Vapaus, July 31, 1924

              lottaa
• •irti
filauksia
TäUttäa
V APAUDEN KONTTORL
1 T k . $3.00,
1 vk. $2.00, %
Toivat o t tu tilanlrii» sennaville lebdille. TiUnksU
tiytyy tenntm raha rankaB«._\:
, :-;«.äric,t5ien Tiedottantoja, Helsinki, 3 kertaa viikossa.
^'•^ vk. $10.00. % v L $5.50. V . ,^ .
TyS^en Urheilulehti, Helsinki, kookauaijalkaisu.
Kaunokirjallinen viikkolehti, H d ^
, työväen kuvalehti, 2 kertaa kk., Helsinld. 1 vk.
Helsinki..! vk. $ 2 . 0 0 , ,% vk. ,$1.25. ' •
}J^.iiy Worker. Chicago, päivälehti, hinta $6.00. vk., $3.50
» • i^Rusi-a Pictori*!, Chicago, kuvite.ttu kuukausi julkaisu, hinta
• 1 2 00 vk:, ?i^oo % vk. •-: "-^ - V. •
F r i M T Labor Voice, Chicago,-2 k€?taa kuussa ilmestyvä, hinta
$1''5 vk.. 65c % vk. - '
« I knr Herald. Chicago, kuulotusijulkaisu, hinta $1.50.
^Wcrkcr Chicago, kuukausijulk^u,^^h^^^ Vlll Co"rade, Chiclgo. kuukausiiulkaisu,^hinte^ 50c vk.
^ liKVr^or Chicago, kuukausijulkaisu, Hnta $2.50 vk.
r u S l a i n e n i i a d c o l e h t i , Chic^^^^ $2.50 vk., $1.25
% vk.
Worker Toronto. yiikkolehti,,,hinta $2.00 ?1.00 % vk.
i allekirioithnnÄ S ^ n Ä r . Toronto, kuukausijulkaisu, hmta 50,_ vk. ^ .
o i «/ru ''^>^^^^t;M . . Päivälehti hinta $6.00 vk., $3.25 % vk. ja.$2.00 3 kk.
SI The D a m a w « ? " " ' " ; , S e S Ä $7.00 vk., $3:75 % vk. j a $2.25 3 kk.
> **"^'*ge,JH ToTer., p a n j e | n n ^^^^ ^ ja $2.25 3 kk.
l ' ' ' T a r ' Ssten viikkolehti hinta $2.00 vk.. $1.75 % vk.
Ä ^ X u s i t ^ n e n ^ ^ i J - ^ J ^ ^ ^ , ^ v l^
' alaisena, sovit-?
B on '
^us minkä savui
11 e, kasvuUismi.
[Olle savu on jon.
=anut on siitä il-tiölle
ja sovinto..^
m kuluessa sen
apahtunut Jos^
ääraämässä
titotuomari kieP
ärsitystä vähin-saatavana
tämä
4Y,
:ator)
»nt.
PaniI
Vapau» kertaa viikossa, hinta $4.00 vk., $2.25 % vk. $1.50 3 kk.
Aikakausjulkaisu. «Atlantic Month
ly> julkaisee artikkelin Yhdysvaltain
vaikutusvallan laajentumisesta Ete­lä-
j a Keski-A-merikassa. Siitä käy
selville, että kahdestakymmenestä
eteläisestä tasavallasta on kuusi n y -
k y i a n Yhdysvaltain militaristisen
kontrollin alaisena j a kahdeksan
niistä .on finanssiaalisesti t a i muuten
sidottu riippuvaiseksi tämän maan
vallitsevista. Ne kuusi maata, jois­sa
Yhdysvaltain sotavoimat hallitse­vat,
ovat Cuba, Haiti, Sando Do-mingo,
Panama, Nicaragua j a Hon-dui^
s. Ne maat, jotka taloudellises­ti
ovat Yhdysvaltain vasalliasemassa
ovat Salvador, 'Colombia, Equador,
Peru, Bolivia, Guatemala, Costa Rica
j a Meksiko. Edellisessä ryhmässä
on, kuten tunnettua varsinaisia Y h ­dysvaltain
alusmaita, jotka väkival­taisen
kaappauksen seurauksena yhä
ovat asemassa, jossa niitä täytyy
aseiden voimalla crauhallisena» p i ­tää.
Ja tätä ryhmitt^ää pyritään
lakkaamatta laajentamaan;
kelissä osotetaan kolme eri menet­telytapaa
Yhdysvaltain imperialis­min
vaikutusvallan laajentamiseksi
näissä maissa. Ensiksi ctätään kaik­k
i tilaisuudet lainojen sijoitukselle
j a luovutetaan -niitä samaan aikaan
kuin pyritään kuolettamaan europa-laisten
sijoittajien kiinnitykset ja
sitä tietä sidotaan maat pankkiirien
kontrolliin. Toiseksi <>tetaan isän-tävalta
latinalaisen Amerycan pie­nien
tasavaltojen väilisten suhteiden
järjestelyssä j a esiinn2rtään niiden
neuvotteluissa samansuiantaisena te­kijänä
kuin Kansainliitto £uro^assa<
•Ja kolmanneksi l ä h e t e i n sotalai­voja
taivuttamaan eri maiden sisäi­siä
selkkauksia j a komentelemaan
pikku valtojen politiikkaa täydelli­sesti.
Mainitun aikakausjulkaislm artik- keissä maissa.
Yhdysvaltain imperialismi käyttää
aseinaan- siis, diplomatiaa, dollarei­ta
j a kuulia, joilla se laajentaa vai­kutusvaltaansa
noissa pienissä, mut-
J t a - täkäläisille raharuhtinaille tär«
alistuksiin edistyksen-tiellä.
E i ole siis sattuma, vaan luonnon
välttämättömyys, että melkein kaik­ki
sivistysmuodot ovat syntyneet
lauhkeassa vyöhyöieessä tai sen ja
kuuman vyöhykkeen rajamalll«.'
Mutta ei ainoastaan ilmastovyö­hykkeillä,
vaan myöskin maaperällä
on suuri vaikutus ihmisen luontee­seen.
Lauhkean vyöhyldceen piirissä
esimerkiksi on erilaisia alueita, j o i l ­ta
toiset ovat rikkaampia j a hedel­mällisempiä
kuin toiset. Ainakin
tähänastinen kehitys on osoittanut,
että kulttuurikasvatukset ovat kalk­kein
suurimpia seuduilla, joissa
•luonto on pikemmin köyhä kuin ri­kas,
mutta jossa kohtuullisella työllä
I M I E S ja ASIANAJAJA'
lian Bank of Ccnuaneej
yläkerrassi.
Sudburjr. Oatarioi,
186 P. 0. DraverJtjl
• r • • •
G. iFoot
ALOVAKUUTUKStt
—ja-r. •
teimistövälKyM]
Nickel Range BMf.
936. Sndbntr.i
luokaa ja KakfU
.GIN LUNCH
Elgin St.. SnJboiT- ^
iätä C, P. R. sähköaM|
makonttoria.
ijuri samassa paibs».
Phone 1336.
- Job»
I Häkkänen tempaa j
löi sillä. Vlffio--^
taa rintaan, niintettaj
•asi heti. TapankBOij
riensi nuorempi veli,
Ijeänsä auttamgaa,
ralsi Häkkänen TOIT»
kollaan, niin että se
imon kohdalta p ä » ^
itio vaipui knoDeen.
reen. Verityön täiT
ikkäneii asuntoonsa,;
i ja aikoi psets
nassa pihassa asuv*
eU p t i Mti
onnistmkin 1
ivnstamana_»ada^
ätyksi. - "
26 vuotias ja f"
s. Murhaaja oh
ishin ja teon
riiioiA
HUI
Työntekijäin taistelu 8-tuntisen
opäivän puolesta on itsepä kapi-listipiireissä
saanut osakseen sekä
stustusta että kannatusta. Enem'
iän kuitenkin vastusta, jopa siinä
tassa, että viimeisinä vuosina on
öntekijäin ja pääomanomistajain
inen taistelu ankarasti keskitty-lyt
työpäiväkysymyksen ympärille^
taistelutilanne on vielä sikäli
[outkistunut, että paitsi työntekijäin
ja työnantajain taloudellisia etuja
mykseen on liittynyt my03'|ouk-
;ö kansainvälisiä poliittisia seikko-
Ija, jotka pohjimmaltaan kyUä juon-
Jtavat juurejisa työntekijän j a pää-lomanomistajain
taloudellisten etujen
Irjstiriitaisuudesta. Saksan suurika-
Ipitaljstit esim. ovat tehneet työpäi-ysymyksen
vahingonkorvaUspul-jman
yhteydessä tällaiseksi kansain-jväliseksi,
valtioiden väliseksi kysy-
Inykseksi, saaden siten erään osan
jtyöyäkeäkin ja sen johtajat puolel-lleen.
8-tunnin työpäivä on Saksassa
lenää vain paperilla, silia työpatväS
jcD miltei kaikilla aloilla työläisten
[vastarinnasta huolimatta pitennetty.
I Muiden maiden kapitalistit pyrki-
[vät seuraamaan Saksan, esimerkkiä.
Sitä mielenkiintoisemmaksi tulee
I Ranskan työministerin Just Go-
Idardin lausunto, jonka tämä itansj
jkan hallituksen edustajana antoi^Ge-laeven
kansainvälisessä työkonferens-lässa.
työpäiväkysymyksestä. Lyhy-jestä
sähkösanomatiedosta päättäen
on Godard selittänyt,^ että 8-tunnin
työpäivä on antanut hyviä tuloksia.
[ Vuodesta 1919 on työläispuutarho-jen
lukumäärä kasvanut 45 prosen­tilla,
alkoholin käyttö on huomatta­vasti
Supistunut. Mitä sitten tulee
työt uloksiin, on siellä missä yrittä­jät
ovat noudattaneet tarkoin lakia,
tuotanto lisääntynyt. 8-tunnin tyo^
päivä ei ole ehkäissyt Ranskan hä­vitettyjen
alueiden jälleenrakenta­mista.
Erään ranskalaisen sanoma­lehden
edustajalle on Godard selit­tänyt:
Me emme voi hyväksyä Sak­san
johtavien teoUisuusmiesten: tee­siä,
että vahingonkorvausten maksa­minen
on mahdollista vain, jos 8-
tunnin työpäivä poistetaan. Rans­ka
on muuten jälleenrakennustöissä
noudattanut 8-tunnin tyopäivälaia
määräyksiä, • Mikään kansakunta ei
saa luikertaa vapaaksi Washingtonin
kongressin päätöksistä.— Havasin
toimistolle on Godard vielä lisännyt,
että jos Saksa kumoo asetuksen työ­päivän
pitentämlsmahdollisuuksista,
tulee Ranskan haUitiis kehoittamaari
molempia kamareita lopullisesti r a -
trfioimaan 8-tunnin työpäiväsopi-muksen.
>
Saksan suurteollisuuden harjoit­tajat
ovat kinnatakseen "voittonsa
inahdoUisimman korkealle, häikäile-aattöraästi
vedonneet' siihen, että
'ahingonkorvaussummien maksami­seen
on mahdoUista vain pitentä-
»allä työpäivää. Se merkitsi Sak-
«an työläisille samaa kuin nääntyä
nälkään ja hikarasitukseen jälkiso-
^ssa, S.O. siinä pääomain välisessä
»loudellisessa taistelussa, mikä a i -
foi Versaillesin rauhansopimuksen
jälkeen. Ensinnä • tykkien mukana,
«tten pääomain voittohimon uhrina,
*"nä Saksan työväestön kohtalo."
Godard on ranskalainen ministeri,
työministeri Herriotin'. «vapaamieli-
•es» hallituksessa. T i e t ^ kapi-
^%tit, ennen kaikkea Saksan stin-tulevat
Godardin lausunnon
Jolidosta viittaamaan 'siihen, -että a a -
" ^ o n puhunut Bandcan, Saksan
*«ffisuuden kflpaiUjaa j a vihollisen
maan ministeri,' eikä hänen lausun­nolleen
ole sen vuoksi annettava mi*
tään arvoa. Se on; tietysti vain ve­ruke.
Saksan :ty51äiset ovat. vuosi­kausia
taistelleet työajan pitentä-mistä
vastaan. Kerta kerran peräs­tä
ovat - hie, käjrneet sitkeitä työtais^
teluja tämän vuoksi. Eikä saksa­laista
vojtane pitää^ cisänmaah» v i ­hollisena
j a ranskalai^ätävällisenä.
Sitä eivät edes Saksan kapitalistit
ole rohjenneet väittää. Muut»kuin
valtioUiset ^syyt övat siis pakoitta-neet
saksalaiset työläiset omaksu­maan
saman kaniian.-kuin äskenmai-nittu
ranskalainen ministeri. Niis­tä
syistä ovat kyllä teollisuuskapi-teeseen
i Q n jo vanhastaan yleisesti tun­nettu
asia,, että ympäröivä luonto
vaikuttaa suuresti ihmise^ ulkonai­seen
olemukseen. Suuri on ero esi­merkiksi
pohjoismaalaisen ja hotten­totin,
arabialaisen j a eskimon välil­lä.
-
^talistitkin selvillä: työläiset ovat
vuosikymmeniä dsittäiteet tarkoin
perusteltuja^ vaatimuksiaan 8-tunti­sen
työpäivän puolesta, ""vuosikym­meniä
taistelleet ja lopulta ^useim­missa
maissa saaneetkin: 8-tuntiseh
työpäivän, missä laeilla, missä käy­täntöön
vakiintuneilla sopimuksilla.
Nyt koskettelemamme lausunto
— siltä taholta tulleena — on mel­koinen
isku niitä, taantumuksellisia
voimia vastaan, mitkä tavalla tai toi­sella
työnantajain etujen, nimessä
tähtäävät työntekijäin rasittavan
työajan pitentämiseen j a työolojen
huonontamiseen. /
TYÖVÄEN URHEILU
Mutta luonto ei paina leimaansa
ainoastaan ihmisen ulkomuotoon,
vaan myöskin hänen sisäiseen hen­kiseen
elämäänsä ja luonteeseensa.
Niiniä voidaan ihmiskunnassa, erot­taa
useita selvästi toisistaan poikke­avia
luonnetyyppejä.
Oman erikoisen "luonnetyypin on
luonut kuumavyöhyke, jSe tuhlaile­va
^rikkaus, millä luonto siellä i h ­mislasta
hemmottelee, ei ole ensin­kään
' omiansa kehittymään hänen
toimintatarmoansa. Miksipä hän r u -
peäisi, rimpuilemaan ja työtä teke­mään
j k u n ^ J u o n t o antaa hänelle i l ­mankin
y l l i n kylim kaiknea mitä hfin
tarvitsee. Lisäksi yaikuttaa troopil­linen,
kuuma j a kostea ilma lamaut­tavasti.
Se tekee - ihmisen halutto­maksi
pienimpäänkin ponnistukseen.
'Sen ovat saaneet kokea europalaiset-kin,
jotka ovat päiväntasaajan seu­duille
joutuneet.
. Laiskuus j a huolettomuus ovatkin
tropiikin ihmisen silmiinpistävimpiä
ominaisuuksia. Huomisesta huoli-
. ,matta hän elää päivästä toiseen.
Hän no hetken lapsi, j a hetkelliset
kiihotukset määräävät hänen toimin­tansa
suunnan. Hänen intohimonsa
j a halunsa ovat äärimmäisen raju­j
a , mutta katoavat yhtä pian kuin
ovat syntyneetkin. Mitä syvimmäs­tä
surumielisyydestä voi kuuman
vyöhykkeen asukas siirtyä mitä h i l -
littömimpään hilpeyteen. On nähty
neekeriorjien laulavan ja tanssivan
mitä hurjimman riemun valtaamina
markkinatorilla, jossa he sattuvat
k u u l e m a a n / i l o i s t a soittoa, vaikka*
heidät on aivan äskettäin temmattu
pois kodeistansa ja tuotu tänne
myytäväksi. Täydellä syyllä onkin
Sudburylaiset voitettu
Viime sunnuntaina pidettyjen
Crieghton osastonkesäjuhlien yh­teydessä-
oli ohjelmassa myös -6-ot-telu,
> k a käsitti kuulantyönnön, ^_
keihäänheiton, kolmiloikkauksen, pi.­d
u u m a n vyöhykkeen ihmistä verrat-tuus-
j a korkeushypyn ynnä 100 m.
juoksun. Kilpailussa oli kolme
joukkuetta, nimittäin Creighon Y r i ­tys,
Beavec Laken Jehu j a Sudbu-r
y n Kisa, yhteensä 14 miestä.
Ottelu: o l i mielenkiintoinen senkin
takia että ensi kertaa kilpailtiin sei­väshypyssä.
"Kireänpuoleinen otte­l
u päättyi Yrityksen voittoon, jonka
joukkue sai 1149,37 pistettä, Kisan
saadessa 1125,66 j a Jehun 1069,72
pistettä. Sudburyn joukkueen tap­pioon
vaikutti i>aljon se että . he
olivat harjoitelleet hyppäämään' ke-väemmällä
seipäällä, kuin mitä k i l ­pailussa
käytettiin.
Mieskohtainen kilpailu päättyi
seuraaviin tuloksiin:- :
1. Eerola, Y r i t y s 406,03 pist
2. Vihuri, Kisa 386,95 pist.
3. Sula, K i s a ' 3 8 1 , 3 2 pist
- 4.\ Rautio, Yritys 379,89 pist- .
5i- Piispanen, Jehu 372,54 pist.
6. Mäkinen, Yritys 363,45 pist.
: Parhaat tulokset kussakin' lajis-sa^^
ölivat seuraavat: Kuulantyönnös­sä
Mäkinen . 10^98 m. keihäänheitos­sa
Vihuri 41 m. pituushypyssä S u ­l
a 5,90 m. kolmfloikassk Sula 11,67
m-, seiväshypyssä Rautio- 2,80 ja
100 m. Juoksussa Sula 12,5 sek.
Saavutetattiilolflset olivat melko
Iqrviä, siihen 'vähäiseen aurheiluhar-rastukseen
nähden, mikä tässä maas­sa
on 'yleensä vallalla s u o m a J a i^
Idn keskuudessa.' Jonkolla^harjoit-telemaan
ja< I d l i^
S i i f f i e i ole muuta kuin hyötyä ter­veyden-
voittamisessa ' j a ^ koirator-;
panhacnlstnksjen > vähenemisessä.
.. ' - ' Terä. .
t u lapseen. Se, mikä meistä näyttää
raakuudelta j a tunteettomuudelta,
johtuu nopeasta unohtamisen lahjas­ta
jä lapsellisesta itsekkäisyydestä,
joka Kakee vain hetkellistä muka­vuutta
eikä anna tulevaisuuden huol
ten-mieltänsä rasittaa, i^^}^^^ ^^^^i,,^ myrskyisellä" merellä,
elämään tdttuneena_ tropnkm. i h - ^^^^^^^ ^^^^ ^„ ^^^^^^
täessä voivat elinkysyisyytensä säi­lyttää
ainoastaan ne, jotka voivat
iloisin'a ja hilpeinä 4? lapsellisen
Herkkinä .antautua nauttimaan huo­lettomista
pikku ^ huvituksistansa ja
siten unohtaa luonnon säälimättö­män
koyuuden. vl^
Myöskin napaseudun asukkaan
paljon kehuttu sopuisuus j a ystävyys
on luonnon kasvatuksen tulos. Syn­kän
pimeyden j a hirvittävän pakka­sen
käsistä täytyy hänen paeta seu­raan.
Ja mitä. tjheämpi asutus hä­nen
majassansa on, sitä lämpimämpi
se myöskin on. Niinpä kertoo N a n -
sen. että han tapaisi kierrän eskimo-laismajan,
jokia, o l i noin 8 m. pikkä
j a 4 leveä j a jossa asui kahdeksan
perhettä yhteensä 38 henkeä. Nel­jän
jalan levyisessä nupjtassa nukkui
perheen isä kahden'vaimon ja seit­semän
• lapsensa klanssa. Siten täy­tyy
jokaisen. tyytyä mahdollisimman
pieneen tilaan eikä saa esiintyä l e ­veänä.
^Ciukkujä'kiire t ^ i s i sel­laisissa
oloissa elämän sietämättö­mäksi,
j a se joka joutnisi: ulosajetuk-si
tällaisesta majayhteiskunnasta
talven selkään olisi perikadon oma.
Luonteenomaista on napaseutulai-selle
myöskin avuliaisuus. Meidän
lappalaisemme ovat sangen vieraan­varaisia
jokaiselle, joka, vain ystä­vällisissä
aikeissa hänen • kotaansa
saapuu. J a Nansen sanoo, että grön­lantilaisen
ensfmäinen j a tärkein l a ­ki
on velvollisuus auttaa toista. To-veruustunne
menee usein niin pit­källe,
ettei metsästäjä saa ottaa pyy-dystämäänsä
eläinEä kokonaan itsel­lensä
. j a 4>erheellen8ä, , vaan tapa
vaatii', että osa siitä on jaettava ko­ko
siirtokunnan . kesken. • Monien
sukupolvien kokemus on - opettanut
napaseutulaisille, että ankara luonto
jättää usein parhaail j a kokenelm-mankin
metsästäjän ilman saalista
•ja että-silloin on ainoana-^turvana
lähimmäisten avuliaisuus.
Monet pintapuoHset arvostelijat
ovat soimanneet eskimoa hänen h y ­väntahtoisen
j a rauhallisen olemuk­sensa
vuoksi raukkamaiseksi. Mutta
he eivät silloin ajattele, kuinka pal­jon
kylmäverisyyttä; itsehallintaa j a
tarkkaavaisuutta, vaatii jättiläismäis­ten
mursujen j a valaiden pyydystä­minen
heikossa, helposti kaatuvassa
'niinen jaksa käsittää että työ j a s i l ­tä
johtuva kiire j a levottomuus ovat
ollenkaan tarpeellisia. Mutta tä­män
vuoksi hän onkin Jäänyt raa5:a-
'iaisen kehitysasteelle.
Yhtä »omintakeinen j a yhtä vähän
kulttuurivaikutuksille, altis ihmis­tyyppi
ön syntynyt kylmissä napa-teuduissa.
Kovassa olemassaolon enempää
taistelussa fon kylmän vyöhyk&eenf>;^J.^^ ^^^^^^^-^^^
ihmisen huomio suuntautunut koko­naan
elämisen ylläpitoon. Jokapäi­väisen
ravinnon - hankkiminen j a i t ­sensä
suojaaminen kylmältä kulut­taa
-kaikki hänen voimansa. Ilmasto
ön niin kolkko j a maaperä niin^vie-raanvaraton,
ettei ihmisraKka, jouda
ajattelemaan olosuhteittensa paran­tamista.
Sitten jää henki tyljäksi,
eikä henkisiin harrastuksiin riitä a i ­kaa
eikä mikään niihinkiihotakaan.
Näin ollen tuntuu omit-uiselta ja
melkeinpä uskomattomalta, kun näl*
tä napamaiden kansoja tutkineet
tiedemiehet selvittävät, etä ne ovat
yleensä hyväntahtoisia, iloisia ja
oloihinsa tyytyväisiä. Niinpä kuulu­vat
eskimot j a monet Pohjois-Aasl-paseudun
asukkaalle rohkeudei\, jo­k
a ei horju minkäänlaisissa vaarois­sa.
Mutta näistä muntamlsta fty-
-vistä luonteenominaisuuksistansa
huolimatta eivät napaseudun kansat
ole—^ kuten aikaisemmin jo mainit­t
i i n voineet kohota luonnonkan­san
tasoa korkeammalle; ' Ne eivät
kutn kuumankaan
myöhykkeen asukkaat,^, kyenneet luo­maan
kulttuuria.
• Paljoa edullisemmassa asemassa
"ovat tässä suhteessa lauhkean vyö­hykkeen
kansat. Lempeä luonto-
'äiti ei täällä hemmottele ihmistä
ylellisyydellä, mutta se ei myöskään
ole liian saita lahjojensa jaossa,
Vaan johtaa häntä kohoaman älynsä
j a uutteruutensa avuIU maan rik­kauksien
haltijaksi, Alitaisesti se
pakottaa ihmisen työhön, mutta el
sellaiseen työhön, joka rasittaisi hä-jien
voimiansa yelnmaäräisesti. Ja
kohtuullisesta työstät hän «aa koh-tuUiisen
paHdrion, miläli yhteiskun­taolot
sen sallivat Vuodenaikojen
säännöllinen vaihtelu i>Itääruumfln
an kansat mielellään laulavan ja,teÄreenä,' mutta on vieläkin tärke-tanssivan,
kertovan satuja j a t a r i - ämpf hengen voimien virkistäjänä,
noita. tutkija arvelee, että! kjihoitlajana. Ihminen ei vaivu mn-kenties
tuo hopea mielenlaatu ja fkavaan kuuman vyobyklceen uneksJ-elämänJcäsitys
on luonnollisen valin­han
kantta kehittynyt MonDDknlsien
sukupolvien aikana. Sillä jäätävän
kylmän talven ; ja Johdnttoman pit­kän,
pimeän ja henkeä ahdistavan
miseen.- Joka taholta uhkaavat vaa­rat
eivät myöskään tylsistä häntä
niinkuin napamaissa, yaan kylmän
j ä lämpimän vnod^iajan vaihtein
ahtaa hänelle voimia y h a nnsim pon-voi
saada riittävän toimeentulon.
Niinpä esim. maanviljelys ei ole kor­keammalla
kannalla Europan hedel-mällisimmissä
maissa^ Venäjällä, R u -
maniassa. Unkariassa, Vaan Tanskasr.
sa. EJtelä-Ruotsissa, Pohjois-Saksas-sa,
Hollannissa, Englannissa j.n.e.
J a näillä samoilla seuduilla ovat
myös muutkin taloudenalat samoin­kuin
henkinen kulttuuri kaikkein
parhaiten menestyneet Maaperä on
karuudellaan kouluuttanut täällä i h ­mistä
ahkeruuteen, kestävyyteen ja
yritteliäisyyteen. Hänen on täyty­nyt
tehdä työtä, jollei ole tahtonut
kuolla nälkään, mutta toiselta puo­len
on maa myös antanut hänelle
palkkion vaivoistaan. Näin on työ
muodostunut jatkuvan edistyxsen
kiihokkeeksi, huolimatta siitä, että
yhteiskuntaolot ovat näissäkin seu­duissa
jakaneet väestön työttömään
ylä- ja raskaan työn rasittamaan
alaluokkaan. Varsinainen työläinen
•ja pikku maanviljelijä ovat hekin
täällä saaneet sentään sen verran
lepoaikaa, etteivät heidän aivonsa
ole menettäneet ajattelukykyänsä.
"Lauhkean ilmaston siunaukset ovat
ulottuneet heihirikin asti. Aikojen
kuluessa ovat he näin kohonneet sK-le
kehitystasolle, jolla itsetietoisuus
herää. j a jolloin aletaan tietoisesti
ajatella omaa suhdetta luontoon ja
toisiin' ihmisiin; Tällöin valtaa Ih­misen
tiedonhalu, j a hän alkaa kä­sittää
yhteiskunnallisen asemansa.
Näin on . alkuperäisen elämisvaiston
lisäksi tullut tärkeitä uusia kehitys­tekijöitä
ja kansan askeleet sivistyk­sen
portaikolla käyvät pitkiksi j a t i -
heiksi. Nousu on nyt paljoa. nope­ampaa
kuin ennen.
Lauhkean vyöhykkeen parhaat Ja
rikkaimmat viljelysmaat ovat sensi­jaan
jääneet kehityksessä kovasti
takapajulle. Ne eivät öle pystyneet
herättämään asukkaissaan sellaista
eteienpäin pyrkimisen tarmoa kuin
vähemmän hedelmälliset maat. Tä­mä
ei kuitenkaan merkitse sitä. ettei
lauhk-eari vyöhykkieen varsinaisilla
viljamailla ole kehitysmahdollisuuk­sia.
Päinvastoin on luultavaa, että
juuri niissä tulee kehitys nopeasti
käymään, kun määrätty tletolsuusas-te
on. saavutettu. Siitähän tarjoa­vat
hyvän esimerkin Amerikan Y h ­dysvallat.
Mutta se vain näyttää ^ole­van
totta, että edistykselle välttii-mätömän
itsetietoisuuden saavutta­miseen
tarvitaan näissä maissa pal­joa
pitempi aika, kun ei työ elintar­peiden
hankkimiseksi tarjoa tar­peeksi
tilaisuutta ruumiin ja'hengen
varmain harjoittamiseen. Tai sit­ten
on niiden saatava uutta tarmo-akasta,
työhön tottunutta väestöä k e ­hittyneemmistä
maist:., kuten on
käynytkin esim. juuri Pohjois-Ame-rikan
preerioilla. • T.
Mehiläinen ja muura­hainen
kuolevat yk­sin
ollessaan ikä-vaan
Heidelbergin yHooiston hyöntels-
-tieteen professori Wilhelm Goetsh
on tehnyt mielenkiintoisen havain­non
mehiläisten j a muurahaisten elä­mässä.
On kyllä ennenkin tunnettu,
että nämä.elävät rakastavat seuraa
j a ' e t t ä niiden muodostamat yhteis­kunnat
ovat järjestyksen ja lain
yhteiskuntia, "mutta tähän asti ei ole
tiedetty, että ne kuolevat ikävään,
jollein niillä ole seuraa tai jos t u ­levat
suljetuksi yhteiskunnan ulko­puolelle.
Professori Goetsh on tut­kinut
näiden elämää monta vuotta
j a häii voi nyt varmuudella väittää,
että mehiläinen kuolee ikävään jo
viiden päivän sisällä huolimatta sil­tä,
kuinka paljon hunajaa olisi syö­tävänä
j a huolimatta siitäkin vaikka
ulkonaisesti olisi kuinka varustettu
kaikilla mukavuuksilla. Eristetty
muurahainen menettää myöskin ne^
t i työintonsa j a alkaa ikävöitä seu­raa
j a j o päivän tai kahden kulut­t
u a se jättää kaikki toimet j a val­mistautuu
ottaman kuolemaa vas­taan.
Niin voimallinen on siis näil­lä
hyönteisillä seurankaipuu, että ne
eivät VOT elää ilman sitä — tai te--
kemättä työtä oman yhteiskuntansa'
hyväksi kaltaistensa parvessa.
K A V A L L U K S E S T A .TUOMITTU
Hämeenkyrön välikäräjillä tuomit­tiin
postinhoitaja^ Ki V . Kärköncn,
Hämeenkyrön pitäjän Jnmehniemen
kylästä, jatkuvasta kavalluksesta 4
V. kttritushuonerangaistukseen sekä
väärästä kirjanpidosta aamoin 1 V.
j a 12 e r i kavalluksesta 3 vuodeksi;
Nämä tuomiot 0idi«tettynä laskct-tain
Kärkösen tuomioiden JrhteiB^
HYVIÄ KIRJOJA SAATAVANA VAPAUDEN
KIRJAKAUPASTA
paateen Saaaidria .................... — .................. ASQ
AmcrikdaiMa TrevieBiiikkeca Vararikko ............. .55
Brackea^ Eaclaaaiakiclca Opoiklrja ........... IJSO
ihauMa Herra. k i r j . HaU Caine, 2 osaa, «id. yhteensä $2J50
'^^oum^ IHixcins ••"••••••••••••••••••••..»..••••••...•••.•.»••.•••»..-
* ^ ^ J ^ ^ " ^ Ä i i i v i i c r 1*2K
KaaaahoidoB ejias. k i r j . .Murikka, nid
KaatakealoA k«rta«to, toim. Jotuni, aid. „ i.oo
• • „ 1.00
Krittiniufcoa AUraoeri 2.10
Kolmaaaea lateraatioaalea T«««t ja Siiaaöt M
KainiakerUiMB kirjaapidoa _^opas 75
Kloadjrkea kaaiacas. Jack London
Kadotoksea kaata. J a c t London I.QO
Lnmikeattiea tytär, Jack London 1.25
LtekeUO. ronuuini Suomea laolduuodaaU JJ5
•»otco 11*25
Laola tnlipaaai>e«U kakasta, kurj. J . Linnankoski, sid. - 2.50
Miiaa WaUia Ketttoldria- 2,00
Naortevaa Saaaklrja 3.00
MerUu... Jack London ,.50
Maailmaa rakeaae. E. Becher 1.75
Otavaa kaasakoulnkartasto 1.00
Oluasea Eaalaimiakielea OoDikirJa 2.00
PakkppaiU. Jack London 1.75
Peraaiuslaia Olemua 30
Perheen. YkulyUomaiiuudea ia Valtion Alkuperä 1.00
PuaaiaeA Vaara 25
SosialitUMB FiloBofiaa .Juuret , .40
S'*.??*.'J T*®?.**». Tulikoe , 55
Seikkailuja TibetU». kirj. Swen «edin, sid. 1.50
Salra. Up. i , k i r j . Ruotsalainen, sid 1.25
TarttuYuta •akupnoliUudeitta, kirj. Pirilä, nid. .50
TeoIIUnusuBioniimi Amerikatta .16
Tjrhjien Paildcojea Matkuttajat 1.00
Tiede ia Vallankumout * ' • "•• »60
Tjrovaen Laulukirja .45
Voimitteluohjelmia 1 V....... 1.00
Voimitteluohjelmia II 1.00.
VOI OSA JA AIBO ••••«•««•••«•••••««••••••••«•••••a •«••«••••• 2ai28
Vaimo jonka minulle annoit, Hall Calne, 2 osaa-, sid. y h t 2.50
Valkoinen profetU, kirj. Hall Caine, 2 osaa, sid. y h t 2.50
Ylöt helvetittä, k i r j . Konrad Lehtimäki, ai^. 1.75
Yleinen Historia, alennettu hinta 10.00
Biologian Peruskysymyksiä, sid. 1.25
Kannatta-fa Karjatalous, sid. , l.OO
Koditon, sid. 85
Daniela, eid. „ , 1.00
Enghsh for Foreigners, sid. 1.15
Amerikalaincn NuoriSotasavalta, nid. J.25
Kommunistinen Manifesti, sid. 1.00
Anarkismi, nid. .45
Geologian Perusteet »id. « 2.25
Anatole Francen kootu teokset $ 3.50
Hänen Englantilainen Rouvansa, sid. 1.75
Ili&St 8idt «•;•••••«••••*••«••(«••••••••«••«••«•»•'•«•••«••*«>«**•••••>••*••*•••«*•••••••••• ••»••*>••• 4«&0
Ikuinen Linna, sid. 1.60
Ihminen, sid. „. 1.75
Juurikasvien Viljelys, sid. .76
Aapinen, sid. •• • •• • .56
Kodin lääkärikirja, sid 7.00
Kymmenen sokeaa johtajaa, nid. .,, .70
Kodin lääkärikirja, sid. 5.50
Lemmenjuoma, sid 1.26-
Lasten kirja. sxd. ..•*•••*....••«•.....•..........•«•...•••.•..•.•«••....•.«..•...^*.«*........ 1.16
Marianela, sid. 1.00.
Mailman Vallankumoukset, sid. .55
Miksi puollan yhteiskunnallista vallankumousta, nid. .26
Natsaretin Kirveamies, sid. „.... 1.60
PeloponneesolaisBota, nid. • 1«85
Palvelusnaisen poika, sid. 1.76
Perustuslain olemus, nid. .80
Penikkatauti,. nid >•.•• .• •>.••• • •••• »60
Rakentaja Solness, nid 1.26
Ranskan Viimeinen Keisari, nid, A............ 2.40
Rakentajan Opas. sid. .76
Ranskan Kansalaissota, nid. f» .85
Sydänveri, sid. „..,„.„.....,.................................................. 1.25
Sosialidemokratia ja Sosialismi, nid. : .60
Sosialistisen filosofian juuret, nid, • .80
Sadan prosentin patriootti, sid. 1.00
Tähtien Kohtalot, sid. .86
Tähtitiede, sid. 1'60
Työmiehen talousoppia, nid. .60
Tiede ja työväenluokka, nid. ., .to
Työväen urheilulehden aidottuja vuosikertoja v. 1021-22-23 ........ 2.50
Työväenluokka maailmaa uudelleen rakentamassa, nid. .86
Terrorismi j a kommunismi, nid. t ~~^0
Uuden Ajan Filosofian Historia, sid. 8.00
Uusi lääketiede, sid. ; 2.00
Vanhanajan Kaupunki Valtio, sid 8.00
Voima ja aine. sid.' 2.J6
Äidinkielen Oppikirja, sid. .76
Waterraannin fountainkyniä erikoisen hyvä valikoima. Kynien hio»
nat ovat t2.75,>S4.S0. tS.OO ja 57.00. Kymmenkuntaa eri mallia. Lähete*
täiin postivapBasti kaikkialle Canedaan.
Kaikkia ylKolevia kirjoja sekii kynii on niin runsaasti etta el el«
pelkoa pikaisesta loppumisesta, joten voitte tilauksia lähettää surkeile»
matta.
Tov. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA, Box 60, Sudbury, Ont.
Järjestömme Kustannusliikkeitten yhtei­sesti
kustantamana on nyt ilmes­tynyt
markkinoille
U U S I R U N O K I R J A .
MURROSAJAN
LAULUJA
On aiaa valitettu kunnollisen, meikäläinen runokirjan pan*
tetta» eikS ilman syytii, silla todellakaan ei ole ollut mitaaa «in>
dempaa runokirjaa «aatavissa objelman- esittaJillemiDe, Inkuunot»
tamatta vanhempia Päiviön runoja. . Nyt on tällainen paate peis^
tettu, JulkaiMinalla tama "MURROSAJAN LAULUJA' V Joka kä­sittää
parhaiten tyoliismnoilijolden tnotteita; niinkuin Aka Pai-yiÖB,
Mikael Rutasen, Wm. Lahtisen ja Eemeli Rautiaisen sepit­tämät,
parhaiksi tonnnstatnt runot. ^ .
Päättäen siitä kysynnästä, mika tamanlaatnisellä rttnoUrjallf
on ollut jo vuosta, luulisimme tamanttutundea nyt löytävän tien-,
•a Jofcafsa» työlaisronoatta harrastavan luotiin. v „ - ,
ASIAMIEHET! Het» toime^ ja levltamaän tata kirjaa,
kaikkialla nyt kun se on uusi. ^
Sivaja 00 tassa kirjassa vahan yli 200 ja maksaa «0 jain
$1.25 stdottnna aistikkaisiin kassiin.
V A P A U S ,
Box 69, SUDBURY, ONT.
inääiäksi kuusi vuotta kuritushuo-, si sekä virkansa postfnhoitajans ai­netta
fteka 'määrättiin hän korvaar
maan vattioUe tekemänsä kavalluk­set
1B,261 malkana ja menettämään
'känss^islaottamukeensa 1 0 Tuodek-naiseksi.'
Härkönen joutuu vielä tätä
paitsi vastaamaan ensi elokuulla
Hämeenkyrön välikäräjillä. uusista
rikoksista. ' " , '