Vapaus, March 11, 1967

              N-Iut<m Akentjev
HobnenkoD^iin
15 km voittaja
Holmenkollen, perjantaina. —
Eero Mäntyrannan nousu tämän
talven huippukuntoonsa ei riittfi-nyt,
kun Neuvostoliiton Anatoli
Akentjev pääst^i täysillä ja ohitti
rajulla loppukirillään siihen asti
KoUenin 15 kin:n hiihtoa johta­neen
Mäntyrannan ja lykki maa­l
i i n suurena yllätysvoittajana. Män­tyrannan
osaksi jäi hopea. <^
Neuvostoliiton erinomaista pia­nosta
täydensivät naishiihtäjät,
— jotka tällä kertaa tyytyivät kak­soisvoittoon.
Heti alussa asetti uusi
nimi Nina Shebalina pohja-ajan,
jonka vain Klaudia Bojarski pys­tyi
alittamaan j a n i i n oli Neuvos­toliiton
kaksoisvoitto tosiasia.
TULOKSIA:
Naisten 5 km: 1) Klaudia Bo­jarski
N-liitto 20.50,7, 2) Nina She­balina
N-liitto 21.09,6, 3) Berit
Mördre Norja 21.12,6.
Miesten 15 km: 1) Anatoli Akent­jev
N-liitto 51.20,2, 2) Eero Mänty­ranta
Suomi 51.33,0, 3) Harald
Grönningen Norja 51.38,2, 4) Öle
EUefsäter Norja 51.53,2.
Kolmoisvoitto
Harachovissa
Harrachov. — Suonltalaiset hiih-täjätytöt
saavuttivat hienon kol­moisvoiton
HarrachOvissa lauantai­na
alkaneissa nuorten kansainväli­sissä
hiihtokisoissa ja veivät sa­malla
ylivoimaisella tavalla myös
joukkuevoiton.
Sirkka Seppänen sauvoi tyttöjen
5 km:n matkan lähes puoli minuut­tia
nopeammin kuin toiseksi sijoit­tunut
Marjatta Purhonen, joka taas
voitti viidellä sekunnilla Kerttu
Kauton. Ero neljänneksi sijoittu­neeseen
isäntämaan Tshekkoslova­kian
Helena Sikolovan ja Kauton
välillä oli 12 sekuntia.
TULOKSIA:
Tyttöjen 5 km: 1) Sirkka Sep­pänen,
Suomi 23.37, 2) Marjatta
Purhonen, Suomi 24.05, 3) Kerttu
Kautto, Suomi 24.10.
Joukkueet: 1) Suomi 467,40 p.
2) Itä-Saksa 429,30, 3) T-slovakia
416,66, 4) Norja 392,36, 5) Ruotsi
379,60.
Tällatota otiuta mlnii
pidän oikuna tappeli.
jana."
Suomen
vapaapainin
mestaruttdet
Helsinki. - ^ S u o m e n vapaapaini-mestaruudet
ratkottiin viikonvaih­teessa
Helsingissä ja Oulussa.
Helsingissä Salimäki oli sarjassa
52 kiloa täysin ylivoimainen ja kor­jasi
kullan kaappiinsa. 63-kiloisissa
JaskarivOtti jo 15. Suomen mesta­ruutensa
ja osoitti siten nuorem-tnilleen
olevansa edelleen paino­luokkansa
ykkönen. 78 kilon sar-^
jassa tuh Matti Jusserosta mestari
protestin jälkeen. Ratkaisuottelu
Arto Savolaista vastaan tuomittiin
ensin Savolainen voittajaksi pistein.
Tuomiosta ^tehtiin protesti, jonka
jälkeen jury muutti tuomion rat­kaisemattomaksi.
Se taas merkitsi
Jusserolle mestaruutta ja Savolai­sen
putoamista hopealle. 97 kilon
sarjassa Malmberg oli yllättävän
vakuuttava ja kukisti • mm. Maki-
Hukkalan ratkaisuottelussa seläl­leen
28 sekunnissa.
Oulussa mestareiksi tulivat sar­jassa
57 kiloa Alanen, sarjassa ai
l e 87 kiloa Laakso ja raskaassa
sarjassa Mäenpää. T U L : n Heiikala
ja Arfman ohvut tassa sarjassa seu^
raavina. :
MESTARIT HELSINGISSA
Sarja 52 kg: 1) Reino Salimäki,
2) Kalervo Jutila, 3) Jorma Ku­janne,
4) Arvo Ranta, 5) Matli
Tarvainen.
Sarja 63 kg: 1) Tauno Jaskari,
2y Markku Seppä, 3) Pentti Kos­kinen,
4) Markku Hanski, 5) Maitti
Lavonen.
Sarja 78 kg: 1) Matti Jussero,
2) Arto Savolainen, 3) Tage Nord.
Ström, 4) Aaro Kivelä, 5) Kaimo
Koponen.
Sarj» 97 kg: 1) Caj Malmberg,
2) Mauno Tuominen, 3) Jussi Maki-
Hukkala 4) Elis Rannasto 5) Oiva
Niemi.
MESTARIT OULUSSA
Sarja 57 kg: 1) Pekka Alanen,
2) Ilman Maunula 3) Yrjo Leppä­n
e n •
Sarja 87 kg: 1) Mattr Laakso,
2) Pentti Punkan, 3) Tapani K e i -
sala.
Sarja y l i 97 kg: 1) Aimo Mäen­pää,
2) Osmo Hekkala, 3) Jouko
Arfman.
Sarja alle 70 kg: 1) Alpo Kos­kiniemi,
2) Antti Leppänen 3) Mau­r
i Seppä
Lumi täräyksen pehmittäjanä: Vaurioitunut CF-100 lepää lumihangessa sen jälkeen kun se
syöksyi alas äskettäin lähellä Richelieu-jokea, joka on noin 10 maiha St. Hubertin lentoken­tältä
pohjoiseen. Se pääsi kuitenkin yllättäen vahilla vaurioilla, vaikkakin irtautuneet osat sin­koutuivat
melkoisen laajalle alueelle. Syvä lumi pehmitti iskun tehoa.
Dimekala lii ME:n
Bremen. — Amerikkalainen 15-
vuotias uinnin ihmekala Pattu Ca-retto
paransi viikko sitten Breme­nissä
alkaneissa kansainvälisissä
uintikilpailuissa naisten 400 met­rin
epävirallista sisäratojen maail­manennätystä
huikeasti 12,7 sekun-
Soittalua meille kaikista Takmtnspalmiatanne—— Meillä on yU 30
Taknnta^htlöt&, Jotka kaattanune palrelerat Teitä • Me vakun-tamme
l^flle iuilEen minkä voi valtinrttaa — — _ .;
O. K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
(suomea puhutaan)
697 Bay St, Toronto 2-B, Ont. Toimittopuh. EM. 6-8586
O. NUMMINEN HELEN HIRVONEN
kotiin HI 4-3S56 kotiin WA S-4378
Mielenkiintoinen elämäkerta-muisfelma
käsittäen kolme osaa
Martta Salmela-Järvinen:
Kun se parasta on ollut
277 SIVUA — HINTA SID. $4.25
* Martta Salmela-Järvinen kuvaa ntmstclmlssaan lapsuutUian J.T
varhaisnuoruuttaan. Varsinaiset tapahtumat alkavat slita päivästä,
jolloin hän tuli Helsinkiin seitsenvuotiaana, ja päättyvät hänen kol-manteentoJsta
Ikävuoteensa, 1905:een. Hän ei ole arkainut, el pyrr
hjnyt sitoittelemaan kuvastcssaan lapsuutensa värikkäitä vuosia.
Niinpä tuloksena onkin harrlnalsen rehevä, riemastuttavan huumo­rin
värittämä teos, joka on valloittanut sekä lukljat.etlä arvosteli­jat.
Runsas kuvitus lisää teolcsen arvoa.
Martta Salmela-Järvinen: .
Alas lyötiin vanha niaäilina
i87 SIVUA — HINTA SID. $ Z M
MartalTmuistelmat Jatkuvat. " K u h se parasta on ollut" päättyi
tytön viimeiseen koulukevääsccn. Tässä hän ön kolmentoista jai as­tumassa
aikuLsten maalimaan. Ensin pilaksi Grönlundin le£k•^'.le,
sitten Sirenin ver«taa.seen oppitytöksl. J a kun kirjotetaan vuosi 1918,
hänellä on kolme lasta j a mies vankileirillä. _
Martta Salmela-Järvinen:
Taipui vaan ei taittunut
185 SIVUA — HINTA SID. $4.25
Vuodesta 1918 eteenpäin aina talvisotaan asti. Mulstelmien.«a
kolmannessa asassa Martta •Salmela-Järvinen kertoo jälleen omasta
elämästään: tapaamme liänet tölsFä Kannon lelpomo.ssa, haIkoi-ou-vissa
satamassa, äitinä, joka yksin huoltaa pesuettaan, vasta alka­vana
poliittisena agitaattorina.
Oman elämäntarinan rinnalla muistelija antaa asiaflscsti kiinnos­tavan
Ja värikkään raportin tyÖTäenllikkeeri vaiheista, poliittbrf.sta
ristiriidoista. Joissa hän Julistautuu maltillisen linjan kannattajaksi.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. O* B O X 69 SUDBURY. ONTARIO
Port Arthurin
kuulumisia
Port Arthur. — CSJ:n Port Art­h
u r i n osaston kokouksessa vahvis­tettiin
osaston, kuoron ja Iskun joh­tokuntien
yhteisen kokouksen jär­jestelyt
yhteisistä toiminnoista haa-hn
taioushuollon suhteen. Ovivoit-loliput
myyjäistansseihin Jaettiin
kunkin elimen voimien mukaisesti.
Raporteissa todettiin, etta osas­ton
ja kuoron seurapeh-illat samoin
kuin kabarctti-illatkin olivat saa­neet
yleisön kiitollisen vastaanoton.
Joukkokilpailuhilpeys kasvaa ystä­vissä
samoin kuin jäsenissäkin.
"Sampo' elokuvan uusintaesitys
sai melkein yhta suuren katsoja-yleison
nvt kuin ensimmäiselläkin
kertaa. Nyt kun se on lähtenyt
Suomeen paluumatkalle, on tullut
kyselyjä JOS se olisr saatavissa Is­kun
tai jonkun muun järjestön esi­tettäväksi.
Tässä yhteydessä voi­daan
tiedottaa, etta se on englan­ninkielisenä
nyt saatavissa, mutta
se on tarkoitettu teatterikoneella
esitystä varten j a ta3rtyy siita sopia
jonkun teatterin kanssa.
Iskun puolesta ilmoitettiin, etta
valmistelun alaisena on ohjelmail-tama,
jota varten on sovittu haalin
kaytlo huhtikuun 8., paiva iltana.
Kabarettitanssit jarjestaa Echo
orkesteri lauantaina maaliskuun 18.
päivä Finnish haalilia, 316 Bay St.
Ovet avataan kello 7. illalla. Hy­vä
orkesteri soittaa tanssin alkaes­sa
kello 9 illalla. — A T H .
FCASF
= ~ and
FOC
1< INNISH CANADIAN
ANNUAL SIPORT AND MUSIC
CENTENNIÄL FESTIVAL
Aug. 4—7, 1967, Toronto, Ont
NEWS AND COMMENTS
11'^
Lauantai, maalisk. 11 p. Saturday, Mar. 11, 196T
Oelsiaki — (Suomi-Seura) —
'Paasio, edustamaan
Kekkosta Canadaan
i Pääministeri Rafael Paasio mat-ikustaa
ensi elokuussa tasavallan
ipresidentm, edustajana viralliselle
vierailulle Canadaan, ilmoitetaan
ulkoministerjöstä.: Vierailu tapah-ituu
kenraalikuvernööri Georges P.
Vanierin kutsusta ja pääministeri
osallisttiu Canadan konfederaation
100-vuotisjuhlallisuuksiin. Käynti
Ganadassa alkaa 27. elokuuta ja 29
elokuuta i. pääministeri Paasio on
mukana Montrealin maailmannäyt­telyn
"Suomen paivan" tilaisuuk­sissa.
(US)
Säteillen helmikuu
Ilmatieteelliseltä keskuslaitoksel­ta
kerrottiin, etta helmikuu oli
koko maassa 1—4 astetta normaa­lia
lämpimämpi. Suurin poikkeama
normaaliarvoista oli Pohjois-Suo-messa,
jossa helmikuu o i i J — 4 a.s-
SUOMEN UUTISIA
tetta normaalia lämplmärntA. .Sjjdiijt-ta
saatiin Lounaisr. Ja. E^^«3U(^
messa n. 10 mm ^ l . .iMJxtiitjiiUi^
Pohjois-Suomessa sattemSädit i,
vat likimain normaaiöja. (VS^
KiuiinkaaUinen <
sekaannus
Lontoo. — Aiheeton va«!kaMava-roittis
sulki tiistaina kuttlogätair
Elizabethin ja Neuvostoliiton suui^>
lähettilään viideksi minuutiksi:i!|tiic-toria
and\Albert iftUsfeoon. 'Tällai­sia
pikkuseikkoja ta^htuu''(iäl^di
museon eras virkailija^;
Turvallisuusvirkailijat saiV»t::si^.
ville, etta »sekaannuksen aiheutti
eras teini-ikainen, joka luute va-roituspuhelinta
yleisön käytöttävä-na
olevaksi puhelimeksi. VCAtt- ^ t tl
varoituspuhelimen kuulokkeen
teensä juun silloin kun NeuvostOi
liiton suurlähettiläs oli näyttämäs­sä
kuningattarelle Venäjän ei^ästä
historiallista muistoesinettä. •
Toronto. — Even though snow Festival Committee, 957 Bi-oadview
nilla aikaan 4.35,3. Hänen maan-siskonsa
Martha Randall oh myös
vauhdissa hyvin mukana saaden
ajakseen 4.40,5 ja kolmanneksi si­joittunut
Australian Kathy Wain-wright
kirjasi myös erittäin kovan
loppuajan 4.42,8.
Kilpailuihin otti osaa lähes 200
uimaria yhteensä 20 e n maasta.
Muita parhaita tuloksia:
Naisten 400 m:n sku: 1) Patty
Carctt U S A 5.25,6, 2) Betty Heu-kels
Hollanti 5.33,2, 3) Heike IIus-tade
Hollanti 5.39,9.
Miesten 800 m:n vu: 1) John
Bennct Australia 8.51,0, 2) Hans
Fassnacht Ix-Sak.sa 8.56,9, 3) Alan
Kimber Englanti 9.01,8.
Miesten 200 m sku: l ) Mark
Spitz USA 2.14,2, 2) Dave John.son
USA 2.1.5,1.
Beamon ponkaisi
821 ja löi
Bostonin (811)
Oakland, California. — Kaksi-kymmentävuotias
ensimmäisen vuo­den
oipiskelija Texasin yliopistosta,
Bob Beamon, saavutti viikko sitten
Oaklandissa pituushypyssä uuden
USÄ:n sisäiataennätyksen 821 ku­kistaen
samalla erttisen ennätyk.
sen (809) omistaneen MEimies^
Ralph Bostonin, jonka tulos 811
ylittää myös entisen sisäratojen
ennätyksen kahdella sentillä. V i i -^
denneksi sijoittui kilpailuissa Suo-men^
Pertti Pousi, joka sai tulok­sekseen
756.
; Kolmanneksi tuli kilpailuissa
Darrel Horn, jonka tulos oli 792.
Sisäratojen tuloksia ei toistai­seksi
vahvisteta virallisesti ennä-tysluetteloihin;
mutta niistä pide­tään
kuitenkin tarkkoja tilastoja.
Epäviraliisesti on ME-tulos neuvos­toliiton
Igor Ter-Ovanesianin ni­missä
tuloksella 823.
Bob Beamon ylitti nyt ensimmäi­sen
kerran 8 metrin rajan. Hänen
aiempi ennätyksensä Oli myös tältä
keväältä ja se o l i vain 783. Beamon
on 190 senttiä pitkä, mutta painaa
vain 72 kiloii.
blankets most of oiir fair Dominion
our thoughts me constantly turned
to the summer — more specifically
to August, 1967. Thai is ,whcn the
F C A S F and FOC Elevonth Annual
Centennial Festival will be held in
Toi-ontö — Aug. 4—7 th.
A number of pressing pioblems
have already been decided on and
the committee is vvorking tovvards
finalizmg otheis; For instance,
mass gym programs should be well
on their way at ali centres; " K u r i ­ton
Sukupolvi" is the Festival dra-matic
presentation,; which shall be
presented first tO the. Toronto
audience on May 2Q|^,-in-his produ-tion
Emo Tarvainen will be play­ing
the leadmg role and it vvill
also be a personal iiulestone for
E i n o ^ it makes 40 years that he
has been connected with the thea-tre
as an actor and director.
Work croAvs have had their
initial start with several persons
chosen for differeni tasks —
sprucing up Tarmola, announcmg
duties, billeting and kitchen help
— a lot of people will be approac-hed,
so be prepared to join in —
remember this is YOUR Festival.
Letters have gonc out inviting
distinguished guests to attend and
also a Festival speaker has been
approached. Plans for a Centennial
Festival Queen have been sent to
the centres and wc hope to soon
get favourable replys for some.
Final decisions have not yet been
reached regarding auritoriums but
Ihis shall be donc in short ordcr.
If Ihere arc persons, locally or
in other centres, who could, per-haps,
help in some particular
capacity, or have .some helpful
hirlts, which the committee ni;iy
be ablc to use, plcase drop us a Ime
to our hcadquartcis Centennial
Ave. Toronto, 6, Ont.
The next Festival Committee
meeting is at Don H a l l on Sunday
March 12th at 1.30 p.m. The publici-ty
committee meets at 1 o'clock —
just prior to the Centennial meet­ing.
See y ou there.
• \. •• ., • • • •• . •• ,•• .
For the Committee HUH.
Kaloa SEATOn
sotaharjoituksissa
Pariisi. — Ranskalaiset joukot
eivat osallistu Seaton kaksiviik­koisiin
taisteluharjoituksnn, ilmoi­tettiin
Pariisissa: Harjoitusten on
mäara alkaa maaliskuun 7. paivä
Filippiinien alueella ja niihin osal­listuu
maavoimia, ilmavoimia sekä
laivastoa Seaton jäsenmaista.
Myös Pakistan on luopunut osan
otostaan harjoituksiin ja Uusi See­lanti
sekä Thaimaa lähettävät n iu
hin vam tarkkailijansa. Siten on
osanottajamaiden lukumäärä supis­tunut
neljään eli Filippiineihin,
USA:han, Englantiin ja Australi­aan.
Kaikki
mukaan!
GDYNIA AMERICA LiNJA
k u t s u u teitä m a t k a l l a E u r o o p p a an
yhtymään näköalojen
' 1 1 E P0HJ0LÄ4N"
Fjord huvimatkaan
Suositulla M. S. BÄTORY-laivatla
(FoUsh Registry)
Lähtö: Gdyniasta — kesäkuun 5 pnä, 1967.
Poiketen: Oslo, Alesnnd, Geirangerfjord Ja Rttdpe»
hamina.
Takaisin GdynJassa — kesaknun 13, 1967.
Teille sopiva yhteys kulkuvuoroon Montrealista toukokutkn
25 pnä 1967
Huvimatkan hinnat niin alhaiset kuin US $87
Ottiikaa yhtev.f matkatoimistoonne tai
kirjoittakaa suoraan:
GDYiyiA AMERICA LIME
159 Bay Street, Toronto 1, Ont., Cin«da
Phone 366-5484 (416)
iiiiiiiininiiiiiiiiiiiHiiiuiifiiiiiinniiifliifliniiiiiiiniiiininiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiDKiiiiiiiiiiiiiin^
H E L E N T A R V A I N E N :
Canadan historiaa
Kauneimmat
MUISTOJEN KUKAT
edesmenneen
JACK KARVOSEN
MUISTOLLE
Kuoli maaliskuun Z1 pnä 1962
TYYNE J A VICTOR LAHTI
Toronto . Ontario
K U O L L U T
Kaihomielin ilmoitan, että
hyvä ystävämme
RIIKA PURO
';:,:"(0,s.^.SÄrsÄ)'; -'^
nukkui kuolon uneen Haileybu-ryn
sairaalassa helmikuun 24
päivänä 1967.
Hän oli. syntynyt Suomessa
maaliskuun 15 pnä 1885.
Vainajan saatoimme Buf>
famln hautaustoimistosta H a l -
leyburyn taiviliautaan. Pastori
John P. Wee.se toimitti ruu<
miin siunauksen.
Omaisia vainajalta jäi veli
VhdysvalloLssa Ja Joku omainen
Beaver Lakella. .
ALLAN MIKKOLA
• . ('Huoltaja)
(Jatkoa)
40. OSA
Canadan rajojen eteläpuolelle oh kasvanut c r i
maiden kansallisuuksista 13 siirtolaa, jotka olivat
vuosien aikana saaneet itsellensä omat paik;illish;il-linnot,
mutta kaikki lakiasiat maatasi Suur-Iiritan-nia.
Veloituksista ja muista pakollisista m.iaiavk-sisla
johtui, etta siirtolat päättivät yhdessä taistella
vapautensa vieraan vallan alta, johon taisteluun yh­tyi
enemmistö siirtoloista. Huhtikuussa, 1775 alkoi
Amerikan vallankumous, jonka tuloksena oli Ame­rikan
itsenäisyyden julistus, heinäkuun 4 paivana
1776.-
Vallankumoukselliset voimat päättivät myöskin
vapauttaa Canadan, ja useissa asiakirjoissa Canada
JO nimitettiin neljänneksitoista valtioksi, koska oh
selvaa, etta Canada Britannian vallan alla olisi a i ­naisena
uhkana Amerikan itsenäisyydelle. Canadan
kansalle taas lähetettiin esitys, yhtyä kapinallisiin
joukkoihin, jotka takaavat kansalle itsenäisyyden.
Esityksessä korostettiin, että yhteinen vihollinen on
Britannian hallitus, sota e i o l e Canadan asukkniCa
vastaan, vaan ainoastaan hallitsevaa luokkaa: vas-
•^taan;,'/': '•-'.'••••••••.[- •
Amerikan armeija aloitti Canadan vapaustaiste-.
lun 1774, kahdelta suunnalta. Toinen joukko oli
eversti Benedict Arnoldin johdon alla, joille annet­tiin
iriääräysvalli^äa Quebecin kaupunki, ja toi-nen
kenraali Montgomerin johdqUä, päämääränä
Montreal ja sen ympäristö. Montrealin; valloitus
onnistuikin, sillä vaikka katolinen kirkko painosti-kin
kansalaisia nousemaan aseisiin valloittajia vas­taani
ei sota saanut kansan hyväksymistä. Päin­vastoin
pitkin maaseutua monet nuoret miehet ja
naisetkin kulkivat kylästä kylään puhuen sotaa vas­taan,
suurtilojen torpparit nousivat herroja vastaan,
jonka johdosta monet suurtilojen omistajat joutui­vat
pakenemaan. Maakuntaan määrättiin sotalaki, ja
kaikki sodanvastaiset toimlrinat täytyi kuoleman
rangaistuksen .uhalla lopettaa. Mutta määräyksistä
huolimatta nuoret miehet eivät liittyneet kansan-kaartiin.
Montrealin kauppiaat eivät antaneet tu­keaan
sotilaille j a . kansalaiset kokoontuivat laitto­miin
kokouksiin. Kun vallankumouksellinen Ameri­kan
armeija valloitti Montrealin, sen asukkaat otti­vat
heidät a v o s v l m v a s t n t i n . Kuvernööri Carleton
paasi pakenemaan. Quebecii',1 ja valmistamaan lin­noituksen
puolustusta. ]ok:i o l i v a h v i n brittiläisten
t u k i k o h t a . Quebec o l i saanoUseii alla koko talven
Ki kun k c v a a l l a s u u n b n t t i l a i n e n laivasto p u r j e h ti
vlos St. I«i\vienco lokea. tuoden nuikanaan suuren
a r m c i i a n . loutuivat hvokkaajat peraantvmaan.
Canadan v a l l o i t u s s u u n n i l c l m a Canadan yhdistä­miseksi
Amerikan o.savaltoilnn. epäonnistui, mutta
se l a l t i lalkeonsa tyytymättömyyttä kansan keskuu­teen.
)Oista s u u n o.sa o h it.senaisvvden puolesta.
Kansa halusi ottaa vastaan t a i i o u k s o i i yhtyä Ame­r
i k a n valtoicn yhdyskuntaan t a s a a r v o i s e n a jäsene­nä,
säilyttääkseen pysvvan rauhan I'ohjois-.\men-kan
mantereella.
Ranskassa seurattiin Amerikan vallankumousta
s u u r e l l a nuelenkiinnolia. Vapaaehtoisia sotilaita
Ranskan, a r m e i j a s i a uili avustamaan s n n o l a i n . va­paustaisteluun.
Tähän asti v i r a l l i s e n a H a n s k a n ' p o l i - -
t i l k k a n a oli o l h i t yritys heikentää Britanniaa ( k a i ­k
e l l a tavalla, mutta ei o s a l l i s t u a avoimeen soiaan.
Nyt he näkivät tilaisuuden avustamalla kapinaUisia,
saadii t a k a i s i n kaupp;isiihtcita Amoi-ikan kanssa; jo­k
a oli o l l u t kokonaan E n g l a n n i j i yksinoikeus. Niin-
• pä Ranska yiityi sotaan, sair.oin-.Espanja, ja h i i d en
yhteisjeUlaivastol o i i v ; i l , s u u r e n a haittana B r i t a n n i an
m e r i v o i m i l l e . ^^^^^^^ ^ ^
K u n Ranska avoimesti yhtyi sotaan, lujitettiin _
p u o l u s t u s v o i m i a Canadassa Ja asukkaita pidettiin
j a t k u v a s t i kovan kurin alla, sillä kapinallinen mieli­pide
oli julkinen Quebecin maakunnassa. Uutta val­loitusta
Canadaan odotettiin ja jos ise piisikin tällä
kriitillisellä hetkellä tapahtunut, ehkä nyt e i olisi
: Canadan valtion nimeä maailman kartalla. Mutta
vaikka joitakin pienempiä hyökkäyksiä rajaseuduilla
t e h t i i n , ei mitään suurempaa valtataistelua aloitettu.
Britannialle kuuliaisia englantilaisia siirtolaisia;
. olj monia New Yorkissa ja toisissakin rannikko­valtioissa,
jotka nousivat avoimesti puolustamaan
Englantia Amerikan itsenäisyystaistelussa. Monia
näitä perheitä pakeni Canadaan jo ennen sotaa. Ja
kun vihdoin Englannin valta taipui Amerikassa foti-tuivat
kaikki nämä uskolliset eli '.'Loyalistit" fattS-mään
kotiinsa. Heidän tulostaan alkoikin suurin
brittiläinen siirtolaisuus Canadaan.
(Jatkuu)