Vapaus, May 31, 1951

              Sivu 2 Torstaina, toukokuun 31 p. — Thursday^ May 31,1951
s n
m m m
T) Independent Labor
0>KB& of Finnish Canadians. "Esr
lablisbed Nov. O; 1917. Authorized
as second dass. mail by. the Post
Office ZJepartment. Ott6wa. Pub-ll£
bed thri^ weekly: Tuesdays,
Tliuxsdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd,, at 100-102 iYbdyavallolm:
Elm8t.W.,8udbury/Ont^ Canada. Suomessa:
Telepboses: Business Office 4-426«
Editarial Offke 4-4205. MAnager
E. Suksi. EdltorW. Eklund. MaUlog
address Box €9, Sudbury. Ontario.
Advertislng rates upoD appUcatlon.
D-anslatlon free of chasge.
TILAUSBINNAT:
Canadassa: ; i vk, 7JOO 6 kk. 3.75
3 kk. 2 ^
X vk. 8JOO 6 kk. 430
1 vk. 8£0 6 kk. 4.75
mm--
Ms l i
l p »
i ••i l
sm
w
mm»k 1
en
l i
iteil
ib 4,
Rauhan hinta ja kaupankäynti
Ulkoministeri Pearson sanoi - viime lauantaina Y K : He antamas­saan
"Rauhanhinta" puheessa:
"Rauha, jota ei seuraa kaikkien ihmisten olosuhteiden jatkuva
: par^^n^ipinen, olisi «pävakaa saavutus YK:He. Siksi meidän rikkaim'
pien^inaiden täytyy auttaa puutteen ja kärsimyksen poistamista^ jos
mielimme rak^^ntaa kansainvälisen yhteisön lujalle perustalle. vMe em­me;
voi toivoa asuvamme mukavasti rikkaassa esikaupungissa jota ym­päröi
slumit."
Viitaten ylläokvaan lainaukseen Toronto Globe and Mail sanoi
tiistaisessa toimituskirjoituksessaan, että sen "totisempia sanoja ei ole
k o l a a n puhuttu", mutta " . . . Meidän ympärillämme on tarvitsevia
kansoja, joista mr. Pearson puhuu. Meidän velvollisuutemme on aut­taa
niitä. Mutta kun meitä (canadalaisia) on vain neljätoistamiljoo-naa>
meidän kätemme ovat sidotut. Me emme voi silloinkaan, vaikka
niiö haluaisimme maksaa rauhan hii>taa. .Vielä ei ole liian myöhäistä
telulä korjausta. Mutta teemmekö me sen?"
\ Tässä on siis noidan ympyrä, jossa olemme. 'Hallitsevat piirit mi-nis^
reineen ja sanomalehtineen puhuvat kauniita sanoja puutteen ja
kurjuuden poistamisesta "tarvitsevissa maissa"'r--^ mutta sitten selit­tävät,
ettei joko siitä tai tästä syystä voida mitään kuitenkaan tehdä
i <^a-Diin mennään päivästä toiseen sitä kadotukseen johtavaa leveätä
sotatietä, joka köyhdyttää edelleen, ei vain "tarvitsevien maiden" vaan
vielä näiden rikkaimpienkin maiden kansanjoukkoja, samalla kun rik'
kaudet kasaantuvat yhä harvalukuisempien suuromistajien käsiin.
••»ii f.
Mikä sitten on todellisuus?
Canadan johtavan pankkiliikkeen, "<Bank of Montrealin" kuu­kausijulkaisussa
selitettiin muutama päivä sitten, että Canada elää
iblenoisesti " 'Maamme ulkomaakauppa päätyi viime
ATUonna siihen, että tuonti oU?316,000,000 suurempi kuin vienti. Tot-
>ta';että tämä oli ensimmäinen tappiovuosi pariinkymmeneen vuoteen,
jä'että tappio ei ole erittäin suuri, mutta silti se osoittaa, että "rik­kaimpien"
ma^ maamme "elää y l i varojensa".
^yllämainitun auktoriteettisen julkaisun mukaan tämä tappiosuunta
-lUkomaakaupassamme on jatkunut ensimmäisen neljänneksen aikana
Jtänä vuonna, siirä "vuoden 1951 alkukuukausien aikana havaittiin äk­kinäinen
muutos aikaisempaan tervehdittävään kauppatappiomme vä-
Tienemiseen Yhdysvaltain kanssa; . . Kauppatappio Yhdysvaltain
-kanssa vuoden 1951 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana oli $186
miljoonaa.: > Seuraus on, että Canadan kauppatappio kaikkien m a i ­den
kanssa oli $166 miljoonaa ensimmäisen neljänneksen aikana 1951
^•^ • Ja mistä johtuu tämä " y l i varojen" elämisemme? Siitäkö, että
tuotamme vähemmän? Tai että canadalaiset olisivat tulleet laiskoiksi
'jä saamattomiksi? Johtuuko se luonnonresurssien vähenemisestä tai
epäedullisista markkinasuhteista?
i Vastaus kaikkiin ylläesitettyihin kysymyksiin on kielteinen. Ca­nadalaiset
tuottavat ehtymättömistä luonnonresursseistaan enemmän
• ja nopeammin kuin koskaan ennen, samalla kun ulkomaamarkkinoiila
Ivallitsee mitä otollisin tilaisuus — jos sitä vain kansakuntana halu­ltaan
käyttää hyväksemme.
• 5iutta vaikka ulkoministeri Pearson puhuu kauniita sanoja "tar*
;vitseiAen maiden" avustamisesta, niin käytännössä seurataan vallan
jpäin\«staista ohjelmaa. Canada on kieltäytynyt tunnustamasta Kii-,
J nan Kansantasavaltaa missä olisi vuosikymmenien ajaksi ehtymättö-jmätiparkkinamahdollisuudet
Kaikille canadalaisille valmisteille. Ca-
^nada on lyhytnäköisen ulkopolitiikkansa takia menettänyt suuren osan
«sisar-Dominionin, Intian, ehtymättömistä markkinoista. Canada on
«luopunut eurooppalaisista markkinoistaan, lukeutuen tähän myös elin-
«tärkeät brittiläiset markkinat.
I Miksi näin? Me emme väitä tietävämme tyhjentävää vastausta
Jtähän. Mutta niin kauan kuin ei asiaa tyydyttävästi selitetä toisella
{tavalla, meistä tuntuu, että Canadan monopolipääoma on sitonut tu.
{levaisuudentoiveensa Yhdysvaltain suurpääoman maailman vai tiusaja-
\ tukseen — ja Wall Street pyrkii orjuuttamaan ja riistämään heikom-
|pia kansoja, eikä niitä:auitaraaan, mistä ulkoministeri Pearson puhuu
Ikaunnta sanoja. Vain tämä selittää sen miksi olemme kansakuntana
tylönkatsorieet sellaiset ehtymättömät valmiiden t^^
Imitkä ovat ikäänkuin meitä odottamassa^^K ja muissa
•vähemmän kehitetyissä maissa.
\ Eikä tässä suhteessa ole rnitUän parannusta odotettavissa nykyi-
5sen ohjelman puitteissa. Kun "äskettäin allekirjoitettiin niin sanottu
jTorquayn sopimiis, niin sitä ylistettiin erikoisesti sen vuoksi, kun se
5 alensi joitakin tullimaksuja Canadan ja Yhdysvaltain sekä vähän joi-
J denkin muidenkin maiden kohdalta. Ylempänä olemme jo viitanneet
jsiihen, että se ei ainakaan vielä ole estänyt Canädaa "elämästä y l i va-
»Tojehsa", vaan päinvastoin on pahentanut tilannetta. "Niinpä esimer-
• kiksi Toronto Globe and Mail joutui viikko sitten tunnustamaan toi-
»mituspalstallaian sen minkä jokainen asioita seuraava henkilö tiesi heti
Jk; o. sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mainittu lehti kirjoitti
JnyttoimitUspälsl^llaan: "Canada on antanut Yihdysvalloille lisää etui-
'suuksia, jotta se voi myydä tehdastuoiteitaan tässä maassa sellaisten
»helpotusten perusteella, että täältä menee enemmän raaka-aineita Y h -
»dysvaltain teollisuuslaitoksiin. . ; Mutta siihen mennessä tämä sopi-
*Tires riistää irieiltä raaka-aineet, jotka me voisimme vallan hyvin vai-
•mistaa ta\'araksi ulkomaamarkkinoita varten . . . "
5; Juuri tästä se kenkä puristaakin. Lähtemällä "herrojen kanssa
Jmarjäan" me saamme kansakuntana havaita, että Wall Streetin miehet
Jaikbyät viedä sekä'marjat että ropposet. Sen sijaan että Canada aut-
Jtaisi tarvitsevia maita, kuten pitäisi ja kuten se voisi, Wall Streetin ra-
•hamiehet eristävät meidät kansakuntana ehtymättömistä ulkomaa-
• markkinoista ja alistavat niin paljon kuin vorvat Canadan raaka-ai-
• heitä tuottavaksi maaksi.
i\ Mitä tämä merkitsee sen tietävät kaikki. Raaka-aineita tuottava
Jjja niitä ulkomaille lähettävä maa on enemmän tai vähemmän "emä-
• Raasta" riippuvaisuusasemassa oleva "siirtomaa", jonka kansa joutuu
linnasta haaskaamaan kansalliset luonnonresurssinsa, samalla
fMita mitat
•|tun näitä omista luonrionresursseista valmistettuja tavaroita joudutaan
•sitten ostamaan korkeasta hinnasta "emämaasta". "
8! Näinmuodoin nykyinen ulkopolitiikkamme ja kauppaohjelmam-tine
ei oletarvitsevien maiden auttamista, vaari Wall Streetin rahamies-
*len rikastuttamista Canadan valtion ja kansan hyvinvoinnin kustan-
^iiuksella.
Jl Jos mitään niin Canada tarvitsee uiko- ja kauppapolitiikkaa. Ca­tnadan
kansan ja valtion edut vaativat diplomaattisten suhteilen järjes-jtämistä
ja vilkasta kaupankäyntiä Kiinan Kansantasavajlan, Intian ja
«'Euroopan maiden kanssa. Lopettamalla mieletön varojen tuhlaus sö-tavarusteluihin,
Canada voisi helposti antaa pitkäaikaista luottoa sitä
"MAAIXISCV VOIMA:
EI VIBSIKIBfOfA,
VAAN PUVKKOIA.
. . . Rohkenemme vleUl kuitenkin
kääntyä puoleenne avunpyyntdinem-me.
Lapualle on aikomus rakentaa
lastenkoti...
Erikoisesti nyt olisi'Aq>iva tilaisuus,
kun pääasiämiehcksemme Canadassa
on lupautunut Rev. X a u r l T. P&ku-s
a a r t . y h d y s v a l l o i s s a on asiaml<f-henärome
Bev. Reino B l l r o n e n . ;.
Heillä on myytävänä lapualaiserf V U -
le Pikkusaaren valmistamia &omeita
visapäislä puukkoja... He lähettävät
muistoni 15—29. doll^n,lu?-ääjälle
puuki^ ;*ro[ * ; |jO--59?4<ill^|ii Icerää*
Jäll^.puukon No, 3... — iahjoitus-
P»*|^frororr^n ?V^^^
JEESts SANOf: . v : -
Älkää tehfeö minUot' i s ^ i ; hiibneesta
kauppahuonetta.
••"..• • • . ; , • • • . • - , • , • . • . •
PAREMPI SUUNNITELLA
PALKAN110B<mJSVAATIMUKSIA
"CCL suunnittelee kampanjaa GCF:n
tukemiseksi Ontariossa. — Uutisotsik­ko
torontolaisessa"^ sanomalehdessä
toukoik, 29 pnä; ;
SIINA O N T O D E L LA
AJATTELUNAIHETTA
Muutama päivä sitten vieraili luo­nani
miellyttävä nuori nahien. suoma­lainen
toimittaja.. ; (Mutta miksi Suo-melle
sellaisia etuisuuksia? (Neuvos­toliiton
taholta) jHänen vastauksen­sa
oli kokeellinen mutta kuvaava:
"Meidän presidenttimme. Paasikivi",
hän sanoi — " ja minä tunnen hänet
henkilökohtaisesti — on hyvin vanha
j a hyvin viisas. Hän.ymmärtää ve­näläisten
ajatuksia. Te ette pääse,
koskaan minnekään vei>älälsten kans­sa
loukkaamalla heitä. Presidentti
Paasikivi tietää sen... (Me emme to­dellisuudessa
pelkää Staimia. Me toi­vomme
hänelle pitkää ikää..."
. . . Suomi o n tähän mennessä p i ­tänyt
kulttuurinsa, vapautensa j a ys­tävyytensä
Venäjän kanssa —' häm­mästyttävä
saavutus -r: Ja mahdolli­nen
ehkä toisillekin, jos olisi enem­män
järkeä ja parempaa diplomatiaa.
— Dorothy Thompson.
Kahdeit 'yhtefskuntajäi^estelmän
rauhanomainen rinnäkkainolo
Kysymys kahden järjestelmän i rnan tuhoutumista kokonaisuudessaan,
caubanomaisista suhteista on v a r - > Amerikkalaiset imperialistit touhua.
Bin sjankobtainen juur» nyt kon j '^at määilroanhejruussuunnitelmien
suurvaltain välislim soplmusteo!-kanssa, jotka hillittömyydessään ylit-rifckomlnen
on «ynnyltänyt suu- I tävät kalkki äskeiset saksalaiset ja j a -
ren sodanvaaran. Asia o n myöskin panllaiset ^valloitussulinnitelraat y h -
:> ajankohtainen sen Johdosta, etta teensä,
^parluiillaan keritään aUekirJoitok. £et suunnitelinat "määilDian Johtajas-
• Bla slihtt» MaaUman Rauhanneo- ta" ja; "maailman hegemoniasta" Jne.
• voston vetoomukseen, että viiden ovat niitä, joitä äVoimestI esittävät
- Johtavan saörvaUan kesken olisi amerikkalaisen politiikan inrfoittajat
• solmittava rauhansopimus. Näistä i ja johtajat, valkätusvaltainen iehdis-'
^syistä Jalkalsemme Nenyostoliiton 1 tö, WaU-Streetin mönopoolifen kasket.
Tiedeakatemian kirJeenvaDitaJaiä- j tavissa oleva yleisen mielipiteen myr-senen
L. A. Leontljevin asiaa kos-1 kyttämisen &cnelsto. Riittää k u n esit-kevan
kirjoituksen toisen osan . 1 tää muutamia esimerkkejä tästä h u l -
niksL JOS me lähtisimme tälle tielle, vastaan, kansojen liike rauhan puoles-me
voisimme panna maapallon p u s - ' t a kasvaa vastustamattomasti. Neu-sijn
j a elää ylellisyydessä rosvottujen
laantuneesta ihmisvihan. propagan­Kahden
järjestelmän — kapita-1 dasta. Es im. eräs amerikkalaisen im.
lismin Ja sosialismin — rinnakkai-' . . . . . . . ^ . , w
nen oi/e massaolo, merk,i,ts,e e niiden i! ,p^e nalism,i n julLs;taJjis,t a. ,J ames Bu r n -
rauhancmaista kiipailaa.
Neuvostokansa cl pelkää ranhan- {
omaista Icllpailua kapitalismini
SAK:n linnarauha
sMsa petosta
työväl(eä {(olitaan
Helsinki. — Vaikka toukok. alussa
allekh-joitettUn 6 A K : n .oikeistolais-johdon
ja' • työnantajain ^ keskusliiton
kesken yiid^n kiipkauden .linnarauha-sopimus,
jossa mjtärättilnmm. että
linnarauhan ailcana d anneta palkan­korotuksia
j a hallitus puolestaan s i ­toutui,
noudattamaan jyrkkää h i n -
taln korottamisen linjaa, niin silta
huolimatta ilmoitettiin muutamia
päiviä' myöhemmin, että paperitar-vikkelden
hintoja on korotettu 20—
60 prosentilla.
Kun l^ökansan Sanomain toimesta
ryhdyttiin tutkimaan tätä hlntain ko­rotusta
usealla eri taholla, vetäytyivät
herrat pääministeristä lähtien toinen
toistensa selän taa. Niin paljon kui­tenkin
saatiin selville, että asiaa on
muka ryhdytty ''tutkimaan" ja että
omalla tavallaan tunnetuksi tullut
ministeri Huunonen' toimii "tutkija­na".
Samaan aikaan tuomittiin tehty
linarauhasopimus Hakennustyöväen
Liiton edustajakokouksessa ensinnä^
kln työehtosopimusten . vastaiseksi
koska sen mukaan el 'äaa tehdä palk­koihin
esim. työehtosopimusten edel­lyttämiä
n.s. Indeksikorotuksia j a lei­mattiin
sopihius seDalseksl vakautta-mlstoimenpiteeksii
joka tapahtuu työ­läisten
elintason kustannuksella.
Kokous päätti vedota kesäk. 27
pnä kpkoontuvaän SAKrri edustaja­kokoukseen,
että se sanoutuisi, päät­tävästi
irti llnnarauhasopimuksesta
ennenkaikkea siksi. että;mainittu so­pimus
on työehtosopimukslemme vas-tahien
ja siksi, että sanotulla sopi­muksella
sidotaan ammattiyhdistys­liikkeen
toimintamahdollisuudet mut­ta
suurtUottaJUle jätetään kuitenkin
mahdollisuus hintojen korottamiseen
ja voittojensa lisäämiseen.
kanssa, silla se on lujasti vakuuttu­nut
sUtl, että rauhanomainen k i i.
pailu entistä selvemmin osoittaa
soslailsrain ratkaisevan . cteväm-myyden
aikansa eläneeseen kapita-
Usmiin nähden.
Juuri siksi imperialLstit pelkäävät
rauhallista Idlvoittelua sosialismin
kanssa. Luottamatta omiin sisäisiin
voimiinsa he panevat kaiken toivonsa
siihen, että heidän onnistuisi sotaseik-kailujen
avulla kaantaa historian pyö­rää
taaksepäin. Turha toivo! Sota-seikkailijain
onnistuu ainoastaan jou­duttaa
ikoko Icnpitalistisen Järjestel-iham
kirjassaan "Taistelu maailman,
i herruudesta'' kirjoittaa:
"On, välttämätöntä kieltäytyä- kan­sojen
tasa-arvoisuuden; Imolevan opin
viimeisistä jätteistä. Yhdysvaltojen
cn avoimesti esitettävä ehdokkuuten­sa
maailman herraksi. Tama herruus
on otettava pakolla ja ellei sodalla;
min ainakin sodan uhkalla". •
l o i n e n anglo-amerikicalaisen impe­rialismin
leinn edusta ja,- Mosikovassa
olevan Englannin sotilasedustajiston
entinen työntekijä j a aikakauslehti
"Observerin" kirjeenvaihtaja Edvard
Kl'enkshaw iNew Yorkissa ilmesty­neessä
kirjassaan yllyttää sotaan Neu­vostoliittoa
vastaan, kirjoittaen nain:
"Tämä sota tekisi Yhdysvallat ja
Englannin yhteiseksi maailman Lsän.
'vostolliton johtoma rauhan leiri on
kasvanut murtumattomaksi voimaksi.
NEUVOSTOLIITOLLE RAUHA
ON VÄLTTÄMÄTÖN
Neuvostoliitto cn syvästi kiinnostu­nut
kestävästä rauhasta, toteuttaak-
MAIIDOLL^ISUUS J A H A L U ^
K A K S I ERI ASIAA
Keskustelussaan Harold Stasse.
n i n kanssa." Stalin tyhjentävästi
selvitti sen, että on tehtävä ero y h ­teistyön
mahdollisuuden. Ja yhteis­työn
halun välillä. Stalin sanoi:
" A i n a on mahdolUsaus yhteistyii-liun,
mutta aina ei ole halua y h ­teistyöhön.
Jcs. toinen puoli el h a ­lua
yhteistyötä, niin seurauksena
on konflikti; sota". "Jos yksi puor
. l i ei halua yhteistyötä, merkitsee se
sitä, että o » olemassa hyökkäyksen
uhka." '
Koko tapalitumain kulku osoittaa.
USA:n ja Englannin nyikylsiltä hallit-:
sevilta piireiltä' puuttuvan halua y h .
teistyohön -Neuvostoliiton kanssa. H e i ­dän
politiikkansa on agression poli­tiikkaa,
uuden sodan valloilleen paäsr-tämisen
politiikkaa. Mutta mahtava
liike uuden sodan provokaattoreita
Vapaa Sanan ^^pakkotyö-humpuuki"
paljastettuna
USA pitää kuna-laisia
sotai^nkeja
koekaniineina
, Moskova. — Kiinasta saapuneissa
tiedoissa syytetään: Yhdysvaltoja sil­tä.
: että kiinalaisia sotavankeja käy­tetään
koekaniineina bakteereilla ko-;
kelltäessa. Kiinan Punainer^ Risti on
esittänyt kansainväliselle Punaiselle
Ristille , virallisen ^ valituksen. Kii­nan
Punaisella Ristillä, on käytettär.
vänääh todisteita. Jokten.mukaan k i i ­nalaisia
EotavankeJa^on käj'tett^ täl­laisiin
kokeisiin, joissa he ovat me­nettäneet
.henkensä, kertoo Moskovan
radio asiasta, J^ l n a n Punainen Risti
vaatii tällaisten rikosten lopettamista
Ja syyllisten asettathista syytteeseen.
Niinpä tietenkin, kuinkas muuten.
Torontossa ilme.styva suomenkielinen
Sotahuuto kertoi suurena makupala­na
alati vähenevälle lukijakunnalleen
"kauhistuttavia kuvauiksia pakkotyo-leirista",
joita eräät entiset kommu­nistit
ja heidän kaltaisensa ovat kuu­lemma
kertoneet olevan Neuvostq}u-tossa.
Koko'Neuvostoliiton, sosialistinen
Järjestelmä onkin Toronton Vapaa
Sanan kertoman mukaan suuri keski­tysleiri,
mlssa suurin osa kansasta.on
pakkotyössä. Niin "valtavassa mi­tassa"
harjoitetaan tata "pakkotyötä"
Neuvostoliitossa, ettei palstan mittai­sessa
tarinassa voida esittää mitään.,
"yksityiskohtia''; .sen kun puhutaan
vain miljoonista ja miljoonista pakko-työläisistä,
sekä lukemattomista pak-^
kotyölaitoksista, joita "löytyj* jo kaik­kialla
muuallakin (eikä vain Siperias­sa)
venäläisellä alueella."
Tällainen roima ylimalkaisuus täyt­tää
H i t l e r in Aatun ohjeen: Jos valhe
on kyllm suuri ja sitä uusitaan riittä­vänusein,
n i in ihmiset uskovat lopdEi-si
että asiassa taitaa olla vahan perää,
Sitäpaitsi, jos puhuttaishn Joistakin
visseisfä paikkotyölaitoksista ja siltä
kuinka monta: miljoonaa pakkotyö-laista
niissä on, n hn tässä olisi se vai­keus,
etta nama syytökset pitaisi j o ­tenkin
todistaa muutenkin, eikä vain
joidenkin entisten kommumstien p u ­heilla.
Ja tietoisena silta, miten val­heet
Neuvostoliiton pakkotyöstä on
taman tuosta naulattu häpeäpaaluun.
Vapaa Sana puhuu mahdollisemman
laveasti Ja laajasti sima toivossa, ettei
Joutuisi yhtä pahasti knnni valheesta
kuin se joutui äskettäisestä halpamai­sesta
'•ilmiantojTltyksestään". Vahin­gosta
viisastuu!
iMutta mistä johtuu .Sotahuuddn
parkuminen Neuvostoliiton pakko-
•työstä?^;''
Yksinkertaisesti siitä ; kun tämän
mantereen suuret päivälehdet ovat s i ­tä
valhetta vätkahrieet huhtilcuiissa'
ja tämän kuun alkupuolella. Luöri-noilisesti
Vapaan Sanan täytyi, tou­kokuun
lopulla mennä parkueri peräs­sä.
Tässä on vain se huono puoli, et­tä
tähän mennessä on Jo ehtinyt
paljastua : eräitä; hj^vin merkitseviä
seilckoja, - 'Y-:':.
Kun suuren rahan päiväleihdet nos­tattavat
Jonkun uuden "propagandia-hyökkäyksen'*,
niin sen takana on t a ­vallisesti
joltakin määrättyjä tekoja.
Jos on esim., tarkoitus saada kansa
hyväksymään lisää miljoonia sotäval-misteluihhi,
niin silloin nostetaan
suuri möly tätä naaatd muka välittö-i
^ t i uhkaavasta hyökkäyksen Vaa­rista,
Jos'ihalutaan sola^ laajentaa,;
kiiten men^telee esim.' jMacArthur j a -
hänen kannattajansa, niin s i l l o i n ; p i -'
detään s u i l t a meJua siitän että hyök­käyksen
uririksi aiottu maa onkin n i in
heikko, että se voidaan kukistaa,kä-;'
.denkäänteessä ja vain nappuloista
painelemiaklla. Jos • mielitään estää
työläisiltä palkankorotus, niin siilbhi
nostetaan kauliea möly union kom­munistijohtajia
vastaan. Näin kaut­ta
linjan. 'Tarkoitus on siten kiinnit­tää
ihmisten huomio jonnekin muual­le
mistä todellisuudessa on kysymys.
Tama pitaa paikkansa myös Neu­vostoliiton
"pakkotyöjutun" yhteydes­sä.
Näyttää siltä, että tässä pakko-tyokysjrmyksessä
on jotakin sellaista,
mikä ei kesta päivänvaloa. Ja tämä
"jotakin" on seuraavaa:
"United Nation .News" tiedoittaa,
että maaliskuun 14 päivänä Neuvos­toliitto
teki Y K :ssa viidennen suoran
ehdotuksen, että ryhdytään kailcklsl-saltävaän
tutkimustyöhön "pakkotyö-syytösten"
suhteen.
-Toronton Vapaa Sana ei - ole n im
demokraattinen, .että se tiedoittaisi
^ästä: .seikasta' ltikijakunnalleen.v Tässä
ae on aivan samanlainen kuin suuren
rahan lehdet yleensä, joille tuli kova
hätä kaantaä ihmisten huomio muu­alle.
J a Boiksl? Siltä yksinkertaises­ta
syystä, etta Y K : n Taloudellmen ja
Sosiaalinen Neuvosto hylkäsi Neuvos-toluton
ehdotuksen pakkotyösyytok-sen.
tukimlseksl. Ja ne maat Jotka ää­nestivät
pakkotydsyytösten kansain­välistä
tutkimista vastaan, olivat:
Yhdysvallat, Britannia, Canada Ja
Ranska. Toisin sanoen, ne maat, jot­ka
ovat pitäneet suurta melua silta,
ettei Neuvostoliitto- anna muiden mai­den
kansojen tutkia, onko siellä mil­joonia
ihmisiä pakkotyössä, kuten on
syytetty — äänestivät "kumoon Neu­vostoliiton
ehdotuksen, että tutkittal-s
lm kautta maailman minkälaista
pakkotyötä on olemassa,
!Ei siis ole ihme vaikka suuren rahan
kontrolloimat lehdet yrittävät kään­tää
ihmisten huomion pois tästä to­dellisuudesta
j a nöyränä palikkarenki-nä
Toronton Vapaa Saha jatkaa sa­maa
nuottia, vaikkei, luulisi että sen
paita on ollenkaan tässä pyykissä.
•Mutta kaikki Viimeaikoina Neuvos­toliiton
palckotyöstä vatkanneet va­lehtelijat
eivät ole qUeet yhtä varo­vaisia
kuin oh Vapaa Sa^a^ Jotkut
heistä; ereihtyivät puhumaan yksityis­kohdista,
mutta siitäkös vasta syntyi
sellainen sekasotlku ettei paremmasta
ole väliä. Lainatkaamme tässä y h ­teydessä
vähän laajemmin "Canadian
Sovlet Pfiendship Societyn "News-rikkauksien
kustannuksella".
Sen, minkä tuovat julki rosvon avo­mielisyydellä
i^ämä. angloamerikkalai­set
fasistit; sen Julistavat hiukan ver­hotummassa
muodossa Washingtonin
. ja Lontoon viralliset poliittiset johta-ijat.
Siinä yhteydessä he yrittävät vai- ' seen täydellisen kommunismin ra^en.
heellisesti vierittää syyn kansainväli- ' tamisen suuret tehtävät. Kahden
'sen tilanteen kärjLstyneisyydestä järjestelmän — sosialismin ja kapitär
Neuvostoliiton niskoille, lismin rauhanomainen taloudelli­nen
kilvoittelu antaa uusia Ja uusia
hämmästyttäviä todistuksia sosialisti­sen
järjestelmän etevämmyyä^tä k a ­pitalismiin
verrattuna. Vuosi vuodel­ta
lujittuu Neuvostoliiton sosialistinen
talous, kohcäa ineuvostokansan ellnta-
£o, tiivistyy rauhanpuolustajain rin­tama.
Mitä imperialismin, sodanliet.
sojieri leiri voi asettaa .tämän vasta­painoksi?
— Jatkuvasti köiittyvän t a ­louspulan,
työttömyyden, katastrofaa­lisen
kasvun, kansanjoukkojen: köy­hyyden'
j a nälkiintymisen, keskinäistä
toraa MarshällTSUUimitelmaan osallis­tuvien
keskuudessa, iPohjols-Atlantin
sotaliiton ja agresslivlsia ryhmittymiä
niiä, : '••'••:'-'•:.[ ''^H,'''*r;'--;v •;•',:•'•;•'''
"Tällaisessa tilanteessa käy ymmär-.
rettävaksi, että Neuvostoliitto j a kan­sandemokratian
maiden kahsat kan­nattavat
sosialistisen ja kapitalistisen
järjestelmän välistä rauhanomaista
kilvoittelua, samaan iolkaan kun Impe-rlalismih
leirissä pn Vallalla synkän'
epävarmuuden Ja sotilaallisten seik­kailujen
hienki." ; '
SODAN VALMISTELUSTA
AVOIMEEN SOTAAN '
Juuri USA: n hallitsevien piirien
johtaman imperialistisen leirin so­danlietsojat
tekevät kaikkensa katke-rplttaakseen
j a kuumentaakseen k a n .
sain välistä tilannetta. Amerikkalaiset
agressprit, ehkäisevät kalkki Neuvos­toliiton
ehdotukset riitakysymysten
ratkaisemiseksi, kannibaalisen atomi­aseen
kieltämiseksi, Y K : n arvovallan
kohentamiseksi, viiden suurvallan vä­lisen,
rauhan lujittumiseen tähtäävän
sopimuksenv solmiamiseksi. Amerik­kalaiset
hyökkääjät menevät yhä p i ­temmälle
provokatioiden tiellä, suorit­tavat
kuumeisia toimenpiteitä fasis­min
ja militarismin elvyttämiseksi Ja",
panlssa j a länsi-Saksassa, pyrkivät
kursailematta sckaäntuniaan kansan­demokratian
maiden sisäisiin asioihin,
tukevat vararikkoutvinutta: käskyläis­tään
Tshiangkaisihekia hänen rikok­sissaan
K i i n a n kansaa vastaan, liet­sovat
likaista siirtomaasotaa Vietna­min
demokraattista tasavaltaa vas­taan
jne, ..-•„
Enemmänkin. Nyt Voidaan jo
. rohkeasti sanoa, että amerlkkalai.
set hallituspiirit eivät enää rajoitu
vain uuden sodan valmisteluun,
vaan ovat siirtyneet suoranaisiin
agresslotekoihin. Tästä on todis­teena
tapahtumat Kaiko-Idässä,
jossa USA aloitti provokatopriset
esiintymisensä Korean demokraat­tista
kansantasavaltaa vastaan Jä
siten päästi sodan riehumaan K o -
;.":,; reassa.
USA:n hallitus on antanut myös
käskyn, joka itse asiassa merkitsee
Kiinan alueen. Formpsan saaren mie­hitystä
amerikkalaisilla sotavoimilla,
mikä 'osoittaa, että U S A pn suoritta­nut
suoranaisen agressioteon, ei vain
Korean Icansandemokraattlsta tasa­valtaa,
vaan myös K i i n a n kansantasa.
valtaavastaan.
VOIMASUHTEET SOSIALISMIN
HYVÄKSI
Neuvostoliiton ja kansandemokra­tian
maiden noudattama Johdonmu­kainen
rauhanpolitiikka takaa niille
satojen miljoonien Ihmisten jakamat­toman
kannatuksen maissa, jotka vie­lä
ovat kapitalismin vallan alaisia ,
"Vastauksena agressorien seikkailu­politiikkaan
me sanomme kaikille re-r
s m
TOIMITTAJA JA
Raportteri. (itsestään
rukalnen): "Luulisitteko' t t u *^
pitäisi panna vähän tulta
siini?' -
Toimittaja: Kannatan ajatnrf. J
mutta helpointa olisi iZjr?
uunhn." "«uai,
* * , 4
LUULI TOI.SLV " \
Pikkupoika: "Mikä on kmajt
Isa: "Katsos, jos sina mij^
j a äitisi, niin olisit sinä Vnrf^nlJ
Pikkupoika: "Niinkö ;
etta olisin sillohj orpo."
SYYTÄ SII.\ÄKI.\
Hammaslääkäri: "Miksi tevoiliteJ
enhän ole vielä koskenutkaan ]S
paasenne?" ^
Potilas: "Ette kyllä, mutta jeii
minun liikavarpaan!: päällä." -
Fact" jullcalsusta,missa selitetään t a ­tu
asiaa seuraavasti:
* ,
Heti sen jälkeen kun Neuvostoliitto
ehdotti, että , ryhdyttäisiin kautta
maaliman tutkimaan orjuutta (pak­kotyötä)
brittUalset lehdet rupesivat
levittämään uusia "kauhunkuvia" "or-jakaupungeista",..
Gedyenin jutun
otsikkona o l i " O r j i en ja hautojen kau­punki
.Siperiassa". Mikä kaupunki?
Karaganda. . Missä? Sanoi Gedye:
"•Etelä-Siperiassa". Joukkohautoja,
nälkiintymistä jne.
Olettakaapa nyt, että te olette Neu-vostoluton
kansalainen. Karaganda l
Tämä k a u p u r ^ ' o n tunnettu kautta
Neuvostoliiton. Tuhannet ihmiset
eri puolilla maata ovat vierailleet K a -,
ragandassa. Se on Neuvostoliiton yk­si
uusin kaupimki, mallikaupunkl. J a
ne '"kauhunkaivannot", joista Gedye
kirjoittaa, ovat korkeasti mekanisol-tuja,
monella kaivosmiehellä on siellä
korkein maksu, parhaat kodit!
Mikäli o n pyhe "Etelä-Siperiasta",
niin Neuvostoliiton jokainen koululap­si
tietää, ettei Karaganda- ole sen lä­hempänä
Siperiaa kuin on Calgary
Arktiikan liettyvillä. Gedye sanoo,
että sita kaupunkia ympäröi täysin
"hedelmätön erämaa". Mutta K a r a ­ganda
sijaitsee Neuvostoliiton yhdes­sä
rikkaimmassa maatalous- Ja he-delmapiirissä.
.
Vieläpä 7 vuotta vanha amerikka­lainen
kartta (Washington National
Geographis' 1944) osoittaa Karagan-dan
olevan tiheästi asutulla alueella,
minne johtaa monta rautatietä ja
maantietä. Kuvitelkaapa mitenkä
nauraisitte, jos lukisltte; juttua, että
Sudbury on jättiläismäinen "orja-kämppä",
missä kaivosmiehet kaatu­vat
nälkiintyneillä, jä mistä kukaan
ei pääse karkaamaan!
. . . Gedjre sanoi, "(Karagandaan. ei
mene maantietä" jä sitten hän sanoi,
että "orjia" tuodaan sinne maanteit­se
trokellla!
Gedye sanoi, että "vhngit eivät jiroi
riittävän nopeasti haudata ruumiita",
sitten hän sanoi, että "lääkärien täy-
(Jatkoa 3. Sivulta)
JOSKUS NIINKIN
Puttosella oli illalla kutsut jaeni
tä hankki avukseen erään nfiit&
Puttonen oli aamulla konttoriin^
teissään unohtanut avaimet kota
mutta ollakseen hairitsemättäi^
vaansa kutsujen valmistelukiiros.
jhän:palneU^ sisälle keittiön ovesta,ii
dessään Illallispöytää varte nosttu;
kukkakimppu.
"Onko rouva kotona", tiedusteiiPi
tonen keittiössä häärivältä ja M^J
vähän ihmeissään katsovalta tytaii
" O n kyllä", vastasi tyttö, muttej.
säsi silmää iskien: "Pitäkää kiiieö^
sillä herra P u t W n pitäisi kuulema
tulla juuri näihto aikoihin kotiin."
helUslUe poUitllsille ja yhteiskuiai
lisille toimihenkilöille heidän poiaa.
slsta-katsantokannoistaan ja vaäj.
mukslstaan riippumatta, että he^i
'vat luottaa Neuvostoliittoon käittä
päättävlmpänä uuden sodan Tast»
tajana, todellisena ja johdonmukaa.
na rauhan puolustajana koko najj
massa". — Malenkov. "PravdasaTj
pnä huhtlk. 1950.)
Tämän tosiasian,vahvistaa Nan»
tolllton Korkeimman Neuvoston ifii.
tös laista rauhan suojelemlseksL S.
moln kuin sfr kannatti Tukholaa
vetoomusta atomiaseen kieltämiscti
kannattaa se Maailman BauhaoiB.
voston Berliinin kokouksen vetooms.
ta rauhansopimuksen aikaansaamak­si
viiden suurvallan välillä.
Nykyisessä-tilanteessa ovatvaä
toivottomia agressorien yritykset jfr
loitella Neuvostoliiton ja kansani»
mokratlan maiden' johtamaa maMi-vaa
rauhanleiriä. AtomimonopoUnlii-peällinen
romahdus ei vahaäkäänL
pettanut riehaantuneita sodanliets-j
i a : He ovat nostattaneet uskomatta
man kohun vielä olemattoman vety­pommin
ympärille.
Toisen maailmansodan i,jäUKa
voimasuhteet muuttuivat sosiab
min, demokratian ja ranlian k^
' väksl. Sellaiset tapabtnmat kd
kansandemokratian maiden n»
dostumlnen keski- Ja kaaldcoiiA-roopassa
ja näiden maiden vaU»
taloadellinen Ja kulttuurinen D »
su. Saksan demokraattisen raolui'
tahtoisen tasavallan moodo^
nen, suuren Kiinan kansan hUt-rialllnen
voitto, ne puhuvat ojt}'
ajan edistyksellisten voimien^
tustamattomuudesta.
• Ihmiskunnan historia el ole tlis:
asti timtenut sellaista voiman mato 5
maailmanrauhan lujittamisessa kc
on neuvostoliittolais-kiinalamen ys*
vyys, joka vahvistettiin helmlkuussaj
1950 allekirjoitetulla sopimuksella Ri-jeslUtosta
Neuvostoliiton ja Kffl»
kansantasavallan välillä. Ra*»
puolustajaln liike kasvaa: ja lujitta
käsittäen •satoja ; miljoonia ihiria
kaikissa pialssa, myöskin. USAaa
Englannissa ja muissa imperialisti*
leirin maissa. Tällä liikkeellä ei *
mitään yhteistä voimattoman pasi&
mhi kanssa, vaan tämä liike on alö
vlnen, luonteeltaan toimiva, joka»
ÖUisol kansanjoukkoja vastaaotf
teoUla. antamaan päättävän vastt^
ktm sodanliebsojllle.
" r V a i
•• V^lakeiT3n.;tyW^^ melko yksimielinen kanta. /
se;.'.'ö/'te6^^ Ja tämä "yleisen mielipiteen
tarvitsevien maiden kansoille ja siten järjestää pysyvät ja pitkäaikai­set
ulkomaamarkkjnat. Se olisi ulkoministeri Pearsonin lausunnon
mukaista ulkopolitiikkaa. Ja mikä tärkeintä, jos täten menetellen nyt
"autettaisiin" iarvitsevia maita, niin siten auteltaisiin kaikkein par­haiten
Canadan kansanjoukkojen elintason kohottamista. Canada
voisi valmistaa itse omat raaka-aineensa ja myydä tuotteensa i^hme
missä niitä tarvitaan.
Kaikin mokomin: Olkaamme kauppavaihdo.ssa Yhdysvaltainkin
kanssa, mutta älköön sitä tehtäkö Canadan kansaa parhaitten etujen
kustannuksella. Kauppaa tulisi käydä kaikkien maiden kanssa.
heillä on "omasta"' takaa, mutta ko­van
protestin he antavjif l i l i d e n tyt­töjen
puolasta jot&ä= "jiiitä" • tarvitse­vat..
\ - . V ..:T'.'•' ; ' ' - ' i ; v ! ' :;
'"•Nuoremmat pojä£*sarioiväl, etteivät
he ole. Edes. tietäneet, jptta' sellaisia
vehkeitä onkaan. Mutta 'he, kuten
tytöt Ja vanhemmat' "pojat" olivat
}-ksimielisiä siinä, että Jos ihmiset tar­vitsevat
tekohampaita, niin halitus ei
<«>3aa ottaa niitä pois — j a jos jotkut
tytöt haluavat korjata ulkomuotoaan
tckorinnoilla. niin heillä täytyy olla
sillieii oikeus. Jos on oikeus teko­hampaiden
lisäksi käyttää ihomaälla,
huulipuikkoa, kynsimaalia, "parran-ajovettä"
j a muita keinoja luojan kät­ten
töitä paikatessa, niin silloin täy­tyy
olla oikeus pyöristellä ja kohottaa
rintojakin tekorintojen. avulla sano­vat
he. -.-^ ,;•/:;• ; :;V .;
Tämä on «Vapauden •typhuohekun-nan
— n i in miesten kuin naistenkin
i l ­maisu
tilli liikkeessärhme esiin sen
johdosta kun hallitus viisaudessaan
ilmoitti, että naisimmeiset saavat l u ­van
tulla toimeen ilman tekorintoja
("ialsies"), 'siliä tekorlnnat lähete­tään
nyt rinta-malle.
Mitä hittoa ne tekorinnpilla teke­vät
rintamalla? tiedusteli eräs k a i -
nonlainen poikamies, kun esitimme
hänelle kysj-ihj-kscn yllämainitun uu-tistiedon
suhteen.
K u n olimme "asiantuntijana" se-littiäneet.
että tekorintojen valmista­misessa
käytetään kumia .ja tämän
vuoksi viisaat hallltusherrat ovat kat­soneet,
että- tekörinnat eivät ole vält­tämättömiä
' täällä kotirintamalla ja
että siksi ri'e':'ISfhetetään rhitamalle,
n i in tämä kaiho poikamies, joka ei
halua nimeäh^ijulkisuudessa mainit­tavan,
sanoi:
"Minun mielestäni tekorlnnat
sopivat parenmiln rauhan kuin so-
' dan teihin."
Me:dän on vaikea tietää sitä min­kälaista
keskustelua on parlamentin-mäellä
käyty näistä tekorinnolsta.
Mutta syvällistä järkeilyä;on tarvittu
ennenkuin hallitus sai todetuksi, et­teivät
te.korihnat ole n i in tarpeellisia
siviilielämässä mitä ne pvat rinta­malla.
.
Ylläolevan ajatuksen esitimme
eräälle alakerran tytölle — Joka
yaatimattomuussyistä haluaa, myös
pysyä nimettömänä, ilän protes­toi
kovasti "toisten puolesta" te-,
korintojen rintamalle vientiä vas­taan
Ja sanoi: "Minun mielestäni
tekörinnat sopivat paljon parem­min
sellaisille matalarintalsiUe nai­sille.
Jotka nUtä haluavat fcäyt-
;• ;,tää."; ;
Jotta juttu el pitkittyisi, me siis
toteamme "haastattelumme" perus­teella,
että "meidän" väki haluaajii-t'ää
tekörinnat pois sodasta j a jättää
ne niille, jotka tekorhitoja käyttä­vät.
Eihän viedä puujalkojakaan so­taan,
vaan annetaan tekojalkoja tar­vitseville
köyhille. Vietäköön rhita­malle
ne Jotka haluavat lähettää te-korinnatkin
rintamalle sen T,-uoksl
kun odottavat saavansa iiallltukselta
paremman hinnan kumistaan, kuin
mitä he nyt saavat laihoilta j a m u i l ­ta,
tekorintoja tarvitsevUta köyhiltä
naisilta. ?
' Jos^öUsräislasTfeh; kuten sUnä
isossa kh-jassä sanotaan, että "jO»
oh :vaimon pää", niin kerto^
vielä senkin, mitä oli "misuksör
tästä asiasta sanottavaa, mutt» g
"kalkki ei ole kultaa mikä kiilW.'
nllri ;on vain todettava, että m
puheenvuoroaan olisi kelvannut m
la sellaisten ministerien, joöu e*
jätä- edes : naisten tekorintoJaXtf
rauhaan—- ja hänkin puhui tieti*
vain toisten naisten, puolesta. .
Sitmmien summa ä l l e m e r k i^
suorittamasta Gallup-äänestyÖS)
pn siis seuraava: ,
Kukaan ei kannattanut sen 1
mIn?.tekorintojen kuin tekojalkoja
kaah. riistämistä niiltä, jott» ^
tarvitsevat,'^ ;
^ Kaikki olivat sitä mieltä, e t t a^
ten tekorlnnat ovat paljon liyo«^
sempiä j a slevempiäkin naisten Ja­noilla
kuin rintamilla.
Ja aUemerkhmyt rohkenee otg
että valtavan suuri enemniistö
dan suomaiaislsta. kut«n " " " ^
canadälaislsta, ovat samaa fP"
Vapauden työhuonekunnan
kanssa tässä asiassa. Melifois* .
maa on sekhi, että tämän asian
dosta^nettujen lausuntoja J M J
säutustcn Joukossa on P a ^ J * * "^
takfai;' Joka sietäisi tuUa h e r r o^
niisterlen tietoon, n ^ " " *
maan pahiolakl ei salli seHaH^
räpäiden" Julkaisemista. —
koura.