Vapaus, December 20, 1966

              i l
Sivu. 2= Tiistaina, jouluk. 20 p.—Tuesday, Dee. 20, 1966
¥APAUS
(LIBERT^ t
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establlahed Nov. 6, 1917
e i - / P R - . i W - E K L U N D MANAGER, E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O H I A L «74-4204
Publlsheä thrlce weekly: Tuesdays, Thursiteys and Saturdays by VajÄU»
PilblMiinjt Co. LUnited, 100-1(0 Elm St. West, Sudbury, Ontario, (Änada,
. Mailing Aödress: Box 69
'-Aldvertlsing rates upon appllcatloi). trans^
Authöriised as second class mail by the Post Office Department, Ottawa.
Id fiQT. payment of postage In cash. •
M . r M , . . rCANADIAN LANGUÄGE PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa; 1 vk. W.OO, 6 kk. $4.75 USA:6sa
S kk. 2.76'
1 vk; $10.00. e kk. t8.3«
Suomessa: 1 vk. 10.60, 8 kk. 8,75
Ranska ja Neuvostoliitto
Ranska ja Neuvostoliitto julkaisivat noin viikko sitten
yhteisen lausunnon, missä suorastaan ylistetään näiden mai­den
välisiä hyviä suhteita ja kehoitetaan muitakin maita
seuraamaan tätä esimerkkiä. :
NeuvöstoUiton piääministeri Aleksei Kosyginin kahdek­san
päiväisen Ranskan-vierailun päätteeksi annetussa yhtei-,
sessä julkilausumassa sanottiin molempien maiden päättä­neen
laatia kauaskantoisia suunnitelmia Ranskan ja; Neuvos­toliiton
teollisuudenalojen, tutkimuskeskusten ja laborato­rioiden,
suhteiden lähentämiseksi.
Molemmat osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että kansain
välisen jännityksen lieventäminen on välttämätöntä nykyis­tä
parempien suhteiden aikaansaamiseksi Euroopan maiden
välillä. • •• •; : , ; _ .
Julkilausuhiassä sanotaan ensimmäisten myönteisten tu­losten
tämän tavoitteen saavuttamiseksi alkaneen ilmetä.
"Osapuolien käsitysten mukaan, Ranskan ja Neuvostoliiton
välistä yhteistyötä tulisi seurata yhteistyön kehittäminen
• kaikilla aloilla kaikkien Euroopan maiden välillä", sanotaan
lausunnossa. - . . .
Julistuksen jnukaan Ranskan ja Neuvostoliiton johtajat
olivat keskustelleet mahdollisuudesta kutsua koolle yleiseu­rooppalainen
turvallisuuskokous, jonka tehtävänä olisi koko
maanosan laajuisen yhteistyön luominen.
Molempien maiden mielestä Vietnamin sota cn maail­man
rauhan, uhkana, ja todetaan sodan johtuvan ulkomaises­ta
asioihin puuttumisesta. Molemmat osapuolet tähdensivät:
Ranskan ja Neuvostoliiton välisten neuvottelujen hyödylli­syyttä.
Molemmat osapuolet päättivät lisäksi perustaa rans-kalais-
neuvostoliittolaisen kauppakamarin.
Julkilausumassa mainitaan Neuvostoliiton ja Ranskan
yhteistyöstä erikseen väritelevisiosta, ydinenergian rauhan­omaista
käyttöä ja avaruustutkimusta koskeva, jo aloitettu
yhteistoiminta. "Erikoisesti mainitaan myös joulukuun 8 pnä
solmittu konsulisopimus.
• * *
Pitäen erikoisesti mielessä pääministeri Lester Pearsonin
ja ulkoministeri Paul Maptinin viimeaikona useampaan ker­taan
esittämät toivomusluontoiset lausunnot, että "lännen" ja
"idän" välisiä suhteita pitäisi parantaa,, että "Canada pyrkii
suhteiden parantamiseen Neuvostoliiton kanssa" jne., Ilans-_
kan ja Neuvostoliiton välillä on viimevuosina kehittynyt
kiinteätä ja ilmeisesti kummallekin osapuolelle hyvin hedel­mällistä
yhteistyötä? Onko Ranskalla, jotakin sellaista, jota
esimerkiksi ei Canadalla ole, tuttua sananpartta hieman
muimtaen hyväksikäyttääksemme?.
Tässä yhteydessä ovat monet länsimaiset komentaattorit
viitanneet erikoisesti Ranskan ja Neuvostoliiton perinteelli­siin
yhteyksiin ja myöntää luonnollisesti tulee, että histo­riallisilla
perinteillä on.aina oma arvonsa.
Pätevämmän selostuksen asiaan saadaan kuitenkin sil­loin,
jos sitä tutkitaan rauhallisen rinnakkaisolon periaatteen
näkökulmasta katsottuna.
Voidaan tietenkin huomauttaa, 4cuten-firäs-tunnettu neu­vostoliittolainen
kommentaattori sanoo, että Neuvostoliitto
noudattaa rauhallisen rinnakkäinolon periaatteita muitakin
kuin Ranskaa kohtaan. Kuitenkin juuri' Ranskan johtajat,
ennenkaikkea kenraali Charles de Gaulle hänelle ominai­sella
poliittisella kaukonäköisyydellä, ovat ymmärtäneet
kaikki tämän rauhallisen rinnakkäinolon politiikan suomat
etuisuudet. Eivätkä vain ymmärtäneet, vaan myös tehneet'
paljon vapautuakseen kylmän sodan kahleista.
Viime vuosina Ranska on ryhtynyt lujittamaan omaa
asemaansa sekä kansainvälisessä elämässä että Euroopassa.
Toisin kuin eräät muut vallat Ranska on monissa kansain­välisissä
kysymyksissä ottanut oman erityisen, monessa suh­teessa
Yhdysvalloista poikkeavan kannan. Niinpä presidentti
de Gaulle on arvostellut periaatteellisesti Atlantin liiton pe­rusteita,
mm. väitettä, että Neuvostoliitto olisi vaarana länsi­maille.
Tämän kritiikin pohjalla presidentti de Gaulle teki
myös käytännön johtopäätöksiä: Ranska irroitti joukkonsa
NATOn yhdistetyn sotilasjohdon alaisuudesta — elimen, jo­ka
juuri on pääsyyllinen Euroopassa valhtsevaanjännityk-seen.''":-
• ,
Presidentti de Gaulle vastustaa myös monenkeskisten
ydinasevoimien perustamista huomioonottaen, että se avaisi
Länsi-Saksan militaristeille tien ydinaseiden hallintaan.
Ransk^ on johdonmukaisesti vastustanut USAn Vietna­missa
käymää sotaa ja vaatinut amerikkalaisten joufckojeja
poistamista Etelä^VietnanMsta-^ja Pohjois-Vietiiämiin kohdis­tettujen
barbaaristen pommitusten lopettamista.
_ . Täysin ymmärrettävää luonnollisesti on, että presidentti
de Gaullen politiikka on herättänyt tyytymättömyyttä sekä
Washingtonissa että Bonnissa. Mutta vain^ tämä poliittinen
suuntaus on omiaan muokkaamaan maaperää lännen ja idän
väliselle hedelmälliselle yhteistyölle lujaa rauhaa. silmällä
pitäen'. Pitkät ajat on lännessä leimattu neuvostohallituksen,
noudattama rauhallisen rinnakkäinolon suuntaus propagan-'
daeleeksi. Elämä on kuitenkin osoittanut tämän arvion en­nakkoluuloiseksi
ja virheelliseksi.
. Ranskan esimerkki vahvistaa rauhallisen rinnakkäinolon
politiikkaan sisältyvät tavattomat mahdollisuudet. Se ei pel-kä&
tään,luovu asevoimien käytöstä kiistakysymyksiä ratkais­taessa,
vaan edellyttää myös laajaa yhteistoimintaa eri aloil­la..'
Presidentti de Gaullen Neuvostoliiton-vierailun jälkeen
kuluneiden kuukausien aikana on Pariisin ja Moskovan vä-lijlä/
SQlmittu toistakymmentä sopimusta yhteisistä toimen­piteistä
talouden tieteen ja kulttuurin tärkeillä aloilla, mm.
avaruustutkimuksissa, väritelevision kehittämisessä, kuten oh
ylempänä todettu, kemiassa jne.
Tie jolle Pariisi ja Moskova ovat astuneet, on edullisin
Öljyiuotiajamaat öljy-yhtiöita vastaan
Moskova. — Syyrian ja Iraq
Petroleumin, jossa pääosaa esit
tävät englantilainen British Pet.
roleum, englantilais.holIantiIai.
nen Royal Dutsh Shell, ranskalai­nen
Francaise de Petrol seki ame.
rikkalaiset Standard Oil ja Socony
Mobil, välillä tapahtunut ja edel­leen
kehittyvä yhteentörmäys ei
ole mikään satumainen ilmiö,
vaan se oli täysin odotettavissa.
5?^
SYNTYAM-PÄIVIÄ
w.
J. Saikkonen, Whitefish Ont., täyt
tää sunnuntaina, joulukuun 25 pnä
83 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Keski.idän öljyntuottajamaat ei.
vät enää ole niitä samoja äänioi-keudettomia
teollisuus, ja finans^
simonopollen ja vkliiioiäen raa.
ka^iinelähteitä, kuin he olivat
vielä melko läheisessä menneisyy*
dcssä. Ja vaikka Irakin, Persian,
Libyan ja Kuweitin öljy edelleen,
kin faktillisesti on ulkolaisten
konsernin ja erillisten yhtiöiden
käsissä, niin nämä maat yrittävät
saada nostetuksi öljynporauksesta
ja maastaviennistä aiheutuvia
tulojaan kansallisen talouselä^
mänsä kehittämiseen. Mutta juuri
tässä syntyykin sovittamaton ris.
tiriita, kirjoittaa TASS:in kom.
mentaattori Nikolai Turkatenko.
Pyrkiessään säilyttämään ase­mansa
öljyrikkailla alueilla ja pum-patakseen
sieltä edelleenkin '•mus-taa
kultaa minimaalisin kustarinuk-sin
ulkomaiset konsernit ja yhty­mät
eivät ole lainkaan kiinnostu­neita
öljyntuottajamaiden kansalli­sen
talouselämän vahvistamisesta
sillä se. vahvistaisi näiden poliittista
MITÄ ON NARUN PÄÄSSÄ?
Tuttava tuli kadulla vastaan. Ter­vehdykset
vaihdettuaan hän kysäisi:
—^ Mitäs pidät tästä tavanmukaises.
ta joulunalushulinasta? Mutta sen
paremmin vastausta odottamatta
hän jatkoi:
- ^ M i n u l l e se tuo mieleen koiraa
narun päässä taluttavan aikaihmi­sen..
• ., '
— Älä millään muotoa käsitä minua
väärin — en ole mikään koirien v i .
haa ja — minullahan on niitä useita
itselläni ja pidän eläintä joskus
viisaampana kuin joitakin ihmisiä,
joten tämä sanomiseni ei ole aina­kaan
epäluottamuslause koirille.
Mieluumminkin päin ^vastoin.
Mutta aina kun näen jonkun kis­kovan
narusta, jonka toisessa pääs­sä
on koira ja kumpikin vetää eri
suuntaan, mietin siinä olevan esi
merkin ihmisten elämästä. Kuinka
moni meistä tietää mitä on se narun
päässä jota koetamme kiskoa vas­takkaiseen
suuntaan kuin mihin se
meitä veisi? Tätä jouluhulinaa kat:
sellessa näen mielikuvituksessani
sen narun toi.sessa päässä nuo suu­ret
liikkeet vetävän vastaan hangoit-televankin
asiakkaan täyttämään
heidän kassaansa ja tyhjentämään
omat taskunsa ja joulun jälkeiset
ruokapöytänsä tässä hullunmyllyn
pyörteessä. En minä joululahjoja
kaan vastusta ja etenkin lapsille
ne ovat välttämättömät; että he-voi---Pätä — ei kuljettaja nähnyt poi-sivat
aikuisina muistella onnellisia
lapsuutensa jouluja. Mutta olisi jär­kevänä
itseään.pitävän aikuisen sen­tään
syytä ajatella velaksi ostaes­saan,
millä ne joulun jälkeen mak.
saa. •• •
Tämä narun päässä kulkeminen
tulee parhaiten esiin vaalien aikana.
Silloin on vielä paljon sellaisia i h ­misiä;
jotka eivät äänestä ollenkaan
tai antavat äänensä sellaiselle hen.
kilolle, jonka kasvot kuvassa sattu.
vat heitä miellyttämään, sen parem
min ottamatta selvää onko tämän
edustama politiikka itselleen myön­teinen
tai kielteinen.
Samahan .se koskee näitä meidän
lehtiämmekin. Moni haluaa esimer­kiksi
tietää mitä Vapaudessa kerro,
taan maailman tilanteesta, mutta se
narun päässä vastakkaLseen suun
taan vetäminen on niin juurtunut
veriin, että siitä ei hevillä pääse
eroon.
Näin vuoden vaihteessa on tapana
tehdä hyviä lupauksia, siksi olenkin
päättänyt ehdottaa, että koettaisim­me
etsiä omasta .elämästämme sen
narun, .jonka toisessa päässä joku
vetää eri suuntaan ja tarkasti tut­kia
kumpi narun pää on oikeassa
ja luopua siitä väärästä päästä ja
vaikkapa koko narusta ja ruveta
ajattelemaan omalla järjellä, joka
on sitä varten ihmiselle annettu
Tällainen itsetutkiskelu avartaa suu
resti maailmankatsomusta ja saa
kaiken näyttämään paljon parem.
malta kuin siinä_narun pää.ssä rim­puillessa.
Näin haastoi tuttava ja kun asiaa
ajattelin huoman hänen puhuneen
varteenotettavia a s i o i t a ."
KOTITONTTU.
KIITOKSEN AIHE
Joulunaluspäivinä kukin liikkuu
riiin. kiireissään ja omissa ajatuk­sissaan,
että luskin huomaa, mitään
ympärillään tapahtuvana. Äitien luu­lisi
sentään olevan aina valppaana,
etenkin silloin kun hän vilkkaassa
liikenteessä kulkee alle koulu­ikäisien
lastensa kanssa. Mutta
niin ci aina tapahdu ja siitä on
selvänä todisteena viime perjan­taina
näkemäni tapaus.
Sudburyssa on useammallakin
kadulla sellaisia pääiepysäkkejä,
joilla linja-autot tyhjenevät ja taas
täyttyvät, joten niillä kohtaa on
aina tavallista enemmän ihmisiä
puhumattakaan nyt joulun aikai­sesta
liikenteestä. Kylmä viima oli
kai saanut erään naisen pakene­maan
paikalla olevaan puhelin­koppiin,
vaikka ei hän puhelinta
näkynyt käyttävänkään. Hänen pie­ni,
noin kolmivuotias poika te­pasteli
siinä ympärillä, kuten las­ten
tapana on.
Äkkiä näin^ edelläni kulkevan
miehen hyppäävän juuri lähtevän
linja-auton luo ja sieppaavan po­jan
sen alta pois. Tämä poika oli
nojannut selkäänsä autoon j a kun
se lähti liikkeelle, vaikkakin h i l ­jaa,
ovi avoinna — kuten ne ta­vallisesti
tekevät, että myöhästy­neetkin
vielä ehtivät mukaan hy-riippumattomuutta.
Siksi öljyku
ninkaat tekevät mitä tahansa vas.
tustaakseen esimerkiksi juuri Syy­rian
esittämiä vaatimuksia öljytulo­jen
tai i i l j y n fculjetusmaksujen Oco.
rottamista. Syyrian alueen halki
Persian Kirkukista Baniasin satama
kaupunkiin kulkevan öijyjohdon
kautta pumpataan vuosittain peräti
50 miljoonaa tonnia raakaöljyä. Syy-rian
laskelmien mukaan Iraq Petro­leumin
ja silloisen Syyrian hallituk­sen
välillä vuonna 1955 solmittu so-pimus
riistää Syyrialta vuosittain
noin 20 miljoonaa dollaria.
Jo elokuussa Iraq Petroleumin
kanssa aloitetut nejuvottelut, joiden
tarkoituksena oli saada öljykorvauk-set
korotetuiksi ja määrätä oikeu-denmukaisempi
hinta Syyrianalueen
kauttakulkuoikeudesta, eivät johta.
neet mihinkään tuloksiin. Siksi Syy­rian
hallitus päättikin Iraq Petro,
leumin omaisuuden jäädyttämisestä
ja mm. sen iSljyjohdon sulkemisesta
Syyrian alueella.
Huomattakoon, että Irakin hai
litus piti tätä toimenpidettä täysin
oikeutettuna ja tuki täydellisesti
Syyrian vaatimuksia. Onhan myös
Irak useiden vuosien ajan yrittänyt
saada Iraq Petroleumilta korotuksia
n i i h i n maksuihin, joita se saa Irakin
alueilta porattavasta öljystä täyden,
taakseen näillä tuloilla valtion kas.
saa. • •
-Samanlaista politiikkaa harjoittaa
Irakin naapuri Persia, jonka alu-.
eella toimii toinen suuri kansainvä­linen
imperialistinen yhtymä. Tä
män yhtymän 12 olemassaolovuoden
aikana se on Persian lehdistön tie.
tojen mukaan ansainnut 2,7 miljar.
dia dollaria puhdasta voittoa. Tehe­ranista
tulleiden tietojen mukaan
Persia sai hiljattain vaatimuksensa
tyydytetyksi ainakin osittain. Persia
vaati omia öljytulojaan nostettavak­si
17,5 prosentilla, mutta yhtymä
suostui vain 12--14 prosentin koro
tukseen.'
kaa sivupellistä. Ilman tämän ohi­kulkevan
miehen nopeata toimin­taa
olisi pieni poika jäänyt linja-auton
takapyörän ruhjottavaksi ja
ainakin kahdessa kodissa olisi ol­lut
ikävä j o u l u . ..
Etenkin autonkuljettajan puo­lelta
on myötätunto tällaisessa ta­pauksessa,
sillä heidän on tehtävä
työtään joulukiireiden sokaisemien
ihmisten keskellä. Kukaan ei ta­hallaan
aja toisten päälle ja äidin
velvollisuus olisi pitää huolta näin
pienestä lapsesta.
Tätäkään tapausta ei moni näh­nyt,
tuskin lap.sen äitjk|iän tiesi
mistä vaarasta hänen lapsensa oli
pelastunut tämän nopeaälyisen mie­hen
ansiosta. Hän antoi suurim­man
joululahjan mitä kukaan voi
toiselle antaa — pelasti ihmis­elämän
todennäköisestä kuolemasta.
Kulkija
Yrittäessään torjua öljyntuottaja,
maiden vaatimukset öljymonopolil
väittävät, että suunnitelmaton öl.
jynhintojen korottaminen tai sep
hankinta- ja kuljetuskustannusten
nousu tekee asianomaisen maan
öljyn kilpailukyvyttömäksi maail.
manmarkkinoilla.
Tällöin ne luonnollisesti unohta
vat, että ne itse määräävät öljyn
hinnat kapitalistisilla maailman,
markkinoilla. Eikä öljyn tarve suin.
ikaan supistu, vaan kasvaa teollisen
kehityksen vauhdin kiihtyessä. Jos
asioita katsotaan liiketoiminnan
kannalta^ niin öljy-ybtymät ovat
huolissaan pääasiassa siitä, kuinka
ne voisivat säilyttää mahdollisim
man korkeita keinotekoisesti ylläpi.
detyt öljytuotteiden hinnat.
Tosiasia on, että nämä yhtymät
maksavat öljyntuottajamaille veroa
vain hankkimastaan ja kuljettamas­taan
öljystä. Mutta sen lisäksi ne
tuottavat j a myyvät bensiiniä ja kaa-suöljyä
10—30 dollaria tonnilta Ja
öljykemian tuotteita muutamalla
Jeiikikivastainen miieleti-osöiitus
iPariisissa>-v/
Pariisi. — Patukoita heiluttaneet
poliisit vangitsivat t i ^ Ä viikon
lopulla ainakin 30o' nuotrta hen­kilöä,
jotka poliisieii
huolimatla osaQistuiyit' /Pariisissa
pidettyyn liddendsoi^l^MNin Yhdys­valtain
aloittamaa Hti^^pkaupun-gln
pommitusta :vast^^i|
Mielenosoitukseen
ta tuhansia ihmisiä k
ko. Poliisien ja,
välille kehittyi useit^^i
sadalla dollarilla i o n ^ i l ^ ^ a voitot
tästä menevät jo ,«u.($^;fiitymien
taskuihin. Sitä 'paits( öljyntuottaja,
maiden on pakko kuljettaa, myös nä.
mä tuotteet ja käyttää paljon varo-ja.
• % - •
Näin öljy.yhtymät löivät- kaksi
k^ksi kärpästä yhdellä iskulla: ne
saavat valtavat tiilot ja jarruttavat
öljyntuottajamaiden ^ouflelliata'ice
hitystä pitääkseen n«t8 diSelleenldn
raakaainelähteinään-?ja '^anellak.
seen niille ehtojaan. . ;v1
Mitä muut isanovat
VIETNAM
Viime viikolla The Globe and Mail tiedoitti etusivullaan» Yhdys­valtain
tämän talousvuoden sota- ja puolustusmenoista. 'Ai^ioastaan
lisää tilastoja. Kuinka monta henkilöä on pysähtynyt analysoimaan
noita kuvittelemattomia summia? Yhdysvaltain hallitus, meille kerro­taan,
on kuluttanut tänä vuonna Vietnamin sotaan 20 miljaardia dol­laria,
valitettavasti kylläkin, summa on kaksi kertaa suurempi mitä
oli suunniteltu kuluttaa. Sen koko puolustusbudjetti on 67 fmUjaardia
dollaria. •
Perustellen sen 190-miljoonaiseen asukaslukuun^ tämä talkittaa,
että jokaisen miehen, naisen ja lapsen kohdalta käyttää USAn halli­tus
$350 puolustukseen. Tämä on $1,750 jokaista palkanansaitsijaa
kohden.
Esittäkäämme se toisella tavalla: se kuluttaa yli $50,000 sotilasta
kohden pitääkseen vajaan 400,000 miestä aseissa Vietnamissa. Taikka
katsokaamme "tuloksia", heille maksaa miljoona dollaria ^ d e n Viet-kong-
partisaanin tappaminen (20,000 tapettu tänä vuonna).,, . , ; -
fetpenpäin, Kristillisyyden .soturit!
(Mrs.) Joan Spira, Thornhill. ,
Yleisön kirje Globe and Mail. lehdessä.
.'1
•Ai
Joulupukin asemesta me saimme "kahmijan" minibudjetin.
kahden yhteiskuntajärjestelmiltään
erilaisen maan välisis.sä suhteissa.
Tästä tiestä lullaan varmaan kuule
maan enemmän.
Me Canadan suomalai.set tunnemme
ne edut ja hyödyt mitä on kumman­kin
osapuolen hyväksi saatu rauhalli­sen
rinnakkäinolon ohjelmaa seuraten
Suomen: ja Neuvostoliiton välillä v i i -
meksikuluneiden vuosien aikana. Nyt
on samanlainen kehitys jo hyvällä
alulla Neuvostoliiton ja Ranskan vä;
lillä -Me askomme vakaasti, eitä sa­mansuuntainen
kehitys Canadan ja
Neuvostoliiton välillä koituisi myös
molempien maiden jn erikoi.scsli Ca­nadan
hyödyksi.
PÄIVÄN PAKINA
ra r o O N yALiAk
Tieto on valtaa, kuten otsiko.ssa.
kin sanotaan.
Käytännöllisesti katsoen tietä­mättömyys
voi joskus aiheuttaa t i ­lanteen,
mitä kuvataan sanomalla,
että ''sialla on paha olla silloin
kun maa on jäässä ja kärsä k i ­peä".
N i i n yhdysvaltalaiset sosiaalitie,
demiehet tai -psykologit ovat nyt
rientäneet Setä Saimilin avuksi se­littäen,
että Vietnamissa kohdatut
kaikki vastoinkäymiset johtuvat
tietojen puutteesta, nimenomaan
siitä kun Setä Samuli ei-tiedä sen
enempää kuin sika tuulimyllystä
siitä, minkälaisia ajatuksia ja aa-toksia
liikkuu vietnamilaisten ai­vossa?
Tämä on kieltämättä visainen
pulma ja kuten arvata saattaa,
siinä tarvitaan joukkomitassa sen
alan tiedemiesten tutkimustyötä;
New York Times Servicen erään
äskettäisen uutistiedon mukaan
Yhdysvaltain hallitus on nyt huo­mannut,
että .sen nykyiseen sotaan
sisältyy sekä sotnaalli.sia että po-liittisia
tekijöitä -— ja tämän ih
meellisen seikan paljastumisen pe­rusteella
WashinRton on värvän­nyt
oppineita tutkimaan "mitä on
vietnamilaisten sydämissä ja ai-voi.
ssa"i
" M e emme kertu kaikkiaan tiedä
mitä on menossa", kerrotaan erään
asiantuntijan selittäneen, ja "me
emme tiedä, mistä saisimme täi.
laisia tietoja, jos emme ryhdy
niitä kaivamaan esiin ^ s e l l a i s ta
tutkimustyötä ei voida aina tehdä
sotatilassa."
Reunahuomautuksena tähän voi­daan
todeta, että mainittu eks­pertti
on todella asiantuntija. Kun
jenkeillä-ei ole nokan koputusta
Pohjois-Vietnamin alueella, ja kun
ainakin kaksi kolmattaosaa Etelä.
Vietnamin alueesta on kansallisen
vapautusrintaman hallussa, niin.
amerikkalaisilla sosiaalitiedemie.
hilla el todellakaan ole suuria tut­kimusmahdollisuuksia
Vietnamin
kansan mielialoista.
Ja jos he ryhtyvät tutkimaan,
mitä liikkuu Saigonin sätkyäijien
sydämes.9ä ja miele.ssä, niin se on
verrattavissa siihen, jos ruvettai­siin
pettuleivän tutkimisen perus­teella
ottamaan selvää hyvän suo­malaisen
ruisleivän ravintopitoi.
suutta.
Mutta mitäpä näistä omista hö.
pinoista.
Mainitussa uutisticdossa huomi-oideen
edelleen, että Yhdysvaltain
kaikkitietävät ja yliviisaat kenraa­lit
menivät Vietnamin sotaan läh.
tiessään "syyhymättä saunaan",
kuten sanotaan.
" S i l l o in kun Yhdysvaltain asc^
voimien keskitys alkoi Vietnamissa
1965, selittää • uutistiedon mukaan
eräs asiantuntija, "Yhdysvallat ei
kansakuntana tietänyt mitään siitä
maasta — ja ne muutamat asian­tuntijat,
joita oli, olivat kelta­nokkia".
Tämä saattaa olla hieman liioit­telua,
sillä Setä Samulilla oli aika
hyvät tiedot esim. Vietnamin huo­mattavista
luonnonrikkauksista ja
ennenkaikkea Vietnamin sotilas-strategisesti
tärkeästä sijainnista.
Viimeksikuluneen 18 kuukauden
aikana on 50 tiedemiestä ryhtynyt
tutkimaan asiaa, selitetään maini­tussa
uutistiedossa. Eräs sosiolo­gi
sanoo, "jos me olemme vähän­kään
kiintyneet 'toiseen' sotaan,
n i in vähin mitä meidän tulee
tehdä on se, että suoritamme tut-kimuksia."
TutkimustyöiT rahoittajana on
luonnollisesti Yhdysvaltain kansa,
eli USAn puolustusministeriön
"Advanced Research Project
Agency". Varsinainen tutkimustyö
on annettu — tietysti hyvää mak­sua
vastaan — sellaisille yksityis-bisneksille
kuin Rand Corp.,
Battelle Institute, : Booz-Allen
Applied Research, Research Ana-lyst.
Corp., Simulmatics j a Pian.
ning Research Corp.
Sivumennen sanoen, näin tulee
lyödyksi kaksi kärpästä yhdellä
kertaa: Autetaan "yksityisyrittä­jää"
rikastumaan ' j a tutkitaan
asiaa niin että rahat lähtevät var­masti
amerikkalaisten veronmak­sajien
taskuista.
Tutkimuksen kohteena on kuu-lemma
sellaisia asioita^kuin nais­ten
asema, maan omistussuhteet,
1.000,000 henkeä käsittä\(ä kiina,
laisvähemmistö, pataj^ljafs^ ja Viet-kong-
vangit. Toisten ^ tutkimusten
yhteydessä käsitellSKn' jsellaisia
asioita kuin tulevaisuitden kehi.
tyssuunnitelmat, kuteii.'Mekong
suistamo^uunnitelma,.s ^iollisuus.
kehitys ja Camranh,lahden sata­mapaikat
sekä "nUd^^ mahdolli­nen
käyttö rauhanomaisiih tarkoi.
tuksiin". / ;-i
Tässä sitä onkin koko paljon tut­kittavaa.
Mekong saif^tjiijao suun.
nitelma tunnetaafi_p(kt|fimmin kylä-seutujen
_llrauhoit]US()Aj[elinana",
mikä on uusi versio .'^trtltegisista
kylistä", eli keskitys%eistä. jot-ka
hajosivat aikoinattb^ omaan
mahdottomuuteensa: V. r V jr
Camranh lahden rflaieiqEia.alueen
tutkimisen yhteyde3S|U;:^^uomioir
daan kuulemma sekin'Mahdolli­suus,
että sitä vold&amfhkä jos­kus
käyttää rauhanonlafsiin tar.
koituksiin— vaikkt^ ,:^Sät muut
suunnitelmat ovat ijym^lsesti ylin.
nä~ tästä amerikkalaistan, rakenta­masta
suuresta laivastotukiasemas-ta.
. .". :
Viimeksimainltu&sa tapauksessa
taidetaan seurata vanhaa suoma,
laista sana-arvoitusta "Hakee, ha­kee,
muttei soisi löytävänsä" siUä
tuskinpa Setä SamuHUjir on ple^
nintäkään aikomusta '''mainittua
laivastotukiasemaa rauhanomaisiin
tarkoituksiin luovuttaa — e l l ei
siihen tule pakko! -—Känsäkoura.
4 irl
1 '
•f ^
I j.
II;!
II
1 1
f, i
:• f •
• II, , I I M , , ' ' , ' l i , . '\ ,11, .