Vapaus, May 20, 1952

              Sivu 2 Tiistaina, toukokuun 20 p. ~ Tuesday, May 20,1952
.«{^^bqdsb Canadlans. Es-mUtlbBA
I70V, 6,1917. Atttborized
eeccmdl daea maa by the Post
Offies D^^rtaent, Ottawa. Pub*
IM^Qd tlateo vKtiay: Tnesdays.
ISiMBflftyttandSatnrtteyB tv Vapaus
PBiaiaiblsswCanq>aiv 1 ^ 100-102
WmeL W., Sudbusy, Ont., Canada.
Telephones: Suslneas Qlflce 4-42M.
Editorialdfice 4.4265. Manager
B. suk&i. Editor w. EUmid. uaflJas
addresa Box 69. Sodbury. Ontaila.
Advettfslog rates uponappUcatton.
TraxulaUon txeectebaxge. • • • -
TILAU8BINNAT:
Canadflgsa; ; < 1 vk. 7J(K> 6 kk. 3J75
3 kk. 2^
nidysvaHblssaM sk. &D0 6 kk. 420
Suomessa: l vk. 8A» 6 kk. 4.79
Ei tunnu vakuuttavalta
Toro^ torylehti Globe and Mail, joka on kovin huolissaan
yHdysvaltalalsten sodantekijäin maineesta, esitti viime torstaina rau-hai^
HJolustajflle seuraavan kysy-mykseni
**Jos Yhdysvallat käyttää taudinbasilleja vihollista vastaan
;E^reass3, iiuin/miksi Yhdysvallat ei ole voittanut sotaa?'*
l^ina probleemin munaskuihin asti tunkeutuvalta kysymykseltä
«vaikuttava valtti el kuitenkaan tunnu vakuuttavalta.
*~ Ei ole nimittäin missään säädetty, että joukkotuhoaseilla on sota
^ maailmansota jolloin
Saksii imperialismi syyllistyi myrkkyk Saksan puo-leUa
oli Silloin vielä yUätyksenkin^^^^
tämä joukkotuhon ase ei tuottanut voittoa keisari Wilhelmille.
Antaakseen lisäpontta ylläesitetyn kysymyksensä tueksi Globe
Jatkoi toimituskirjoituksessaan: "Kun amerikkalaiset käyttävät tiu-siaäseit9,
niin he käyttävät niitä melko tehokkaastl.^: A
i jotka pudotettiin Nagasakiin ja Hiroshinfaan tuottivat ratkaisevia
" ffOti^ tuloksia; Jos amerikkalaiset joukot <Ko^eässa pommittaisi-
^vat'kiinalaisia joukkoja basilleilla) pohjoiskorealaiset ja kiinalaiset
buöllsivat kuin kärpäset. .
,He "kuolisivat kuin kärpäset" edellyttäen, ettei tehtäisi mitään
näiden kulkutautien ehkäisemis^ Sivumennen sanoen, kukaan ei
tiedä; kuinka paljon on" Ihmisiä näihin kulkutauteihin kuollut. Korea­laiset
ja kiinalaiset ovat nimenomaan kieltäytyneet näiden tietojen
%lplttamisesta selittäen, että s^ antaisi basillikenraaleille arvokkaita
- tjefpja siltä, kuinka tehokas ase taudeilla saastutettu kärpänen ja
iräppiainen on. Saksalaisetkin varmaan luulivat ensimmäisessä maa­ilmansodassa,
että kaasumyrkky tappaa niin paljon vastustajia, että
se jatkaisee sodan heidän hyväkseen.
' ' (Mitä taas tulee Nagasakin ja Hiroshiman atomipofnmin ''ratkai-sevaa^
vSOtilaaUlseen parempi olisi ettei Globe
and Mali puhuisi siitä asiasta mitään. Ihmiskunnan enemmistön yleU
!nÄ!$ta asiallisesti hävinnyt sotansa^ ja että Yhdysvaltain ylipäällystö
^•pu^p^l^tltarpeettomastijiämä atomipommit siinä mielessä, että voisi­vat
tuhansien japanilaisten srvijli-ihmisten hengen hinnalla sanoa,
i että heidän tatomipomminsa ratkaisi sodan.
' 'Kovin ovat heikkoja nämä Globen argumentit. Asia on kuitenkin
siksi vakava, että Canadan pitäisi virallisesti vaatia todella puoluce-i^
onta tutkimusta siitä, onko bakteerisotaa käyty Yl^dysvaltain tol-
,me^ta vai eikö ole. Ja Genevan sopimuksen allekirjoittajamaana, liltto-
FJiallitiiksen velvollisuus on myötävaikuttaa niin, että Yhdysvallatkin
allekirjoittaisi sen sopimuksen, mikä julistaa bakteerisodan rikokseksi
i^iskii|ntaa vastaan.
Yhtenäisyyden ja oikeuden voitto
'iVaikka toisinaan^^ n siltä, että paheen valta on nykyään
:Voittainatonj( niin tosiasia kuitenkin on, että oikeus voittaa lopuksi,
jos oifeeyden puolesta toimivat voimat eivät hellitä, eivätkä peräänny
sen pareounin parjauksen kuin pcloittelunkaan edessä. .
iMe luonnollisesti viittaamme ylläolevalla Mine-AIill union kau­askantoiseen
voittoon Trailissa, B.Crssa. Sikäläiset kaivosmiehet ovat
olleet kalui vuotta yhtämittaisen painostuksen alaisena, kun teräs-unlon
hajoittajavoimat ovat joistakin käsittämättömistä lähteistä tul­leiden
suurien rahasummiensa avulla reitanneet heidän uniotaan ja
3rrittäneet riistää kaivosmiesten unioturvan. Tcräsunion hajoittaja-johtajain
huuto "kommunismia" vastaan ja "kansallisen turvallisuu­den
puolesta" on ollut vain verhona likaisessa työssä kaivosmiesten ;
i,ui}0turvan hävittämiseksi.
•Mutta kaivosmiehet seisoivat lujina-r- ja voittivat, huolimatta
siitä, vaikka terästyöläisten uhiun hajoittajajohtajilla oli ehtymättö­mien
rahavarojen lisäksi ^puna "yskän ymmärtäneitä" politiikkoja,
sanomalehtimiehiä ja radioasemia! Trailissa nyt työsuhdelautakun-vhan
valvonnan alaisuudessa suoritetussa äänestyksessä sai Mine-Mill
unio ratkaisevan enemmistön, 1,949 ääntä reittaajain saamaan 1,669
ääneen verraten.
!Näin päättyi mr. Millardin j a kumppanien rcittaus noloon tap-piofln
iBC:ssa kuten se oli aikaisemmin päättynyt Sudburyssa.
Tämä siitäkin hupljmatta,.vaikka terästyöläisten union oikeistososlall-demokraattinen
Johto, mr. Millard ja kumppanit, ostivat CXTL.-ta
$50,000 hinnasta ^kaivostyöläisten järjestämisoikeudet" ja käyttivät
tat, Millardjn Vancouverissa lähes' vuosi sitten antaman lausunnon
mxäiasM siihen n^ennessä neljännesmiljoona dollaria kaivostyöläisten
oman, itsevalitseman union reittaamiscen. Kun muistetaan, että nyt
on kohta vuosi kulunut yllämainitusta myönnytyksestä, niin silloin
nähdään, että Minc-Mill union piirijärjestäjä "Harvey Murphy ei ole
kaukana totuudesta arvioidessaan, että terästyöläisten union oikeisto-johdon
relttaus on tähän mennessä tullut maksamaan lähes miljoona
dollarial Kukaan ei tiedä mistä nämä reittausyarat tulevat. Niistä ei
ole mitään tiliä tehty terästyöläisten union jäsenille sen paremmin
Canadassa kuin Yhdysvalloissakaan, mutta rahaa on hajoittajilla ollut
|asitäonsäästelemättäkäytetty.^^^^^^^^ ^ ^
i Mutta "taivaallisesta vallastaan" huolimatta rahallakaan ci saa
mitä tahansa sillä korkeampiakin arvoja on kuin raha. Tämän tosi­asian
on ilmeisesti terästyöläisten union oikeistojohtajatkin nyt to-,
dexmeet, jos he todella tarkoittavat sitä, minkä heidän kansallinen
mainpsjoljtajansa Murray Cotterill puki seuraaviksi sanoiksi heti
;Trailin äänestystulosten tiedoksi tultua: "Teräsunio luopuu taiste­lusta.
(Tämä) äänestystulos jättää Mine-Mill union ilman vastakil­pailijaa.
Teräsunio suosittelee Trullin jäsenilleen, että heidän tun-nustamisanomuksensa
peruutetaan. ^le tulemme ehdottamaan kan­nattajillemme
täydellisen kannatuksen antamista Mine-Mill Trailin
osastolle No. 480.'
Kaikki tämä on hyvää. Merkillepantavaa myös on. että Mine-^
MOI tulon taholta on jo tarjottu veljen kättä kaikille niille työläi­sille,
jotka menivät teräsunion jäsenyyteen. Lausui Mine-Mill union
edustaja Murphy: "Rehellinen unioliike on saanut hy\'in tärkeän
voiton. Yhdistäkäämme nyt rh-imme neuvottelukomitean tueksi", Sa­malla
Murphy korosti, ettei ketään teräsunioon liittynyttä työläistä
painosteta. ^
Jos tämän rehellisen unionismin saaman voiton perusteella Trai­lin
työläisten keskuuteen saadaan yhtenäisyys, kuten on mahdollista
ja toivottavaa, niin silloin voidaan terästyöläisten Unionkin oikeisto-johdon
reittauksesta sanoa "että el ole niin pahaa ettei siinä ole jota*
Jdnhyvääkin.»
Jos mr. Cotterill puhuu unionsa oikelstojohdon rehellbten aivoi-.
tusten mukaan, että relttaus Trailissa lopetetaan, niin johdonmukai­sesti
ajatellen terästyöläisten pitäisi lopullisesti luopua Mine-Mill
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Loviisa TetTo Torontosta täyttää 77
vuotta perjantaina tk.23 pnä;
Mainari XaurI Kanhala, Malartlc,
Que., täyttää 6S 'vuotta'toukokuun 24
pnä.
Frank Enges, Kirkland Lake, Ont,
täytti 50 vuotta toukok. 18 pnä.
-Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnitteluihin!
muut sanovat
MAKKI.ARTl'N MUISTO
"Sen Jälkeen kun kenraali MacAr-thur
erotettiin viime keväänä, aloitti
ryhmä Japanilaisia rahaston $1.4OO,0Q0
keräämiseksi muistomeikin rakenta­miseksi
hänelle. YJideksässä kuukau­dessa
he cvat onnistuneet saamaan
$225 Ja rahankeräystä Johtanut liike
saattaa menettää rahaa yrityksessään.
Se on hirveä pettymys, el ehkä siinä
määrin kenraalille itselleen kuin hä­nen
yhdysvaltalaisille ihailijoilleen . ..
— Edmonton Journal.
VIIDAKON LAKI:
VOIMA ON "OIKEUTTA"
. . .Kenraali (priiEaatinkenraali
Charles F. Colson, Joka oli Koje saa­ren
sotavankileirin päällikkö Ja ero­tettiin
toimestaan — Vapaus) Colson
teki myönnyiykscn . . . pa suostui esi­merkiksi
siihen, että ."tulevaisuudessa
sotavangit voivat odottaa inhimillistä
kohtelua" Ja että "enismpää ei suorite^
ta pakollista seulomista" (kotiinpa^
luun suhteen— Vapaus) . . . Y K : n
päällystö erotti kenraali Colsonin,
Hän Ja kenraali Dodd ovat ylempien-sä
nuhdeltavana . . . Koreassa amerik­kalaiset
Ja heidän liittolaisensa ovat
realiteettien edessä. Ile ovat siellä
oppineet, ettei oikeus saily ellei sitä
ylläpidetä voimalla — väkivoimalla Ja
valmiudella sen käyttöön . ..
Olisi ollut traagillista Jos kenraali
Dodd olisi tapettu kaappaajainsa toi-mcs^.
Mutta erottaessaan kenraali
Cplsonin, Y K : n päällystö on asialli-.
sesti sanonut, ctta se olisi ollut pa­rempi
kum sc mitä todellisuudessa 'ta­pahtui.
Se on Koje saaren opetus.
Sotilaiden täytyy kuolla, Jos- mieli­tään
ylläpitää Järjestystä ulkomail­la
. . . Globe and Mail.
'Uusia ja parempia
porttoloita!'
Tällainen on sosdem.
nuorisointernationalen
pääsihteerin kanta
Suomen: demokraattisen nuorison
lehti TERX kertoo: . v
Helmikuun alussa pidettiin Rifotsis-sa
sosialidemokraattisten nuorisojoh­tajien
kansainvälinen kokous, Jossa
sosialistisen. nuorisointernationalen
pääsihteeri, tanskalainen kansanedus­taja
Haekkerup esitti otsikossa malT
nitun tunnuksen. Kokousta selosta­vassa
kirjoituksessaan Norjan sos.-
dem. nuorisoUiton lehti "Frltt Slag"
kertoo 16. 2.1952 ilfnestyneessä nume­rossaan
tapauksesta seuraavaa:
"Haekkerup kosketteli myös nuori­son
sukupuolikysymystä. Johon alus­taja
oli kiinnittänyt varsin laajalti
huomiota- Jos edellyttää, ctta nuo­riso
aloittaa sukupuolisen yhdessä­olon
15—16—17 vuotiaana, kuten nuo­risokomitean
mietinnössä osoitetaan,
ci riitä ainoastaan se, että annetaan
sukupuolivalistusta, korosti Haekke­rup,
Joka kaipasi laajempia toimen­piteitä.
Siinä tapauksessa olisi pai­kallaan
perustaa Julkisia, tarkastuk­sen;
alaisia porttoloita. .
"Tämä tanskalaisen icansanedusta-
Jan lausunto herätti suurta huomiota.
Tämän Jälkeen hän Ilmoitti, että hä­net
oli ymmän-ctty väärin. Hän ei
ollut tarkoittanut, että nuorisolle olisi
annettava entisenlaisia porttoloita,
vaan uusia ja parcoapla."
Lainaamamme puhuu itse puoles­taan
eikä lisähuomautuksia kaipaa.
On kuitenkin vielä • todettava; että
Järjestäjiensä itsensä ilmoituksen
mukaan tämä tilaisuus järjestettiin
amerikkalaisilta saatujen doUaHen
voimalla. Tämä lienee myös inspiroi­nut
Hackkerupin edellä esitetjmlai-seen
lausuntoon.
Myös Suomen sos.dem. nuorisolii­tolla
oli edustajansa mainitussa "va­listustilaisuudessa"
ja ryhtynee liitto
toteuttamaan annettua tehtävää
Suomessa, ^ m e tiedä, kuinka paljon
dollareita SSN sai tässä tilaisuudessa,
mutta sen tiedämme varmasti, että
Suomen nuoriso ei ole kaupan, se ei
ole dollareilla ostettavissa, kuten port­toloita
suunnittelevat sos. dem. joh­tajat..
.
Toroofo. f~ Baohan. aseistoksen
Tälieiitätid^ Ja kameMnTillsen
kaupaa pnölejit» täällä pidetyn
snuren kansallisen konferenssin
pilättäjäisistfmnossa hyyiUtsyttiin
toukok. p r pnä seuraava päätös-laosebna:
' Me, ranskaa Ja englantia puhuvat,
k a i h i a kansallista; alkuperää olevat
canadalaiset; omaksumme yli -kaiken
mmm halun elää rauhanomaisen
maailman varakkaassa Canadassa.
Meitä mnoittaa ajatus onnellisesta
elämästä mikä avautuu maamme Ja
koko ihmiskutman eteen ictm sodan
vaara hävitetään maan kamaralta
Siitä huolimatta olemme vakavasti
huolissamme, että lisääntyvä: fcan-sainv-
älinen Jännitys uhkaa Canadan
Ja ko'so maaliman ylläkirvatunlalsta
tulevaisuutta. > Tämä Jännitystilan­ne,
minkä me näemme lisääntyvän
päivittam, tulee, ellei sitä helpoteta,
Jcht? maan kaiken sen mitä me pi­dämme
rakkaana (hävittämiseen his­torian
kauneimmassa sodassa.
Mc'Olemme miy^is tietoisia niistä
vakavista talousvaikeiiksista mitkä
ova* Canadan ja muiden maiden
edessä suunnattoman suurien sota-kustannusten
ja maailman kaupan-ki3'
imin rajoittamisen jcftxdosta.
Kansainvälistä J ä n nltysUlan-netta
ei voi^a lievittää eikä taloas
ongelmille löytää ratkaisua voi­mapolitiikan
kautta eikä sillä, et­tä
täytetään maailma pyssyillä.
Batfcaispn täytyy löytyä netnrot'
telemalla kansainvälisistä crfanle-
Itsyykslstä.
Me oletnrae vakuuttuneita ettei
kax;»akuntien välillä ole mitään sel­laista
erimieli£yysky^'mystä, jota ei
voida ra^calsta rauhallisin kemoln.
Ja että ainoa keino eniten nämä kiis-takysyanykset
voidaan ratkaista
ja sota välttää — on neuvottelutie.
Me olemme vaktmttuneita, ettei ole
mitään syytä, miksi Korean neuvot­teluja
ei voida menesto^ksellisesti
päättää Ja tuottaa raidiaa siihen
maahan.
. Yhdistyneiden Kansakuntien pe-rusldrja
pohjautuu sille peniqpierl-aatteelle.
että maailman rauha on
riippuvainen viiden suiu-vallan —
Yhdys\'altaln, Nett\'OStoliltonj Kiinan,
Suiu1}ritaimian Ja Ranskan välisestä
sopimuksesta. Me uskcmme, että
neuvottelut näiden suiurvaMoJen vä­lillä
voisivat johtaa rauhansopimuk­sen
laatimiseen, mikä -kieltäisi sodan
kansainvälisten k i i s t a kysymysten
ratkaisukeinona. Tämän S(H>imuksen
tulisi olla avoimen kalifille maille.
Meidän maamme voi viedä ktm-niakasta
roolia suosittelemalla, että
viisi suurvaltaa allekiarjoittaisivat
sellaisen rauhansopimuksen,:
Mc y<hd>-mnie maailman miljoonien
kansalaisten ajatukseen, jonka on
tulkinnut useimmat maailman Jobto'
miehet, mukaanlukien Y K : n Pääsih­teeri
Trygye Lie, että lopuksi meidän
täytyy päästä, jonkinlaiseen aseista-rtlsunjiseen
<jos maaliman rauha mie­litään
pelastaa. .
Me olemme vt^uuttuneita^ että
voidaan: laatia sellainen aseistumi-sen
vähentämisohjehna, «nikä ;
talcaa Canadan: — Ja kalkkien
mniden maiden tnrvallismiden.
Sellaiseen aseistuksen vähentä-missoplmokseen
täytyy. sisältyä
kaikkien Jonkkotoiioaselden kiel­t
o— kaikkien atomi-, bakteerl-ja
kemlkaaliaselden panna— sa-
N maila knn siihen knnlao kalkkien
aselajien samanaikainen;' asteet-tainen
ja kontrolloitn vähennjrs.
Sellaiseen aseistariisimiissoplmuk-seert
täytyy liittyä mitä -tiukin kqn-trollijärjesteknä-,
: li&eutuen siihen
palkan päällä suoritettava tarkas­tus,
jotta Voidaan, kaikiksi ajoiksi
taata kaikkien asianomaisten - tur­vallisuus.
Canada on yksi maailman sumin
kauppamaa; i}^den Jokaisesta kol­mesta
canadalaisesta työpaikka on
riippuvainen siltä, että canadalaisille
tavaroille ylläipidetään mitä vapainta
pääsyä ma ailman. markkmoille. Siitä
huolimatta Canadan tavarain mark-kmoita
rajoitetaan.nyit lisääntyvässä
määrässä.. Katxpaäkäyntiä «louen
maan kanssa on rajoitettu joko sen
v u c ^ . kim ne eivät voi aseistumis-
Issaapaxjian vuoksi maksa» meidän
tavazainime hintaa tai kansainväli­sen
Jäimitystilanteen vuoksL
Saavnttaaiksenime vanrauden ja
raoban, Canada talisi ryhtyä
- päättävään toimintaan näsfcki-nain
löytämiseksr kaikkialta Ja
Eolnda kanppasnbleita kaikkien
maiden kanssa, jotka haloavat
tehdä känppa» meidän kanssam­me
yhteiseksi hyväksi.:-:
• • •
Kiinan j a Korean hallitukset sekä
monet yksityiset ja järjestöt ovat
tehneet, vakavia syytt&siä, että agoe-rikkalalset
sotajoukot ovat käyttä­neet
hakteeriaseita Koreaa j a Kiinaa
vastaan.
Tämä syytös , on kielletty, mutta
syytöksen vakavuus, j a kerääntamei-den
todlstusalneOilstoden patoo tekee
välttämättömäksi sen. että nämä
syytökset tutkitaan mitä perusteet
lisimmm.
Siihen memiessä Canada voi suo-
Jata kunniansa suorittamalla Oene-van
.protokollan (V. 1925) vejvoituk-set,
jonka perusteella se on lupautu­nut,
«ttei Canada koskaan turvaudu
bakteerisodan käyotiin.
iMörös tämän sopimuksen perus­teella
Canada on luvannut "tehdä
kaiken voitavansa saadaBcseen. el-:
allekh-joittajamaat, joista Yhdysval­lat
on liuomatuin. allcktpjolttamaan
tämän protokollan.
ITÄTÄ
VnSAS HEVONEN
SMies j a vaimo olivat aaoiulcalinra
joUoin vaimo alkoi hyökkäykseiT
sanoi: ^
"Sinä nukuit hyvin rauhattanasy
j a . . . niin puhuit unissasi joäaänn
Liisasta- Kuka seUainen Liisa on*»
"Oh. se on hevonen, jonka muy.
lesta minä löin vetoa eUen Jä voltin.
Tässä on osuutesi* Mies antoi vai-molle
viitosen j a piiloutui taas sa.
namalehden taalae. *
. K u n mies illaUa tuli kotiin fcssi
vaimo: ,
"Muistatko .mitä aamuUa puhe.
limme Liisasta?"
. •'•lullahan sen muistan", mittahti
mies.
"Mutta sepä oli viisas hevonta-jatkoi
vaimo pistävästi, "sillä ^
yällä se yritti saada sinua puheli,
meen."
LÄNSIMAAILMAA VAVAHDUTTAVA PALJASTUS:
l i
Britit luovuttaneet "Le Mondelle" amiraali Feehtelerin
salaisen suunnitelman ---Washin^on Meltää jyrkästi
Washington. — Yhdysvaltain meri­voimien
päällikkö, amiraali Peohte-ler
peruuttaa Jyrkästi pariisilaisessa
"Le Monde"-]ehdessä olleen uutisen,
että hän USA :n kansallisessa turval-lli-
uusneuvostossa olisi • ilmoittanut
sodan F,uroopassa olevan väistämät­tömissä
v. 1960 sekä että Välimiestä
tulisi liittoutimelden hyökkäyksen
päätukikoihta.
^"Amiraali el ole kirjoittanut.kelisel­läkään
tällaisia erniusteluja köskeV^'
kh^jettä tai ilmltuonut täipiänsuun-
'talsia miellpltei.tä" sanotaan hänen
toimistonsa lähettämässä tledoltuk-
•sessa. •••
Myöhemmta. täydensi amiraali pe­ruutustaan
lisäämällä, ettei hän ole
kirjoittanut kenellekään mitään, kir­jettä
tai itiedoltusta, joka sisältäisi
LeVMonde-lehden mainitsemista sel­koista.
Valkoisesta talosta on myös selitet­ty,
ettei mitään "Le Monde-lehden
-mainitsemaa. tiedoltusta ole pantava
amiraali Feehtelerin tilille, eikä sel­laista
ole saapunut kansalliselle tur­vallisuusneuvostolle
miltään muulta­kaan
taholta.
tanut koko Lansi-Eurooppaa. Raport­ti
julkaistiin ''Le Mondessa'v joka.on
eräs maaliman arvovaltalsimmlsta
Julkaisuista j a tunnettu korkeasta
tasostaan.
Korkeat amerikkalaiset viranomai­set
huomauttivat, että raportti, joka
julkaistiin (huoma ttavalla paikalla
kaikissa eurooppalaisissa . lehdissä,
koituu huomattavaksi haitaksi Y h ­dysvaltain
ulkopolitiikalle siitä Ihuo-limatta,.
että sen todenperälsyj-B kiis­tettiin
viipymättä sekä Washlngto-nista
että Lontoosta käsin.
Kuten "Le Monde" viittasi, paljas­tavat
Feehtelerin lausurmot kilpai­lun,
joka Yhdysvaltain ja Britannian
välillä on käynnissä Välimeren lai­vaston
johdosta. Fechteler .vieraili
viime viikolla Lontoossa tämän kiis­tan
selvitUimiseksl. Hänen raport­tinsa
mukaisesti Välimeren alueesta
tulisi Neuvostoliittoa vastaan suun­niteltujen
operaatioiden tärkein t u ­kikohta.
Pariisi. — Ranskalainen sanoma­lehti
"Le MondeV esittää tJt. 10 pnä,
ett>ä amerikkalaisen laivaston päälli­kön
amiraali Feehtelerin raportti,
jonka lehti julkaisi 9 pnä, on alku-ipcralnen.
Meillä on kesrrassaan pai­navat
(perusteet, että asla on niin.
kirjoittaa päätoimittaja C?hcnebolt.
On itsestään selvaa. että Fechteler
ja muut amerikkalaiset viranomaiset
kieltävät 3-aportm. sfmotaan edelleen.
Smme aio paljastaa henkilöitä. Jotka
ovat antaneet meidän; nähdä ami­raalin
raportin, koäka «moskin hc
luonnollisista syistä kieltäisivät r a ­portin-
todenperäisyyden. Sen voim­me
kuitenkin paljastaa, ctta saknme
raportin britteiltä.
Joka taipauicsessa, kirjoittaa Ohene-iboit.
Feehtelerin raportti sl^dltaa yh-_^
teenvedon tai muunnelman lausur'
mista. jolta Yhdysvaltojen poliittiset
Ja sotilaalliset johtajat ovat esittä­neet
useissa .«tilaisuuksissa.
Yhdysvalloissa, Britaimiassa' ja
Ranskassa on. aloitettu tutkimukset
sensaatiomaisen .laportm Julkaisemi­sen
johdosta. Jonka mukaan amiraali
Wiaiam Pectoteler, Yhdysvaltain lai­vaston
operatiivisen.osaston päällik­kö,
lausuu johtopäätöksenään että
sota ennen vuotta 1960 on väistämä­tön.
Kinjoitus, jonka ihnoitetaan
kuluneen FecQitelerin Y3idy5valtain
turvallisuuselimelle lähettämään e-rittäm
salaiseen raporttiin on kuohut.
Ankara nälänhätä
vallitsee Intiassa
Praha. •— Ylioppilaiden kan­sainvälisen
liiton lehti- ja ticdol-tusjaosto
ilmoittaa, että Andh-ran
alueen (intialaisen osavaltion
Madrasin pohjoinen osa) ylioppi-lasyhdlstys
on lähettänyt Kan­sainväliselle
YlioppilaslUtolIe Ja
ylioppilaitten kansainväliselle tn-kijärjestölle
Idijeen, jossa pyyde­tään
apua siihen hirvlttävääin'nä­länhätään,
joka vallitsee alueella.
Yli kuosi miljoonaa ihmistä nä­kee
nälkää. SellaL^ta. nälänhätää
el alueella ole sattunut sitten v.
1868. Monet ylioppilaat ovat ol­leet
pakoitcttuja lopettamaan
opiskelunsa nälänhädän, vnoksi.
Yllämainitut järjestöt ovat päät­täneet
lähettää lääkeaineita in­tialaisille
ylioppIlaiUe ja tarjota
.vapaapaikkoja ylioppilasparanto-
• toissa.
Lontoo. ~ Sekä amiraliteetti .että
ulkoministeriö kieltävät tietävänsä
mitään amiraali Feehtelerin valmis­tamasta
salaisesta tiedoituksesta.
?'AmiraUteetti ei tiedä mitään pa­perin
sisällöstä, ei edes siitä, onko
sellaista paperia olemassakaan", se­litetään
asianomaiselta taholta.
Lontoplatoen "Daily Worker" oli
ensimmäinen, lehti, joka iski lujasti
asiaan etusivullaan. "Feehtelerin
isotasuunnitelman paljastus vavaih-duttaa
Pariisia", kirjoittaa leihti.
Ulkomaalaiset kapitalistit
perustaneet tänne
204 tehdasta
Ottawav—Parlamentin alahuonees­sa
Ilmoitettiin'Viime viikolla, että u l -
k(jmaalalset kaptalistit ovat perusta­neet
Canadaan kahden viime vuoden
aikana kaikiuaan 204 tehdasta. Näis­tä
tehtaista sanottiin 123 olleen yh­dysvaltalaisten
kapitalistien yrityk­siä,
47 englantilaisten, 11 saksalaisten
6 tshekkiläisten, 6 ransakalaisten, 3
ruotsalaisten, 3 sveitsiläisten, 2 hol­lantilaisten,
yksi austraalialalsten,
belgialaisten Ja islantilaisten kapita­listien
tebtaita.
Vetoomus sotaa
vastaan kaikille
ulkovaisiUe
Moskova. — Yhteensä 27 uskonnol»
Ilsen liikkeen johtavat edustajat Neu-vostoUltossa
aUekirjoittivat toukok. 12
pnä vetoomuksen koko maailman us­kovaisille
pakottaa hallitukset anta­maan
lupauksen olla ryhtymättä so­taan.'
(Vetoomus allekirjoitettiin uskonnol­lisen
kongressin päättäjäistilaisuudes­sa,
joka.oli järjestetty Moskovan pat­riarkka
Alexiuksen aloitteesta.
Kaikkien uskontokuntien johtajat,
jotka kuuluvat venäläiseen ortodoksi­seen
kirkkoon, roomalaiskatoliset,
baptistit,; buddhalaiset, muhametti­laiset,
mooseksenuskolaiset ym., toivat
julki lojaalisuutensa Stalinia kohtaan.
Kalkki puhujat tukivat maaihnan
rauhanneuvoston vaatimusta rauihan-konf
erenssista suurvaltojen välillä
sekä atomiaseen ja bakteerisodan
kieltämistä.
Tuloverot kohosivat
yähemmin rikkaille
Ottawa. .— . PaTlamentm alahuo­neelle
esitettiin äskettäin taulukot
mitkä osoittavat miten paljon kuakin
tuloludkaji verot lisääntyivät viime
huhtikuussa tapahtuneessa talmety-
Jen korotuksessa. Sen mukaan li-sääntyivät
vähätuloisten verot eni­ten
ja •• rikkaiden vähiimnän. M-merkiksi
1,200 dollarin: vuositulot
omaavan yksinäisen pitää maksaa
ensi -vuonna v»olna entisen 33 dol­larin
asemesta 38 dollaria mikä tn»,
kitsee verojen lisääntymistä yli 15
prosentilla. Mutta 7 ^ dollarin tu­lot
saaville lisääntyivät verot hiukan
yli 8 prosentUla. Sadantuhannen
dollarin tuloihm nähden on lisä;^
ahioastaan 1.7 prosenttia. Toismsa-noen,
mitä suuremmat tulot sitä pie­nempi
verojen . iisays. Sama pitää
-paikkansa myöskin pcfrheellisiin hen­kilöihin
nähden.
AsevelvoUisuusaika
pidetään Suomessa
kahdeksana kuukautena
Helsinki. — iEduskunta hylkäsi Ihiuh-tlk.
22 pnä tapahtuneessa toisessa l u ­kemisessa
edustaja Nurmisen y.m. l a ­kialoitteen
asevelvollisuuslain 'muut­tamisesta
mm. siten, että asevelvol­listen
palvelusaika lyhexmettäisiin ny­kyisestä
kahdeksasta kuukaudesta
kuuteen kuukauteen, että reservin
kertausharjoituksia ei pidettäisi, että
asevelvollisia el saUi käyttää rikku­reina
lakkotaistelujen murtamiseen Ja
että naisia ei olisi lupa käyttää soti­laallisluontoiseen
palvelukseen. Hyl­kääminen
taaphtui 136 äänellä 40
vastaan.. Sosdem-ryhmä äänesti yh­dessä
porvarien kanssa esitystä vas­taan.
— 'Ainoa Canadan 10 suurimmasta
kaupungista. Jossa on enempi miehiä
kuin naisia, on fVVindsor. Ont.
Suuria sotilaallisia
valmistelutöitä
tehdään Ruotsissac'
Tukholma — "Slvlilipuolustuksen"
johto, on laskenut, et;tä ensikäden
tarve, joka. (koskee maan suurimpien
keskuksien .varustamista kestävillä
pommisuojilla, on noin 150 pcouni-suof
aa, joiden kustannusten lasketaan
nousevan 460 nailj. ta-:n. Niillä va­roilla"
jotka saadaan käytettävältä
ensi vuoden onääxarahojen kanssa
voidaan rakentaa valmiiksi 8 suurta
pommisuojaa Ja panna alulle 5:n
muun rakeimustyöt. Kaikkiaan lask^
taan iiäihin suojakammioihin mah­tuvan
noin 90,000 henkeä. .
TVöt. "siviilipuolustukset" johto-elimille
tarkoitettuja täysosuman
kestäviä suojalaitteita varten mt
ehtineet huomattavasti pitemmälle.
Partialilaan menossa olevan toudjettl-vuoden
aikana-lasketaan cnäaräraho-:
jen riittävän noin 50:n tällaisa
"puolusbusfceskuksen" räjäytystöiden
loppuunsuorittamiseen. Ns. noimaali-pommisuojien
määrä nousee noin.
k.OOOieen ja on niissä tUaa nom
miljoonalle liengelle. r - (Ruotsin
kansainvälinen tietotoimisto).
"Tupakkaa" tehdään
sokeriruo'osta?
Washington. — Sugar Eeseaith
Foundation ilmoitti viune viikolla,
että tri Jean Koree onkeljsinyt m^
netehnän, Jonki avulla mehutlooak-si
puserretusta sokeriruo'osta tulee
ataetta, joka "näyttää, haisee Ja
maistuu" tupakalle. Hän on saanut
keksmnolleen patentin.
Kerrotaan, että kongressi on Jo
rylitynyt harkitsemaan tämän uuden
tupakan verottamista. .
PÄIVÄN PAKINA
"Mitä isof edellä, sitä pienet perässä...
union reittauksesta kautta maan. Sudburyssa terästyöläisten unio yllä­pitää
vieläkin kallista toimistoaan, vaikka sillä ei ole mitään toimintaa>
ei juuri lainkaan jäseniä eikä minkäänlaisia "tulevaisuudenmahdollir-suuksia".
Ontarion kulta-alueella terästyöläisten unio on saanut jon­kinlaista
joukkopohjaa, mutta se on aina pitänyt kullankaivajia vain'
'•astinlautana" Sudburyn ja Trailin '-voittoa" unelmoidessa. Nyt kun
tämä harhaunelma on lopullisesti hajonnut, olisi loogillista ajatella,
että teräsunion oikeistojohtajat sanoisivat Ontarion kullankaivajille '
totuuden — että liittykää omaan Mine-Mill unioonne, j'os mielitte
olosuhteitanne parantaa. Ja mr. Cotterillin lausunnon todellista mer­kitystä
voidaankin mitata juuri sillä, mitä teräsunio tekee "astinlauta-alueella",
niille työläisille, joille maalattiin pirun kuva Mine-Mill
uniosta, luvattiin teräsunion jäsenyydessä "paljon ja helposti", mutta
todellisuudessa käytettiin työläisten herkkäuskoisuutta likaisen poli­tikoinnin
apuna ja jätettiin kuUankaivajat pitämään tyhjän s.Hkinv
suuta.' . , •
"Ootteko immeiset ihmeitä kuul­lut",
että täällä "villin .lännen"malli-yhteiskunnassa
on yhtä ja toista sel­laistakin,
mikä (parannusta -Jcaipaisi?
X^e sanomme -tuon totuuden silläkin
Ullalla, vaikka meitä kirottaisiin "pu­naiseksi';
ja "komnftmistiksi" tai
-vaikka vieläkm pahemmaksi, eli der
mokraattisen elämäntavan ja rauhan
puolustajaksL . .
rMeldän mielessämme on joltakin
rikosjuttuja, mutta sitä ennen voi-daa
pysäihtyä sanomalehtipaperlih
tai oikeammin sen hintakysiyanykseen.
'Näyttää siltä, että: sanomalehtipa­perin
hmnasta tuJee julmistelua Ca­nadan
Ja Yhdysvaltain välillä. Asian
• kulku on seuraava:
Viikon lopulla ilmoitettiin, ettei
Canadan hallitus pane mitään esteitä
sille. JOS Canadassa valmistettavan
sanomalehtipaperm myyntihmtaa
nostetaan k^xnmenellä dollarilla ton­nilta,
mikäli sitä myydään Yhdysval­toihin:
Canadassa käytettävän pa­perin
hintaa ei tällä kertaa vielä
aiota nostaa.
Tästä julmistui Yihdysvaltain suur,^.
bisneksen hallitus ja lähetti varoi­tuksia
rajan tälle puolen. Wall
Streetin miehet mmisivat. että ellei
tällaista hävyttömyyttä korjata, niin
Canada voi menettää niitä-ennes­täänkin
laihoja sotaurakoita, mitä on
Yhdysvalloista saatu. .
Me iiinnankorotuksla kauan vas­tustaneet
canaxtalaiset työläiset ja
farmarit saimme .siis äikkiaiivaamatta
"liitJtolaisia" .Wall Streetin pohatois­ta,
jotka njl; julmistelevat \Canadan
h a 11 i t u k selle sanomalehtipaperin
hinnan korottamisesta! ; r • •
Mutta meistä, tuntuu, että Yihdys-valtain
. v^Ukoirat iha-ukkuvat -vää­rää
-puunta. (Tosiasia cm. että' juuri
yihdysvaltalaiset. rahamiehet omista-va/
t - ja kontrolloivat valtaosan Cana­dan
paperiteollisuudesta Ja Cana­dassa
tuotettavan sanomalehtipape­rin
liiimat määrätään siis amerikka­laisten
rahamiesten -toimesta. iMiksi
ei Yhdj-svaltabi hallitus -käy kiinni
näiden todellisten syntipukkien tuk­kaan?
' ••
Vai olisiko tarkoitus, että Canadan
.hallituksen pitäisi"ihinnanalennus-ten"
lutnissäi; ruveta antamaan jon­kinlaista
iiyivitysCukirahaa näille
amerikkalaisille. rahamiehille, jotka
omistavat canadalaiset paperiteh­taat?
Me vain kysynmie./ •
Vancouverissa ilmestyvässä " F i s -
hennan" nimisessä työväenlehdessä
sanoo eräs '^Zero-Tide" nimimerkkiä
käyttävä ixenkUö. ^ettei ole ihme vaik­ka
niin monet yhdysvaltalaiset poli-tiikot
ovatkin sekaantuneet lahjusten
vastaanottoon ja muuhun turmeluk­seen.
Hän selittää, että nämä poll-tiikot.'
Jotfl£a saavat ^sisältä päin
seurata" mitä -todella tapahtuu, eivät
kerta kaikkiaan voi vastustaa mieli­halujaan
nähtyään miten vvaltion za-^
haja käiytctään sotatarkoituksim Ja
erikoisesti sen, mitä tapahtuu^ niille
rahoille, mitä sotatarkoituksiin
myönnetään.
Ilsimerkkinä voidaan mainita, että
tjikin tähtäyslaltteet. jotka toisen
maailmansodan aikana maksoivat
Yhdysvalloissa $8jD00. maksavat nyt
yhdysvaltalaisille v e r o nmaksajille
neljännesmiljoona dollaria. Ilmatorr
Juntatyikit, 'Joiden hinta viime maail­mansodan
aikana oli $10,009, maksa­vat
nyt $275,000.
Ei siis ole-.ihme vaikka sotatcbt|ii-
UJain voitot nousevat tähtitieteelli­siin
sununiin— j a sisäirenkaan poli-tiikotkm
yrittävät .päästä läsklpato-
Jeniääreen sihiä niäärhi,.että ikaikkia
vesikkonnahkaturkkia (minkki) pitä­viä
rouvia epäillään jo senaattorien
tai kongresslmiesten emännSksL
Ja meillä täällä kotona?
Topyt ja muut ^pennin nakkia"
pelaavat_priitiikot5eifcä heidän sano­malehtensä
ovat viime päivinä pitä­neet
kovaa melua Peta'wawan sotilas-lehlalueella
tapaäftunelsta vaxkauk-"
sista Ja niiden tutkimisesta.
On ilmoitettu, miten sieltä on kar
donnut Joidenkin oniljoonien dolla­rien
edestä tavaroita ja varkauden
Johdosta on jo vedetty icourallinen
miehiä korkean oikeudenkin eteen,
^ylettyjen joukossa on yksi kap­teeni,
yksi kersantti, muutama sota­mies
Ja siviiliailan liikemies.
Ja viikon lopulla vihJaUtita jo. et­tä
Petawa-wan harjoitusleirillä on j o ­kin
salaperäinen X kämppikin. Josta
ei voida julkisuuteen 'antaa mitään
tietoja.
Mutta näitä tutkimuksia voitaisiin
ilmeisesti laarjetotaa. Jos mielitään
saada selviyi};» v^Siän suuremmistakin
eristä-
Ei ole periii pitkä aika kuA ala­huoneen
istunnossa syi'tcttiin. että
asevoimille on ostettu yksi. soRja-kauha
Jokaista kalita nvimiestä
kohti?
Nyt on saatu tietää, että kymme­nen
kuukauden aikana hallitus on
käyttänyt $15,000,000 kenkien osu­miseen
Canadan asevounille. Kon
muistetaan, että Canadan asevoimis­sa
oii. noin 90,000 miestä, niin täa»
tarkoittaa, että he kuluttavat parin
kenkiä joka viikko miestä.koliU.
Mahdollisesti hyvin varustetussa
armeijassa tarvitaan soppakauha jo­kaista
kahta miestä kohti. Mahdol­lisesti
sotilaat kuluttavat kenkäJArin
viikossa. Mutta/voi se oUa niinKB.
että näitä menoja vpitalsim Tähen-tää.
Mene ja tiedä.
Yhden asian me kuitenkin tledai^-
me. Mmoln tahansa kansakunta
lähtee valloitussodan tleHe, kuten on
asianlaita nyt Yhdysvaltain suhteen.
siUoin -maanpiidhistus" muutton
saalistukseksi kautta linjan. Ja « M »
pursuaa vählteUen koko kansan nälif
täväksl. ^.
liiionnolUsesti on totta, että yW«=r
kunnan imätäpesiä on holdcttev?.
kuten hoidetaan ihmisruumiin pai^
seitakin, etteivät ne likaa Ja saa^
tuta koko ympäristöään, mutto nM*
mätäpesiä ei poisteta eikä paranne*
ellei poisteta sitä todeUista tavm.
jotka aiheuttavat sen, että plen^
mätkfai ihmiset kärkkyvät "bOpc^
saatavia" doUareita ja vesikontort-keja.
Tahtoo sanoa, nykyinen vaniswa^
cibjehna olisi muutettava rauhan^
rehellisen kaupankäynnin o W ^ ° ^
Sillä kuten sanotaan: "Mitä «f^
cdelia sitä pienet parkuen perässä.
Känsäkoura.