Vapaus, November 28, 1959

              \
mmm
Thursäays and Saturdays liy.Vapaus
: E^ibllshing Company .Ltd.. •atlOO-102
ESm St. W., Sudbury, Dnt.. Canada.
Sk-.,.
.'.Vj-V;--.'',-. •
i
i
1:::
« « * • •
'¥>•••
M-' v
l i - '
[Ti-"''
Bio*-
te;-
B-W,:'--.
kaildd'katkeamassa olleet^t
ikatsoeii,,
Yapaudeh:.
' tilaajamäärä oli'kampanjan alkaessa muutenkin hieman suu- ^
'rempi-kuin svastäavana'aikana edellisenä Suurkiitos
laisiattaehet-jarh^ lehden lukijat yleensä, jotka tähäft
'Sainälläkeirtaa-pyydämme lausua uudet tilaajat ja luki­jat
.teryetulieiksi lehtemme lukijakuntaan. itJusieni:lukijaih :
ijpukiössa oh luonnolla selläisiäkinihehkilöita, jotka ovat
tilanneet lehtemme "kokeilutarkoituksessa", vertailläkseen
sisätöihinkin muihin lehtiin — ja omiin vakäumuksiinsa. Me
tervehdimme lämpimästi tällaista avomiehstä vertailua ja
arvostelua. Me uskomme myös, että. pikkulehden; kjiikistä
vaikeuksista; huolimatta Vapaus kestää tällaisen vertailun
työväenlehtehä, kulttuuri- ja urheilutoiminhan ystävänä se­kä
koti- ja ulkomaisten uutisten välittäjänä. Ja mikäli uu­silla
Ctai vanhoilla) lukijoilla on valittamisen aihetta leh-tenune
sisällöstä yleensä tai joistakin sen kaniiäh0toista,
heitä p3rydetään avoimesti ilmaisemaan eriävän mielipiteen­sä
joko herikilökohtaisesti toimitukselle tai avoimesti lehden
palstoilla keskusteiutarkoituksessa. Mikäli uudet luijat (ja
•myös entiset) löytävät lehdestämme työväenliikettä raken­tavaa,
yleistä edistystä palvelevaa sekä hyödyllisiä tietoja
elämän eri aloilta, niiin näistä puolista asioista voitte kahvi-keskustelun
yhteydessä mainita ystävillenne ja tuttavillenne,
joille Vapautta ei) vielä tule.
' 'T^ levitystyö onkin todellisuudessa jatku­vaa,
jokapäiväistä toimintaa. Parhaimmatkin työväenlehdet
joutuvat porvarillisessa yhteiskunnassa uimaan vastavirtaa,
ja^ siitä johtuu, että työväenlehtien levittämiseksi on työs-kisnneltävä
herkeämättä, kuten työskennellään työväenliik­keen
eri järjestöjen ja haarojen rakentamiseksi. /
; .;rNyt joulun edellä onkin monta mainiota tilaisuutta edis­tää
myös Vapauden asiaa. Vapauden tilaus on epäilemättä
yksi kaikkein sopivin joululahja! Monet kansalaisemme ovat
Miime aikoina luopuneet hankalasta, kalliista ja epäkiitolli-
'sesta joulukorttien lähettämistavasta joko kokonaan tai-osit­tain
ja julkaisevat sen sijaan huomattavamman joulu- ja uu-denvuodentervehdyksensä
Vapaudessa. Se palvelee sekä
asianomaista itseään, että hänen ystäviään ja samalla myös
ixänen lehteään.
V?.p.auden vaMtuisten lukijain tapa on kirjoitella silloin
tällöin työnsä lomassa Vapauteen. Me toivomme, että uudet
lukijat omaksuvat altista pitäen tämän hyvän tavan. Tosiasi­assa
Vapaus tervehtii lämpimästi uusia kirjeenvaihtajia. Leh-deilämme
on erinomainen kirjeenvaihlajaverkostö. Vapauden
kirjeenvaihtajat ovat totuudenrak.kautensa ja periaatteelli-suutehsa
puolesta miehiä ja naisia, joiden tiedonantoihin voir.
daan aina luottaa ja joiden mielipideilmaisulle annetaan Suu­r
i ar\'o. toivomme, että tämä kirjeenvaihtOverkosto l i - .
sääntyisi ja voimistuisi.
' Tässä mielessä taivotamme siis Vapauden uudet tilaajat
ja liikijat tervetulleiksi lehtemme lukijakuntaan.
m
Is'.-
K;
ta
[i
% -
wm
mm
• i l
p i
p i i
p B Hi
Branoh.rOnt, täyttSä tiistaina, jou-lukuuai:
i pnä-71 vuotta.
vain'onnentoivotuksiin.
Professorien rauhan toii^
Alkuviikolla julkaistiin lehtemme uutisosastolla torpnto-laihen
tiedonanto, missä kerrottiin, että sikäläiseri yliopiston
professorit ovat kansleri Claude T.Bissellin johdolla aloitta-
^neet erittäin voimakkaan nimienkeräyskampanjan, jonka tar­koituksena
on painostaa liittohallitustanune aktiviseen toi­mintaan
ydinaseiden kieltämiseksi. Olemme vakuuttuneita
siitä, että tämä uutistieto antoi lämpimän hyväntunteen leh-tenune
lukijoille ja canadalaisille rauhanpuolustajille yleen­sä,
joilla saattoi siitä tulla mieleen englanninkielinen sanan­parsi,:
''mikään ei menesty niin hyvän kuin menestys'V Rau-
; hanpuolustajain Kike sai tästä Toronton yliopiston professo­rien
johdolla järjestetystä ydinasevastaisesta kampanjasta
: arvokkaan lisänv Näiden professorien ja heidän tukenaan
; olevien opiskelijain painostus tulee varmaan vaikuttaniaah
v^^^-: m yleensä ja erikoisesti
V ; :.Ganadan: • asennoitumiseen aseistariisumiskysymyksien rat­kaisussa
— ja siksi on sitä tervehdittävä mitä lämpimämmin.
Tämä torontolaisten professorien yksimielinen julkinen
esiintyminen ydinaseiden pannavaatimuksen puolesta ei
suinkaan j'ohdu mistään äkkinäisestä mielijohteesta tai pää­hänpistosta.
- flttä nämä oppmeet miehet ovat harkinneet
tätä kysymystä kauan ja perusteellisesti, se näkyy kahdesta
seikasta: Ensinnäkin siitä, että varsinainen järjestämistyö
"tämän himienkeräyskampanjan hyväksi aloitettiin professo-
. rien keskuudessa jo viime maaliskuussa, ja toiseksi tämän
: te ja
paljon puhuvassa sanamuodosta.-
• Kuten on uutisosastollamme kerrottu, ^ätä Toronton Y l i -
. opiston, professorien alullepanemaa kampanjaa ydinaseiden
pannaan julistamisen puolesta johtaa 14 professoria ja yhden
opiskelijan käsittävä komitear mikä edustaa yhdeksää tiede­kuntaa.
Näiden arvovaltaisten henkilöiden vetoomuksessa
sa^-iotaan: -j- ~^
"Me allekirjoittaneet Toronton yliopiston tiedekuntien
gäsenet pidämme velvollisuutenamme korostaa ydinsotavaa-
- rän jatkumista ja lisääntymistä. Sellainen^ sota aiheuttaisi
arvaamattoman suurta kärsimystä ja tuhoaisi nykyisen sivis­tyksen
perustan. Suurvallat osallistuvat nyt yarustelukilpai-luuii
vaikka tällaisen kilpailun todettuna tendenssinä ei ole
yhteenoton ehkäiseminen, vaan sen provosoiminen.
' "Vallan tasapainon ylläpitämiseksi itä ja länsi uhkaavat
toisiaan hetikohtaisella vastaiskulla lisäten siten pelättyä
vaaraan-vahingossa syttyvästä sodasta. Nämä vaarat ovat l i ­sääntyneet
ja samoin on tullut'lisää mahdollisuuksia tuhoi-
, sille toimenpiteille, toisten maiden yrittäessä saada itselleen
ydinaseita. . .
1,.;: 'Tämän vjioksi me keholtamme Canadan hallitusta'pai­nostamaan
maailman neuvostoja hyväksymään hetikohtaisen
ja pysyvän kiellon ydinaseiden kokeilun ja -tuotannon ehkäi-pv
' Semiseksi'ja.estämään tällaisten aseiden kulkeutumisen niille
\ ' \ irjaille,-.jo^^^^^ ei "vielä ple.- Me olemme vakuuttuneita
^ s^tä,'iettä kansainvälisen valvonnan suhteen vallitsevat 'Vai-
Pariisi. — Ranskan hallitus te­ki
ti^^ainatieifäyiac^
ole pieidnOä^an ; ^ a l k p ^^
pua kbyääksi sUuiinitteleiiii^taan
atomipomnUkokeesta,^ja lisäksi,
että R;anska on hyvin nyrpeissään
siitä liun YK yrittää saada nämä
kokeet estetyksi. ' *
Ranskalaiset viranomaiset eivät
halunneet puhua asiasta julkisesti,
mutta he eivät yrittäneetkään sala­ta
sitä, että Y K : n enemmistöpäätös
ydinasekokieita vastaan harmittaa
heitä. Tämä riyrpeys kohdistui suu­relta
osalta Canadaa j a Irlantia
vastaan.
Ranskan oikeistohallitukselle o li
erittäin katkera pala se-kun Cana­da
äänesti sitä vastaan Ranskaii
historiallisista siteistä huolimatta
ranskankieltä piuhuvaan Canadan
osaan.
Täällä kuultiin vihjeitä siitäkin,
että presidentti Charles de Gaulle
voi päättää, ettei hän vieraile Ca-nadassa
ensi vuona, j o l l o in hän me­nee
Viralliselle vierailulle Yhdys-valtoinin.
Ranskan hallituksen jäsenet us­kovat
myös, että Irlanninkin pää­töslauselma,
missä pyydetään Neu­vostoliittoa,
Yhdysvaltoja ja B r i ­tanniaa
pidättymään ydinasesalai­suuksien
antamisesta toislUiB mail­le,
kohdistuu Ranskaa vastaan.
keudet voidaan ratkaista, jos
on vilpitön halu päästä sopi­mukseen.
" M e uskomme, että näiden ra­joitettujenkin
tavoitteiden saa­vuttaminen
panisi esteen so-danvaaran
lisääntymiselle, ja
että se muodostaisi ensimmäi­sen
askeleen aseistariisumista
kohti, missä on meidän ainpa
toivomme pelastumisesta ydin-asekaudella."
• :
Pankamme merkille kolme
tärkeintä seikkaa ylläesitetystä
professorien lausunnosta: ^ ä -
mä oppineet asiantuntijat esit­tävät
harkittuna käsityskanta-haan,
että varustelukiipailu voi
viedä uuteen sotaan, ja että
ydinasesota voi tuhota koko
nykyisen sivistyksen perustan!
He osoittavat, että ihmiskun­nalla
ei ole mitään pelastumi­sen
mahdollisuutta sen parem­min
varustelukilvasta kuin
"pommisuoj istakaan", sillä " a i ­noa
toivomme pelastumisesta"
on se, että ydinaseet juliste­taan
pannaan!' Ja kolmannek­si
nämä asiantuntijat suositte-lelevat
yleisen mielipiteen pai­nostusta
lititohallitukseen niin,
että se vaatisi kansainvälisissä
neuvostoissa mielettömäa. va­rustelukilvan
1 o p et tamista,
ydinasekokeiden kieltämistä. j a
ydinaseiden pannaan julista­mista,
mikä heidän mielestään
olisi "ensimmäinen askel aseis­tariisumista
kohti."
Tämä 'kaikki: on tuttua teks­tiä
Vapauden lukijoille sillä
meidän lehtemme: on vastusta­nut
vuosikausia nykyistä va-rustelukilpailua
juuri näillä
samoilla, perusteilla. Meidän
lehtemme esitti näitä totuuk­sia
silloinkin kun tällaisten tor
siasiain;husumineni leimattiin
miltei "maanpetokseksi".
Mutta vaikka näissä profes­sorien
"perusteluissa" ei ole­kaan
mitään uutta tekstiärleh-:
temme lukijoille ja muille ak­tiivisille;/
rau
niin uutta ja tärkeätä on kui­tenkin;
se, että vaikutusvaltai­set
professorit, opiskelijat -ja
vieläpä-osa'varsinaisesta kapi-talistiluokastakinv
osallistuu jo
taisteluun ^mieletöntäivaruste-lukilpailua
vastaan, ja ydinasei-denapannaan
julistamisen puo­lesta.
Sen liitäisi innoittaman
ja rohkaiseman meitä tavalli­sia
kadun miehiä ja naisia en­tistä
tehokkaampaan toimin­taan
näiden samojen tavoittei-denvja-
täydellisen aseistariisu­misen-
hyväksi. - „ ,
,. /KuiMni&ä
osakseen Canadassa. Neuvostoliiton Ottawan lähetystö julkaisi "Soviet
'News 'Builetin'^ joikaisussMu 1^)^^ selostnlisen
itästaasiasta.v V Monet canadalaiset
tonontolainen aamulehti Gloge^andMaUtjoI^^
sen joko .kbkonaan'tai ainakin tärkeimmät osat siitä.
f^Me pnblMtaiä
liittolaisten insinöörin^ Pjotr Mihailovitsh:Bo^
maa, ajolla/tulisi olemaan valtava merkitys kokjo maapallon OxuMooVy
suhteille, f mukaan lukien Canadan, ilmastolle. Neuvostoliitossa körtMe-taan,-
että: insinööri Borisoviii" suunnitelma\ on vain erils öuKdölllsdas;
ilmastoky^ymyksen.ratkaisemiseksi; tärkeintä 'on, etti^pohjoisten^le-veyspilrien
tiedemiehet ^ryhtyvät yhteistyössä pohtimaan keinjaa,: jolla
laajat, mutteläh^ hyö^^
delmälUslksi ja asuttaviksi.
f POHJOISEN JÄÄMEREN
VAIKUTUS ;~
'Jotta voitaisiin ymmärtää Berin-
•gin salmen avainasema maapallon i l -
' masto-olosuhteisiin liähden, on syytä
ensimmäisenä tarkastella maapal
lon karttaa.
13 miljoonan neliökilometrin laa­j
u i n en Pohjoinen Jäämeri on erään­lainen
pohjoisen pallonpuoliskon
jääkaappi, josta jäiset merituulat
pääsevät puhaltamaan etelään. Juu­r
i Neuvostoliitossa tämä tunnetaan
kipeästi, sillä etelässä, lounaassa ja
kaakossa maata rajoittavat korkeat
vuoristot, miitta juuri pohjoinen
aiiie on aivan avoinna pohjoisnavan
tuulille j a tuiskuille. Tämän vuoksi
kokonaicta 47 prosenttia Neuvosto­l
i i t on pinta alasta oh ikuisen jään
aluetta, %:ssa Neuvostoliiton aluet­ta-
akohoavat pakkaset tammikuus­sa
40 asteeseen ja 15 prosenttia
maasta on asumatonta kuollulta
tundraa. Päättyään Neuvostoliiton
leveysasteille jään j a lumen peittä-vaikuttaisi
länmiutävästi ilmiastoöh.'
Sen lisäksi häviäisi jääkenttien
kutus auringon lämpöön. Jää ja
lumihan heijastavat 90 prösienttiä
auringon säteistä takaisin avaruu­teen.
Vesi sen sijaan pidSttSä au­ringon
lämpöä.
J;os kuvitellaan, ^tta Pohjoisna­van
jääkerrokset ovat sulaneet ve­deksi,
niin tämä vesi sSUyttilsi
lämpöä noin puolitoista kertaa'
enemmän kuin mitä luo se kivihii­li-,
öljy- ja kaasunOuiril, joka ny­kyisin
vuosittain tuotetaan koko
maailmassa.
74 KM:N PITUINEN PATO
Insinööri Borisovin suunnitelman
mukaan pato vpitaisiih rakentaa
Beringin salmen kapeimpaan koh­taan,
jossa Tshukotkän ja Alaskan
väliä on " v a i n " 74 kilometriä. Sal­men
syvyys on keskimäärin 50 met­riä.
Päidon rakentaminen rautabe-tonista
ei tietenkään näissäkään o-
, loissa piisi mikään pikkujuttua Suua-miltä
aavikoilta saapunut kuiva jaj nitei^än mukaan padon osat voitai
kylmä ilma kesällä kuumenee ja
imee maasta ja kasvillisuudGsta kai­ken
kosteuden. Pohjoinen jäämeri
on siis syypää myös Volgan varrelh,
Ka:pian meren rannoilla ja eräillä
muilla Neuvostoliiton alueilla usein
ilmenevään kuivuuteen.
Lisäksi insinööri Borlsov kiinit-tää
huomiota siihen, että kylmyys
vaatii huomattavia lisäkustannuksia
asuintaloja t?htaita ymä. rakennet-taes:
a. Hän arvioi, että kylm>7s
nielee kaikkiaan noin 10 pi"osenttia
Neuvostoliiton kaiki.sta pääomasijoi­tuksista
ja kun esim. nykyisen 7-
vuotissuunnitelman pääomasijoituit'
set ovat 1940 miljardia ruplaa, e i
ky:ymys ole mistään pikkusummis­ta.
. '•
Viimeisenä tekijänä insinööri Bo-risov
toteaa pakkasen liikenteelle
aiheuttamat lisäkustannukset scKä
polijoisten vesiteiden jäätymisen a:
heuttamat haitat.
Muissa maissa Pohjoinen Jää­meri
aiheuttaa suuria vahinkoja.'
Se aiheuttaa usein riisikadon Ja­panin
pphjoisoissa, jäädyttää K e l ­taisen
meren p;ohjoisosat, se on
luonut valtavat asumattomat tun^
dra-alueet Canadassa, se autioit­taa
Alaskan niemimaan, suurim­mat
USAn osavaltioista, se aiheut­taa
St. Lawrence-joen jäätymisen
j a äiten sulkee Yhdysvaltain suur­ten
järvien vesiliikenteen, vaikka
järvet Itse ovat jäättömiä.
G O L F V I R R A L L E T A A T T A VA
V A P A A T IE
Muuan neuvostoliittolainen ilma­tieteilijä
nimitti kerran lämpimiä
merivirtoja maapallon "lämpöjon-doikci".
Insinööri Borisovin suun­nitelma
perustuui siihen, että Poh­joiseen
Jäämereen johdetaan niin
voimakkaita lämpimiä merivirtoja,
että ne kykenevät sulattamaan sen
jääpeitteen. Pohjoisen Jäämeren
jäät eivät ole syntyneet sen vuoksi,
että itse merivesi olisi siellä taval-litta
kylmempää. "Syyllinen" e i Ole
meri, vaan siihen virtaavat suuret
joet. Ob, Jenisei; Lena, y.m. N i i d en
vesi on kevyempää kuin valtame­rien
suolainen vesi ja siksi se jää
pinnalle j a jäätyy siinä. Tämä jää­peite
estää alempien vesikerrosten
lämmön vaikutuksen ympäirillä, ole­vaan
ilmaan.
Tämän vuoksi on jääpeitteen
hävittäminen välttämätöntä j a sen
voi suorittaa mahtava lämmin ;
GA>lfvirta, joka suuntautuu Pohjoi­seen
: Jäämereen -Atlantilta, Mek­sikon
lahdesta j a Sargasson mc-
- reltä. Jos se pääsisi Pohjoiseen
Jäämereen vapaasti, se voisi'
piankin sulattaa pohjoisnavan
jäitä, mutta sen vaikutusta hen-kentävät
Labradorin j a Ita-Grön-lannin
kylmät merivirrat. Tämän '
vuoksi 'on Golfvirralle turvattava
vapaa tie pohjoiseen.
Eräs ratkaisu tässä on padon ja
pumppulaitoksen rakentaminen Be­ringin
salmeen. Se siirtäisi Pohjoi­sen
Jäämeren vettä Tyyneen valta­mereen
j i eristäisi kylmät merivirrat
ja estäisi niitä kohtaamasta Golf­virtaa,
j o k a päinvastoin) voimistuisi;
Ja niinpä varsin pian lämpimien ja
kylmien vesimassojen kamppailun
sijasta muodostuiisi yhtenäinen läm-min
virtaus pohjoisnapa alueen hal­ki
Tyynelle valtamerelle. Tämä suo-:
ra virtaus myös hävittäisi- jääpeit­teen.
Mutta ci vain lämmin merivirta
siin valmistaa Vladivostokissa tai
jossakin Amerikan rannikolla ja
kuljettaa vesiteitse salmen luo.
Sähkövoima saataisiin joko siirty­mällä
eitä esim. Bratskin vesivoiina-laitokselta
tai rakentamalla voima­laitoksia,
jotka toimisivat Alaskan
ja Tshukotkän luonnon rikkauksiea
kaasun, öljyn tai kivihiilen t u r v in
I Laskelmien mukaan padon raken­nuskustannukset
kohoaisivat 70
miljardiin ruplaan.
Insinööri Boris,ov toteaa, että
uudlsmaiden raivaukseen on. Neu­vostoliitossa
viime vuosien aikana
sijoitettu 31 miljardia ruplaa ja
rahat on jo saatu takaisin satotu­loksissa.
Beringin padon raken­taminen
avaisi viljelyksille val­tavasti
suurempia alueita kuin
Kazahstanin >'m. alueiden uudis-maat,
joten "sijoitus* 'olisi var­masti
kannattiavä.
USAn TIEDEMIESTEN
REAKTIO
Insinööri Borisovin suunnitelma
on herättänyt "suurta mlelenlfilntoa
Yhdysvalloissa, jossa useat lehdet
byat selostaneet sitä laajasti.
Anierikkalaiset tiedemiehet ovat
kuitenkin epäilleet sen vaikutusta
ja katsoneet ettei lämpötilan nousu
olisi kovin suuri napapiirin alueilla.
Monet huomattavat tiedemiehet k u i ­tenkin
korostavat, että suunnitel­maan
on tarkoin perehdyttävä. Näi­tä
ovat mm. USAn meteorologisen
laitoksen osastopäällikkö, Kansal­lisen
tiederahaston atmosfääritutki-musten
johtaja, USAn merimlnlste-riön
tieteellisten tutkimusten hallin­non
geosyyflsen osaston johtaja y.
m.
Lämpimästi puoltaa insinööri
järjestettäväksi tiedemiesten koky
uksen, jossa tätä rohkeata suunni­telmaa
tutkiUaisiin tdrkasti. -Edel-leNenf
hän ; ilmoitka.:^ tammilniussa
esittäyänsärkpngi^e^
pisi tiedemiesten konferenssista tä-män;
vs^^^
ehdottaa myös canadalalsten tie-äemiesten
kutsumista, kokoukseen.
'Neuvostoliittolaisella tahoUa ko-rotstetaan,
että kysymys ei Me ui-menonuan
inshiööri'; Borisovin
'rrauoni^^
'vaan nlmenomaäi tiedemiesten -
yhteisestä tolmlnuasta sellaisten
suunnitelmien laatimiseksi, jotJka
'pajtratitv^^ maap;sdlplr'
la nUkalM ;ja joiden - lakti-
; misi^Bt ^^ji totenttakiseea kan-
^«dnyäiisen tilanteen ianhoittami-ncp
Ja ;jäniiityluswn iieyeneminen
Vaiatiivai^^^
Sillä valheella oli
myös lyhyet jäljet
Havana. -^Roomalaiskatolinen
apulaispiispa, Havanri^ maakun­nan
api^linen hallitsij^, Most
Rev. Evdio Diaz sanoi keskiviik­kona,
että pääministeri Fidei
Castroni hallitus ei ole ottanut
haltuunsa Kuuban katolisien kir-kon
rahoja.
Han antoi tämän lausunnon
vastauksena Bostonin ariddpiispa
•Richard Cardinal Ciishingln vii-me
sunnuntJdseen Kuuban vastai­seen
syytökseen, että: "Castron
hallitus on takavarikoinut kirkon
rahat ja asiallisesti puhuen on
sulkenut seminaarat ja lähetys­töt
varojen puutteen perusteella.
Kuuban kirkko on nyt vaimen­nettu
kirkko."
Havannan piispa Diaz ämoi
Kuuban rooinalaiskatolisen kir­kon
korkeimman piapiston olevan
dtä mieltä, että Bostonin arkki­piispa
Cushing on "huonosti in­formoitu".
Joulukiire j a ' sen seurauksena
jbuiurouhka^^
ilman:muuta katcotaan liittyvän joif-l
u n valmisteluihin. Kiire' tuntuu
l^n^iisä^
lä^ eij^tason nousu 'tuormukanaan
aineellisesti yhä runsaampia; joulu-,
]a. SamaUa/maksamme
me viiosi^iyuodelta ? yhä; kalliimman
hinnan sekä'alneeilisessä että henki-seMäg5&
el^
jouluna-erikoisesti perheene^
n i i n Iqppöuri ajett^^
saa todeta odotetun joulun saapu­neen.
Tottahan on, että j o u lu aiheuttaa
paljoH^^lmääräistä työtä, jonka
suorlttammen vaatii työntahdin k i ­ristämistä
äärimmilleen, koskapa
vuorokauden tuntimäärää ei kerta
kaikkiaan millääh voi lisätä. Toi­saalta
ei myöskääii mielellään luo­vuta
mistään sellaisista joulunvalr
misteluista,: j o i h in jo lapsuuden ko-d
i ' s a ön totuttu, vaikka uusi aika on
niiden lisäksi tuonut kymmenittäli
Uusia teiitäviä, joitten njlnlkään pn
sovittava jöulunalusohjelmaan. Näin
paisuu joulunvalmlstajan työtaakka
i p i l t e i y l i voimien käypiin mittoi­hin.-
'. . •
Suurin syy uuvuttaviin joulukii
riisiimme lienee kuitenkin siinä, et­temme
oikein osaa järjestää joulun­viettoon
liittyviä tehtäviämme cn-tisajoista
paljon muuttuneissa olo­suhteissa.
Joka joulu kyllä pää­tämme,
että ensi vuonna on selvittä­vä
pienemmillä kuluilla, vähem­mällä
kiireellä, tehtävä, kaikki
ajoissa ennen viime hetkeä. J a tuo
viimeisen hetken välttäminen on
itse azlassa avain sekä rahan että
voimien säästöön, sillä jos tekisim-
^ne ostoksemme hyvissä ajoin, voi-t
a i s i i^ Ijankinnat-'suorittaa valiten
jä harkiten. J05. taas lähettäisim­me
joulupostimme ajoissa. väUtyi-slniine
jonottamiselta ja ruuhkailta,
jossa joulutervehdyksemme ja par
kettimme voi pahimmassa , tapauk-scs
a tulla, liian myöhään perille.
Joulumatkammekin voisimme jär-
Maa polttaa
jalkojen alla
Trier. - T - Pienessä Enschln kyläs­sä
Mosolln varrella Lähcl Saksassa
on maa tuntemattomasta syystä al­kanut
polttaa asukkaiden jalkojen
alla. Lokakuun puolivälistä saakka
maanalamen tuli on kytenyt jokeen
viettävällä rinteellä ja maasta on lason, j a hän vastaili nllelellään
Köettakäanmie tänä ivuönnaJsub-,
rittaä jouluvalmistelumine ajoissaV
ja rajoissa. Palkiiitöiaia on mieleT- " 7
tään terve j a tasapainoinen perheen
emäntä, joka todella pystyy n a u t t i - "'
maan j a virkistymään vuoden suu- '
resta juhlasta. .'r • i ' lv:,v.;v.^-;-
MielenMintoisia leluja
Saksassa valmistetut lelut s a i s i r ."
vat Pohjols-Amerikah. lapset jän;
nittävään uteliaisuuteen tänä joulu- '
na, inekaanlset L^lelut ovat suuren­moisia.
Jötkiit niistä ovat h j ^ ' - '
k in monimutkaisia kuvailla, miitta
on muutamia yksinkertaisiakin - k u - ' -
ton esim. sekoittajat pikku työtille
rkeittiökalustoissäv .
k a i k i l l e sopivia ovat siniset sa­mettiset
rakkauslinnut, luonnolli­sen
kokoisina ne kädellä istuen läu- /
lavat. Niillä ön siiven ällapiilois^
avain josta ne voi vetää j a p i e n i '
nuppi kynnessä painaa vieteriä niir
deh Istuessa jä se saa ne laulamaan.
On myöskin suuria vihreäksi j a
mustaksi ma^latti^a hyppiviä j a
kurnuttavia sammakoita, sekä hyp­piviä
jäniksiä joiden korvat l i i k k u ­vat
ylös ja alas. Nämä ovat var­masti
lapsista mielenkiintoisia.
Sitten on "tee se i t s e " avaruus-!,
laivoja, jotka ehkä ottavat isältä
kuusi kuukautta aikaa koota jo pa­jalta
kuusi päivää. Ja tietysti siinä
sivussa on lahjojen joukossa ttile-vaisuuden
avaruuspukuja, jotka
etenkin tytöille ovat mielikuvitiik- -
sellisia ja kauniita. Ne edustavat
tulevaa muotia.
NL Islannin kannalla kalastusasiassa
Reykjavik? — Neuvostoliiton va­rapääministeri
Anastas Mikojan suo­r
i t t i viikko sitteli tilstal-iltana väli­laskun
Islannissa matkallaan Mek-slkkoonJ
Lentokentällä häntä o l i
vastassa opetusministeri Gylif Gls-noussut
savua.
Kunnallisviranbmalset Ilmoittivat
lauantaina, että maassa on tapahtu­nut
purkauksia, jotka ovat heittä­neet
kiviä 120 metrin päähän. Ensin
luultiin, että maahan on kalvettu
räjähdysaineita, jotka ovat alkaneet
räjähdellä, inutta Tlreristä paikalle
saapunut komennuskunta ei löytä­nyt
räjähdysaineita. Eräs naapuri­kunnan
viranomainen taas sanoi eb
tei mitään purkauksia ole tapahtu­nut.
Hän kertoi että maata yritet­t
i in kaivaa kohdalla, millä savu nou­si,
mutta kun o l i päästy puolen met­r
i n syvyyteen, tulivat työkalut niin
kuumiksi, ettei työtä voitu jatkaa.
Asiassa ei o le vielä käännytty geo:
loglen puoleen.
lehtimiesten .kysymyksiin.
Mikojan vakuutti että islantilai­s
i l l a on puolellaan Neuvostoliiton
myötätunto kalastusselkkauksessa
Englannin kanssa. Uusi kälästusra-j
a on ollut haitallinen myös venä­läisille
kalastajille, ihutta me tai­vumme
teidän tahtonne edessä, hän
sanoi ja lisäsi, että englantilaiset
voisivat aivan hyvin ostaa kalaa' Is­lannista.
Mlkojanilta tiedusteltiin Neuvos­toliiton
avaruucsuunnitelraista. Ja
hän sanoi, että n i in kauan kuin Neu­vostoliiton
aseistarllsuntaehdotus-ta
ei ole hyväksytty, on sotilaallinen
salaisuus, koska ensimmäinen mie­hitetty
kuuraketti lähetetään mat^^
toliitto halua muuttaa kuuta soti­lastukikohdaksi.
Haluamme mie­luummin
tehdä siitä in£\tkailumaan
hän sanoi iiyi^iyillen.
Lohet lähettävät
"radio-ohjelmaa''
Kööpenhamina. — Tanskalainen
•kalastusassistenttl Arne Jäker las­kee
piakkoin Juutinraumaan 2Ö
suurta sateenkaärilohta, joilla- on
radiolähetin vatsassaan, jotta saa­taisiin
selville, mitä teitä iie lähtie-vät
vaeltamaan. •.
Lähettimien tehtävänä, on suorit­taa
merkinantoja kaksikertaa vuoro­kaudessa
j a niiden maiden radio­amatöörien;
joiden ohi lohien ar­vellaan
liikkuvan, toivotaan tekevän
peilauksia. Lähettimet ovat n i i n ;
pieniä, etteivät ne aiheuta kaloille r ,
mitään ikä\^ykslä, mutta varminih
den vuoksi on lohilta jfioistettu leik- :
kaukcella sukupuolieiimet, jotta ne
.••/>;|
tm
kaan. Mikojan selitti, ettei Neuvos- eivät tulislyllkuormitetuiksi".;
Huomioitamme viikon ajalta
Päivän tekstiin syventyäksemme
pyydämme luvan toistaa jutun, jon­ka
mukaacL^^s aavlkkomaakunnan
farmari oli. aikansa kuunnellut s i l ­loisena
liberaalipuolueen: hallituksen
maatalousministerin :puhetta,,mut--:
ta. kun e i v o l n u t enää sietää hänen
kerskumistaan liberaalien "saavu­tuksista
maatalouden hyväksi", far­mari
oli siepannut naulasta hauli-kon-
ja ampunut TV:nsä näkölasin
mäsäksi. —
Minkä verran tässä jutussa o l i
perää ja mlnkäverrantorypuoliieen
vilkasta mielikuvituksen tuotetta,
se.^el vaikuta Itse asiaan. Tosiasia
nimittäin .on. että vanhan liberaali­puolueen
öykkärimäisen hallituksen
yksi töykein" suurpääoman puhe-'
mies oli j u u r i maatalousministeri
Gardiner.; Mutta se tunnustus tälle
herralle ministerille on kuitenkin
annettava, että samalla kun toiset
puhuvat peitetysti ja puolella suul-la,
hän sanoo usein koko. totuuden
siitä mihin Suuri Raha todella pyr­k
i i . ,
^* * •
No niin, huomiomme kiintyi tiis­taina
>ensln siihen; lettä Torontossa
ilmestyvä Vapaa Sanakin on kovin
iloissaan siitä.kun:Läi|sl-Saksan so-.
slalldemokraattinen- puolue siirtyi
Adenaucrin ' linjoille — - hylkäsi
Marxin opit tuotantolaitosten otta­misesta
takaisin kansan omaisuus
deksl j a nosti lippuunsa vesivelli-mälsen
tunnustuksen osoitukseksi
siltä, että - Länsi-Saksan sosialide­mokraattinen
johto karttaa sosia­lismia
ainakin yhtä paljon kuin
Krupp j a muutkin suurperhot.
Samalla huomioimme ' Vapaudes­sa
julkaistun tätä samaa asiaa kos­kevan
uutistledog missä kerrottiin,
että syvä kriisi pn kehittymässä
Saksan-Sosialldemokraattlsen puo-:
lueen riveissä, sillä Länsl-Saksj^n
sosdemlen hyväksymä antautumis-ohjelma
er~voi milloinkaan tulla
saksalaisten työläisten lihaksi ja
vereksi. -
Nyt siten voimmekin palata van­han,
tuttavaamme, entiseen maata­lousministeri
Gardlneiiin,—joka
CP:n uutistiedon mukaan s o l i Cal­garyssa
esittänyt marraskuun 22
pnä erältä hiomattomia poryariaj a-tuksla.
Selvää on, että kalkki porvarit
Iloitsevat siitä j o s työväenliike, luo­puu
periaatteistaan. Selvä osoitus
siitä, saatiin jälleen juuri Länsi-
Saksan sosdemlen puoluekokouksen
tiimoilta. Mutta suurporvari pelkää
loppujen ..lopuksi kaikenlaista • työ­väenliikettä
— mikä voi milloin ta­hansa
ryhdistyä ja palata Jakaisin
työväenliikkeen ^periaatteen ja
käytännön linjalle. ,
Niinpä kerrotaan ?mr. Gardinerin
kiittäneen julkisesti torypuoluetta
siltä, että se on saanut C C F : n hä­viölle
aavlkkomaakunnlssa. Tämä
luokkakysymys ou: siksi tärkeä, et­tä
mr Gardiner pitää CCFrn tap­piolle
joutumista omaakin häviö-tään.
tärkeämpänä. Hänen kerrotaan
sanoneen:
"Minä voin hyväksyä oman
vaalitappioni Saskatchewanissa
huomattavalla tyydytyksellä jos
se oli tarpeellista täydellisen voi­ton
saavuttamiseksi CCF:sta.
Tässä maassa ei ole lainkaan t i ­l
a a sosialismille, mikä lähentelee
kommunismia." ,
Siinä se k u u l t i in suoraan hevo­sen
— ts. suurpääoman! puheniie-hen"^
suusta. - —
Tämän maan Suuri Raha on sa-no^
malehtlneen, radioineeni kirkkoi­neen,'
pappelneen i a parlttajlneen
hyökännyt kaikella-voimalla "kom-munismlmörköä";
vastaan . 7 - -mutta
tödelUsenhyökkäyksen kohteena on
kaikeii alkaa ollut koko työväen­l
i i k e — ennenkaikkea ammattiyh­distysliike,
mutta myös työväen
kulttuurijärjestöt j a loppukädessä'
CCF:kln. - •
Juuri tällä taktiikalla tuhosi Hit­ler
aikoinaan työväenliikkeen Sak­sasta.
.Sitä "hajoita j a hallitse" tak­tiikkaa
on suurpääoma Ikuisesti
käyttänyt työväenliikettä vastaan.
Mutta silti 'reformisti.set "työ-väenjohtajät"
menevät kerta loi­sensa
jälkeen ansaan —^antautu­vat
taantumuksen painostuksen
edessä siinä sinisilmäisessä j a hurs­kaassa
toivossa,?, että .;he: saavat jää­dä
rauhaan, kunhan .vain sanoutu­vat
irti "pahoista kommunisteista"
ja esiintyvät osaltaan myös kom­munismin
vihollisina. Tähä tietön--
kin ilahduttaa kovasti suurpOTVän^
jonka tavoitteena on, e i vain kom- -
munistlsten; ja^)soslalldemokraattis-;'
teri työväenpuolueiden, vaan "koko >
työväenliikkeen "vaarattomak4'x^ .'; •
keminen. " •
Kuinkahan monta läksyä sosiali-;-
demokraattinen olkeistojohto tässä
asiassa tarvitsee? Vai oppiiko .se i h - ^
inislaji mistään > tapiolstaankaan? ^
Tosiasia iumittäih-ön^i^ että'ihieklöi:
vähenee nopeasti aikalasista — -
sillä, samalla kun sosialismin aate:' •
jculkee voitosta tpise6n| M a r i x ^
j a l la —käsittäen jo kolmanneksen^^ '
koko,ähmiskunnasta — soslallderao-,;
kraattisen' oikelstojohdon kannatus
ja vvaaiikkuuttuussvvaallttaa : kasvaa samaan^
suuntaan vasikan hännän kanssa.--
Vanha Väinö TanneTja mr. Cold-f
wellj eivät ole poikkeusasemassa.
Ranskan sosialidemokraattinen oi-<
keistojohtaja, mr. Moch, joka, hyp-};
päsl de Gaullen laikkaan, ( b i r ^
nettänyt • • romahdusi^aisestl, kanna-^
tustaan.' Britannian^ työväenpuolue,
jäi edullisista olosuhteista huoli-'
matta edelleenkin' oppositioksi n i ­menomaan
siksi kun^ v a l i t s i j a t ' e i -"
vät nähneet enää mitään perusta- ^
vaa laatua olevaa eroa Työväen-. -
puolueen volkeistojohdon ja tory-',
puolueen välillä. Näin kautta' Un-jan.
-
Saa nähdä, saako edes mr. G a r - '
dlnervsuorasukalsella lausunnollaan;^. ^
1 ..utija- - : « : i . ; « V n r i « i ; u « « : r , ' : ' tf
— Känsäkoura.
i l
li