1951-01-06-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mw
'-16^ 4. tauantoinfr; tamnrilt. 6 p. Saturday, Jan. 6
- f.
pi
i l ® '
mi.
Mm
:'-ji..J j"ja^'i:"'V"'". - •• ' • . .^.j.;.
'/-OAI^ADANfinOMALAISEN JÄRJESTÖN-MAAILMAN TOJSEN
<. nATJHANKONGRESSIN EDUSTAJA •
^ . , on saapunut kctifn Varsovasta.
HÄN, PUHUU
; . Don-haaiiiia, Torontossa
ipieskiyiikkona tammikuun 10 p:nä klo 8 illalla
*' ftäUcUla on nyt tildhuuB Jcuulla,mitu Kalervo Ketola on kuullut
sja.Mbnyt matkallaan.
SaapiÄ puijetta!;
JOHTOKUNTA, J
Iit
fe & iMiTSHURININ MUISTOA VAALI-IMN
MITSHURINISSA
Pakinaa Port Arthurin
kunnallisista asioista
Pori Arthtir. ^ Tuntuu tässä olevan
vielä pää kipeä. va£cka olenkin pääaulassa
sivusta katcellut toisten meloessa
viinan Ja oluen kanssa yötä
päivää. Sanovat joulun olevan kerran
vuodessa, jota silloin pitää olla
rentoa hommaa, afitäi^ tuosta, jos
leerran vuodessa viikon toista Dnnis^
täisikin oikein olantakaa, mutta kun
toisilta tahtoo se juhliminen jatkua
vuoden ympäri, niin se tuntuu vähän
liialliselta. Ennen H i l l m a n i n p ^a
tapasi sanoa:' "ifitös se minuun kuu-
' " l i
<5
1^
^ ,1^mtee sen sijaan koko maailma.
**^Mitänn1nin pienestä puuiarimta
on kehittynyt suuri tieteellinen tut-
,Wxmatoltos.'Mitshurinin nimelle o-
^f^^^^isteitugeneettinen keskuslabora to-
.'uOrlöi-ibssa on suuri mfiSrä tieteeliisiä
•'!~t5röntÄiiöltä; joukossa sclläLsla.
* ^ t 6 t ^ '0^** aloittaneet tieteellisen
i h- iJ^^ Mltahurinin eläessä.
I p '^''t V. Mitshurln jalosti 80 elinvuo-l
tcjhsa aikana y l i 300 uutta hedelmä-,
'^roärja-;ja'koristekasvilajia ja jätti
< h't jidkeensä mitä tärkeimmän tcorcctti-
" X ' B ^ perinnön,"' jonka kehittämiseksi
•^mltshurinilalset biologit ty&ken|^^
vät MItsfauriniD seiu-aajan Ja' hänen
tutkimustensa jatkajan, akateemikko
,\i Lysenkon Johdolla.
V M i t ^ u r l n i n kuol|via MeuvostolUton
; r;:. V maatalousti
{.•'j^<'t)Udlis^alta myfts "elävän perinnön",
j^.,iSrf!r«rrnm hydrldikasveja (seka-
|: - muotoja), jolta Mitshurln tutki. Tätä
pferlntöä nyt «vaalitaan Mitshurins-
< kissa, vaalitaan j a ahkerasti tutkl- liiÄlfim-^Slfäfe:^
Geneettisen keskuslaboratorion tyo-h
i i d e n vUdentoiifta vuoden a l -
«Iculuneet Mlt^urir"
monet hedelmäpuut
kantaa hedelmää- L a -
Ijoratorion työntekijät ovat jo valinneet
hydridikasvien joukosta kymmeniä
uusia •hedelmä- ja marjalajeja,
jolta on .sitten alettu viljell-i yleisesti
kornoosei£.sa, ncuvoötotiloilla Ja yksl-tykten
puutartioissa. , Niistä, mainittakoon
mm. kaksikymmentä uutta l a jia
"pchjolan viinirypäleitä", jotka e i vät
ole alttiita Neuvostoliiton keekl-vy&
hyk'/ceen pakkasille, ja monet UUT
d3t omena-, päärynä-, kirsikka-, luumu-,:
pähkinä-, pihlaja- j a ' karviais-marjalajit.
Mitihurinin hydridikasvisto muodostaa
mitä arii-okkaimman perustan
uuyjen hedelmä- ja marjalajien jalostamiselle.
/
"Tutkimalla Mitshurlnin jälkeensä
jättäm-iä elävää perintöä ja soveltamalla
käytäntöön Mitshurlnin jalos-!
tusmenetelralä ms olemme yhä uudelleen
tulleet vaCiuuttuneiksi siltä, kuinka
arvokas hänen "elävä pertatönsä"
on ja kuinka suurenmoinen .hänen
biologinen cppinsa", sanoo hänsn entinen
oppilaansa A, Tthonova,
••f'.-.x.-
I ^ ' . ^ t^ äG orjcsbhktaoav . M: ii Stsihslulräl;n siun oroipttpaivlaast Jtoustekfi -
-timtstyOtä myös eräät muut Mltshuri-f
• nln oppilaat, m.m. akateemikko P.
f ' jj;aicpvlcv. prof. Tiäiemenko, jalostaja
* '^A^'''nbönova ym.
asiestämisen
• Ne\v York; —. American' Slav Con-
^liaboratorlon ymiÄrillä on y l i 500} ere.-s (slaavilaisten järjestö) tuomitsi
.-hehtaarin laajuiset hydradikasvlviijel-
SIMMS. HOOKER &
PICKERING '
vakuutuksia ja kllnteimlstöjä
Kiinteimlstölalnoja ja bondcja
. . Dominion Bank Buildins
TIMMIN8. roNTAK|0
• - Jos aiotte käydä
SUOMESSA
- «l-tai tuottaa-johkun Ijepktlön sieltä
tänne, voimme järjc^äa matkanne
'nopeasti, joko laivalla tai lentä-
.mällä,
ALEX JOKINEN
TRAVEL SERVICE /
239 Bcvcriy Street
iauljt Ste. Marie Ontario
MM
m.
Barnes Drug Co.
— 3 KAOTRIA —
Saolt Ste:Marie Ootario
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
Hydellineii varasto läikktlti.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
-viime vilkata Brysi^lin konferenssin
paatölaen i a n i i - S a k s a n Jällcenasels-,
tamisesta.
Presidentti Tioimanille lähett^jraäs-
.sägn • s'4hl:ee3sfi tämän .slaavilaista
syntyperää olevien amerikkalaisten
J.irje.uö syytti:. • .
'."Tumä-föaTkitsematon sotaa provosoiva
ai kel muodostaa vakavan uhkan
rauhalle, Amerikan ikansan ja slaavilaisten
kan:ojcn seka muiden euroop-pa!
aistcn maiden .hyvinvoinnille^; Sa,
ett:v Yhdyrvaltain Qiallitus nyt uudel-leenluo
snmaa 'VVehrmachtia, joka t u -
ho.si naita maita; on ; kundaalimaista
valini"itanwttomy>-tta kalkkien vapautta
rakastavien kamojen ja itse S s k .
san kan<:an miclrpltcitä ja vastustusta
kehtaan.
Jarj(::;tö pikaista neljän vallan
— Yhdysvaltain. Nauvostoliiton. B r i tannian
ja, Rniuskan — ulkoministerien
konfcreiHsln uudelleen 'xokoon-tumista,
"uutena yrityksenä löytää
rauhallinen ratkaisu Saksan probleemiin
yhtenäisen, dcmokraattLsen ja
rnuhainakastrtvan Saksan luomiselle."
Vctcomukscn olivat allekirjoittaneet
I p; of. John M. Marsalka, vt. president-
I tr. Stanley Nowak. kansallisslhteeri ja
i GcoigePirinsky. sihteeri. /•
rijclbournc. - r Y l i 1,000 perhettä
>.;iU'Ji;ttiin kolleistaan Victorian maä-kv;
n:iris-sa vuonna 1950.
luu'% se on jokaisen ylcsityls asia. O l koon
minunkin puolestani. Luule^^^
pian, että rupean saarnaamaan raittiudesta
joä^-jatkan samaan suuntaan.
Mutta JouluJuhlUn valmistautuminen
täällä Fort Arthurissalkin on sellainen
asia. mikä yhtenä vaikka v ä häväkisenäkin
veronmaksajana kuuluu
minullekin. Meidän mallikelpoinen
kaupungin virkakoneistomme on
vuodesta vuoteen muka erikoisesti k o ettanut
koristaa kaupunOtia juhlakuntoon.
Metsästä on viikkokaupalla vedetty
kuusenhavuja. Joita joukko mic-:
hiä on sitonut pylväiden ympärille.
Laudasta sahattuja peuran kuvia on
ripustettu laukkaamaan pylväisiin h a vun
oksien sekaan, ylimääräisiä värl-valojohtoja
vedetty poikki katujen.
Koko tämä mauton rameus on asetettu
kaupungin liikeke&kukseen, ei
suinkaan nostattamaan väestön j u h -
latmmclmaa, vaan mainostamaan l i i kemiesten
joulumarkkinoita. Yksityisten
liikemiesten joulumafkkindi-den
mainostaminen tulee kaupungin
varsinainen asuinkeskuksen juhlakuntoon
paneminen silti aina jää' j o kaisen
yksityisasiaksi. Jokainen saa
jouluvaloja enkelin 'kuvineen asettaa:
ikkunoihinsa varojensa ja oman mäkiinsä
mukaan.
Luulisi Joulunaikalsten tavaroiden
hintojen korotuksen tuottavan voittoa
siksi runsaasti, että <he ilman yleistä
avustusta pystyisivät valaisemaan Ja
koristamaan omait putikklnsa Ja ympäristönsä,
ostajien houkutukseksi.
Tarkoitus kaupungin isillä ei olek-k
a p yleisten varojen tuhlauksella kor^
ko väestön Juhlatunnelman nostaminen,
vaan hfe pitivät silmällä jälkeen
juhlahumujen tapahtuvia kunnallisia
vaaleja. Avustaessaan liikemiehiä:
heidän joulumarkklnoidensa ilmoittamisessa,
he Ikäänkuin vastapalkklcksi
vaativat liikemiehiä avustamaan heitä
pyrkiessään kunnallisiin vlrkoihhi.
Siinä he ovat mainiosti onnistuneetkin,
sillä Port Arthurin valtuusto on
pysynyt suurinpiirtein vuosikymmeniä,
samojen miesten käsissä. O n oikeastaan
tmlhaa suorittaa Joka vuotista
vaalitemppuihia. Halvemmakfiiba^ &c
tulisi sellainen menetelmä, että kuoleman
sattuessa asetettaisiin tilalle
uusi mies tai nalneh. Jos sitä menetelmää
olisi ajat sitte ruvettu noudattamaan,
tää:llä ei ainakaan kymmeneen
vuoteen olisi tarvinnut vaaleissa
aikaansa menettää, sillä meidän
isämme ovat nyt J ^ h i sitkeähenkistä
väkeä.
Tammikuun l p , täällä taas suoritettiin
vuotuiset kunnalliset isien v i r kaan
asettajaiset. Pormestarin valinnassa
suoriuduttiin helpolla sillä v i r kaan
pyrkijöitä ei ollut kuin etinen-aikaan
työläistoverln nimellä tunnettu
pari vuotta pormestarin tuolla hoilannut
virkailija.
Valtuuston tuolien tavottelijoita oli
14, joista 10 sai Viran. Siis nyt oli U
viran .kärkkyjää ja samalla lyötiin
äänestäjien nokan eteen 14 vaaliohjelmaa^
sillä Jokainen '^runnasi" omalla
o)ijelmallaan, luvaten yksilöinä
valitsijoilleen maat ja mannut. Eräs
onneton puustasi Itseään niinkin v a listavalla
ohjelmalla. että'lupasl panna
kaikki edistysmieliset ja ennenkaikkea
kaikki kommunisteiksi ilmenneet
ulkomaalaiset käpälälautaan. jos,
hän pääj^lp valtikkaansa heilutta-,
maan. Kansa nlell ulkkelin ohjelman
Ja a ^ t t i miehen toimeen, n i in
että varokaa itseänne, t e omilla aivoillanne
ajattelijat herran vdlähtclevä
viekka heiluu päittenne päällä.
äamaa maata olivat toistenkin c^-
jelmat, ainoastaan pari osoitti jossain
määrässä <devanaa tveronmafcsajien ja
I
I
1
I
»
I
t
*
I
I
:»•••'
«•
A''
ii
r
^4
»T
NYT ON TkAISUUS SAAPA UUSIA
* ÄÄNI- ja SOITTOLEVYiÄ •
Hinta $1.25 kappale
Ostajan maksettava Uitctyskuliit
535 Tyttöäni muistellessa — —Valssi
, Ritari ja linnanneito — BallnacU
Laulanut Teemu Grönberg
734 . Surullinen k u u — Slo\v-fox
Argentiinan kuu — Tango
: Laulanut Teppo Raikko
743 " Tauti luulTpicntä — Valssi
Pajupuu—. SIOTV Fox
Laulanut Teppo Raikko
910 Ehkä tästä lulee iskelmä — Fox trot
nta^Santa Cruzissa — Slo\v Fox
Laulanut Olavi Virta
B 2093 Ken lienetkään — Tango
Mikä yö — Svring fox
SL 101 Kesäyön valssi
102 Sä kasvoit neito
Soittokappale
DY-2«1 Säveliä tuhansien Järvfen ma^atu
Osa 3 ja 4 . '
Soittokappale _
DY.122 VVieniläismakeiala— Valssi
WleniläiRtä verta — Valssi
Johann Straus— Rytmi Pojat orkesteri
SD-S0C9 Unelmien linna — Fox txot, lauL Olavi
Linna
Ruasuinen hetki 8Iow Fox,
lauL Kirsti Hfume
Rajoitettu määrä . . . Lähettäkää tilauksenne heti , . .
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
yieensä vähäväkl^mmän väestön e-tujen
puolustamisen tonnalla. Toinen,
työläisten chtokas, hävisi j a t o i nen,
jo pari termiä sisälll ollut, voitti
nipin naphi; Yleistulos oU, että suii-r
i n p i f a ^ n entinen herrasväki saatiin
'vuodeksi eteenpäin holhoamaan kunnallisia
asioita. Tuli kai pari uutta-r
k i n mukaan.
Uuden vuoden lahjaksi kaupungin
väestön ennustellaan saavan korotuksia
vesi-, sähkö- ja puhelinmak-suihin.
siihen lisäiisi muutamien millien
verokorotus, nihi että kaupun-r
gimme asiat ovat taas vuoden hyvässä
järjestyksessä. Jcs n i in hullusti kävisi,
että korotuksien kautta sattuisi
rutkemmasti kokoontumaan taaloja,
nUn kääritään ensi jouluna tuplaten
havuja pylväisiin Ja peuran kuvia
kaksi yhden tUalie, silläkin tavaUa
nUstä kolikoista päästään.
Vä&avasti asioita^.ajateUen täällä
olisi enemmän kuin tarpeeksi korjaamista
näissä kunnallisissa asioissa, jos
trfitäviinsä asetetut todella pitäisivät
silmäUä kaupungin kehittymistä ja a - '
sujamiston edes siedettävää mukavuutta.
Verorahoja vuosittaha painuu
huomattavia . summia vahingonkor-:
(vauksina yksityisten liikeniiesten kukkaroihin,
sentähden kun e j n . l i k a -
viemärisysteemiä on alunperhi alettu
rakentaa ta&aperolsesti. : SUhen o-saan
systeemiä mistä vesi laskee järveen,
on asetettu paljon pienemmät
jchtoputket kun ylempiin osiin j a s i -
tujobtolhin. Seinauksena siitä ; on,
että runsaamman sateen sattuessa,
nousee viemärin varrella olevien liike-huoneiden
ja yksityistenkin kellareihin
monta Jalkaa vahvasti vettä, t u r mellen
kaikki ^ kellareissa säilytetyn
tavaran. Kaupunki luonnollisesti joutuu
korvaaniaan vahingon ja "asukkaat
kiroilevat kuin turkkilaiset s i i votessaan
roskia tulvan jälkeen.
Nämä olisivat sellaisia asioita, joihin
kaupungin asioiden huoltoon asetettujen
pitäisi kiinnittää huomionsa, korjata
niitä vototiasa mukaan, cÄkä n i in
kovin paljon pitää sihnäUä hikemies-ten
mahiostamista joulu- y.m, juhhen
aikana.
Asiain nurinkurriuuieen on syytä
sysissä sekä sepissä. Kieltämätön tor
siasia on, että kaupungin äänestysjoukosta
on enemmistö vähäväkisiä,
jotka yhtenäisenä joukikona toimien
ethdottomana enemmistönä voisivat
valvoa etujaan. Mutta aikojen kuluessa
on suuri Joukko vaipunut välinpitämättömyyden
tUaan. Melkein
poikkeuksetta sanotaan, kun'tiiJee p u he
kunnallisasioista j a äänestyksistä,
että ''turhaa sleUä on käydä äänestämässä/
ne vazdiat saamattomat änkyr
rät sinne kuitenkin sisälle menevät."
Niinhän ne ovat tehneet j a . tc&evät
edelleen, jos jokainen yksilönä saa o-man
ohjelmansa kanssa pyrkiä sisälle.
TVlällä kun on niin perto helppo aset^
tautua viran kärklcyjäksi. Kiika h y -
.vänsä vaalikelpoinen saa mennä tuttavansa
kanssa nimityspaikalle. missä
tuttava menee kh:jurin luo ja ilmoittaa
tuttavansa^ Sakarin asetettavaksi
ehdcikaaksl siihen tai tähän virkaan.
Sen jälkeen alkaa pari kolme päivää
kestävä vaalikamppailu, kuumennetaan
radion pattereita, tanssitaan ja
hymyillään jokaiselle »vastaantulevalle.
Käsi suorana toivotetaan onnellista
uutta vuotta j a vaalipäivänä äänestäjiä
kuskataan äänestyspaikoille,
kuin suuriakin herroja. Jokainen e h -
tokas kuitenkin, pitää tarkikaa huolta
siitä, että kyytiä saavat' \-aan hänen
läheiset tuttavansa ja poliittisesti s a maan
hiileen puhaltavat äänestäjät.
-Siterr menetellen jokainen "runnari"
jo melkein etukäteen tietää kuinka
suureUa äänimäärällä hän pääsee s i sälle.
Näin meneteUen; kun jokainen:
0>-k^önsä omalla ohjelmallaan pyxkii
sisäUe. työiälsmleliset ehdokkaat a i n
a tulevat häviämään.
Parannuksia näihin (kunnallisiin a -
sioihlnkaan ei saada mttuten kuin vähäväkisten
veronmaksajien joukkotoi-mlnnalla.
Perustettakoon veronmaksajien
järjestö, missä yhteisesti kes-
!kustellaan mitä paratmtiksia kaupungissa
olisi tehtävä. Ennenkaikkea oli^i
^vaadittava asiemomaisUta virkaUljoil-t
a selviUe. maJcsavatko kaupungin s i sällä
toimivat miljoona-korporatslo-n
i t joiden varat yhteensä nousevat
^mahdollisesti satoihin miljooniin, s u h -
tceUisestl $41.000 tuhannesta dolla-
;rista veroa, niinkuin joutuvat maksamaan
pienten mökkirähjien omista-
:jat. Sitten ivasta kun verorasitus on
saatu tasapuoUseksi niiden kanssa
Joilla on varaa maksaa, puhuttakoon
verojen nostamisesta.
Monia muita yhteisiä taloudellisia
kysymyksiä Umenee täälläkin j a m i hin-
voidaan saada parannuksia vain
joukkotoimlnnalla. Ennenkaikkea voitaisiin
joukolla katsoa, kuka olisi sopiva
hoitamaan yhteisiä asioita. V a n han
menetelmän mukaan on opittu
pitämään, pystyvinä yhteisten asioiden
hoitajana niitä, jotka ovat olleet
etevinqiift kaihmlmaan Itselleen dollareita
millä keinolla hyvänsä. K o kemus
kuitenkin on osoittanut, että
he eivät aina ole olleet parhaita y h teisien
etujen valvojia. Jos joku a l kaisi
liian piUcälie ajamaan joUkko-etuja.
saisi iiän 'varmasti koko koneiston
vihat niskaansa.
Vvthäväklsten veronmaksajien jär-ji
«tö voLsi keskuudestaan FCVHOS sel-
PUHUU KULTA-ALUEELLA ,
Pohjols-Ontarion ' edustajana /Maall-inan
RaabankongressteSa ollUt Adte-lard
Honle pahna raahan .asiasta
sncmalaisten haalUla Tinmilnrifga.
sannontafna tk. 14 pnä- Ja «fietiniavana
päivänä Sooth Pomiirfnessa.;
henmdn hän pnhau Ansonvillessa,
Cochranessa ja Heatatlasa;, Josta hän
siirtyy Fort Arthurin alueelle.
Kalervo Ketolan
Kalervo Ketola,' Joka edusti Canadan
snomalalda äskeisessä Bau-lianpaoloslajten
Toisessa' Maailman
Kongressissa Varsovassa ja on
Joorf palannut tältä matkaltaan,
pnhou Ecoraavilla palkkaknnnllla:
Bonnd Lake (Tarznrell) tammik.
8 P.
Toronto tammiknan 10 pnä.
Montreal tammik. 12 pnä
Sndbory tammik. 14 pnä.
Beaver Lake tammik. 15 pnä.
Saolt Ste^BIarie tammik. 17 pnä.
Port Arthur tammik. 21 pnä;
Osastoja kaikilla niillä palkka-konnill
» missä Ketola vierailee,
pyydetään varaamaan haali pahe-
; tilalsnaksia varten ja huolehtimaan
paikallisesta Ilmoittamisesta
sekä mmsta JärJest^ylstä tilai-sonksien
onnisttunlscksi,
. Canadari'Suomalaisen Järjestön
Toimeciq^iieva Kmnifca.
Houle puhuujauhan
asiasta p6hj.^0nt.
er^ paikltakunnilla
Timmins, Ont. — Pohjois- Ja länsi-,
Ontarion edustajana 'Maailman RaU'"
hankongressissa ollut Adelard -Boule
esittää selostuksen -kongressista j a s i i tä
mitä hän näki j a kuuli Englannissa
j a Puolassa, eri paikkakunnilla
i>chjöls-Ontariossa: pidettävissä yleisissä
kokouksissa. <Näitä kokouksia
pidetään seuraavilla paikkaikunniUa
seuraavasti:
Sunnuntaina tammik. 14 pnä suo-malaisella
baalilla Timminsissä.
Maanantaina tammik.; 15 pnä suomalaisella
ihaalilla South Porcupines-sa.
Tiistaina taxmik. -16^ pnä itkraina-laisten
haalilla Ansonvillessa.' • '
Keskivir.ckona tammik.. 17 pnä
Oranye-haalilla Cochranessa.
Lauantaina tammik. 20 pnä -Com-munity
Centre-haalilla Hearstlssa.,
•Puhuttuaan Hearstissa sjirtyy mr.
Houle puhumaan 'Port Artihairln alueelle,
jossa alueen rauhannetsvosto
järjestää hänelle puhetilalsuuisia
kaikkiaan II eri 'paiklcakunnalle. . i
Tämän jälkeen siirtyy puhuja Sud-:
buryn-Soon alueelle j a lopettaa puhujamatkansa
«trkland: L a k e l l a plde,t-tä-
vään puhetilaisuuteen, jonka jälkeen
ihän palaa ikotlinsaTlmmlngiin.
Suomen Yfeisraidion
tybytaalto-ohjelma
tulevalta viikolla'
Suomen Yleisradio lähettää täjle
mantereella suunnattua ohjelmaa t u levan
viikon aikana entisinä aikoina
aaltopituuksilla 19 m. kj /s 15190, 17
m. k j / s 17800 j a klo 10 — 12 ' ipr
31 m. k j / s 9555. Tulevan viikon o h jelmassa
havaitaan seuraavat erikoisuudet:
Sunnuntaina tammik, 7 pt Mo
5.05 lp. esitellään viikon, kirjoina kaksi
ncvellikoioelmaa, V i l j o K o j o n »Vaivaisen
leipä ja Pentti Haanpään
Atomitut»iija ja klo 10.20 lp. esitellään
Niilo Tarvajärven selostus uusmaalaisista
pltäjänjuhllsta.
Maanantaina klo 4.35' lp. esitetään
oljTnpiakuulumisia ja. klo 10.10 ip'.
Katkeran suloista-niminen operetti. ;
Tiistaina klo 10.10 ip. käydään
haastattelemassa •••• painijoita j a : klo
10.25 ip.i pakinoi merikapteeni Eino
Koivistoinen suomalaisesta'-VtUaan-p>-
3täjästä Ohotan merellä. •
•Keskiviikkona klo .5 lp. puhutaan
viikon puheenaiheesta, klo 10.25' lp.
esitelmöi toimittaja Erkki Salomaa
Emmattiyhdistj-sliitelceen tyyppiraken-nelmista
j a klo 11 ip. puhutaan He^
lena Schjerfbeckin taiteesta. • '
Torstaina klo 12.35 lp. pakinoi dipl.
insinööri Lauri Kärkkäinen saunan
oikeasta lämmittämisestä j a klo .10.10
i p . alkaa torstain julkinen viihdekonsertti.
•
Perjantaina klo 12.15 ip; jutustellaan
vanhan euralaisen suutarin kanssa
ja klo 10.10 lp. tavataan Suomisen
perhe.
Lauantaina klo 10.10 ip. luodaan
katsaus seuraavan viikon ohjelmaan
ja ^klo 11 ip. Herra Kenosen mielipiteitä
nykyaikaisesta taiteesta. .
K a i k k i alkamääraykset ovat Eastern
Standard Time.
Kuuntelijoita pjTdetään tiedbltta-maan
lahetj-sten kuuluvaisuudesta ja
toivomuksistaan osoitteella: Suomen
Yleisradio, Helsinki.
Kalervo Ketola
puhuu rauhasta
Torontossa 10 pnä
Toronto, Ont. - . Kalervo Ketola,
jtfka edusti Canadan suomalaisia
äskeisensä rauhanpuolustajien kongressissa
Varsovassa, puhua tääUä
keskiviikkona tammikuun 10 päivänä.,,
Pidietilaisaais on.Don-hiaa-lilla
Ja alftäa kello 8^ IHaffä.
EdelUnen iledotoksemme Ketolan
pohetflaisuaden suhteen, noin
parf viikkoa sitten, oU ennenaUxai-nen..
Hän ei ehtinyt tänne siksi.
Mutta nyt hän on täällä ja voitte
siis liaoletta saapua knalemaan
mita nuoretta edustajallamme on
^ kerrottavaa tästä niin suurta huo-
. miota,, herättäneestä,, maailmankongressista.
— g.
£1. MOLEMMILLE
Vanha nainen meni kauppaan ja
osti käiksi kannulllsta kaakaota.
"Ihanaa Juomaa", sanoi puotiapu-lalrien,
laittaessaan kaakaota paket-tUn.
•;Niih, minun ukikoni on juonut sitä
vuosia. : Meidän el kaimata ostaa
olutta molemmille."
VAPAUDEN
• 54 sivua käsittävä
JOULUNUMERO
lähetetään Suomeen
, 25^ hinnasta. \
Lähettäkää nimi ja osoite, n i i n me
• huolehdimme lopusta.
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LIMITED
Box 69 Sudbnry,Ont.
laiset ehdokkaat, mitkä pääkallon
p a l i a l l a ajaisivat koko väestön taloudellisia
etuja. Me emme"kalpaa kaupungin
halUntoon poUittisesti eri t a valla
ajattelevia hirttäjiä, vaan sellaista
koneistoa mikä yrittää tasapuolisesti
valvoa kaikkien kaupungin a -
sujanten taloudellisia .etuja. Joka j ä -
Icaa edut j a rasitukset siihteellisesti
n i h i rikkaiUe ^uin köyhillekin. SeUai-sen
hallinnon me saamme vaan vähäväkisten
kunnallisen joukkotoimlniuin
avulla. — LosojätHä. ,.
KIITOS
Täten tahdomme lausua sydä-meUiset
kiitokset kaikille sukulai-sUle
Ja tutuville, jotka tulitte
yllättäen meUle onnea toivottamaan
uudessa kodissamme.
KUtos rahalahjasta, jonka jätitte
fcäynthme muistoksi. Kiitos myös
herlcuUisesta kahvipöydästä. Kiitos
teiUe. Hönd. l o r d i a j a Ida. jotka
kaiken tämän JärJesUtte hyväk-senune.
KUtos myös kaUdlle niille.
Jotka ottiVat csaa. mtrtta eivät voineet
oUa kahvflla.
Teitä kaikkia kUtoUiSuudella
muistaen, .
Irene Ja John Lammi
Capreol Ontario
U usia
saapunut
Lähuniii tervehdys
Fort Wflliaiiim
sanatörhmiista
Tervehdykseni työ 1 ä istövereiUe
täältä lakanoiden väUstä, uhissa sitä
aUcaa vietetään. Täällä on elämä y h tä
J a samaa .päivästä toiseen, sUla
eihän tässä sairaiden elämässä p a l jon
vaihtelua ole. Toisia täältä pääsee
pois Ja toisia tulee tUalle. joten
palkat ovat aina täynnä.
T a l v i . on täällä päin ollut koko
failla Imninen. mikäli vöin sellaisten
puheista pääteUä. jotka joutuvat l u messa
kahlaamaan. Ja olisi sitä Jo
paikastakin ennen joulua. Eräänä
aamuna oli 22 astetta aläpuoleUa nollan
näissä kaksoiskkipungelssa. T a l vi;
ei täällä <rfe k o l a a n hiin ankara
i'*uln etcmpänä Superior-järvestä olevilla
paUdcaktmnilla.
. Suomalaisia potilaita on täällä t a l ia
kerralla 37 minun tietojeni imukaan.
Ei täällä sen puoleen ikävä
tule j a sitä äidinkieltä puhutaan j o ka
päivä.
LoJ>uksi haluan kiittää Rikkiä ke-fääjiä.
lahjoittajia j a tuttavia, j o t ka
muistivat joululahjoilla meitä täällä
olevia sairaita. Onnea j a menestystä
selkä kaikkea parasta fkaikiUe työläis-tovereille
alkavalla'«viiodeUa, toivoo —
Väinö.
Maailman snnrroma^iheja L E O TOLSTOI '
SOTA JA RAUHA / *
4 osaa - yhteensä 1,444 sivua k&ko tcolasenjbfnia 1^,00
Sota ja rauha on Leo Tolstoin jättiläisrcmaani, kuolematon jnestaritecsl
V e n a ^ kansan elämästä 1800-luvun -alkuvuosina ja; Napojecm'?- Vastaan I
käydystä sodasta. Tfeosta on sanottu "Venäjän kansan suureksi. Illaaba"!
— koko Venäjä JäsiUoihen aikakausi on siinä kuvatturiä,v kaikki yhteL>
kuntaluokat- keisarista /vUmeiseen-sötamieheen asti. Lukematon joukkoj
tapahtum'ia Ja kuvia on. siinä piirrettynä koskaan erehtymättömällä tai-|
teellisellä voimaUä ja luldjan silmien et«en avautuu merMUmenkais-l
tale" maailman historiaa suuren liengen eläväksi ja havainnoii seksij
tekemänä.
Prof. V . Koskenniemi, teoksen johdosta kirjoittaa: y-.^r.--•^''•.^•.'/•^-^'.^ "Sota Ja Kauha on kaikkein snurpiirleisimpiä, merkillisimpiä romaneja.!
nufä maaUmaii kirjaUisuns tuntee. — Tahtoisin väittää, että meidäp pa,.|
viemme kertomataide ei voi osoittaa yhtään teosta, joka tar^oilustenjj
suurisuuntaisuudessa, ihmiskuvauksensa rikkaudessa ja koko eläiphnna.':?.
mykensä realistisessa vohnassa voisi kilpailla Tolstoin romaanin kam.sfi.'
Suomen k a n ^ n rakastetuin kirja A L E K S I S K I V EN
SEITSEMÄN VELJESTÄ
AkseU GaUen-KaUelan^ kuvittamana .
• 600 sivua naWtaselkäkansiin sidottuna - - Hinta /ST.00 ;
Harvalla maalla • oh kirjallisuutensa kulmakivenä. teosta. ;joka.;öyautud
yhtä välittömästi nuoriUe j a vanhoiUe sekä luonteeltaan, ja ImiTajituksiU
taan hUh erilaffiille luöjoille kuin Seitsemän veljestä — j a v a i n ani JiarJ
voiksa tapauksissa voidaan kirjallinen merkkiteo.'; tarjota lukijoille taM
tedllsestl niin täysipainoisessa asussa kuin Gallsn-Kallelan .somV>tamJ
Seitsemän veljestä. SukupölviUe toisensa jälkeen tämä t^sos meiskit.^ed
• pei^taTOä kirjallista jä taiteellista el^^^^
" s^laiHäJah ihastune'na jo lapsena j a sen sisältöön-syvennytctan slRi tarkemmin,
mitä pitemmälle Ucä kuluu.
AKSELI GALLEN-KALLELÄ
j a hänen taiteensa
ProL Onni Okkosen toimittama Kallela-kuvasta.. 128 hienoa jäljenr.oKt
taiteemme suurmestarin maalauksisla j a grafiikasta. Selostukset sucme::
j a englanninkielellä.
152 suurikokoista sivua,. - Ilint».sidottuna S.-^O ,
TEKNIIKAN PERUSKIKJA
847 sivua - Hinta sidottuna S5.50 ;
Amerikkalaisesta alkuteoksesta Suomen 'oloihin \ scvittaneefc Onni Palas
virta, Pekka Hintikka j a Veli Valpola. <
• Tekniikan peruskh-ja "-^ todellinen tekni-kan Pikku Jättiläinen; alac
perustiedot yksissä kansissa. Jokaisen eteenpäin pyrkivän j a itseiisser
opiskelevan työmiehen, opiskelijan ja.tekniikkaa hairastayau pojan ainutlaatuinen
tiedonlähde. .^U 1000 valaisevsg. kuvaa..
Tekniikan peruskirja opastaa selkeästi ja havainhöllisastl t€kniiii.see!!
raatematUkkaan ja teknilliseen piirustuteeen. tecllisuudeii tarkcimpiei
räaka-äineiden j a tuotteiden tuntemisetrrtT koneiden rakenteeseon j a toimintaan,
konepajatöihin, metallitöihin, sähkötekniikkaan yin. ' \
M A I L A TALVIO
RAKKAUDEN RIEMUT JA TUSKAT \
398 sivua - IHnta sidottuna $3.50 -
Talvipn parhaat novellit kokoelmana, jonka .tunnusnierl^ke;'ä cv?it terav
ihmiskuvaus, äramaattis€nki.nteä tapahtumain liehittely j a syväm|elinc
, symbolUkka. i
. MAILA T A L V I O ; -
RUKKASET JA KUKKASET
4. PAINOS
293 sivua - Hinta sidottuna:$2.75 . ^
_ Rikas muistojen romaani, jossa Maila Talvio hänelle luoriteencmaiseii
hehkuvalla eläytymis- j a kuvausvoimalla luo viehättävän kuvan hpsuu
tensa j a nuoruutensa ympäristöstä;
ISÄ '
K i r j . Elizabeth Russell - 425'sivua - Hinta niö. $1.23
,'Tsä" on perhekuvauksena todellinen m-estaritecs. Se on aAeelJaan
kertomatavaltaan kuin hieno'komedia.. .
TAISTELU VUORESTA
* 'Kirj. Jollan Falkbergct - 803 sivua - Hinta nid. $1.50 :
Romaanin aiheena on taistelu lähellä Norjan j a Ruotsin rajaa sijaitssvs
kuparikaivoksen omistuksesta. > Tapahtumat sattuvat 1720-luvulJa.- !i;u
V tamia vuosia Armfeltin onnettoman tunturirstkan ialkcen. Paahsiik
löinäovat kaivoksen luoja, karkaa, mutta rehti vucriluutaantti Salomo
. Dcpp jahänenylhäiseletnen rouvansa. Heidän ympäristönsä, todellise
nälänhädän kanssa kamppaileva kaivosväesto sekä kaukaa Norjasta
Ruotsista vaeltavat seikkailijatyypit en kuvattu aidolla keri-cjcmlojlri.
GEORGIAN POIKA
K i r j . Erskine Caldwcli - 190 sivua - Hinta si:l.!53.25
"Georgian poika" on älykästä leikittelyä ihmisten- helkljoukGilla .la ;i
rettavuuksilla. K i r j a i l i j a tarkkailee kuvattaviaan pien?n pojsn AV^Kii':
pojan näkökulmasta. Teoksen päähenkilönä on ."r.isidan aijä", isapapr
Strcup, pienten inhlmUlisten heikkouksien j a lapsekkaan avuttorr.i::
reimukas henkilöitymä. K i r j a tyylillisestikin on initii vishdttdviutä I
, t a v a a . • - •
QUO VADIS?
K i r j . Henryk Sienkiewlcz - 516 sitnia Hinta $2.73
Puolalaisen mestarikirjailijan Henr5'k Sienkiev/iczin luoma histor;ali;
romaani, jossa kiihkeänä sykkii julman keisari Neron ajan elämä. K i ;
Iljan henkilövalinta kertoo tahdasta seuloa «siin olennaisin a.siasta,
hän esittää: niinpä totuttuun historiallisen romaanin tapaan tässäkin c
sankari j a sankaritar, konna j a kyynikko, mutta nämä vahalukuisstlc!
henkilötyypit ovat n im luonteenomaisesti ja intuitiivisesti nähtyjä, e
he pyrkivät todella eläviksi yksilöiksi.
S V L R - B O M A A N I
TAITEILIJATTAREN TARINA
K i r j . George Sand - 799 sivua -. Hinta sid. $3.50
"Taiteilijattaren tarina" on Sandin parhaita' romaaneja .— viehättr.vu
tuore j a välitön, palkoin suorastaan jännittävä kuvaus 1700-luvulta. PM
henkilönä on cspanjalaissyntyinen, älykäs, turmeltumaton luonnonlapf
jolla on ihmeeUinen ääni. Hän on juuri alkanut uran,sa oopperassa j
lumoimut -vaateUaan yleisönsä, kun. hän äkkiä' katoaa Venet-siasta.Rak
kaudessaan pettyneenä hän haluaa kätkeytyä maailmalta ja surt.v
seuranalseksi Rudolstadtin aatelislinnaan Boömin .metsien perukoiii
Täällä joudutaan keskelle täysiveristä romantiikkaa.
HUCKLEBERRY FINNIN SEIKKAILUT
K i r j . Mark Twain - 391 sivua - Hinta sid. $2.00
RatkiriemuUlnen kertomus Huck Finnin seikaUuissa. MississippijoelLT '
saanut nuoren väen suosion kuin vain has-vat teokset j a epäilemättä
onkin nuorisonkirjoista nerokkaimpia. Huck ei ».ole suinkaan mika
kaavamainen mallisankari; hyvän ja pahan rajamaat eivät ole häne!
täysin selvillä. ' M u t t a kaUcklen kepposten ja vallattomuuksienJP'J1IJ:'-I'
cn turmeltumaton, aito nuoruusj teeskentelemättömän kertomufcea«-n tn
kaa Huckleberry F i n n iraljastuu ehkä koko poikakirjallisuuden inhiir.ili
simmäksi sankariksi. , ; .
KOTIINPALUU
V Romaani
K i r j . K a r e l . C a p c k r 205 sivua - Hinta nid. 90c
SUOMALAISIA KANSANTANHUJA 1,^
Tollottanut Asko Pulkkinen - 204 sivua - IHnta n i d 51.(10
Kisailevalle nuorisolle, yoimislelun j a t a n s s i n ; o p e t t a j i l le
KU-ja sisältää savolaisia, hämäläisiä, uusmaalaisia ja k a i - j a l a i s l i taniiu,
sekä pohjoisinkeriläisiä leikkejä. Kaikkien 56 tanhun tai leikin eri vuon
on selostettu n i i n tarkasti ja^ valokuvissa j a kaavakuvioissa havainafliH
tettu niin selvästi, että. k i r j a n ohjeisiin,voi tun-autua kuin opcttKj^'^
aUiakin. Liitteenä nuottivihko.
AURmKOISTA AMERIKKAA
K i r j . Urho Toivola - 268 sivua - Hinta r l d . $1.25
Taatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTO.
BOX69 SUDBURYi ONl
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 6, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1951-01-06 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus510106 |
Description
| Title | 1951-01-06-04 |
| OCR text |
mw
'-16^ 4. tauantoinfr; tamnrilt. 6 p. Saturday, Jan. 6
- f.
pi
i l ® '
mi.
Mm
:'-ji..J j"ja^'i:"'V"'". - •• ' • . .^.j.;.
'/-OAI^ADANfinOMALAISEN JÄRJESTÖN-MAAILMAN TOJSEN
<. nATJHANKONGRESSIN EDUSTAJA •
^ . , on saapunut kctifn Varsovasta.
HÄN, PUHUU
; . Don-haaiiiia, Torontossa
ipieskiyiikkona tammikuun 10 p:nä klo 8 illalla
*' ftäUcUla on nyt tildhuuB Jcuulla,mitu Kalervo Ketola on kuullut
sja.Mbnyt matkallaan.
SaapiÄ puijetta!;
JOHTOKUNTA, J
Iit
fe & iMiTSHURININ MUISTOA VAALI-IMN
MITSHURINISSA
Pakinaa Port Arthurin
kunnallisista asioista
Pori Arthtir. ^ Tuntuu tässä olevan
vielä pää kipeä. va£cka olenkin pääaulassa
sivusta katcellut toisten meloessa
viinan Ja oluen kanssa yötä
päivää. Sanovat joulun olevan kerran
vuodessa, jota silloin pitää olla
rentoa hommaa, afitäi^ tuosta, jos
leerran vuodessa viikon toista Dnnis^
täisikin oikein olantakaa, mutta kun
toisilta tahtoo se juhliminen jatkua
vuoden ympäri, niin se tuntuu vähän
liialliselta. Ennen H i l l m a n i n p ^a
tapasi sanoa:' "ifitös se minuun kuu-
' " l i
<5
1^
^ ,1^mtee sen sijaan koko maailma.
**^Mitänn1nin pienestä puuiarimta
on kehittynyt suuri tieteellinen tut-
,Wxmatoltos.'Mitshurinin nimelle o-
^f^^^^isteitugeneettinen keskuslabora to-
.'uOrlöi-ibssa on suuri mfiSrä tieteeliisiä
•'!~t5röntÄiiöltä; joukossa sclläLsla.
* ^ t 6 t ^ '0^** aloittaneet tieteellisen
i h- iJ^^ Mltahurinin eläessä.
I p '^''t V. Mitshurln jalosti 80 elinvuo-l
tcjhsa aikana y l i 300 uutta hedelmä-,
'^roärja-;ja'koristekasvilajia ja jätti
< h't jidkeensä mitä tärkeimmän tcorcctti-
" X ' B ^ perinnön,"' jonka kehittämiseksi
•^mltshurinilalset biologit ty&ken|^^
vät MItsfauriniD seiu-aajan Ja' hänen
tutkimustensa jatkajan, akateemikko
,\i Lysenkon Johdolla.
V M i t ^ u r l n i n kuol|via MeuvostolUton
; r;:. V maatalousti
{.•'j^<'t)Udlis^alta myfts "elävän perinnön",
j^.,iSrf!r«rrnm hydrldikasveja (seka-
|: - muotoja), jolta Mitshurln tutki. Tätä
pferlntöä nyt «vaalitaan Mitshurins-
< kissa, vaalitaan j a ahkerasti tutkl- liiÄlfim-^Slfäfe:^
Geneettisen keskuslaboratorion tyo-h
i i d e n vUdentoiifta vuoden a l -
«Iculuneet Mlt^urir"
monet hedelmäpuut
kantaa hedelmää- L a -
Ijoratorion työntekijät ovat jo valinneet
hydridikasvien joukosta kymmeniä
uusia •hedelmä- ja marjalajeja,
jolta on .sitten alettu viljell-i yleisesti
kornoosei£.sa, ncuvoötotiloilla Ja yksl-tykten
puutartioissa. , Niistä, mainittakoon
mm. kaksikymmentä uutta l a jia
"pchjolan viinirypäleitä", jotka e i vät
ole alttiita Neuvostoliiton keekl-vy&
hyk'/ceen pakkasille, ja monet UUT
d3t omena-, päärynä-, kirsikka-, luumu-,:
pähkinä-, pihlaja- j a ' karviais-marjalajit.
Mitihurinin hydridikasvisto muodostaa
mitä arii-okkaimman perustan
uuyjen hedelmä- ja marjalajien jalostamiselle.
/
"Tutkimalla Mitshurlnin jälkeensä
jättäm-iä elävää perintöä ja soveltamalla
käytäntöön Mitshurlnin jalos-!
tusmenetelralä ms olemme yhä uudelleen
tulleet vaCiuuttuneiksi siltä, kuinka
arvokas hänen "elävä pertatönsä"
on ja kuinka suurenmoinen .hänen
biologinen cppinsa", sanoo hänsn entinen
oppilaansa A, Tthonova,
••f'.-.x.-
I ^ ' . ^ t^ äG orjcsbhktaoav . M: ii Stsihslulräl;n siun oroipttpaivlaast Jtoustekfi -
-timtstyOtä myös eräät muut Mltshuri-f
• nln oppilaat, m.m. akateemikko P.
f ' jj;aicpvlcv. prof. Tiäiemenko, jalostaja
* '^A^'''nbönova ym.
asiestämisen
• Ne\v York; —. American' Slav Con-
^liaboratorlon ymiÄrillä on y l i 500} ere.-s (slaavilaisten järjestö) tuomitsi
.-hehtaarin laajuiset hydradikasvlviijel-
SIMMS. HOOKER &
PICKERING '
vakuutuksia ja kllnteimlstöjä
Kiinteimlstölalnoja ja bondcja
. . Dominion Bank Buildins
TIMMIN8. roNTAK|0
• - Jos aiotte käydä
SUOMESSA
- «l-tai tuottaa-johkun Ijepktlön sieltä
tänne, voimme järjc^äa matkanne
'nopeasti, joko laivalla tai lentä-
.mällä,
ALEX JOKINEN
TRAVEL SERVICE /
239 Bcvcriy Street
iauljt Ste. Marie Ontario
MM
m.
Barnes Drug Co.
— 3 KAOTRIA —
Saolt Ste:Marie Ootario
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
Hydellineii varasto läikktlti.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
-viime vilkata Brysi^lin konferenssin
paatölaen i a n i i - S a k s a n Jällcenasels-,
tamisesta.
Presidentti Tioimanille lähett^jraäs-
.sägn • s'4hl:ee3sfi tämän .slaavilaista
syntyperää olevien amerikkalaisten
J.irje.uö syytti:. • .
'."Tumä-föaTkitsematon sotaa provosoiva
ai kel muodostaa vakavan uhkan
rauhalle, Amerikan ikansan ja slaavilaisten
kan:ojcn seka muiden euroop-pa!
aistcn maiden .hyvinvoinnille^; Sa,
ett:v Yhdyrvaltain Qiallitus nyt uudel-leenluo
snmaa 'VVehrmachtia, joka t u -
ho.si naita maita; on ; kundaalimaista
valini"itanwttomy>-tta kalkkien vapautta
rakastavien kamojen ja itse S s k .
san kan<:an miclrpltcitä ja vastustusta
kehtaan.
Jarj(::;tö pikaista neljän vallan
— Yhdysvaltain. Nauvostoliiton. B r i tannian
ja, Rniuskan — ulkoministerien
konfcreiHsln uudelleen 'xokoon-tumista,
"uutena yrityksenä löytää
rauhallinen ratkaisu Saksan probleemiin
yhtenäisen, dcmokraattLsen ja
rnuhainakastrtvan Saksan luomiselle."
Vctcomukscn olivat allekirjoittaneet
I p; of. John M. Marsalka, vt. president-
I tr. Stanley Nowak. kansallisslhteeri ja
i GcoigePirinsky. sihteeri. /•
rijclbournc. - r Y l i 1,000 perhettä
>.;iU'Ji;ttiin kolleistaan Victorian maä-kv;
n:iris-sa vuonna 1950.
luu'% se on jokaisen ylcsityls asia. O l koon
minunkin puolestani. Luule^^^
pian, että rupean saarnaamaan raittiudesta
joä^-jatkan samaan suuntaan.
Mutta JouluJuhlUn valmistautuminen
täällä Fort Arthurissalkin on sellainen
asia. mikä yhtenä vaikka v ä häväkisenäkin
veronmaksajana kuuluu
minullekin. Meidän mallikelpoinen
kaupungin virkakoneistomme on
vuodesta vuoteen muka erikoisesti k o ettanut
koristaa kaupunOtia juhlakuntoon.
Metsästä on viikkokaupalla vedetty
kuusenhavuja. Joita joukko mic-:
hiä on sitonut pylväiden ympärille.
Laudasta sahattuja peuran kuvia on
ripustettu laukkaamaan pylväisiin h a vun
oksien sekaan, ylimääräisiä värl-valojohtoja
vedetty poikki katujen.
Koko tämä mauton rameus on asetettu
kaupungin liikeke&kukseen, ei
suinkaan nostattamaan väestön j u h -
latmmclmaa, vaan mainostamaan l i i kemiesten
joulumarkkinoita. Yksityisten
liikemiesten joulumafkkindi-den
mainostaminen tulee kaupungin
varsinainen asuinkeskuksen juhlakuntoon
paneminen silti aina jää' j o kaisen
yksityisasiaksi. Jokainen saa
jouluvaloja enkelin 'kuvineen asettaa:
ikkunoihinsa varojensa ja oman mäkiinsä
mukaan.
Luulisi Joulunaikalsten tavaroiden
hintojen korotuksen tuottavan voittoa
siksi runsaasti, että |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-01-06-04
