Vapaus, March 14, 1964

              , 1 I ' '"I I. I 'i ' ' 1 ' 1, < ' I ' , I 1 II I I I I ii iH I I ' , 1 I l' I I , I, I 1 , 1 1 ' '( ' , ' 1 'i ' ' , i I I 'l '"S
Sivu 2 Lauantaina, maalisk. 14 p. — Saturday, March 14; 1964
VAPAUS INDEPENDENT LABOR OF^GAN
OF IINNISH CANADIANS
/ (LIBEIUY) Ebtabliihcd Nov. 6. 1917
Edltqr: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Eclilorial 674-4265
Publishcd'thncc \vcekl.v: Tiicsdayä. Thursdays and Satindays by Vapaus
Publishing Co. Lld., 100-102 Elin St West, Sudbmy, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rafps »pcnr iipplicalion, Iranslalions frrc of charge.
Authorizcd as second olat* rnail by t ho Post OI f ice Department, Ottawa,
and for paymcnt of |>ostage in cash.
CANADiAN LANGUAGE-PRESS
Canadassa: 1 vk. $9.00,6 kk. $4.7r>
^ 3 kk. 2.75
TILAUSHINNAT
USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75'
Kummallista "eksymistä"
"Eksyminen" ja "pois suunnalta" joutuminen on visseissä olosuh­teissa
luonnollinen asia. Mutta kokcneillehcnkilöille, joilla on nyky­aikaiset
navigaatioväiineel, ei eksymisiä ja pois suunnalta joutumisia
voi tapahtua muutoin kuin todella poikkeustapauksissa — 'ehkä jos­kus
silloin jos tulee konevikoja, epätavallisia luonnonmyllerryksiä
tai navigaatiovälineiden häiriöitä.
Multa siitä huolimatta näyttää siltä, että Yhdysvaltain sotilas-ja
erikoisesti tiedustelulentokonect "eksyvät" tämän tuosta toisten
maiden ilmatilaan. Tätä "eksymistä" ja "suunnalta pois ajautumista"
tapahtuu aina siiloin kun Yhdysvaltain tiedustelu^ tai joku muu .so­tilaslentokone
ammutaan ala.s jonkun toisen maan ilmatilasta. Silloin
kun ne palaavat "eksymismatkoiltaan" lakaisin vahingoittumattomina,
ei tavallisesti anneta minkäänlaisia meriselityksiä.
Ihmeellisintä tässä tilanteessa on se, että näitä "ek.symisiä" ta­pahtuu
ainoastaan yhteen suuntaan! Neuvostoliittolaisia lentokoneita
ci ole keilaakaan "ek.synyl" Yhdysvaltain ilmatilaan. Kukaan ei ole
l i i o in kuullut että kiinalaisia ja kuubalaisia lentokoneita olisi "ek.sy­n
y l " Yhdysvaltain ilmatilaan.
Mutia niin suurta melua kuin Yhdy.svaltain teknillisestä taidosta
pidetäänkin, USAn sotilaslentäjät tuntuvat olevan aivan avuttomia —
he "eksyvät" eksymästä päästyään ja "ajautuvat'' tämän tuosta kauak­si
toisten maiden ilmatilaan. ...
Tahloo toisinaan tulla mieleen, että tokkohan tällainen "eksymi­nen"
on aivan aitoa?
Viimeksi "eksyi" kuulema yhdysvaltalainen RB-66B liedustclu-pommitu!;
kone Saksan Demokraattisen Ta.savallan ilmatilaan, mistä
se Yhdysvaltain tiedonannon" mukaan oli ammuttu alas.
.Tapahtuman johdosta, niin kerrotaan, on Yhdysvaltain apulais­sihteeri
William Tyler esittänyt Neuvostoliitolle 'protestin" siitä kun
Yhdysvaltain 'HBksyneitä" sotilaslentokoneita ammutaan alas. Samalla
hän on kuulemma ilmaissut Yhdysvaltain-hallituksen anteeksipyyn­nön
siitä, "että tämä lentokone eksyi ja ylitti tarkoittamattaan Sak-
•san Liittota.savaIlan ja Saksan Demfikraaflisen Tasavallan rajan". Lo­puksi
mr. Taylorin sanotaan pyytäneen että N L palauttaisi alas am­mutun
lentokoneen jäännökset ja lentokoneen 3-henkiscn miehistön
taitaisin. • . • •
• NL:n taholta ci ole tähän m e n n c s . s ä ( t o r s t a i a a m u n a ) annettu
asjasta mitään tietoja. Multa AP:n WashinRtonin uutisista saimme
keskiviikkona lukea että tämä kahdella suihkumoottorilla varustettu
taktillinen ticdustclulentokone, mikä lentää suures-sa korkeudessa 700
mailin tuntinopeudella, "ylitti vahingossa rajan tammikuun 28 pnä
ja^ammuttiin NLrn lentäjien toimesta muutaman minuutin kuluttua
alas . . . Jos la.skcutumismääi-äyksiä ei noudateta, Neuvostoliiton stan-diuditapana
on avata tuli . . ."
I "RB-66 on kehitetty B-66 taktillisesta pommituskoneesta", sano-t^
ian A P : n uutistiedossa edelleen, "Tämä ticdustclulentokone on va­rustettu
valokuvauskoneilla ja mu/illa ilmavakoilussa tarvittavilla vä­lineillä.
(USAn) Ilmavoimien lausunnon mukaan kone ci ollut aseis-t
ö t t u ."
.. Mutta mistä tietävät esimerkiksi neuvostoliittolaiset lentäjät onko'
atomikärkien kuljetukseen pystyvä "taktillinen" pommituskone
"aseistettu" tai eikö ole? Ja eikö siinä ole riittävästi "aseistusta" kun
Sudburylaisten Verotaakasta
Monenlaisista mielipide eroavaisuukisistaan huolimatta sudbury-"
laiset yleensä ovat yksimielisiä siitä, että"1<t»tienomistajien ja pikku-liikemlesten
kunnallisverojen taakka — mistä vuokralaiset saavat
myös maksaa k a l l i i n hinnan —^ on tullut jo miltei ylivoimaiseksi, ja
e t t ä jatkuvasti tapahtuvaan veronousuun olisi saatava vihdoinkin
•sulku.^ •
Erimielisyyttä on edelleenkin siitä, miten tätä tilannetta voitai^.
s i in parantaa, mutta toisaalta on kehittynyt laajakantoinen yhteisym­märrys
sikäli, että Ontarion maakuntahallitukselta pitäisi saada kau­pungille
ainakin miljoona dollaria vuodessa lisätuloja niistä veroista,
niitä maakuntahallitus perii paikallisilta kaivosyhtiöiltä. Yhdessä liit­tohallituksen
kanssa maakuntahallituksella on lakivoimaisct valtuudet
verottaa kaivosyhtiöiden voittoja niin, että osa niistä saataisiin myös
kunnnllismenojen korvaukseksi, koska kuntien kuitenkin täytyy va­rata
kaivosyhtiöille ja niiden henkilökunnille vissejä palveluksia.
Nykyisenä automatisoinnin ja korkean tekniikan aikana nousevat
koulukustannukset jatkuvasti. Ja kun koulukustannukset lankeavat
suurelta osalta kunnallishallintojen maksettavaksi niin siitä johtuu :
suurelta osalta kunnallisverojen jatkuva nousu. Tämän tilanteen kor-,
jiiämiseksi olisi maakuntahallituksen otettava kokonaisuudessaan huo­lehdittavakseen
sekä opetus- että köyhien huoltomenot, mikä alen­taisi
tuntuvasti kotienomistajien ja pikkuliikemiesten veroja kaik­kialla
Ontariossa. Tarvittavatvaraat siihen voitaisiin periä yhtiöiden
voitto-osingoista, pääomakeinottelusta saaduista voitoista jne.
Tulevat sukupolvet tulevat ihmettelemään meidän ' typeryyttäm­me"
esimerkiksi siitä kun Incon vuosivoitot ovat y l i 106 miljoonaa
dollaria mutta siitä huolimatta "pikkuihmiset" joutuvat kamppaile­maan
ylivoimaisen verotaakan alUii suorittaakseen noin seitsemän
miljoonan dollarin budjettimenot kaupungille! Jälkipolvet tulevat ih­mettelemään
sitä että miksei Incon verotusta voitu lisätä muuta­malla
miljoonalla dollarilla niin, että kotienomistajien ei tarvitsisi
pikkutuloistaan mak.saa ylettömiä veroja. He sanovat, että. vaikka esi­merkiksi
Inco joutuisi maksamaan kymmenen miljoonaa dollaria
lisää veroja voitoistaan ja sen lisäksi "tavallisten taksojen" mukaan
kunnallisveroja sanokaamme kolmisen miljoonaa dollaria vuodessa,
n i i n yhtiön amerikkalaisille osakkeenomistajille jäisi vielä sittenkin
y l i 90 miljoonan dollarin vuosivoitot! Luulisi että se riittää!
Turhan vuoksi sudburylaiset pikkuihmiset siis huokailevat yli­voimaisen
verokuorman alla. Jonakin päivänä tämä tilanne tuleekin
varhiasti korjatuksi, jos ei muuten, niin siten, että kaivosyhtiöiden
omaisuudet ja laitokset kansallistetaan ja saatetaan siten koko Onta­rion
ja koko Canadan palvelukseen. Me tiedämme, että suuryhtiöt
pelkäävät kaikkein eniten laitostensa kansallistamista, mutta .se tulee
aivan yhtä varmasti kuin päivä seuraa yötä ja suhteellisesti puhuen
sitä pikemmin, mitä kauemmin nämä yhtiöt kieltäytyvät maksamasta
n i i l le kuuluvaa osuutta veromenoista.
Teidän ja mäidän!
koti
Suomalais Canadalaiscn Amatööri
Urheiluliiton sihteeri, Paavo Vaurio',
Torontosta, saapui muutama päivä
sitten Sudburyyn "talvilomalle" ja
osallistuakseen tämän viikonvaih­teen
aikana Wanupissa suoritetta­viin
Liiton hiihtomeslaruuskilpai,-
luihin.
Kuuban sokeri
Väin kolmannes
Euroopan hinnoista
Pariisi. •—Kuuban pääniliiistori
Fidel Castro sanoi Ranskaa T V : l lc
antamassaan haastattelussa viime
pcrjantai-iltana, että "Yhdysval­tain
johtama saarto Kuubaa vas­taan
on täysin epäonnistunut". ,
Castro huomautti Kuuban kau­pan
kehltlyuccn suuresti Espan­jan
ja Knglanntn kanssa. Hän l i ­säsi,
että kauppa Kauskan kanssa
on sekin alkanut kasvaa.
—\ Kuuballa on lisäksi kauppa­suhteita
useimpiin Euroopan mai
hin, m m . Sveitsiin, It:iliaan. Bel­giaan,
Hollantiin. Ruotsiin ja Tans
kaan. Kuuba toivoo voivansa vielä
laajentaa tätä kauppaa, hän sa.
noi. : •:• .
Hän hnomaulli kaikkien mai­den
olevan kiinnostunHla kuu­balaisen
sokerin ostamisesta, siliä
sitä iryydään kolmanneksella
eurooppalaisista hinnoista.
—. Presidenlli dc : Gaullen kaii
sainväliso.ssä politiikassa on monia
piirteitä, joita nidän vilpiltöinästi
arvossa, hiin lisäsi.
Euroopassa nykyisin vallitseva
jännilystila oii lähtöisin niiden
samojen piirien renvashihenkisto-tä
ja militaristisesta polltiikäsia.
jotka noin kolmen neljännesvuo­sisadan
aikana ovat aiheuttaneet
Euroopassa viisi sotaa^ mm. kak*
si maailmansotaa; ja nyt valmis­televat
kuudetta, sanotaan TASS:-
in virallisessa lausunnossa, joka
on anneltu Länsi-Saksan hallituk­sen
v. 19G3 toimintaselostukscn
johdosta. Voimakassanaisessa
lausunnossa sanotaan Saksan liit­totasavallan
hallituksen toimen­piteiden
osoittaneen, että maan
politiikassa edelleenkin ovat mää-t-
äävinä ne piirit, jotka vastusta­vat
kansainvälisen jännityksen
lieventämistä ja pysyvää rauhaa
Euroopassa. ' —
Marokon konsuli
muihaliu Pariisissa
Pariisi. Beneirabi Thanii. .Ma
rokon pääkonsuli Hanskassa isket
l i in maanantaina kuoliaaksi Maro^
koi) konsulaatissa"".^ ivallisissa, llä
nen nuirhaajansa pidätettiin.
Kabah .Molianimed Ben .Miduila-niniinen
maalari iski pääkonsulia
selkään. Konsuli hoiperleii iilos
konsuiaattirakennukscsla ja lysnh
ti kaiukäytävälie. Hän kuoli m a t k a l ­la
sairaalaan.
Konsulaatin ovenvartija sanoi
tuntevansa maalarin mieheksi, joka
on anonut passia paiatak.seen Ma­rokkoon.
Mies oli tullut konsulaat­tiin
noin viikko sitten ja hänelle
oli sanottu, että hän Joutuisi odot­tamaan.
Kun h.in oli jatkuvasti
pyrkinyt palaamaan takaisin konsu­laattiin,
konsuli oli sanonut oven­vartijalle,
että miestä ei pitäisi
päästää sisälle.
Moiikova. — Länsi-Saksan halli­tuksen
toiinintakerlomukscsta nä­kyy,
että maan hallituksen ulkopo­liittinen
ohjelma ei ole olcclliscsli
nmultunuL Sen keskeisimmäksi
vaatimukseksi jää 'Saksan kysy­myksen
ratkaisu", ts.: kuten \toimin-lasclostukse.
ssa sanotaan — valta­kunnan
uudelleen perustaminen se­kä
Saksan' demokraattisen tascival
lan samoin kuin Länsi-Berliinin ja
muille valtioille kuuluvien alueiden
nielaiseminen.
Toimintaselostuksessa todetaan,
e t t ä valtakunnan "yhdistämiskysy-inykscn
ratkaiseminen merkitsee
jännityksen laukeamista koko maa-ilma.
ssa" ja että ilman tätä ratkai­sua
" e i .synny todellista .sopua idän
ja lännen välille". Samassa yhtey­dessä
esitetään ajatu.s, että vastuu­ta
valtakunnan uudesta perustami-
.se.sla ei kanna kukaan muu kuin
neljä suurvaltaa — valtakunnan
voittajat — eikä ky.symys muka ole
muuta kuin kansakunnan itsemää-läämisoikeuden
tunnustamisesta.
\'aikka asiakirja.s.sa silmänlumeena
vilahtelee fraaseja rauhasta ja aseis-laiii.
Minnasta. on se kauttaaltaan
kyllästetty avoimella ja peitetyllä
tihkailulla kan.suinväliscn - jännityk­sen
lieventämistä kohtaan. Saksan
liittotasavallan hallitu.s esittää jäl­leen
vanhan mielettömän vaatimuk
scMisa saada edustaa koko Saksaa.
Tyypillistä on, että asiakirjassa
(•i .sanallakaan puhuta .sak.salai.sille
itselleen ensitärkeästä ja olceili.se.s-ta
ongelmasta, nimittäin rauhanso­pimuksen
solmimisesta ja Länsi-
Berliinin tilanteen normalisoimi­sesta.
Liittohallitus ei ole huomaa­vinaan
tämän ongelman olemassa­oloa
ja antaa ymmärtää, ettei sillä
ole minkäänlaisia velvoitteita,' jotka
juontavat- Ilitler-Saksan täydellises­tä
antautumisesta ja ovat kan.sain-välisten
sopimuksien alaisia. Kui­tenkin
niin kauan kuin Saksan rau­hansopimusta
ei ole, nämä velvoit­teet
koskevat Sak.san liittotasaval­taa
ja ovat voima.ssa ja sen on nou­datettava
niitä kiertclcmättä.
Lopullinen tilinpäätös toisesta
mnailiiiänsodasta tekisi löpiui rc-vanshihengcstä-
Länsi-Saksassa sck'fi
varmistaisi . tilanteen Kcski-Euroo-pa.
ssa ja koko maailmassa. Rauhan­omaisesti
ja demokraattisesti ta­pahtuvan
yhdistymisen tien avaa'
niinen Saksan kansalle merkitsee
ensisijaisesti pyrkimistä Saksan
liittotasavallan ja Saksan demo­kraattisen
tasavallan lähentymiseen
jn kontaktien solmimiseen näiden
kahden tosiasiassa. olemassaolevan
Sak.san valtion kesken sekä liitto­suhteen
muodostamiseen; mitä Sakr
.san demokraattisen tasavallan hal­litus
u.seaan otteeseen on ehdotta­nut.
Tämä jo sinänsäkin olisi hyvä
askel jännityksen laukaisemiseen
ia Euroopan turvallisuuden lujitta­miseen,
TASSin lausunnossa sano-:
taan.
IIALLSTEININ OPPI
Lausunno.ssa arvostellaan erito­ten
ns. Hallslcinin oppia, jonka mu­kaisesti
Länsi-Saksa katkaisee dip­lomaattiset
suhteet kaikkiin niihin
maihin, jotka ovat tunnustaneet
Saksan demokraattisen tasavallan.
Siinä todetaan, ettei tällä opilla ole
suuriakaan merkitystä. Ncuvostolii-to.
ssa Puolassa,- Romaniassa, Unka-
"issa ja Jugoslaviassa on Saksan
demokraattisen tasavallan lähetys-
'öt, mutta myös Länsi Saksan edus:
tus. Samanlainen tilanne on kehkey­tymässä
Kambodshan . ja molem­pien
Saksojen välille. Suomessa on
kummallakin maalla tasavcVtaincn'
edustuksensa ja Saksan demokraat­tisen
tasavallan konsulaatit toimi­vat
mm. Yhdistynces.sä Arabitasa­vallassa.
Irakissa, Jemenissä, Indo-
I ncsiässa ja Burmassa. Satisibar on
päättänyt solmia suhteet D'Dil:h
kanssa.
Saksan liittotasavallan eräiden
johtomiesten ylimieliset vaatimuk­set
edustaa 'koko Saksaa" herättä­vät
ainoastaan hymyilyä, lausun­nossa
sanotaan. Jo useiden maiden
ottama realistinen asenne kahden
Saksan valtion olemassaoloon tois­ten
pitäessä tätä tunnustamista päi^'
väjärjestyksessä, lujittaa Euroopan
ja koko maailman rauhaa sekä mer­kitsee
vakavaa iskua Länsi-Saksan
revanshihenkiscllc ja militaristisel­le
politiikalle.
UUSI HITLER?
Lausunnossa todetaan, että Län-sij;
Saksa ö'n Euroopan a.ggressiivisin
valtio, joka vaalii rcvanshia: eikä
voida olla varmoja siitä,- ettei ny­kyisen
kansalliskiihkon ilmapiiris-s
ä ' l ö y d y uutta Hitleriä. Kun Hitler
käytti toisen maailmansodan val­misteluihin
90 miljardia Saksan
markkaa, on Saksan liittotasavalta
jo nyt käyttänyt sotilaallisiin val­misteluihin
150 miljardia markkaa
j a sillä on NATOn jäsenmaista voi­makkain
armeija Euroopassa. Edel­leen
viitataan Länsi-Saksa.ssa pai
jastunecscen ja yhä jatkuvaan oh-iustuotantoon,
joka on kansainväli­sillä
sopimuksilla kielletty.
Lausunnossa puututaan myös
Länsi-Saksan ja Neuvostoliiton väli­s
i in suhteisiin, varsinkin taloudelli­siin,
j a todetaan että päinvastaisista
sanoista huolimatta Bonn on rikko­nut
kauppa.sopimuksia mm. turbii-nikaupan
kohdalla ja pyrkinyt muu-,
tenkin vaikeuttamaan länsimaiden
j a Neuvostoliiton taloudellisen yh­teistoiminnan
kehittämisiä.
KOD\H PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Varokaa raakaa kal^a
:W mi'
t *•> ::tfM
» !'' «M»
I K I t t
Kansanterveydellisesti ;merkittä-vin
loinen Suomessa on kalojen; vä­lityksellä
ihmiseen tarttuva h«J|si-mato,
joijka; firvipidaan asustavan
600,000 — i i m i l j . suomalaisen ruo-ansulaluskanavassa,
totesi eläinlää-kintötarkastbja-
Klaus Tapani; esi^el^
möidessääh Joku aika sitten eläin-lääkärihygieenikkojcn
jokavuotisil­la
opintopäivillä.
Tiedot siitä, mitkä kalat toimivat
tämän loisen väli-isäntinä ovat ol­leet
jossain määrin ristiriitaisia.
Esitelmöitsijän 1963 Keitele jär­ven
kalastossa suorittamassa tutki­muksissa
ilmeni, että hauista .ja
mateista olivat lähes kaikki ja ahve­nista
n. 40 % saastuneita. Varsin
harvinainen oli saastutus; kaskis­sa
ja järvitaimenissa kun taas ta-laajenemassa
Neuvostoliiton ja USA:n väli­sen
kaupan ovien avaamiselle tä­hänastisista
paljon huomattavam­massa
määrässä on olemassa
myönteisesti enteileviä merkkejä.
Viime viikon puolivälissä Neu­vostoliiton
ensimmäinen varapääv
ministeri Kosygin lausui Mosko­vassa
parhaillaan oleskelevan vii-javaltuuskunnan
johtajalle, USAn
varakauppaministeri Martinille,
että Neuvostoliitto on kiinnostu­nut
pitkäaikaisen kaupposopi-mukscn
solmiamiscsta . USArn
kanssa. Presidentti Johnson vas-..
tasi tähän pari päivää myöhem­min
epäsuorasti Washingtonissa
pitämässään lehdistökonferenssis­sa,
että hän haluaisi mielellään
neuvotella pitkäaikaisesta kauppa­sopimuksesta
Neuvostoliiton
kanssa. - - -
KANSAINVÄLISEN KAUPAN VAPAUS
ON NEUVOSTOLIITON TAVOITTEENA
Neuvostoliiton vehnäostot ovat
toistaiseksi jääneet puoliväliin,
sillä Neuvostoliitto on ö.stanut tä^
hän mennessä USA:sta vasta 132,5
miljoonan dollarin arvosta, kun
k a u ppo j e n pi t i a I u n pc r i n n o u s t a 250
miljoonaan dollariin. Syytä kaup­pojen
keskeytykseen ei varmuudel­la
tiedetä. Englantilaisten lähtei­den
mukaili Neuvostoliiton kulu­van
.satokauden vehnän tarvetta on
yliarvioitu. Uusia kauppoja syn­tyisi
tämän mukaan mahdollisesti
vasta ensi .syksynä. Joka tapaukses-
-sa ja tähäna-stisetkin vehnäkaupat
ovat huomattavasti parantaneet i l ­mapiiriä
kaupan laajentamiseksi
asianomaisten maiden kesken. En­nen
kaikkea amerikkalaiset liike-ja
teollisuusmiehet tiedustelevat
ahkerasti . vientimahdollisuuksien
avautumista Neuvostoliiton mark­kinoille
ei ainoastaan vehnän vaan
nimenomaan, teollisuustuotteiden
osalta. USArn kauppaministeriö on
useaan oteeseen rohkaissut ame­rikkalaisia
liike- ja tcollisuusmie-hiä
laajentamaan kauppayhteyksi-ääii
Neuvostoliittoon.
Moskova. —-Piakkoin alkava
kauppaa ja sen kehittämistä, kä­sittelevä
Y K n konferenssi on mer­kittävä
kansainvälinen tapahtuma,
sanoi Neuvostoliiton ulkomaan-
. kaupan ministeri Nikolai Pato-litshev
Pravdalle antainassaun
haastattclu.ssa. Hän lausui, että
tämän konferenssin tavoitteena
on oltava konkreettisten ja te­hokkaiden
suositusten sekä toi­menpiteiden
suunnitlehi ja laati­minen
kan.sainvälisten kauppa­suhteiden
parantamiseksi ja ke­hittämiseksi,
valtioiden välise.ssä
k:ui|>assa ilmenevän diskriiniiioiii-nin
sekä keinotekoisesti liioliijeii
esteiden poislaniiseksi, kau|>pa-elilojen
peru-steelliseksi paraiita-iniseksi
sekä Aasian, Afrikan ja
latinalaisen Amerikan talouden
kehittämiseksi.
Neuvostoliitto osallistuu konfe-lenssiin
esillääkseen useita merkit:
täviä ja rakentavia ehdotuksia kau-r)
an,kehiltämi.scksi kaikkien maiden
kesken riippumalta niiden yhteis­kunnallisesta
järjestelmästä tai ke-hity.
sla.sosta tasaveroisuuden ja kes­kinäisten
etujen pohjallSf-^sekaantu-matta
toisten sisäisiin asioihin, i l ­man
diskriminointia ja keinotekoi­sia
esteitä. :
Ministeri kiinnitti erityistä huo­miota
kansainvälisten kauppasuhtei­den
ja kauppapolitiikan periaattei­ta
koskeviin virallisiin asiakirjoi­hin,
jotka Neuvostoliitto, Puola ja
Tshekkoslovakia ovat esittäneet
konferenssin käsiteltäväksi. Nämä
periaatteet tunnustavat tasaveroi­suuden,
.suvereenisuuden ja keski­näisten
etujen pohjalla tapahtuvan
kaupan. Nii.ssä on otettu huomioon
'kehitysmaiden perusedut mm. niil­le
myönnettävät erikoisedut kau-tiedustelukoneessa
sanotaan olevan
valokuvauskoneita ja muita vakoi-luvälineitä'?
Kaiken ylläolevan perusteella
tuntuu todella kummalliselta se
kun yhdysvaltalaiset tiedustelu- ja
muut sotilaskoneet ovat jatkuvasti
'eksyksissä" — toisten maiden i l ­matilassa!
pankäynnissä, markkinoiden raaka-ainetavaroiden
stabilisointi sekä ke­hitysmaiden
vientirakenteen ja ta­varankuljetusten,
parantaminen.
Konferenssin eräänä tärkeim­pänä
tavoiltcna pidämme kansain­välisen
kauppajärjestön muodos-tami.
stn, joka käsittelisi maailman
kaikki alueet ja maat, sanoi Pato-litshev.
Tämä järjestö on perus­tettava
scilai.stcn periaatteiden
pohjalle, jotka hyväksyvät kaikki
maat riippumatta niiden yhteis-kunnaliis-
talondellisten järjestel­m
i e n ja taloudellisen kchity.sta-s
«Mi eroista.
Itajoitlamalon laaja kan.sainväli-iien
kauppa on yksi edellytys rau­hallisen
rinnakkainolon toteuttami­selle
käytännu.ssä. rauhan ja edis­tyksen
lujittamiselle, ystävällisten
suhteiden ja yhteistoiminnan vah
vistamiscllc kansojen ja maiden
kesken.
O.soittaak.seen, että Neuvostoliitto
puoltaa mitä laajinta kaupan kehit­tämistä,
Patolitshcv esitti numero­tietoja
Neuvostoliiton ulkomaan-kauppasuhteiden
laajentumisesta.
Neuvostoliiton yhteinen ulkomaan-kauppavaihto
on nykyisin 11,5 ker­taa
suurempi kuin vuonna- 1938
(muuttumattomissa hinnoissa). En­nen
toista maailman.sotaa Neuvos­toliitto
oli ulkomaankauppavaihlon-sa
määrää nähden 16. sijalla maail-niassa,
mutta vuonna 1963 se oli jo
5. sijalla USAn, Saksan liittotasa­vallan,
Englannin ja Ranskan jäl­keen.
Ministeri selosti myös kaupan ke­hittymistä
keskinäisen talousavun
neuvoston, SEVn jäsenmaiden kes­ken;
Näiden maiden osalle tulee
lähes 60% Neuvostoliiton koko ul-komaankauppavaihdosta.
Samoin
hän kertoi kaupasta Kuuban ja Ju­goslavian
kans-sa. Vuoden 1953
alussa Neuvostoliitolla oli kauppa-ja
maksusopimukset vain kolmen
kehitysmaan kanssa, mutta nykyi­sin
näitä sopimuksia on aasialais­ten,
afrikkalaisten ja eteläamcrik-kalaistcn
maiden kans.sa — yh-
Icen.sä kolmenkymmenenviiden
maan kanssa.
Neuvostoliiton kauppasuhteet
kehittyvät niyiis' länsimaiden
kanssa, sanoi Patolitshcv. Mutta
keinotekoiset rajoitukset, diskri-minointipolitiikka,
länsivaltojen
pyrkimys säilyttää kauppa- ja ta­loudellisissa
suhteissa kylmän so­dan
henki rajoittavat kaupan ker
hittymistä. Ministeri sanoi, että
suljetut taloudelliset ryhmittymät,
. mm. yhteismarkkinat, asettavat
sosialististen maiden tavaroille
tulliesteitä.
VVyiinct tapasivat
uudelleen
Moskova. — Rou v aShei la Wy n ne
kohtasi mieheiusä englantilaisen lii­kemiehen
Greville VVynneen, joka
suorittaa kahdeksan vuoden van­keustuomiotaan
vakoilusta Neuvos­toliitossa,
toisen kerran maanantai-iKi.
He kohtasivat toLsensa ensim­mäisen
kerran viime viikolla. Mo­lemmat
kohtaamiset tapahtuivat
korkeimman oikeuden rakennukses
sa Moskova.ssa.
Rouva Wynne palasi myöhemmin
lentokoneella Lontoo.seen.
Fusarex-säilöntämyrkky
kasviksis-ta kuorimalla
Suomen maatalouden tutkimus
keskus aloitti viime, syksynä yhdessä
Ka.svitauticn tutkimuslaitoksen ja
Valtion maatalcuskcmialliscn labo
ratorion kanssa mm. juurikasvei­hin
ja vihanneksiin käytettyjen säi
lytysaincidcn jäämätutkimuksct.
Kasvinsuojeluhiitoksen ilmoituk­sen
mukaan tutkimuksissa on tullut
esille mm. se seikka, että silloin
kun käsitellyistä tuotteista poiste
laan kuori, ei säilytysainetta (esim.
!"'usarexia) jää lainkaan tuotteisiin.
Kauppa- ja teollisuusministeriö
.intoi jo .syk.syllä 1961 päätöksen
elintarvikkeisiin käytettäväksi sal­lituista
lisäaineista. Päätöksen mu­kaan
juurikasveihin eikä vihan­neksiin
saa käyttää säilytyksen ai­kana
mitään säilöntäaineita. Kui'
tenkin tammikuussa ministeriö an
toi poikkeuspäätöksen, jonka mu
kaan Fusarex säilöntäaineella kä­siteltyjä
perunoita ja porkkanoita
saadaan myydä ensi syyskuun lop
puun saakka.
Vaikka edelläolevat ovatkin Suo­mea
koskevia uutistietoja, niin silti
on hyvä muuallakin ottaa huomioon
niissä annetut neuvot.
• • •
Älkää kastelko
kukkianne liikaa
.Miksi fiilukscni lehdet varisevat?
Miksi oleanterini kuihtuu? .
Huonekasvein hoitajalla riittää
kysymyksiä jatkuvasti ja varsin­kin
kevättalvella .jolloin olosuh­teet
ovat vaikeimmat. Nyt alkaa
jo kevätaurinko paistaa kirkkaam­min
ja kasvit näyttävät virkeäm­miltä.
Mutta vieläkin on muistetta­va
erityisesti varoa liiallista kaste­lua,
joka sangen usein on syynä
lehtien varisemiscen ja muuhunkin
huonovointisuuteen. Mitä varjoisem
paan paikkaan kasvi on sijoitettu;
sen vähäisempi on veden kulutus.
Jos kasvi lisäksi kasvaa tiivispin-laiscssa
astiassa, on veden tarve
perin vähäinen. Tietysti: lämpöpat­terien
läheisyys lisää vedeii -kulu­tusta,
mutta ei niin paljon, kiiin
yleisesti luullaan. On hyvä muis^
taa: ,
- T - että vettä annetaan vain todclli-
.sen tarpeen mukaan.
— että ruukkumullan on saatava
kuivahtaa kastelukertojen väliK
lä.
— että kasteluveden tulee seista
avoimessa astiassa noin vuoro­kausi.
valliset suolakalat
jä siika olivat
lahna, muikku-r.-r-' -
täysin vapaat.
Tämä toteamu3,jpn yllättävä kahtn* i r ä ^
viime mainittua kalaahan on y l e i - ' ~*
sesti pi..etly heisimadon tärkeira""-"
pinä väli-isäntinä: Neuvostoliittolal-... - vi
set tutkijat tosin ovat_^tehneet sa-, -
omanlaisia havaintoja esim. Laatokani
kaloissa.
Tavallisesti ihminen saa tartun •• . i
nan puutteellisesti kypsennetystä .r . .,.)
kalasta, mädistä sekä myöskin hijl-lostukscstta
ja k y l m ä s a v u s t e t u s t a .•
kalasta. Lievä suolaus ci liioin tu-,,;-,
hoa leveän heisimadon toukkia. Suo- . ..i
laa tulisi käyttää n. 10 % kalan,,;
painosta, filcidcn paksuus ei saisi ; -
ylittää IVa tuumaa. Mätiin tulisi se- -.17
koittaa suolaa 6—10 prosenttia ja-suolauksen
on kestettävä 12 tuntia ; ;•
»'a;SieUi:e.ssa palaset "eivät saa olla,.-/,
iian paksuja, .sillä palan sisällä
lämpötila ei nouse riittävän korkCr. . , ; : ,r
aiif.
Valvonta- ja tarkastustoimenpii.,; •
iciden avulla on melko vaikeata es-,
lää kuluttajia saamasta leveän hei-
.imadon saastuttamia kaloja.. Suuv
i osa sisävesien kaloista menee;
suoraan kotitalouksiin ja tarkastuk'.
scssa jouduttaisiin kaloja niin pal­jon
pilkkomaan,' että niitä tuskin
enää ostettaisiin. Paras tulos saa
vuleltanee tehokkaan valistustyön
avulla. Kun tiedetään, missä kä'
loissa toukkia esiintyy j a miten no
eri ruoanvalmistustapoja käytettä­essä
tuhoutuvat, on tulokselliseen
valistukseen mahdollisuuksia.
Sukupuolitaudit
yhä ongelmana
Euroopassa
Geneve. — Maailman tervcysjäiv
j e s l ö WHO varoitti ''Euroopassa to-"
dettujen sukupuolitapausten jyrkäs- '
ti kasvavasta määrästä" — kasvua '
on todettu ennen muutta teini.-ikäis-' - •
tcn keskuudessa — ja sanoi k y s y - ' ' ' '
myksestä tulleen maanosan kipeirtl-' '
piä terveysongelmia. / '•'
• WHO vaati kansainvälistä vasfa-'""^
rintatoimintaa sukupuolitautien le­venemisen
estämiseksi. WHO sanoj, ,
että muutamissa maissa "Syfilis on'
noussut takaisin toisen m a a i l m a n - " '
sodan jälkeisiin lukuihin - ^ t ä l l ö j n * \
voitiin jo suorastaan puhua suku-;
puolitautiepidemioista". , .;. ;
"^Äskettäin julkaistu WHOn tutki- ' .--
mus osoitti sukupuolitautien ole- ..
van lisääntymässä kaikkialla maa­ilmassa,
ja Eurooppaa tuntui ole- ....
van johtoasemassa kaikki alueet
huomioonkin ottaen. Tartuntaa ha- ,.
valttiin runsaasti teini-ikäisten, me- , ,
rimiesten ja ulkomaisen työvoiman
keskuudessa. .
Lääketieteellisesti ongelnia on
jatkuvasti yksinkertainen ja samat ,•
lääkkcct, jotka saivat aikaan tauti­tapausten
määrän laskun sodan jäl­keen,
pätevät yhtä hyvin edelleeiv,
kin. sanoi WHO.' -^^^
Vaikeudet jöiituvat suureksi osalTvI
si siitä, että tautitapausten määräit^
Uiskiessa jyrkästi maat katsoivat onw
gelman ratkaistuksi ja lopetU^t^;^
torjuntatoimintansa:
Tilatkaa Vapaus!
PÄIVÄN PAKINA
Housu- sekä hanie-Goldwater
an
Näyttää sillä, että New llamp-shircn
valitsijat rajan eteläpuolella
käyttivät republikaanipuolucen pre­sidenttikampanjan
primäärivaaleis-sa
sitä amerikkalaista "hcvosälyä",
j ö t ä ' puuttuu tykkänään joiltakin
mainitun puolueen äärioikeiston äk-kivääriltä,
'mielipuolisuuden ra­j
o i l l a " olevilta johtajilta.
Suurena yllätyksenä on meille
kerrottu, että mainittujen primääri-vaalien
tulosten ihmeellisin seikka
on siinä, kun voittajaksi selviytyi
henkilö — Henry CabotLodge —
joka ei ollut virallisesti edes eh­dokkaana
j a maahan lyötiin sekä
housuissa että hamessa esiintyvät
sotaratsut.
T o r ö n t o l a i n e n S t a r - l e h t i kirjoitti
asiasta keskiviikkoisessa toimitus-artikkelissaan
mm. seuraavaa:
"New Hampshiren republikaani;
puolueen primäärivaalien kaikkien
huomattavin .seikka on Henry Ca-bot
Lodgen odottamaton voitto."
Vaikka hän ei ollut virallisesti eh­dokkaana,
eikä osallistunut vaali,
kampanjaan, hänen ihailijansa kir­joittivat
Lodgen nimen äänestyslip­puun
ia asettivat hänet kauaksi ylä-onoicllc
virallisista ehdokkaista,
jotka ovat pitäneet viikkokaupalla
vaalipuheita kautta maan ."
Meidän kohdaltamme tämä vaali­tulos
ei ollut niinkään.suuri yllät.vs,
sillä olemme tottuneet siihen, että
neuvokkaina ihmisinä amerilckdlai-set
saavat usein vaikeimmissakin
olosuhteissa mielipiteensä ilmaistuk­si
tärkeistä kysymyksistä niin, ettei
siinä ole väärintulkinnan mahdolli­suutta.
Tässä tapauksessa olisi asia siten,
että republikaanien johtavat presi­dentin
ehdokkuuden tavoittelijat ei­vät
kerta kaikkiaan näytä nauttivan
mainittua puoluetta kannattavien
amerikkalaisten luottamusta. He
halusivat ennen muuta" saattaa
"mielipuolisuuden rajoilla" huito­van
sotapoliitikon, senaattori Barry
GoIdwatcrin tappioon. Ja kun he
eivät halunneet liioin äänestää mo­ninkertaista
miljonääriäkään^ New
Yorkin kuvernööri Nelson Roekc-
"fellcriä eikä hameisiin pukeutunut­ta
senaatloriUirta, mrs. Margaret
Chase Smithiäi niin heillä ci ollut
muuta mahdollisuutta kuin turvau­tua
johonkin "mustaan hevoseen'
— tässä tapauksessa edemenneen
pie.s. Kennedyn lähettämänä Sai
gonissa olevaan USAn lähettilää-
.seen Henry CabolLodgccn.
Toisin sanoen republikaanipuo:
lueen kannattajat heittivät näissä
primäärivaaleissa parhaalla mah-dpllisella
tavalla kylmää vettä so-topoliitikkojen
niskaan jotenkin sa
maila tavalla kuin mummo-vainaja
tapasi työntää "hautomakuumeessa"
olevien kanojensa takapuolta vesi
ämpäriin.
Äärioikeistolaiset Yhdysvalloissa
ja heidän täkäläiset henkiystävänsä'
ovat yrittäneet lohduttaa itseään
sillä, että patataantumuksellinen
senaattori Goldwater tuli kuitenkin
"toiseksi". Totta on, mutta kun hän
ei sittenkään saanut edes neljän­nestä
annetuista äänistä, niin tämä
"toinen sija" höpinä tuntuu kovin
keinotekoiselta lohdutukselta.
Luonnollista tietenkin on, ettei
yhdet primäärivaalit ratkaise US-Assa
mitään sen paremmin kuin ei
yksi pääskykään tee kesää. Mutta
hyvän suunnan — äärioikeiston ke-pittämiseksi
— sai kuitenkin re­publikaanien
presidenttikampanja
New Hampshiressa.
; Omaan lukunsa ansaitsee senaat-toriska,
Mä^ai-ct Chase ySmith, jötal*.
Yhdysvalloissa sanotaan "hamecUl-j
seksi Goldwateriksi". •. v*ir
Mrs. Smith on ainoa nainen, jok^;^
tällä kertaa tavoittelee Yhdysvaltain/s
presidentinchdokkuutta. Mutta häQl^<
ei ole kuitenkaan l i i a l l i s e l l a vaati'-'
mattomuudella pilattu, sillä mrs.>i
Smithin kerrotaan sanoneen: "Mili&v
lykkään päästä presidentiksi. Kat-
.son, että minuh kokemukseni ja
loimintiini puhuvat valintani puo-'
lesta enemmän kuin minkään muun
ehdokkuutta tavoittelevan kokemuk­set
ja toiminta." . ; •
Meillä henkjlökohlaisesli on mel­ko
heikot tiedot mrs. Smithistäi <
kuten naisista yleensä. Olemme
sentään muistaaksemme lukeneet,'
että samalla tavalla kuin pitkäpult-luisissakin
esiintyvä miclipuolisun-den
rajamaan heput tämä hameissau
komeileva "Goldwater" on esimer­kiksi
tuominnut Moskovassa alle­kirjoitetun
ydinasekokeiden osit-laiskiellon?
Mahdollisesti New Hampshiren
naiset, äidit ja tyttäret ovat yh­dessä
miesten kanssa sitä mieltä,
että Goldwater on Goldwater huoli­matta
siitä, minkälaisessa puvussa
hän esiintyy!
Jokatapauksessa heitä ci näytä
miellyttävän yhtään enemmän ha-meellinen
kuin hameelonkaan rau-hanasiain
vastustaja — mikä sellai­senaan
lavallisten amerikkalaisten
kunniaksi''fiiettakoon.- Känsäkoura.
I 'I ' ' , ' ' ' .1 'i I l,r', |l, i ' ,11 I , I ' 'I ' ' " r > ' f^'> '' i |l" 1 1' * i' n I V ' ' •, 1 ' , " I ' II ' ' I ' M I