Vapaus, October 7, 1924

              UKKEENHOnfAJilN OSASTO
1]
Vapauden-joDlokorttunallit ovat lähetetyt asiamiehille näinä
päivinä- Jos joku asiamies ei ole, sairystätai toisesta, saanut mal-leia,
pyydetään sellaista asiamiestä viipymättä ilmottamaan Vapau«
den konttoriin j a heti flniotnksen saavuttua'lähetetään mallit.
Asiamiesten pyydetään ottamaan huomioonsa että muuta-joissa
kirjoissa on kortti, jossa on Iii>pua kantava nainen kuvattu­na,
jäänyt hinta ja numero merkitsemättä. Taon kortin numero
CB 11 ja sen hinta 11.25 tusinalta sekä 75c puolelta tusinalta.
Ensimäisen kerran painetaan joulukortteja tämän lokakuun,
lopulla, joten asiagiiesten jotka haluavat korttinsa ajoissa val-miiksii
on pariiainta lähettää tilaukset sisälle niin että ne ovat
Vapauden konttorissa viimeistään t. k. 25 p.^ Seuraava painos ote­taan
noin kymmenes päivä marraskuuta j a niin edelleen jou­luun'.
asti. • / ^ • • .
Sellaisille paikkakuntiillei joilla ei ole Vapauden asiamiestä
lähetetään kenelle tahansa mallit pyydettäessä.
Kaikille tilaajille» j a asiamiehiHe pyydetään erikoisesti huo­mauttaa,
että lähettävät, tilauksensa ajoissa silltHVapauden liik­keellä
on joulun edellä paljon työtä eikä siis enää lähempänä
joulua ehditä joulukortteja nopeasti valmistamaatu
Pyytäkää malleja sekä lähettäkää tilaukset osotteella
Box 69, Sudbnnr» Ont.
Kurssi
M . 39.30
Dollarista
Lähe t y s k u i u t :
40c lähetyksistä alle I80.Ö0,
50c. lähetyksiatä $30.00—
$59.99 asti, 75c lähetyksistä
160.00—$99.99 j i $1.00 kai­kilta
4100.00 taikka sitä suo­remmilta
lähetyksiltä. Sahk$-
sanomalähetyksille on kulut
.$3.50.-;•: • '
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vastaan S G. Neil, 967
Broadvievv Ave. V
LaiTapiletteji njrydaiB;
TiedMtakM ptlettiuioitiu
Vapaus
Boz 69i Sndb'i>ry, Oat.
Kohta toinen, jossa painostettiin
luku j a opintorenkaiden perustamis­ta
ja keskustelukokousten pitämistä,
ei tullut sellaisellaan hyväksytyksi.
Luku ja opintorenkaiden perusta- tu lyhkäseksi sen tähden, että saa-
TJIstaina, lokak, 7 p, — Tac&. Oct 7tii. 1921
äänestyksen jälkeen palkkakysymyk-
»estä on työläisten j a yhtiön välillä
saatu vihdoinkin aikaan molexamin-pnolinen
sopimus joka astun voi­maan
heti
Uuden sopimuksen mukaan ei
Vancouverissa olevain moottori-miesten
eikä konduktöörien palkka­tasoon
tuHa tckenjään minkäänW-ria
muutoksia. Heille tullaan edel-leenkin
maksamaan 62 senttiä tun­nilta
kahden miehen vaunuissa ja
68 senttiä yhden miehen vaunuis­sa.
Mutta Victoriassa jossa kaikki
katuvaunut ovat yhden miehen vau^
nuja, tullaan heidän palkkoja las­kemaan
68 sentistä 64 senttiin.
Vancouverissa tullaan myöskin
yhtiön palveluksessa olevain seka­työläisten,
vaunujen puhdistajain y.
m. palkkoja laskemaan kolmella sen­tillä
tuntia kohden. — S. H .
Peit Aräiiirin fliitiaa
Un»i oikeattalo on nyt avattu
ja käytännössä. Avajaisjuhlatilai-suuteen
oli saapunut Ontarion hal­lituksen
yleistöiden ministerri Geor­ge
S. Henry sekä maanviljelysmi-nisteri
John Martin, jotka samalla
olivat valtion edustajina tilaisuu­dessa.
Juhlat alettiin - Henryn pu­heella,
sen jälkeen seurasi muita
lyhempiä puheita, jotka oli supistet-olevan
paikallisen; osaston t o i m i UT
nan kautta.
Vftikeatti sairaana on osastomme
jäsen Aron Vaine ollut jo jonkun
aikaa. Vaineella o n farmi North
Starissa. Toivomme .pikaista pa­rantumista
taudista, jonka laatu
on lähemmin tuntematon.
Vierailunaytannon V . k. 21 p. kä­vivät
Sudburyn näyttelijät anta­massa
osastomme talolla, esittäen
yhden hauskimmista huvinäytelmistä
"Laulu vaaleanpunaisesta silkkipai­dasta".
Kappale on sisältönsä puo­lesta
verrattain tyhjä, mutta siitä
hnolimatta kykenee, se vetämään
katsojan mukaansa, hyvin esitetty­jen
kauniiden laulujensa voimalla,
joita kappale on täynnänsä. Yleis­esitys
sujui hyvin jos nyt virheitä
ei^ tahdo oikein hakemalla^ kaivaa
esiin. Jotkut osanviejät esiintyi-
^ät osissaan kerrassaan mainiosti.
Yksityiskohtaista^ arvostelua en kap­paleesta
voi antaa, syystä että. ei
ollut mahdollisuutta niin 'tarlA)in
esitystä seurata.
Näytelmän väliajoilla esitti laulua
Aino Saari Sudburystä tunnetulla
taidollaan. Aniharvoin vaan ollaan
tilaisuudessa meikäläisiltä tämän
ympärystön näyttämöiltä kdule-infan
niin hyvin esitettyä laulua.-
Aino Saarella on harvinaisen kor­kea,
kaunis ja soihtuisa äähi, joka
«ellaisenaan tekee kuulijaan, hyvin
nuellyttävän vaikutuksen, jäämme
toivomaan että Aino Saari toisten-
«n rikastuttaisi ohjelmaamme tuol­la
omaamallaan suurella avulla.
Snnretnuu-Mdnat pidetään lokakr
8 p. illalla osaaton^ talolla, mutta
V mitkään , hevosmarkkiiiat; niin
mlnen ei antanut aihetta toimen­piteisiin,,
jota vastoin keskustelu-kokoukset
päätettiin taasen herät­tää
toimintaan kolmen kuukauden
levon jälkeen. Ensimäinen kokous
pidetään lokakuun 5 päivänä kello
7 Alalla. Jokainen toivottavasti saar
puu silloin haalille, innolla alotta-maan
keskustelukokousten toimin­takauden.
Kohta kolmannen suhteen kos­kien
_ kansainvälinen veron suoritta­mista;
päätettiin maksaa se osaston
kassasta.
- •Workerin avustusosuutta koskeva
kohta jätettiin johtokunnan huolek­si
maksaa. Workerin laajentamis-rahaston
keräyksessä käytettävät
kortit otettiin huomioon ja jaet­tiin
kerääjille.
. JSeuraava kohta . kirjelmästä kos­kien
todistusten saantia Suomesta
tänne tulleille henkilöille, jotka pyr-
^Vät osastoihin jäseniksi, ei antanut
aihetta toimenpiteisiin. Pyhäkoulu
päätettiin taas alkaa, entisessä jär­jestyksessä.
Huvitoimikunta pää­tettiin
yhdistää: häytelmäseuraan.
Voimistelu- ja urheiluseura " Y r i -
:tykten" laatimat kiertopalkintoa
koskevat säännöt luettiin ja hyväk­s
y t t i i n . — - Rakki.
tiin enempi aikaa tanssiin, jonka oli
järjestänyt kaupungin yleinen sai­raala,
sairaalan hyväksi. Talo on­kin
iso ja komea, kellarikerrokses­sa
on useita vankiJkomeroita, jois­sa
tullaan säilyttämään vankeja se
aikaa kun asia on oikeuden käsi­teltävänä.
Ontarion ylioikeuden syyskäräjät
alettiin nyt Port Arthurin uudessa
talossa vaikka talo ei olekaan vie­lä
ihari valmis, mutta on kuitenkin
myös nyt kirjakaupassa muutamia
kappaleita.
OMstea BiyttiuBoII* «a taasen jo­tain
tulossa, nimittäin k a p j ^ Kun­niavelka.
Kappale on uusia näytel­miä
juuri tullut ulos tänä kesänä,
kuN^aten venäläisiä eloja, mitenkä
valkonrkkija on miehen veli, joka
on punaarmeijan luottotoimissa ja
aina menee niin pitkälle että koet­taa
urkinnassaan myrkyttää oman
veikkonsa. Kappale on jännittävä
ja kaunis kauttaaltaan, pitäen kat­sojat
kiinnittyneenä koko ajan. Jo­kainen
vain haalille silloin katso­maan
kappaletta. Pilettiä saa etukä
teen Vapauden kirjakaupasta.— J .
Eri paikbkminilta
KIRKLAND LAKE. ONT.
Snomen kaaMua maineen kohot­taja
telkien takana. Kun viime
kuun 28 p. vastaisena yönä kuul
tiin eräästä hevostallista pidempiai-kaistai
kolinaa ja omistaja epäili
pahaa koska hevostallissa oli use­ampana
yönä käynyt vieraita, vie­läpä
särkeneet lukonkin. Haettiin
paikalle poliisi, joka tapasi sieltä
puhdasverisen vaasalaisen Emil E-ricksonin.
Missä tarkoituksessa hän
oli tallissa, sen tulevat poliisikuu­lustelut
lähemmin toteamaan.
Erickson on tullut Suomesta tois­ta
vuotta sitten. Suomessa on hän
kunnostautunut myöskin hyvin luok­kasodassa.
On ollut Valkosten puo
lella ja ollut m. m. Oulun valloi­tuksessa,
niin jotta sopii sitä näyt­tää
täällä vieraallakin maalla mihin
kykenee. — X.
A. C. Ry* varrelta.
lanne korpeen sita taasen jou-duttiin
kiusattavaksi täiltä, luteilta,
JO n i i i paljon että voidaan kä>i| ^y^"'^**^"*^^^** J« vatsan vaivoilta
tää. Etenkin kaluston suhteen oi- ruokaakaan ei täällä
läan : vielä lyhkäsellä. Istuntoja! sillä vanhettuneista ja laadul
j o h t ^ tällä kertaa tuomari Wright' huonoimmista» aineksista se
Torontosta: valmistetaan.
Vancouverio uutisia
^ i n vanhassa maassa pidettiin, vaan
ajyan toista maata nämä ovat Sil­loin
sitä koetetaan kuka "päske-tin"
pitää pojat vaiko ukot Miksi
'Jäin aikaisin tämän otin tässä pu­laksi
on se että jokainen , tietää
oksi säästää ja varata sitä tekeviä
«iia, sillä. se silloin määrää kuka
PJtää työt jä sen suuren päsketin.
Rtäkää mielessänne- Musiikki on
^^'ttasti hyvää njkrin.
KofcoiuariMt». Osastomme ko-
»nksessa syysk. 28 päivänä kes-
" f ^ l t i i n ja Idätettiin m. m. seu­raavista
asioista^
kommunistipuolueen Suomal^sen
«rjestön kiertokirje luettiin. Koh.
o enänjäinen, koskien osaston ko-
* ^ e t t työjäijes^BenmuuttaP
^ * * ? i t c n että nusien jäsenten hy-
• ^ ^ n e n mttkitään; työjiijestyk-
«uämäisdle tilaineit
Gaaston kokouksetta 24 p. syysk.
yhtyi osastoomme uusina jäseninä
Arne Skytte, Toivo Väkevä, Viljo
Salo j a Ingrid Salo.
Kokous otti huomioon The Worke-rin
avustusta koskevat keräyslistat
ja valitsi kolme kerääjää. Siis ot­takaa
huomioonne kun teille esite­tään
^ punanenkortti että teette
parhaanne keräyksen onnistumisek­si.
Kaupunkimme rakennusurakoitsi­jat
palkkoja alentamassa. Sjrysk
alkupäivinä antoi The .Master Build
ers Association puuseppien uniolle
tietää että syysk. 15 päivän jäl­keen
tulee puuseppien palkka ole­maan
$6.50. päivältä^V joka on ol­lut
>$7.00 p|ivässä vsitten kesäk.^ 1
p. Tämän johdosta valitsi unio ko­kouksessaan
komitean, joka tapasi
kin urakoitsijat mutta ilman mi­tään
sovintoa aikaan saamatta. U -
rakoitsijoiden taholta tuotiin ilm
että unio on rikkonut sopimuksen­sa
heidän kanssaan koska union
miehiä on ollut työssä niin sano­tulla
"The Spillers" elevaattoriraken-nnksella;
81 % senttiä tunnilta ja
suora ^aika ylityöstä sekä aika ja
puoli sunnuntaityöstä. Union puo­lesta
kyllä annettiin urakoitsijoille
tietää että - palkkoja tarkastava val­tion
virkailija on luvannut sovitel­la
"The Spillers" elevattoria koske
van palkkariidan j a un^n joukko­kokouksessa
18 p. syysk. esitettiin
sähkösanoma tältä valtion' virkaili­jalta;
jossa hän ilmottaa että kaik­ki
valtion: työt Vancouverissa jpak-savat
$7.00 päivässä elok. 15 p. läh­tien,
:vaikka kohtakaan sanottu
"The Spillers'' työmaa ei olekaan
valtion työmaa mutta on kuiten­kin
satamalautakunnan valvonnan a-laisena,'
joten on -toivottavaa että
tämäkin työmaa tulee saman palk-kataksan
akiseksi kuin toise
satamatyöt Samassa joukkokokouk­sessa
päätettiin että jos urakoitsi­jat
eivät maksa ennen sovittua palk­kaa,
niin ne ^ömaat tulevat julisteta
tavaksi lakkotilaan. yTäMn men­nessä
en ole saanut tietooni josko
lakon alaisia työmaita olisi ilmaan­tunut
' B. -E; icatovmtnmylttiÖB ja >en
työKistea Välillä tehty^^^k^
den^Bopimos.^ Pitkien,^ neuvottelujen
ja miMten ke8ken|oiniitetun yleis-
Rikpsasioita tulee olemaan tällä
kertaa ainakin kaksi, nimittäin Mät­ti
Oksasen juttu, jota syytetään
Antti Kilpelän murhasta, joka ta­pahtui
; keväällä ja toinen rikosjut­tu
on tohtori 0'Neillin kanne Con-ceauta
vastaan päällehyökkäykses-tä,
vaatien korvausta saamistaan
vammoista. Myöskin voi olla mui­ta
juttuja, joita ei ole vielä ilmo-tettu.
Työn vaaroja. Long Sing niminen
kijnalainen sai surmansa rautatiellä
ja toiset loukkaantuivat pahasti kun
heidän moottoriresiinarisa törmäsi
tiellä olevaan vaunuun* Onnetto­muus
tapahtui lauantaina iltapäiväl­lä
lähel^ Tashota nimistä paikkaa
C. N, rautatiellä.
Loukkaantuneet kuletettiin en­sin
Tashotaan jonne Nakinasta saa­pui
lääkäri antamaan ensimäisen a-vun,
ja josta sittemmin siirrettiin
Port Arthuriin, mutta saamistaan
vammoista Sing kuoli matkalla A r ­thuriin.
;
Ruumiin tarkastajan tutkinto an­tanee,
enempi selvyyttä asialle.
Työläisellä on aina vaaransa ja
sille annetaan niin vähän huomio­ta,
sillä sen henki ei maksa komp­panialle
mit^n, vaan ainoastaan ot­taa
uuden miehen tilalle koska työ­voiman
tarjontaa on enempi kuin
kysyntää ja joka tulee olemaan
hiin kauan kuin kaikki meidän
työmme on vain voiton himon tyy­dyttämiseksi.
Ei ole tarpeeksi ai­kaa
antaa työläisen turvallisuuden
perään katsomiseen, sillä siinä eh«
kä joku dollari menisi komppanioi­den
voitto-osuuksista. Herää työ­läinen
ja ala yhteisvoimin paranta­maan
asemaasi, yksilönä sinä sor­rut^
• • •
Otatton laulntcura, joka oli toi­minnassa
koko viime talven ja vie­lä
keväälläkin pitkän aikaa mutta
kuitenkin kesäksi lopetti kokonaan
toimintansa, on taasen alkanut.hen­gittämään
sillä ensimäiset harjoi­tukset
oli jo aikomus pitää viime
torstaina, mutta kuitenkin oli saa­punut
siksi vähän laulajia, että
päätettiin lykätä seuraavaan tors-tai-
iltaan. Ottakaapas nyt kaikki
huomioonne että tulette taasen yh­tymään
lauluseuraan ja pannaan
lauluseuran toiminta uudestaan
vilkkaaseen käyntiin, sillä sillä on
suuri merkitys osastomme toimin­nassa
j a samalla jokainen persoona
kohtaisesti voi parantaa äänilahjo-jansa.
Kaikki siis haalille, jotka
haluavat ottaa osaa lauluseuraan.
Harjoitukset ovat joka torstai-ilta,
niinkuin viime vuonnakin, alkaen
kello '8 illalla.
Vapauden kirjakauppaan On saa­punut
paljon uusia romaaneja, jo­ten
käykääpäs katsomassa niitä. Sa­malla
voi tehdä tOauksen jonlukorr
teille, joiden maUit ovat jo saapu­neet
• '"• • • ••• ..
Ludendorffin sotammstelmia vii­me
maaflman sodasta on kirja jon­ka
jokaisen pitäisi lukea vaikka
se onkin täysin porvarillisen isota-miehen
kirjoittama, mutta «Iti sii­nä
on paljon oppindsta- Niitä on-
Jokapäiväiseen leipään kuuluvaa
terveellistä: ilmaakaan ei täällä ai­na
saa nauttia, jotJa luulisi yllin kyl
Iin olevan, vaan otappas sitä noissa
ahtaissa kämpissä, jotka samalla o-vat
hikisten vaatteitten kuivaus-paikkoja.
Mutta miksi valittaa.
Mieli teki tänne tulemaan. Jo kau­an
aikaa odotettiin, että koska her­rat
meitä tarvitsevat. Niin sem­moisella
uhkamielellä me olimme
metsään lähtöä varttoessamme että
jos urakkatyötä onnistutaan saa­maan,
niin lujasti sitä taasen hei­lutaan.
Dollareita pitää heltiämän
vaikkapa maksu olisikin alhainen.
Ja minä kehoitan vieläkin Lafar-quen
sanoilla että: "Tehkää kovas­ti
työtä, tehkää rajusti, että tuli­sitte
aina sen köyhemmiksi mitä e-nempi
teette." -
Sillä työnantajilla on vielä se
palkkatason määräämisoikeus. Em­me
me sitä niillä sotavuosien ai­kuisilla
lakoilla itsellemme voitta­neet.
Vaikka me joitakin japparei-ta
kukistettiinkin niin pääomanmah-ti
on vielä lujasti vallansatulassa.
Meidän voimanäytteemme on vie­lä
semmoista muodinomaista ja velt­toa,
rajoittuen lyhytaikaisiin innos­tuksen
puuskauksiinJ '
"Meitä vielä niin nukuttaa". Me
niin helposti heittäännymme tuohon
turmiolliseen välinpitämättömyy­teen.
"Me laulamme, soitamme, tans­simme
vain, vaikka olemme nim
paljon vailla."
Mutta nyt täällä kämpillä olles­samme
innostukaamme uudelleen to­sitoimintaan
yhteishyvän eteen,
käyttäen lyhyet lomahetkemme tie­toisuutta
kehittävällä tavalla ja
tuon iänikuisen kortin peluun tilal­le
voisi vaikka hankkia hyvää kir­jallisuutta
tietomäärämme kartutta'
miseksi. Me voisimme myös perus­taa
vaikka työmaakomiteoita ja tut­ki
jakomiteoita y. m. Etenkin tutki-jakomiteat
olisivat täällä kämpillä
tehokkaampia kuin kaupungeissa,
sillä hiljattain Suomesta tulleita on
paljon näissä metsätöissä ja tus­kinpa
niistä monikaan on käynyt
tutkijakomiteain luona.
Tosin ei tälle paikkakunnalle ftle
merkeistä päättäen montakaan noita
rivoimpia Suomen lahtareita tullut,
vaan k y M noita omien puheittensa
mukaan puolueettomia on paljokin,
ja niiden suhteen meillä olisi paljon
tehtävää. Sillä ne kaikki olisi saa­tava
käsittämään se totuus, että
joka ei ole meidän puolellamme se
on vastaisella puolella. Ja ne jo>
ka sanovat Suomessa väkisten jou­tuneensa
vihollistemme puolelle, voi­sivat
nyt täällä vapaan valinnan
maassa näyttää josko he haluavat
olla meidän puolestamme, liittymäl­lä
järjesömeittcn joukkoon. Tosin
heitä on yhtynjrt" « n a joitakin työ­väenpuolueen
osastoihin vaan enti­sestä
päättäen Suomesta uskoisi t u ­levan
paljon innokkaita työväenpuo­lueen
miehiä, vaan näissä nykyään
tulleissa näyt^ ainakin osalta
ikäänkuin ohranan kasvatuksen jäl­kiä.
Me voimme ainoastaan välit-taa,
että ne hyvät Suomea työväen­puolueen
miehet ovat jo aikoja sit­ten
kuolleet
Korven Kaiku.
COLEMAN..BXJURaiOR£.
ALTA.
PretestikokoBs indettua tiälli
syyskuun 7 päivänä Suomen valko-hallitusta
vastaan, sen Suomen
työläisiä vastaan huurjottaman ter^
rorin johdosta. Kokoukseen osan­ottajia
oli kylläkin v ^ n , mutta
se ei suinkaan todistane sitä, et­tä
he siten poissaolollaan hyväksyi,
vät Suomen hallituksen sortotoi-menpiteet.
Onhan siellä, niin mo­nen
omaisetkin saaneet kärsiä, että
sitä On mahdotonta unbottaa, joko
•itten anteeksi antaa.
Kokouksessa valittiin Hugo Sep
pälä j a J . Hedberg keräämään
avustusta Suomen punaorvoille. He
olivatkin "-saaneet kokoon yhteensä
$21.50, joka on ihmeteltävän hyvä
tulos näin lakkoaikana. Se on ai«
nakin todistuksena siitä, että vaik*
kakin olemme itsekin pintehessä,
niin sittenkin muistamme Suomen
osatovereitamme.
Latten klubin kokouktetta eh­dotettiin
että pidettäisiin onkiaiset
Sokan (?) lasten hyväksi. Tarkoi-tusta
varten alettiin jo tekemään
pieniä töitäkin. Täytynee kuitev
kin odottaa siksi kunnes työt alo-tetaan.
.
Sunnuntaikoulu on myöskin aio-tettu.
Sitä kylläkin pidetään joka
toinen perjantai ja joka toinen pi­detään
klubin kokous. Koettakaam­me
tehdä parhaamme lastemme kas­vatuksessa.
Lakkbavuttutta jaettiin syyskuun
8 päivänä 10 dollaria perheellisille
ja 5 dollaria yksinäisille. Tarpeen
se kyllä jo olikin.
Lakko on ainakin vielä lujana
ennallaan huolimatta huhuista jos
jonkinlaisista. Jptkut lakkolaisista
ovat käyneet työnhankinnassa vi\.
jankorjuussa, mutta miehiä, on kuu­lemma
sielläkin yli tarpeen. Mi­tähän
ensi j talvi taasen tiio tulles.
saan sille suurelle työttömäin jou­kolle,
jonka täsmällistä lukuipää-rää
ei koskaan julaista?
Haitania viettivät suomalaisella
haalilla nuorikot ^^'"'y Apponen
ja Norman Shaw syysk. 20 päivänä.
21 päivänä läksi nuoripari Shaw'n
kotiin, joka on jossain Calgaryn
lähellä. Parhainta onnea elämän
mu tkaaella matkalla.
lltamX ovat jo tuulttet ja satei-
"jet ainakin juuri n y t
•Mary North.
ShrQ i
johtaa, kirjoittaa muudan ulkomaa­laisen
tyoväealehtL
Kansainvälinen työväenliike on
mitä suurimmalla tarkkavaisuudclla
seurannut Lontoon kapitalistiveh-keilyä,
mikä sittemmin on jatkunut
Ranskan ja Saksan parlamenteissa.
Valitettavasti ei kansainvälisen työ­väenliikkeen
suhde aslantuntiasuun-nitelmaan
kuitenkaan ole yhtenäi­nen,
vaan jakautuu kahteen jyrkäs­ti
toisistaan -eroavaan suuntaan.
Työväenluokan luokkatietoincn ai­nes
on selvillä siitä, että Lontoossa
on taottu orjakahleita, joilla kytke­tään
ei ainoastaan Saksan vaan ko
ko kansainvälinen työväenluokka,
ja sen vuoksi taistelee se ja kiihottaa
koko kansainvälistä proletariaattia
taisteluun Lontoon orjasopimusta
vastaan.
Mutta tätä 'taistelua ei käydä ai­noastaan
kapitalismia vaan myös re­formistisia
johtajia vastaan, jotka
vielä ovat onnistuneet suostuttele­maan
suuren työväenluokan osan
kapitalistien ryövärisuunnitclmien
puolelle ja istuttamaan johdettaviin,
sa luulon, että reformistisilla kei­noilla
voitaisiin välttää luokkataiste­lu,
mikä oikeistojohtajille itsekkäis­tä
syistä on niin vastenmielinen.
Näille johtajille ei näet merkitse
suuria, vaikka työväenluokka vai-puukin
yhä syvemmälle kurjuuden
kurimoon, kunhan he vain uivat
pinnalla ja heidän omat tulonsa va­kiintuvat
kapitalististen saalistus-voittojen
kera. Mutta sitä mukaa
kuin joukkojen taistelu puhtaasta
olemassaolostaan käriistyy, tulevat
myös työläiset, jotka ovat luulleet
voivansa välttää luokkataistelua,
näkemään.että heidän luokkatietoi-
«et toverinsa olivat oikeassa, kehoit-taessaart
kaikkia kohtalotoverejaan
taisteluun kapitalistien kansainvälis-tä
hiestyttämissuunnitelroaa vastaan
ja tällöin tulevat takapajuisimmat-kin
työläiset yhtymään tähän kamp­pailuun,
elleivät mieli sortua taak.
kansa alle.
Tämä kehitys tulee tapahtumaan
kaikissa maissa ilman; että maafl-mansodassa
voittaneen ententcn-kään
maat tekisivät tässä «ubteesa
mitään poikkeusta, Belgian kaivos-herrain
hyökkäys palkkoja vastaan,
mikä kävi mahdoHisheksi vain
saksalaisen korvaushiilen hankintain
ja reformististen johtajain petoksen
kantta, on tyypillinen enmerkki sii­tä,
mihin vahingonkorvauspolitiikka
PEKKA HANNIKAINEN KUOL­LUT
Helsingissä on kuollut musiikin
lehtori ja säveltäjä J . Hannikainen
69 vuoden ikäisenä. Suoritettuaan
fil.. maisterin tutkinnon toimi leh­tori
Hannikainen Jyväskylän semi-naarin
musiikin lehtorina yli 30
vuotta. Taitavan ja innostuneen
opettajan elämäntehtävä ei kuiten­kaan
supistunut näin ahtaisiin puit­teisiin.
Jo nuorena toimi hän " Y l i ­oppilaskunnan
Laulajain" ensimäi-senä
johtajana ja sittehimin oli hän
Kansanvalistusseuran laulujuhlilla
yleisimmin käytettyjä yleisjohtajia.
Säveltäjänä on hän rikastuttanut
kuorokirjallisuuttamme lukuisilla
kansanomaisilla, kaunismelodisilla
nais-, mies- ja sekakuorosävellyk-sillä,
joita työväenkin kuorot o\'at
kä pelkoa; el teeskentelyjä, byveiti»
ei paheita; ei mitään noxluui^
rosvoja. paBetteUJotta^ pettSjUL
Ei mitiun herroja; ciki uiinmiioi^^
doin myöskään palvelijoita, renkeji,
palkkapiikoja, oppipoikia. IdsäHejI;
ei mitään ylhäisiä e i U alhaisia; «l
ylemmyyttä eikä alamaisuutta; ei
mitpn vihaa, kateutta, ylpeyttä eU
kä ylimielisyyttä ei epäsuosiota,
vainoa elki »ortoa.
Ei lainkaan vetelehtljöitä eikft
niinmuodoin myöskään mitään heit*
USitä, ei mitään sairaita ja piesin*
päitä työUitekeviä orjia; ei mitään
ylenkatsontaa eikä pilkkaa, ei ml>
tään taakkaa eikä myöskään huolt*
siitä. .
Ei mitään tuhlareja eikä niinmuo­doin
myöskään mitään puutetta;
ei nälkäänäkeviä eikä raadoillisia»
ci mitään ylellisyyttä eikä mässäys,
tä; ei mitään hillittömiä, yhteiskun.
nan ruumiillisia ja henkisiä voimia
halpaavia intohimoja.
Ei mitään ylivaltiaiU eikä nlin^
muodoin myöskään mitään orjuutta
ja ikeen alaisuutta, ci mielivaltaa»
herrautta eikä väkivallantekijöitä;
paljon laulaneet Myös taitavana' ei mitään yleisen vapauden rajot-suomentajana
ja lauluvihkojen toi-tuksia «ikä nyljcntää; el pakkovero»
mittajana on lehtori H :11a suuria j a , pakkotyötä eikä soUlaspalvelus-ansioita.
TUHOISA SURMANLENTO KOI-VISTOLLA
Koivistolla on tapahtunut suurin
lento-onnettomuus, mitä Suomessa
koskaan on tapahtunut, vaatien uh­riksi
neljän sotilaan hengen.
Koiviston lentoasemalla nousi i l ­maan
armeijan vesitaso 4 E4, oh­jaajana
kapitulanttikensantti Yrjö
Tiilikainen ja matkustajina lento­asemalla
asevelvollisuutensa apu*
meihina suorittaneet sotilaat VUlnö
Leppiniemi Kankaanpäästä, Urho
Korpi Paavolasta ja tJuno Uotila
Lapista. Sptilnidcn asevelvollisuus-aika
oli päättynyt, niin että he seu­raavana!
päivänä olisivat täysin pai.
velleinä. pUftsscet kotiinsa ja oli
kersantti Tiilikainen koko aamupäi­vän
lennätellyt tällaisia asevelvolli­suutensa
suorittaneita, jotka eivät
aikaisemmin olleet päässeet lentä-maun:
Lentokoneen ollessa noin 300
metrin korkeudessa lalkoi se jyi'kUH.
ti laskeutua ja syöksyi maahan
eräälle mUelle keskellä Koiviston
kirkonkylää. Syöksy oH niin voi-mnkas,
että koneen moottori viskau­tui
noin kymmenen metrin pätthiin,
samoin pari sotilaista. Yhden so­tilaan
kerrotaan yrittäneen hjrpätä
pois koneesta, mutta horjahti ja
menetti tasapainonsa pudoten scIUI-Icen
kantoon, jolloin häneltä katke­si
selkäranka ja kuolema seurasi
silmänräpäyksessä.
Mikä aiheutti onnettomuuden?
Majuri Somersalon antamien tie-tojcn
mukoan on tutkimusta väike
uttanut suuresti se, ettei tapahtu.
maa näkemässä ole ollut ketään
asiantuntijaa ja paikallisen väcs
tön kertomukset pvat jossain mää­rin
ristiriitaisia. Toiset kertovat
että lentokoneen moottori olisi en­nen
alassyöksyä pysähtynyt pnri
kertaa, kun taasen toisten tietojen
mukaan moottori kävi koko ajan
maahan syöksymiscen asti. Sen
johdosta, että moottori viskautui
irti lentokoneesto, on se säilynyt
verrattain eheänä, niin että on voi
tu todeta, ettei koneessa ole '^llut
vikaa. Lentokoneen ohjauslalttei-den
on myös todettu olleen kun­nossa.
Näinollen on mahdolUscksi
jäänyt olettamus, että onnettomuus
alisi aiheutunut chjausviasta, vaik­ka
kersantti Tiilikainen onkin ollut
tunnettu taitavaksi ohjaajaksi. Ker­rotaan
hänen mielihalunaan olleen
tehdä jyrkkiä käänteitä. Tällainen
on nytkin voinut olla kyseessä ja
mahdollisesti tuulenpuuska on «il­loin
riistänyt koneelta tasapainon,
jota takaisin yrittäessään ohjaaja
hätäännyksissään on voinut tehdä
lisäksi virheen, joka ei enää ollut
korjattavissa sen takia, että kone
oli liian alhaalla. Mutta sitä Tiili-kainen
ilmeisesti on viimeiseen as­ti
yrittänyt, sillä kone ei pudonnut
kohtisuoraan, vaan noin 70 asteen
kulmassa.
Kersantti Tiilikainen oli kotoisin
Karisalmelta ja syntynyt 1902,
Leppiniemi oli syntynyt samana
vuonna ja Korpi sekä Paavola kum­pikin
W03.
ta; ei kansain pakkoryöstöjä eikä
palovcroja, el mitään seisovaa «ota-väkeä,
ei linnoituksia, ei merimur*
hahirviöitä eikä tlmatappolaivoja;
ci mitään tyranneja eikä verikoiria
sen koommin.
PäiväpaUdcalaiset ja
valkokätinen mies
•r
Tulevaisuus
Ei lainkaan köyhiä! eikä niin
muodoin siis - kerjäläisiäkään, ei
huolta^ surua, murhetta, epätoivoa;
ei mitään kurjuuden katkeria kyy­neliä,
ei alennusta eikä halveksin-taa;
Tel epätietoisuutta, typeryyttä,
ei mitään repaleita eikä ryysyjä;
ei mitään kalvalta, nälän kuihdutta-mia
kasvoja ja haikeita ja apeita
eleitä.
Ei lainkaan rikoksia, eikä niin­muodoin
myöskään rangaistuksia^
ei mitään tuomareja, poliiseja, van­kiloita,
vanginvartijoita, santarmeja,
pyövelejä, oikeudenpalvelijoita^ asi­anajajia;
ei mitään syytöksiä, syyttä
jiä ja syytetyltä; ei mitään lakikin
joiA, asiakirjapinkkoja,teiIau8piiln-ja,
hirsipuita, raippoja; ei hätää ei-
Tsaristisen Venäjän ajoilta.
PäivUpalkkalaincn:
Miksi tunkeudutjoukkoommet: Mi­tä
sinä tahdot. Sinä et ole moikä-itsesi
matkaan siiUlI
Iäisiä... U i t a itsesi matkaan slltäl
Päiväpalkkolanon: —> Onkos hui* >
lumpaa kuultu! Meihin! Mikä sinun
päähttsi pfltkähtfiäknUn? Katsoppas
minun käsiini! Näetkö kuinka likai­sia
no ovat? Ne haisevat lannalle
Ju tervalle — mutta sinun-kätetl O''.
vat valkoiset. Miltä ne haisevat
Mies (työntäen kätensä esiin ) ;—
Haistappas!
PäivUpalkkalaincn (haistelee n i i -
M): — MitU se on? On kuin haisU
sivat ne raudalle.
Mies:—- Routoa so on. Kokonais­ta
kuusi vuotta kannoin minä kah­leita.
Pälväpalkkalainen: - r - Ja minkS
vuoksi sitten?
M i e s : — - Niin, scnvuoksit että
työskentelin teidän hyväksenne;
sen vuoksi^ että nousin sortajianne
vastaan, nousin kapinaan. v v H d
heittivät minut vankilaom
Päiväpalkkalainon: .^-^ Heittivät
vankilaan? Niitty kukapas käski s i ­nun
nousemaan kapinaan.
—• Koksi vuotta myöhemmin. — '
Toinen pUiväpalkkalaisista (toisel­le)
: Kuuloppas P j o t r ! . M u i s ­tatkos
vielä, kuinka SO valkokätinen
mies puhui kanssasi toissa vuonna? \
Toinen päiväpalkkalainent —•
Kyllä niin...mitä sitten? ^
Ensiih. pälväpalkkalainen; — :
Niin tänään hänet hirtetilän, ael-'
lainen on tullut määräys.
Toinen pälväpalkkalainen: — No,
tiedätkös mitä, veli Dmitrij, plde-täänpäs
huolta siitä, että me saam­me
narun jolla httnet hirtetään,
sanotaan, että se tuo onnea.
Ensim. pälväpalkkalainen; — Olet
oikeassa. Tehdäänpäs se, veH Pjobr.
'Ivon TurgcpjoMr,
Nälkä
Hän el voinut peltoo viljellä, cl i
metsästää otuksia, ci pyytää kaloja,
eikä soutaa venettä vesillä. Hän
ei osannut irroittoa metallia vuo­rista
ja takoa esineitä niitä kaupi-tellakseen.
"Jumala on antanut minulle rik­kaan
Jo harvinaisen ymmärryksen*',
sanoi han. Olen luotu opiskele-'
maan.
Ja hän kävi korkeita kouluja op­pineitten
parissa.
Mutta hän ei voinut lakitieteen
pulmallisuuksia käsittää, häneltä
puuttui lääkärin kylmä pää j a läm­min
sydän, tutkijan kärsivällisyys,
opettajan vakaumuksellisuus, keksi-
, än tarkkanäköisyys ja vaUiomie-lien
äly.
"Jumala on määrännyt minut'
ylcvimpään*^ sanoi hän. "Olen
uotu papiksi."
Hän saarnasi kieltäymystä niille/
joilta puuttui leipää, mutta valitti
että paisti oH liian pieni hänen
omalla pöydällään. Ristissä käsm
hän puhui kuinka kameelin on hel­pompi
menne taivaanvaltakuntaan ;
kuin rikkaan tulla autuaaksi, mut­ta
hän ruikutti siitä, että oma säk­kinsä
on liian tyhjä,
"Herra Jumala tahtoo, että mi­nun
tulee saada lihava leipäpaikka,
joka nyt on täytettävänä"^ sanoin
hän, "Hän armahtakoon minua
syntistä, että sen nyt vasta oival­lan.
Olkoon hän ijäti kiitetty sil­tä,
että teen hänen tahtonsa jäl­keen,"
Niin varustautui hän ja sai sea
lihavan leipäpaikan.
Karl £vald.