Vapaus, April 9, 1928

              /•f
Iiii
Ml
i i i
te
i i i
mm
No. 70 — 1928
St|p«tc>c<i « l i e Po« OHica Depiitioea:, Otuv». u »^.s/'^ i clu» ttiiier i tavallisen raakaan työn raatajan kan-i lenkajvajia huonjattavimmin a\-u£ta-
'naita kaLsottuna. Kun "järjestel-'neet, niin ei heitäkiän kannata
Haastattelussa kertoi tov. Stritz.j
että liittoon kuulun nykyisin 140,-!
000 jäsentä noin 1000 urheiluseuran
kautta.
Liiton ohjelmasta kysyttyä, S2lit-ti
Stritz, että senjälkeen kun liitto
pari vuotta sitten uudestaan orga-
Nuorison osasto
Työläisnuoriso eri maissa
niioitiin ja sosialidemokraattiset^ ai­nekset
siitä erosivat, on se toiml-^
nut periaattesllisesti Punaisen ur-•
heiluintemationalen -suuntaviivojen
Nuoriso asimatillisessa liltkeessS
Ammatillisen liikkeen kysj-raj-sten
mh- }<t [,!;llSmisyr'UykseJ:sl.
k . M : . . . : Lt«tr E.i!J:.-,-. 2s Urr.r =t. {-uu<!:r. i',c2. F.^-.:.«tc: Do» « . Sa^;i«y, o=... (lamnichon, p.lla kapitchstinen hiI:e-\ terrasi toiramnaHtaan. Oi;va. tu. K i - —— ~— Tr 1 , • , - , •r-.~-^--\rrdr$ on r.rdärrtetön. Sen /^rol^f^t Keskusosuuskunn^lta, Superio- siil
.c.. ^i-^,!. in \luh5cna ei ole mihriön muu kuin voit--J--f' .}\-' tullcc. mailio<tannot. slo
ja kävelijöillä. Samoin i
-iyöskin nuorilla boyscout-osas-
SäSntöjen tarkastuskomitea rapar- tonsa. Voimistelu on luonnolliäes-j ti;r.':c-a
ti
kaikista suurimmin edustettuna, ^
f-.nimansa
tekijä
on nuon.so
pr olet aari joukkojen
i t i U i -j-j-ieiiMra'ii;vk'-<-ntc.;u;in I/o/<?n kerääminen ja niulen lisäämi-
;— n.c„n . lamakin järjestelmä on sen
mutta niiden ja me:
olevien sääntöjemme
niin suurta eroavaisuutta että olisi
ja
työläistensä kahlehtimis-ttämiskeino
vasti eteeni:)äin. * ^ ' - •• II internationalen, Amster-
KarheimTn'.iSu ja hulvhnmin paU:f:!uis:;c 'ryi-^',ä raatavien työläis-
Icn Irjrkcä p(;Ui'r::isyrifys OSBUSTOIilNTÄ
K.?:-i;i-0iU2r;i: n tv'i]äii':t puhuvat; p im olo;;ulitci(I-:n, Iiorlreumpien
hyvin U5t'in ''kupankojnppaniasla", | pallJ^ojcn vaalrnrjksel ja loisen j
Myöi!sn]:nin pc-ijdull<; saapr,;icet ci-j nuoluisernjnan työpaikan clsimis-'
vät saaJa ynim-triä;', mitä cijiä tar-; ajaluk.^GI. lapetaan näillä lupa'jK'=II-i
koillaan. Siliä kysymyksessä oi:: la nuvnr-n^ tyäläls-jn i)ää;::sä.. j joka pidcttlin^^hclniik. 20 p. 1928.
,n Soiiitnlan osiaiiskaupp»
Selostus Sointulan osuuskaupan
vuosikolioukscsta
.-
m m0
ISS
•m
^01
män yhtiön nimi muutcUiin Intc-rna-tlonal
Nir-kcl Company of Canada.
Limitedil.s!, niin ci se sarifcuuit ai­kaan
mitäun muutosta suomalaisten
raatajien mielessä, vaan puhuttele­vat
he edelleenkin toisiaan vanhalla
perityUä "kuparikomppanian sop-paluun"
nimellä, jos se sattuu ole-
-inaan farpcsllista. Tätä kanadalais­ta
yhtiötä konlroUecraa amerikka­lainen
emäyhlö, j o l l a on muuten sa­manlainen
nimi: International Nic-kel
Company, mutta josta on jätetty
pois Kanadaa tarkoUava maininta.
Kapitalistit tuntevat tämän, samoin-kiiin
sen kanadalaisen alayhtiönkin
lyhemraailä ja käytännöllisemmälla
nimellä: "Ince'\ Miksi me työläi-
/sst emme voisi tthda samoin?
: Incö on melkoinen yhtymä. Sen
DM pääoma on 50,747,200
doUariä. Se omistaa maailman rik-kainpihat
nikkelimalmivarastot, jot-kai
sisältävät > samalla huomaltavasti
kuparia ja vähäisemmässä määrässä
niuita jalompia metalleja. Sen voi­tot
oy<it huin^aavat, näin kanadalai­sella
mittapuulla ja .työläisten sil­millä
katsottuna. Vuonna 1926 ja­koi
se osakkailleen 3i881,524 dolla-na.
Samoin vuonna 1927. Lisäksi
käytettiin huikeat suhunat kuoletuk­siin
ja jätettiin voitto- ja tappiotilil­le
seuraavaksi vuodeksi. Huomaam­me
» että Ince oh suuremmoinen työ-
Iäisten riistämisyritys. Se pitää suo­malaisia
raskaimmissa, "likaisem­missa"
ja huonoimmin palkatuissa
töissä. Ovathan suomalaiset uutte­ria
raatajia.
/ Vanhat • Keski-Ontarion suoma­laiset
asukkaat muistavat Inccn ja
sen piiskurit ja kätyrit häikäilemät­tömiksi
työläisten valistus* ja jär-,
jestämisrientojeh sortajiksi ja vas­tustajiksi.
Monet ovat ne työläi­set,
jotka ovat sen mustalla listalla.
Mutta siitä huolimatta, että suo­malaiset
työläiset tunnetaan Keski-
Ontariossa verrattain puuosiksi, on
Ince pakotettu pitämään suomalai­sia,
työläisiä, koska ne ovat paä
oman etujen kannalta katsoen erit­täin
edullisia. Tekevät nimittäin
pienellä palkalla paljon työtä. Ja
etupäässä raskaimmat ja törkyisim-mät
työt
Incella,' kuten kc^ikilla mullia
työnantajilla, on halu ja harrastus
Jdinnittaa uutterimmat työläiset
vaikkapa ikuiseen palkkaorjuuteen.
:Sita varten yritetään keksiä kaikeU'
Jäatuisia houkutuskeinoja. Viimei­sin
niistä on: Incen vanhuudenle-po-
jä aviastusjärjestelmä (Retire-ment
and Benefit Svstem of Ince).
Ikäänkuin joulu-ja uudenvuodenlah-jaksi
jaettiin yhtiön toimesta kaikil­le
l^oläisille kirjelmä ja sen ohessa
kirjaneif ja lomakkeet, joissa se-
: iitetaän "järjestelmää" ja kehote­taan
liittyinään siihen.
;,;.;dlemmeoniustuneet saamaan kä­siimme
erään työläisen asiaa selittä­vän
kirjasen. ^ Siitä selviää, että ko­ko
:"järjerfelmä" on puhtaasti työn-amdtaijan----
Incen herrojen mielival­lan
piirissä: Sillä, että työläisten ei
tarvitse maksaa mitään malsuja,
vaan • päinvastoin heille luvataan
(erinäisiä korvauksia tyokyvyttömyy-dem
tai vissin jän saavutettuaan, saa­tetaan
monet työläiset uskollisiksi
jä pys3rväisiksi raatajiksi, kerras­saan
örjiksL Kaikkinaiset parem-
Tfiydcllisr^-ti työkyvyttömäksi py-^y-väisesti
joutunut ja 10 vuotta raa-iariul
saa samoin lupauksen pienes­tä
eläkkeestä. Samoin luvataan
hautausavustusta perillisille. Kaik­ki
eläkkeet ja avustukset la^jkctaan
makscltujon pcru.=palkkojc;n j a or-jimsvuosicn
määrän mukaan. Kor­keamman
. palkan saanut ja pisim­män
ajan raatanut saa enimmän.
Yhtiö pidättää kuitenkin itselleen
oikeuden jättää maksamatta jonkun
erän, tai pään siitä jos asianomai­nen
avustuksen tai eläkkeen saaja
saapi,avustusta tai eläkettä maakun­nan
työläisten tapaturniain korvaus-lautakunnalta
(Workmen's Compen-sation
Board). Edelleen sanotaan
järjestelmää koskevassa sääntökir-jäsessa
erittäin selvästi, että työläi­nen
ei saa käsiltiiä näitii avustuksia
tai korvauksia palkaksi työstään ja
eUä yhtiö ei sido itseään millään ta­valla
lailliseen edesvastuuseen kor­vauksien
surfritlamisesla, vaan pidät­tää
päinvastoin itselleen oikeuden
milloin tahansa keskeyttää koko
"järjestelmän'' ja sen hiukaisesti
suoritettavat maksut. Samoin pi­dättää
Ince itselleen oikeuden muut­taa
"järjestelmänsä": sääntöjä, mil-_
loin sen hyväksi näkee. Erittäin sel­västi
sanotaan myös, että Inco saat­taa
erottaa milloin tahansa» kenen
työläisen tahansa, ja että eläkkeen
samoinkuin korvauksen saamisen
thahdollisuudet ovat siihen päätty
neel. Samoin siinä tapauksessa,
että työläinen eroaa Incon orjuudes
ta omasta alotteestaan.
Erittäin selvci^ti siis sanotaan, et­tä
mc emme sido itseämme mihin­kään.
Muita tämän "Järjeslelmän
tarkotuksena ei olekaan se. Sen
tarkotuksena on sitoa yhtiön työläi­set
mahdollisimman uutteriksif pel­kääviksi
ja pitkäaikaisiksi orjiksi.
Joita Inco tulee edelleenkin tarvit­semaan
ja haluamaan. **Järjestel-fnän"
tarkotuksena on siis ilmeisesti,
antaa kauniita lupauksia, mutta ei
takeita niiden täyttämisestä, siliä se
vähentäisi voittoja. Työläiset lisäk­si
tietävät, että halvemmin palka
tuissa ja raskaimmissa sekä likai
semmissa Ja epäterveellisemmissä
töissä ei työläinen jaksa raataa, ei
kä elääkään niin kauan, että pää­sisi
osalliseksi luvatuista ja mahdol
lisesti suoritettavista- avustuksista ja
korvauksista. L i s ^ i on yleisenä pu­heenaiheena
se, että Inco ei halua
ottaa työhön 40 vuotta vanhempaa
työläistä, vaan tästä "hyvää tarkot
tavasta järjestelmästään** huolimat­ta
kieltää vanhemmilta raatajilta
kaiken elämisen oikeuden. Yli 40
vuotta vanhat työläiset tapaavat ta-vallis^
ti ilmottaa itsensä nuorem-milöi
hakiessaan työtä tältä häikäi­lemättömältä
kapitalistiselta liike­yritykseltä.
Jos tästä Järjestelmäs­tä
on hyötyä koiellekään yhtiön pal­veluksessa
olevalle, niin siitä pää­sevät
etupäässä osallisiksi kaiken­laatuiset
virkailijat ja kevyempiä
ammattitöitä teke^'ät paremmin pal­katut
työläiset Multa mikäli taval­linen
"*ras\'-anähkainen'' työläinein
on kysymyksessä, niin toiveet eivät
ole erittäin suuret, sillä kaiken
muun lisäksi on heidän edessään ai­na
uhkaamassa työstä erottamisen
— "sakkäämisen" — vaara.
Olemme tahtoneet sanoa tästä.
järjestykseksi. Sen jälkoon kirjuri
luki johtokunnan vuosikertomuksen.
Rakennustyöt jotl:a viirtieisessä
.',yy£kokouksessa oli hyvä!:sytty teh­täväksi,
eivät antaneet aihetta muis­tutuksille
ja hyväksyttiin niiden suh­teen
johtokunnan menettely. Kaup­parakennus
ja varasto on vakuutet­tu
vakuutusyhtiössä 19,000 dolla­rista.
Vakuutus piiätsttiin pitää
edelleenkin voimassa myöskin Soin-tulan
Keskinäisessä Paloapuyhdis-tyksessä,
jossa myöskin varastohuo-ne
on vakuutettu 1,500 dollarista
sekä asuinhuonerakennus on jo en­nemmin
ollut vakuutuksessa.
Parin vuoden ajan on jäsenistölle
tilattu osuuskunnan puolesta Työ­miehen
csuustoimintanumeroa. Nyt
tehtiin tähän johtokunnan esitykses­tä
sellainen muutos, että ne jotka
haluavat saavat englanninkielisen
osuustoimintalehden, joko Canada
Co-Operatorin tai Pyramid Builde-rin
• vuosikerran.
Johtokunnan pöytäkirjan suhteen
on ollut .sellainen yleisen kokouksen
päätös, että pöytäkirja on pidettävä
kaupassa jäsenistön nähtävänä kol­me
viikkoa kuukaudessani Tämä ky­symys
muutettiin siten että ne jot­ka
vissistä asiasta haluavat tietää
johtokunnan päätöksen saavat sitä
tiedustella johtokunnan kirjurilta ja
hän voi näyttää pöytäkirjan. Sa­man
asian yhteydessä tehtiin kysy­mys
onko muilla osuuskunnan jäse­nillä
oikeus mennä johtokunnan ko­kouksiin.
Vaikka Keskuspsuuskun-nasta
tulleissa mallisäännöissä on
tälle kysymykselle myönteinen py­kälä
tuli keskustelun ^ tuloksiäna ää­nestyksellä
päätetyksi' 43 äänellä 14
vastaan, että johtokunnan kokouk­set
ovat suljetut ja johtokunta voi
kokouksiinsa laskea sivullisia jos nä­kee
asiain sitä vaativan. Paikallis­ten
olojen selitettiin olevan sellaiset
että johtokunta ei voi vapaasti toi­mia
esim. velanottokysymyksissä, jos
on sivullisia kuulemassa.
Velkakauppakysymys
Kun tässä tuli velaiiotosta kysy­mys
täytyy pahoitella sitä että taa­sen
ollaan taipuvaisia velkakaup-paan,
vaikka takavuosina siitä pa­heesta
jo päästiin niin että johto­kunnan
toimintakertomuksessakin jo
sanottiin että nyt olemme vihdoin­kin
päässeet käteiskauppaan. Joku
veteraani tekikin kokouksessa tästä
huomautuksen.
Johtokunta esitti että erikoisti­lauksista
— sadasta dollarista ylös­päin
—• kun ne kaupan puolesta
tehdään noin S prosentin välityspalk­kiolla,
ei enää vuosivoittoa jaettaes
sa annettaisi tavallista voitto-osin­koa.
Nykyään ovat nämä erikoisti­laukset
pääasiassa kalastusveneiden
koneita. Asiasta keskusteltua puo­leen
ja toiseen päätettiin 40 ää­nellä
^6 vastaan pysyä ennallaan.
Seurasi sitten tilintarkastajain ra­portti,
josta näkyi m.ni., että myyn­nit
viime vuodella olivat $91,487.-
67. Siitä oli jäänyt ylijäämä kun
kaikki tarpeelliset poistot oli tehty,
?3,077.28 ja päätettiin se jakaa seu­raavalla
tavalla:
18 \-uoden 3.41 pros., 1913 3.5 pros.,
C'.5 pros. Työläisnuoriso muo­dostaa
18 prcs. koko Saksan prole-tr.
r i a E t i s t a .
Tshekkoslovakiassa on laskettu
oitvan noin 1 milj. nuorta työläis­tä,
E.o. noin 20 pros. koko työväes­töltä.
Englannissa on 3 milj. 14—20
vuoden villillä olevaa työläistä eli
17 pros. koko työväestöstä.
Ranskassa on noin 2 milj. nuorta
työläistä, 20 pros. kaikista työläi­sistä.
Norjassa 90,000—lÖO.OOO nuorta
työiä:s'tä ("Arbeiterbladetin" tilas­to),
s.o. 25—^30 pros. koko työ-viiestä.
Ruotsissa muodostaa nuoriso 8.1
pros.; teollisuudessa • työskentelevis­tä.,
Jugoslaviassa on virallisen työtar-kastuksen
tilaston mukaan eri teol­lisuuden
haaroissa (puuteollisuus,
, .... karvari- ja nahkatyöalat) nuoria
siolli-i ^'oittaa se aatteellisen vaikutuksen j (-yöliiisiä 20.4 pros. koko työväen
Tuloksena oli suunnitel-| ^j^t^^ärästä. \
iu>-ip=;t.ö-1 Kiinassa on (7 eri teollisuusalalla
mukaan) nuoria
vaihdellen 30—75
usaloilla.
lisen vuosi-
Tähän ohjelmaiIta:.^aan valittiin yk-i koihin, joista toinen osa suoritetaan ; t ä j ^ y y yhä suurempaa huomiota-h,;^ ^ ^^j^aan teollisuudessa _ v .
.1 osuuskunnan . jäsen esittämään 'Slokuulla Moskovassa, piti haastel- knnmttaa. 1-24 lO..J!.G alle 18 vuoden ikä^^^
^ .... . , , tvontekijaa (teolhsuustyolaisten ko-
Ty--*^»^".,^.?^;^??- I^kum^ar^ ^-^ lukumäärän ollessa 139,429). E i
Luokaamme ]yh3-t katsaus työläis-| iiene liioiteltua, jos sanomme, otet-nuorison
luiain-Jiärään eri jnalssa. | tuamnie huomioon arviokaupalla
Saksf.rsa laskettiin ennen sotaa
.3,.551,527 nuorta työläistä. V. _lp25
1G2Ö nousi sen lukti 4 miljoo-
Siicä selvisi m.m., että oli osuus-
I kunnan varoilla tilattu Työmiehen
i 03
porvari
hallitus ei nim. ole erittäin guosic
nen meidän liitollemme ilmoitti haas-; alaisGKSi.
n olle nain $5,000 lainan käytettä-1 laskettu.
jr.rGnn-iä-Irän sanoi Stritz aina vain
kohoavan, ssnsijaan kuin esim. por-variliiseHi.
h Sokol-JHrjestöstä on sit-'
vaksi kouluri rnkennuksiin. Oliko
asla kaikkien etujen mukainen vai
oltiinko jo tultu täydcIHsecn yhteis­ymmärrykseen
en tiedä, mutta 22
äänellä 1 vastaan piiätettiin johto­kunnalle
antaa valtuus lainan myön­tämiseen,
jos liike ei siitä kärsi.
Koron lainasta tulee olla mahdolli- '""^'^ treenr.usmahdcllisuudet melkein
.simman alhainen. j kaikissa urheilu- ja voimistelulajeis-naan.
Kiinteistä on tarkastaa, kuin­ka
se OP. vuosien liuluessa lisääiity-nyt:
l'J07 oli nuoria työläisiä alle
ton V. 192G Sokol-juhlien jälke-an
eronnut noin 100,000 jäsentä. Y-kei^
sä Tshekkoslovakian TUL:ssä on
jäs-enilleon nykyisin tarjottavana hy-
Leipomon perustamista
sa. M.m. uimareille on perustettu
uirnahalleja jnripäri Tnaan ja myös­kin
erilainen ktK::ssitoiminta on voi-kaupan
yhteyteen myoskm esitet-1 ^.^i^^sta. Urheilukirjallisuutta, jois-tnn
vaan kun asiasta oh keskusteltu , selitetään Punaisen urheiluinter-puolelta
niinkuin toiseltakin huo­mattiin
että leivän menekki on vie­lä
heiluiptt
j nationalen periaatteita ja pyrkimyk-
! siä, levitetään voimakkaasti, tarkoi-sa
Eliinaa. Pentti suostuu vcijen- .
3ä pyyntöön, ilmoittamatta Eliinalle niäärm 20 pros.
asian todellista puclta. Kosinnan
tuloksena on, että Eliina mieltyy
Pentti-herraan, joka omaa aivan
vastakkaisen luonteen kuin veljensä
Klaus. Samalla rakastuu Pentti
Eliinaan. Asiat menevät niin pit­källe,
että häitä valmistellaan Har-vialassa
ja nuorta morsianta odote­taan.
— Miten siinä tulee käymään,
myös 18—20 välillä olevat nuoret
työläiset, että nuoret työläiset muo­dostavat
ainakin 17 pros. koko teol­lisuuden
työväestä. , ,
Yhteenvetona voimme sanoa, että
nuoriso muodostaa teollisuudessa
ylecinsä huomattavan prosenttimää­rän.
Europan maissa se on keski-se
on jokaisella tilaisuus ^ nähdä sun-
KiiJnka nuoriso on järjestäytynyt
Sitten työläisnuorison järjestäy­tymisestä
eri maissa.
Saksassa, erinäisten ammatillisten
järjestöjen tilastojen mukaan, vaih­teli
V. 1926 eri ammattiliitoissa jär­jestyneiden
nuorten määrä 0.6—24
pros. välillä. Nuorison prosentti­luvut
ovat korkeimmat metalli- ja
niin vähäinen. Huomioonottaen j ..uksella kasvattaa jäsenistön henkis- ^..^
naapurikylässä olevan leipomon , v a i - '
kutuksen, että ei kannata vielä ryh­tyä,
omaa leipomoa puuhaamaan.
Lopuksi luki hautausmaakomitean
sihteeri mainitun komitean raportin.
Tämä raportti bn aina tavattu esit­tää
osuuskunnan kokouksen päättä­jäisiksi.
Ja mitäpä siinä, sinnehän
sitä lopuksi mennään, ellei mitään
tavallisuudesta poikkeavaa tapahdu.
Raportteri.
tä puolta, samalla kun pidetään hyvä
huoli fyysillisen kunnon kohottami­sesta.
nuntaina t.k. 15 pnä talomme näyt- . puuHitoissa ja kutomotyöläisten ja
tämöltä. I kemiallisten teollisuustyöläisten lii-
Näytelmä aletaan täsmälleen klo j toissa.
TiiiMHsm
Tietoja Tshekkoslova­kian
veljesliitosta
Liitossa noin 140,000 jäsentä —-
Liiton järjestämiin ensi heinäkuulla
pidettäviin Spartaiciaadeifain tulle-nce
osanottajia noin 40,000.
Ruosalaisen kpmmunistilehden,
'Folket Dagbladetin edustaja haas­tatteli
joku aika takaperin Oslosta
kilpailumatkalta palaavan tshekko­slovakialainen,'
Punaise€<n irrheilu-internationaleen
kuuluvan työväen
urheiluliiton, FPTrn joukkueen joh­tajaa,
Frans Stritziä.
NÄYTTÄMÖLTÄ .
Näytelmäseura on tämän kulu­neen
näytäntökauden aikana koetta­nut
parhaansa mukaan esittää vaih­televia
näytelmiä, kuten operetteja,
kansan-, huvi- ja työväennäytelmiä,
että jokaisen taidemaku tulisi tyy­dytettyä
ja ohjelmisto täydelliseksi.
On otettu myöskin huomioon histo­rialliset
näytelmät. Siitä onkin usei­ta
vuosia kuin Timminsissä on his­toriallista
näytelmää esitetty ja kui­tenkin
joka suhteessa on niillä oma
arvonsa. "Harvialan tarinassa"
liikkuu aihe vuodelta 1390, Hämees­tä,
sen aikuisen aateliston elämästä.
Klaus Lydekenpoika Diekn on päät­tänyt
naida kauniin ja nuoren Elii­na
Karpelaisen, mutta kosittuaan
häntä saanut kielteisen vastauksen.
Klaus päättää kaikessa tapauksessa
päästä aikeittensa perille, keinoista
välittämättä. Pyytää veljeänsä
Penttiä kosimaan omasta puolestan-
SuoDfiilaisiila kommuoisteiDa ja sosdemeilla
jälleen väittelykokous Torontossa
7.30. Tikettejä tullaan myymään
ennakolta ja olisi myöskin ne jo­kaisen
hankittava ennen esitystä.
Ovella ei niitä esitysiltana myydä,
LAKKOLAISTEN AVUSTUS ,
Naisosaston taholta oli järjestetty
Ohion ja Pennsylvanian lakkolaisten
hyväksi kori-iltamat t.k. 3 päiväksi.
Aina silloin kun tämänluontoisia ti­laisuuksia
on täällä järjestetty, on
myöskin joukot liikkeellä. Niinpä
tälläkin kertaa oli oikea kansan­paljous
talollamme. Eikä myöskään
pidetty rahamassin suuta kiinni.
Kilvan huudettiin noita naisväen
tuomia koreja, joita olikin oikein
hevöskuorma. Yleistulo oli yli 200
dollarin. Se onkin kaunis avustus
ja hyvään tarpeeseen noille kuu­kausia
lakossa olleille työläisille.
Kiitokset vain kaikille avustajille!
KOKOUS
Asuntosolu No. 13 kokous pide­tään
t.k. 12 pnä, aika sama kuin
ennenkin. Mennäänpäs nyt kerran-kiri
joka ainoa jäsen tuohon kokouk­seen,
sillä siellä tulee keskustelua
hyvin mielenkiintoisista asioista ,ja
sellaisista joihin jokainen voi ottaa
osaa. — Ulla.
Hollannissa on kristillisissä amm.-
liitoissa 2.5 pros. ja NS:ssä 3 pros.
(14—21 vuoden välillä olevia) nuo­ria
työläisiä, reformistisessa liitossa
vielä. vähemmän.
. Tshekkoslovakiassa on 10 tuhatta
nuorta työläistä amm. järjestäyty­nyt,
s.o. 1.1 pros. kaikista nuorista
työläisistä ja 0.6 koko amm. jär­jestyneestä
työväestöstä,
Ranskassa kutiluu CGTU-järjes-töön
80,000—100,000 (16 pros. ko­ko
jäsenistöstä) 16—25 ikävuoden
välillä olevaa nuorta työläistä. CGT-järjestöön
25,000—30,000 nuorta
työläistä eli 5 pros. jäsenistöstä.
Englannissa on ammatillisissa jär­jestöissä
300,000 nuorta työläistä,
siis 6,6 pros. ammatillisesti järjesty- '
neiden lukumäärästä.
Tanskassa on amsterdamilaisen
tilaston mukaan 6,500 järjestjmyttä
nuorta työläistä, joka on 3 pros.
kaikista järjestyneistä.
Puolassa on 35,000 amm. järjes­tynyttä
nuorta, 5 pros. kaikista jär­jestyneistä.
Ruotsissa 10,000 amm, järjesty­nyttä
nuorta 2,5 pros. järjestöjen
jäsenistöstä. >
Itävallassa 10,000 nuorta työläis­tä
amm. järjestöissä, s.o. 1 pros.
kaikista järjestyneistä.
Sääntöjen mäaräyk. mukaan
25% pääomalle 769.32
Vararahastoon samoin 25% 769:32
Kasvatusrahastoon 10% .... 307.72
Sointulan kirjastolle 4% .... 123.10
:'^uorisokurssirahastoon 2% 61.55
Ostaj. ostok. perust. 34% 1,046.20
Kun tämä johtokunnan laatima
voittojenjakoesitys oli tehty ehdotet­tiin
kasvatusrahastosta myönnettä­väksi
$100.00 Pennsylvanian lakko-aisille.
Siitä syntyi ensimäinen laa­jempi
keskustelu. Esitystä kanna­tettiin
mutta ryhdyttiin sitä myös­kin
iQonenlaisilla syillä vastusta­maan.
Joku huusi että "aina vaan
ulos rahoja lahjoitellaan, vaikka it­se
tarvittaisi kovin tärkeästi, m.m.
Niinkuin edellisessä väittelykoko-uksessa
v.k. 4 pnä oli ilmoitettu, jat­kettiin
keskustelua molempien otsi­kossa
mainittujen suuntien alustuk­sissa
esittämistään periaatteista ja
menettelytavoista kokouksessa, joka
pidettiin v.k. 18 pnä klo 3 ip. sos.-
dem. osaston haalilla.
Tilaisuudessa johon oli saapunut
verraten runsaasti väkeä, toimivat
virkailijoina samat henkilöt kuin
edellisessäkin kokouksessa, nim.
puh.-johtajana tov. L . Nurmiaho ja
sihteerinä sos.-dem. osaston jäsen
Jaskan.
Keskustelu oli heti alusta pitäen
varsin vilkasta ja jatkui sellaisena
loppuun saakka. Puheenvuoroja
käytettiin joukon kolmattakymmen­tä,
jakautuen niiden käyttövuorot
tasan molemmille puolille, aika ol­len
rajoitettuna 10 minuuttiin.
Kommunistien puolelta käyttivät
puheenvuoroja toverit Nurmiaho,
Pirttinen, Mertanen ja Salin. —-
Syystä että yksityiskohtainen 'selos­tus
puheenvuoroista olisi liian ti-laaottava
ja kun mainittujen tove­rien
esittämä kanta ja väitteet muo­dostivat;
periaattee^llisesti kiinteän
yhteyden, rajoitutaan seuraavassa
esiintuomaan niiden oleellisin sisäl­tö
yhteenvedon muodossa:
"Kommunismi, joka tieteellisenä
käsitteenä merkitbee samaa kuin
sosialismi (yhteisyys ^otannossa,
jaossa ja kulutuksessa), on oppi-eli
aatesnunta, joka välittömästi pe­rustuu
Karl Mandn ja Friedrich
Engelsin teoksissaan esittämiin op­peihin,
joiden mukaan työväestö,
rilstonalainen köyhälistö, ottamalla
käsiinsä valtiovallan kapitalismiin
rakentuvassa yhteiskunnassa, luo
uuden, sosialistiseen (I. kommunis­tiseen)
tuotantojärjestelmään pe­rustuvan
yhteiskuntamuodon.
"Tämä tapahtuu siten, että val-lankmnoi^
Esessa, jonka kapitalistia
nen riisto synnjrttää, järjestynyt
vallankumouksellinen proletariaatti,
Marxin ohjeita seuraten, ei tukah­duta
kumouksellista mieltenkuohua
kansassa, vaan ohjaa sen edusta­man
energian hyödyllisten, pjrsyväis^
ten tulosten luomiseen. Tärkein sel­lainen
tulos on köyhälistön dikta­tuurin
perustaminen ja sen kautta
köyhälistön saattaminen ainoaksi
hallitsevaksi luokaksi."
"iKöyhälistön diktatuurin aikana
häviävät luokatr^prosesgi, joka ei
koskaan ole mahdollinen demokraa-tian
vallitessa."
"Näiden Marsin ja Engelsin oppi­en
pohjalla seisoi aikoinaan I Kan­sainvälinen
ja niillä lepää tänäpäi-vänä
n i eli Kommunistinen Inter­nationale."
"Näitä Marxin oppeja ja hänen
ohjeitaan vallankumoukselliselle työ­väestölle
eivät kumininkaan tämän
päiväiset sosialidemokraatit suostui­si
allekirjoittamaan. II Kansain­välinen,
joka suursodan alkaessa v.
1914 petti täydellisesti marxilaisen
proletariaatin asian, asettuen, vie­läpä
johtavien aineksiensa kautta
ei salinkaan estämään sotaa, vaan
R S
tämällä n.s. sotamäärärahoja, on
jälkeen sodankin, yhä useammilla
kätyrin palveluksillaan porvaristolle,
osoittanut hyljänneensä tykkänään
Marxin opit luokkien taistelusta."
"Tällaisista epäkumouksellisista
pikkuporvarillisista aineksista, joi­den
petos vallankumouksessa alkaa
heti ensi hetkestä, onkin Marx va­roittanut
aikoinaan kumouksellista
proletariaattia. Marx nimittikin
noita aineksia, silloisia proudhonilai-sia,
sosialidemokraateiksi. 'Heidän
petoksensa, jollaisesta Marx varoit­taa,
näyttäytyi kaikessa alastomuu­dessaan
Saksan viimeisessä vallan­kumouksessa,
jossa sosialidemokraa­tit
näyttelivät huomattua osaa. —
Mitä tuo vallankumous jäi merkit­semään
työväestölle, köyhälistölle?
— Millainen on Saksa tänään? — "
"Samoin on sosialidemokratian
laita muissakin maissa. Suomessa
esim. sos.-dem. hallitus suorastaan
hyödytti porvaristoa verohuojennus­ten
y.m. muodossa. Huippuunsa
tämän lakeijan osan esitjrs meni kai
siinä, että sos.-dem. pääministeri,
'toveri' Tanner, vihki suojeluskun­nan
l i p u n . . ."
"Että kaikki yhteiskunnalliset pa­rannukset
olisivat saadut aikaan so­sialidemokraattien
rauhallisella, par-lamenttaarisella
työskentelyllä, on
väärä väite. Mikäli niitä siten on
saatu ovat ne sitä laatua, että ne
ovat syntyneet olojen pakosta ja
porvarien hyväksyminä siksi, että
porvarillisen valtion sotilaallinen
knntoisnns ja riiston menestyminen
ovat niitä tarvinneet. Sitävastoin
sellaiset paiiannukset, joista työ-väe^
lle on hyötyä rjustosta vapau-tnmlsen
mielessä, ovat saadut ulko-parlamenttaarisin
voimakeinoin.
(Yleinen äänioikeus, puhe-, kokoon­tumis-
ja painovapaus Suomessa
nimenomaan edistämään sitä, myön- suurlakon avulla.)"
"Että Venäjän vallankumous olisi
sösialidemokraatian aikaansaannos,
on ontto väite. Tässä kokouksessa
ovat sosialidemokraatit, Tigert ei:i-totenkin,
painostaneet ennen muuta
menettelytapojensa rauhallisuutta.
Mutta Venäjän vallankumous tapah­tui
ankarien taistelujen kautta.
Taistelivatko tällöin sösialidemok-raatit?"
"Venäjä, tämän päiväinen Venäjä,
on työväen hallitsema omaksi Suk­seen.
Siellä on voimassa köyhälis­tön
diktatuuri, luokan, eikä yksi­tyisten
henkilöiden. — Yksinpä por­varilliset
kirjailijatkin, jotka ovat
käyneet tutkimassa Venäjän oloja
täysiä vapauksia nauttien, ovat to^
denneet neuvostojärjestelmän vah­van
kannatuksen jouldcojen puoleU
ta. Venäjän taloudellisen ja yhteis-kunnallisen
elämän jatkuvan nou­sun
sekä sptilaalliseh puolustnste-hon
(artikkeli Toronto Star Week-l
y ' ^ a maalisk. 17 pnä 1928.)"
"Sos.-dem. lehdet eivät tunnusta
mitään saavutuksia Venäjällä. (Un­hola:
sos.-dem. lehdet eivät julkaise
kommunistien eikä porvarien Mrjoi-tuisia
Venäjältä syystä etteivät
immmatkaan ole perillä luokkatais­telusta.)"
"Kokouksessa olevat sosialide­mokraatit
eivät ole esittäneet muu­ten
mitään konkreettista sosialide--
mokraatiaa periaatteista ja menet­telytavoista
tänäpäivänä. Siihen he
eivat ole kyenneet syystä, että he
eivat^ole edes sosiaUdemokraatteja.
Sos.-dem. alustus ei riittänyt to-oSelS^
»^ ^«»dän menettelytapojaan
r "5e,.U?holan väite, että riistäjiä
kapitahstisessa yhteiskunnassa olisi
enempi _ kum riistettäviä, perustun
virheelliseen tilastojen käsittämi-seen."
"Mitä sos..dem. puheenvuoron
•m 1