kvja!lijat ja^yaltiomtehet, jotka
rielä joku aika' sitten viikuuttivat,
että maailmansota olisi viimeinen
laat^an, ovat mykistyneet. Lloyd
Georgen, Nitten Keyneksen y.m. on
myönnettävä, etta nykyisissä talo«.
dellisissa maailman konjunktuureissa
ja imperialististen suurvaltain kan­sainvälisessä
asemassa piilee vieläkin
Saksassa hommataan
juutalaisten karkot­tamista
Aseissaolevain sotilasten lukumää.
rä on nyt suurempi; kuiä, 1914, va-rustukset
j>vat suunAattomaä-paljon
suuremmat kuin kymmenen vuotta
sitten. Englij^ntilainen kenraali Mor.
ris laskee, että Saksan, Itävallan,
Unkarin ja Bulgarian on rajoitetta­va
sotavoimansa y69<0,000 mieheen;
sitä vastoin ovat muiit Europan^ val­lat
lisänneet sotavoimiaan noin ' 1,-
400,000 'miehellä^ xainkS lisäksi tu­lee
varustukset, joiden rinnalla v.
1914 sotakojeet kalpenevat. «Rau­haarakastava
» Englanti lujittaa lai-vMtoaan
rakennnttainaHa risteilijöi­tä
ja hävittäjiä ^ekä' hjrväksyn^llä
uuteen menosäani^Son 2 miljoonaa
puntaa kahdekutn uuden ilmalaivas-ton
rakennuttamiseksi.
Ranskalla bli viime vuoden alussa
832,000 miehen suuruinen armeij«.
Ilmasodan varalta o^ psStetty kun­nostaa
132 tai|teIu|Äiv«isioa. (Ima-laivastojen
miehistöön lukeutuu rau­han
aikana ,30,000mutta sodassa
3Ö0,00tf~mie8tä. Tämän lisäksi tu-lee;:
vielä • ' ' • ' ' . .
SUUNNATON ^TAK]EMlAl»W;KE.
."Yksistään Ranskassa' on muodos<
tettu sotainsinööreistä j a kemisteis­tä
sotilaallinen ryhmä, jox^ca- yksin­omaisena
tehtävänä OkJ^ uusien so-dankäymiskeinojen
kjeks i m i n e n^
Ranskalaiset imperialistit uneksivat
pommeista, joilla voitatsiiiT'' muuta­missa
hetkissä tuhota Berliini taikka
Lontoo. •
KonfUktiaiheet karttuvat, impenä-listiset
suunnitelmat; kimmahtelevat
yhä kärjistyneemmin toisiaan vas­taan,
sota voi milloin tahansa puh­jeta
Ranskan ja Englannin välillä
herruudetta Europan ^ mantereella,
mihin varsixdun Ranskan kuuluisat
metallinylkyrit pyrkivät, taikka
Amerikan ja Jaapanin välillS, «tur­han
Tyynen meren kysymyksen joh­dosta,
taikka Ranskan ja Italian,
Jugoslarian ja Bulgarian, Rumaaian
ja Unkarin, Puolan ja Liettuan vä­lillä
j.n.e. Mika ^tahansa epasopv
riittää sytyttämään räjähdysaineen
jossakin kansainvälisen politiikan
solmukohdassa, olipa tarnä^ sitten
Tangarissa taikka 'Singaporessa,
Rubrilla, ' Banatissa Uifcka. Filippii­neillä,
j a sytyttäm&an koko maail­man.
: .
Ja jälleen, kutea kymmenen vuot­ta
sitten, on /!.
PROLETAAREILLA RA11CA1STA-VANA
KYSYMYS MITÄ TEHOA
uuden entistäkin kauheamman sodan
pubjetciss^ sodan, jota kapitalistis­ten
vakain kunmeenomainen varus*
tein edellyttää? ^
Proletaarit, maailmansodan tais­telijat
Saksassa! Lunlettefco te,.että
keeseen. .Näiden, lukujen taakse,Saksan kapiulistiset vallassaoUjat
seuraava^ rauhassa syrjästä yhteen­törmäyksen
sattuen esim. Ranskan
ja Englannin välillä? Moinen sota
olisi koko Enropan mannermaan yh­teentörmäyksen
hälyytys. JäHeen
kutsuttaisiin miljoonia miehiä asei­siin,
ja tämä huuto kaikuisi Saksas­sakin.
Ja ; jälleen tulisi'' tyotäteke-väin
enemmistö ratkaisemaan isän­maan
puolustuskysymyksen oman
maansa porvariston eduksi.
Muistelknahan maailmansodan puh­keamista!
Vielä heinäk. 30. pn:ä
protesteerasivat eri maiden työläiset
rsotaa vastaan, ja kuitenkin saattoi­vat
kapitalistiset herrat johtaa hei­dät
jo elokuussa rintamalle.
Onko elokuun 4 päivän häpeä uu­delleen
toistuva? Tulevatko eri mai­den
miljoonat työläiset jälleen vael*
tamaan joukkohautoihin? Tullaan­ko
jälleen valmistamaan miljoonia
sotavaivaisia? Jälleenkö kapitalis­tien
saaliinhimofi hyväksi? Jälleen,
kö tehostettin riiston ' ja orjuutuk­sen
puolesta?
ONKO PROLETARIAATIN JÄL-LEE
VUODATETTAVA VE­RENSÄ
JOUKKOITSE-MURHASSA?
• • • •
Sotauhrit, proletaarit! Nämä ky
symykset ovat teidän jokaisen.^ Tei
dän on vastattava niihin. Kymme
nen vuotta siitä päivästä, jolloin me
taipuisasti alistuimme s, nelivuotiseen
teurastukseen, jovat nämä;,kysymyk
set uudelleen historian päiväjärjes­tyksessä.-
y"
Sotauhrien ja entisten rintama'
taistelijain' internatsionaleh toimeen
panevsi keskuskomitea on kehoitta-nut
kaikkia osastöjaan pitämään hei­näk.
31 p:stä elokuun 4 päivään so
tavaistaisia mielenosoituksia. Näillä
mielenosoituksilla, joista joukkolesiin
tymisen ja kansainvälisten selosta/-
jain kautta on muodostuttava vai-
.taisia- kansainvälisiä mielipiteen iU
idaisuja,^~ei ole tarkoitu|ksentt > ko-hottaa.
huutoa:^- «Alas soi^!», kuten
poryarilUset pasifistit tekevät. Tie-dämme^'^
että sotia tulee syntyn|ään
kapitalistisilta vastakohtaisuuksista.
Niin kauan kuin ei nykyistä miljoo­nien
verellä värj/fttyä jäfjestelmää
ole poistettu, ei liioin sen kiertä-
.mätöntä seuralaista — sotaa voi­da
poistaa. Kapitalismi on sota.
Sii* . .. • ,^:„,
SOTA SODALLEI
• Tämä on meidän, sptavastaisten
mielenosoitustemme tunnus. , Tällä
huudolla: Sota sotaa vastakn! mie­limme
me lausua ilmi olevamme va­paat
harhaluulosta että voisimme es­tää
tulevan sodan.
Sota sotaa vastaan merkitsee meil­le
sellaisen vallankumouksellisen
järjestön muodostamista ja pytyttä-'
mistä, joka tekee mahdolliseksi yh-teistoiminnan
kaikkien sotaan osaa­ottavien
vallankumouksellisten kes­ken.
.
' Sota sotaa vastaan merkitsee meil­le,
että olemme tulevassa soijassa
valmiit ottamaan aseet vastaan —
ei kohottaaksemme niitä proletaari­sia
veljiämme vastasm • vaan käyt-liiaksemme
niitä kapitalistisia ros
Vojamme ja orjainpitäjiämme vas­taan.'-.
Sota sotaa vastaan mertcttsee meil­le
tulevaa maailmansodan käyttämis­tä
maailmanvallankumauluea hyväk­si,
proletariaatin vapauttamiseksi or
jundesta ja riistosta maailman<
rauhan saavuttamiseksi / kapitalismin
herruudesta vapautuneideii maail­man
kaikkien valtioid^t» välisen l i i ­ton
kautu.
Berliini. — Saksan valtiopäiville
tullaan esi^mään lakiehdotus juu­talaisten
karkottamisesta Saksasta.
Ludendorff-Hitler puolue on Baije­rin
valtiopäivillä jo esittänyt tätä
asiaa koskevan ehdotuksen, valmis­taakseen
maaperää liittovaltion par->
lamentille tehtävää ehdotusta var­ten.
Baijerin valUopäirät eivät voi
käsitellä tällaista ehdotusta nykyi­sen
perustuslain mukaan. Ehdotuk­sen
mukaan karkotuksen^ lisäksi kiel-letään
juutalaisten muuttamasta n i ­meään,
pitämästä valtion virkani ja
juutalaisten j a ulkomaalaisten kiel­letään
omistamasta maata Baijerissa.
Vieläpä elidotuksessa määrätään juu­talaisten
käyttämään erikoista pu-kua,*
mi88ä on merkki osottaen hei­dän
«uskontoaan». Saksan i natslo-nalistinen
puolue kannattaa tällaista
suhtautumista «juutalaisiin nähden.
'.—, : o •—• .
Aiikara taistelu käyn­nissä
Sao Paulon
y!mpärillä
Buenos Aires. — Kaikkien anka­rin
taistelu Brazilian kapinassa, jo­ka
alkoi' noin kolme viikkoa sitten,
oli käynnissä tämän viikon alussa
Sao Paulon ympärillä, erittäinkin
eteläpuolella, jossa litttohallituksen
joukot ovat olleet kaupungin ra-jain
sisällä joitakin päiviä.
Liittohallituksen-Joukkojen sano­taan
pommituksessa käyttiincen ras­kasta
tykistöä, j a kapmalli-sten teh-neeh
onnistuneita hyöfcKfiyksiä, aja­en
hallituksen joukot takasin jois­sakin
.paikoin.
Virallisia tietoja taistelun menosta
ei ole saapunut.
Huomattava osa siviiliväestöä on
poistunut kftupungistaj;'^utta u'^el-ta.
tuh8n8iA3pn \^äftn^^
avustamaan kapinalUaia,
Vakoinen.
loriDnvalta
Virossa
• t l •• • e .
•Rooma. — Kun Neuvosto-Venäjän
lähettiläs seurueineen palasi matkal
taan Albano järveltä, joka: on lähellä
Roolhaa, pysäyttivät paikalliset fas-cistit
heidän vaununsa Vsuuttuneina
siitä, että se oli varustettu punaisel
l a lipulla.
FascJBtit uhkailivat Neuvosto-dip­lomaatteja
ja repivät irti ^punaisen
lipun. . t
Eräs raitiotievaunun konduktööri,
joka näki tapauksen kiirehti lähim
mälle' wtila$parakill« ilmoittaen t a ­pauksesta
j a aiheutaen t fasclstien
vangitsemisen. Mies nai seuraavana
päivänä uhkauskirjeen, jossa sanot-tiin
että hän tulee ankarasti ran­gaistuksi
tekonsa johdosta.
Tallinna. — Täällä on alkanut ho­vioikeudessa
149 virolaisen kommu­nistin
kuulustelut. He ovat syyt- -
teessä valtiopetoksesta. 92 syyte­tyistä
on ollut pitkän aikaa vankilas-sa
odottamassa «oikeudenkäyntiä.»
Viron lahtaristo on ryhtynyt seuraa­maan
Suomen hetmovcljiensä esi­merkkiä,
luullen vankilatuomioilla
estävänsä kommunismin leviämistä.
• •— •—o :—^
J. P« Morgan matkusta­nut
Lontooseen
Ney York. — Lähtiessään Hörp­pään
höyrylaiva Minnewa8kalla, J .
P, Morgan antoi »elostulcscn, jossa
hän selitti suhteitaan Lontoossa
koolla olevaan liittolaisten konfe­renssin
nähden. Morgan kielsi, et­tei
hänen, matkallaain o?e mltäfln yh-teyttä
konfefen8aln''l^ns8a. Kuiten­kin
hän myönsi, että jos häntä «pyy­detään
» lausumaan mielipitoeniBa Jär­jestettävän
lainan suhteen, tulee
hän sen antamaan.' . , ;:
Kun häneltä tiedusteltiin tuleeko
hänen «lomansa» jatkumaan Buror
passa siihen asti kuin Saksan laina ,
ön järjestetty, pyrki' hän sivuutta­maan
vastauksen antamuen «ysy- ,
mykseen.
Mr. 'Morganin matkan Lontooseen
ymmärretään kuitenkin olevan k i i n ­teässä
yhteydessä liittolaisten konfe- '
renssin kanssfi, jossa bHnellä Jo on
Amerikan hallituksen jäsenten Hr '
saksi useita edustajia, kuten Thomas
W. Lamont ynnä muita.
Europan diplomaatit peittävät Ame>
rikan rahapösöjen kontrollia.
Lqntoo. .— Liittolaismaiden edus-tajatn
taholta katsellaan Morganin
saapumista Lontooseen suurella epäi­lyksellä
j a varsinkin Ranskan edusr .
tajat pelkäävät amerUcalalsten r a - ,
ham/cston suoraa diktatuuria konfe- /
renssin ylitse. Ranskan edustajat,
ollen suoranaiBcsti pääministeri Her­riotin
pul^emiehitl ovat niin peränanta
mattomammalla päällä kuin milloin­kaan
ennen, pitäen visusti k i i n n i .;
Versaillesin sopimuksen kohdista.
Amerikalaiset taasen selittävät.
Dawes!n suunnitelman olevan heille
niin tärkeän, ettei sitä' voida sivuut­taa
pankkiirien j a difAomaattlen^vä- ;
Ilsen kahnauksen takia.
Britannian edustajat yrittävät pef- •
Iata jonkinlaista Mvittclljan osaa'
amerik^alsten Tahamlcstcn j a Rans- :
kan ja fioigiän 'diplomaattien välillä.
Konferenssilla on tällii k^rtap k o j -
me tärkeää kysymystä fatkalslavi-naanj
ennen kuin se voi j a t k a a työ­tään.
Nämä ovat, ensiksi pankkil-rieii
ja konferenssin eksperttien mie-ppiteiden
sovittelu. Toinen on R u h -
rin rautateiden kontrollikysymys, Ja
kolmas Saksan edustus konferenssis­sa.
Olympialaiset painikil-pailut
Elonkorjuuseen tarvU
taan 40,000 miestä
P a r i i s i —^ Krelkkalais-roomalai-sessa
painissa - t u l i palldntojärjestys
seuraavanlaiseksi: Kärpässazraja:
1) Pntsepp, Viro^ 2). Alforä; Snond,;
3) Ikonen, Suomi. HÖyhensaija:
1) Anttila, Suomi, 2) Toivola,- Suor
mi, 3) Mafanbei^g, Ruotsi, Kei^tsar-ja:
1) Friman, Suomi, 2) Kereszies,
Unkari, 3) Vesterlund, S u o m i ' K e s ­kisarja
a ; 1) Vesterlund, Suomi, 2)
Lindfros, Suomi, 3) Steinberg, V i ­ro.
Keskisarja b: 1) Yestergren,
Ruotsi, 2 ) : Svensson, Ruotsi,' 3) Pel­linen,
Suomi. Badcassarja: Deglane>
R a n ^ 2) Bosehquisf, Suomi,' 3)
Bado 'Unkari
Montreal. — Elonkorjuu Manito-bassa
alotettanee elokuun 20 päivän
tieooilla, .Saskatchewani88a j a A l -
bertassa 25 päivän tienoilla. Sadon
korjaamiseen lasketaan tarvittavan
noin 40,000 miestä, - joista: puolet
uskotaan .saatavan länneltä j a toiset
puolet 20,000 miestä; tulee hankkia
idästä.
'Rautatieyhtiöt ejvät ole yielä. päät­täneet
: siitä, milloin elonkorjaajille
aletaan . myymään, alerinuspiletteja,
vaan tullaan siitä y k s s ^ k o b t l a an
myöten pettämään elok. 2 päivä
Wintrip^5sa,v pidettävässä kokouk­sessa."
300,000 henkeä Wienin
' mielenosotuksessa
TU^ieni — Äoko Wieni oli lilk-
'keellä sotavastaisen - mielenosoitus­ten
johdosta. Paraatiin lasketaan
ottaneen osaa 800,000 henkeä ^ j a
suunnaton ihmisjoukko seurasi juh­lakulkuetta
«yrjästä. ^
o ^
Suuri kultalöytö
Winnipäg. — Long Lake alueel­la-
Sanotaan löydetyn äär^tömän
l>aJJon rikkaita kullanpitolsia muo'
dostomia. Sanotaan että siellä on
trari Hollinger, '
Sadon toiveet aroilla
Wiinipeg, —- Aromaakunnlssa on
viime päivinä saatu. pienempiä sa-teenkuuroja,
yöt ovat olleet kylmät
Jä päivät lämpi^nät. Tällainen ilma
pn suotuisaa viljani kasvamiselle.
Viljaruoste ei voi levitä ellei sade
jatko sekä tavallista kovempi kuu
^ u s yöllä j a päivällä. Lännessä
on yleensä se mielipide vallalla että
viljan hinnat ovat nyt korkeimmil­laan,
vaikkakin Chicagon viljakei-nottelijain
arojen pohjoisosiin lähet­tämät
etulaiset välttävät," vcttä v i l ­jan
hinta tulee vielÄ huomattavasti
kohoamaan. •
Winnipegin markkinoita kontr^I-leöraavat
suurelta osalta chicagolÄi-
«et,.jotka luulottelevue että hUnsi-
Canadan/ viljasato tulee olemaan
kerrassaan mitätön, vaikkakin ar­vioiminen
tässä suhteessa on ybiä.
epävarmaa niin' puoleen kuin •toi­seenkin,
sillä ainoastaan seuraavat
viisitoista' päivää tulevat näyttämään
ratkaisun. Elonkorjuu tulee myö­hästymään
vähintään viisitoista päi­vää
tavallisesta ajasta.' ^
Kiinassa suuret tulvat
Peking.- EankkSjen sateitten
johdoMa aiheutuneet tulvat ovat bä-
,vitt3nee'^ suuria alueita vaatien - p a l ­jon
ibmirohreja ynnä saattaen noin
miljoona ihmistä kodittomiksi -
SUOMESTA
SUOJELIJAIN JUHLISSA RUOKO-LAHDELLA
HAR/OTELTU ELÄ'
VÄSJ4 MAALHN AMPUMISTA
Hiljattain vvletettiin Buokolahdel- •
a suojeluskuntajuhiia. Juhlayönä
kohosikin tunnelma siihen määrään^
että Juopuneiden kesken syntyi tap­pelu.
Jossa . suojeluskuntalaista J o ­hannes
amplsta ammuttiin rintaan
hengenvaaralliaesti. Ammuttu on
tuotu Viipurin lääninsairaalani, j a
on hänen toipumisestaan hyvin vä­hän
toiveita.
Verityöhön syyllisinä ön pidätetty
pari paikkakunnalla tunnettua tap-pclusankaria
B. V . Riikonen j a J .
Utriainen. .Tutkimukset jatkuvat.
VERISET HXAT RAUDUSSA
Toissa sunnuntaina pidettiin Rau­dun
Paakkllan talossa haat, joissa
puukot heiluiva"^ roimasrf. Tappeli­joista
ei ole. vielä onnistuttu saa­maan
tarkkaa selkoa, sillä heitä o li
siksi paljon. Erään silminnäkijän
kertomuksen mukaan oli heitä kaik­kiaan
viitisenkymmentä j a olivat he
panneet viälkoisen nauhan käteen*
Jotteivät vahingossa sipaisisi omaa
miestä. Paikalla kyllä o l i Jpku jär-jestyksenvalvoja,
mutta bäatft ei
laskettu ulos pihamaalle. — , . ^ a ri
päivää sen jälkeen kuoU ViipOnn
lääninsairaalassa tässä vtappelnssft
haavoitettu Y t j o Tonnikoipi - Yr-^
j ö Tomukoirpi : oU^ vasta 23^Taotias'
ja perheetön. •• -j ^
' "(1
...Sf?
•ii,
mm