1966-12-20-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i l Sivu. 2= Tiistaina, jouluk. 20 p.—Tuesday, Dee. 20, 1966 ¥APAUS (LIBERT^ t INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS Establlahed Nov. 6, 1917 e i - / P R - . i W - E K L U N D MANAGER, E. S U K S I T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O H I A L «74-4204 Publlsheä thrlce weekly: Tuesdays, Thursiteys and Saturdays by VajÄU» PilblMiinjt Co. LUnited, 100-1(0 Elm St. West, Sudbury, Ontario, (Änada, . Mailing Aödress: Box 69 '-Aldvertlsing rates upon appllcatloi). trans^ Authöriised as second class mail by the Post Office Department, Ottawa. Id fiQT. payment of postage In cash. • M . r M , . . rCANADIAN LANGUÄGE PRESS TILAUSHINNAT: Canadassa; 1 vk. W.OO, 6 kk. $4.75 USA:6sa S kk. 2.76' 1 vk; $10.00. e kk. t8.3« Suomessa: 1 vk. 10.60, 8 kk. 8,75 Ranska ja Neuvostoliitto Ranska ja Neuvostoliitto julkaisivat noin viikko sitten yhteisen lausunnon, missä suorastaan ylistetään näiden maiden välisiä hyviä suhteita ja kehoitetaan muitakin maita seuraamaan tätä esimerkkiä. : NeuvöstoUiton piääministeri Aleksei Kosyginin kahdeksan päiväisen Ranskan-vierailun päätteeksi annetussa yhtei-, sessä julkilausumassa sanottiin molempien maiden päättäneen laatia kauaskantoisia suunnitelmia Ranskan ja; Neuvostoliiton teollisuudenalojen, tutkimuskeskusten ja laboratorioiden, suhteiden lähentämiseksi. Molemmat osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että kansain välisen jännityksen lieventäminen on välttämätöntä nykyistä parempien suhteiden aikaansaamiseksi Euroopan maiden välillä. • •• •; : , ; _ . Julkilausuhiassä sanotaan ensimmäisten myönteisten tulosten tämän tavoitteen saavuttamiseksi alkaneen ilmetä. "Osapuolien käsitysten mukaan, Ranskan ja Neuvostoliiton välistä yhteistyötä tulisi seurata yhteistyön kehittäminen • kaikilla aloilla kaikkien Euroopan maiden välillä", sanotaan lausunnossa. - . . . Julistuksen jnukaan Ranskan ja Neuvostoliiton johtajat olivat keskustelleet mahdollisuudesta kutsua koolle yleiseurooppalainen turvallisuuskokous, jonka tehtävänä olisi koko maanosan laajuisen yhteistyön luominen. Molempien maiden mielestä Vietnamin sota cn maailman rauhan, uhkana, ja todetaan sodan johtuvan ulkomaisesta asioihin puuttumisesta. Molemmat osapuolet tähdensivät: Ranskan ja Neuvostoliiton välisten neuvottelujen hyödyllisyyttä. Molemmat osapuolet päättivät lisäksi perustaa rans-kalais- neuvostoliittolaisen kauppakamarin. Julkilausumassa mainitaan Neuvostoliiton ja Ranskan yhteistyöstä erikseen väritelevisiosta, ydinenergian rauhanomaista käyttöä ja avaruustutkimusta koskeva, jo aloitettu yhteistoiminta. "Erikoisesti mainitaan myös joulukuun 8 pnä solmittu konsulisopimus. • * * Pitäen erikoisesti mielessä pääministeri Lester Pearsonin ja ulkoministeri Paul Maptinin viimeaikona useampaan kertaan esittämät toivomusluontoiset lausunnot, että "lännen" ja "idän" välisiä suhteita pitäisi parantaa,, että "Canada pyrkii suhteiden parantamiseen Neuvostoliiton kanssa" jne., Ilans-_ kan ja Neuvostoliiton välillä on viimevuosina kehittynyt kiinteätä ja ilmeisesti kummallekin osapuolelle hyvin hedelmällistä yhteistyötä? Onko Ranskalla, jotakin sellaista, jota esimerkiksi ei Canadalla ole, tuttua sananpartta hieman muimtaen hyväksikäyttääksemme?. Tässä yhteydessä ovat monet länsimaiset komentaattorit viitanneet erikoisesti Ranskan ja Neuvostoliiton perinteellisiin yhteyksiin ja myöntää luonnollisesti tulee, että historiallisilla perinteillä on.aina oma arvonsa. Pätevämmän selostuksen asiaan saadaan kuitenkin silloin, jos sitä tutkitaan rauhallisen rinnakkaisolon periaatteen näkökulmasta katsottuna. Voidaan tietenkin huomauttaa, 4cuten-firäs-tunnettu neuvostoliittolainen kommentaattori sanoo, että Neuvostoliitto noudattaa rauhallisen rinnakkäinolon periaatteita muitakin kuin Ranskaa kohtaan. Kuitenkin juuri' Ranskan johtajat, ennenkaikkea kenraali Charles de Gaulle hänelle ominaisella poliittisella kaukonäköisyydellä, ovat ymmärtäneet kaikki tämän rauhallisen rinnakkäinolon politiikan suomat etuisuudet. Eivätkä vain ymmärtäneet, vaan myös tehneet' paljon vapautuakseen kylmän sodan kahleista. Viime vuosina Ranska on ryhtynyt lujittamaan omaa asemaansa sekä kansainvälisessä elämässä että Euroopassa. Toisin kuin eräät muut vallat Ranska on monissa kansainvälisissä kysymyksissä ottanut oman erityisen, monessa suhteessa Yhdysvalloista poikkeavan kannan. Niinpä presidentti de Gaulle on arvostellut periaatteellisesti Atlantin liiton perusteita, mm. väitettä, että Neuvostoliitto olisi vaarana länsimaille. Tämän kritiikin pohjalla presidentti de Gaulle teki myös käytännön johtopäätöksiä: Ranska irroitti joukkonsa NATOn yhdistetyn sotilasjohdon alaisuudesta — elimen, joka juuri on pääsyyllinen Euroopassa valhtsevaanjännityk-seen.''":- • , Presidentti de Gaulle vastustaa myös monenkeskisten ydinasevoimien perustamista huomioonottaen, että se avaisi Länsi-Saksan militaristeille tien ydinaseiden hallintaan. Ransk^ on johdonmukaisesti vastustanut USAn Vietnamissa käymää sotaa ja vaatinut amerikkalaisten joufckojeja poistamista Etelä^VietnanMsta-^ja Pohjois-Vietiiämiin kohdistettujen barbaaristen pommitusten lopettamista. _ . Täysin ymmärrettävää luonnollisesti on, että presidentti de Gaullen politiikka on herättänyt tyytymättömyyttä sekä Washingtonissa että Bonnissa. Mutta vain^ tämä poliittinen suuntaus on omiaan muokkaamaan maaperää lännen ja idän väliselle hedelmälliselle yhteistyölle lujaa rauhaa. silmällä pitäen'. Pitkät ajat on lännessä leimattu neuvostohallituksen, noudattama rauhallisen rinnakkäinolon suuntaus propagan-' daeleeksi. Elämä on kuitenkin osoittanut tämän arvion ennakkoluuloiseksi ja virheelliseksi. . Ranskan esimerkki vahvistaa rauhallisen rinnakkäinolon politiikkaan sisältyvät tavattomat mahdollisuudet. Se ei pel-kä& tään,luovu asevoimien käytöstä kiistakysymyksiä ratkaistaessa, vaan edellyttää myös laajaa yhteistoimintaa eri aloilla..' Presidentti de Gaullen Neuvostoliiton-vierailun jälkeen kuluneiden kuukausien aikana on Pariisin ja Moskovan vä-lijlä/ SQlmittu toistakymmentä sopimusta yhteisistä toimenpiteistä talouden tieteen ja kulttuurin tärkeillä aloilla, mm. avaruustutkimuksissa, väritelevision kehittämisessä, kuten oh ylempänä todettu, kemiassa jne. Tie jolle Pariisi ja Moskova ovat astuneet, on edullisin Öljyiuotiajamaat öljy-yhtiöita vastaan Moskova. — Syyrian ja Iraq Petroleumin, jossa pääosaa esit tävät englantilainen British Pet. roleum, englantilais.holIantiIai. nen Royal Dutsh Shell, ranskalainen Francaise de Petrol seki ame. rikkalaiset Standard Oil ja Socony Mobil, välillä tapahtunut ja edelleen kehittyvä yhteentörmäys ei ole mikään satumainen ilmiö, vaan se oli täysin odotettavissa. 5?^ SYNTYAM-PÄIVIÄ w. J. Saikkonen, Whitefish Ont., täyt tää sunnuntaina, joulukuun 25 pnä 83 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Keski.idän öljyntuottajamaat ei. vät enää ole niitä samoja äänioi-keudettomia teollisuus, ja finans^ simonopollen ja vkliiioiäen raa. ka^iinelähteitä, kuin he olivat vielä melko läheisessä menneisyy* dcssä. Ja vaikka Irakin, Persian, Libyan ja Kuweitin öljy edelleen, kin faktillisesti on ulkolaisten konsernin ja erillisten yhtiöiden käsissä, niin nämä maat yrittävät saada nostetuksi öljynporauksesta ja maastaviennistä aiheutuvia tulojaan kansallisen talouselä^ mänsä kehittämiseen. Mutta juuri tässä syntyykin sovittamaton ris. tiriita, kirjoittaa TASS:in kom. mentaattori Nikolai Turkatenko. Pyrkiessään säilyttämään asemansa öljyrikkailla alueilla ja pum-patakseen sieltä edelleenkin '•mus-taa kultaa minimaalisin kustarinuk-sin ulkomaiset konsernit ja yhtymät eivät ole lainkaan kiinnostuneita öljyntuottajamaiden kansallisen talouselämän vahvistamisesta sillä se. vahvistaisi näiden poliittista MITÄ ON NARUN PÄÄSSÄ? Tuttava tuli kadulla vastaan. Tervehdykset vaihdettuaan hän kysäisi: —^ Mitäs pidät tästä tavanmukaises. ta joulunalushulinasta? Mutta sen paremmin vastausta odottamatta hän jatkoi: - ^ M i n u l l e se tuo mieleen koiraa narun päässä taluttavan aikaihmisen.. • ., ' — Älä millään muotoa käsitä minua väärin — en ole mikään koirien v i . haa ja — minullahan on niitä useita itselläni ja pidän eläintä joskus viisaampana kuin joitakin ihmisiä, joten tämä sanomiseni ei ole ainakaan epäluottamuslause koirille. Mieluumminkin päin ^vastoin. Mutta aina kun näen jonkun kiskovan narusta, jonka toisessa päässä on koira ja kumpikin vetää eri suuntaan, mietin siinä olevan esi merkin ihmisten elämästä. Kuinka moni meistä tietää mitä on se narun päässä jota koetamme kiskoa vastakkaiseen suuntaan kuin mihin se meitä veisi? Tätä jouluhulinaa kat: sellessa näen mielikuvituksessani sen narun toi.sessa päässä nuo suuret liikkeet vetävän vastaan hangoit-televankin asiakkaan täyttämään heidän kassaansa ja tyhjentämään omat taskunsa ja joulun jälkeiset ruokapöytänsä tässä hullunmyllyn pyörteessä. En minä joululahjoja kaan vastusta ja etenkin lapsille ne ovat välttämättömät; että he-voi---Pätä — ei kuljettaja nähnyt poi-sivat aikuisina muistella onnellisia lapsuutensa jouluja. Mutta olisi järkevänä itseään.pitävän aikuisen sentään syytä ajatella velaksi ostaessaan, millä ne joulun jälkeen mak. saa. •• • Tämä narun päässä kulkeminen tulee parhaiten esiin vaalien aikana. Silloin on vielä paljon sellaisia i h misiä; jotka eivät äänestä ollenkaan tai antavat äänensä sellaiselle hen. kilolle, jonka kasvot kuvassa sattu. vat heitä miellyttämään, sen parem min ottamatta selvää onko tämän edustama politiikka itselleen myönteinen tai kielteinen. Samahan .se koskee näitä meidän lehtiämmekin. Moni haluaa esimerkiksi tietää mitä Vapaudessa kerro, taan maailman tilanteesta, mutta se narun päässä vastakkaLseen suun taan vetäminen on niin juurtunut veriin, että siitä ei hevillä pääse eroon. Näin vuoden vaihteessa on tapana tehdä hyviä lupauksia, siksi olenkin päättänyt ehdottaa, että koettaisimme etsiä omasta .elämästämme sen narun, .jonka toisessa päässä joku vetää eri suuntaan ja tarkasti tutkia kumpi narun pää on oikeassa ja luopua siitä väärästä päästä ja vaikkapa koko narusta ja ruveta ajattelemaan omalla järjellä, joka on sitä varten ihmiselle annettu Tällainen itsetutkiskelu avartaa suu resti maailmankatsomusta ja saa kaiken näyttämään paljon parem. malta kuin siinä_narun pää.ssä rimpuillessa. Näin haastoi tuttava ja kun asiaa ajattelin huoman hänen puhuneen varteenotettavia a s i o i t a ." KOTITONTTU. KIITOKSEN AIHE Joulunaluspäivinä kukin liikkuu riiin. kiireissään ja omissa ajatuksissaan, että luskin huomaa, mitään ympärillään tapahtuvana. Äitien luulisi sentään olevan aina valppaana, etenkin silloin kun hän vilkkaassa liikenteessä kulkee alle kouluikäisien lastensa kanssa. Mutta niin ci aina tapahdu ja siitä on selvänä todisteena viime perjantaina näkemäni tapaus. Sudburyssa on useammallakin kadulla sellaisia pääiepysäkkejä, joilla linja-autot tyhjenevät ja taas täyttyvät, joten niillä kohtaa on aina tavallista enemmän ihmisiä puhumattakaan nyt joulun aikaisesta liikenteestä. Kylmä viima oli kai saanut erään naisen pakenemaan paikalla olevaan puhelinkoppiin, vaikka ei hän puhelinta näkynyt käyttävänkään. Hänen pieni, noin kolmivuotias poika tepasteli siinä ympärillä, kuten lasten tapana on. Äkkiä näin^ edelläni kulkevan miehen hyppäävän juuri lähtevän linja-auton luo ja sieppaavan pojan sen alta pois. Tämä poika oli nojannut selkäänsä autoon j a kun se lähti liikkeelle, vaikkakin h i l jaa, ovi avoinna — kuten ne tavallisesti tekevät, että myöhästyneetkin vielä ehtivät mukaan hy-riippumattomuutta. Siksi öljyku ninkaat tekevät mitä tahansa vas. tustaakseen esimerkiksi juuri Syyrian esittämiä vaatimuksia öljytulojen tai i i l j y n fculjetusmaksujen Oco. rottamista. Syyrian alueen halki Persian Kirkukista Baniasin satama kaupunkiin kulkevan öijyjohdon kautta pumpataan vuosittain peräti 50 miljoonaa tonnia raakaöljyä. Syy-rian laskelmien mukaan Iraq Petroleumin ja silloisen Syyrian hallituksen välillä vuonna 1955 solmittu so-pimus riistää Syyrialta vuosittain noin 20 miljoonaa dollaria. Jo elokuussa Iraq Petroleumin kanssa aloitetut nejuvottelut, joiden tarkoituksena oli saada öljykorvauk-set korotetuiksi ja määrätä oikeu-denmukaisempi hinta Syyrianalueen kauttakulkuoikeudesta, eivät johta. neet mihinkään tuloksiin. Siksi Syyrian hallitus päättikin Iraq Petro, leumin omaisuuden jäädyttämisestä ja mm. sen iSljyjohdon sulkemisesta Syyrian alueella. Huomattakoon, että Irakin hai litus piti tätä toimenpidettä täysin oikeutettuna ja tuki täydellisesti Syyrian vaatimuksia. Onhan myös Irak useiden vuosien ajan yrittänyt saada Iraq Petroleumilta korotuksia n i i h i n maksuihin, joita se saa Irakin alueilta porattavasta öljystä täyden, taakseen näillä tuloilla valtion kas. saa. • • -Samanlaista politiikkaa harjoittaa Irakin naapuri Persia, jonka alu-. eella toimii toinen suuri kansainvälinen imperialistinen yhtymä. Tä män yhtymän 12 olemassaolovuoden aikana se on Persian lehdistön tie. tojen mukaan ansainnut 2,7 miljar. dia dollaria puhdasta voittoa. Teheranista tulleiden tietojen mukaan Persia sai hiljattain vaatimuksensa tyydytetyksi ainakin osittain. Persia vaati omia öljytulojaan nostettavaksi 17,5 prosentilla, mutta yhtymä suostui vain 12--14 prosentin koro tukseen.' kaa sivupellistä. Ilman tämän ohikulkevan miehen nopeata toimintaa olisi pieni poika jäänyt linja-auton takapyörän ruhjottavaksi ja ainakin kahdessa kodissa olisi ollut ikävä j o u l u . .. Etenkin autonkuljettajan puolelta on myötätunto tällaisessa tapauksessa, sillä heidän on tehtävä työtään joulukiireiden sokaisemien ihmisten keskellä. Kukaan ei tahallaan aja toisten päälle ja äidin velvollisuus olisi pitää huolta näin pienestä lapsesta. Tätäkään tapausta ei moni nähnyt, tuskin lap.sen äitjk|iän tiesi mistä vaarasta hänen lapsensa oli pelastunut tämän nopeaälyisen miehen ansiosta. Hän antoi suurimman joululahjan mitä kukaan voi toiselle antaa — pelasti ihmiselämän todennäköisestä kuolemasta. Kulkija Yrittäessään torjua öljyntuottaja, maiden vaatimukset öljymonopolil väittävät, että suunnitelmaton öl. jynhintojen korottaminen tai sep hankinta- ja kuljetuskustannusten nousu tekee asianomaisen maan öljyn kilpailukyvyttömäksi maail. manmarkkinoilla. Tällöin ne luonnollisesti unohta vat, että ne itse määräävät öljyn hinnat kapitalistisilla maailman, markkinoilla. Eikä öljyn tarve suin. ikaan supistu, vaan kasvaa teollisen kehityksen vauhdin kiihtyessä. Jos asioita katsotaan liiketoiminnan kannalta^ niin öljy-ybtymät ovat huolissaan pääasiassa siitä, kuinka ne voisivat säilyttää mahdollisim man korkeita keinotekoisesti ylläpi. detyt öljytuotteiden hinnat. Tosiasia on, että nämä yhtymät maksavat öljyntuottajamaille veroa vain hankkimastaan ja kuljettamastaan öljystä. Mutta sen lisäksi ne tuottavat j a myyvät bensiiniä ja kaa-suöljyä 10—30 dollaria tonnilta Ja öljykemian tuotteita muutamalla Jeiikikivastainen miieleti-osöiitus iPariisissa>-v/ Pariisi. — Patukoita heiluttaneet poliisit vangitsivat t i ^ Ä viikon lopulla ainakin 30o' nuotrta henkilöä, jotka poliisieii huolimatla osaQistuiyit' /Pariisissa pidettyyn liddendsoi^l^MNin Yhdysvaltain aloittamaa Hti^^pkaupun-gln pommitusta :vast^^i| Mielenosoitukseen ta tuhansia ihmisiä k ko. Poliisien ja, välille kehittyi useit^^i sadalla dollarilla i o n ^ i l ^ ^ a voitot tästä menevät jo ,«u.($^;fiitymien taskuihin. Sitä 'paits( öljyntuottaja, maiden on pakko kuljettaa, myös nä. mä tuotteet ja käyttää paljon varo-ja. • % - • Näin öljy.yhtymät löivät- kaksi k^ksi kärpästä yhdellä iskulla: ne saavat valtavat tiilot ja jarruttavat öljyntuottajamaiden ^ouflelliata'ice hitystä pitääkseen n«t8 diSelleenldn raakaainelähteinään-?ja '^anellak. seen niille ehtojaan. . ;v1 Mitä muut isanovat VIETNAM Viime viikolla The Globe and Mail tiedoitti etusivullaan» Yhdysvaltain tämän talousvuoden sota- ja puolustusmenoista. 'Ai^ioastaan lisää tilastoja. Kuinka monta henkilöä on pysähtynyt analysoimaan noita kuvittelemattomia summia? Yhdysvaltain hallitus, meille kerrotaan, on kuluttanut tänä vuonna Vietnamin sotaan 20 miljaardia dollaria, valitettavasti kylläkin, summa on kaksi kertaa suurempi mitä oli suunniteltu kuluttaa. Sen koko puolustusbudjetti on 67 fmUjaardia dollaria. • Perustellen sen 190-miljoonaiseen asukaslukuun^ tämä talkittaa, että jokaisen miehen, naisen ja lapsen kohdalta käyttää USAn hallitus $350 puolustukseen. Tämä on $1,750 jokaista palkanansaitsijaa kohden. Esittäkäämme se toisella tavalla: se kuluttaa yli $50,000 sotilasta kohden pitääkseen vajaan 400,000 miestä aseissa Vietnamissa. Taikka katsokaamme "tuloksia", heille maksaa miljoona dollaria ^ d e n Viet-kong- partisaanin tappaminen (20,000 tapettu tänä vuonna).,, . , ; - fetpenpäin, Kristillisyyden .soturit! (Mrs.) Joan Spira, Thornhill. , Yleisön kirje Globe and Mail. lehdessä. .'1 •Ai Joulupukin asemesta me saimme "kahmijan" minibudjetin. kahden yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisen maan välisis.sä suhteissa. Tästä tiestä lullaan varmaan kuule maan enemmän. Me Canadan suomalai.set tunnemme ne edut ja hyödyt mitä on kummankin osapuolen hyväksi saatu rauhallisen rinnakkäinolon ohjelmaa seuraten Suomen: ja Neuvostoliiton välillä v i i - meksikuluneiden vuosien aikana. Nyt on samanlainen kehitys jo hyvällä alulla Neuvostoliiton ja Ranskan vä; lillä -Me askomme vakaasti, eitä samansuuntainen kehitys Canadan ja Neuvostoliiton välillä koituisi myös molempien maiden jn erikoi.scsli Canadan hyödyksi. PÄIVÄN PAKINA ra r o O N yALiAk Tieto on valtaa, kuten otsiko.ssa. kin sanotaan. Käytännöllisesti katsoen tietämättömyys voi joskus aiheuttaa t i lanteen, mitä kuvataan sanomalla, että ''sialla on paha olla silloin kun maa on jäässä ja kärsä k i peä". N i i n yhdysvaltalaiset sosiaalitie, demiehet tai -psykologit ovat nyt rientäneet Setä Saimilin avuksi selittäen, että Vietnamissa kohdatut kaikki vastoinkäymiset johtuvat tietojen puutteesta, nimenomaan siitä kun Setä Samuli ei-tiedä sen enempää kuin sika tuulimyllystä siitä, minkälaisia ajatuksia ja aa-toksia liikkuu vietnamilaisten aivossa? Tämä on kieltämättä visainen pulma ja kuten arvata saattaa, siinä tarvitaan joukkomitassa sen alan tiedemiesten tutkimustyötä; New York Times Servicen erään äskettäisen uutistiedon mukaan Yhdysvaltain hallitus on nyt huomannut, että .sen nykyiseen sotaan sisältyy sekä sotnaalli.sia että po-liittisia tekijöitä -— ja tämän ih meellisen seikan paljastumisen perusteella WashinRton on värvännyt oppineita tutkimaan "mitä on vietnamilaisten sydämissä ja ai-voi. ssa"i " M e emme kertu kaikkiaan tiedä mitä on menossa", kerrotaan erään asiantuntijan selittäneen, ja "me emme tiedä, mistä saisimme täi. laisia tietoja, jos emme ryhdy niitä kaivamaan esiin ^ s e l l a i s ta tutkimustyötä ei voida aina tehdä sotatilassa." Reunahuomautuksena tähän voidaan todeta, että mainittu ekspertti on todella asiantuntija. Kun jenkeillä-ei ole nokan koputusta Pohjois-Vietnamin alueella, ja kun ainakin kaksi kolmattaosaa Etelä. Vietnamin alueesta on kansallisen vapautusrintaman hallussa, niin. amerikkalaisilla sosiaalitiedemie. hilla el todellakaan ole suuria tutkimusmahdollisuuksia Vietnamin kansan mielialoista. Ja jos he ryhtyvät tutkimaan, mitä liikkuu Saigonin sätkyäijien sydämes.9ä ja miele.ssä, niin se on verrattavissa siihen, jos ruvettaisiin pettuleivän tutkimisen perusteella ottamaan selvää hyvän suomalaisen ruisleivän ravintopitoi. suutta. Mutta mitäpä näistä omista hö. pinoista. Mainitussa uutisticdossa huomi-oideen edelleen, että Yhdysvaltain kaikkitietävät ja yliviisaat kenraalit menivät Vietnamin sotaan läh. tiessään "syyhymättä saunaan", kuten sanotaan. " S i l l o in kun Yhdysvaltain asc^ voimien keskitys alkoi Vietnamissa 1965, selittää • uutistiedon mukaan eräs asiantuntija, "Yhdysvallat ei kansakuntana tietänyt mitään siitä maasta — ja ne muutamat asiantuntijat, joita oli, olivat keltanokkia". Tämä saattaa olla hieman liioittelua, sillä Setä Samulilla oli aika hyvät tiedot esim. Vietnamin huomattavista luonnonrikkauksista ja ennenkaikkea Vietnamin sotilas-strategisesti tärkeästä sijainnista. Viimeksikuluneen 18 kuukauden aikana on 50 tiedemiestä ryhtynyt tutkimaan asiaa, selitetään mainitussa uutistiedossa. Eräs sosiologi sanoo, "jos me olemme vähänkään kiintyneet 'toiseen' sotaan, n i in vähin mitä meidän tulee tehdä on se, että suoritamme tut-kimuksia." TutkimustyöiT rahoittajana on luonnollisesti Yhdysvaltain kansa, eli USAn puolustusministeriön "Advanced Research Project Agency". Varsinainen tutkimustyö on annettu — tietysti hyvää maksua vastaan — sellaisille yksityis-bisneksille kuin Rand Corp., Battelle Institute, : Booz-Allen Applied Research, Research Ana-lyst. Corp., Simulmatics j a Pian. ning Research Corp. Sivumennen sanoen, näin tulee lyödyksi kaksi kärpästä yhdellä kertaa: Autetaan "yksityisyrittäjää" rikastumaan ' j a tutkitaan asiaa niin että rahat lähtevät varmasti amerikkalaisten veronmaksajien taskuista. Tutkimuksen kohteena on kuu-lemma sellaisia asioita^kuin naisten asema, maan omistussuhteet, 1.000,000 henkeä käsittä\(ä kiina, laisvähemmistö, pataj^ljafs^ ja Viet-kong- vangit. Toisten ^ tutkimusten yhteydessä käsitellSKn' jsellaisia asioita kuin tulevaisuitden kehi. tyssuunnitelmat, kuteii.'Mekong suistamo^uunnitelma,.s ^iollisuus. kehitys ja Camranh,lahden satamapaikat sekä "nUd^^ mahdollinen käyttö rauhanomaisiih tarkoi. tuksiin". / ;-i Tässä sitä onkin koko paljon tutkittavaa. Mekong saif^tjiijao suun. nitelma tunnetaafi_p(kt|fimmin kylä-seutujen _llrauhoit]US()Aj[elinana", mikä on uusi versio .'^trtltegisista kylistä", eli keskitys%eistä. jot-ka hajosivat aikoinattb^ omaan mahdottomuuteensa: V. r V jr Camranh lahden rflaieiqEia.alueen tutkimisen yhteyde3S|U;:^^uomioir daan kuulemma sekin'Mahdollisuus, että sitä vold&amfhkä joskus käyttää rauhanonlafsiin tar. koituksiin— vaikkt^ ,:^Sät muut suunnitelmat ovat ijym^lsesti ylin. nä~ tästä amerikkalaistan, rakentamasta suuresta laivastotukiasemas-ta. . .". : Viimeksimainltu&sa tapauksessa taidetaan seurata vanhaa suoma, laista sana-arvoitusta "Hakee, hakee, muttei soisi löytävänsä" siUä tuskinpa Setä SamuHUjir on ple^ nintäkään aikomusta '''mainittua laivastotukiasemaa rauhanomaisiin tarkoituksiin luovuttaa — e l l ei siihen tule pakko! -—Känsäkoura. 4 irl 1 ' •f ^ I j. II;! II 1 1 f, i :• f • • II, , I I M , , ' ' , ' l i , . '\ ,11, .
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 20, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-12-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus661220 |
Description
Title | 1966-12-20-02 |
OCR text | i l Sivu. 2= Tiistaina, jouluk. 20 p.—Tuesday, Dee. 20, 1966 ¥APAUS (LIBERT^ t INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS Establlahed Nov. 6, 1917 e i - / P R - . i W - E K L U N D MANAGER, E. S U K S I T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O H I A L «74-4204 Publlsheä thrlce weekly: Tuesdays, Thursiteys and Saturdays by VajÄU» PilblMiinjt Co. LUnited, 100-1(0 Elm St. West, Sudbury, Ontario, (Änada, . Mailing Aödress: Box 69 '-Aldvertlsing rates upon appllcatloi). trans^ Authöriised as second class mail by the Post Office Department, Ottawa. Id fiQT. payment of postage In cash. • M . r M , . . rCANADIAN LANGUÄGE PRESS TILAUSHINNAT: Canadassa; 1 vk. W.OO, 6 kk. $4.75 USA:6sa S kk. 2.76' 1 vk; $10.00. e kk. t8.3« Suomessa: 1 vk. 10.60, 8 kk. 8,75 Ranska ja Neuvostoliitto Ranska ja Neuvostoliitto julkaisivat noin viikko sitten yhteisen lausunnon, missä suorastaan ylistetään näiden maiden välisiä hyviä suhteita ja kehoitetaan muitakin maita seuraamaan tätä esimerkkiä. : NeuvöstoUiton piääministeri Aleksei Kosyginin kahdeksan päiväisen Ranskan-vierailun päätteeksi annetussa yhtei-, sessä julkilausumassa sanottiin molempien maiden päättäneen laatia kauaskantoisia suunnitelmia Ranskan ja; Neuvostoliiton teollisuudenalojen, tutkimuskeskusten ja laboratorioiden, suhteiden lähentämiseksi. Molemmat osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että kansain välisen jännityksen lieventäminen on välttämätöntä nykyistä parempien suhteiden aikaansaamiseksi Euroopan maiden välillä. • •• •; : , ; _ . Julkilausuhiassä sanotaan ensimmäisten myönteisten tulosten tämän tavoitteen saavuttamiseksi alkaneen ilmetä. "Osapuolien käsitysten mukaan, Ranskan ja Neuvostoliiton välistä yhteistyötä tulisi seurata yhteistyön kehittäminen • kaikilla aloilla kaikkien Euroopan maiden välillä", sanotaan lausunnossa. - . . . Julistuksen jnukaan Ranskan ja Neuvostoliiton johtajat olivat keskustelleet mahdollisuudesta kutsua koolle yleiseurooppalainen turvallisuuskokous, jonka tehtävänä olisi koko maanosan laajuisen yhteistyön luominen. Molempien maiden mielestä Vietnamin sota cn maailman rauhan, uhkana, ja todetaan sodan johtuvan ulkomaisesta asioihin puuttumisesta. Molemmat osapuolet tähdensivät: Ranskan ja Neuvostoliiton välisten neuvottelujen hyödyllisyyttä. Molemmat osapuolet päättivät lisäksi perustaa rans-kalais- neuvostoliittolaisen kauppakamarin. Julkilausumassa mainitaan Neuvostoliiton ja Ranskan yhteistyöstä erikseen väritelevisiosta, ydinenergian rauhanomaista käyttöä ja avaruustutkimusta koskeva, jo aloitettu yhteistoiminta. "Erikoisesti mainitaan myös joulukuun 8 pnä solmittu konsulisopimus. • * * Pitäen erikoisesti mielessä pääministeri Lester Pearsonin ja ulkoministeri Paul Maptinin viimeaikona useampaan kertaan esittämät toivomusluontoiset lausunnot, että "lännen" ja "idän" välisiä suhteita pitäisi parantaa,, että "Canada pyrkii suhteiden parantamiseen Neuvostoliiton kanssa" jne., Ilans-_ kan ja Neuvostoliiton välillä on viimevuosina kehittynyt kiinteätä ja ilmeisesti kummallekin osapuolelle hyvin hedelmällistä yhteistyötä? Onko Ranskalla, jotakin sellaista, jota esimerkiksi ei Canadalla ole, tuttua sananpartta hieman muimtaen hyväksikäyttääksemme?. Tässä yhteydessä ovat monet länsimaiset komentaattorit viitanneet erikoisesti Ranskan ja Neuvostoliiton perinteellisiin yhteyksiin ja myöntää luonnollisesti tulee, että historiallisilla perinteillä on.aina oma arvonsa. Pätevämmän selostuksen asiaan saadaan kuitenkin silloin, jos sitä tutkitaan rauhallisen rinnakkaisolon periaatteen näkökulmasta katsottuna. Voidaan tietenkin huomauttaa, 4cuten-firäs-tunnettu neuvostoliittolainen kommentaattori sanoo, että Neuvostoliitto noudattaa rauhallisen rinnakkäinolon periaatteita muitakin kuin Ranskaa kohtaan. Kuitenkin juuri' Ranskan johtajat, ennenkaikkea kenraali Charles de Gaulle hänelle ominaisella poliittisella kaukonäköisyydellä, ovat ymmärtäneet kaikki tämän rauhallisen rinnakkäinolon politiikan suomat etuisuudet. Eivätkä vain ymmärtäneet, vaan myös tehneet' paljon vapautuakseen kylmän sodan kahleista. Viime vuosina Ranska on ryhtynyt lujittamaan omaa asemaansa sekä kansainvälisessä elämässä että Euroopassa. Toisin kuin eräät muut vallat Ranska on monissa kansainvälisissä kysymyksissä ottanut oman erityisen, monessa suhteessa Yhdysvalloista poikkeavan kannan. Niinpä presidentti de Gaulle on arvostellut periaatteellisesti Atlantin liiton perusteita, mm. väitettä, että Neuvostoliitto olisi vaarana länsimaille. Tämän kritiikin pohjalla presidentti de Gaulle teki myös käytännön johtopäätöksiä: Ranska irroitti joukkonsa NATOn yhdistetyn sotilasjohdon alaisuudesta — elimen, joka juuri on pääsyyllinen Euroopassa valhtsevaanjännityk-seen.''":- • , Presidentti de Gaulle vastustaa myös monenkeskisten ydinasevoimien perustamista huomioonottaen, että se avaisi Länsi-Saksan militaristeille tien ydinaseiden hallintaan. Ransk^ on johdonmukaisesti vastustanut USAn Vietnamissa käymää sotaa ja vaatinut amerikkalaisten joufckojeja poistamista Etelä^VietnanMsta-^ja Pohjois-Vietiiämiin kohdistettujen barbaaristen pommitusten lopettamista. _ . Täysin ymmärrettävää luonnollisesti on, että presidentti de Gaullen politiikka on herättänyt tyytymättömyyttä sekä Washingtonissa että Bonnissa. Mutta vain^ tämä poliittinen suuntaus on omiaan muokkaamaan maaperää lännen ja idän väliselle hedelmälliselle yhteistyölle lujaa rauhaa. silmällä pitäen'. Pitkät ajat on lännessä leimattu neuvostohallituksen, noudattama rauhallisen rinnakkäinolon suuntaus propagan-' daeleeksi. Elämä on kuitenkin osoittanut tämän arvion ennakkoluuloiseksi ja virheelliseksi. . Ranskan esimerkki vahvistaa rauhallisen rinnakkäinolon politiikkaan sisältyvät tavattomat mahdollisuudet. Se ei pel-kä& tään,luovu asevoimien käytöstä kiistakysymyksiä ratkaistaessa, vaan edellyttää myös laajaa yhteistoimintaa eri aloilla..' Presidentti de Gaullen Neuvostoliiton-vierailun jälkeen kuluneiden kuukausien aikana on Pariisin ja Moskovan vä-lijlä/ SQlmittu toistakymmentä sopimusta yhteisistä toimenpiteistä talouden tieteen ja kulttuurin tärkeillä aloilla, mm. avaruustutkimuksissa, väritelevision kehittämisessä, kuten oh ylempänä todettu, kemiassa jne. Tie jolle Pariisi ja Moskova ovat astuneet, on edullisin Öljyiuotiajamaat öljy-yhtiöita vastaan Moskova. — Syyrian ja Iraq Petroleumin, jossa pääosaa esit tävät englantilainen British Pet. roleum, englantilais.holIantiIai. nen Royal Dutsh Shell, ranskalainen Francaise de Petrol seki ame. rikkalaiset Standard Oil ja Socony Mobil, välillä tapahtunut ja edelleen kehittyvä yhteentörmäys ei ole mikään satumainen ilmiö, vaan se oli täysin odotettavissa. 5?^ SYNTYAM-PÄIVIÄ w. J. Saikkonen, Whitefish Ont., täyt tää sunnuntaina, joulukuun 25 pnä 83 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Keski.idän öljyntuottajamaat ei. vät enää ole niitä samoja äänioi-keudettomia teollisuus, ja finans^ simonopollen ja vkliiioiäen raa. ka^iinelähteitä, kuin he olivat vielä melko läheisessä menneisyy* dcssä. Ja vaikka Irakin, Persian, Libyan ja Kuweitin öljy edelleen, kin faktillisesti on ulkolaisten konsernin ja erillisten yhtiöiden käsissä, niin nämä maat yrittävät saada nostetuksi öljynporauksesta ja maastaviennistä aiheutuvia tulojaan kansallisen talouselä^ mänsä kehittämiseen. Mutta juuri tässä syntyykin sovittamaton ris. tiriita, kirjoittaa TASS:in kom. mentaattori Nikolai Turkatenko. Pyrkiessään säilyttämään asemansa öljyrikkailla alueilla ja pum-patakseen sieltä edelleenkin '•mus-taa kultaa minimaalisin kustarinuk-sin ulkomaiset konsernit ja yhtymät eivät ole lainkaan kiinnostuneita öljyntuottajamaiden kansallisen talouselämän vahvistamisesta sillä se. vahvistaisi näiden poliittista MITÄ ON NARUN PÄÄSSÄ? Tuttava tuli kadulla vastaan. Tervehdykset vaihdettuaan hän kysäisi: —^ Mitäs pidät tästä tavanmukaises. ta joulunalushulinasta? Mutta sen paremmin vastausta odottamatta hän jatkoi: - ^ M i n u l l e se tuo mieleen koiraa narun päässä taluttavan aikaihmisen.. • ., ' — Älä millään muotoa käsitä minua väärin — en ole mikään koirien v i . haa ja — minullahan on niitä useita itselläni ja pidän eläintä joskus viisaampana kuin joitakin ihmisiä, joten tämä sanomiseni ei ole ainakaan epäluottamuslause koirille. Mieluumminkin päin ^vastoin. Mutta aina kun näen jonkun kiskovan narusta, jonka toisessa päässä on koira ja kumpikin vetää eri suuntaan, mietin siinä olevan esi merkin ihmisten elämästä. Kuinka moni meistä tietää mitä on se narun päässä jota koetamme kiskoa vastakkaiseen suuntaan kuin mihin se meitä veisi? Tätä jouluhulinaa kat: sellessa näen mielikuvituksessani sen narun toi.sessa päässä nuo suuret liikkeet vetävän vastaan hangoit-televankin asiakkaan täyttämään heidän kassaansa ja tyhjentämään omat taskunsa ja joulun jälkeiset ruokapöytänsä tässä hullunmyllyn pyörteessä. En minä joululahjoja kaan vastusta ja etenkin lapsille ne ovat välttämättömät; että he-voi---Pätä — ei kuljettaja nähnyt poi-sivat aikuisina muistella onnellisia lapsuutensa jouluja. Mutta olisi järkevänä itseään.pitävän aikuisen sentään syytä ajatella velaksi ostaessaan, millä ne joulun jälkeen mak. saa. •• • Tämä narun päässä kulkeminen tulee parhaiten esiin vaalien aikana. Silloin on vielä paljon sellaisia i h misiä; jotka eivät äänestä ollenkaan tai antavat äänensä sellaiselle hen. kilolle, jonka kasvot kuvassa sattu. vat heitä miellyttämään, sen parem min ottamatta selvää onko tämän edustama politiikka itselleen myönteinen tai kielteinen. Samahan .se koskee näitä meidän lehtiämmekin. Moni haluaa esimerkiksi tietää mitä Vapaudessa kerro, taan maailman tilanteesta, mutta se narun päässä vastakkaLseen suun taan vetäminen on niin juurtunut veriin, että siitä ei hevillä pääse eroon. Näin vuoden vaihteessa on tapana tehdä hyviä lupauksia, siksi olenkin päättänyt ehdottaa, että koettaisimme etsiä omasta .elämästämme sen narun, .jonka toisessa päässä joku vetää eri suuntaan ja tarkasti tutkia kumpi narun pää on oikeassa ja luopua siitä väärästä päästä ja vaikkapa koko narusta ja ruveta ajattelemaan omalla järjellä, joka on sitä varten ihmiselle annettu Tällainen itsetutkiskelu avartaa suu resti maailmankatsomusta ja saa kaiken näyttämään paljon parem. malta kuin siinä_narun pää.ssä rimpuillessa. Näin haastoi tuttava ja kun asiaa ajattelin huoman hänen puhuneen varteenotettavia a s i o i t a ." KOTITONTTU. KIITOKSEN AIHE Joulunaluspäivinä kukin liikkuu riiin. kiireissään ja omissa ajatuksissaan, että luskin huomaa, mitään ympärillään tapahtuvana. Äitien luulisi sentään olevan aina valppaana, etenkin silloin kun hän vilkkaassa liikenteessä kulkee alle kouluikäisien lastensa kanssa. Mutta niin ci aina tapahdu ja siitä on selvänä todisteena viime perjantaina näkemäni tapaus. Sudburyssa on useammallakin kadulla sellaisia pääiepysäkkejä, joilla linja-autot tyhjenevät ja taas täyttyvät, joten niillä kohtaa on aina tavallista enemmän ihmisiä puhumattakaan nyt joulun aikaisesta liikenteestä. Kylmä viima oli kai saanut erään naisen pakenemaan paikalla olevaan puhelinkoppiin, vaikka ei hän puhelinta näkynyt käyttävänkään. Hänen pieni, noin kolmivuotias poika tepasteli siinä ympärillä, kuten lasten tapana on. Äkkiä näin^ edelläni kulkevan miehen hyppäävän juuri lähtevän linja-auton luo ja sieppaavan pojan sen alta pois. Tämä poika oli nojannut selkäänsä autoon j a kun se lähti liikkeelle, vaikkakin h i l jaa, ovi avoinna — kuten ne tavallisesti tekevät, että myöhästyneetkin vielä ehtivät mukaan hy-riippumattomuutta. Siksi öljyku ninkaat tekevät mitä tahansa vas. tustaakseen esimerkiksi juuri Syyrian esittämiä vaatimuksia öljytulojen tai i i l j y n fculjetusmaksujen Oco. rottamista. Syyrian alueen halki Persian Kirkukista Baniasin satama kaupunkiin kulkevan öijyjohdon kautta pumpataan vuosittain peräti 50 miljoonaa tonnia raakaöljyä. Syy-rian laskelmien mukaan Iraq Petroleumin ja silloisen Syyrian hallituksen välillä vuonna 1955 solmittu so-pimus riistää Syyrialta vuosittain noin 20 miljoonaa dollaria. Jo elokuussa Iraq Petroleumin kanssa aloitetut nejuvottelut, joiden tarkoituksena oli saada öljykorvauk-set korotetuiksi ja määrätä oikeu-denmukaisempi hinta Syyrianalueen kauttakulkuoikeudesta, eivät johta. neet mihinkään tuloksiin. Siksi Syyrian hallitus päättikin Iraq Petro, leumin omaisuuden jäädyttämisestä ja mm. sen iSljyjohdon sulkemisesta Syyrian alueella. Huomattakoon, että Irakin hai litus piti tätä toimenpidettä täysin oikeutettuna ja tuki täydellisesti Syyrian vaatimuksia. Onhan myös Irak useiden vuosien ajan yrittänyt saada Iraq Petroleumilta korotuksia n i i h i n maksuihin, joita se saa Irakin alueilta porattavasta öljystä täyden, taakseen näillä tuloilla valtion kas. saa. • • -Samanlaista politiikkaa harjoittaa Irakin naapuri Persia, jonka alu-. eella toimii toinen suuri kansainvälinen imperialistinen yhtymä. Tä män yhtymän 12 olemassaolovuoden aikana se on Persian lehdistön tie. tojen mukaan ansainnut 2,7 miljar. dia dollaria puhdasta voittoa. Teheranista tulleiden tietojen mukaan Persia sai hiljattain vaatimuksensa tyydytetyksi ainakin osittain. Persia vaati omia öljytulojaan nostettavaksi 17,5 prosentilla, mutta yhtymä suostui vain 12--14 prosentin koro tukseen.' kaa sivupellistä. Ilman tämän ohikulkevan miehen nopeata toimintaa olisi pieni poika jäänyt linja-auton takapyörän ruhjottavaksi ja ainakin kahdessa kodissa olisi ollut ikävä j o u l u . .. Etenkin autonkuljettajan puolelta on myötätunto tällaisessa tapauksessa, sillä heidän on tehtävä työtään joulukiireiden sokaisemien ihmisten keskellä. Kukaan ei tahallaan aja toisten päälle ja äidin velvollisuus olisi pitää huolta näin pienestä lapsesta. Tätäkään tapausta ei moni nähnyt, tuskin lap.sen äitjk|iän tiesi mistä vaarasta hänen lapsensa oli pelastunut tämän nopeaälyisen miehen ansiosta. Hän antoi suurimman joululahjan mitä kukaan voi toiselle antaa — pelasti ihmiselämän todennäköisestä kuolemasta. Kulkija Yrittäessään torjua öljyntuottaja, maiden vaatimukset öljymonopolil väittävät, että suunnitelmaton öl. jynhintojen korottaminen tai sep hankinta- ja kuljetuskustannusten nousu tekee asianomaisen maan öljyn kilpailukyvyttömäksi maail. manmarkkinoilla. Tällöin ne luonnollisesti unohta vat, että ne itse määräävät öljyn hinnat kapitalistisilla maailman, markkinoilla. Eikä öljyn tarve suin. ikaan supistu, vaan kasvaa teollisen kehityksen vauhdin kiihtyessä. Jos asioita katsotaan liiketoiminnan kannalta^ niin öljy-ybtymät ovat huolissaan pääasiassa siitä, kuinka ne voisivat säilyttää mahdollisim man korkeita keinotekoisesti ylläpi. detyt öljytuotteiden hinnat. Tosiasia on, että nämä yhtymät maksavat öljyntuottajamaille veroa vain hankkimastaan ja kuljettamastaan öljystä. Mutta sen lisäksi ne tuottavat j a myyvät bensiiniä ja kaa-suöljyä 10—30 dollaria tonnilta Ja öljykemian tuotteita muutamalla Jeiikikivastainen miieleti-osöiitus iPariisissa>-v/ Pariisi. — Patukoita heiluttaneet poliisit vangitsivat t i ^ Ä viikon lopulla ainakin 30o' nuotrta henkilöä, jotka poliisieii huolimatla osaQistuiyit' /Pariisissa pidettyyn liddendsoi^l^MNin Yhdysvaltain aloittamaa Hti^^pkaupun-gln pommitusta :vast^^i| Mielenosoitukseen ta tuhansia ihmisiä k ko. Poliisien ja, välille kehittyi useit^^i sadalla dollarilla i o n ^ i l ^ ^ a voitot tästä menevät jo ,«u.($^;fiitymien taskuihin. Sitä 'paits( öljyntuottaja, maiden on pakko kuljettaa, myös nä. mä tuotteet ja käyttää paljon varo-ja. • % - • Näin öljy.yhtymät löivät- kaksi k^ksi kärpästä yhdellä iskulla: ne saavat valtavat tiilot ja jarruttavat öljyntuottajamaiden ^ouflelliata'ice hitystä pitääkseen n«t8 diSelleenldn raakaainelähteinään-?ja '^anellak. seen niille ehtojaan. . ;v1 Mitä muut isanovat VIETNAM Viime viikolla The Globe and Mail tiedoitti etusivullaan» Yhdysvaltain tämän talousvuoden sota- ja puolustusmenoista. 'Ai^ioastaan lisää tilastoja. Kuinka monta henkilöä on pysähtynyt analysoimaan noita kuvittelemattomia summia? Yhdysvaltain hallitus, meille kerrotaan, on kuluttanut tänä vuonna Vietnamin sotaan 20 miljaardia dollaria, valitettavasti kylläkin, summa on kaksi kertaa suurempi mitä oli suunniteltu kuluttaa. Sen koko puolustusbudjetti on 67 fmUjaardia dollaria. • Perustellen sen 190-miljoonaiseen asukaslukuun^ tämä talkittaa, että jokaisen miehen, naisen ja lapsen kohdalta käyttää USAn hallitus $350 puolustukseen. Tämä on $1,750 jokaista palkanansaitsijaa kohden. Esittäkäämme se toisella tavalla: se kuluttaa yli $50,000 sotilasta kohden pitääkseen vajaan 400,000 miestä aseissa Vietnamissa. Taikka katsokaamme "tuloksia", heille maksaa miljoona dollaria ^ d e n Viet-kong- partisaanin tappaminen (20,000 tapettu tänä vuonna).,, . , ; - fetpenpäin, Kristillisyyden .soturit! (Mrs.) Joan Spira, Thornhill. , Yleisön kirje Globe and Mail. lehdessä. .'1 •Ai Joulupukin asemesta me saimme "kahmijan" minibudjetin. kahden yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisen maan välisis.sä suhteissa. Tästä tiestä lullaan varmaan kuule maan enemmän. Me Canadan suomalai.set tunnemme ne edut ja hyödyt mitä on kummankin osapuolen hyväksi saatu rauhallisen rinnakkäinolon ohjelmaa seuraten Suomen: ja Neuvostoliiton välillä v i i - meksikuluneiden vuosien aikana. Nyt on samanlainen kehitys jo hyvällä alulla Neuvostoliiton ja Ranskan vä; lillä -Me askomme vakaasti, eitä samansuuntainen kehitys Canadan ja Neuvostoliiton välillä koituisi myös molempien maiden jn erikoi.scsli Canadan hyödyksi. PÄIVÄN PAKINA ra r o O N yALiAk Tieto on valtaa, kuten otsiko.ssa. kin sanotaan. Käytännöllisesti katsoen tietämättömyys voi joskus aiheuttaa t i lanteen, mitä kuvataan sanomalla, että ''sialla on paha olla silloin kun maa on jäässä ja kärsä k i peä". N i i n yhdysvaltalaiset sosiaalitie, demiehet tai -psykologit ovat nyt rientäneet Setä Saimilin avuksi selittäen, että Vietnamissa kohdatut kaikki vastoinkäymiset johtuvat tietojen puutteesta, nimenomaan siitä kun Setä Samuli ei-tiedä sen enempää kuin sika tuulimyllystä siitä, minkälaisia ajatuksia ja aa-toksia liikkuu vietnamilaisten aivossa? Tämä on kieltämättä visainen pulma ja kuten arvata saattaa, siinä tarvitaan joukkomitassa sen alan tiedemiesten tutkimustyötä; New York Times Servicen erään äskettäisen uutistiedon mukaan Yhdysvaltain hallitus on nyt huomannut, että .sen nykyiseen sotaan sisältyy sekä sotnaalli.sia että po-liittisia tekijöitä -— ja tämän ih meellisen seikan paljastumisen perusteella WashinRton on värvännyt oppineita tutkimaan "mitä on vietnamilaisten sydämissä ja ai-voi. ssa"i " M e emme kertu kaikkiaan tiedä mitä on menossa", kerrotaan erään asiantuntijan selittäneen, ja "me emme tiedä, mistä saisimme täi. laisia tietoja, jos emme ryhdy niitä kaivamaan esiin ^ s e l l a i s ta tutkimustyötä ei voida aina tehdä sotatilassa." Reunahuomautuksena tähän voidaan todeta, että mainittu ekspertti on todella asiantuntija. Kun jenkeillä-ei ole nokan koputusta Pohjois-Vietnamin alueella, ja kun ainakin kaksi kolmattaosaa Etelä. Vietnamin alueesta on kansallisen vapautusrintaman hallussa, niin. amerikkalaisilla sosiaalitiedemie. hilla el todellakaan ole suuria tutkimusmahdollisuuksia Vietnamin kansan mielialoista. Ja jos he ryhtyvät tutkimaan, mitä liikkuu Saigonin sätkyäijien sydämes.9ä ja miele.ssä, niin se on verrattavissa siihen, jos ruvettaisiin pettuleivän tutkimisen perusteella ottamaan selvää hyvän suomalaisen ruisleivän ravintopitoi. suutta. Mutta mitäpä näistä omista hö. pinoista. Mainitussa uutisticdossa huomi-oideen edelleen, että Yhdysvaltain kaikkitietävät ja yliviisaat kenraalit menivät Vietnamin sotaan läh. tiessään "syyhymättä saunaan", kuten sanotaan. " S i l l o in kun Yhdysvaltain asc^ voimien keskitys alkoi Vietnamissa 1965, selittää • uutistiedon mukaan eräs asiantuntija, "Yhdysvallat ei kansakuntana tietänyt mitään siitä maasta — ja ne muutamat asiantuntijat, joita oli, olivat keltanokkia". Tämä saattaa olla hieman liioittelua, sillä Setä Samulilla oli aika hyvät tiedot esim. Vietnamin huomattavista luonnonrikkauksista ja ennenkaikkea Vietnamin sotilas-strategisesti tärkeästä sijainnista. Viimeksikuluneen 18 kuukauden aikana on 50 tiedemiestä ryhtynyt tutkimaan asiaa, selitetään mainitussa uutistiedossa. Eräs sosiologi sanoo, "jos me olemme vähänkään kiintyneet 'toiseen' sotaan, n i in vähin mitä meidän tulee tehdä on se, että suoritamme tut-kimuksia." TutkimustyöiT rahoittajana on luonnollisesti Yhdysvaltain kansa, eli USAn puolustusministeriön "Advanced Research Project Agency". Varsinainen tutkimustyö on annettu — tietysti hyvää maksua vastaan — sellaisille yksityis-bisneksille kuin Rand Corp., Battelle Institute, : Booz-Allen Applied Research, Research Ana-lyst. Corp., Simulmatics j a Pian. ning Research Corp. Sivumennen sanoen, näin tulee lyödyksi kaksi kärpästä yhdellä kertaa: Autetaan "yksityisyrittäjää" rikastumaan ' j a tutkitaan asiaa niin että rahat lähtevät varmasti amerikkalaisten veronmaksajien taskuista. Tutkimuksen kohteena on kuu-lemma sellaisia asioita^kuin naisten asema, maan omistussuhteet, 1.000,000 henkeä käsittä\(ä kiina, laisvähemmistö, pataj^ljafs^ ja Viet-kong- vangit. Toisten ^ tutkimusten yhteydessä käsitellSKn' jsellaisia asioita kuin tulevaisuitden kehi. tyssuunnitelmat, kuteii.'Mekong suistamo^uunnitelma,.s ^iollisuus. kehitys ja Camranh,lahden satamapaikat sekä "nUd^^ mahdollinen käyttö rauhanomaisiih tarkoi. tuksiin". / ;-i Tässä sitä onkin koko paljon tutkittavaa. Mekong saif^tjiijao suun. nitelma tunnetaafi_p(kt|fimmin kylä-seutujen _llrauhoit]US()Aj[elinana", mikä on uusi versio .'^trtltegisista kylistä", eli keskitys%eistä. jot-ka hajosivat aikoinattb^ omaan mahdottomuuteensa: V. r V jr Camranh lahden rflaieiqEia.alueen tutkimisen yhteyde3S|U;:^^uomioir daan kuulemma sekin'Mahdollisuus, että sitä vold&amfhkä joskus käyttää rauhanonlafsiin tar. koituksiin— vaikkt^ ,:^Sät muut suunnitelmat ovat ijym^lsesti ylin. nä~ tästä amerikkalaistan, rakentamasta suuresta laivastotukiasemas-ta. . .". : Viimeksimainltu&sa tapauksessa taidetaan seurata vanhaa suoma, laista sana-arvoitusta "Hakee, hakee, muttei soisi löytävänsä" siUä tuskinpa Setä SamuHUjir on ple^ nintäkään aikomusta '''mainittua laivastotukiasemaa rauhanomaisiin tarkoituksiin luovuttaa — e l l ei siihen tule pakko! -—Känsäkoura. 4 irl 1 ' •f ^ I j. II;! II 1 1 f, i :• f • • II, , I I M , , ' ' , ' l i , . '\ ,11, . |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-12-20-02