Vapaus, November 12, 1925

              marmsk, 12 p.—Tfeor., Nov. 12t!i, 1^5
Vaoauden joidunumfirö ilmestyy taas tänä vHotena hiukan ennen
•>s Siihen otetaan liikemiesten ilmotuksien ohella myöskin onnen-
'°^hil£sia Onnentoivotuksien hinta oh tänä vuotena yksityisen hen-
Sta nJTMltä ja osotteelta 15c ja perheiltä 25c huolimatta siitä miten
Si nimeä perheen toivotuksessa on.
Onnentoivotusilmotuksien pitää olla Vapauden konttorissa viimeis-
-i marraskuun 30 p. mennessä. Tietysti on sitä parempi, mitä aika-
^min ne ovat. — Asiamiehille myönnetään tjjivallinen alennus. Lä-onnittelut
osotteella.
V A P A U S
Box 69, SUDBURY, ONTARIO
.www-JMiJiii"TTTTiiii» ' i ' n i i i i i i i M i i i i i M i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i IIMIMIIIIIHIIIIII
Valmistaa kaikkia leipurialaan kauluria tuotteita.
( 1
Erikoisen hyvien .korppujen sekä kovan leivän valmistus on myös <
nyt alettu. — Ulkolähetykset täytetään nopeasti ja huolella. \
SUDBURY BAKING CO., <
i
27 Darham St. — Box 429 — Sudbury, Ont. — Telephone 1854 J
Äsialan & Seppälän S A U NA
Avoinna 4 kertaa viikosta: Tiistaina, keskiviikkonaT perjantaina ja
lauantaina kello, 1 j.p.p. kello 12:ta yöllä.
Spruce St. Puhelin 1107
Lähellä Vapauden konttoria.
Sudbury, Ont.
/m S U O M E S T A
PauteoUisuustyöväen
liiton toiminnasta ja
kdhittymismahdol-lisuuksista
fuuteoUisuustyöväen liitto aloitti
toimintansa tämän vuoden alussa.
Perustavan, kokouksen päätöksen
mukaisesti kuuluvat siihen seuraa­vat
työläisryhmät: Huonekalu-,
konttori- ja koulukalustotehtaiden,
puuseppä- ja verhoilutyöpajojen työ­läiset,
höyläämöjen ja puunjalostus­tehtaiden
työläiset, puulaiva- ja ve­neveistämöjen,
puusorvaamojen, tyn­nyri-,
pyörä- ja ajokalutehtaiden
työläiset, k^ys- ja kultaustehtaiden
työläiset, piano- j a urkuharmoniteh-taiden
työläiset, leikkikalu-, harja-;,
avellin-, korkki-, kävelykeppi- ja
sateensuojatehtaiden työläiset, f a -
neeri-,.ruUa-, nappula- j a tulitikku­tehtaiden
työläiset, paju- j a rottinki-työntekijät,
sahalaitosten j a lauta­tarhojen
työläiset, ne metsä-, uitto­ja
lastaustyöläiset, jotka välittömäs­ti
toimivat sahalaitosten yhteydessä,
sekä ne työläiset, jotka välittömästi
ovat edellämainittujen teollisuusalo­jen
yhteydessä ja jotka liittotoimi-kunta
katsoo voivansa liittoon hy-läksyä.
' ' ,
Puuteolliöuystyöväen liiton alaisia
Töaloja on siis huomattavan paljon.
N'iis3ä työskenteleviä työläisiä oh
•h 50 tuhatta. Liittoon heistä kuu­lu
vähän kahdeksatta tuhatta.
'oniepät oTat parhaimmin jiirjes.
iftui& J a sen jälkeen sahalai­set.
Toisten alojen työläis­ten
järjeitäytyminen on
sangen heikkoa,
;joskaan puuseppäin ja sahalaisten-enkaan
järjestäytyminen ei-"oIe tyy-lyttävällä
kannalla. On paljon s^-
. '»laitoksia, faneeri-, rulla- ja tuli-
, -Jjtutehtaita, joiden työläiset ovat
1 »Konaan järjestymättömiä. -Näiden
}|mek8iniainittujen tehtaiden tyo-f
jäisten ammatillisesti järjestäminen
I B näyttänyt kokonaan toivottomal-
I ^ Vasta aivan viime 'aikoina on
• peentebtaalaisista saatu jokunen
IrJl^^eBtyniään, mutta enin osa
W ^f^eenkin järjestymättä. Vaik-faneerityöläisiä
on tuhansia,
^wuu heistä ammatiUisiin järjes--
vain .Tiuutama sata, RuUa-
? r^utehtaalaiset ovat vielä-
„ ^ORommin järjestyneitä. Yhtä
/ onrtla kannalla ovat metsä- ja
i l S " ^ Heistä kuuluu jär-
'S* 3—400, vaikka metsa-
^«ftotöissä työskenteleviä työ-
» t t a . toisinaan lähes 20 tu-
' itfb 1 " "'^ laatatarhalyöläisiä
soo" i ? * ^ * ' " PySreissä luvuissa
• Tama lukumäärä on varsin
^ työläisten kokonai^luku-nähden.
Puusepistä ja ko-
^ i s t ä on järjestyneitä noin
.^teolU5,ju5ty5yä^^ liiton vastais-snunniteUessa
on ty5-
*f järjestäytyminen otet-
^naoon. Toiminta tullaan jä*-
siten, että yhä -enemmän
^»Jaist^n keskuuteen. Suuria
liitto tässä suhteessa tu-
K-ohtaamaah, mutia voifc.
ne eivät «le. Jäijes-
/^eudet voidaan'
« -aloodelKsen taistelun jäf-jestelyllä.
Työläisten palkkataiste­lut
koetetaan järjestät siten, että
jokaisen työläisen huomio tulee kiin­tymään
järjestöön ja sen avulla saa­vutettuihin
taloudellisiin etuihin.
Tähän mennessä ei liitto ole voinut
' suuria tehdä
Kuluneet yhdeksän kuukautta on
tarnttu osastojen uudelleen muodos­tamiseen,
jäsenkirjojen uusimiseen
j.n.e. Näiden alkuvalmistelujen
vuoksi ei laajempaan järjestymättö­mien
työläisten järjestämiseen ole
ollut riittävästi aikaa eikä voimia.
Työläisten taistelutoiminnankaan
järjestämiseen ei. edellämainituista
syistä ole ollut riittävästi mahdol­lisuuksia,
-joskaan'''toiminta-- tässä
suhteessa ei olekaan ollut vähäises­tä
merkityksestä. ^Toiminta-aikana
on liiton alueella saavutettu huo­mattaviakin
voittoja. E^im. Pie­tarsaaren
sahalaisten taistelu, vaik­ka
siinä oli voii^akas vastustaja,
päättyi kunniakkaaseen lopputulok­seen.'
Monia muitakin voittoja on
saavutettu.
PuuteoUisuustyöläisten palkkatais­telut
ovat tähän asti olleet irrallisia,
toisistaan riippumattomia. Yhden­mukaista
.toimintaa ei ole ollut. Kun
esini. Pietarsaaressa on taisteltu ää­rimmäisin
ponnistuksin, on mahdol­lisesti
saman kapitalistin sahalla
muualla tehty töitä tavallista suu­remmalla
kiireellä, jotta työnantaja
on vaivatta voinut täyttää kaikki
sitoumuksensa. Sama on asianlaita
ollut kaikkialla muillakin aloilla.
Palkkojen alentamisia ei myöskään
ole yhdenmukaisilla toimenpiteillä
vastustettu. Kun työnantajat ovat
alentaneet palkkoja joillakin sahoil­la,
ovat toisten sahojen työläiset
jääneet rauhallisesti odottamaan,
milloin heidänkin palkkansa alenne­tun.
Ja heti, |cun alennus on saa­tu
muutamilla sahoilla vastustukset­ta
aikaan, on sama 'menetelmä otet­tu
käytäntöön muuallakin. Parin
viimeisen vuoden aikana on .tällä
tavalla alennettu kaikkien sahalais­ten
palkkoja. Vain muutamilla sa­hoilla
on tämän vuoksi sattunut pie­nempiä
vastustusliikkeitä, mutta niil­lä
ei työnantajiin nähden ole ollut
vakavampaa merkitystä.' Samanlai­sella
kannalla on ollut puuseppien­kin
toiminta.
Yhteistyöskentely eri paiUcakuntien
työläisten kesken on ollut aivan
'alkeellisella kannalla
m.m. puuseppien kesken. ' Siitä on
ollut seurauksena, että palkat vaih­televat
eri paikkakuntiin nähden
sangen huoniattäyasti.
Tällaisesta hajanaisesta toimin­nasta
pyrkii . Putrteollisuustyöväen
liitto tekemään lopun. Alkuvalmis-tuksiin;
on siinä suhteessa jo ryh­dyttykin.
Palkkaliikkeet täytyy
saada alan kaikkia työläisiä käsittä­viksi.
Kun esim. sahalaisten palk­koja
koroitetaan yhtäällä on niitä
koröitettava myöskin toisaalla. Pair
kallisista lakoista ei enää ole vas­taavaa
hyötyä. Ne muodostuvat
pitkäaikaisiksi j a rasittaviksi, eikä
luilla sittenkään saavuteta juuri m i ­tään.
Tämänlainen yhtenäinen toi­minta
kuitenkin edellyttää nykyis­tään
paljon lujempaa järjestäyty­mistä.
Järjestökoineisto täytyy myös­kin
saada sellaiseksi, että kaikkialla)
noudatetaan yhteisiä .päätöksiä j a
yhteistä toimintaa varten annettuja
ohjeita.
Paikkakunnalliset palkkaliikkeet
ovat kylläkia tähän asti, kun kapi­talistien
yhteistoimints ei ole ol­lut
täysin kiinteätä, onnistuneet koh­talaisen
hyvin, j a sellainen toiminta
on oloihin nähden ollut tarkoitus­taan
vastaavakin. Muutaman ajan
voi tällainen toiminta edelleenkin
menestyä, mutta pitkää aikaa e»
tule kulumaan siihen, kun työväki
tulee huomaamaan, että laajempi
toiminta on -rälttämätöntä. Työn­antajain
toiminta pakoittaa sen sii­hen.
Ja sinä hetkenä, kun työväki
tämän huomaa, ryhtyy se anmiatilli-sesti
järjestäytymään. Luonnollista
nim, on, elleivät työläiset järjesty,
määräävät työnantajat yksipuolises­ti
työläisten palkoista j a työehdois­ta.
Heikosti järjestyneiden työläis­ten
etuja ei liitto voi valvoa sillä
tarmolla kuin toivottavaa olisi.
Puuteollisuustyöväen liitolla on,
kuten ylläesitetystä käy selville, laa­ja
työmaa edessään. Ennenkuin
noin 50 tuhatta 4YÖläistä on saatu
ammatillisesti järjestymään ja voi­daan
sanoa, että Puuteollisuustyö­väen
liitolla on
nykyisiin oloihin nkhd en liian suu­ria
suunnitelmia •
Myönnettäköön niiden nykyisiin
oloihin nähden olevankin sellaisia,
mutta kun otetaan olojen kehitys
huomioon, ei liiton tulevaisuuslas-kelmissa
ole astuttu harhaan. M©
emme pysy" paikallamme sen pa­remmin
järjestötoiminnassa kuin ta­loudellisessa
kehityksessäkään. Mitä
enemmän pääomat kasaantuvat yk­siin
käsiin, sitä laajemmaksi on am­matillisten
järjestöjen toiminnan
muodostuttava. Sitä mukaa kuin
pikkunäpertely poistuu teollisuudes­ta,
.täytyy sen poistua myöskin työ­väenjärjestöjen
toiminnasta. Kun
tähän asti olemme tehneet yoitavam-me
jonkun teollisuuslaitoksen kaik­kien
työläisten palkkojen paranta­miseksi,
siinäkin useissa tapauksissa
onnistumatta, on meidän tästä läh­tien
tehtävä järjestelmällisesti työ­tä,
että voimme yhdellä kertaa pa­rantaa
koko teollisuusalan työläis­ten
asemaa.
Edelleen voidaan sanoa, että kyllä
Puuteollisuustyöväen liitolta kuluu
paljon aikaa ja tupakkaa, ennen­kuin
se saa alansa työläiset edes
joltisestikin järjestymään, saatikka
sitten niin voimakkaasti, ottä aja­teltu
laajempi toiminta voi tulla ky­symykseen.
Mahdollisesti siihen ku­luukin
paljon aikaa, mutta se ei
suinkaan ole esteenä tehokkaampia
toimintasuunnitelmia tehtäessä.' E n ­sin
täytyy tehdä perustus ja sitten
vasta rakentaa. Ja jö?.,perustus on
hyvä, voidaan sille rakentaa suuri
rakennus. Niiri on meneteltävä
työväen ammattiyhdistystoiminnas­sakin,
sillä sitä mukaa työläiset liit­tyvät
ammatillisiin järjestöihin,
minkälaista niiden toiminta on ja
minkälaiseksi sitä kehitetään.
Liiton tarkoituksena on kasvattaa I
taistQluvoimiaan työläisten ta­loudellisen
toiminnan jär­jestelyn
avulla
Puuteollisuustyöväen liiton tähän
astinen toiminta on ollut aseman
tarkkailua. Nyttemmin on päästy
niin pitkälle, että voidaan vakavassa
mielessä ryhtyä työläisten taistelu­toiminnan
järjestämiseen. Tilanne
järjestäytymiseen ja työläisten ta­loudelliseen
asemaan nähden on kyl­läkin
heikko, mutta se ei saa pe-loittaa.
Liiton taisteluvoimia \yoi-daan
suuresti lisätä. Sitä voidaan
lisätä kahdellakin eri tavalla. 'En­sinnäkin
voidaan järjestöön liittää
nykyistään paljon enemmän työläi­siä
j a toiseksi voidaan kansainväli­sen
järjestäytymisen avulla hankkia
liitolle vankka selkänoja. Taistelu­voimien
kasvattamista ei kuiten­kaan
voida suorittaa yksinomaan lii­ton
/toimistosta käsin, vaan, siinä
suhteessa on työskentelyyn jokaisen
valistuneen ja luokkatietoisen puu­te
ollisuustyöläisen otettava osaa.
E. M.
keasministeriö maäi^nnyt kaupun­ginviskaalinviraston
B. L m 16 luvun
24 pykälän nojalla 'asettamaan mai­nitun
lehden vastaavan toimittajan
Aug. Fredrik Niemistön syyttee­seen."
Työvaenjärj. Tiedonantajalla on
tällä kertaa 3 painokannetta. Sa­manaikaisesti
syytetään vaasalaista
työväenlehteä kedestä eri uutises­ta,
oululaista Pohjan Voimaa " j u ­malanpilkasta"
j a kuopiolaista Sa­von
Työtä \'astaan on syytejuttu
vasta äskettäin päättynyt. On siis
nostettu oikein painokannevimma
kaikkia työväenlehtiä vastaan. Ja
kaikki tämä johtuu ^iitä, että por­varisto
pelkää työväenlehtien val­veuttavan
joukot., Porvaristo ei
soisi työväestölle muita kuin fascis-tisia
— tai korkeintaan luokkatietoi­suutta
taannuttavia sos.-dem. her-rasjohtajien'
lehtiä.
On siis käynnissä jnritys kukistaa
työväenlehdet painokannetulvalla.
Missä määrin yritys tulee onnistu­maan;
riippuu työläL'«istä. Tarmo­kas
toiminta lehtiömme hyväksi on
tekevä porvariston yritykset tehot­tomiksi.
Sen tähden onkin työläis­ten
vastattava hyökkäykseen hyök­käyksellä.
N.s. punainen kuukausi­kin
on aivan edessämme. Sen ai­kana
tehköön jokainen työläinen
kaikkensa juuri näiden vihattujen
työväenlehtien levittämiseksi. Kan­nustimena
tähän levitystyöhön o l ­koon
tietoisuus siitä, että se on oi­kea
työväenlehti, jota porvaristo v i ;
haa.
monismin aatteiden levittäminen j a
tukeminen maassamme, jota en ole
katsonut voivani virkatoimin edis­tää."
Maaherran vastuksessa esitetty
ensimäinen "'huomion kiinnitys" on
suorastaan naurettava. Ammatti­järjestö
on anonut valtuuskunnalle
joukkopassia tätä asiaa koskevan
lainpaikan määräämässä järjestyk­sessä
j a samoilla valtuuksilla kuin
on nyt ministeriöönkin valittanut,
ensin juuri maaherra Jalanderilta,
eikä maaherra silloin vaatinut nyt
mainitsemiaan yksityisvaltuuksia,
vaan ratkaisi asian niistä syistä k u ­ten
3^oleyassa selityksessään mai­nitsee,
kielteisesti. Ammattijärjes­tön
valitus sisäministeriöön oli teh­ty
siis samanlaisilla valtuuksilla
kuin passianomuskin maaheirralle
Työläisvaltutiskunnan
passiasia sisäminis­teriössä
Hurja painokannevim­ma
työväenlehtiä
vastaan
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja
kertoo:
Lokakuun ensiraäisenä päivänä
julkaistiin lehdessämme uutinen ot­sakkeella
"Urkintalaitoksen onnet­tomat
uhrit". Uutisessa kerrottiin
erään viipurilaisen nuorukaisen Moi­sion
epätoivoisesta-^ yrityksestä sur­mata
itsensä ollessaan pidätettynä
Viipurin ohranassa. Nuorukainen
oli vanhan äitinsä häntä katsomassa
käydessä temmannut pöydältä sak­set,
iskien niillä rintaansa kolmekin
eri haavaa. Nuorukainen vietiin
heti koppiinsa j a siirrettiin sieltä
lääninvankilan sairashuoneelle. Uu­tisessa
mainittiin myöskin, että sikä­li
kun on kerrottu, on hänellä (Moi-
»olla) ohranalaitoksesta muitakin
muistoja ruumiissaan.
Mainitun uutisen johdosta sai leh­temme
vastaava toimittaja Aug.
Niemistö haasteen. Haastekirjel­mässä
mainitaan, että "koska nämä
(uutisessa olevat?) syytökset ovat
perättömiä j a esitetyt tarkoitukses­sa
halventaa viranomaisia, on öi-
Kuten lehdessämme on kerrottu,
päätti Ammattijärjestön toimeenpa­neva
valiokunta valittaa sisäminis­terille
siitä Uudenmaan läänin maa­herran,
kenriaali Jalanderin päätök­sestä,
jolla hän kielsi passinsäan-nin
työläisvaltuuskunnan jäse-nptä,
joiden Suomen työläisten e-dustajina
piti matkustaa Neuvosto­liittoon
omin silmin tutustumaan
siellä vallitseviin oloihin.
T^ämä valitus kuuluu kokonaisuu­dessaan
seuraavasti:^
Sisäasiain Ministerille:
Tyytymättöminä Uudenmaan lää­nin
maaherran syyskuun 30 päi­vänä
1925 antamaan, tähän liitet­tyyn
päätökseen, jolla maaherra e-päsi
Suomen Ammattijärjeatön • va­litsemalta
ja valtuuttamalta, 14-
henkiseltä valtuuskunnalta yhteis-passin
Venäjälle tehtävää ^pintoret-keä
varten,, jonka kiellon tueksi ei
käsittääksemme ole esitetty mitään
lakiin perustuvaa syytä tai estettä,
sillä hallitusmuodon 7 pykälän mu­kaan
on Suomen kansalaisella o i ­keus
lähteä maasta, ja asetuksel­la
Suomen kansalaisten ulkomaan­passeista,
annettu Hensingissä 15
päivänä joulukuuta 1923, määrä­tään
niinikään annettavaksi yhtei­nen
passi, kun vähintään 10 henki­löä
on ilmoittautunut osanottajak­si
yhteiseen, enintään 60 päivää
kestävään ulkomaille tehtävään o-pintoretkeen,
joihin lainkohtiin ve­doten
ja huoniauttaen, että Neu­vosto-
Venäjälle ovat useiden Euro-pan
maiden viranomaiset sallineet
ammatillisesti järjestyneen työvä­estön
lähettää hyvinkin suurilukui­sia
valtuuskuntia opintomatkoja
varten, ja katsoen siihen, että Suo­men
hallitus on Neuvosto-Venäjän
hallituksen kanssa kiinteässä poliit­tisessa
j a taloudellisessa yhtävyys-suhteessa,
joilla suhteilla yleisesti
ymmärretään lähemmän vuorovai­kutuksen
rakentamista eri valtioi­den
kesken, ei mielestämme ole näi­den
suhteiden mukaista kieltää val­tuuskunnaltamme
anottua yhteis-passia.
Kaikkeen ylläesitettyyn vedoten
saamme alistaa asian kokonaisuudes­saan
Sisäasiain Ministerin harkin­taan,
anoen, että Uudenmaan lää­nin
maaherran asiasta antama pää­tös
kumottaisiin j a Suomen Ammat­tijärjestön
valitsemalle valtuuskun­nalle
myönnettäisiin yhteispassi o-pintoretkeä
varten Neuvosto-Venä­jälle.
•Helsingissä, lokakuun 6 päivänä
1926.
Suomen Ammattijärjestö.
Maaherran selitys
Ammattijärj'e3tön pyynnöstä on­kin
sisäniinisteri tehnyt valituksen
maaherralle, ja pyytänyt häneltä'
selitystä asiassa. Maaherra onkin
ahtanut lausuntonsa, jossa esittää
m.m. seuraavaa:
"Pyydän saada kiinnittää minis­terin
huomiota siihen- seildcaan, et­tä
valituskirjelmässä ei käy selvil­le,
että Uuno L«iri Nurminen y.m.
anojat olisivat valtuuttaneet Suo­men
ammattijärjestön puolestaan
valitusta ministerille 'tekemään. —
Samalla saan ministerille kunnioit­taen
ilmoittaa, että olen hylännyt
kyseessä olevan joukkopassianomuk-sen,
huomioonottaen sisäasiainminis^
teriön mänaskann 30 panä 1923
antaman kiertokirjeen sekä sen a-sianhaaran,
että suunnitellun tutki»
musretkeiljrn tarkoituksena on kom-j
a valitus on otettu ministeriöön
"vastaan sen "laittomuudesta" huo­limatta
—- joten maaherra Jalan­derin
saivartelu valituksen laitto­muudesta
on naurettava.
Mikäli sitten maaherran muihin
passin epuun syyksi mainitsemiin
seikkoihin tulee, niin ne ovat haet­tuja,
ohranan, sos.-demieh ja fas-cistien
, osoittamia, mutta eivät to­siasiallisia.
Olemme nämä syyt —
fascistien -^'ä sos.-demien aikaisem­min
esittämät — jo ennemmin mo-
[neen kertaan osoittaneet haetuiksi,
emmekä tässä yhteydessä sellaista
osoitusta enää katso tarpeelliseksi
tehdä. Odottaisimme siis vain, kun
kyseellinen valitusasia nyt käsitel­lään
sisäministeriössä, ettei minis­teriö
jatkaisi maaherra Jalanderin
osoittamaan suuntaan, kun sensuun­taisille
toimenpiteille ei kuitenkaan
ole voitu eikä voida esittää puo­lustukseksi
mitään asiallista seik­kaa.
Ja ministeriön on otettava
myöskin huomioon asiassa työväen
mielipide j a työväki vaatii kiinteäs­ti
tälle valtuuskunnalle matkustus­oikeutta.
— T.T.
Valtion raha-asiat ovat
huonolla kannalla
Kuluvan vuoden tuloarvio ei pidä
paikkaansa. — Valtion pääoma-säästö
hupenee nopeasti
Tasavallan presidentti on hyväk­synyt
hallituksen esityksen edus­kunnalle
. lisäyksistä vuoden 1925
tulo- ja menoarvioon.
Tänä vuonna, jo kulutettu paljon
yli tuloarvion
Esityksen perusteluissa vedotaan
siihen, että jo aikaisemmin on edus­kunta
myöntänyt yht. 218,000,000
markkaan nousevat lisämäärärahat
kuluvan vuoden menoarvioon, fisi-tykset
dollarilainan jäännösmäärän
käyttämisestä sekä määrärahan
myöntämisestä laivastoa varten ovat
vielä . eduskunnassa lopullisesti kä­sittelemättä.
Lisää vaaditaan ISO miljoonaa
Nyt menoarvioon ehdotetut lisä
ykset nousevat kaikkiaan 148,750,-
085 markkaan 81 penniin, josta
summasta tulee vakinaisen meno­arvion
osalle 26,916,950 mk. ja y l i ­määräisen
menoarvion osalle 121,-
833,135 mk. 81 penniä. Vakinai­sen
menoarvion yhteisestä lisäykses­tä
on suurin osa, 13,881,000 mk.,
kuluvana vuonna otetusta ulkomai­sesta
Valtiolainasta suoritettua kor­koa
ja agiotappiöta. Muita suurem­pia
lisäyksiä ovat puolustuslaitoksen
menoihin 5,030,000 n^k., 1918 vuo­den
5% pros. rautatielainan lunas­tus
99,413,600 mk., ylimääräisiä me­noarviossa
puolustuslaitoksen me­noihin
2,014,000 mk. j.n.e.
Erinäisiin arviomäärärahoihin on
jo myönnetty ja tulee tämän vuo­den
aikana myönnettäväksi melkoi­sia
lisäyksiä. Nämä ylitykset voi­daan
arvioida noin 98 milj. markak­si,
josta noin 27 milj. mk.' valtiolai-noista
johtuvan agiotappion korvaa­miseksi,
yli 7 milj. mk. sivistys-,
etenkin kansakoulumenoihin, noin' 4
milj. mk. vankiloista ja saman ver­ran
tielaista aiheutuviin kustannuk­siin
sekä 3% milj. mk. puolustus­laitoksen
arviomäärärahoihin. Kun
kuitenkin eräisiin määrärahoihin Jää
säästöä yhteensä noin 44 milj. mk.,
tarvitaan siis arviomäärärahoihin
lisävaroja noin 54 milj, mk.
Verolehmä alkaa jo ehtyä
Tarkastettaessa valtiotalouden
muodostumista V- 1925, huomataan,
että eräistä tulolähteistä ei ehkä
kerry niin paljoa kuin eduskunta
on tuloarvioon merkinnyt. Tuonti­tullin
tuotto saattaa jäädä, jolleivät
tullitulot kuluvan vuoden viimeis­ten
kuukausien aikana nouse suu­remmiksi
kuin viime vuonna, jol­loin
ne olivat suhteellisesti,tavallista
pienemmät, noin 50 milj. mk., tulo­j
a omaisuusveron tuotto noin 40
milj. mk. j a valtionrautateiden l i i ­kennetulot
noin 15 m i l j ; mk. pie­nemmiksi
kuin tuloarvioon otetut
määrät. Yhteensä voinevat tulova-hennykset
nousta noin UO milj.
mkaan. Eräiden y l i tuloarvion ker­tyvien
tulojen määrä voidaan ar-vioidainoln
50 m i l j . markaksi. Edel-laölevan
mukaisesti tulisi sii^ tulo­arvioon
merkittyjä .toloja kaikkiaan
kertymään 60 milj. mk. vähenunän
S&oit Ste. Mariea ja jrtaparittoa snomaL ^mestS teltlkSa osteleseaEis
COCHRANEN RAUTAKAUPASTA
Kaikkea rautakauppa-alaan kuuluvaa tavaraa saatte varmasti hxil-vemmll
kuin pienemmistä liikkeistä. f
COCHR4NE HARDWARE LIMITED. Suit Ste. Marie, Ontario.
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
ANGILÄN UEIPURHMKEESTA
27 ALBERT ST. EAST. ~ PHONE 1230—J.
COaukeet toimitetaan nopeaan. — Eirjeosote (FINNISH BAKERY
339 Cathcart
11 •
Omistusoikeus heti —
hiljan kunnostettu
11 huoneen tiilellä päällystetty t a ­lo,
kaikki ensiluokan nykyaikaista,
kuuma vesi, klosetti toisessa ker­roksessa
sekä kellarissa,' kaasu uu­ni,
ensiluokan kovanpuun sisustus
läpi koko talon, sähkölaitteet, lotti
49V^xl06 kahdella kadulla, auto­talli
sementtilattian knassa, navet­ta
jonka päällä on puusepän paja
ja paljon muita mukavuuksia.—
Kysykää ^
J. B. ADAM,
24 Queen Street E., Soo, Ontario.
HAUTAPATSAITA
Kun haluatte hauta- eli muistopat­sasta,
neuvotelkaa siitä kanssamme.
Meillä 0^ parhain varasto koko kau­pungissa.
Lake Snperior Granite & Marble V/la
W. J . McPherson Mer.
Soo. Ont. — — : Phöne-6247
ERIKOINEN HUOMIO ANNE.
T A A N SUOMALAISILLE
Drc A. B. WEST
SellEärankatohtorI
Tarkastetaan X-sähkösädekoneella.
217 Gfoucester St. Soo,, Ont
— Phone 1306 —•
Viidentoista vuoden kokemus Suo­malaisten
keskuqdessa.
Leipää
ja leivoksia tarjoamme summissa ja
vähittäin kovaa leipää ja korppuja
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON BAKERY
Puhelin 789 J.
Matti Ketola. ' ^
304 WallIn8ton St. W. Soo, Ont
parasta •aatavissa olevaa tyotfi 00^1.
talcaa :S. 302 eli N .743.
T H E BiRIlXIANT
Värjäys, ja puhdistusHike.
230 Simpson St. Fort Williani.
226} Arthur S t Port Arthur.
Me^ olemmp henkilöt palvelemaan
henkllSita.
BMNES DR6G CO.
Suomalainen Ulbolähetyt apteabki
Canadan Soossa
A|noa Soossa oleva apteekki. Jo­ka
ilmottaa Vapaudessa.
icFädden&Mclllan
Asianajajat, labimiehet» aotarlot
Konttori: v
SAULT STE. M A R I E , ONT.
Uriah McFadden. K. C.
E. V. McMUlan.
HAMMASLÄÄKMI,
Tri Wood
^Banb of Nova Scotia Bläs,
Täyttö-, päaiysty». ja knltastyöta
tdidSän s^kä nlosvetämista.
Konttori puhelin 190) /
Asunto puhelin 1180.
Sudbury Ontario.
I^UOKAA SAATAVANA
atorioittain ja viiköttala.
Auki klo 6:sta a..p. — klo 2:teeD
yöllS.
NEW WASHINGTON C A FE
Elm St.,' Sudbury, Oat. -
J. A. i^aclnneä, B.A. *W.H.C, Bnen
MaelNNES & BRIEN
Lakimiehot, Asianajajat. Notoriot.
363 Oueeo Str.»
Sault Ste. Morlo, Ontario,
Konttori vastapäätä Sault Streettiä,
Rahaa lainataaxi halvimmalln korolla.
SAULT STE M A R I EN
Suomalainen Osuus­kauppa
välittää kaikenlaista ensiluokan ruo­katavaraa
sekä kaikenlaista eläin­ten
refhua. Linjalla olijat tefikM os­toksenne
osuuE/kaupasta.
369 WelI{aghton St., Weot. O a t ,
Can. Telefooni 1810 F .
kuin tuloarvioon on merkitty. Sitä
vastoin voidaan merkitä tuloksi k u ­luvana
vuonna otetun dollarilainan
nettomäärä 351,983,000 mk.
Miten valtion pääomasäästo vähenee
Vm 1924 päättyessä oli vartiora-hastpn
pääomasäästo 1,166,950,603
markkaa 47 penniä. Tästä on edus-
Vuoden 1925 tulo- j a menoarviota varten osoitettu . .
Eduskunnan täksi vuodeksi myöntä mät lisämäärärahat
Erikseen tehdyt, käsittelemättä ole vat lisäysehdotukset
Nyt ehdotetut lisäykset . . . . . . . . . . . ..
Arviomäärärahoihin tarvittavat lisä varat . . . . . . . . . ..
Tulojen nettovähennys . . . . . . ; . . . . . . . ..
kunta vuoden 1925 tulo- ja meno­arvion
järjestelyssä käyttätiyt synty­neen
vajauksen peittämiseen 228,-
818,150 markkaa.
Kun edelläqlevan mukaisesti ryh­dytään
arvioimaan valtiovaraston
pääomasäästön suuruutta kuluvan
vuoden päättyessä, saadaan seuraa­va
laskelma: v
22J3,81S,150:-
218,100,000:-
180,623,000:-
14«,T50,08S:-
54,000,000:-
60,000,000:-
Edellä mainittuihin menoihin käyte tään
Yhteensä 890,291,135:-
nettomäärä 351,983,000:—
joten vuoden 1924 pääomasäästostä on otettava . . . . 538,308,135:—
Edelläolevan mukaisesti tulisi valtiovaraston pääoma­säästo
vuoden 1925 päättyessä olemaan i . . . . . . . 628,642,468:—
MYKÄT SAAVAT TAKAISIN
PUHEKYKYNSÄ
Chicago. — Noin 500 mykkää
Yhdysvalloissa, joilta puhe-elin on
poistettu sairauden takia, voidaan
saattaa puhuviksi keinotekoisen ää-hielimen
avulla. Tämän vehkeen
on keksinyt Bell Telefooniyhtiön
laboratorion johtaja, tnri Havrey
A. Fletcher, New Yorkista. Hän
piti keksinnöistään luennon oftal-mologisen
ja laryngologisen al^te-mian
kokouksessa.
Instrumentin toinen pää, joka
muistuttaa piippua, sijotetaan rin­taan
tehtyyn reikään jonka kautta
myldcä hengittää, ja toinen pää ase­tetaan
suuhun. Vetämällä Umaa
keuhkoista suuhun ja käyttSmällä
kieltä mykkä kykenee puhumamt
EI OLLUT KOTONA
— Onko isäsi kotona? ,
Pikku tyttönen: Blika on ni­menne,
olkaa hyvä?
— Sano isälle, että se on hänen
vanha ystävänsä. Karhu.
Tyttö: —-Siina tapanilassa hän
ei olei kotona. Kuulin isan sano­van
äidille, että jos karhut tulevat,
hän ei ole silloin kotona.
V
TARVITSI KELLOA.
Kuinka voitte olla niin keh­no^
että varastatte lääkäriltä^ joka.
määrää teflle lääkkeitä, keUoa? by«
syi tuomari.
— Niin, ininä-saiu'määräyksen
laäfcäriitä,, vastasi vankvr ^ siinä
sanottiin :^^"lnsikaIliiiLeti joka .tun­ti"
— ja minulla ei ollut kelloa.
m