Vapaus, January 6, 1951

              i i i i
L! Hän K
a^.nä^*^
sa. .
i voi si|ta
• r
1 huoJmäsJ
c n n a um
läsnä, kn
linen
>ttä tanää
nenna tas
tdva pelaj
edta mm
Unen,!|Qut
idoUistmdi
tiksi/'<^"
lis-n
-Olytopii
n. ettaca
Osloijital
IS lahettäi
t ovat $1,.
:eensa $33.
unni tejla
Ition itm
lallltu^t
itä iim
aey Da*!
jen
'liLkettä..ol
10.
iseen
sä edigai:
icissa. nsis
n kan^u
attä . estec
alalla kas
ten aulta
maalta l^aji
xs lujitu
ii£i rajjl^i
mautetafii
jlman- rau
^öksi
}e tulee (
että' Qiui
kiista; joit
la saayutt
amaau' £(
•tvli
ole Jglpp
n valntrai
tiivistä
m ihmiste
ttä rauha
kum soda
Iän on luj
;ävä kaik!
imlset:*mi
pahtutf;
nen'jsciie
mttanlistt
mnattaa)
n Rayha
vtävJen-t(
/ tapahUi
He • murha
Rautakor
«hnyt:sala
jen elävie
n orvat-Tii
. jatkanet
imman lei
n puolest
ollut ja o
n jaHälie
a tarkoitu
Involnji" J
yiiteisfcun
ja liane
Jälleen ai
Llpittomas
,uhan puo
LBUck^P.va
sillä'-uui
ään muJ''
(ta ja käi
>, Canada
n pO vuot
yU neUän
tuntea tä
kansan J
»llut Cana
johtajan
lään rBBb
Jäterveyt
mahdolls'
lila jatJa
i jnitä häJ
1 onnen)
L ^
tvAnnaaii
iun Ja g *
mustuksei-
MU
UlmnOtpU pnä
tinaUrOuL ^ -mm iialuanune
Ue<loHtaa'Tteox)lm cucnalaiselle v i -
e3t61Ie,:ieHft-famroinfatna taoimikuun
(i^pfUvft; aa oim-AiaaUla aivan oma-iaatuisensa
illanvietto. fOfM fidlee
^äemaaa s e u r a p d e ^ n a u t i t u a k«lw
via. keskustellaan vapaasti nuOmaQ
asioista naapurien Ja kjlänmlesten
kanssa, jne. T i l a^
Utapäivällä. sutä el kukaan fSi
pois, — g.
Onneksi olkoon, Hm Buckf
VAPAUS oa välitämStön ti*
män maan suomalälsUfflu
rnmfTifiniTTmrfTnmil HllillllillllllHmilllllllllllll„l„,„„^l,„l„„,„„„„„„^j;j
SmmiOKSIA
SUpMESTA
^ ' Suomen kansan suurin kirjailija
A L E K S I S K I VI
VALITUT TEOKSET
^AL- ' • (Kolmas painos)
^ Sisältää teokset: Nuramsuutarlt, Kihlaus.
S ^ ^ ^ b n t a ; ja p ^ . Lea j a Seitsemän veljestä. Kuvitettu. -
r " •. SS» Avua. - Htata sid. $3.00
Suuren humoristin valitut teokset
B I A U U LASSILA
VALITUT TEOKSET
Kaksi osaa 761 sivua. - Molemmat osai std. $5,50 \
IiaasHft on knilBanriamän kuvaajana luova nero. Hän on todistus
Vlm^-psmayisestä, tuoda kulttuuri läheUe 'kansaa, kctvata
k:j|^:l^(ea'^a^isasta. Sitten Aleksis K i v e n ei suomalainen huumori
orhiin vaivattomasti j a hyväntuulisena kuin Maiju LassUai»
. ^ -,;Karjalait^n kansa, nuo Maiju Lassilan ukot j a akat. katsele-
J ^ ? 9 # * * ^ * « * n k » M n lapsen näkökuhnasta. Hän opettaa j a parantaa
avulla. Hän on totinen j a paljastava, mutta
fiJHw»9»^*?^va itse ei tee sitä palnaak-
• 9«B^TÖA9jn«5teak«een. ja hänen näennäisesti kepeä huumorinsa kou- ^^S^iSXr**»;*^"^*®"^; o» Jotakin pysyvää. Maiju tassUan
*^?^*^5ftWy6t maailman kahden sUmäläpän välistä, he eh^t o ^ laskea •ilSS^Äi' ^^^^ yksllinjaisen elämäntiensä yläpuolella heillä
|WwlykslSan; antava virkavalta, jota ei käsitetä, mutta Jota
^ J J U Lassilan suomalaisena kansankertojana, totuudelll»
"ttijn»finä." —r : (Hilkka Ahmala vapaassa Sahassa).' :; "
SATEET TULIVAT v'^';
KIBJ. LOUIS BROMFIELD
- 718 sivua • Molemmat osat sid. 96j;0
Mt(6^tf^.tuUTOt; ron mslnelkkaan amerikkalaisen kirjailijan Louis Brom-
/f|^SIW^p66teös.^^^^;; 5 ^ on Ranchipiuta valtakunta
'.tttti6^>''Ja päähenkilönä maahan muuttanut, länsimaihin kyllästyhyt
^»^"<^UIiMh^.kapteeni Tom Ransome, joka" ikäänkuin syrjästäkatsojana
li^kirjayan.itt^lalalsen yhdyskunnan elämää. Tapahtumat:liikkuvat
^[^ttllOln'^Bl(^ JBii.
rQOSässa^:<^Ii)käynyt intialainen lääkäri, milloin eurooppalaisten lähetys-
—"-'"''-Ikrla-Ji^uhmiopettajien. intialaisten virkamiesten Ja alempien
. en^pftrissa. HeU ensi sivulta alkaa juoni kehittyä jännlttävönÄ;
irV^liistsfy.ihetki hetkeltä, kunnes Intian mahtava luonto kall^kln^
'"'Tfi;.VOimIneen. puuttuu ratkaisevasti j a musertavasti ihnUsteh
.sateet-tulivat. i . j a tällä kertaa tuhoavan h i i m u m y r i ^^
.^^-jy^vOnnettamuuden vaikutuksen alaisena kirjan henkilöt päljasJ
i>>^^npStisä, toisista tulee pelkkiä eläimiä, toiset koohavat ennen
St^npittosnaan^uuruuteen, ja kun myrskyn tauottua elämää aletaan
~,ira]fientaa;.<m; koko yhdyskunnassa j a ihmisten keskeisissä suhteissa
•* t^utt^^P^ekäypä puhdistus ja seestyminen. .
M i n iyjiä-^Qnrlennokas, kerronnan j y t m i etelämaalaisen teny>pe-lftt
«Qttineh.-jaI^^ mielenkiinto pysyy vh^änä alusta loppuun saakka.
ä-^; . JOKI TULVII
' .;- ; KIRJ. LOUIS BROMFIELD
_ , -374 sivua - Hinta sid $3,50
töjaia^in tapahtumat keskittyvät Pohjois-Amerikan sisällissotien aikai-
.lffew Oirleanslin, Etelävaltioiden ylpeyteen, joka Juiul oli joutunut
Bohjoifrvaltloidenanneljan haltuun. -
Ttmfttomaani on kuin Etelän.kuumassa, tuoksuvassa yössä eletty Jänni-tysn3ytelniä.:
vSeh päähenkilöitä ovat mm. jenkkimajurl Tom Bedloe »
BUUrl^^sydäntenmurskaaja j a vastustamaton mies — kaksi tmorukaista —
liaAveileva runoilija j a jalo aristokraatti — sekä kohne täysiii erilaista
naista. Joille Jokaiselle rakkaus käy kohtalokkaaksi.
' SALLY SALMINEN:
. • HIEKALLE RÄKETTU
' , 256 sivua - Hinta nld. $1.25
^ttululsan K a t r i i n a n kirjoittaja Sally Salminen on taas luonut uuden
rotnaaiMn» Jonka aihe liikkuu pikkukaupunkiympäa-istössä. Romaanin
ktskUsiEllbeena. on nuoren miehen kehitystarina, joka liittyy kiinteästi
8)l0qwn 'tfiimeaikalsim kohtaloihin. Teos on ajankohtaisen mielälkiin-tcUtenvintkä
osaltaan vamUstaa Sally Salmisen romaanien aina taattua
m^nekkial
, " MAKSIM GORKI
MAAILMALLA
381 sivua - Hinta sid. $3.00
Maksim Gorki o n venäläisen kirjallisuuden tunnetuimpia j a huomatulm-pla'
hahmoja. Häh omaksui kansalta tavattoman kielen rikkauden ja
ylLrikkyyden^ tutustui kansan näköaloihin ja kokosi muistiinsa suunnat­toman
Joukon mitä moninaisimpia tyyppejä.
NUoruutet^sa vaellusvuosien elämykset Gorki on tallettanut teoksiinsa
•TApsuulehi", "Nuoruuteni Yliopistot" ja "Maailmalla", jotka kuuluvat
. Mi^ j i i f y i tp om,aeifaftfk<^"'ft"i''^<" teoksiin Em-oopan kirjallisuudessa.
Käissä USn ei kavahda synkkien elämänkuvien esittämistä, mutta esim.
kuvatessaan lapsuuttaan j a nuoruuttaan teoksessa "Maailmalla" hän le-vitifiä
Ittiken ylle Ikauneuden hunnun luopuen tavallisesta alastomasta
juituraUsmlstaan. ^Tässä niinkuin kaikissa muissakin teoksissaan Ctorkl
on toteuttanut vaatimustaan, että kirjallisuuden on samoinkuin muidenkin
taiteiden palveltava yhtelskimtaa viedäkseen sitä parempaa tulevaisuutta
tohti.
KENTTI IIAANPAX:
JKORPISOTAA
198 sivua - Hinta sid. $L25
EirJalllsuusärvostcRiSsa Suomessa sanotaan mm., että "Korpisotaa" on
»tähänastisista sotaromaaneistamme paras". Pentti Haanpäällä on kielen
rikkaat vafat vallassaan j a hän vangitsee heti alussa lukijan voimak­kaalla
kerronnallaan lähtiessään kuvaamaan tuimaa retkeään pohjan
periltä Viipurinlahdellei Haanpää tarkastelee sotaa suomalaisen jätkä-miehen
näk(Umlmasta.
YHDEKSÄN MIEHEN SAAPPAAT
173 slvoa - Hinta sid. $L25
Pentti Haanpään tuisl teos on rakenteeltaan, sisällöltään j a tyyliltään
virkistävän tuoretta j a persoonallista kertomataidetta. Tässä, kh-jassa
kuvataan erästä saapasparia, joka joutuu käyttöön pohjoisen rlntama-efean'varusvarifcolta,
sUrtyy mieheltä toiselle, kokee kantajainsa mukana
monet aiheet viime sodassa Ja päätyy viimeisen haltlJjKXsa mutona
rauhan töihin. "Yhdeksän miehen saappaat" on uusi Uxilstus Pentti
•^npään myötäsyntyisestä, luomisvoimaisesta lahjakkuudesta.
H I L J A VALTONEN:
miOREN OPETTAJATTAREN VARÄVENTTiai
' »47 sivna - Yhdeksäs painos. - Hinta sid. $2.00
Tfimä on H i l j a Valtosen esikoisromaani, jonka^ P^,*"<^?. "Sn -
wa Valtavan menekin. Valtonen kauhistuu pitkävetelsjT^^^^^^^ 2S,Si^a
Valaisee k räiskyy yhtäaikaa. Tässä teoksessa on suolaa, pippuria ja
raketteja Ja hikija pysyy pirteänä alusta loppuun saakka.
KILROY TEKI SEN
180 - Hinta sid. $2.25
•Ksfiä t t o e s s a Hilja Valtonen c n parhaassa vauhdissaan. Tapahtunet
« ^ r y v ä T d ^ a m u b t i a , seikkailu ja kommellus seuraa toistaan. TOä- :
Ä 5 m Sto m S a l ä t . että niistä selvitäkseen on vain paras todeta:
!WlroyoU täällä."
E R K K I VALA:
^ LEIJONAJUHLA
' , ' ' ' 242 sivua - Hinta nid. $1.00
•iteä t e o k ^ ^ n ErkklJTalä lau.«uu ajatuksensa , P f " t * » « ? ? ^ ( ! ; J ^" *l*tuiseSSSen rajoittamista. Hän kuvaa voimakkaasti ihmisen aja-
Wlöä«)i vipautto./Todella niainio teos.
; BaodUeiemme näitä kirjoja osastojen kirjaslolHe. •
- : • • ) • » > - ' . - Tilatkaa osoitteella:
i t o S PUBLISHING COMPANY LTD.
ftöXsii
MMnniDiiiiminniira:
SUDBUHY/ONT.
K i r J . W. E K L U ND
- Canadan Jobtava tnnnfiiatnpn I P -
P : n kansallinen p^AeepJohtaja "nm
Buck, täyttää tfinSän kuusikymmentä
vuotta. Tämän merkkipäivän Joibdos^
t a han Joutuu epäilemättä laajan
huomion kohteeksi j a allekirjoittanut^
k i n haluaa esittää päiv&i sankarille
vaatimattomat onnittelunsa. Johon
useat maanmiehemme vannaan yhty-
^•ät. - .
•Kimän merkkipährän yhteydessä
x^tkSTsr kaiken muun yläpuoleUa se,
että T im Buok edustaa Oanadassa
uuden tyyppistä valtiomiestä ~ nou­sevan
- työväen todellista edustajaa;
Jonka vastuuntunto Ja maallmänki^t-soanus
pakottaa shetkeuistent^plol-denUn
edessä pitämään iEibmi perus­periaatteista
Ja lts« totuudesta, vank­kumattomasti
: hiottaai työväen oi­keutetun
asian lopulliseen voittoon.
. OQmän kirjoittaja ei voi koskaan
unhoittaa ensimmäistä "kohtaamis­taan"
T im Buckin Icanssa. • S e t a ­petut:
muistaakseni T . 1929 syk^Uä
tai 1930 kevSäUä työttömien suuivs-sa
ulkoilmaknkouk.sessa Toronton
Spadhia Avenuella: Meitä työttö­miä.
Joilla 0 ^ sf&ä v i lu että nälkä,
oli< tässä imkoulps^sa paljon. Mutta:
paljon oU polilsejakto • Jotka y r i t t i ­vät,
jteriorilla-^flcahduttaa'^ työttö­mien
nälkää Ja lopulta hajoitthratkhi
kokouksra. V Puhtiijina o l i muiden l i ­säksi
Työväen yhteoreUiton sihteeri
Tom 3i&iiRen J a T i m Buck. Muls-tan^^
västi kutai eilisen päivän mitä
silloin tapahtui. Puhujat .vaativat
maJic&Utonta t^iöttömoiysvakuutusta ja
hetikohtaista työttömyysavustusta,
tai:vltseville, sdcä rakentavaa j a luo-;
vaa tTötä työttömille.
Mutta tämä ei itaneisestikään tyy-dyttänjyt
silloisia vallanpltäjliä: Lä­hemmäksi
puhujalavaa tunkeutues-sani
poliisit raahasivat pois erästä
nuorta piibujaa. Tilalle nousi Tom
MciBven. jota lyötiin .poliisikapulal-l
a J a vedettiin alas. (Nyt nousi puhu­maan
T k n ' Buok. Vartaloltaan h i n -
TCII B U CK
telä^-Ja fa^ran häSeölhen. mutta mie-r
feltään rauhan luJa^Ja^peräänanta-m
a ^ nuori mies. m] k l l i i t ( y m^
kyllästyneet Ja asiansa oikeuteen us­koneet't^
ö^tämät eivät n i i n vain a n ­taneet
hajoittaa kokoustaan, j ^ t yi
iä^ikähmä'kiin poliisit yrittivät pak­koa
Ja väkivaltaa käyttäen ihajoittaa
^uhalllsen kokouksen. Follisien p a ­tukat*
heiluivat oUcealle Ja vasemmalle
aivan pi&ujälavan vieressä, ' mtitta
T i m , Buck puhui rauhallisesti, va­kuuttavasti
j a sytyttävästi suosion­osoitusten
kaikuessa. E n silloin pal­joakaan
ymmärtänyt englanninkieltä^
mutta tämän hintelän miehen pel­käämätön
Ja vakaa esllntj-mlnen vaa­ran
edessä sai silloin rinnastani nou-:
semaan rajattoman ihailim j a kuimi-oltuksen.
Vähäpuheisena ja hitaana suoma­laisena
haluan nyt 20 vuoden kulut­tua
Julkilausua sOlohi saamani vai­kutelman
päivän sankarista. Tämä
sitäkin suuiremmalla syyllä kun s i l ­loinen
Ja sitä seturanneiden vuosien
taistelu, mitä käytiin T im Buckin J<^-
dolla. vei lopulta kolmeen tärkeään
voittoon: 1> "Rautakorko-Bennettin"
öykkiärimäisyydestä huolimatta työt­tömille
saatiin viimein avustusta, 2)
Vakavasti id)atut kansalaisvapaudet
palautettiin j a tiyölälset saivat tur­vatuksi
demokraattiset kokoontumis-ja
Järjestymisoikeutensa, Ja 3) lopulta
Volteriin nykyinen työttömyysvakuu-tuslaki.
Jcka'kaikista puutteelllsauk-slstaan
'huolimatta on suurenmoinen
edistysaäcel'verrattima siihen turvat-tomuustllaan
missä työttömät 20 vuot­ta
sitten olivat.
Samaan aikaan kUntyI huomioni'
ensimmäisen kerran tämän maan po­liittisiinkin
rientoihin. Kätten muis­tetaan
silloin e i ollut Canadassa l a i n -
kaall sosialidemokraattista puoluetta.
Canadan kommunistinen puolue <di
ainoa kansallisessa mittakaavassa toi-!
minut työväenpuolue. Mutta sen r i ­veissä
oli k ^ t t c m y t perlaattellinen
suuntataistelu siliä minkälainen t i ­lanne
on edessä j a mitä tehtäviä se
puolueelta vaatiL . Henkilökohtaisesti
minä tutustuin täiiän kysymykseen
sitoikin läheisemmin kxm halusin
päästä sehrille. että m&ä oli silloin
joukteoJäFJestöihimmekin t u o d un
suuntarlldan pohjimmaisena syynä.
Kysymys oU. hyvin yksinkertainen.
Yhdysvallois&a j a Canadassa oli ollut
useita vuosia kestänyt boomikausi.
Tämän vuoksi kehittyi reformistien
keskuudessa erikoisen "teoria" sUtä—
että kapitalismin pulat saattavat olla
mahdollisia Euroopassa ja muualla,
mutta ei mitenkään Amerikan man­tereella.
Täällä vallitsi "FonlismI —
$5 päivä Ja auto Jokal^lle toröläisel-le"
sekä ikuisen boomlkauden käsitys.
Kuten vanhat tiröviäenllikkeen veter
raanK muistavat. Canadan kommu­nistisen'
puolueen Johto, Jacä Mac-
Donald Ja kumppanit omaksuivat
myC?; sen käsityksen, etteivät pulat,
työttömyydet j a kriisit ole mahdolli­sia
sen paremmin Canadassa kuin
inhdtysvalloissakaan. • Mutta Hm
Budk. ammattitaitoinen mekanikko Ja
nuolesta iästään huolimatta valcau-mukselllnen
marxilainen, oli niin
"Julkea'' etlä esitti muutamine tove­reineen
poliittisen taisteluhaasteen
puolueen Jcthdolle selittämällä, että
kapitalistisen takmapulan nopea
hestsnUnen vaatii vissejä taktillisia
mtmtoksia puolueohjelmassa. Tämä
oli "suuntariklan" perusta,
' Koktmattodiuudestani huolimatta
seurasin silloin hyvin mielenkiintoi­sesti-
tätä poliitUstd väittelyä, J(*a
kuten tiedetään, veti Canadan suo­malaisten
; työläisten ja farmarien
Joukkojärjestötkin mukaansa. Epäi­lemättä
oli tarpeellista työväen kai­kissa
joukkojärjestöissäkin ja iihiois-^
sa keskustella tilanteen velvoituksista,
mutta valitettavaa oli vain se, kun
siihen sdcoitettiin myös "puoluekysy-;
mjksef.
Muistan vielä: kuin eilisen päivän
ne suuret Ja innokkaat kokoukset,
joissa Tim Bucds. Stewart Smith jne.
olivat vähemmistf^. Muistan; mi­ten
he väittelivät Uukasti ja perään-antamattomastl
katsantokantojensä
puolesta ja sen, miten syksyllä 1929;
jolloin kommunistit vieläkin väitteli­vät
tuleeko talouskriisi täUä mante-'
reellä tai eikö tule ja mitä se vaalii,
puhkesi maailmanlaajuinen talous­kriisi,
mistä Tim ja kump. osoittau­tuivat
olleen ehdottomasti oikeassa,
Sensijaan, että tällä mantereella olisi
väitetty kriisi, kuten reformistit ja
heidän mukanaan Jack MacDonald
olivat välttäneet, talouskriisi iski
kaikkein kovimmin Ytodysvaltoja ja
Canadaa.
• Kaikella tällä oli luonnollisesti py­syvää
laatua oleva vaikutus nuoreen
mieleeni. Yllämainituista tapauksis­ta
alkaen seurasin mielenkiinnolla
Tim Buckin edesottamisla ja hänen
liylQrjensä • ilmiömäistä kehitystä.
Muistan sen kuinka, nuesmaisesti ja
kyvjTkkäästi hän puolusti ."Kahdek­san"
oikeuskuulustelussa työväenliik­keen
asiaa ja piti tykkänään sivu­seikkana
sitä. mita 'hänelle siitä hen­kilökohtaisesti
koituu. Sen dramaat-;
tisen hetken, jolloin hän Kmgstonis-ta
oikeuskuujusteluun tuotuna lausui
ne yksinkertaiset mutta koko maata
6ä<hköistäneet sanansa "minua am­muttiin".
Muistan ne .suuret kansan­kokoukset,
jotka tervehtivät Tim
Buckia Ja hänen tovereitaan, kun he
demokraattisen mielipiteen painos­tuksen
johdosta vapautuivat: Kings­tonin
ivankilasta ja sen, k i n Tini
Buck lausm: "Me kommunistit kiel­täydymme
toimimasta maanalaisina";
Seurasi fasismin nou-sun ja kan­sainvälisen
sotavalmLstelun aikakausi.
Tim Buok oli ensimmäinen canada-r
lainen, joka osoitti mita fasismi to­dellisuudessa
on ja kuinka suuren
vaaran se ihmiskunnalle aiheuttaa.
Tim Buck on ainoa taman maan puo­luejohtaja
ja valtiomies joka voi pu-r^
tumatta katsoa taakseen ja sanoa,
tutkitaanpa m'itä on.tenty .sodan vaa­ran
ehijtaisemisen hj-vak-si ennen toi-
.sen maailmansodan pulikcamista.
Hän voisi oikeutetusti sanoa, että toi­sin
kuin muut puoluejohtajat hän ei
millään tavalla hyvak-synyt elka tah­rinut
puoluettaan Mynchenin petok­sella.
Päinvastoin Tim Buok oli en­simmäinen
canadalainen auttamassa
Rspanjan laillista tasavaltaa fasisti-hyökkäystä
vastaan, han oh järjestä-
DInsmoren vanhin
suomalainen kuoli
joulukuun 20 pnä
Dinnuore. — Koska meidän vaki­nainen
kirjeenvaihtajamme on nyt
poLssa, niin koetan puolestani täyttää
hänen paikkaansa. Eihän taalta kyllä
de paljon kirjoittamista, kun meitä
on täällä niin kovin vähän talven
aikana. O.saston Jäseniäkin on niin
pieni joukko, ettei pystytä ede.s ko­kouksia
pitämään.
Me täällä jo värisemme kylmän
talven käsissä. Viime vuoden veh-närahatkin
ovat menneet, eika ole
tietoa ko&ka saadaan viimeinen mak­su,
joka on vielä saamatta viiden
vuoden kontrahdin mukaisesti. Em­me
myöskään tiedä, kuinka suuri sc
tulee olemaan. Viljarcnkaan vaa­timus
on 35 senttiä bashclllta, mutta
eihän ne vaatL-nukset paljon merkit­se,
kun suuri osa farmareista valke­nee,
korlceintaan Jo3 vahan puristaa
nyrkkiä taikus&a; Niin sitä tyydy­tään
vaikka S senttiin, riippuen siitä
mitä herrat suvaitsevat maksaa.
Paikkakuntamme vanhin suomalai­nen,
Jhon Koski Ciuoli Diasmoren sai­raalassa
joulukuun 20 pnä, kuukautta
vaille a? vuoden vanhana. Häntä
jäi lähinnä suremaan yksi tjtär per­heineen
ja kak-si poikaa. Joista toi­nen
naimisissa-
Talvi el vielä tähän mennessä ole
ollut oikein pahinta lajia; Lunta on
vasta \Q.tiän, parhaimmat pakkaset
siinä vaille 23 alapuolella nollan.
Mutta eihän se talvi ole vielä puoli­välissäkään.
— J. P.
mässä kansallista boikottia romurau­dan
Japanihi lähettämistä vastaan:
Se oli juuri Tim Buck joka Cana­dassa
edusu sitä kantaa, että län­nen
demokratiata ja Neuvostollltoh
tulisi muodostaa vankkumaton rinta­ma
fasismin ja sen ailieuttaman so*
danvaaran torjumlse:tsl ^ mikä yh-teisrmtama
saavutettihi tosin vasta
sodan puhkeamisen jälkeen, mutta,
kuitenkin riittävän h^•vissä ajoin ih­miskunnan
pelastamLsek.si fasismin
orjuudesta.
Kaikki tämä on aiheuttanut .sen,
että Tim Buckia kuullaan ja hänen
lausunnoilleen annetaan arvoa laa-
Jois.sa piireissä. Hän on työläisten,
farmarien ja keskiluokkaläisten kes­kuudessa
tullut yhä enemmän rakas­tetuksi
sfekä siUnittÖmästi vihatuksi:
fasistimiellsten voimien ja sodanllct-sojain
piireissä, Tim Buok, joka tuli
pikku poikana Englannista tähän
maahan, saavutti mekanikkona kor­kean
ammattitaidon ja unionistina
työtoveriensa,. jakamattoman luotta­muksen,
on kehittjnyt maailman yh­deksi
johtavaksi marxilaiseksi ja uu-dentjTppIseksl
valtiomieshahmoltsi
Canadassa.
Kuten "pikkukapinalllnen" William
Lyon Mackenzle yhdeksannellatoLsta'
vuosisadalla, Tim Buck edustaa nyt
Canadassa edistyksellisiä Ja tosipat-rioottisia
voimia Jotka haluavat pe­lastaa
Canadan kansallisen vapauden.
Kuten . "pikkukapinallinen". Tim
Buck on kchittj-nyt mestariksi silna,
että han on ensiluokkainen järjestäjä,
kimlljakuntansa ihailua nauttiva mai­nio
puhuja ja erinomainen kynän
käyttäjä. Sanalla sanoen, hän on
poUlttlnen johtaja joka taistelee, pu­huu
ja . kirjoittaa taistelujen^tuoksl-nassa.
Henkilökohtaista onnea ja hyvm-vokitia,
sekä jatkuvaa poliittista mc-nesty.
sta Canadan kansan hyvinvoin­nin
ja edistyksen sekä maaliman rau­han
säilyttämisen puolesta minä ha­luan
liittyä niihin tuhansim, jotka tJä-nä
vmerkkipäivänä sanovat:
Onneksi olkoon, Tim Buck.
Puolan linian edustaja
pidätetty USA:ssa
New York. — Yhdysvaltain huo­mattavimmaksi
iviime vuoden urhei­lijaksi
julistettiin 29-vuotlas Fred
•Wilt kun. hänelle annettiin . James
E. Sullivanin kiertopalkinto, joka an­netaan
vuosittain sille henkilölle, jo­ka
suoritusten, esimerkin ja vaiku­tuksen
avulla edistää eniten urheilu­harrastuksia
.vuoden aikana. Wilt sai
166 äiäntä nlUtä 479 urhellumieheltä,
Jotka osallistuivat äänestykseen.
Mr.; Wllt on PBI-pollisi ja edustaa
nykyään New York Athletic Clubia.
kuva nähtiin
So. Rorcupinessa
Kalervo Ketola vierailee
pohjoisen kylissä
^Quth Porcuplne. — Joulun aika*
taalla Etelapääi^i meni ilman suu­rempia
vahinkoja. Ihmiset, kuten
tavallistn. olivat hj-västi liikekan­nalla
jn Iloakin henec riittänyt ai­van
tarpeeksi. Taloudellisesti nämä
juhlien ftjat .lienevät olleet mortelle-kln
hyyjn varoja kuluttavia.- mutja
mitapa sita .«;aa "natlnglsta".
Vlerailijoitokin on ollut, muodos­taen
nii-sta suuriirannn osan fcUilym-pan.
ston JiietsjikUmpplen työläiset.
Mutta oh i) Iita aina-/Torontostakin
acsti, nimitUim Matti.Antila Ja hänen
tytlamis;! I.nila. poikii nykyään asus-tnvat
sicl^ maakunnan päakaupun-
Gi-ssa. He olivat tuallii "famllln" tois­ta
puolta Icrvehiima^su Ja samalla
j«lila-.\:kua vieLtumh.ssa. Myödtin
torontölninen Ville Kähärä oU täällä
uitnii,ii ja .siskon.su perheen vieraana.
Kiilot, k.vjnnisUi!
Alcksi.s Ivjivon eLinuui kuvaava elo-kuvii
"Minli elän" esitettiin täällä
Tapanin paivana. Satakunta ihmis-
Ui kuvi sita kaUsoma.ssa kahdessa esl-t/
yksessa Monet kat.sojat sanoivat,
että filini oJi hyvä. mutta "puhetta
oh tOLsiii paikoin valkea erottaa. En
tScdä n i i k s i sitten lienee ollut vikana,
fehkk se ettu filminauha on valmistet­tu
toisenlaista konetta varten kuin
sc niika meillä oli käytettävänä. Ku­vitus
oU liyva
Jaa, nvtoiv".sitten alkanut sc uusi
\uosi Mita ."^e tuopl tulles.saan sitä
on mahdoton tavallisen: työukon tle-
. tii-a. Jäksji va tkö rauhanvoimat voit­taa
tilantMiiv vai .saatetaanko Ihmis­kunta
täivs kauhean karsimyk.sen a-lalsuuteen;
Valtiomiehet Ja diplo-niiuuu.
Ic-utolemt puäkaupungLsI^ toi­seen,
fjKleLiinn neuvotteluja, joissa
tchdyi.sia paatolcsLsta ci paljon anneta
t.odflhsiii tietoja. Propagandaa teh­dään
.sita. enemmän. ;: . v . • ,.
M(!ille etclauaan työlalslle tarjou-tiui
nvt tilaisuus- kuulla maailman
1 auh a n Vi i k K o fii Toisessa Kongressissa
ollutta Canadan .suomalaisten edus­tajaa
Kalervo Ketolaa, Joka vierailee
taikifnsa i)c>hjoi[;cn kylLssä seuraavien
vii&kojcn aikana. Ketola puhuu haa-hllanune
ensi sunnuntaina, tammlk,.
7 pna kello 7 i p . JokaLsclla palkka-kunnalla
tonnattna .saapua kuule­maan
rnuhan.';anomaa Ja sitä mitä
maajlnjä.s.';a tohdiian rauhan sällyttä-nilsc'?.'-!
Lopuk.si toivotan toimintatarmoa Ja
onnellLscnvpaa uutta vuotta kaikille
tämän Ididen lukijoille, toimittajille
ja ennenkaikkea niille kIrjcenvalhta-
: il)c, joij-a ovat aina tehneet par­haansa
lehtemme sisällön hyväksi.
— H.
^mmmlmmm
Kalervo Ketola
toSpeakHere
Oa^annaiy 14 tbeiyauac people
of SndlNiry «UI fct a chaoee -io
ilsten to Kalervo KeU»to.irho «as
at the tiistorjr makinc iPeace Co^-
gress in Waraaw. A« « e aU kiMmr
by no«. 2,000 dclecates «ero
fathcred ai thts Peacc Concifcn
from aU dver the «orld.
Incloded: - Koreans, Amerlcam,
Chlnese^jEnsliah, BosstabSiFra^
Gcrmans cte. cte. and rtammiUa
manjr rellfloDs, occnpatloui., and
poUtieal onttooks.,, Bnt «eli Jet
Kalervo teU aU abont It,. The
date — Jan. 14.. The pläee '-^
Finnish naU.8pnice St. Tbe lliae
\ wlll be ;annbuneed iater bat It «UI
be In the evcnlnr for cure. *
" R E D " CHRISTMAS
In San Dleso, Californla; -vvhere
the veather Is balmy and so are
some,' at least, of the inHiftbltants;
Retired Admiral W. H . Stat^dley trabi*
ed his g im on . . . the Xmas ^ecorat«
lons. The : stars. «he charged. were
redi - The Red Star is a Communist
embicm. Therefore, <Jofwn «rith the
Xmas Stars! i
The Chamber of Oommerce. plead-cd
wlUi h im that the staro <were
oranse ... "polnted orange «Ith
orange .pabit tliat came. opt of a
can marked 'oranne*." ,
But the admlral vould not retreat;
He knofws red «hen he sees it.\ nb
matter vyhat color itli or «hat can i t
came out of. 'me Ukrabilan; C a ­nadian.
INDEFENSIVE
Morallr speakina:. the use of the
atomic t)omb. on populated areas Is
indefensible since the ^^^^
bomb wouId directly brlngr about the
death of.large numbers of imuKent
people. — • TSie (Pilot, orgtm of the
Boston Catholic 'ArciidiO)cese. i
I •
Hollanti pimenee
hiilen puutteessa
Haai:. Hiilen säästämisiäcsi. on
Hollannissa kielletty kalkki v^ähkiö-mainosvalot.
Katuvalaistus on mais­tettu
60 prosentiksi vlimevuoilaesta.
EmänniUe on ihnoitetiu. että iiCih-kösilitysrautojen,
keittäminen Ja pö-lynlmurelden
fcäyttämlnen on mää-rättyhtä
kulutustunteina kielletty. E l ­lei
vapaaehtoista kulutuksen jrajoitta-mlsta
saada aikaan, n i i n sikitytäU»
säännöstelyyn.
To The Hall, m a n »
:;C'H«np;^^reai^^
Winter haa set In and nb doiki^ { ^ ^ » r ^ ^ i
you aU ready for «inter 8ports,'iW^,§;!'
about our^sUers? ' AU gettliigi.j^:^!^ :^
Uttle trahiing^.taii"your ejfBn^mb^''%pJ
jiope. W3u^t « e xeaUy heed Jsoäni*';!'"
petitive practise. So lets 'u^ all.yoi»//:'
skiers, young a n d o l d , down at-^Jäv^A-s
hali ^on .January Tth; Siuuiay.^tt:
M. Lets istV k tbere and tiöu \<ti«t^
trophor feUows; We
the talent. boys, so let ta3ui^:^h^'i
out of oUrsehreKT we cejrtaintr c l U J ^ -
have a much stronger team, feOnt^'^/'
AU « e need is the practise sd^I^U-..'^-^
have a big,showine. — O. V . K .
•|vti*e:;;Ö^^
the Christmas Gr^etlngs cax^/'jili»-''.i-ceived
by United Nations Bteretuy-,
General Tryigve L i e from V>ii.]aUiit[
members had Uiese ^ r d s ^tachedi'
>^er<mt|<rf^Kpr^^
Lie aiso recelved several tl^oiusaud
6iml]ar)y^;«orded messages f r om pA^^
ple outside the V . JN. The ;'MOCUa^fQa.
Room" at U. Vt. beaidxf\mten
dosed f o r ' t « o «eeks because' »amt-f "
one had «ritten on the «aUsr "^ÖetC'
oui Of Kcrreat"
Joihahnes Steele reports i n N/JS*
Gompas that U e is now p l a n n i i y t to
resign his post,. ' t
Cleveland, r r I n the great ao-Cfttt^ ^
ed "land of plenty" 7S petceni ,ot 4
aU chikhren are suftttrlng •u^ulaf«
nourifihnient, aocording to nuto^tloii ^
study made here. Dr. Paulin»
Mack made tlte stateinent. ^ The i^iAf]"'
surveyed i3.M6 ohildren atta^fouriä .
that three quarttos of them <Udi^'t
Set enoUsh eneigy and nutflen^. /
«hile not one of them ratcd;,tb^ /^'^
health grad«s, h i sbrlct medleid.ex-X'
amteatlons. ' i^-,'
I i l
mm
mmm
L E A V E ASIA! • , _ , '
ehould:mer RuBstair^
« e «ould be alärm'ed.;'Mati(eibar{a^;^^^
distiubed at the presence o f m e *
chantzed army across the bortffr^ W
leadersof the U N , « e haveaignvvj».
r^sponsibiUty to' leave the Wt|ne9i'
of Asia to the'Aslatlcs.; I^tory
WU1 n o t h o l d us' guiltl^ss i f « e tilitit
öiu>«ay i n .
di8on.< Wl8.
ms
Rev. A. W. B9nn,'Va^'
miO TO B L A M E t -^^ ,
Russia « iU have us i n a staU^pf
emergency b y the end of taUs, «edE
and yet has npt lost a vaeaii m^bv^dt
a ibot or fbred a shot. Ponner U»
8. ambossador to Britain, J . P . fp«a<',
nedy.
^ PALJON ONNEA JA KUNNIOITUSTA - .
^ Elizabeth ja Leonard Salolle
HEIDÄN 50-VUOTISHÄÄPÄIVÄNSÄ JOHDOSTA TOIVOTTA­VAT
SUKULAISET, YSTÄVÄT JA TUTTAVAT:
HUja ja Lauri Aro
Mary, Anne Ja Leo Ai-o
David, Sylvle ja George Aro
Ida Huhtala
Riku Vuorimäki
Paula, liaura ja Onni KuLsnia
Helga ja Allan Grönroos
Ken ja Linnea Evan.s
Aili ja Sulo Kcsicela
Hilda ja AnanlasAaltömm .
Amanda Hakala
Fiina Lehtimäki
Impi ja Oscar Simola
^A
^A
H
H
^A
M.rijirn Knuuttila
Aino ja EeJi Ritola
Mutti Leino
Lempi ja Ernest Mäki
Ann ja Njck Paalanen
Jdfi fa Matti Luhta •
Tyvne ja Mikko Kiiskinen
I-rank. Alanen
Aarne Il-jnkala
BUml ja Matti Kaitoja
Vi-jo Heinan2n
M^nd.v ia Wiljam Kotila
3nn ja I«iuri Järvi
. Martti Torbackf
Saimi j a J o h n Vierimaa
Hilma Ja Vlck Tapani
Mary Ja Eeli Niemelä
Ida Ja^EIno Undroos
Jabnar Kangas
Doris. Taimi Ja NIUo Salminen
Bertha Ja Herman Mäki
Esteri j a Hannes Purra
Elten Ja Heikki Väyrynen
Ivar Ihaksi
Hilda ja Lenni Laitinen
Hilma Ja K u s t i Korpi
Arvid Ja A. Korpi
Ernest Honga
Jack Sctmeider *
Hanna Ja Arvo Helska
Impi j a Matti Karhlfaen
Anna-Liisa. Vieno Ja Yrjö Oja
Bflery Ja Arvo Karen
Anna Kinnunen
Aino Ja Isack Luonm j a perhe
Kelien Ja Frank Ranta
Ida j a B . B l a k
H. Hannula
E. Kauppi
Allan, Sirkka Ja David Wareh
Evert Ojanen *
Alva Ja E l y K o r r i
Lyyli Ja EmU Pakka
Ellen Ja Oscar Preeman
Amanda Harjula
E l l i ' J a Eino Haapakxskl
Aino Ja M i i n a YlUiarslla
Barbara, j a Irja Ovprmark v
Aino Kemppamen
AnUi Kärkkäinen
Sanna-Mälja Ja Kalevi Siipola
HUda Hakala
Efttert Ja H i l m a Salo
Elna j a Yrjö Niemi
Jussi KUtterl
Oeorgie Mäki
Kaino Ja Nick Ranta
Martha Ja Antti Siipola
Anni Ja Toiyo Kanerva
Jussi Koski
Irja j a Antton Passi
R a k ^ l i j a Charlie Janson '
Alma Hovi
Atma Ja Wemer Kehusmaa
Tyyne Jg sulo Vesa
Harvte. Martha Ja A r v i Karju
Marlene. Helen, Marget Ja
S. Kallio
H i l j a Ja Arvo Perälä Ja perhe
MaUI Rahkola
Helmi Ja Marina Huumo ja /
perhe
Wemer WaUenIU5
K y l l i k k i Ja EmU Hanklla
Kähkösanouaonnliteluja:
Impi Ja Henry Koski,
Regan. Ont,
Lempi Ja Erick Sundvikson, ' '
Port Arthiur, Ont,
South Porcnpinessa
jottlttkuttn 7 pmä 19S0
ValoKuvannut: Riku Vuorimäki
K I I T OS
Rokkaat kiitokset omaisille j a tuttavUIe siltä kauniista
Ulasta, Jonka oUtte Järjestäneet meidän 50-vuotlshääpäl-vämme
muistoksi C 8 J : n South Pcrcupinen osaston liaaliUa
Joulukuun 7 pmä 1950.
Kiitos niistä kauniista lahjoista Ja rahasta. Jotka saimme
vastaanottaa tuona Iltana. Kiitos: kukista, sähkösanomista
Ja suurenmoteesla ravlntolatarjoilusta kalkille Ulan emän­nille.
Suuri klitcs illan alkuunpanijoUle Mimmi KnuuttUaUe.
Ester DitchUle.EUi Haapakoskelle JaMandy KotUalle.
Kiitos myöskin niille, jotka ottivat osaa yhteiseen lahjaan,
mutta eivät voineet olla mukana. Kiitos dijebnan esittä­jille
Laura Kui»nalle Ja EmU HankUaUe sekä R i k u Vuori­mäelle
säestyksestä J a valokuvista.
Tämä lietki tulee säilymään kauniina muistona keko elä­mämme
ehtooUlat,
Teitä Jcaikkla kUttäen, ,
ELISABETH JA LEONARD SALO
PORCUPINE ONTARIO