Vapaus, November 12, 1925

              Kaikki muut laivat lähtevät Montrealista paitsi hinnalla §108.50
varustetut, lähtevät Quebecista.
i =
rl 5:
Il •
I
III laok. piletti
Lilxtöpäiva Uiva Kaotavao* Helsiaklin
SIarra«ifr. 11 Canadian Pacificin EMPRESS OF FRANCE 18,400 tonnia $108,50
13 Canadian Pacificin MONTCALM 16,400 tonnia $106.50
« 13 Cunard Linjan AURANIA 14,000 tonnia $106.50
« 14 White Star Dominion MEGANTIC 15,000 tonnia $106.50
14 Cunard Linjan ANTONU 14,000 tonnia $106.50
18 Canadian Pacificin MINNEDOSA 14,000 tonnia $106.50
19 Canadian Pacificin MARBURN 10,750 tonnia $103.50 ^
19 Swedish American STOCKHOLM ? tonnia $110.50
20 Canadian Pacificin MONTCLARE 16,400 tonnia $106.50
« 20 Cunard Linjan LETITIA 13,500 tonnia $106.50
ti 21 White Star Dominion REGINA 16,500 tonnia $106.60
« 21 Cunard Linjan AUSOJJIA ' 14,000 tonnia $106.60
« 25 Canadian Pacificin MONTNAIRN 17,300 tonnia $106.50
27 White Star Domujion CANADA 10,000 tonnia $103.50
Ylläolevat laivat lähtevät Montrealista, paitsi Empres of Scotland, Empres of France, Mont-
Toyal ja Montnaim lähtevät Quebecista. Stockholm lähtee Halifaxista. '
Sen jälestä kun ylläolevat laivat ovat lähteneet, alkavat Canadian Pacific Linjan laivat
kulkea talvi aikataulun mukaan St. Johnista ja kaikki toisten" yhtiöitten laivat Halifaxista.
Ylläolevim hintoihin on sotavero, $5.00 lisättävä.
Alle 1-vuotiaat lapset pääsevät kolmannessa luokassa $6.50. Lasten 1—10 vuoteen on mak­settava
puoli pilettiä, sekä sotavero $3.00.
Rautatiellä pääsevät alle 6-vuotiaat lapset hoitajansa seurassa vapaasti. 5—12 vuotiailta
menee rautatiellä puoli pilettiä. ' • •
Edestakaisen laivapiletin keskimääräinen hinta on nykyään $180.00.
Edelläolevien laivalinjojen lisäksi myydään pilettejä Europasta Canadaan tuleville siirto­laisille
Scandinavian American, , Swedish American, Norwegian American, United Am^can,
Hamburg American, Royal Mail y.m. linjoOIe. Nämä linjat eivät ota kesänaikana matkustajia
Canadasta, Europaan päin.
Vapauden pilettiliike o|i viimeisen kolmen vuoden ajalla myynyt yli kuusisataa laivapilettiä
Suomeen ja Suomesta Canadaan. Tämän pitäisi olla todisteena liikkeemme luotettavaisuudesta.
Olemme suoraan akentteja, ilman välikäsiä, kaikille yllämainituille suurille laivalinjoille.
Pilettien hinnat Suomen satamista Canadan satamiin ovat nykyään $116.00, $118.00, $120.00 >
ja skandinavialaisUla linjoilla $122.00.
Mitään veroa ei Suomesta matkustaessa nykyään ole, eikä myöskään takauksia tai halli­tuksen
lupaa tarvita.
Toimittakaa pilettltilauksenne oman liikkeenne kautta.
TEHKÄÄ KAIKl^l PILETTILIIKE NIMELLÄ
Box 69, SUDBURV, ONT., CAN.
Yhdysvaltain •uomalaueni järjestön
Kirj. H.
ttudellieenjärjeatamit-probleemeja
Puro
Puolueen uudielleen järjestämisen
ja bolshevisoimisen suurimpia prob­leemeja
ön suomalaisen jäsenistön
uudelleen järjestiäminen. Tämä joh­tuu
ensinnäkin siitä, että meidän
järjestömme on suurin kaikista seit­semästätoista
kielijärjestöstä mitä
puolueessamme onC Suoinalainen
' Järjestö .'käsittää noin 4tf prosenttia
koko puolueen jäsenmäärästä. Toi'
seksi fiiitU, että meidän järjestömme
on siirtynyt suurena jöuklcöjärjestö-nä
sosialistipuolueesta kommunisti'
seen liikkeeseen* S? irtaantui so<
sialistfpuolueesta Venäjän suuren
vallankumouksen ja Euröpän työ-^
^ väen . yleisen vallankumouksellisen
liikehtimisen' innoittamana. Järjes'
tömme jäsenistön suuret joukot ei­vät
siis ole liittyneet kommunisti­seen
liikkeeseen tultuaan perinpoh­jin
vakuutetuiksi sosialistisen liik­keen
aatteiden turmeltuheisuudesta
ja sen kyvyttömyydestä johtaa työ­väenluokan
vallankumouksellista lii­kettä,
eikä lujasta tietoisesta ja hor­jumattomasta
vakaumuksesta sjiihen
nähden, että kommunistinen, liike on
ainoa, joka kykenee' ottamaan val­lankumouksellisen
työväenliikkeen
johdon ja viemään proletariaattia
eteenpäin tinkimättömän luokkatais­telun
tiellä. Kolmanneksi, koska
Järjestömme ei ole joutunut niiden
ankarien vainojen alaiseksi^ minkä
lävitse itse puolueemme . ja monet
sen kielijärjestöistäkin joutuivat me­nemään
surkean kuuluisten Palme-rin
ja Daughertyn punaisten vaino­jen
aikana, ei sen jäsenistö ole tul­lut
koetelluksi kapitalistisen luokka-vallan
ankarassa kiirastulessa, mis­sä
sosialidemokraattinen ideologia
olisi pois karistunut ja muuttunut
koetelluksi, kirkkaaksi ja leppymätr
tumaksi kommunistiseksi luokkä-ideologiaksi.
- Sen sijaan verrattain
rauhallisissa oloissa elänyt Järjestöm­me
on eleskellyt omaa rauhallista
elämäänsä, etääUä niistä ankarista
koettelemuksista, joissa puolueemme
on kamppaillut ja joissa taisteluissa
sekä sen johtajisto että jäsenistö on
karaistunut kommunistisiksi taiste­lijoiksi.
Tällaisissa rauhallisissa
'oloissa ja verrattain löysästi^uolu-eeseemiäe
liittyneenä, on Suomalai­nen
Järjesti tarjonnut sangen suo­tuisan
maanperän sosisäidemokraat-tisten
aatteiden edelleen versomi-selle.
Ei ole kyetty niitä hylkää­mään
eikä pois kitkemään. On oltu
kommunisteja vain niniellisesti« mut­ta
aatteellisesti tyypilHriä sosiali­demokraatteja.
Monet i ^ l r t ^ t ' to­verit
Suomalaisessa JaKJ«st5$sä, il­meisesti'
suorin enemmistö heistä, ei
ole tahtonut * tunnustaa tätä seik­kaa,
vaan päinvastoin • ovat he pitä­neet
puolueen aatteellisia, kamp­pailuja
ilmiöinä, jotka eivät muka
ole sopusoinnussja yhteiskuntaolojen
realististen blo^eii ja työväen luok­kataistelun
todellisten vaatimusten
kanssa, j a puolueemme yhteisrinta-mamanööverit,
joiden kautta on py­ritty
lähestymään Amerikan työ­väenluokan
suuria massoja, ovat ol­leet,
kokonaan käsittämättömiä meil­le^
niitä on Icatseltu tyypillisen ap-
^alidemokraattisen sulkeutuneisuu­den
ja .puhdasoppisuuden näkökan­nalta.
Marxilainen luokkataistelu-teoria
on käsitetty, mikäli kuin sii­hen
on syvennytty,, pelkästään kir­janoppineen
teorian, niutta ei elävän
luokkataistelun kannalta. Leninis­miä,
se on, Leninin Marxin luokka­taisteluopeille
antamaa tulkintaa ei
ole ymmärretty juuri nimeksikään.
On näin ollen luonnollista, että
Järjestömme suurin <>sa -on kaiken
aika:aj esiintynyt Amerikan kommu­nistisessa
liikkeessä puolueemme t>i-keistolaisaineksen
tukijana ja liitto­laisena.
Ja ollen suuri jäsenluvul­taan,
se onkin ahtanut- oikeistolai-suudelle
vahvan j tuen ja siten ehV
käissyt puolueemme etenemistä bols­hevistisen
puolueen tiellä. Lore on
aina tähän saakka ollut Suomalaisen
Järjestön suuren enemmistön kan-naita
oikea ihanteellinen johtaja, jo­ka
muka on vaatinut puolueen py-taistellut
"seikkailijoita" vastaan,
syttämistä "realistisella" pohjalla ja
joiden ohjelma ja taktiikka ei ole
muka tosioloihin perustuva. Kom­munistisen
Internationalen politiik­kaa
on Järjestömme johtajien enem­mistö
katsellut myöskin vaarallisena
seikkailupolitiikkana. On valiteltu
sitä seikkaa, että K. I. pyrkii so­velluttamaan
amerikalaisiin oloihin,
tuntematta niitä, "venäläisen ohjel­man",
joka ei muka sovellu "mei­dän
länsimaisiin oloihin." Kuinka
tyypillistä sosialidemokratiaa! Ei­kö
totta?
Ja mihin tämä on 'ohtanut? Se
on johtanut meidät sellaiseen aat­teelliseen
lamaannukseen, joka on.
esiintynyt niin surkean räikeänä
viimeisten parin kolmen vuoden ai­kana.
Kaikellaiselle teoreettiselle
harrastukselle on pyritty, antamaan
palttua. Tätä on seurannut välin­pitämättömyys
ja kylmäkiskoisuus
käytännölliseenkin puoluetoimihtaan,
Tiiin €ttä' se on vihdoin tullut vii­dennen
ja kuudennen luokan asiaksi
osastoissamme ja sen sijaan köykäi­nen
huvi- ja seuratoiminta - on anas­tanut
kaiken isäntäyallan.
Mutta nyt tulee puolueemme uu-destaanrakentamis-
ja Bolshevisoi-miskäsky.
Se on kiertämättömänä
meidän edessämme. Puolue ei enää
pidä jäsenyydessään pelkkiä nimi-kommunisteja.
Kommunistinen In­ternationale
on antaiiut käskyn, jo­ta
puolueemme on noudatettava i l ­man
kiertelemättä. ja taisteltuaan
ensin sisäisien kamppailunsa, joka
oli välttämätön esityö ennen kuin
puolueemme kykeni käymään käsik­si
uudestaan järjestämiseen ja bols-hevisoimiseen,
puolueemme vaatii
nyt sen kaikkien hajanaisten osien
sekä järjestöllistä että aatteellista
yhtehäistyttämistä. Irrallisen ja
edesvastuuttoman kielijärjestö-auto-npmian
oi^ nyt lakattava. Ei kel­paa
enää, että kommunismin nimes­sä
teemme sitä ja tätä. Kaikkien
puolueen jäsenten on nyt käytävä
harjaannuttamaan itseään Kommu­nistisen
Internationalen kelvollisiksi
sotureiksi, tai muussa tapauksessa
ei heillä ole oikeutta pitemmälti
kantaa edes kommunistin nimeä­kään.
/
\ Näillä uusilla seikoilla on ha­vahduttava
vaikutus meihin nähden.
Me olemme joutuneet . asettamaan
itsemme sisäisen itsekritiikin alai­seksi.
Ja ensimäinen ehto on, että
tarkistamme itseämme leninilä^yy-den
ja bolshevistisen itsekritiikin
valossa. Ja tämä kritiikki osottaa
meille^ että olemme tyypillisiä sosia­lidemokraatteja
tai parhaassakin ta­pauksessa
meidän ideologiassamme
'on vahva annos sitä. Ja jos mieli­tään
mennä eteenpäin kommunisti­sen
luokkataistelun tiellä, on siitä
vapauduttava. On tutkittava sy­vemmin
marxilaisuutta ja leninis­miä
ja ahkeroitava ympärtämään
bolshevistinen luokkataisteluoppi
työväen tämän päiväisten taistelujen
yhteydessä ja sovellutettava ne nii­hin.
!
Ne toverit, jotka sosialidemokraat­tisesta
unesta havahduttuaan kyke­nevät
ottamaan tällaisen kannan,
ovat voittaneet ensimäiset vaikeu­det.
Ja ainoastaan täten kyetään
ymmärtämään puolueemme uudes­taan
järjestämisen ja bolshevisoimi­sen
välttämättömyys, ja ainoastaan
tällä edellytyksellä kyetään siihen
innostumaan.
Mutta valitettavasti löytyy paljon
johtaviakin tovereita, jotka ottavat
asian kokonaan toiselta kannalta. He"
ottavat uudestaan järjestämisen ja
bolshevisoimisen siltä kannalta, että
koska Kommunistinen Inte^ationale
nyt kerran on niin ja niin mää­rännyt,
niin me olemme "lojaalisia",
me tottelemme. Me taivumme uu-destaanjärjestämiseen.
He'my5ntef
leväit, että onhan sitä tullut oltua
tässä hiukan leväperäinen. Paran­nuksia
on tehtävä. Mutta he eivät
tee aatteellista pe^eroa sosialide-mokratian.-
kanssa. ^ He - pitävät ^din-ni
siitä kynsin* lampain. He jätte-
12 p.—'
levät puoliistellen, että Suomalaisen
Järjestö on aina pyrJdnyt bolEhevi-sojmaan
itseään- He ottavat koko
uudestaanjärjeStamisasian mekaani­sena
manööverinä, johon 'on pakosta,
puoluekurin uhalla taivuttava', kun­nes
se osottautuu mahdottomaksi, ja
kunnes Kommunistinen Internatio­nale
itse huomaa tuon hulluuden ja
perääntyy hyvässä järjestyksessä.
Toverit. On itsestään selvä, että
tällaisessa mieles>»ä ei uudestaan-järjestyminen
ja bolshevisoiminen
menesty, ja ne toverit, jotka tässä
mielessä tätä työtä ajavat, eivät
kykene johtamaan järjestömme bols-hevisointia.
Nämä toverit edustavat
tyypillistä lorelaisuutta. Ja Askeli,
joka otti puolustaakseen Suomalai­sen
Järjestön sosialidemokraattista
katsantokantaa, Superiorin osasto,
joka taisteli opportunistisen arvos-teluvapauden
puolesta ja bolshevis­tista
kritiikkiä vastaan, ja Onni Saa­ri,
joka edustaa ultra-lorelaista ja
antikommunistista kantaa, taistellen
avoimesti ja röyhkeästi puolueemme
uudelleen järjestämistä ja bolshevi-
Boimista vastaan sekä John Hill, jo­ka
vielä nytkään ei ymmärrä puo­lueemme
Labor Party taktiikkaa, ei­vät
ole läheskään ainoita henkilöitä
Suomalaisessa Järjestössä, jotka
ovat sosialidemökratismin puhemie­hiä,
joskin he ovat olleet sen avo-naisempia
ja suulaampia edustajia.
Edelliset, jotka ottavat uudestaan-järjestämisen
pakollisen kurin ja
mekaanisen lojaalisuuden kannalta,
kuuluvat aatteellisesti samaan lei­riin
Askelin ja Onni Saaren kanssa
ja tulevat olemaan suurena haitta­na
tässä kriisissä, elleivät he tee pi­kaista
aatteellista itsetarkastusta ja
parannusta.
Ja kuitenkin, mitä hyvänsä me
nyt ankaran itsekritiikin valossa
avoimesti tunnustamme, ei merkitse
sitä, etteikö meistä voi tulla mitä
parhaita bolshevikeja. Ja jos me
tarkastamme Amerikan Suomalaisen
työväenliikkeen historiaa, niin sen
lehdiltä löydämme mitä mainehik-kaimpia
tekoja. Jo Amerikaan tul­lessamme
on suomalaisella työväes­töllä
ollut ainakin vaistomainen tais­teluhenki,
jonka se on perin3?t koti-
. maansa työväenliikkeestä, joka tais­teli
vuosikymmeniä tsaarismin, sen
'Bobrikoffin ja Seynien tyranniutta
ja Suomen herrasvaltaa vastaan,
mitkä taistelut ovat tehneet suoma­laisen
työväestön alttiiksi omaksu­maan
sosialistinen luokkataistelu­opin.
Amerikassa niinikään suoma­lainen
työväki on taistellut urhoolli­sesti
amerikalaisen trustikapitalis-min
riistoa ja sortoa vastaan lukui­sissa
lakkotaisteluissa, joista voitai­siin
mamita Coloradon, *Idahon, Sut­ten,
Kuparisaärert^jär Mesaba-renssin
kaivostyöläisten taistelut sekä lukui­sat
puutavafatyöläisten lakot län­nellä.
Ja Amerikan sosiälistipuolu-een
ollessa parhaimmillaan, suoma­laisia
työläisiä kuului siihen noin
13,000, muodostaen sen elävimmän
j a tolmintahaluisimman osan. Ja
I.W.W. ollessa todella vallankumo­uksellinen
taisteltu järjestö suomalai­set
työläiset pelasivat siinä johta­vaa
roolia. Sen jälkeen kun nämä
molemmat edellämainitut järjestöt.
Venäjän vallankumouksen puhjettua
ja maailman työväenliikkeen uudes­taan
syijitymisen kriisissä hylkäsivät
vallankiimouksellisen luokkataistelun
tien, tuhannet suomalaiset työläiset
erosivat; näistä järjestöistä ja liit­tyivät
'Amerikan kommunistiseen
liikkeeseen. Lukuisat Järjestömme
jäsenet niinikään ottivat ase kädes­sä
osaa Suomen luokkasotaan v.
1918 ja menivät sen jälkeen lävitse
Suomen lahtarien vankilahelvettien
kidutukset. Suomalaiset työläiset
ovat tehneet Venäjän puna-armei­jassa
sankarillisia tekoja.
Nämä työläisjoukot, joilla oli täl­lainen
menneisyys työväen luokka-^
taisteluissa sekä Suomessa että
Amerikassa, omaaVat vallankumouk­sellisen
hengen ja täytyvät olla sitäl
ainesta, joista tulee .todellisia bols­hevistisia
taistelijoita Amerikan
kommunistiseen liikkeeseen, kunhan
heidän vallankumouksellinen hen­kensä
ja itsetietoisuutensa puolu­eemme
uudestaanrakentamis- ja
bolshevisoimisprosessin yhteydessä
ohjataan oikeisiin uomiinsa.
Ja meidän puolueemme ei suin­kaan
tahdo hylätä Amerikan suo­malaista
työväkeä. Se tietää, että
suomalaiset työläiset ovat mitä par­haimpia
taistelijoita. Se tietää, et­tä
he ovat hyviä :'organiseeraajia.
Meidän puolueemme kritiikki suo­malaista
jäsenistöä kohtaan, ei tar-kota
karkottaa heitä pois puoluees­ta,
vaan päinvastoin, saada heidät
inrotetuksi sosialidemökratismin. niin
'järjestolUsistä kuin ^aatt^li^staJdit
pauloista ja ppportnnistisista jolita-jista
ja liitetyksi heidläi^^I^
osaksi 'Amerikaii vallai^moukselli-sen
proletariaatin ettivartiojouk^
koon, sen lihaksi ja vereksi^^
Tätä tarkottaa periaatteellisessa
suhteessa puolueemme nudelleenjär-jestaminen.
ja'bolshevisoiminen. Ja
kqn tästä pääsenune selrille, käy­tännölliset
vaikeudet nudestaanjär-jestamisen
tiellä ..voidaan poistaa
vemttain helpostL
Elimän varjokuvia
Maailmaa köyhälistö, elää ainai­sessa
arjessa. Sitä kuvaavat
työläiskirjailijamme teoksissaan. Sii­tä
puhuvat ^öläispuhujamme, j a me
ymmärrämme kaiken aivan kirjai­mellisesti
tuon — elämmehän sitä
kuvattua elämää vuodet ympäriinsä,
joten se on tuttua — draamallis­ta
. . . Näistä asioista kirjottami-nen
ja puhuminen, ei yksistään in­nosta
lukija- ja ^untelijakuntaa.
Mitä olisi tehtävä? herää kysymys.
Ja tähän Juuri koetan vastata par­haani—
mukaan.
Sanotaanhan, että ei niin synkkää,
ettei valon pilkahdusta! Ja tämä
pitää paikkansa — ainakin osittain.
Me kirjotamrae ja puhumme elämän
varjopuolista ja kuvista, miksi em­me
aseta aineellemme "kaunista"
taustaa? Siksikö, ettemme uskalla?
Me kyllä uskallamme jos tahdomme.
Mutta onko syy siinä, että katse­lemme
kyyneleisiä silmiä, eli kuu­lemme
sydämen pohjasta lähteviä
huokauksia, mieluummin kuin hy­myileviä
suita ja kirkkaita katseita,
joka johtuu puheista ja painetusta
sanasta? Ehkä. •— Mutta siinä em­me
ole aivan oikeassa^ Me emme
ole «aivan oikeassa. Me emme saa
olla "kansan itkettäjiä", kuin "pa­pit
kirkossa", sillä vain synkennäm-me
seuraajamme mielen, entistäan-kin
synkemmäksi, koska esitämme
vain pelkkiä "varjokuvia elämästä."
Esim. näytelmät, joita on jo pal­jon
työläisiä varten, on vain ani­harvoja,
.jotka saattavat liikuttaa
katselijan sielunelämää. Semmoiset
kappaleet, jotka saattavat henkilön
pois hetkeksi, ainaisesta arjesta,
ovat tervetulleita keskuudessamme.
Me nautimme niistä, kun näemme
niissä muutakin kuin pelkkää arkista
yksitoikkoisuutta. Henkemme hala­jaa
nähdä ihanan taustan elämästä.
Kaunokirjailijan, enempää kuin
näytelmäkirjailijankaan ei tarvitse
poiketa pois totuudesta, vaikka luo­kin
tuotljeisiinsa jokapäiväisyydestä
poikkeavaa.
Lietsokoon ja loihtikoon hän esil­le,
tapahtumia, jotka meitä elvyttär
vät — herättävät ja mahdollisesti
humoristiselle mielelle saattaisivat
~ toiveita esille manaisiVat, sitä
me halajamme. Jos ihminen aina
mykistyy tapausten edessä kauhusta,
tylsyy hänen sielunelämänsä niirj,
ettei hän jaksa ajatella , mitään.
Hänestä näin ollen muodostuu xtah-doton
olio. Ja semmoiset ainekset
ovat tarpeettomia luokkataistelus­samme
— vieläpä sitä vahingoitta­vatkin.
— Siis reipas mieli on paras.
Kaunokirjailija kuin myös näytel­mäkirjailija,
jos hän on tehtävänsä
tasolla, pystyy kyllä muodostamaan
teoksiinsa mielenkiintoisia yälikoh-tauksia,'
jotka sieppaavat meidät
hetkeksi pois arkielämästä. Tämä
on terveellistä. Tämmöinen luo
meihin toiveita ja uskoa uudesta
ja paremmasta tulevaisuuiclesta —
meihin kasvaa toiminnan halu —-
saavuttaa se ihana tausta elämästä.
Me silloin taistelemme tositeolla,
emmekä ole pelkkiä "nollia" tässä
ihmisyhteiskunnassamme. Kurjuus
ei poistu keskuudestamme huutamal­la
ja muistuttamalla siitä. Vaan se
poistuu taistelemalla jä rieppaalla
toiminnalla. Siihen pyrkikäämme.
Silloin saavutamme sen päämäärän,
jota jokainen halajamme. Siis: kir­jailijat
ja kynäilijät. Innostakaa,
kasvattakaa, elähyttäkää ja humo­ristisiksi
saattakaa lukijakuntamme!
Silloin olette tehtävänne tasolla. Sil­loin
olette suorittaneet paljon hy­vää
— niin paljon, ettei sita voi
tarkoin arvioida. A. R.
131
Suora ja nop^ tie edestakasin Suomeen
OSLON (CHRISTIANIAN) AJ STOCKHOLMIN KAUTTA
Oslosta (Christianiasta) jj-^
Lokak- 6 p. "BEBGENSFJORD" Loki^f*
Lokak.23p. "STAVANGERFJORD" iSrS^t.P-Marrask.
13 p. "BERGENSFJORD"
Jouluk. 4 p. "STAVANGERFJORD" ^ P-Matkallaan
New Yorkiin poikkeavat laivat HalifaTi<;«,
Kolmannenluokan edestakainen piletti Suomeen Sigeftk
Matkustakaa Suomeen Ja tuokaa sieltä omaisenne i o k A V i.
dysvaltoihin taikka Canadaan Norjan linjaa, joka tunneS -
koisesta mukavuudestaan, hyvästä kohtelustaan, ja kaikin^!^'
oTinomaisesta hoidosta. Mennessänne Suom(>on • o t i is
• » v j l • « • ' » » ^ I • • > • • ' —— ^ " — 7 ^ — —
pitäisi käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen.
Tulli taikka passien tarkastusta ei ole enempää Noria<«!9 ^^
Ruotsissakaan. Jnun
Kolmannenluokan matkustajien, joilla on hallussaan maik-pääsylupa,
ei tarvitse takaisintullesaan kulkea EUis-saa^en kSJS'
Erikoistietoja sekä hakemusblankkeja antavat meidän ^^v^
liset akenttimme, taikka \
NORWEGIAN AMERICA LINE
22 IVhitehall Street, New York, N.Y.
Vanha, tunnettu ERKKILÄN LIIKE
Omistajat: ERKKILÄ & MILTON
130 Cumberland Street S., Port Arthur, Ontsria.
(Bay kadun kulmauksessa)
——Suosittelee '
MIESTEN JA POIKASTEN VAATETUSTAVARAKAUPPAA
joka on hiljan avattu aivan uusine tavaroineen ja ehdottomasti
helpoimmilla hinnoilla, tavaran, laatuun nähden paikkakunnalla.
Yksi ja sama hinta kaiUlle. Ja.—
CANADIAN NORTHERN HOTELLIA
rauhallisine ja puhtaine huoneineen.
KAHVILA-, VIRVOKE. JA TUPAKKAMYYMÄLÄÄ.
Halvin paikka ostaa kaiLtVI ruokatarpeet.
Linjoille lähetetään myös huolellisesti ja nopeasti suoritetaan ti­laukset.
INTERNATIONAL GROCERY
Omistajat: E. Seppälä ja >E. Kotanen.
292 Bay St. — Puhelin 305 N. PORT ARTHUR, Ont
Mitä on jokapäiväinen leipä?
Ruokaleipä ja kahvileipähän se on, jokainenhan sen tietääkin
ja senkin, että Kotileipomosta jokapäiväisen leivän saa mauk-kaimman.
Kuivaleipä ja korput ovat keveitä ja huokoisia ja hinta —
kysykääpäs. Jo usean vuoden ajan on tilaukset linjoille, farmeille
ja kämpille täytetty huolella. Puhelin 1338S.
HOME BAKERY— 740 SIMPSON ST. — FORT WiLLIAM, ONT.
Hammaslääkäri
m
Huone 7, CMnic Bik.
McCartney'n ja Burke'n yläpuolella.
Victoria Av. ja Brodie St. kulmassa
FORT WILLIAM
Vastaanottotunnit: päivisin 9 a.p.
—6 i.p. Iltasin: 7-r-9. Puhelin
1008 S. , ^. •
* Toimisto tyttö puhuu suomea ja
englantia.
MacMILLAN LÖTÄNYT NORJA­LAISEN
ASUTUSPAIKAN
JÄTTEITÄ
New Haven, Conn. — Antaes­saan
lausuntonsa Yalen yliopiston
päivälehdelle, selittää naparetkeili-jä
MacMillan löytäneensä ^ainoan
todellisen vakuutuksen siitä, että
norjalaiset ovat asuneet Amerikan
mantereen pohjoisemmissa osissa
ennen Columbuksen .maahan tuloa.
Hän väittää löytäneensä jätteitä
norjalaisesta asuinseudusta, jossa
todistuskappaleita on riittävästi,
kun .niihin tarkemmin syvennytään.
MacMillan lUpaa :mennä uudelleen
tutkimaan näitä jätteitä. "Minä
olen vmrma, että asuinseudun rau­niot
todistavat näistä varhaisista
asukkaista.. Raunioista löytyy mon­ta
tosiseikkaa ja traditsionia, jotka
toteavat nämä .entisten norjalais­ten
jätteiksi", lausui retkeilijä.
LABERGE LUMBER
Täydellinen varasto ra­kennustarpeita.
((Snoini)) lapaiiato lä^^^^^
Jos teitä vaivaa huono ruuai^sula
tus, kipu rinan alla, ijinettomuus. epä
tasaisesta vatsasta, veren nousn pää
hän sekä siitä johtuva päänkipn, joi
nakin päivin! erinomainen rnokahair
toisina ei ollehkaan, köuristaksia j«
väsymystä jälkeen sySnhin, närästä
minen sekä silta johtuva kuuman ve­den
nousu suuhun ja kurkkuun, niir
ovat nd lapamadon oireita.
MeidSn Iapamot<> lääkkeemrae ör
valmistettu eteviksi tunnetun Hel­sinkiläisen
Sainahixoneen iSfiJkärir
resehtin jälkeen, seka varmasti tuot
taa tarkoitttkseönsa vantaavia tulok
oia;'
Hinta 6 dollaria 40 seiittiB. Posti
vapaastL
; KAL£VA APTEEKKI.
K. G. K. NYMAN
168 So. Alffoma St, Port Arttiaf,
Ontario.
PAASTOAMISEN VAIKUTUS
AIVOJEN TOIMINTAAN
. Chicago. Chicagon yliopiston
toimittaihat tutkimukset paastoami­sen
vaikutukseen ihmisen' aivotoi­mintaan
ovat ospttaneet ajattelu­kyvyn
olevan tehokkaimman ja
selvimmän juuri pitkäaikaisem­man
paastoamisen jälkeen. Imin
ennen paastoamista tai sen
aikana: Itse paastoamisen* ~ aikana
huomiokyky jossain määrin heikke­net
ja aivotoiminta hidastuu. Väi­tetään.,
paastoamisen, .jaikutavan
vahvistavasti myös hermostoaan 'y-
Nimeni, joka on tähän . saakka
ollut Kusti Mäki, on tästä lähtien
oleva Albänus Mäenpää. Teen tä­män
mUiltol^n suurten erehdyk­sien
-takia.
Nimeni, joka on ollut Suomessa
Olli^ Tietäväinen, on itässä maassa
. Ole Olson,
Biscotasing, C. P. Ry., Ont..
leensä Ja yhtenä esimerkkinä mai­nitaan,
että paaston Jälkeen ka-too
sellaiset hermostuneisotidett-mer­kit
kuin kasien vapis^ninen.
Copper Qiffilaiset
Pistäytykää puotiin josaa on
kaikenlaista ensiluokan ruokata­varaa
päivän halvimpiin ' hintoi­hin,
i
A.PELKOLA
7 Finland St. Phone 194
\ -1
Piano Harmonikkoja
Myös Suomalaisia
Fonografi levyjä myyvät
88 Durham St., Sudbury, Ontario.
Seuraava Blue'n kaupasta.
— Phone 1694 —
lATKMJJÄKOII
Slisteijä huoneita saatavana,
EMIL JOHNSON
62 Edmond Lano
SODBURY, ONTABIO
I I^eim C. N . B. asemaa
Telefooni 682
yiä^^^je mm.
Sudbury, Ont.
Olemme avanneet autokumien ^
jausUikkeen Joten otamme nyt v»-
taan kaikenlaista autokumien ja »•
säkumien kdrjiausta.-
TyydyttSvaisyy* ta^aan^^^
EEICK PUBABBN