1956-05-29-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ÄTA «1!.
IIN
tuli erääsi
laluten
FäästyäSs
ieUm m i e ;
aikaa vai.
muodossa,
un,
oitavanune,
lUtta onki^'
rjeiden 13.
S. LUOB^
t! 1?'^
— Tiedätr
tuU kfls
>amulla,als
1; että hä.'
vielä hei.
IPAA
että im-
• alkuasu-i'
Ita o l i pyy."
tarkotuk-'
idätte, ettS''^
likaisia^ sa.
pastori/'
ibettää sio.
kuin lähe--'
itele
Stanfordia'
äänesi pn
nielialojesi
Ua, äänet
i n .
tää, kysy.
tavallinen
ksia." '
sanottuna
voin hy..
lai alentu*
tottuna se
irdyttävään
1 hän luotsi
nais|ä^'
.tuksen va^x
o hän. Se'
luitaan pä^
lämpöä;'
iäni" jossa
latalaa &
tavallisesti
an ääneksi
uoti vaate* j
;aa toHtoii;
tkimus di
tä naisääni!
sopraano!
en. Enem-'
uheaäyttä-(
intlen toi-tu
"Dmo-.
ia sisältäi
lion väes-ä.
NUdefl
keskipalk-'
miljoonaa. -
otulnen H * ^
lakln,: voi-joka
vuosi:
onaa uuttii
an vastaa-kun
taai
n. Afrilhffl"
mt lisSän-;
vuodöä' ]
väkiluvm-jl
niljoonaa), i
avostoliitts.
allat aO'|
niljoonaa).
a Pakistani
"liikaopi*
sta meifllj
klroaviIi>|
t aavistoJ-j
himillinea
ttä monet]
" olifiivif|
a asem»!
jraaliseÄJ
kotin»»]
luulojen!»!
ttensä - |
kestäoiti
isteellaltf]
, että im
uden" 1*1
mahdoin
aineen J
L jo kurf-j
issa.
an " l i * ! :!
»kään, »\
paitsi (i-j
ussa B * !
balataasj
atalaots»!
luu ai»ö|
kovin
» — ?2S
; k u n t ^ |
uenunjl?.!
i n s a l a ^ j
ä kmol?]
t a s a s i
mahdoiB'
Sm
KmiiyietbpaikaD
rarinolaii avajaisjuhla
Tennto. «r- Toronton osaston kesänviettopaikka
avataan paikkakunnan
jä läbiyrapäristön suujnaialsille
kesäkuun 2 päivänä lauantai-iltana
jublatansseiUa j a sunnuntaina 3 päivänä
varsinaisella avajaisjuhlalla.
Aamusta varhain ovat useat seura-pelit
yleisön käytettävissä. Juhlaohjelman
esitys alkaa iltapäivällä
kello, kaksi. Ohjelma on monipuolinen,
jonka arvokkuutta lisää osaston
.sekakuoron "FinlaBdian" esitykset
j a soittokunnan reipas soitto.
Luonnon tarjoama kauneus leirialueella
on miellyttävä j a puoleensa
vetävä. Siellä todella huomaa kesän
kauneuden luonnossa.
Ravintola o n k a i k i n puolin miel-l>'
ttävä ruokailupaikka,- tai-joillen
vierailevalle yleisölle hyvin valmistetun
aterian kohtuhinnalla.
Sauna on myös kylpykunnossa,
puhdas j a siisti n i i n miesten kuin
naistenkin puolella, jossa saa miellyttävän
löylyn, jokainen kylpijä
tuntee että on saanut nauttia: saunan,
mainiosta löylystä. ,
Puhtaita' hyvillä vuodevaatteilla
arastettuja yksityisiä j a yhteisiä
asuntoja on myös Tarmolassa,saa-itavana
useammalle kymmenelle jo-
0 yhdeksi vuorokaudeksi tai-pitem
äksi ajaksi, kuinka kukin haluaa,
ihinnat entisestään on laskettu y h -
ellä - kolmanneksella; ^:Ta^nolan
lalue on n3?t "Metron sisällä", siis
uuluu Suur-Torontoon j a on lähin
csänviettopaikka kaupungissa asuille,
ja myös samalla halvin huo^
ioiden kaiken sen mitä saa Tarf
Olassa j a mitä saa muualla. Huor
aatte että-Tarmola oh todella halin
jä myös miellyttävämpi lomaili-oille,
kuin monet edempänä olevat
esanviettopaikat/ Tulkaa siis mah-oUisemman
monilukuisena leiri-lueemme
avajaisjuhlaan. Silmäilr
ää aluettamme, ne jotka eivät sitä
intisestään tunne. Käyttäkää rar.
intolamme tarjoamaa ruokaa. Näh-ävissä
on myös v i e r a i l i j o i l l e asun-lot'
yhteiset • j a yksityiset huoneet:
Vanliemmat, j o i l l a hn lapsia jä
iottc niille hankkia paikan nussä
eillä Oli mahdollisuus olla joku
iikko kesälomalla. Katselkaa meidän
Tarmolassa olevia lasten asuU'
toja n i i n tyttöjen luiio poikienkin.
Meidän hintamnae ovat balvemmat
k u i n muualla lasten lomailupaikoill
a , kun rinnastatte «mitä lapsenne
saavat Tarmolassa j a mitä ne saavat
muualla. Tarmola koettaa hoitaa
lapsia n i in huolella ja fatnnolla
k u i n suinkin on mahdollista, niin
ravinnon kuin ajankulun j a v i r k i s tyksen
saamisessa. Myöskin annne-taan
hiukan alkeellistaoppia leikkien,
laulujen j a voimisteltm ohjausta,
vartavasten hankittvu'en ohjaajien
kautta. Lapsenne jos ovat
Tarmolassa, on myös vanhenunillä
itsellä mahdollisuus käydätervehti-mässä
heitä viikon lopulla ainakui.
jotavastoin monet lasten paikat ovat
satojen mailien etäisyydessä,' j a :
miltei kaikki vailla varsinaisia ohjaajia.
LapsenAe kun ovat Tarmolassa,
on huoli heidän kohtalostaan
vanhemmilta pois, edesvastuullisesti
niistä huolehtii heille järjestetyt ohjaajat,
joka on Tarmolassa-mahdoll
i s t a s i l l o in k im siellä on lapsia n i in
paljon että heille kaikki tämä edellä
sanottu voidaan järjestää. Siis käykää
tutustumassa Tarmolassa lapsia
vai-ten järjestettyyn hoitoon: Kaikki
tarpeelliset tiedot teille antaa Tarmolassa
oleva isäntä, j o l l a o n siellä
johto. Hän on Henry Länipsä, j a
on valmis vastaamaan hänelle teke-milnne
kysymyksiin. Siis Viekäämme
lapsemme Tarmolaan lomailemaan,
sinne sopii niitä useampia
kymmeniä, nimittäin satoja on kai
n i in paljon että noin 60—70 voidaan
heitä sinne sijoittaa. Isäntä myös
antaa tiedon kysyjälle milloin lasten
l e i r i alkaa toimintansa j a kuinka
kauan se pidetään lapsia varten.
— J . L.
Tonmloii osaston
VsMöto. ^ CS3m TmatOtm
taiknm « p i i r in iltans. »«80 B
«nsUm UMla. JiMStf» p>ydc^^
«apmnaan matidoJIhmnini» saop
«vat kcdnstdUvb» j » päitct-
I» jKotoislcn «cbtfvicn ^Jnidyi.
MkS vabnittclnja pian pidett&vii
balBjiAIi» varten. — 1.
Kaikkjen aikojen
moukarikilpailu
- Neuvostoliitossa
Jokin aika - sitten kerrottiin: että
Neuv6stoliiton;Krivonosov oli taaskin
Kuts teki lujan
ajan "kympillä"
Moskova. Toisena helluntaipäivänä
Kievissä pidetyissä yleisturhei-lukilpailuissa.
V l a d i m i r K i i t s juoksi
10,000 metrillä erinomaisen ajan
29.18,6. Hänen ennätyksensä on
28.59,2 j a E m i l Zatopekin nimissä
oleva maailmanennätys 28.54,2.'
.V>A sH
Onnittelumme . . .
CANADAN SUOMÄlJVISEN JÄBJES^ÖN
joka vietetään <
Torontossa kesäkuun 30 ja heinäkuun 1 p:nä
Vapaus ilmestyy: eri^ötsena;Xaii^
lu- ja soittojuhlahumerona^^^^K
kuun 21 pnä; tämän
kulttuurijuhlan kunniaksi
erikoisntunero tarjoaa erinomaisen
tilaisuuden Canadan suomalaisille
laiisua phmtteliinsa kul^
tuuriväen .suurjuhlalle. v
Tässä juhlanumerossa julkais-'
, , taan yksityisten, järjestöjen Ja
liikelaitosten tervehdyksiä: Henkilötervehdykset ovat /
eri hintaisia, vaihdellen 25 sentistä $1 asti;
• Kaikki tervehdykset tulee olla lehtemme konttorissa
viimestään kesäkuun 11 päivään mennessä.
heittänyt uuden maailmanennätyksen
6545. -Myöhemmin; saapuneet: tiedot
kertovat, että korkea aika olikin K r i -
vonosovilla parantaa enhätystään,
sillä samoissa kilpailuissa yUtU kokonaista
7 miestä 60 metriä Ja neljä
muuta täräytteli ulikaavan lähelle 60
metrin rajaa. '
Tuossa ennen näkemättömän korkeatasoisessa
moukarilEilpailuissa saavutetut
tulokset ovat seuraavat:;
M, Krivonosov . . . . . . . ..65J85
Samotsvetov 64,41
Nikulin 62.78
Redkin 61J59
Jegorov 61.55
Tkatshev 60.99
Krasnov. 60.58
Nenashev 59.55
Pletshenkov . . . . . i . . . . . 59.79=
Xejvads 59.47
Unt 59.27
Samoissa kilpailuissa Juoksi Kono-valov
200 m. 210, Govorov: 400 m. 48,2,
Kuts 5,000 m. 14.19,4, liitujev 110 aidat
14,4. Pituutta • hyppäsi Popov 7!49,
hferbakov kolmiloikkasi 15.96. Bulatov
seivästi 4.40, Tzibulenko heitti keihästä
74.72 ja Kusnetsov 73.70.
Sflonei oikwtohisleB
kulHouribuneranki
flelsioU. ^ (Vfi) On ituuictlii
asia. efti ne inirtainat barvat
cdisfykseUisesti ajattelevat lienki-.
Ii>t> joifai ylelsradloniroe palvclnk*
sessa. ctfellecDkio on, ovat haltal-,
llsia «steitä «ikeistopUreUIeiiMne
nUden pyrkies^ takaisin 193(Kttv
vnn benkiseenpi^imeytec».\^dkalr;
nen ajatteleva iliraloen saattaa;
myös vaikenkdtta havaita sen
huonosti) salaton vastenmlellsyyt^
den. jota oikelstopUvHssä on tuUf
nettu heimoasiaa kohtaan silta p k '
^ taen. ktu Eestistä tnii neuvosto>^
\tasavalta,Jä UiÄarista kansande- :
mokratia. . Et olekaan näinollen
ihme. että kun maisteri Kalevi j
Kilpi Joitakin päiviä sUten eesti-3
läisiUe turistelUe jäljestetyssä
juhlassa laosni asiallisen j a hy-vlnpenistellun
kielteisen arvion
1920- ja 1930-lukiijen aikaisesta
heimotyön poliittisuudesta); nämä v
samat oikeistopilrit näkivät'mahdollisuuden
lyödä kaksi kärpästä
yhdellä Iskulla: suunnata hyökkäyksen
malst Kilpeä vastaan ja
samalla yrittää parhaansa mukaan
repiä sitä siltaa, joka Suomenlahden
yli pariiaillaan raken-.
tuu.
Erikoisen törkeän — ja m i l t e i uskomattoman
tekopyhän — puheenvuoron
tässä häväistyskarapanjassa
muodostaa eilinen. Uuden Suomen
• pääkirjoitus, jossa sanotaan
mm:
"Maisteri Kalevi K i l p i , yksipuolisista
esityksistään radion piltistä
tuttu henkilö, luonnehti näet eräässä
virolaisturisteille järjestetyssä t i laisuudessa
sotien edellisen heimo-työn
Neuvostoliittoa vastaan kohdistetuksi
kiihoitukseksi. Emme tiedä,
mistä maisteri- K i l p i on tällaisen
tiedoti saanut, omakohtainen sc ei
Jättiläisvoimalaitoksia
ralcenteilla Siperiassii
L E R A Ä J Ä N N I M I . ..
P A I K K A K U N T A
KIRJOITTAKAA NIMENNE SELVÄSTI
Nimi
1 .••••'1..
ä , • •.• •..... ( i i
I
i.'-. ;• r • • : ^ •. "
1 -
1 " ' •
f ; ?
1 '•^^>':[:'/II-'^'M"?/''-"''"^^^ 'f/
• • • .
t(
\ u 1 ' . • ' . . < ' ^: s 1 -• • .:
.•1 . •• ••••
. . . .
\ -
. ' i i ' . f
• < Vesivoima.asemlen >' rakentaminen
saa Neuvostoliitossa yhä laa-
- jemmat mittasuhteet.. -Vuoden
1955 aikana S N T L : n voima-asemat
valmistivat'83 kertaa-niin paljona
sähköä kuin tsaarin Venäjällä:
Sähkötttotannossa. Neuvostoliitto
: on «nykyisin ensimmäisellä s i j a l la
Euroopassa j a toisella s i j a l la maa-
' Ilmassa; cVuonna 1960 - S N T L :n
: sähköasemat - vali^lstavat" sähkövoimaa
320 miljardia kWbi
Euroopan pisin j o k i Volga on ylä-jouksulta'
alajuok^Ue asti rakennustöiden
alainen. V i i s i suurta Volgalla
olevaa voimalaitosta' antavat
sähkövirtaa. JUusien vesivoima-asemien
antamat valoi ovat syttyneet
Vienanmeren rannoilla j a napapiir
i n pohjoispuolella, Kaukasiassa,
Keski-Aasiassa Syr-Darjalla j a Suo"
men lahteen laskevalla Narva joella.
Viime vuosien aikana ovat suuret
vesivoima-asemien rakennustyöt a l kaneet
Siperian suurilla jokivarsilla,-
Sielä on 80 % Neuvostoliiton
koko vesivoimavaroista.- Sellaiset
jättiläisjoet, kun Ob, Jenisei j a Lena
ovat maapallon surimpia. Niiden
pituus on tuhansia kilometrejä ja
vesimassojen määrä satoja miljardeja
kuutiometrejä; niinpä Jeniseis-sä
virtaa vuodessa yhtä paljon vettä
kuin Niilissä viidessä vuodessa, Reinissä
9 vuodessa j a Elbessä 30-vuo-dessa.
Ensimmäiset patolaitteet ovat jo
katkaisseet Siperian jokien virran.
Irtysh-joen suurimmalla sivujoella
Obilla on rakennettu Yst-Komeno-gorskin
voima-asema, joka toimittaa
sähkövirtaa Altaille j a Kasahstar
nin itäosiin: Parhaillaan on rakenteilla
Irtyshin toinen, Buhtarmins-k
in asema; Obilla, lähellä' Novosibirskia
on rakenteilla voima-asema,
joka tulee antamaan virtaa Länsi-
Siperian teollisuudelle, rautateille
kone- j a traktoriasemillc sekä maa-talöustUoiUe.
Tärkein vesivoima-asemien rakennustyö
on parhaillaan käjmnissä. Jenisein
valtavalla. sivujoella Anga-r
a l l a . Tämä joki saa alkunsa maa^.
ilman syvimmästä jänrestä — Baikalista
—^ j a sen voimavarat ovat
valtavat^ se^ On Jyrkkälaäcuinen j a
kalliopohjainen, joten se fcestäätva^
tävimmatlun betoniset patolaitteet.
Tiedemiehet ovat laskeneet vuolas-virtaisen
Angaran voimavarojen oler.
van suuremmat^ kuin Volgan,. Dn-jeprin.
Kaman j a D o n i n yhteensä.
Angaralle on suunniteltu monia voima-
asemia, Ensimmäistä asemaa rakennetaan
parhaillaan '^Irkutskin
lähelle ^ j a sen 'ensimmäinen Osa
a l o i t t a virranjäkelun.jQ tänä vuonna-
r ^
Angarajoen j a samaUa kokojtnaa-ilman
suurin voimä-ascma. tulee' ole-taaan
Bratskin asema, jpnkarake^-
nustyöi on j ö , aloitettu. Pedunskin
koskien aineella rakehnetaaif, raujta-tietä
j a Taigan korpien ha}ki 3u'to-^
tietä. Paikalle saapuu- juiiälääfit-tain
kaivinkoneita, traktoreita,^ n o ^
tureita, maansiirtokoneita ym.
Neuvostoliiton hydroteknikot laativat
rohkeita j a mielenkiintoisia
suunnitelmia, Euroopan puoleinen
Neuvostoliiton pohjoiset joet, kuten
Siperiankin joet laskevat Jäämereen.
Olisiko mahdollista kääntää
niiden suunta, pakottaa ne virtaamaan
etelään?, Voitaisiinko' esim.
Petshom vedet laskea Volgaan tai
Dnjepriin j a osa Obin j a Jensein
vesistä laskea kylmästä Siperiasta
kastelemaan Keski-Aasian j a Kazahstanin
aurinkoisia aroja?
Tämän on laskettu olevan täysin
mahdollista. Luonnosehdotus 150
miljardin kuutiometrin vesimäärän
laskemisesta pohjoisesta maan eteläisiin
osiin on jo valmiina^ - Parhaillaan
laaditaan sunnitelmia Obin
j a Jenisein virran suunnan kääntämisestä
j a 300 m i l j a r d in kuutiometr
i n vesimassan laskemisesta Siperiasta
Keski-Aasiaan j a Kazahstaniin.
Täifään tämä on vielä insinöörien
ajatus, mutta huomenna se muuttuu
reaaliseksi to<iellisuudeksi. '
Neuvostoliitossa on ; rakennettu
satoja sähköasemia. Aina kun uusi
asema* valmistuu^ se kytketään viipymättä
läheiseen verkostoon. Kes^
kiseen voimaverkostoon kuuluvat
Moskovan,*. Gorkin j a Jaroslavin
sähköasemat, eteläinen voimaverkos-to
yhdistää korkeajännitelinjoilla
kaikki Donetsin laakioiT, Bostovin-jä
Dnjeprin alueen.
; Nykyisin^ on tullut yhä ajankohtaisemmaksi
kysymys koko Neuvos-^
toliiton käsittävän korkeajSnnitever-koston
luomisesta; Tätä varten oh
yhdistettävä Neuvostoliiton ^ Euroopan
puoleinen sähköverkosto j a l i i tettävä
se Siperiaan rakenteilla olev
i i n asemiin. Tätä yhtenäistä verkostoa
voidaan hoitaa yhdestä tai
useammasta keskuksesta. Tämä antaa
mahdollisuuden; siirtää ;valtavat
sähkövirtamäärät puolelta > toiselle
j a toimittaa mahdollisimman teliok-^^
kaasU sähkövoimaa teollisuudelle,
maataloudelle,'liikenteelle ja maan
koko valtavalle taloudelle; Ihmisen
^ tahdon j a järjen palvelukseen alistetut:
Neuvostoliiton Joet luovuttar
vat yhä runsaammin ehtymätöntä
voimaansa yhteiskunnan byväksL
A. IgUtski (SIB)
EN VOI SAADA TYÖTÄ
SIKSI KUN OLEN 45-V:S
Kew York Seuraava .sangen
kuvaavavkitje saapoi U E : News-
*1ehdeUe:
•:iv-^'Vyt kun VFestinghonsen lakko
on päättynyt ja me kaikki olem-f
me palaamassa tjobJiaJ »iattelin
\hiöiiUaz teille axlSkkeUsU, jonka
loin viime viikolla. Artikkelin
otcikkona Oli IMina en 'voi saada
työtä siksi kun olen 46.vnotias^
Olen varman eUä olette UetoMz
tästä perMNmallisesta moilienäy'
telmästä. mutta ajattelin olevan
avuksi, jos V E tekee Julkisnntta
tasti diskrimlnatIomenetelmäst3«
joka on niin yleistä teollisuudessa
nfki/3Sn ja on oliot Jo Jonkin
aikaa, — VeljelUsesti teidän
Sberman Goldman, I^ocal 9iT*: '
voi Olia. koska häntä e i aikoinaan
nSbty heimotyössä. Ehkä hän ei
tieoa', että heimoloiminnan missään
muodoissa ei harrasteltu politiikkaa
eikä edes kosketeltu maittemme
suhdetta suureen itäiseen naapuriin."
; On todettava, että maisteri K i l pi
e i ollut suinkaan ainoa, jota 30-
luvulla "ei nälityhciinolyössä". Tosiasiahan
nimittäin oH, että tuo
kehuttu sodanedelUnen ^ heimotyö
suorastaan tihkui politiikkaa f j a n i menomaan
sellaista poliittista suuu;-
tausta, joka sai hautansa Berlinin
v a l t a kunnankanslian raunioissa.
Maisteri Kilpi on siis . tarvinnut
lausuntonsa perusteeksi ainoastaan
oman muistinsa, e i mitään muuta.
Mutta nuoremmille ikäluokille, jotka
eivät henkilökohtaisesti joutuneet
näkemään tämän "hurraahci-mouden"
pahimpia kukoistuskausia;
poimittakoon pari näytettä osoitukseksi
siitä, miten "epäpoliittista"
j a "suuresta itäisestä naapurista
piittaamatonta" tuo työ o l i ; — Suomen
Heimo-nimisessä aikakauslehdessä
vrlta 1935 löydämme mm. H«
K. Erviön kyhäyksen "Eestin Inkeri^
j a heimoaate". Seuraavassa tyylinäyte:
"Mikä näin ollen onkaan luonnollisempaa
kuin se, että suomalaiset
hcimotyöntekijät kohdistavat
erikoisesti toimintansa tähän pieneen,
muttei silti suinkaan merkityksettömään
itään päin suunnat^
tuun etuvarustukseen "
Tämähän muistuttaa jo arvelutta-vasti
politiikkaa, vieläpä j u u r i Neuvostoliiton
vastaista sellaista','vai. mitä?
Ja että tämä k a i k i l l e suomalaisille
päivänselvä tosiasia ymmärrett
i in myös Eestissä, siitä olkoon osoituksena
" V a h a Sönä"-lehdestä 12.
6.-34 saksittu palanen: :
"Eniten ovat Suomessa tunteneet
mielenkiintoa Eestiä kohtaan ne
mieleltään suomalaiskansalliset sivistyneistön
piirit, jotka ovat ryhmittyneet
Akateemisen Karjala-
Seuran ympärille."
rJQ nämälcin -^/sivumennen sa-.
noen';neljännestunnin kuluessa poimitut
lainaukset riittävät;osoitta>
maan; että 30-luvun heimotyö. täsmälleen
kuten 1 maisteri K i l p i totesikin,'
muodosti: v a i n erään Neuvostoliiton-
vastaisten suunnitelmien veto-hevosen.
Mutta (koska Uusi Suomi
yrittää vielä toiseenkin otteeseen
san^sä; pääkifjoitulcsessaan uskor
-'tell0»v«ttäx"ky8eessähan on kultttiu-,
rityö'V;jolla .ei aikaisemminkaan ollut
poliittisia pyrkimyksiä", lienee
tarpeen verestää lehden muistia sen
omista edesottamuksista • tässä suhteessa;
Minkä-muuten pitäisi antaa
aihetta .punastumiseen, jos sillä taholla
osattaisiin hävetä.
Suomalaisen Suomen: viimeisestä
numerosta v. 1935 löydämme nimimerkki
o H . P : n kirjoituksen, jossa
hän pahoittelee sitä sävyä, millä Uusi
Suomi o l i ryhtynyt kirjoittelemaan
E e s t in oloista sen jälkeen kun
presidentti Päts suoritti vallankaappauksen
j a asetti sulun eestiläisten
fasistien, vapsien samaan päämäärään
tähtääville pyrkimyksille. Mainittu
nimimerkki toteaa, että US:n
suhtautuminen Eestiin tuosta val-lankaappauspäivästä
lähtien laskeutui
"katulehtitasoUe"—r eikä nUn
tapahtunutsuinkäan siksi, että Päts
oli loukannut demokratiaa, vaan
koska hän o l i loukannut fasisteja.
Saattoipa U.S. mennä n i i n pitkälle
ilkeämielisyydessään, että kun Vi^
rolaisen kirjan 400-vuoti8juhlien yhteydessä
Jaettiin myös kirjailijoille
palkintoja,^aiheutti lehti kansainvälistä
suuruusluokkaa olevan kulttuuriskandaalin
vihjailemalla suorastaan
otsakkeessaan että "suurimmat
palkinnot menivät palkintolautakunnalle";
s t s , että palkintolautakunnan
jäänet olisivat panneet palkintorahat
omiin «taskuihinsa.- (Tä
mä solvaus kohdistui muuten —-
muiden ohella — koko kansansa
kunnioittamaan k i r j a i l i ja Fridebert
Tuglasiin^ jonka 70-vuoti8juhliin
osallistuivat Eestissä äskettäin käyneet
professorit Vilkuna j a Kaukonen.)
— Edelleen osoitti Uusi Suo-^
mi voimaperäisiä heimoustunteitaan
otsi koimalla erään Eestiä koskevan
uutisensa ^'Joka i t i k k a päristi nokkansa".
•
Tämän näköinen on siis totuus
30-luvun b^imotyönepäpoliittisuu
desta yleensä j a Uuden Suomen hei
motyön epäpoliittisuudesta verik-,
seen. Mutta l e h t i ; e i olisi nimen-onuan
kokoomuksen pää-äänenkanr
nattaja, vell'ci se''vielä' tekopyhästi
huokailisi muka Mdisniän, miten
maisteri K i i p i totuuden sanomalla
ehkä "tieioisesti pyrkii' tukahdutta-maan
sen vähinkin yhteistyön, johon
ehkä lähitulevaisuudessa on uudelleen'mahdollisuuksia
Viron ja
Suomen välillä". Toisessa kohtaa
lehti valittelee, että "vaatimattomat
tunnustelut entisen kanssakäymisen
palauttamiseksi (Suomen j a Eestin
välillä. rr-VvS) ovat osoittautuneet
turhiksL'' iraytyypä sanoa, että jos
kokoomustahoUa tuolla tarkoitetaan
heidän omia "ponnistelujaan", niin
ne ovat olleet tOBiaantin vaatimat'
tornia 4niin vaatimattomia, että
niitä eijOle;;ede8 näkynyt. Vai ha-^
luaisikoban.^Ust Suomi mainita esimerkkejä,
siitä, miten oitceistopii-rimme
ovat;j(>yrkincet "kanssakäy-
Aamikan «prlnlieHt
ovat iiiiippiiimiiiiossa
Houston. Tesas. — Amerikkalai-ncq
opiskelija !l|orrow «ivusi lauantaina
toukok SO pnä lOO, m. maailmanennätystä
juosten.matkan 10,2.
Ennätys on yhteisesti amerikkalaisten
Jesse Oivensin. II. Davisin ja
N. H. Nevellin. englantilaisen McDonald
Bailcyn^ saksalaisen H. F u^
tercrio. australialaisen II. Hoga-nin
ja panamalaisen L. la Beachin
nimissä.^
. Neur York. ^ USAtn uusi sprint-teritäbti
Dave Sime juoksi suuren-moiscsU^
100 yardia^ylelsurheilukll-pailutssa
- lauantaina . Raleighlssa
.Pohjois-Carolinassa. Hän sai; ajan
93 sek., eli saman kuin maailmanennätys
jonka Mel Patton. teki v.
1948. Simellä on ennestään ma^l>
maneonätys 200 metrillä ja 200 yar-dilla.
Tiistaina, loukolci 29 ]>. ^ Tucsday. May 29« 1950
MYdNTEISIA KAIKUJA
rarild. — iOiP) — Banska.
lalsnenvMtdUttoIalilcii flesvotte»
fayen friUttyadaen oo JsthnvasU
•nomBifhticn hDonien
JSanomaichtl Comhat Imomanttaa,
ctt&pnIatMHUUi TffnitOlilta plB
Bdnlstcri Gny Slollet Ibnslal tty-den
tyjrtyriUsyyteadl nenvottelo-
Jen fcvlknon.
-El baavdte dkä iilobi petty
nyksift*! <-> »rvtoi neavDilehit n -
noaalditl Popalalre de Parit;
XehU on •Itftnlelii, « U I ionta-vimmat
tnlokaet. neovottelalsta
koakevst rsmkalais^neovMtolUt-
. toisista kauppa» ja knlttoBrisuh-telta.
USA:N HALLITUS ETSII
SYITÄ OHJELMALLEEN
Washln«loii. — (PP) H : - Kaikesta
päättäen Elsenhowcritr> hallitus on
antanut Kansalliselle Työsuhdelauta-kunnalle
(NiiRB) sanan "ryhtyä öyk-kärlmäiscmmäksl';.
unloiUe.
Se tuntuu olevan takana vllmeai-:
kaisessa sarjassa rankaisutoimenpiteitä.
Joihin työlautakunta on ryhtyr
nyt Taft-^Hartley lahi täytäntöönpanossa.
United Packingfhouse^VtTorkeni
uniolta Ja puolelta tusbialta muilta
unioilta on kielletty työlautakunnan
palveluksen käyttö väärien tydmene>
telmien tapauksissa pienien telcnllU'-
syysvirheldcn takia: unlot olivat Ut-hetUincet
fInnnssiraporttlnsa vähän
myöhästyneinä.
UPWA uniota rangaistun yhdellä
päivällä myöhästymisestä. Elsenho»
vverin nimittämän työlautakunnan
enemmistö hylkäsjunlon selityksen,
että myöhästymisen aiheutti uuden
sihteerin kokemattomuus — uusi" s i h teeri
et tietänyt tehtävän kuuluvan
hänelle.
Sama unio on aina täsmällisesti
noudattanut lain vaatimuksia. Säännöllisyyttä
el aina ilmennyt: raport-misen
palauttamiseen" Neuvosto-
Eestin kanssa.
Tosiasia: on selvästi jokaisen nähtävissä:
OikcistoptirciBSämme n i menomaan
' pelätään Suomenlahden
s i l l an jälleenrakentamista. Ja tuohon
pelkoon on noiden piirien kannalta
myös hyvät syynsä, sillä kunhan'
suomalaiset «pääsevät tutustumaan
eteläisen veljeskansamme elämään^
luhistuvat kokoomuksen < valr
voin V pystyttämänä "^^
kauhukabinetin*'' viimeisetkin ;ri^^^
peet. Siitä hätä, eikä sen suuruudesta
parempaa todistusta tarvita
kuin tämä likainen, henkilökohtainen
hyökkäys maisteri Kilpeä koh'
taan. Likaisiin aseisiin turvautu
minen tosin ktiuluu lehden traditioihin,
sillä miten kirjoittikaon Helsingin
Yliöpistoh professori Josef
Mandelstam j o V; 1908 Uudesta Suo
mcttaresta, Uuden Suomen edeltä
jästä tammikuun 19 päivänä julkahi
tussa "Hufudstabladetin" pääkirjoituksessa;'
jonka bUn osoitti U.S:n lukijoille:
"Puolue nojautuu aina johonk
i n periaatteeseen. Valhe j a par*
Jaus eivät fcelbaa periaatteiksi;
ja sentähden i ; . S : n ryhmä e l ole
puolue, yhtä vähän k u i n rosvo'
tai varasjoukkiielon puolue. US.
elähdyttää kosto kostonhimo, kun
ei menestynyt saarnatessaan vai*
lan edessä matelemlsen väärää ;
oppia . . Puolueet vaikuttavat
luovasti, V.8.«'hävittävä8tl j a a i noastaan
hävittävästi; luovasta
työstä ei ole jälkeäkään . .
Profeetallisia sanoja joiden täytyy
heimotyönkin suhteen todeta p i tävän
paikkansa vielä tänä päivänäkin/
lähes puoli vuosisataa myö-:
hemmih. — Asiaan tietenkin kit,uluu
että oikeistopiirien toinenkin äänitorvi,
Helsingin Sanomat, on pantu
samalle asialle maisteri Kilven
kimppuun, mutta Jälkimmäisen kunniaksi
on sittenkin sanottava, että
se heittää sumua lukijainsa s i l m i in
huomattavasti taitavammin kuin
U.S. — A I R .
Syvästi surren Ja kaivaten
Ilmoltamme, että äitimme
Amanda Hakala
(O.8. PARKKO)
kmU' South Porcopinen lainuu
la«sa. (onkokitun 14 pnä 1956. X I -
Umme oU tyniynyt BikUJSinrem,
Siiobtes«a/ liabUkunn 15 poä 1S85.
ollen 71 vuoden j a 29 päivän Ikäinen.
Kalpanluella- äitiä mutotamaan
Jäivät kaktt tytärtä perbeioeen,
Helvi G u z l a k j x Sylvia Leliio sekit
yksi poika. Toivo PaHdu» peilidU-neen
Ja neljä la(rfenla«ta.
Sun vaivas 'äiti tie monet kovat,
nyt pettyneet jo kaikki ovat.. K
Ei käynyt kulkusi kukkaisteUH..
vaan kalkki antain hokUt meitä.
LapMt.
' K I I T O S
Lausumme monet kiitokset niitie
avuliaille tuttavillemme. Jotka aut*'
toivat ttielt&- äitimme viimeiseen
lepopaikkaan saattamisessa. Kiitos
Etla Lameelle soitosta, L a i l a Sivuselle
laulusta,: C S J : n . osastolle Ja
naisille ravintolatarjoilun Järjestämisestä.
Kiitos myöskin kanta-jUle.
HELVL SYLVIA J A TOXVO
tien antamisessa. Mutta nämä tiedot
Ja selostukset eivät vaikuttaneet vihamieliseen
työlautakuntaan^ Joka näyttää
«tshnäUä etsivän eyltä päästä
käymään käsiksi unloihfai. Tästä
näyttää olleen Uetohien yicsl työlautakunnan
Jäsen — Trumanln nimittämä
— Ivar a. Paterson. Hän oU eri mieltä
enemmistön kanssa Ja syytti työ-hiutakuntaa
^karkeasta toiminnasta".
Muitakin samanlaisia "Icaricelta
kohteluja" voitaisi mainita.
^ -~ Lontoon maanalaisia rautatel»
tä käytUvät noin 1,500,000 ihmistä
päivittäin.
Sanomaiebtl M4bex$Ufd klrjoltfas
Ranskan haUltUBvaltttOBkannan lyMH.
kovan vJerailOsta seuraavaa: "LU0t* ;
telematta voidaan «anoa, ^ tä jvleiäflii ^
aloittaa uuden vaiheen kansalnvttt*' i
«lasä suhteissa.- ,1 " ' " ' l
A S K E L ETEENPÄIN
Lontoa — <DLP) >-Ranskan halJi-tusvaltuuskonnan
Jyfoskovan-vtenillua i
arvioidessaan englantilainen . tixiO'
malehti Scotchman selittää: /Itans- J
kalals-neuvostomttolaisla Moduvan-^^^^^^
neuvotteluja voidaan pitää menestyk"
sellisinä: ^Suurta sydämellisyyttä o«ol>' %
tettUn Ranskan pääministerin j a UI» ;
kominlsterh) oleskelulle lfoakovasw^>^
Ja se merkitsee uutta suurta askdta
eteenpäin poistettaessa epäluulon ni 'l •
Ja-oltoja idän Ja lännen v ä l i l t ä . " , ; , ;
EBXS RAJAMAITA POISTEITU, :
Betfrad. >- (DLP) —- Jugoelaifla-ialnen
sanomalehti Borba korostaa''
ranskalals-neuvostolllttolalsten neu* -
vottelujen päättymisestä klrjoittaes-...
saan sitä tosiasiaa, että bn aikaan- '
saatu välitön koUcetus'ranskalaisten '
Ja vneuvostoUttolaisten;johtajien vft-^ 4
Iille. Siten on jälleen poistettu eriis "
raja-aita kansainvälisen lähentyibl-'
sen Ja yhteistyön tieltä,
PINEAU l U E V I S S X \ 2
Moskova. — (DLP) — Neuvostoliittoon
tutustumisklcrtokäynnltleJ
Jäänyt Ranskan ulkoministeri Pineäu
vieraili maanantaina, totikök. 3t Jffift;^^
Leningradissa. Maanantai-Utana hän'
matkusti lentoteitse KievUn j a tutaii^'
tuu Ukrainan neuvostotasavallan elä»''
mään.
m.
- • fi
KIITOS
Haluamme lausua sydämelliset klltolcset teille, sukulaiset Ja ystä-^^.i
vät, k u n tulitte toivottamaan onnea uuteen kotUmnoe muuttanUs^U; •;
Johdosta. , . t
Kiitos suuresta rahalahjasta sokä maukkaista syömisistä Ja juoml-
Bista. Kiitos yllätyksen alkuunpanijoille. , /- ,
Kiitos teille jotka otitte osaa lahjaan, mUtta ette .voineet olla^
mukana.
•mtä kalkkis kiittäen. .
BAMBI J A REINO U Y Y B Y L^
Silver Mountain, P. O. ^ Ontario -
Vtttta lukenustä
talvi-iltojen
ratoksi/ '
UUSIA
. IdriäkaupMtal J V J
THOMAS HARDY: K / . , '
P O R M E S T A R I N T A R I N A . ^t'*^
,/ . 843 s i v u a - H i n t a «id. $2.40.
"Pormestarbi tarhm" on sanan täydessä merfcltykMssä klassllUnon/A''
Se on niitä romaaneja, jotka säilyttävät aina arvonsa maailman-^'->
kirjallisuudessa. Se on voimakas^ jykevä teos -> suuren kertojan
mestarinicäden työtä.
Romaanin keskushenkilönä on Michael aenobanl, joka^pn k d -
honnut kö^iästä miehestä pienen Gasterbridge» kaupungin por-'
mestariksi. Hän on nuoruudiessaan myynyt vaimonsa; eräälle meri- w v ^
miehelle. Jota tekoa hän saa sovittaa koko elämänsä cjan. . • ^
E D I T H WHARTOM:
V I A T T O M U U D E N AIKA
388 sivua o lUnta «Id. f4.25
Nyt-on llmestsiByt kuuluisan Amerikkalaisen naiskirjailijan Edltli;
WhartoIn teos, "The Age o f Innoncence" suomertclelellä "Vlatto- .
muuden aika". Joka Amerikassa voltti Pulltzertn klrjalilsuuspalkln-
Edith Wharton on tuntenut aihepiirinsä Ja henkilökuvansa, tuon l '
Viidennen Avenuen valiojoukon eteganssisaaan Ja ylpeydessään, «a-_ '
lattubie tunteineen j a etUcettinsa orjina. Siihen sisältyy kokoelma-.fu-perinteiden
mukaan kasvatettuja, arvokkaita natsia, joldisn velvoi- -
liauutena on osoittaa hienotunteifiuutta J a viattomuutta mutta Jotka
siitä huolimatta sllttt ovat valmlbia kylmästi torjumaan jokaisen'
Joukkoonsa pyrkivän, joka e l tunne pelin sääntöjä.
W. SOMERSET M A U O H A M :
E I K Ä MIKÄÄN M U U TU
207 Sivua Hinta sld. $3.50
Kirjoitetaan vuosiluku 1602. Lukija johdatetaan loistavin vedoin -
kokeile täysrencssanssia Juonittelevien kaiupunkivaltlofden ja
mahtavien ruhtinaitten pariin. Jotka teettävät taideteoksia sellai- :
silla miehillä «uin Leonardo Ja Mkshelangelo.
Firenzeläinen ruhtinas Macchlavelli ratsastaa kaupunkinsa: 1 ^
tiläänä Imoläon, missä Cesare Borgia pariiaillaan onjoukkokieen''
leiriytyneenä. Hänen tehtävänään- on neuvotteluilla estää — t ai
ainakin viivyttää — häkällemätöntä herttuaa toteuttamasta suun-nitebniaan
Firenzen valoittamiseksL ,
A L I C E LYTTKENS:
S Y N T I I N L A N K E E M U S
318 sivua ~ Hinta sfal. 83,76 , ,
Filosofian kandidaatti K a r i n Fallander on ministeriön viehättävin
nainen. Sitä paitsi hän on^roääratietolnen. ^rmokas Ja erittäin
pystyvä. Sekä esimiestensä että alaistensa kanssa'Mn tulee e r i n '/
omaisesti toimeen. Hänen aviomiehensä, 1 ^
Curt Fallander, on samanlaisessa virka-asemassa samassa m l n l g *^
teriössä. Ja kalkki pitävät heidän neljä vuotta kestänyttä aviolUt'
,toaan esimerkiksi kelpaavan sopusuhtaisena.
^"Syntiinlankeemus" kertoo poikkeukseUisen ntieienkllntoisella' t a -
valla niistä ongelmista, jotka kohtaavat itsenäistä naista. ' ,
KABIALA MARKANDAYA:
Si^VIMAJA JA T E M P P E L I
246 sivua — H i n t a sUl, «2.sa ,
Tämä romaani kertoo mlnä-muodo^sa vanhan naisen'suulla^
— Intian maatyöläisen karusta elämästä Ja uskollisesta rakkaudesta.
K i r j an minä on nainen, j(Aa naitetaan säätynsä alapuolelle, koska
uudet ajat ovat köyhdyttäneet perheen. Avioliitosta tulee kaikesta""^,
huolimatta onnellinen: JaloIuontoUien j a hellä Rukmanlraiouitaav^:^^
j a kunnioittaa miestään j a lapsiaan. ^
Kamala Markandayan romaani on kaikessa koruttomuudessaan;
Järkyttävä kuvaus. Sen hiljaisessa, kohtaloon alistuvassa elämäntun-nossa
on Itämaista suuiplbrtelsyytt^ Ja aitoutta.
K E R S T I B E R G R O T H :
S A L A I S U U T E M M E
290 sivua — H i n t a ski. 13.90 , , ^
MilKä on salaisuutemme, jokaisen ihmisen salaisuus? SaIaiBUu«''''<'
temme on eläxnä: nouseminen aamuUa^päivän työ Ja.:touhu. sama;, v^^^^^^
toistuva, tuttu kulku aamusta Utaan, päivästä päivään, v i i k o s t a ^"
viikkoon, vuodesta vuoteen.
A L A I N BOMBARO:
V A L T A M E R E N A R M O I L LA
Tieteellinen uroteko — unohtumaton seikkailu ,
252 sivua — H i n t a nld. 82.50
T E L A I K A A OSÖTrPBELLA:
Vapatts Publishing C6« Ltd*
1*
mk
mm
1
h
Vi li* 41 i
i i i
M
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, May 29, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1956-05-29 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Some rights reserved |
| Identifier | Vapaus560529 |
Description
| Title | 1956-05-29-03 |
| OCR text |
ÄTA «1!.
IIN
tuli erääsi
laluten
FäästyäSs
ieUm m i e ;
aikaa vai.
muodossa,
un,
oitavanune,
lUtta onki^'
rjeiden 13.
S. LUOB^
t! 1?'^
— Tiedätr
tuU kfls
>amulla,als
1; että hä.'
vielä hei.
IPAA
että im-
• alkuasu-i'
Ita o l i pyy."
tarkotuk-'
idätte, ettS''^
likaisia^ sa.
pastori/'
ibettää sio.
kuin lähe--'
itele
Stanfordia'
äänesi pn
nielialojesi
Ua, äänet
i n .
tää, kysy.
tavallinen
ksia." '
sanottuna
voin hy..
lai alentu*
tottuna se
irdyttävään
1 hän luotsi
nais|ä^'
.tuksen va^x
o hän. Se'
luitaan pä^
lämpöä;'
iäni" jossa
latalaa &
tavallisesti
an ääneksi
uoti vaate* j
;aa toHtoii;
tkimus di
tä naisääni!
sopraano!
en. Enem-'
uheaäyttä-(
intlen toi-tu
"Dmo-.
ia sisältäi
lion väes-ä.
NUdefl
keskipalk-'
miljoonaa. -
otulnen H * ^
lakln,: voi-joka
vuosi:
onaa uuttii
an vastaa-kun
taai
n. Afrilhffl"
mt lisSän-;
vuodöä' ]
väkiluvm-jl
niljoonaa), i
avostoliitts.
allat aO'|
niljoonaa).
a Pakistani
"liikaopi*
sta meifllj
klroaviIi>|
t aavistoJ-j
himillinea
ttä monet]
" olifiivif|
a asem»!
jraaliseÄJ
kotin»»]
luulojen!»!
ttensä - |
kestäoiti
isteellaltf]
, että im
uden" 1*1
mahdoin
aineen J
L jo kurf-j
issa.
an " l i * ! :!
»kään, »\
paitsi (i-j
ussa B * !
balataasj
atalaots»!
luu ai»ö|
kovin
» — ?2S
; k u n t ^ |
uenunjl?.!
i n s a l a ^ j
ä kmol?]
t a s a s i
mahdoiB'
Sm
KmiiyietbpaikaD
rarinolaii avajaisjuhla
Tennto. «r- Toronton osaston kesänviettopaikka
avataan paikkakunnan
jä läbiyrapäristön suujnaialsille
kesäkuun 2 päivänä lauantai-iltana
jublatansseiUa j a sunnuntaina 3 päivänä
varsinaisella avajaisjuhlalla.
Aamusta varhain ovat useat seura-pelit
yleisön käytettävissä. Juhlaohjelman
esitys alkaa iltapäivällä
kello, kaksi. Ohjelma on monipuolinen,
jonka arvokkuutta lisää osaston
.sekakuoron "FinlaBdian" esitykset
j a soittokunnan reipas soitto.
Luonnon tarjoama kauneus leirialueella
on miellyttävä j a puoleensa
vetävä. Siellä todella huomaa kesän
kauneuden luonnossa.
Ravintola o n k a i k i n puolin miel-l>'
ttävä ruokailupaikka,- tai-joillen
vierailevalle yleisölle hyvin valmistetun
aterian kohtuhinnalla.
Sauna on myös kylpykunnossa,
puhdas j a siisti n i i n miesten kuin
naistenkin puolella, jossa saa miellyttävän
löylyn, jokainen kylpijä
tuntee että on saanut nauttia: saunan,
mainiosta löylystä. ,
Puhtaita' hyvillä vuodevaatteilla
arastettuja yksityisiä j a yhteisiä
asuntoja on myös Tarmolassa,saa-itavana
useammalle kymmenelle jo-
0 yhdeksi vuorokaudeksi tai-pitem
äksi ajaksi, kuinka kukin haluaa,
ihinnat entisestään on laskettu y h -
ellä - kolmanneksella; ^:Ta^nolan
lalue on n3?t "Metron sisällä", siis
uuluu Suur-Torontoon j a on lähin
csänviettopaikka kaupungissa asuille,
ja myös samalla halvin huo^
ioiden kaiken sen mitä saa Tarf
Olassa j a mitä saa muualla. Huor
aatte että-Tarmola oh todella halin
jä myös miellyttävämpi lomaili-oille,
kuin monet edempänä olevat
esanviettopaikat/ Tulkaa siis mah-oUisemman
monilukuisena leiri-lueemme
avajaisjuhlaan. Silmäilr
ää aluettamme, ne jotka eivät sitä
intisestään tunne. Käyttäkää rar.
intolamme tarjoamaa ruokaa. Näh-ävissä
on myös v i e r a i l i j o i l l e asun-lot'
yhteiset • j a yksityiset huoneet:
Vanliemmat, j o i l l a hn lapsia jä
iottc niille hankkia paikan nussä
eillä Oli mahdollisuus olla joku
iikko kesälomalla. Katselkaa meidän
Tarmolassa olevia lasten asuU'
toja n i i n tyttöjen luiio poikienkin.
Meidän hintamnae ovat balvemmat
k u i n muualla lasten lomailupaikoill
a , kun rinnastatte «mitä lapsenne
saavat Tarmolassa j a mitä ne saavat
muualla. Tarmola koettaa hoitaa
lapsia n i in huolella ja fatnnolla
k u i n suinkin on mahdollista, niin
ravinnon kuin ajankulun j a v i r k i s tyksen
saamisessa. Myöskin annne-taan
hiukan alkeellistaoppia leikkien,
laulujen j a voimisteltm ohjausta,
vartavasten hankittvu'en ohjaajien
kautta. Lapsenne jos ovat
Tarmolassa, on myös vanhenunillä
itsellä mahdollisuus käydätervehti-mässä
heitä viikon lopulla ainakui.
jotavastoin monet lasten paikat ovat
satojen mailien etäisyydessä,' j a :
miltei kaikki vailla varsinaisia ohjaajia.
LapsenAe kun ovat Tarmolassa,
on huoli heidän kohtalostaan
vanhemmilta pois, edesvastuullisesti
niistä huolehtii heille järjestetyt ohjaajat,
joka on Tarmolassa-mahdoll
i s t a s i l l o in k im siellä on lapsia n i in
paljon että heille kaikki tämä edellä
sanottu voidaan järjestää. Siis käykää
tutustumassa Tarmolassa lapsia
vai-ten järjestettyyn hoitoon: Kaikki
tarpeelliset tiedot teille antaa Tarmolassa
oleva isäntä, j o l l a o n siellä
johto. Hän on Henry Länipsä, j a
on valmis vastaamaan hänelle teke-milnne
kysymyksiin. Siis Viekäämme
lapsemme Tarmolaan lomailemaan,
sinne sopii niitä useampia
kymmeniä, nimittäin satoja on kai
n i in paljon että noin 60—70 voidaan
heitä sinne sijoittaa. Isäntä myös
antaa tiedon kysyjälle milloin lasten
l e i r i alkaa toimintansa j a kuinka
kauan se pidetään lapsia varten.
— J . L.
Tonmloii osaston
VsMöto. ^ CS3m TmatOtm
taiknm « p i i r in iltans. »«80 B
«nsUm UMla. JiMStf» p>ydc^^
«apmnaan matidoJIhmnini» saop
«vat kcdnstdUvb» j » päitct-
I» jKotoislcn «cbtfvicn ^Jnidyi.
MkS vabnittclnja pian pidett&vii
balBjiAIi» varten. — 1.
Kaikkjen aikojen
moukarikilpailu
- Neuvostoliitossa
Jokin aika - sitten kerrottiin: että
Neuv6stoliiton;Krivonosov oli taaskin
Kuts teki lujan
ajan "kympillä"
Moskova. Toisena helluntaipäivänä
Kievissä pidetyissä yleisturhei-lukilpailuissa.
V l a d i m i r K i i t s juoksi
10,000 metrillä erinomaisen ajan
29.18,6. Hänen ennätyksensä on
28.59,2 j a E m i l Zatopekin nimissä
oleva maailmanennätys 28.54,2.'
.V>A sH
Onnittelumme . . .
CANADAN SUOMÄlJVISEN JÄBJES^ÖN
joka vietetään <
Torontossa kesäkuun 30 ja heinäkuun 1 p:nä
Vapaus ilmestyy: eri^ötsena;Xaii^
lu- ja soittojuhlahumerona^^^^K
kuun 21 pnä; tämän
kulttuurijuhlan kunniaksi
erikoisntunero tarjoaa erinomaisen
tilaisuuden Canadan suomalaisille
laiisua phmtteliinsa kul^
tuuriväen .suurjuhlalle. v
Tässä juhlanumerossa julkais-'
, , taan yksityisten, järjestöjen Ja
liikelaitosten tervehdyksiä: Henkilötervehdykset ovat /
eri hintaisia, vaihdellen 25 sentistä $1 asti;
• Kaikki tervehdykset tulee olla lehtemme konttorissa
viimestään kesäkuun 11 päivään mennessä.
heittänyt uuden maailmanennätyksen
6545. -Myöhemmin; saapuneet: tiedot
kertovat, että korkea aika olikin K r i -
vonosovilla parantaa enhätystään,
sillä samoissa kilpailuissa yUtU kokonaista
7 miestä 60 metriä Ja neljä
muuta täräytteli ulikaavan lähelle 60
metrin rajaa. '
Tuossa ennen näkemättömän korkeatasoisessa
moukarilEilpailuissa saavutetut
tulokset ovat seuraavat:;
M, Krivonosov . . . . . . . ..65J85
Samotsvetov 64,41
Nikulin 62.78
Redkin 61J59
Jegorov 61.55
Tkatshev 60.99
Krasnov. 60.58
Nenashev 59.55
Pletshenkov . . . . . i . . . . . 59.79=
Xejvads 59.47
Unt 59.27
Samoissa kilpailuissa Juoksi Kono-valov
200 m. 210, Govorov: 400 m. 48,2,
Kuts 5,000 m. 14.19,4, liitujev 110 aidat
14,4. Pituutta • hyppäsi Popov 7!49,
hferbakov kolmiloikkasi 15.96. Bulatov
seivästi 4.40, Tzibulenko heitti keihästä
74.72 ja Kusnetsov 73.70.
Sflonei oikwtohisleB
kulHouribuneranki
flelsioU. ^ (Vfi) On ituuictlii
asia. efti ne inirtainat barvat
cdisfykseUisesti ajattelevat lienki-.
Ii>t> joifai ylelsradloniroe palvclnk*
sessa. ctfellecDkio on, ovat haltal-,
llsia «steitä «ikeistopUreUIeiiMne
nUden pyrkies^ takaisin 193(Kttv
vnn benkiseenpi^imeytec».\^dkalr;
nen ajatteleva iliraloen saattaa;
myös vaikenkdtta havaita sen
huonosti) salaton vastenmlellsyyt^
den. jota oikelstopUvHssä on tuUf
nettu heimoasiaa kohtaan silta p k '
^ taen. ktu Eestistä tnii neuvosto>^
\tasavalta,Jä UiÄarista kansande- :
mokratia. . Et olekaan näinollen
ihme. että kun maisteri Kalevi j
Kilpi Joitakin päiviä sUten eesti-3
läisiUe turistelUe jäljestetyssä
juhlassa laosni asiallisen j a hy-vlnpenistellun
kielteisen arvion
1920- ja 1930-lukiijen aikaisesta
heimotyön poliittisuudesta); nämä v
samat oikeistopilrit näkivät'mahdollisuuden
lyödä kaksi kärpästä
yhdellä Iskulla: suunnata hyökkäyksen
malst Kilpeä vastaan ja
samalla yrittää parhaansa mukaan
repiä sitä siltaa, joka Suomenlahden
yli pariiaillaan raken-.
tuu.
Erikoisen törkeän — ja m i l t e i uskomattoman
tekopyhän — puheenvuoron
tässä häväistyskarapanjassa
muodostaa eilinen. Uuden Suomen
• pääkirjoitus, jossa sanotaan
mm:
"Maisteri Kalevi K i l p i , yksipuolisista
esityksistään radion piltistä
tuttu henkilö, luonnehti näet eräässä
virolaisturisteille järjestetyssä t i laisuudessa
sotien edellisen heimo-työn
Neuvostoliittoa vastaan kohdistetuksi
kiihoitukseksi. Emme tiedä,
mistä maisteri- K i l p i on tällaisen
tiedoti saanut, omakohtainen sc ei
Jättiläisvoimalaitoksia
ralcenteilla Siperiassii
L E R A Ä J Ä N N I M I . ..
P A I K K A K U N T A
KIRJOITTAKAA NIMENNE SELVÄSTI
Nimi
1 .••••'1..
ä , • •.• •..... ( i i
I
i.'-. ;• r • • : ^ •. "
1 -
1 " ' •
f ; ?
1 '•^^>':[:'/II-'^'M"?/''-"''"^^^ 'f/
• • • .
t(
\ u 1 ' . • ' . . < ' ^: s 1 -• • .:
.•1 . •• ••••
. . . .
\ -
. ' i i ' . f
• < Vesivoima.asemlen >' rakentaminen
saa Neuvostoliitossa yhä laa-
- jemmat mittasuhteet.. -Vuoden
1955 aikana S N T L : n voima-asemat
valmistivat'83 kertaa-niin paljona
sähköä kuin tsaarin Venäjällä:
Sähkötttotannossa. Neuvostoliitto
: on «nykyisin ensimmäisellä s i j a l la
Euroopassa j a toisella s i j a l la maa-
' Ilmassa; cVuonna 1960 - S N T L :n
: sähköasemat - vali^lstavat" sähkövoimaa
320 miljardia kWbi
Euroopan pisin j o k i Volga on ylä-jouksulta'
alajuok^Ue asti rakennustöiden
alainen. V i i s i suurta Volgalla
olevaa voimalaitosta' antavat
sähkövirtaa. JUusien vesivoima-asemien
antamat valoi ovat syttyneet
Vienanmeren rannoilla j a napapiir
i n pohjoispuolella, Kaukasiassa,
Keski-Aasiassa Syr-Darjalla j a Suo"
men lahteen laskevalla Narva joella.
Viime vuosien aikana ovat suuret
vesivoima-asemien rakennustyöt a l kaneet
Siperian suurilla jokivarsilla,-
Sielä on 80 % Neuvostoliiton
koko vesivoimavaroista.- Sellaiset
jättiläisjoet, kun Ob, Jenisei j a Lena
ovat maapallon surimpia. Niiden
pituus on tuhansia kilometrejä ja
vesimassojen määrä satoja miljardeja
kuutiometrejä; niinpä Jeniseis-sä
virtaa vuodessa yhtä paljon vettä
kuin Niilissä viidessä vuodessa, Reinissä
9 vuodessa j a Elbessä 30-vuo-dessa.
Ensimmäiset patolaitteet ovat jo
katkaisseet Siperian jokien virran.
Irtysh-joen suurimmalla sivujoella
Obilla on rakennettu Yst-Komeno-gorskin
voima-asema, joka toimittaa
sähkövirtaa Altaille j a Kasahstar
nin itäosiin: Parhaillaan on rakenteilla
Irtyshin toinen, Buhtarmins-k
in asema; Obilla, lähellä' Novosibirskia
on rakenteilla voima-asema,
joka tulee antamaan virtaa Länsi-
Siperian teollisuudelle, rautateille
kone- j a traktoriasemillc sekä maa-talöustUoiUe.
Tärkein vesivoima-asemien rakennustyö
on parhaillaan käjmnissä. Jenisein
valtavalla. sivujoella Anga-r
a l l a . Tämä joki saa alkunsa maa^.
ilman syvimmästä jänrestä — Baikalista
—^ j a sen voimavarat ovat
valtavat^ se^ On Jyrkkälaäcuinen j a
kalliopohjainen, joten se fcestäätva^
tävimmatlun betoniset patolaitteet.
Tiedemiehet ovat laskeneet vuolas-virtaisen
Angaran voimavarojen oler.
van suuremmat^ kuin Volgan,. Dn-jeprin.
Kaman j a D o n i n yhteensä.
Angaralle on suunniteltu monia voima-
asemia, Ensimmäistä asemaa rakennetaan
parhaillaan '^Irkutskin
lähelle ^ j a sen 'ensimmäinen Osa
a l o i t t a virranjäkelun.jQ tänä vuonna-
r ^
Angarajoen j a samaUa kokojtnaa-ilman
suurin voimä-ascma. tulee' ole-taaan
Bratskin asema, jpnkarake^-
nustyöi on j ö , aloitettu. Pedunskin
koskien aineella rakehnetaaif, raujta-tietä
j a Taigan korpien ha}ki 3u'to-^
tietä. Paikalle saapuu- juiiälääfit-tain
kaivinkoneita, traktoreita,^ n o ^
tureita, maansiirtokoneita ym.
Neuvostoliiton hydroteknikot laativat
rohkeita j a mielenkiintoisia
suunnitelmia, Euroopan puoleinen
Neuvostoliiton pohjoiset joet, kuten
Siperiankin joet laskevat Jäämereen.
Olisiko mahdollista kääntää
niiden suunta, pakottaa ne virtaamaan
etelään?, Voitaisiinko' esim.
Petshom vedet laskea Volgaan tai
Dnjepriin j a osa Obin j a Jensein
vesistä laskea kylmästä Siperiasta
kastelemaan Keski-Aasian j a Kazahstanin
aurinkoisia aroja?
Tämän on laskettu olevan täysin
mahdollista. Luonnosehdotus 150
miljardin kuutiometrin vesimäärän
laskemisesta pohjoisesta maan eteläisiin
osiin on jo valmiina^ - Parhaillaan
laaditaan sunnitelmia Obin
j a Jenisein virran suunnan kääntämisestä
j a 300 m i l j a r d in kuutiometr
i n vesimassan laskemisesta Siperiasta
Keski-Aasiaan j a Kazahstaniin.
Täifään tämä on vielä insinöörien
ajatus, mutta huomenna se muuttuu
reaaliseksi to |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-05-29-03
