Vapaus, July 9, 1963

              iBivö<2^ Tiistaii!ä,:hemäfc 9 p. — Tuesday,,Jtay 9,19031
.INDERfeiNDÖi^iiÄeoR^ -
,^ '(LIBEftTY) * BsttibllBlKa'?<ov. 6,4»ir • i .
,BäItor:{w.' Eklund • ' " \' • ' - '*Manageif: E. Sttisl
• . ' > Telephone: piS\<f, 674-4264 — Editorial 674-4265
Publishing ,CÖ: LtdV lOO-ltfö 'Elto *St.' IVeät. *öadbufy. 'taitarto. canada/
Mailing address: Box 69 ,
Advertlislng rateä'upoo application.stranslalipns^ft^eöf-chasge. ' ^
•Äuthiiriifid^ w Ottawa.
^ ' ttttd for»p$3(tnfent-ot yofttagte in caJah-. '
~ ' tiEÄiiiniNSÄt '
•CJtaaÖkssa: 1 vk. t9<i0. 6 tek. $4.75 ' USAissa , 1 vk. $10.00 € kk. $&25
- . ^ .3'kk. 2.7S Suomessa:. 1 vk. »10;W,6 kk., 6;j5
CANADIAN LANGUAl^L PRlIbS
i»reäläefttti'T5ennedyniEuro#an rtiatkasta on kirjoitettu
''»C^elaaikm-.päiväiehdisgä, Yhdysvaltain lehdistä pilhumat-
^ .^Ttakaanj-melko.pitlcästi ja leveästi. Ja lehtimieBten käyttämis-
,rtI7kaikista/tehokeinoiöta huoliitfatta vaikutelma gää siitä kui-teÄi'laihftttlaisel5si.
' Miaäiassa 'enndn presidentti ^tennedyn mötkalle lähtöä
Sräitpttlin isfekä julkisen sönan palstoilla että hänen neuvon-äiil&
jiehsb keskuudessa siitä; olisiko ollut viisainta jättää koko
Jmatka. tekemättä; sillä "hetki oli todellakin hyvin epäkiitol­linen
eräiltä puolin. ' ^ '
.i{X)n nimittäin muistettava, että poliittinen tilanne on
tliisi-Europpah Johtavissa maissa .kaikkea muuta vaan ei
suvttelle valtiovierailulle sopiva: Britanniassa, ennustellaan
avoimesti^ -fijttä ^konserv^ttiivipuolueen hallitus, jonka muu-
^^rtKtn 'huonoa asemaa on ^pahennöttu suurilla skandaaliju-
"-tttiftaV-käi?sii suuren tf^pP^cn tulevissa vaaleissa, jotlca on pi-
*>äett&Vä -viimeistään ensi vuonna, Länsi-Saksassa on Valtion
,vi£^Kefeimessä':vanha'»kansleri Adenauer, jolla on jo "kruunun-
^np^llmen" määrätty niin, että Adenauer joutuu väistypnään
' j/JQj fainän Sykäyn aikana. Italiassa cn sitkeä hallituskriisi ja
-•fcttten Napoleonina, itseään pitävä kenraali de Gaulle haluaa
kaifein .'inplcomin ' päästä Yhdysvaltain edelle Länsi-Saksa-rmfnelJä
tunnettavaan vanhan leskirouvan suosioita tavoitel-
,. I lg$§a.'Nämä olivat-niitä perustekiiöitä, joiden johdosta presi-
! d<»h-tti K*«nnedvlle esitettiin kosolta neuvoja, että parempi
olisi iättää'köko n-^alka-tekemättä.
DE GAULLEN PÄÄN YLI
' -Mc^tka kuitenkin suoriteltiin erikoisesti korostaen Länsi-
; Saksaan tehdyn matkan tärkeyttä. Ilman muuta voidaan
; -pitää-Selvänä, Tttä'presidentti Kennedyn Länsi-Saksan niat-i
' kan pääpuhe "Frankfurt am Mainissa oli tarkoitettu parem-
^ minkimRänslMille kuin^
* ,kan kansrfle de Gaullen pään ylitse. Tässä yhteydessä on
' valfifisevaa »palauttaa -mieleemme seuraavaa: kenraali de
Gaulle'«kieltäytyi mielenosoituksellisesti ja melko töykeästi
< TÄtsuma^ta ^presidentti Kennedyä Ranskaan, vaikka presi-j
äentti;tt»li;rtiÄrenyli Eurooppaan vierailulle. Toisaalta presi-
'f^'' ! 'lientt) *iCerinedy vastasi samalla mitalla huolehtimalla siitä,
' ettSi «hänen lentokoneensakaan kulkenut Ranskan alueella
: tällä mÄtkalla.
: J£l?6Sidentti=Kennedy', puhui Länsi-Saksassa suurpiirteisesti
• ja^VbihiÄäaSti, mutta käytännön kannalta katsoen on muis-
; tettaVa,'että juuri ennen hänen ^inne tuloaan — eikä sitä
! tehty ^\r'arlnaankaan sattumalta — Ranskan presidentti; de
i Gatille ilmoitti,' että ranskalaiset sotalaivat otetaan pois NA-i
TOn palveluksesta.
r ; i Presidentti Kennedyn vierailusta Britanniassa ei luon-
- nollisestikaan odotettu mitään erikoista, sillä olihan hän juu- .
i rijnuutaniia viikkoia sitten^Nassaussa neuvonpidossa paämi-
' ministeri Macmillanm kanssa, joka toistaiseksi hoitaa Bri-
' tanhian valtiolaivan peräsintä.
: ITALIALLE PALJON NEUVOJA
• Mutta sit^ kuvaavampi on hänen Italian vierailustaan
. annettu kuva. Kuten tiedetään. Italiassa tapahtui äskettäin
, pidetyissä kansallisissaVvaaleissa melkoinen siirtyminen va­semmalle.
Siitä huolimatta on siellä pyritty hallitusremont-tUn-
"varihojen" kaaVbjen mukaan ja seurauksena on sitkeä
hallituskriisi, ' - "
Tätäutaustaa vastaan on katsottava ja tutkittava presi-
, dentti Kennedyn Italian vierailua.
Keskustellessaan uutistietojen- mukaan parisen tuntia
^italialaisten viranomaisten kanssa, presidentti Kennedyn s^^^
- notaan kiinnittäneen päähuomionsa 'NATOoon ja sen aseman
lujittamiseen.
• Meille kerrottiin kuitenkin; lettä italialaiset viranomaiset
"tunsivat helpotusta" saatuaan kuulla, että Yhdysvallat ei
vaadi Italiaa esim. yhtymään suoralta kädeltä multilateraa-;
lisen vedenpäällisen ydinaselaivaston muodostamissuunnitel.
maan.
JRresidentti Kennedy korosti italialaisille erikoisesti sitä,
^^ttäkansallisuusmieli ja kansallinen itsemääräämisoikeuskin
kuuluu menneisyyteen, sillä nykyajan elämäntahdin-leimaa-antövana
piirteenä on muka toinen toisistaan riippuvaisuiis
kansakuntien ja valtioiden kesken.
:.vTät^ (teoreettista katsomusta settraten hän sanoi heti Fiu-imiihpnjlentokentällä
Rooman lähettyville tultuaähvet^^p^
kysymyksenä on se, jotta Italiassa säilyifei demokraattinen eli;
^ryarillinen^hallitusjärjestelmä, ja että mitään rikkeitä ei
kehittyisi Jtalian suhteissa NATOoon.
. I Ja keskustellessaan erikseen Italian kristillisdemokräat-
^ tisen (johtavan porvaripuolueen) johtajan Aido Moron, ja so-sialjldemokraattisenpuohieen-
johtajan Pietro Nennin sekä
eräitten muiden pienempien puoluejohtajien kanssa, presi­dentti
Kennedy sanoi uskovansa eli pareniminkin toivovansa,;
- että he voisivat ratkaista Italian nykyisen hallituskriisin
niin, ettei Italia jäisi pois NATO-liitosta, eli että Italia yoisi
täyttää länsimaille antamansa sitoumukset^ kuten presidentti
Kennedy tämän asian esitti.
NATO^VARUSTEIDEN PAIKKAILU
Kaikki tämä viittaa siihen, että presidentti Kennedyn
- Euroopan matkan tarkoituksena oli paikkailla — liittolais-
• maiden johtavien politiikkojen, pään yli,- milloin^ se oli ta^-
- pee^lista^ rakoilemaan pyrkiviä NATO^Iiiton rihtävatusiei- I
ta, ;Hänen puheittensa pääteemana oli: Länsi-Eurooppa tar-
. virsee Yhdysvaltoja ja Yhdysvallat tarvitsee Länsi-Euroop
paa. \ I • V ; : - ; ' ; ; .;
'a"»-p^^ auiiuiivo se Kaiiöttiiivalli 'iiM'^^^^^^'^^^^ ia täydellisen aäeistariisunnan asiaa.
®kt.^Ä'il-nM^ katsoen — ja se on nykyoloissa valtio-
•^''^SHsi' täi^kein- koetinkivi — presidentti' Iteriiiedyn
S T N T Y M X -
PÄIVIÄ
\Lempi Pälö, Suomi, P. O., Ont.,
.täyttää torstaina, heinäkuun 11 pnS
'71 Vuotta,
V Yhdymme isukulaisten ja tuttavin
onnentoivotuksiin.
IfMileistoa mn
filmilestivaalitle
Moskova. — Heinäkuun 7. päivS-nä
Moskovassa alkavista III kan-sainvälisistä
filmifestivaaleista tulee
tähänaistisiöta loistavin osanottajien
lukumääiän ja filmitaivaan edusta­jien
määrän ^ja laadun suhteen. V i i .
ine viikolla ilmoitettiin kansainväli,
sölle lehdistölle, että virallinen o-sanottöilmoitus
on;saatu 53 maasta,
mutta kun iliSÖksi Y K on oma-alolt^
teisesti ilmoittautunut mukaan ly-hytfilmifcilpailuun
ja kun Argentii­nan
ja iiänsi-Berliinin osanotto on
myös ilmeistä, nousee; osanottajien
määiä 56:een. Se ylittää järjestä­jien
kaikki.ennakkolaskelmat. Suo­mi
on mukana Mikko Niskasen
ohjaamalla elokuvalla "Pojat", joka
on tehty Paavo Rintalan samanni­misen
romaanin mukaan.
Ranska esittää kilpailussa kome­dian
'Yllättäjät". USA ':Suuren
paon". Italia Fellinin W jne.
Kaikkiaan on mukana 34 kokoillan
elokuvaa 33 maasta ja 54 lyhytfil­miä.
Ulkopuolella kilpailun Italia
esittää Cannesissa palkitun 'Leopar­din",
USA "West Side Storyn'V jne.
LOISTAVIA TÄHTINIMIÄ
Eri maiden filmivaltuuskunnat o-vat
tällä kertaa suorastaan huippu­luokkaa.
Ranskasta tulee 44 hen­keä
mm. Jean Marais.Simonet Sig-noret,
Yves Montand, Italiasta tule­vat
jnm. Sophia Loren; iNanni Loi
ym. Puolasta Aleksander Ford.
Kaikkein loistavin lienee kuitenkin
USAn 22'henklnnen valtuuskunta.
Sieltä tulevia ohjaajia ja tähtiä ovat
mm. D. Kramer, Shelley Winters,
Natalie Wood, Tony Curtis, Billy
Wilder, Danny Kaye, Marion Brän­dö
ym. Länsi-Saksasta saapuu Maria
Schell jonka nimen neuvostoylcisö
muistaa varsin hyvin sen vuoksi että
runoilija Jevgeni Jevtushenko ker­too
" o m a elämäkerrassaan" - rau­hoittaneensa"
häntä 'pitämällä hän­tä
kädestä" maaseudulle ulottuvalla
automatkalla.
kkVm TÄNNERiSTÄ
Armahdus
Espanjassa? *
Pariisi, — Franco julisti viime
viikon perjantaina yleisen armah­duksen
Espanjassa. Uutistoimisto
France Press kertoo Madridista, et­tä
armahdus on annettu paavi Paa­vali
VI:n kruunauksen kunniaksi,
joka suoritettiin kesäkuun 30. päi­vänä.
Armahduksen yksityiskohtia ei
toistaiseksi vielä tiedetä. Viralli­sessa
tiedonannossa sanotaan, että
armahdus on julistettu huomion
osoittamiseksi paavi Paavali VIrn
astumiselle valtaistuimelle, kuten
on soveliasta katoliselle valliollc.
Mutta on epäilemätöntä, että Fran­con
viranomaiset ovat antaneet am
nestian maailman demokraattisten/
yhteiskuntapiirien painostuksesta.
Moskvva. — "Tanneritt Iraitinla-ton
nra'^otsiKtiUa tarkastelee vas^
tailmestynyt neuvostoliittoIaineJD
aikikauslehtt,"Novtfje ^remja??
Tannerin poliittbta menneisyyttä
jsen johao8la,eUa Tanner väistyi
«osiaUdeinokraattfsen - puolueen
puheenjolitajan paikalta. "Poliitti­selta
näyttämöltä poistuu -näin
' präs kalkkein vasteiimielisinuni»-
tä poliitikoista, jonka pnoli vuosi­sataa
kestänyt paliansuopainefi^
toiminta ;<on k:rfkeyt9>nyt .huomen,
'historian %äiJkchiWnKtnn>t}ii:8ii;
vuihin", kirjoittaa julkaisun aV-tlkkelitiklrjoitaja
T. Vercäköv.
Kirjoittaja tarkastelee Tannerin
poliittista ura alkaetiKcronskIn vä­liaikaisen
hallituksen ja lokakutin
vallankumouksen .ajoista, '"Siitä ai-käen
Tanner on -koko pitkän poUit-tison
uransa ajan ollut kaikkein
taantumuksellisimpien neuvostoväs
täisten ryhmittymien henkinen joh­taja',
Berezhkov sanoo.
Kirjoitttaja luonnehtii sitten Tan­nerin
toimintaa 1926 halljtukseh
pääministerinä: vuoden aikana van­gittiin
ficitoja 'työläisiä ja avattiin
näin tietä sellaisille avoimille fasis­teille
, kuin Kosola ja Svinhufvud.
Kun Suomessa oli suoritettu;lapua-!
laisten toimesta fasistinen kaap
paus, Tanner julisti sosialidcmöV
kraaltien nimissä, että Suomessa
"<m palautettu demokraattinen ier-jestys".
Vuosien 1937—44 välillä
Tanner oli useaan otteeseen halli
tuksessa .toteuttaen vankkumatta
tpantumusporvariston ja fasistiai-ncstcn
tahtoa, toteaa kirjoittaja, jo­ka
tarkastele erikoisen yksityiskoht
taiscsti Tannerin neuvostovastaista
toimintaa toisen maailmansodan ai;
kana, yhteistyötä Hitlerin kanssa,
hänen ponnistelujaan Suur-Suomcn
luomiseksi ym. 1Ö48 hänet tnomit
tiin sotarikollisena, mutta vapautet­tiin
1949 Fagerholmin hallituksen
toimesta.'V.ITISI alkaen hän jälteeti
oli eduskunnassa ja 1957 lähtien
.sosdcm-puoluee|i puheenjohtajana.
Viimemainitulla tuolilla Tanncr
käytti diktaattorin otteita ja puo­lueesta
erotettiin hänen linjaansa
vastustavat. :
"Väinö Tanner ei ottanut mitään
hyödyllistä oppia kunniattomasta
menneisyydestään. , - Sosialidemo­kraattisen
puolueen puheenjohtajan
paikalla hän jatkoi taantumuksellis­ta-
neuvostovastaista suuntausta,
esiintyi neuvoiStoliittolals-suomalais-ta
yhteistyötä vastaan" kirjoittaja
jatkaa,
Berezhkov sanoo Tannerin yrittä­neen
sodanjälkeisinä vuosina useasr
ti paluuta valtaan. Vuoden 1956 pre­sidenttivaaleissa
hänestä aiottiin
tehdä ehdokas. Taantumuksen tar­koitus
oli nostaa Tanner valtaan ja
kääntää maan politiikka NATOm
vanaveteen. Hän muistuttaa myös
Tannerin useatsti — viimeksi tämän
vuoden tammikuussa hollantilais-lehdelle
väittäneen että N-Iiitto
hautoisi Suomen valloitusaikeita.
"Sellaisen kokeneen poliitikon kuin
Tanner pitäisi ymmärtää, että jos
Neuvostoliitolla todella olisi senta
painen päämäärä, niin se olisi voi­nut
saavuttaa sen jo 1944, jolloin
hitleriläisjoukot olivat tällä aluecl-
- )i täysin tuhottuja. Neuvostohalli­tus
suostui kuitenkin rauhaan Suo­men
kanssa, vaikka Suomi osallisr
tUljPnflktiiyisesH:HiUerin valloitus^
sotaan ^Neuvostoliittoa vastaan",' Be
rezhkov. huomauttaa,
> Kirjoittaja .tarkastelee lopuksi äs
keistä : sos.dem. puoluekokousta
muistuttaen, etä kokouksen edellä
"Sosialistinen Aikakauslehti" va
kuutti Tfannerin suulla, ettei koko­uksessa
tule tapahtumaan minkään
laisia muutoksia. Tannerin oletta­mus,
että Leskinen tulee säilyttä­mään
j^aikkansa puolueen johdossa
j a /jatkaa, hänen rlinjaansa, jäi to
teUtumatta koska' Leökinen heitet
tiin yli, laidan. Vaikka_ onkin vai­keata
sanoa, millainen puolueen po­litiikka
tulee olemaan — johtoon:
han jäi-Tannerin läheisiä niin
sellaisen pahansuovan hahmon kuin
Tannerin' lähtö on jo itsestään
merkittävä tosiasia, huomauttaa
kirjoittaja.
Russeliin edustaja
ei pääse Irakiin
Lontoo. Tunnettu filosofi ja
>iitei8kunualUnen toimihcnkiliK
Bertrand Russell antoi maanantai­na
julkisuuteen lausunitun, jossa
sanotaan seuraavaa:
Irakissa hiljattain tapahtuneen
vallankaappauksen jälkeen sain pai
jon tiedonantoja siellä tapahtuneis­ta
ilkivaltaisuuksista ja joukkonnir-hisla.
Kirjoitin helmikuussa presi­dentti
Arifile kirjeen, jossa kerroin
huolestuneisuudestani näiden tie
donantojcn johdosta ja toivoin, eitä
selkkaukset Irakissa voitaisiin su-pistoo
minimiin.
Tämän jälkeen olen useaan ottee­seen
kirjoittanut Irakin presidcn-
Ulle ja saanut häneltä kirjeitä joi.s-sa
hän vakuutti, että palkoni hänen,
maansa väestön puolesta on ailiee-lon.
• •
Maaliskuun 12. päivänä 1903 päi^
vätyssä kirjeessään hän pyysi mi­nua
vierailulle Irakiin, jotta voisin
omin silmin nähdä 'reaaliset tosi­asiat'.
Tämän kutsun innostamana
-lieJustclin presidentti Arifilta. jot-taisiko
hän vastaan minun edusta­jani,
johon hän suostui 20. pnä huh­tikuuta
päivätyssä kirjeessään.
Tämän-jälkeen ilmoitin, että kol­legani
saapuvat Irakiin heinäkuun
8. päivänä. ,
Kesäkuun 28. päivänä Irakin asi­ainhoitaja
Lontoossa kirjoitti mi­nulle
kirjeen, jossa hän hallituksen'
nimissä ilmoitti pahoittelevansa si­tä,
ettei Irakin hallitus 'voi suos
tua pyyntööni' ottaa vastaan val­tuuskunnan,
jonka piti saapua Ira­kiin
yksinomaan minulle osoitetun
kutsun perusteellar
Tämä Irakin hallituksen äkki­käännös
on mielestäni merkitykset-
USAn lentokoneet tulevat käyttämään
22:ta lentokenttää Canadassa
Kaksi viimeisintä tiedonantoa vii­me
viikolta viittaa siihen että pää­ministeri
Pearson siirtyy lähem­mäksi
Yhdysvaltoja ydinaseiden in-tegralisoinnissa
(yhteen sovellutta-misessa).
Samanaikaisesti tämä hal­litus
kieltäytyyiantamasta mitään to­disteita,
että mitään sitoumuksia on
tehty ydinaseiden vastaanottamises­ta.
Ottawasta on tiedoitettu että
IlCAFrn ilmapuolustusvoimien, ko­mentaja
on : allekirjoittanut sopi­muksen
Yhdysvaltain ilmavoimien
edustajan kanssa siitä, että he voi­vat
laajemmassa muodossa käyttää
hyväkseen Canadan lentokenttiä.
V 0ttäwasta hallintopiireistä saapu­neiden
tietojen mukaan^ tämä sopi­mus
oikeuttaa Yhdysvaltain ilmavoi­mien
sotilaskoneet käyttämään 22:ta
canadalaista lentokenttää.
Puolustusministeriö ilmoitti että
matka jätti melko paljon toivo­misen
varaa. Nähtäväksi myös
jää, missä määrin hänen rans­kalaisille
osoitettu puheensa
kenraali de Gaullen pään yli
sai i myötäkaikua. Näitä r:vejä
kirjoitettaessa näyttää silta, et.
tä tulokset jäivät Washingio-nin
.kannalta katsoen odotettua
pienemn^iksi.
Selvää tietenkin on, että pre­sidentti
'Kennedyn metkan toi­nen
kohokohta T - vierailu Län-sii-
BerliiniBsä; ia erikoisesti hä­nen
-sieUä .pitämänsä puhe —
Jlahdutt^-revanshimielisiä voi­ntia
ia p'ireiä Lansi^.Saksassa,
mutta tuskin voida^in miten­kään
ku^?itplla, että sekään oli-
*!i -mitenkään • auttanut, nykyr
hetken suttfpUlrtflen ratlcaisaa.
sillä on piirustukset valmiina atomi­aseiden
varastoiden rakentamista
varten 5 eri lentokentälle Canadas­sa.
USA:n puolustusvoimien mie­het
kontrolloivat mämä ydinkärjct
joka lentokentällä.
'Näiden varastoiden rakennustyöt
odottavat ainoastaan hallussapito­ja
valvontasopimuksen allekirjoi­tusta
USAn kanssa. Rakennustyöt
Ovat kuitenkin alkaneet RCAFn tu­kikohdissa
Ztveibrueckenissä ja
Baden-Soellingenissa länsi-Saksassa.
'Ydinasevarastopaikka Canadan ar­meijalle
on jo valmistunut lähellä
Hemeriä länsi-Saksassa,
Viisi Voodoo-tukikohjtaa on Cana­dassa
seuraavissa paikoissa: Chat-ham
N, B., Bagotville, Que., Ottawa
ja North Bay Ont. sekä Comox, B.
C, Atomikärjet tullaan välittömästi
sijoittamaan Bomarc-ohjuksiin
North Bayssa ja La Macaza, Que.
tukikohdissa.
Samanaikaisesti salaiset neuvotte­lut
jatkuvat liberaalihallituksen ja
USAn välillä atomi-aseiden Cana-daan
sijoittamisesta. Pearsonin hal­litusta
on Uuden Democratic-puolu-een
ja konservatiivipuolueen puoles­ta
pyydetty tuomaan esiin kaikki a-siaa
koskevat asiakirjat. Ulkominis­teri
Paul Martin, sanoi liittoparla-mentin
alahuoneelle että näitä sopi­muksia
ei voida tupda julkisuuteen
Canadan ulkoiuiisen turvallisuuden
vuoksi.
Uuden demokraattisen puolueeh
johtaja Tommy Douglas syytti että
laiminlyönti näiden asiakirjojen jul-'
kisuuteen saattamisessa voisi har­haanjohtaa
Canadan kansalaisia ja
saattaa heidät luulemaan että |:ällai-sia'asiakirjoja
ei ole olemassakaan.
ii^M'^ariiniiis-
«arastojaan"
v^USAzn on ryhdyttävä myymään
snurinta osaa strategisten^ raaka-:
aineittensa: varastoista, lausuu.
kongressin varastovallokunta äs-;
ken . kongressille jättämässään'
mietinnössä, . Näiden^ varastojen '
arvo : maailni^anmarkkinoiden ny­kyhintoihin
v verrattuna^ on 7,600
miljoonaa 'dollaria/ Näitä varasto­ja
on kerätty koko kylmän sodan.:
^ab ja niidca alkuperäinen osto-
-hinta ylittää suu^resti nykyfseli-maailmanmarkkinahintalason;
Ko-'
mitea suosittclecv kolmen myynti-clinicn
perustamia: - ja-myynti-:
valtuuksien'myöntämistä niille i l ­man
kongressin kussakin tapauk­sessa
tapahtuvaa hyväksymistä.
Kylmän sodan alettua saivat useat
monopolit oikeuden hankkia ja va­rastoida
USA:n valtion tiliin ns
stralcj^isia raaka Viinoita, joista suu­rin
osa oli metalleja miltei rajat-'
lomasti ja miltei mihin hintaan ta­hansa,
sekä USA:n kotimarkkinoilta
että ulkomailta. Näihin varastoihin
USAssa uhrattiin liittovaltion varo­ja
kymmeniä miljardeja dollareita.
Keinottelu varastoon ostoissa saa­vutti
laajat mittasuhteet.- Myöhem­min
yritettiin nostaa syytteitä kei­nottelijoita
vastaan, mutta ne va­luivat
tylijiin, kun keinottelijoilla
Dll puolustus, jonka mukaan- he
olivat saaneet vii-allisen valtuuden
hdnkitia mistä tahansa ja mihin hin­taan
tahansa.
Varastokomitca ehdottaa, että
kolme laritoitusta varten perustetta­vaa
myyntielinlä saisi vapaan oikeu­den
välittömiin kauppoihin ilman
kongressin lupaa ja tällä hetkellä
vielä vaadittavaa 6 kuukauden odo­tusaika
kongressin myöntämän
myyntiluvan jälkeen. Komitea pe-rusttelee
varastojen -purkamista sil­lä,
että_useita raaka-aineita on liian
paljon ja monet-niistä ovat käyneet
"vanhanaikaisiksi'. Kongressissa on
vahvoja voimia, jotka vastustavat
komitean mietinnön hyväksymistä
siksi, että sen toimeenpano saattai­si
aiheuttaa kaaosta USA:n omilla
ja maailmanmarkkinoilla.
linen. Sen perusteella päättelen, et
tä Irakin hallituksen tämän hetki­nen
asenne' johtuu sen haluttomuu­desta
päästää Irakiin ketään^ joka
voisi puolueetomasti tutkia tilan­netta
maassa. On syytä olettaa, että
-tiedonannot laajakantoisista jul­muuksista
sekä poliittisten vastus­tajien,
ammattiyhdistysjohtajien ja
ylioppilaiden lukuisista teloituksis
ta pitävät paikkansa.
Nämä seikat huomioonottaen on
Englannin hallituksen äskeistä pää­töstä
sotatarvikkeiden toimittami­sesta
Irakiin pidettävä häpeällisenä
ja jyrkästi tuomittavana.
Val«^tin£^. ^.^*fe>Äfck^Va, paljast^
vlikktl'?itteh"inÄ'ä«&ntÄ. et^*
laskeutui avaruudesta laskuvarjon
avullaVMaan'lähellä katapiiiUti heit­ti
häneti avaruusaluksesta, joka niin
IkäSn laskeutui laskuvarjon-varassa
maan pinnalle ja on täydessä: käyt­tövalmiudessa.
Avaiiiusaluksen ja
Valentinan laskeutumispaikan välil­lä
oli ainoastaan 400 metriä; "Niin,
että laskeuduin itse asiassa yhdesäö;
aluksen kauissa", hän i6anoi.' Ter^sl^-
kova ~Haäsi,' että .häJf x^iiBi vomiit
laskeutua ^myösavaruäsäluksessa,^
mutta hän päättP käyttää kalapuU-tisystecmiä.
Yaleiitinä TereShkoVa' ja.«Valeri
Bykovski ottivat^ <Mos.kqvaSsac maä:
nantaina toistamiseen vastaan kan­sainvälisen
lehdistön edustajia t i'
laisuudessa, "johon myös; Neuvosto-'
liiton avaruusohjelman johtaja^ ken-,
raalimajurl Nikolai Kamanln-osar
listui.. Tilaisuus pidettiinu ammatti
liittojen talon A«uureäsa {>yLvä$salis-sa
lähinnä näisten^maailihah kon
gressiinosallistuneiden ; lehtimies­ten
pyynnöstä^ Sen paremmin By­kovski
kuin Kamaninkaän-: eivät
esiintyneet kyselytunnilla; vaan vas­taukset
antoi Valentina yksinään.
Valentinalta "kysyttiin, millaista
luonteenominaisuutta- itsestään häh
haluaisi koi-ostaaa. ''Haluaisin olla
luonteeltani levollineni^^ etten jännit­täisi
ainakaan :tällaisissa 'lehdistöti­laisuuksissa''*
hän sanoii Valentinaa
oli tilaisuus katsoa • nyt' aivan ^käsi­tuntumassa.'
Hänen kasvojensa kau­neus
kävi entistä sclveinmäksi ja
erikoisesti havaitsi kaksi seikkaa:
hänen ihonsa on ^'tavattoman puh­das,
eikä "somistukseen" ole sen
paremmin käytcty puuteria, huuli­punaa
tai ripsiväriäkään. " O n k d
teillä aina ollut tuollainen ihanne-vartalo
vai onko se tulosta liikunv
nasta?", kysyi ranskalainen naistoi
mittaja. Valentina punastui ja vas­tasi
hämillään: "Se on aina ollut
tällainen . . . vaikka tietysti urhei-
\Uilla on siihen osansa." •
Valentinan vastauksista ilmeni, et­tä
Neuvostoliitolla on kokonainen
ryhmä avaruuskoulutuksen saaneita
naisia, eikä ainoastaan kaksi—koi.
me, kuten USA:ssa on arveltu.
"Kaikki he ovat käyneet läpi.saman
kuin minäkin ja olisivat voineet
suorittaa lennon yhtä hyvin, mutta
jonkunhan oli oltava ensimmäinen."
Hän sanoi avaniuslentokoulutiiksen
olevan paljon vaikeamman kuin it­se
lento. Koulutuksessa esimerkiksi
kesklpakoiskeinussa lentäjän ruu
miinpainö lisääntyy monik3'mmen-kertaisesti
ja näin saadulla harjoi­tuksella
hän kestää nousun aiheut­taman
rasituksen helposti. Valenti­na
lisäsi, ettei hän tuntenut sen pa­remmin
nousun aikana kuin kierto­radalle
siirtyessäänkään minkään­laista
pahoinvointia. Sekin oli tulos
Javasta. Valmennu9-
iMijeln^a oJf^ifellllirnaisilla yhl|i
raskas, siU^«i"avaruus el kysy^ kuM- •
paa sukupufM^^lentäjä-on.", L e n^
osoitti Valentinan mielestä, ettei
-nainen jää jälkeen -miehestä" ava-ruudessakaanrfliän
katsoi e r i k o^
vahvan'terveycTen lisäksi avaruus­lentäjältä
vaatj^tavan lujaa luoiyye^-
ta, .tahdonv^vo&haa ja jrohkeutta.
Hän korosti,j;5tteiv hän tuntenutj^^gi-töän
pelkoa liUidön edellä, mutta
kylläkin'r-,i;iurheilullista'ijännityät6,
sillä minähän iölen elävä'ihnunen'^
Vähän, myöhemmin. hän lisäsi ^ »ja
nainen". Kun/ «avaruusaluksen ulko­kuori
syttyi -tirieisiin ilmakerrok­siin
jouduttuaan tuleen, ei lämpöti­la
aluksen -sisällä erinomaisesta läm-:
pösuojasysteemistä johtuen / lain
kaan k o h o n n u t ^ '
Tereshkova'sanoi, että seuraava­na
ohjelmassa on lento kuuhun: eri­sin
kuuhun lähetetään automaatti
nen asema, sen jälkeen: eläimiä-ja
vasta sitten ihmisiä. Mies vai 'häl-nen;
kysyttiiri; "Meillä on.tasa-arvo'',
lausui Valentina'. Hän oli sitä ifaiel-tä,
että seuraavat Neuvostoliito
avaruuslennot' tulevat olemaan vie­läkin
merkittävämpiä ja suurempia
sensaatioita kuin tähänastiset Itäii
uskoo; ettei planeettojen välisiin
;cntoihin kulu enää kovinkaan pit­kää
aikaa. Kysymykseen haluaisiko
hän perustaa' • perheen hän vastasi:
Tictybti'.
• M l US ei myy Japanfite
teräsputkikoneita L
N-iiitt^pelossaan I
Tokio, — USA valivisti viime^latt-antaina
virallisesti päätöksensä ra­joittaa
sellaisten amerikkalaisten
koneiden vientiä Japaniin, joita voi­taisiin
käyttää suurten teräsputfcileti
sekä muun teollisuuslaitteiston vai
mistuksessa Neuvostoliittoa j a liffiit-ta
sosialistisia maita varten,
:Japanip'suurlähetystölle Wash'
ingtonjssa ,löovytetussa USAn 'ylis'
taukses.sa Japat^in ulkomaankaupan
ja teollisuuden ministeriön tiedi^
teluun todetaan, että USA katsoo
olevansa oikeutettu käyttämaah
tällaisia pakotteita, kertoo sanoma­lehti
Asatt:'"^;:;
Kolme päivää aikaisemmin U l ^^
ilmoitti, että näitä koneita ostavilta
ulkomaisilta ;toiminimiltä vaaditaan
vain ilmoiti/s sen käyttösuunnitel­mista'
tulevaisuudessa. ' ! •
PelastusUi vikö? Ei! Edesmenneellä mr. Cl >rteila ei ollut koskaan pelastusliiviä (vaikka
muita välineitä: näyttää olleen riittämiin).
K u r d i t eivät
pyri eroamaan
;Pariisi;^1^umanite on jiilEaiSr
sut Iraki^ ^l^om munistisen puolueen
po]iitti«'e^ toimikunnan jäsenen A R
var Muslälan kirjeen, jossa sanoj-taan
Irakin taantumuksellisten johr
tajien käyttävän mitä verisiippi^
menetelmiä Irakin kansaa kohtaan
ja saavuttaneen rikoksissaan kor!
keimman rajan aloittaessaan sodan
Kuidisanin kansaa vastaan. \
Irakin nykyiset hallitsijat levittäi-vät
valheellisia tietoja kurdien lian,-
sallisliikk^^tji.julistaen sen " ^ a -
ratistiseksl*'*^ja' "iraperialistisctei".
Kurdien kansallisliikkeen johta|gt,
heidän joukossaan Mustafa Barzaiu,
ovat julistaneet että heidän tti|^-
luohjelm|ah|^a ei sisälly vaatimiOta
eroamisesta ' j a että he taistele^
rinta:rinnan arabien kanssa deflM;-
kraattisten> oikeuksien sekä kurdjim
autonomian puolesta. Ne, jotka oWl
aloittaneet taistelun kommunisb^
vastaan murhien avulla, ovat mp|i
kaikkien isänmaallisten ja kan«ri-lislen
voimien vihollisia.
Irakln-"kansalla ei ole muuta #e-tä
kuin kaikkien, sekä arabien l öa
kurdien kansallisten ja demokrW|t-tisten
voimien yhdistyminen nykjii-sen
tilaateen lopettamiseksi. ***
PklYÄH PAKmk
''Positiivisuuskin" tutfut arvoonsa
Muutama päivä sitten saimme ih­meeksemme
, lukea Saigonista, Ete­lä
Vietnamista lähetetyn New York
Times Servicen uutisjutun, jonka
otsikossa sanottiin: "Amerikkalaisia
sotilaita kehoitettu korostaman po­sitiivisuutta
eli myönteisyyttä.
Selvyyden vuoksi liene paikal­laan-
mainita, että amerikkalaiset
Suuren Rahan palveluksessa olevat
uutisten välittäjät — heidän muista
virkatovereistaan puhumattakaan —
ovat jo pitkän aikaa valittaneet, et
tä he saavaat Etelä-Vietnamin l i ­kaisesta
sodasta kovin vähän uutis-tietoja
ja silloinkin kun he niitä
saavat, uutiset ovat äärettömän van­hoja
ja niin toispuolisia sikäläisen
diktatuuri- ja sotilaskomennon hy­väksi/
ettei niillä ja tosiasioilla ole
juuri mitään sukua keskenään.
Mutta tauti taitaa pahentua yhä!
Nyt on näes Etetlä^Vietnamissa
oleville amerikkalaisille upseereille
ruvettu selitämään että heidän pitää
antaa "positiivisempi" eli myöntehi
sempi tilannekuva yhdysvaltalaisil­le
sanomalehtimichille ja vältettävä
mielivaltaista arvostelua.
Tämän "teorian" perustaksi on
esitetty Johnny Mercer-nimisen lau­lujen
kirjoittajan erään laulun sa­n
a t : " . . .korostakaa positiivisuutta
ja välttäkää negatiivisuutta".
Asiallisesti: puhuen nämä kirjeel<-
lisesti laaditut ohjeet on pykätty
kokoon Yhdysvalloissa ja ne on luet­tu
alempien kihojen ohjeiksi myös
Saigonissa, ^"
Näissä ohjeissa: kerrotaan Etelä-
Vietnamista Yhdysvaltoihin juuri
palanneen korkeimpien' upseerien
ryhmän sanoneen: '^Upseeriiyhmän
enemmistö huomioi sen, että suuri-määrä,
Yhdysvaltain miehistöstä; tul^
kitsee holtittomasti ja usein erheel
lisellä subjektiivisuudella tosiasioi­ta,
huhuja ja mielikuvitusjuttuia.
Ne ihmiset vetävät nopeasti ja mie-:
livaltaisesti yleispäätelmät siitä mi
tä vikoja on maassa,. sten hallituk-sessa-,
• johtajissa- da 'miltei; kaikissa
asioissa.
•iKatkera totuus on, että tahditto­mien
ja arvostelukyvyttömien neu
vönantajain arvostelevat lausunnot
tuottavat 'pahoja' juttuja, mitkä
vaikuttavat kielteisesti yleisön kä­sitykseen'
Yhdysvaltain ohjelmasta
Vietnamissa. Tämän suunnan jatku
minen tulisi epäoikeutetusti heiken­tämään
yleisön kannatusta tälle oh­jelmalle."
Tämän jälkeen kerrotaan, että
nämä uudet ohjeet on laadittu mil­tei
kaikkein pyhimmässä eli Yh­dysvaltain
armeijan päämajassa
Fort Monroessa, Va., nimenomaan
siinä mielessä, että ne luetaan oh­jeeksi
kalkille Etelä-Vietnamiin lä­hetettäville
asevoimien jäsenille,
Näissä ohjeissa sanotaan suoraan,
että "suutari pysyköön lestissään",
.sillä: sotilaan asia ei ole ajatella,
vaan toimia kuten käsketään. Toi:
siri sanoen Etelä-Vietnamiin lähte-,
ville yhdysvaltalaisille annetaan
eväiksi ohjeet, että heidän ,e^ tule
keskustella mistään suuremmista
asioista "sillä teidän on.vplkea näh­dä
koko-suurta kuvaa". > • ; ,• , , i
Esimerkkinä /'I^uonoista raporteis,
ta" mainitaan ,täpsä < yl^teydessH.
erään yhdysvaltalaisen sanom^iehtt",
miehfip,^)ähe|t%jö;»^^^ '
sotilaalliseii tilanteen heikkene»!-
sestä, väikfea yhdysvaltalaisen sW|-
päällyslön mielestä siellä jatMU
edelleen tasapeliasema. !io!!!:
Siinäpä,onkin niitä ''neuvoja"<»«li
ohjesääntöjä kerraksi.
•Kun.lisäksi vielä muistetaan, että
sanomnlehlimiehet eivät kirjoitatjB^-
tatilanteessa sillä perusteella,
joku nahkapoika sattuu juttelemaan
vaan nimenomaan; upseereilta
miensa tietojen pohjalla, niin täätö
näkyy, etä nämä "ohjesäännöt"^
tarkoitettu ensikädessä kihojen eiliti
aivan pienten sellaistenkaan eväij^.
Toisin. sanoen, kun näitä k ih
käsketään "korostamaan positi
suutta"; niin sillä tarkoitetaan,
heidän pitäisi antaa kaikista tosiasi­oista
piittaamatta maailmalle a s ^ -
ta sellainen kuva, mikä on p(MiiUft9lr
nen eli myönteinen Y h d y s v a l^
korkeimniille',.; sotajohdolle' EtMJ-V
i e t n a m i s ä a ! , - { 4^s«
Sellaista ,on /porvarisetien' to(
ja, xtott^Uaeilii;akk'aus , nykyol|ÖJ
^ejifti^taVmMkaa pyötptään^^j»;^'
aavistamattomille. ihhii^Qle
IMI
tm
i
t i e
1 * I
4 .f,'. ?
4
m