1958-12-18-09 |
Previous | 9 of 30 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
tiAUSKAA JOULUA
KtTLJETETTAVIA SUOMi^LAISILLA KIRJASIMILLA
VARUSTETTUJA KIRJOITUSKONEITA
109 Durham Sl. S. Sudbury, Ontario
Tttfikaan Joulu hauskaa ja
Uusi Vuosi paljon onma
KHTOS KANNATUKSESTANNE
B&P
"RED & WH!TE" IJHA- JA RUOKAKAUPPA
136 Durham Street South Sudbury
/ • 1
JÖfkEllsPlTOSKÄA JOULUA
HiÄ Ö N i # ^ V. 1959
INDUSTRIES LTD
"READY.MIX";BETONIN VALMISTAJAT
^ P u h e l i n OS/S
140 Douglas Street W«8t Sudbury
excitement aoo
pleasure of Ontutmms morning
remain «ritL you lonj «fter tLu
jloriou* UoliJay SeMon
paMcJ.
To ali dur frienJa we wisli •
Tcry Aierry Ckrutmaa anJ •
Happy 14ew Year.
- ^nXOS SUOMALAISILLE KANNATUKSESTA
Sttdbury Planing Mill
D. q. HROMLAK, omiaUja
Valmistamme ikkunoita, ovia ja kehyksiä sekä
läätelcMppeia ja siiiyslautoia
Puhelin OS. 5-6771
11 &.13 GENO ST. SUDBURY
Cojiper kadun alkupäilsiÄ ylcs.
Joulu — mitä kaikkea tuo sana
tuokaan miele?n! Jos esiJt kysymyksen
lapselle, saal kuulla tontuista,
pukista ja salaperäisistä lab<-
japaketeista. Jos k8Snnyt.kysym.)i:-
sinesi jouluin alla perheenisän puoleen,
saat käsityksen joulunvieton
kiusallisista^iiolista, kiireestä ja fa^
sanmenbsta, jollei löydy vertaa
minään muuna kalenterin juhlapäivänä.
Yksinäiselle joulu saattaa
merkitä pelkästään vain katkeraa
hetkeä. Köyhäkin peiiie on jouluna
onnellisempi Iniin vaurain yksinäinen,
sillä joulu-on nimenomaan
perheen juhla. Omista varhaisemmista
jouluistasi muistat varmasti
kuusen kynttilöineen, ehkäpä erään
pakkasaamun. joUoiii istuit reessä
turkkiin käärittynä matkalla joulukirkkoon
ja jolloin aavistit jotain
tuon juhlan kauneimmasta sisällöstä.
Jouluun liittyvien konkreettisten
asioiden luet.el^^mista olisi helppo
jatkaa niin että useimmat tulisivat
mainituiksi. Sen sijaan ön mahdotonta
pitää lukua niisiä tunnel
mistä, joita tuo keskitalven juhla
ihmismielessä synnyttää. Jos siis
ryhydmme etsimään vastausta siihen
mitä joulu on, meidän on pysähdyttävä
lähinnä joulun tapoihin,
joilla kaikilla on historiansa.
Odotamme joulua, puhumme joulusta,
valmistelemme joulua — pieni
lapsikin tuntee tuon sanan ja tajuaa
sen riemiikkaan merkityksen.
Muta itse sanan alkuperä ei ole
tiedossa. Tiedämme kyllä, että sana
joulu on lainautnut kieleemme
ruotsin sanasta jul. - Edelleen tiedämme,
että lainaaminen on tapahtunut
joskus keskiajalla, mutta jos
yritämme siirtyä kauemmaksi menneisyyteen
joulu- ja jul-sanojen tietä,
joudumme hämärän keskelle.
Emme löydä sanalle esikuvaa muista
eurooppalaisista kulttuurikielistä.
Joulun saksankielinen nimitys
Weihnacht englanninkielinen
Christmas ja ranskankielinen Noel
ovat nimenomaan kristityn- joulun
nimityksiä, kun taas jul ja si ä kautta
myös joulu viittaavat kielitieteilijöiden
käsityksen mukaan paljon
vanhempaan kerrostumaan, pakanalliseen
juhlaan, jota pn vietetty
nykyis n joulun aikoihin. •
Vaikka joulu-sanan alkuperäistä
merkitystä ei siis tunnetakaan, tiedetään
et^ä että joulun juurena on
Skandinavian maissa ^-^^^josta sais
juhlan nimityksen.ohella myös itse
jullia tapoin^ on meillekin tullut
— vanha satovuoden lopett^jalsjuh-la
ja samalla kuuvuod''n loppu.,Tähän
ajankohtaanr ioQ|a-';^kanaili-nen
vie to on olTlit tiiiUiet^u myös
Keski- ja Etelä-Etu:ooi»ä8Sa »sovitettiin
kristillinen joulu iöskus 300-
luvun puolivälin vaiheilla. Kristillisen
joulujuhlan synnyttä^ilnen tapahtui
Roomassa, mistä tapa levisi
pian laajemmalle, aikoinaan Skandinavian
maihiii ja sieltä nisillekin.
Niin ikivanha kuin joulujuhla
pohjimmiltaan onkin. se)i ympärille
on kit-^ytynyt tapoja, joiden aika-perää
ei tarvitse etsiä kovinkaan
kaukaa menneisyydestä. Esimerkiksi
joulunseudun pikku-uurastajat,
tontut, ovat varsin myöhäisiä tulokkaita
juhla*xad:tioossa. Punapu-kuis.
a hiippalakkista pukin apulaista
— siis tonttua sellaisena kuin me
sen tunnemme — pidetään täydellä
syyllä ruotsalaisen kirjailijan Viktor
Rydb-^rgin ja postikorteistaan
tunnetun maalarin Jenny Nyströmin
yhteisenä luomuksena. Muta
näin on joulutonttu saanut vain iloiset
asusteensa ja ystä^llisen ilmeensä.
Sen serkut, riihitontut ja
myllytontut on kansan keskuudessa
tunne tu jo kauan ennen kuin joulutontuista
alettiin puhuakaan. Vieläkin
vanhat kertovat jokaisessa a-i:
uinrakehnuksessa biileksiyästä tontusta,
äreästä, iiienWä.i harmaapukuisesta
ukosta, j^V( | n syytä lepytellä
jokaisena joulupäivänä erikoisella
ruokatarjoilulla.
Tuskinpa kukaan osaa kuvitella
joulua ilman joulukuusta, joka on
koristettu kimmeltävin, helyin ja
"lavin kynttilöin. Ja kuitenkin joulukuusi-
tapa on tuotu Saksasla Poh
joismaihin vasta noin sata vuotta
sitten. Varhemmin joulukoristelun
muodostivat yksinomaan oljet, jotka
palvelivat myÖs joulunviet äjien
mukavuuden tarpeita, iiihlan viettoon
kuuluvat leikit ja Vbimankoe-tukset
suoritettiin tällä fubksUvalla
pahnapermanholla sille sitä lopulta
nukahdetMinkin. Sjuinie^ joflu-kuusi
on aina dllut p|?^dlstään koriste,
mutta seurattaessa ien jälkiä
Keski-Eurooppaan ^ilbbn on voitu
havaita liittyneen samanlaisia uskomuksia
kuin ruotsalaisten juhan-nussalkoon,
meidänkin ruosalaisa-lueillamme
tunnettuun "maiston-kiin".
Alkuperäisessä käytössään
nämä puut eivät suinkaan ole olle-rt
koriste-esineitä, vaan niihin on uskottu
liittyvän hedelmällisyyttä lisääviä
voimia.
Joululahjat, joihin nykyajan joulu
on tukehtumaisillaan, eivät ne-k"
än ole olleet kovin kauan harra>i-tettuja
meidän maassamme. Maa-seuduii
syrjäisimp-in sopultkoihin
tämä tapa oi ole vieläkään levinnyt.
Nykyään joululahjoilla pyritään
ilahduttamaan saajaansa, olipa hän
sitten lapsi tai aikuinen. Ruotsissa
muis e^aan kuitenkin menneisyydestä
tapa, jonka tarkoitus tuntuu
nykynäkökulmasta katsottuna käsittämättömältä.
'Mentiin naapurin tu
valle, kopu:ettiin, avattiin ovi ja
heitettiin huoneeseen paketti, jonka
sisältö saattoi olla hyvin ilkeä. Laajan
tuojan pakeneminen ja salassa
pysyminen oli välttämätöntä, koska
pakein saaja ei yleensä ilahtunut
saamisistaan. Qn vaikeata löytää
yhteyttä nykyisten joululahjojen ja
tuon vanhan ruotsalaisen lähjanao-toserempnian
välillä; mahdollisesti
tuo tapa onkin ai van irrälluien, vain
ruotsalaisille ominainen . ' -
Joulun sisältö pn vuosisatojen kuluessa
täydellisesti muuntunut. Pakanallisesta
juhlapäivästä, johon
U
kuin filmistä"
Kairo. — Kairossa ilmestyvän Äl
Ahramin päätoimittaja Mohammed
Hassanain Heikal kirjoitti sunnuntaina
amerikkalaisesta vakoilujärjestöstä,
joka oli ryöstänyt erääij
merimiehen V näläisestä laivas'^a A;
lexandriassa ja lähettänyt hänet
lentoteitse Paliaan laatikossa, jossa
oli päällekirjoituksena "diplomaat-titavaraa".
Heikal, joka on presidentti Nasserin
hy\-3 ystävä, ilmoittaa artikkelissaan,
että tarkoituksena oli saada
salaisia tietoja laivan lastista, joka
käsitti kuitenkin ainoastaan vehnää.
Ciampinan lentokentällä laskettiin
venäläinen laatikosta minkä jälkeen
hän sai ensimmäisen luokan
lipun Washingtonin koneeseen.
Ainoastaan Alfred Hitffhlockin
mielikuvitus voi ilmentää niitä ych-keilyitä.
joihin länsivallat ovat ryhtyneet
arabeja vastaan, sanottiin artikkelin
lopuksi.
•liittyi monia synkei'ä, jopa kuolemaa
aavistele 'ia piireteitä, on tullut
valon ja riemun julda. Tämä vapautunut
tunnelma johtuu tie enkin aikojen
perusluonteen muuttumisesta.
Ku^en sanottu joulun muuttu-min'!
n nykyisen sisHltSiseksi tapahtui
300-Iuvulla j K r . Si ä ennen Icris-tillmen
kirkko vietti ainoastaan
Vapahtajan ylösnousemiuksen päivää;
tätä tapahtumaa juhlittiin a-luksi
joka sunnuntai. Mu*ta kun
sitten aikaa myö.en ruvettiin kiinnittämään
enemmän huomiota Kristuksen
koko elämäntarinaan, jouduttiin
pääsiäinen asettamaan nykyiselle
paikaUeon ja etsimään oma
ajankohtansa myös Krishdcsen syntymäpäivälle.
Sille että joulu on
nimenomaan 25.12., on pyriity antamaan
montakin selitystä. Yksi
niistä on jo edellä mainittu. Toinen
perustuu yksinkertaisesti evankeliumien
ilmoituks''en. että Jeesus syntyi
kuusi kuukautta Johannes Kastajan
syn ymän jälkeen. Oli miten
oli, sen jälkeen kun joulujuhla, sai
paikkansa kalenterissa sitä ei ole
yritetty siitä enää siirtää. Yli puolentoista
vuosituhannen ajan se on
ollut nimenomaan keskitalven juhla.
— P - n.
Unkarin kommunistipuolueen
johtaja sairaana
Budapest. .— Unkarin kommunistipuolueen
johtaja Janos Kadar
sairastaa keuhkopu^sin tulehduspa
ja on vuoteen omana tiedoitettun
täällä keskiviikkona.
Tiedonannossa sanotaan, että hänellä
ei ole kuumetta, mutta hänen
lääkärinsä kielsivät kuitenkin hänen
matkustamasta Prahaan johtamaan
puolueensa valtuuskuntaa.
Christmas Edition - Section 2 # Joulunumero - Osä 2:
Torstaina, joulukuun 18 p. — Thursday, December 18, 1958 Sivu »
" i k ä "
radasta ja rasituksesta
Moskova XSIB) — Marraskaan
27 pnä kello kauden aikaan oli
NeuvostoIU.jon kolnuu spathik
kiertänyt 2,694 kertaa maapallon
ympäri ja kantoraketti 2,800 kertaa.
Sputnikin kiertoaika maan ympäri
on nyt 102,8 minaattia ja radan
maksknikoikeus 1,575 km.
Kantoraketin kiertokulussa on ta-pah.
unut sonrempia muutoksia.
Sen kiertoa'ka maan ymmpäri on
91,25 minnnttin ja vjhcnee no e-asti
raketin lähestyessä kriitillistä
vaihetta. Kiertoaika supistuu
nyt 15 sekuntia vuorokaudessa ja
tulee lähiaikoina supistumaan vieläkin
. nopeammin. KantorakeJn
maksimikorkeus on pudonnut
1.400 km ja on parhaillaan 480
km. Laskelmien makaan kantoraketti
joutua maan ilmakehään
joulukuun alkupäivinä ja tuhoutua.
Lienee aiheellista selostaa muutamia
Sputnikien kiertoaikaan
liit.yviä seikkoja.
Tärkein tekokuiden kiertoa rajoittava
sekä niiden putoamisen ai-heuttava
tekijä pn ilmakehän aiheuttama
kitka. Kaikkien tähän
Neuvostoliitossa on-jo lähetetty avaruusmatkalle useita koiria. Nämä koirat ovat
käyneet jopa 110, 212 ja 450 kilometrin korkeudessa ja palanneet sieltä laskuvarjojen
avulla maahan saamatta matkasta m mitään oleellisia f yysillisiä vahinkoja.
Eläinten avaruusmatkojen suhteen laajakantoista työtä tekevä laboratorio öniaa
.viimeisintä mallia plevi^ laitteita ja vä ineitä joilla tutkitaan koirien fyysistä toi-renpalneessa
jne. 2. Tämä "avaruuspufci" takaa koirien turvallisuuden niiden ollessa
avaruudessa, 3. Kaikkien kokeiden suoritusten jälkeen koirat, ottavat paikkansa
hyteissään. Muutaman minuutin k.iluttua tämä raketti vie koirat avaruuteen.
mennessä laukaistujen Sputnikien
kiertoradat ovat kulkueet ilmakehän
niissä kerroksissa, joissa ilman
maksimitiheys on neljäsmiljardiosa
ilman tiheydestä lähellä maan pin-taäT^
mutta kitka' alimmallakaan
kiertoradalla ei kohoa edes kahteen
grammaan neliökilometrillä. Tällainenkin
ilmakehän aiheottama kitka
vaikuttaa kuitenkin tuntuvasti tekokuiden
liikuntaan.
Kitkan seurauksena tekokuun liikkeelle
paneva voima jatkuvasti vä-'
henee. sen kiertorata lyhenee; kiertoaika
pienenee ja sputnik lähestyy
maapalloa.
Kitkan seurauksena tekokuun
kiertoradan maksimikorkeus (apo-geum)
pienenee huomiattavasti nopeammin
kuin kiertoradan minimikorkeus
(perigeum) ja rata muuttuu
väkiympyrän muotoiseksi. Sitä
mukaa kuin perigeum laskee niin
ilmakehän aiheuttama kitka luonnollisesti
kasvaa, sitä nopeammin
tapahtuu kiertoradan aleneminen,
kunnes spulnik saapuu ilmakehän
tiheisiin kerroksiin ja tuhoutuu.
Siihen mennessä sen kiertoaika laskee
pienimpään, ns. kriitilliseen
määrään, joka on noin 87,75 miuut-tia.
Tästä selviää, että tekokuiden säilymisen
määrää kaksi perustekijää:
Umakehän aiheuttaman kitkan suuruus
sekä kiertoradan alkukorkeus.
Mitä pienempi on kilka ja korkeammalla
kiertorata alussa, sitä kauemmin
tekokuu säiljry. Toisaalta ilmakehän
synnyttämä kitka riippuu
radan mininiikorkeudesta sekä tekokuun
aerodynaamisista ja ballistisista
ominaisuuksista, joista tärkein
merki-ys on ns. poikittaisrasituksel-la
eli tekokuun painolla sen poikit-taisleikkauksen
pinta-alayksikköä
kohden. Kiertoradan minimikor-kouden
sekä poikittaisrasituksen
muuttaminen vaikuttaa myös suuresti
tekokuun ikään.
Esim. tekokuu, jonka kiertorata
olisi lähinnä ympyrän muotoinen ja
perigeum lähellä 1000' km, niin
käytännöllisesti tällaisen tekokuun
ikä olisi ikuinen.
Perigeumin ollessa 500 km tekokuun
ikä pitkittäisrasituksen suui
ruudista riippuen olisi lähes 7 vuot-'
ta, mutta pos perigeum oliit 150—•
160 km, voisi sputnik suorittaa vain!
noin yhden kierroksen maapallon
ympäri.
Poikittaisrasitus vaikuttaa huo^
mattavasti vähemmän tekokuiden
ikään, sillä tekokuun painon vähentyessä
suhteessa sen läpileikkauk-i
sen pinta-alaan 10-kertaisesti, niin
spu nikin ikä vähenee myös suun-unilleen
1/lD osaan.
Edellämainitut syyt ovat aiheuttaneet
sen, että ensimmäisen, toisen
ja kolmannen sputnikin kiertoajat
ja eliniät poikkesivat toisistaan. Ensimmäisellä
sputnikilla ja sen kantoraketilla
oli silrtyessäto kiertoradalle
sama perigeum sekä sama
kiertoaika 96.2 minuuttia. Mutta
tekokuun ja sen kantoraketin pitkittäisrasituksen
erilaisuudesta johtu-i
en niiden vuorokaudessa tapahtunut
kiertokulun pieneminen oli erilain
nen — 1,6 ja 2,7 sekuntia. Siksi en-;
simmäinen sputnik säilyi 94 päivää;;
mutta sen kantoraketti vain 60 päivää.
Toinen sputnik, joka muodosti
kantorakettinsa kanssa kiinteän
kappaleen ja jolla oli lähinnä samanlaiset
ballistiset ja aerodyn^a-;
miset ominaisuudet kuin ensinunäi-sen
sputnikin kantoraketilla sekä'
suunnilleen sama minimikiertora-;
ta, kiersi maata 163 vuorokautta.
Toisen sputnikin pitkä ikä johtui'
sillä alussa olleen kiertoajan suuruudesta:
Sen kiertoaika maan ympäri
oli 103,7 minuuttia eli 7% mi-;
nuu^tia enemmänkuin ensimmäii
sen tekokuun kantoraketilla. ;
Kiertoajan alkuvaiheen vuorO'
kaulinen tasainen pienentyminen
johti luonnollisesti siihen, että toinen
sputnik siirtyi kriitilliseen vai-,
heeseen myöhemmin kuin ensimmäisen
tekokuun kantoraketti. Kolmas
sputnik laukaistiin siten, ^että
alussa sen perigeum ^ l i sama kuin
edellisellä tekokuulla, mutta teir-
•toaika oli .a^mvaiheesBa isuuremttl
— lOS.d minuuttia". Jo yksistään
tämä turvasi kolmannen sputnikin
ja sen raketin pidemmän iän edeltäjiinsä
verrattuna.
HAUSKAA
toteuttavaa
TOIVOTAMME KAIKILLE JÄRJESTÖMME, KERHOJEMME
JA SEUROJEMME JÄSENILLE, KULTTUURITYÖN TEKIJÖILLE,
YSTÄVILLEMME JA KANNATTAJILLEMME. SYDÄMELLISET
KIITOKSET KANNATUKSESTA.
C$J:n SMRYN 05. - SUMYN NAISTEN KERHO - V-. JA U.-SEURA ALERTS
Tomikaamme maailman rauhan puolesta atomiasekokeiluja ja käyttöä vastaan! A
JUHLARIENTOJA FINNISH-HAALiLLA
iuiuiiiiiiniuuniimnia<-:i
I Sunnuntaina, jouluk. 21 p. m
I • kello 2 ip. I
I • LAPSILTA OHJELMAA |
I • JOULUPUKia I
I • ANTIMIA LAPSILLE |
jiiniuiiMiBmmninaMBBiMi^^
I SÄVEL-KUORON .
I J0l[tU-4(ABAREni
I Lauantaina, jouluk. 27 pnä
§ alkaen kello 8 illalla
§ Sinini^syyn «iäUyy hertralUnen
1 "SP.\GHnETTr' Ja'LIHAPULLAT
1 Leo Niemen suosittu yhtye soittaa,
i SISÄÄNPÄÄSY $1J!5
UUDEN VUODEN |
AATTO-TANSSIT I
Keskiviikkona, jouluk, 31 p. |
kello 10 ip.—2 aamulla i
Hauskaa jokaiselle kuten aina! |
LEO NIEMEN railakas soittoyhtye. |
SISÄÄNPÄÄSY S1.50 I
ailidOlOKlinUI
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 18, 1958 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1958-12-18 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus581218 |
Description
| Title | 1958-12-18-09 |
| OCR text | tiAUSKAA JOULUA KtTLJETETTAVIA SUOMi^LAISILLA KIRJASIMILLA VARUSTETTUJA KIRJOITUSKONEITA 109 Durham Sl. S. Sudbury, Ontario Tttfikaan Joulu hauskaa ja Uusi Vuosi paljon onma KHTOS KANNATUKSESTANNE B&P "RED & WH!TE" IJHA- JA RUOKAKAUPPA 136 Durham Street South Sudbury / • 1 JÖfkEllsPlTOSKÄA JOULUA HiÄ Ö N i # ^ V. 1959 INDUSTRIES LTD "READY.MIX";BETONIN VALMISTAJAT ^ P u h e l i n OS/S 140 Douglas Street W«8t Sudbury excitement aoo pleasure of Ontutmms morning remain «ritL you lonj «fter tLu jloriou* UoliJay SeMon paMcJ. To ali dur frienJa we wisli • Tcry Aierry Ckrutmaa anJ • Happy 14ew Year. - ^nXOS SUOMALAISILLE KANNATUKSESTA Sttdbury Planing Mill D. q. HROMLAK, omiaUja Valmistamme ikkunoita, ovia ja kehyksiä sekä läätelcMppeia ja siiiyslautoia Puhelin OS. 5-6771 11 &.13 GENO ST. SUDBURY Cojiper kadun alkupäilsiÄ ylcs. Joulu — mitä kaikkea tuo sana tuokaan miele?n! Jos esiJt kysymyksen lapselle, saal kuulla tontuista, pukista ja salaperäisistä lab<- japaketeista. Jos k8Snnyt.kysym.)i:- sinesi jouluin alla perheenisän puoleen, saat käsityksen joulunvieton kiusallisista^iiolista, kiireestä ja fa^ sanmenbsta, jollei löydy vertaa minään muuna kalenterin juhlapäivänä. Yksinäiselle joulu saattaa merkitä pelkästään vain katkeraa hetkeä. Köyhäkin peiiie on jouluna onnellisempi Iniin vaurain yksinäinen, sillä joulu-on nimenomaan perheen juhla. Omista varhaisemmista jouluistasi muistat varmasti kuusen kynttilöineen, ehkäpä erään pakkasaamun. joUoiii istuit reessä turkkiin käärittynä matkalla joulukirkkoon ja jolloin aavistit jotain tuon juhlan kauneimmasta sisällöstä. Jouluun liittyvien konkreettisten asioiden luet.el^^mista olisi helppo jatkaa niin että useimmat tulisivat mainituiksi. Sen sijaan ön mahdotonta pitää lukua niisiä tunnel mistä, joita tuo keskitalven juhla ihmismielessä synnyttää. Jos siis ryhydmme etsimään vastausta siihen mitä joulu on, meidän on pysähdyttävä lähinnä joulun tapoihin, joilla kaikilla on historiansa. Odotamme joulua, puhumme joulusta, valmistelemme joulua — pieni lapsikin tuntee tuon sanan ja tajuaa sen riemiikkaan merkityksen. Muta itse sanan alkuperä ei ole tiedossa. Tiedämme kyllä, että sana joulu on lainautnut kieleemme ruotsin sanasta jul. - Edelleen tiedämme, että lainaaminen on tapahtunut joskus keskiajalla, mutta jos yritämme siirtyä kauemmaksi menneisyyteen joulu- ja jul-sanojen tietä, joudumme hämärän keskelle. Emme löydä sanalle esikuvaa muista eurooppalaisista kulttuurikielistä. Joulun saksankielinen nimitys Weihnacht englanninkielinen Christmas ja ranskankielinen Noel ovat nimenomaan kristityn- joulun nimityksiä, kun taas jul ja si ä kautta myös joulu viittaavat kielitieteilijöiden käsityksen mukaan paljon vanhempaan kerrostumaan, pakanalliseen juhlaan, jota pn vietetty nykyis n joulun aikoihin. • Vaikka joulu-sanan alkuperäistä merkitystä ei siis tunnetakaan, tiedetään et^ä että joulun juurena on Skandinavian maissa ^-^^^josta sais juhlan nimityksen.ohella myös itse jullia tapoin^ on meillekin tullut — vanha satovuoden lopett^jalsjuh-la ja samalla kuuvuod''n loppu.,Tähän ajankohtaanr ioQ|a-';^kanaili-nen vie to on olTlit tiiiUiet^u myös Keski- ja Etelä-Etu:ooi»ä8Sa »sovitettiin kristillinen joulu iöskus 300- luvun puolivälin vaiheilla. Kristillisen joulujuhlan synnyttä^ilnen tapahtui Roomassa, mistä tapa levisi pian laajemmalle, aikoinaan Skandinavian maihiii ja sieltä nisillekin. Niin ikivanha kuin joulujuhla pohjimmiltaan onkin. se)i ympärille on kit-^ytynyt tapoja, joiden aika-perää ei tarvitse etsiä kovinkaan kaukaa menneisyydestä. Esimerkiksi joulunseudun pikku-uurastajat, tontut, ovat varsin myöhäisiä tulokkaita juhla*xad:tioossa. Punapu-kuis. a hiippalakkista pukin apulaista — siis tonttua sellaisena kuin me sen tunnemme — pidetään täydellä syyllä ruotsalaisen kirjailijan Viktor Rydb-^rgin ja postikorteistaan tunnetun maalarin Jenny Nyströmin yhteisenä luomuksena. Muta näin on joulutonttu saanut vain iloiset asusteensa ja ystä^llisen ilmeensä. Sen serkut, riihitontut ja myllytontut on kansan keskuudessa tunne tu jo kauan ennen kuin joulutontuista alettiin puhuakaan. Vieläkin vanhat kertovat jokaisessa a-i: uinrakehnuksessa biileksiyästä tontusta, äreästä, iiienWä.i harmaapukuisesta ukosta, j^V( | n syytä lepytellä jokaisena joulupäivänä erikoisella ruokatarjoilulla. Tuskinpa kukaan osaa kuvitella joulua ilman joulukuusta, joka on koristettu kimmeltävin, helyin ja "lavin kynttilöin. Ja kuitenkin joulukuusi- tapa on tuotu Saksasla Poh joismaihin vasta noin sata vuotta sitten. Varhemmin joulukoristelun muodostivat yksinomaan oljet, jotka palvelivat myÖs joulunviet äjien mukavuuden tarpeita, iiihlan viettoon kuuluvat leikit ja Vbimankoe-tukset suoritettiin tällä fubksUvalla pahnapermanholla sille sitä lopulta nukahdetMinkin. Sjuinie^ joflu-kuusi on aina dllut p|?^dlstään koriste, mutta seurattaessa ien jälkiä Keski-Eurooppaan ^ilbbn on voitu havaita liittyneen samanlaisia uskomuksia kuin ruotsalaisten juhan-nussalkoon, meidänkin ruosalaisa-lueillamme tunnettuun "maiston-kiin". Alkuperäisessä käytössään nämä puut eivät suinkaan ole olle-rt koriste-esineitä, vaan niihin on uskottu liittyvän hedelmällisyyttä lisääviä voimia. Joululahjat, joihin nykyajan joulu on tukehtumaisillaan, eivät ne-k" än ole olleet kovin kauan harra>i-tettuja meidän maassamme. Maa-seuduii syrjäisimp-in sopultkoihin tämä tapa oi ole vieläkään levinnyt. Nykyään joululahjoilla pyritään ilahduttamaan saajaansa, olipa hän sitten lapsi tai aikuinen. Ruotsissa muis e^aan kuitenkin menneisyydestä tapa, jonka tarkoitus tuntuu nykynäkökulmasta katsottuna käsittämättömältä. 'Mentiin naapurin tu valle, kopu:ettiin, avattiin ovi ja heitettiin huoneeseen paketti, jonka sisältö saattoi olla hyvin ilkeä. Laajan tuojan pakeneminen ja salassa pysyminen oli välttämätöntä, koska pakein saaja ei yleensä ilahtunut saamisistaan. Qn vaikeata löytää yhteyttä nykyisten joululahjojen ja tuon vanhan ruotsalaisen lähjanao-toserempnian välillä; mahdollisesti tuo tapa onkin ai van irrälluien, vain ruotsalaisille ominainen . ' - Joulun sisältö pn vuosisatojen kuluessa täydellisesti muuntunut. Pakanallisesta juhlapäivästä, johon U kuin filmistä" Kairo. — Kairossa ilmestyvän Äl Ahramin päätoimittaja Mohammed Hassanain Heikal kirjoitti sunnuntaina amerikkalaisesta vakoilujärjestöstä, joka oli ryöstänyt erääij merimiehen V näläisestä laivas'^a A; lexandriassa ja lähettänyt hänet lentoteitse Paliaan laatikossa, jossa oli päällekirjoituksena "diplomaat-titavaraa". Heikal, joka on presidentti Nasserin hy\-3 ystävä, ilmoittaa artikkelissaan, että tarkoituksena oli saada salaisia tietoja laivan lastista, joka käsitti kuitenkin ainoastaan vehnää. Ciampinan lentokentällä laskettiin venäläinen laatikosta minkä jälkeen hän sai ensimmäisen luokan lipun Washingtonin koneeseen. Ainoastaan Alfred Hitffhlockin mielikuvitus voi ilmentää niitä ych-keilyitä. joihin länsivallat ovat ryhtyneet arabeja vastaan, sanottiin artikkelin lopuksi. •liittyi monia synkei'ä, jopa kuolemaa aavistele 'ia piireteitä, on tullut valon ja riemun julda. Tämä vapautunut tunnelma johtuu tie enkin aikojen perusluonteen muuttumisesta. Ku^en sanottu joulun muuttu-min'! n nykyisen sisHltSiseksi tapahtui 300-Iuvulla j K r . Si ä ennen Icris-tillmen kirkko vietti ainoastaan Vapahtajan ylösnousemiuksen päivää; tätä tapahtumaa juhlittiin a-luksi joka sunnuntai. Mu*ta kun sitten aikaa myö.en ruvettiin kiinnittämään enemmän huomiota Kristuksen koko elämäntarinaan, jouduttiin pääsiäinen asettamaan nykyiselle paikaUeon ja etsimään oma ajankohtansa myös Krishdcsen syntymäpäivälle. Sille että joulu on nimenomaan 25.12., on pyriity antamaan montakin selitystä. Yksi niistä on jo edellä mainittu. Toinen perustuu yksinkertaisesti evankeliumien ilmoituks''en. että Jeesus syntyi kuusi kuukautta Johannes Kastajan syn ymän jälkeen. Oli miten oli, sen jälkeen kun joulujuhla, sai paikkansa kalenterissa sitä ei ole yritetty siitä enää siirtää. Yli puolentoista vuosituhannen ajan se on ollut nimenomaan keskitalven juhla. — P - n. Unkarin kommunistipuolueen johtaja sairaana Budapest. .— Unkarin kommunistipuolueen johtaja Janos Kadar sairastaa keuhkopu^sin tulehduspa ja on vuoteen omana tiedoitettun täällä keskiviikkona. Tiedonannossa sanotaan, että hänellä ei ole kuumetta, mutta hänen lääkärinsä kielsivät kuitenkin hänen matkustamasta Prahaan johtamaan puolueensa valtuuskuntaa. Christmas Edition - Section 2 # Joulunumero - Osä 2: Torstaina, joulukuun 18 p. — Thursday, December 18, 1958 Sivu » " i k ä " radasta ja rasituksesta Moskova XSIB) — Marraskaan 27 pnä kello kauden aikaan oli NeuvostoIU.jon kolnuu spathik kiertänyt 2,694 kertaa maapallon ympäri ja kantoraketti 2,800 kertaa. Sputnikin kiertoaika maan ympäri on nyt 102,8 minaattia ja radan maksknikoikeus 1,575 km. Kantoraketin kiertokulussa on ta-pah. unut sonrempia muutoksia. Sen kiertoa'ka maan ymmpäri on 91,25 minnnttin ja vjhcnee no e-asti raketin lähestyessä kriitillistä vaihetta. Kiertoaika supistuu nyt 15 sekuntia vuorokaudessa ja tulee lähiaikoina supistumaan vieläkin . nopeammin. KantorakeJn maksimikorkeus on pudonnut 1.400 km ja on parhaillaan 480 km. Laskelmien makaan kantoraketti joutua maan ilmakehään joulukuun alkupäivinä ja tuhoutua. Lienee aiheellista selostaa muutamia Sputnikien kiertoaikaan liit.yviä seikkoja. Tärkein tekokuiden kiertoa rajoittava sekä niiden putoamisen ai-heuttava tekijä pn ilmakehän aiheuttama kitka. Kaikkien tähän Neuvostoliitossa on-jo lähetetty avaruusmatkalle useita koiria. Nämä koirat ovat käyneet jopa 110, 212 ja 450 kilometrin korkeudessa ja palanneet sieltä laskuvarjojen avulla maahan saamatta matkasta m mitään oleellisia f yysillisiä vahinkoja. Eläinten avaruusmatkojen suhteen laajakantoista työtä tekevä laboratorio öniaa .viimeisintä mallia plevi^ laitteita ja vä ineitä joilla tutkitaan koirien fyysistä toi-renpalneessa jne. 2. Tämä "avaruuspufci" takaa koirien turvallisuuden niiden ollessa avaruudessa, 3. Kaikkien kokeiden suoritusten jälkeen koirat, ottavat paikkansa hyteissään. Muutaman minuutin k.iluttua tämä raketti vie koirat avaruuteen. mennessä laukaistujen Sputnikien kiertoradat ovat kulkueet ilmakehän niissä kerroksissa, joissa ilman maksimitiheys on neljäsmiljardiosa ilman tiheydestä lähellä maan pin-taäT^ mutta kitka' alimmallakaan kiertoradalla ei kohoa edes kahteen grammaan neliökilometrillä. Tällainenkin ilmakehän aiheottama kitka vaikuttaa kuitenkin tuntuvasti tekokuiden liikuntaan. Kitkan seurauksena tekokuun liikkeelle paneva voima jatkuvasti vä-' henee. sen kiertorata lyhenee; kiertoaika pienenee ja sputnik lähestyy maapalloa. Kitkan seurauksena tekokuun kiertoradan maksimikorkeus (apo-geum) pienenee huomiattavasti nopeammin kuin kiertoradan minimikorkeus (perigeum) ja rata muuttuu väkiympyrän muotoiseksi. Sitä mukaa kuin perigeum laskee niin ilmakehän aiheuttama kitka luonnollisesti kasvaa, sitä nopeammin tapahtuu kiertoradan aleneminen, kunnes spulnik saapuu ilmakehän tiheisiin kerroksiin ja tuhoutuu. Siihen mennessä sen kiertoaika laskee pienimpään, ns. kriitilliseen määrään, joka on noin 87,75 miuut-tia. Tästä selviää, että tekokuiden säilymisen määrää kaksi perustekijää: Umakehän aiheuttaman kitkan suuruus sekä kiertoradan alkukorkeus. Mitä pienempi on kilka ja korkeammalla kiertorata alussa, sitä kauemmin tekokuu säiljry. Toisaalta ilmakehän synnyttämä kitka riippuu radan mininiikorkeudesta sekä tekokuun aerodynaamisista ja ballistisista ominaisuuksista, joista tärkein merki-ys on ns. poikittaisrasituksel-la eli tekokuun painolla sen poikit-taisleikkauksen pinta-alayksikköä kohden. Kiertoradan minimikor-kouden sekä poikittaisrasituksen muuttaminen vaikuttaa myös suuresti tekokuun ikään. Esim. tekokuu, jonka kiertorata olisi lähinnä ympyrän muotoinen ja perigeum lähellä 1000' km, niin käytännöllisesti tällaisen tekokuun ikä olisi ikuinen. Perigeumin ollessa 500 km tekokuun ikä pitkittäisrasituksen suui ruudista riippuen olisi lähes 7 vuot-' ta, mutta pos perigeum oliit 150—• 160 km, voisi sputnik suorittaa vain! noin yhden kierroksen maapallon ympäri. Poikittaisrasitus vaikuttaa huo^ mattavasti vähemmän tekokuiden ikään, sillä tekokuun painon vähentyessä suhteessa sen läpileikkauk-i sen pinta-alaan 10-kertaisesti, niin spu nikin ikä vähenee myös suun-unilleen 1/lD osaan. Edellämainitut syyt ovat aiheuttaneet sen, että ensimmäisen, toisen ja kolmannen sputnikin kiertoajat ja eliniät poikkesivat toisistaan. Ensimmäisellä sputnikilla ja sen kantoraketilla oli silrtyessäto kiertoradalle sama perigeum sekä sama kiertoaika 96.2 minuuttia. Mutta tekokuun ja sen kantoraketin pitkittäisrasituksen erilaisuudesta johtu-i en niiden vuorokaudessa tapahtunut kiertokulun pieneminen oli erilain nen — 1,6 ja 2,7 sekuntia. Siksi en-; simmäinen sputnik säilyi 94 päivää;; mutta sen kantoraketti vain 60 päivää. Toinen sputnik, joka muodosti kantorakettinsa kanssa kiinteän kappaleen ja jolla oli lähinnä samanlaiset ballistiset ja aerodyn^a-; miset ominaisuudet kuin ensinunäi-sen sputnikin kantoraketilla sekä' suunnilleen sama minimikiertora-; ta, kiersi maata 163 vuorokautta. Toisen sputnikin pitkä ikä johtui' sillä alussa olleen kiertoajan suuruudesta: Sen kiertoaika maan ympäri oli 103,7 minuuttia eli 7% mi-; nuu^tia enemmänkuin ensimmäii sen tekokuun kantoraketilla. ; Kiertoajan alkuvaiheen vuorO' kaulinen tasainen pienentyminen johti luonnollisesti siihen, että toinen sputnik siirtyi kriitilliseen vai-, heeseen myöhemmin kuin ensimmäisen tekokuun kantoraketti. Kolmas sputnik laukaistiin siten, ^että alussa sen perigeum ^ l i sama kuin edellisellä tekokuulla, mutta teir- •toaika oli .a^mvaiheesBa isuuremttl — lOS.d minuuttia". Jo yksistään tämä turvasi kolmannen sputnikin ja sen raketin pidemmän iän edeltäjiinsä verrattuna. HAUSKAA toteuttavaa TOIVOTAMME KAIKILLE JÄRJESTÖMME, KERHOJEMME JA SEUROJEMME JÄSENILLE, KULTTUURITYÖN TEKIJÖILLE, YSTÄVILLEMME JA KANNATTAJILLEMME. SYDÄMELLISET KIITOKSET KANNATUKSESTA. C$J:n SMRYN 05. - SUMYN NAISTEN KERHO - V-. JA U.-SEURA ALERTS Tomikaamme maailman rauhan puolesta atomiasekokeiluja ja käyttöä vastaan! A JUHLARIENTOJA FINNISH-HAALiLLA iuiuiiiiiiniuuniimnia<-:i I Sunnuntaina, jouluk. 21 p. m I • kello 2 ip. I I • LAPSILTA OHJELMAA | I • JOULUPUKia I I • ANTIMIA LAPSILLE | jiiniuiiMiBmmninaMBBiMi^^ I SÄVEL-KUORON . I J0l[tU-4(ABAREni I Lauantaina, jouluk. 27 pnä § alkaen kello 8 illalla § Sinini^syyn «iäUyy hertralUnen 1 "SP.\GHnETTr' Ja'LIHAPULLAT 1 Leo Niemen suosittu yhtye soittaa, i SISÄÄNPÄÄSY $1J!5 UUDEN VUODEN | AATTO-TANSSIT I Keskiviikkona, jouluk, 31 p. | kello 10 ip.—2 aamulla i Hauskaa jokaiselle kuten aina! | LEO NIEMEN railakas soittoyhtye. | SISÄÄNPÄÄSY S1.50 I ailidOlOKlinUI |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-12-18-09
