Vapaus, April 2, 1964

              Ma
aisef teiito^
poffliAifta-
-fieef Somaliaa
, f'i,.MQgädishu. — Somalilaisla halli-
^slähteistä ilmoitetuin tiistaina.
e|tä lieljä etiopialaista lentokonetta
Mi pommittanut Somalin polijois
osassa sijaitsevaa Hargeisaa ja
^i^tS sömalilaisct asejoukot yrittävät
päkoittaa etiopialaisia asejoukkoja
pet-aäntymään Tugwäjalchissa.
^. iiällitukscn tiedonannossa sanot-tiiri,
että ensimmäiheii ilmahyök-kä)^
tapahtui tiistaiaamuna kello
6;45, jolloin hyökkäykseen osallistui
kaksi lentokonetta ja toinen kello
7^0 dikana, jolloin hyökkäykseen
osallistui niinikään kaksi konetta.
Kaksi koneista oli raskaita pommit­tajia.
\_ Aseellisia yhteenottoja tapahtui
Etiopian ja Somalin rajalla maanan­taina
huolimatta siitä, että kahden
maan edustajien kesken oli sovittu
sanit|na päivänä Khartoumissa käy­dyissä
neuvotteluissa tulitukseni
If^j^ttamisesta.
Kahden maan välillä on ollut jo
U§^iden vuosien ajan riita 900 mal­lita
pituisesta näiden välillä olevasta
rajasta.
..Maanantaina sovitun tulituksen
lopettamisen yhteydessä luvattiin
vetäyttää asejoukot takaisin kuu-d^
Ui- yhdeksään mailiin silloisista
asepistaati kummankin puolin. Ta­kiaisin
vetäytymisen dll määrä:alkaa
iiuhtikuun 1 päivänä ja jatkua huh-tikiiun
6 päivään yhteisen komis­sion
valvonnanalaisUudessa. -
I'%omalilaisct syyttivät; että elio
piälaiset joukot olivat tulittaneet
' Dolon rajakylää . viime maanan­taina.
Jtll^öslavian {^rcsidcillti
1 ^ Suomi-vieräihille
^^ei^. — . T l ä l l f ilmpMgtUin
tallS; Viikolla, cUä~TugosTavian'^prc-sidentU
Tito matkustaa. viralliselle
vierailulle.^uomeen kesäkuun alus­sa
Suötnen presidentti Urho Kekko­sen
kutsusta.
USA:n innoittama
i< apina prasiiiassa
Rio de Janeiro. — Eilen ilnuti-tettiin,
että Brasilian 22 osaval­tiosta
on 10 taholta ryhdytty an­tamaan
kannatusta ilmeisestikin
ulkomaiden innoittamalle kapi­nalle
presidentti Joao Goulartin
vasemmistolaisten, kansallismie­listen
ja muiden ed^lysmielisten
ainesten kannattamaa demokraat­tista
hallitusta vastaan.
Brasilian neljästä armcijakunnas.
ta väitetään kahden "siirtyneen oi­keistolaisten
kapinallisten puolelle
.2. ja: 4. armeijan ilmoitettiin oi
leen lähestymässä Rio de Janeiroa.
Kaikki tiedot viittaavat siihen
että Brasilian demokraattista halli
tusta vastaan aloitettu sotilaskapi:
na on yhdysvaltalaiselta ja sen liitto,
laisten taholta innoitettu. (Tätä ku­vaa
sekin seikka, että ulkomaiscsti
omistetun Brasilian Traction, Light
and Powcr-yhtiön osakkeiden hin­ta
Toronton pörssissä nousi eilen
kupinutictojon suiivuttua 35 sentillä
$2.30:iin ja 37 sentillä New Yorkin
pör.ssissä $2.25:iin).
fiesidentti (ioiiliirliii ilmoitettiin
matkustaneen eilen lirasilian uu
teen pääkaupunkiin Brasiliaan, mi.s
sä kongressi on koolla.
Myöhemmin eilen . tiedoitettiin,
ottä mr. Goulart oli eronnut ja hä­nen
lilalleen astunut cdustajaka
marin presidentti Kaneiri Mazilla ja
että Goulart oli paennut vielä Bra­silian
pääkaupungista Brasilian ete­läosaan,
missä hän oli vannonut jat­kavansa
taistelua kapinallisia va.s-taan.
(.Asociated Pie.s.'<-uutistoimislon
tiedotuksen mukaan eilen illalla
presidentti oli silloin vielä Bra­silian
pääkaupungissa, missä hän
oli sanonut jatkavansa taisteluaan
kolmannen armeijan avuin). '
Washingloii. — Kirjeenvaihtajat
täällä sanoivat eilen illalla, cllä
Yhdysvaltain haUilusvirkaiUjat
olivat suuresti kiinnostuneita
Brasilian viimcpäivicn tapahtu­mista
ja siellä ellen alkaneesta
sotilas-kapinasta.
USA on opettamassa
Saigonin käskyläisiä
.Saigon. — p]tclä-Vietnamin hal­litus
on aloittanut nopeatahtisen
harjoitusohjelman toteuttamisen
nuorien armeijaupsecrien opettami­seksi
etelävietnamilaisten kylien ih­misten
hallintatehtäviin.
Suunnitelman toteuttamista pide
tään yhtenä tärkeänä o.sana diktaal-loripääministcri
kenraalimajuri
Ngyuen Khanin kommunistivastai­sesta
ohjelmasta.
Diktaattorin ohjelma, joka on saa­nut
äskettäin Etclä-Vietnamis.sa vie­railleen
Yhdysvaltain puoluslu.ssih
teerin Robert M. McNamaran kan­natuksen,
tähtää sotilaallisin toi-irasilian
presidentti
piuolustia reformejaan
hio de Janeiro. ^ Brasilian pre
ndciitti Joao Goulart antoi tiistaina
fäfoituksen vastustajilicfan sanoen,
että hän ci tule tbkemään' min
käänlaisia heidän vaaUntiaan muu
toksia reformiohjclmaansa. Samalla
l i ^ ' s y y t t i , että ulkonlaalaisista läh'
teistä on rahoitettu kampanjaa hän-itl
vastaan.
.X"Ei ole olemassa mitään voimaa
nrikS pakoittaist meidät luopumaan
(jijclmastammc", sanoi Goulart
Kautta maan saapuessa uusia tie
(fivtuksia työväestön liikehtimisistä
J5l*dehJokraattislen voimien vaiku-,
luksien lisääntymisestä.
I^poulartin suunnitelmiin sosiaali­setta
ja perustuslaillisesta reformis
ta sisältyy maarclormi ja äänioi.
keudcn antaminen 20,000,000 luku
taidottomalle brasilialaiselle sekä
toimintaoikeuksien myöntäminen
laittomaksi julistetulle kommuriis
liscllc puolueelle.
Goulart, joka on .saanut va.sem
mistolaisia, kansallismielisiä ja kom
munistcja reformiohjclmansa kan
nattajiksi, syytti, että suuret ulko­maalaiset
firmat olivat laittomasti
rahoittaneet hänen suunnitelmiaan
vastaan kohdistellua propaganda­kampanjaa.
Hän .sanoi, että ILsäksi hänen vas
tustajan.sa .saavat rahallista apua ui
komaalaisilta rohdosyhliöiltä, kan
sainvälisiltä öljy.-yhtiöiltä, epärehel
lisiltä'kauppiailta, huikeita vuokria
periviltä talonomistajilta ja suur
maanomistajilta.
Arvoslcllcs.saan roomaJais-kalo
lista kirkkoa kommunismi- ja hä
nen hallituksensa vastaisesta kam.
panjastaan, Goulat sanoi: "En salli
jotta vanhempieni ja perheeni us-konta
käytettäisiin poliittisena väli­kappaleena."
:
Kirkon toimesta on kutsuttu mie­lenosoitus
tapahtuvaksi Rio-s.sa tä­nään.
Samanlainen mielenosoitus pi­dettiin
Sao Paulo.ssa maaliskuun 10
päivänä. Siihen osallistui joidenkin
tietojen mukaan yli 500,000 roo­malaiskatolista
laulaen ja rukoil­len
.sen puolesta, mitä eräskin hei­dän
johtajansa nimitti dcmokraattis
tcn laitosten puolustamiseksi. .
menpitein "vapautettujen" kylien
kansojen hallitsemiseen tavalla, jol­la
toivotaan voivan estää näiden
kylien asukkaiden joutuminen viet.
congilaistcn joukkojen vaikutusval­taan;
Kuissien alkamispäivänä puhui
Yhdysvaltain suuilälietliläs Henry
Cabol Lodge .soiilasopiskelijoille.
joita oli järjestetty noin 40. kaksi
viikkoa .kcstäväUc-kur^siiio.,
Hän korosti, että kurssilaisten
tulisi oppia keinot, joiden ansiost.i
heidät oteltaisiin vastaan suosiolli.
.scsti kyläläisten taholta — vaikka !
he seiv.-istikin olisivat suimnilelinani
mukaan sotatoimissa voilollc jää-,•
neitä heille määrättyjen piirien hai-i
litsijoita.
"Sen " jälkeen kun vihollinen
(vielcon.i4iii Joukot) on ajeltu pois,
teidän tehtäväksi jää yhdyskunnan
iiallil.semiiieii yhde.ssä paikallisen
miliisin kanssa jolta vieteongilaiset
eivät tulisi lakaisin", sanoi Lodge
Etelä-Vietnamin hallituksen suun­nitelman
mukaisesti maa on jaeltu
237 piiriin; -Tehokkaan .sotilaallisen
USAn kongressissa
ajatusta sotatalou-desta
luopumisesta
Washington. — Tarkkailijat tääl­lä
sanovat, että kongre.ssis.sa on kas-vama.
s.sa ajatus jotta tulisi harkita
keinoja joilla voitaisiin pehmittää
mahdollisien puolustusmenojen vä
hentämisestä Yhdysvaltain taloudet
le johluvaa shokkia.
Yhä useammat edustajat ovat ai
kaneet puhua 'taloudellLsesta nuiu-toksesta"
-r- ohjelmasta, minkä
puitteissa voitaisiin siirtyä jo.ssain
määrin .solataloudesta rauhantalou-teen,
.sotatarvetuotannosta siviilir
tuotantoon. .Ja yhä useammat edus­tajat
ovat keskustelleet myös Co-luiniiian
yliopiston prore.ssori aka­teemikko
Seymour Melmanin kans­sa,
joka-on viime aikoina puhunut
yhä enemmän sellaisen ohjelman
hyväksymisen puolesta.
Toistakymmentä kongre.ssin jä-
.sentä, heidän jouko.ssaan niin demo
kiaatteja kuin republikaanejakin,
suunnittelee asian esittämistä edus-
I lajakamarin kauppavaliokunnan pu­heenjohtaja
Gren Harrisille kehoit-taen
häntä järjestämään valiokun­nan
kuulustelut ehdotusta, koskevis­ta
mielipiteistä.
Edustajakamarin tällä . mielipi­teellä
varustetun ryhmän johdossa
on F. Bradford iMorse (rep. Ma.ss).
"Jo liinn kauan"', sanoi eräs puhe-mie.
s "ihmiset ovat olleet sitä miel­tä,
että falnudellineii muutos oli.'>i
va.semmistolaisten aseistariisumi.Sr
ajatus."
Britannian pääministeri sir Alec
Uouglas-llome on ilmoittanut, että
Britannian kansojcnyhtcisön mai­den
pääministerien neuvonpidot on
järjestetty. tapahtuvaksi heinäkuun
ensimmäisen puoliskon kuluessa.
Näissä neuvonpidoissa odotetaan
tulevan esille kaikkein tärkeimpänä
kysymys suosituimpien maiden koh­telun
jatkamisesta kansojenyhtci-sun
maiden kesken käydyn kaupan
tiimoilta. — TNSkuva.
Quebec City. — LllttohaUituk-sen
pääministeri Lester t^earson,
;'Ontariot^ pääministeri John R<h
barts ja Quebecin pääministeri
Jean Lerägc lausuivat tSiillä eilen
?Itiitohallft^kse^. Ja^maakuntahal-iif
uksien talouskönf erenssissa suh-iauluml|$
eii8a liittohallituksen esit
tämään -si^unnilelmaan Canadan T
eläkelaiksL
He kaikki ilmaisivat mielipitee­nään,
että tulisi järjestää mukana
kuljetettava eläke kaikille canada-laisille,
multa olivat eri mieltä siitä
miten se tulisi järjestettäväksi ja
joko se tulisi liittohallituksen vaiko
joissakin tapauksissa maakuntahal­lituksien
valvonnanalaisuudeksi.
Quebecin pääministeri Jean Le-sage
ilmaisi olevansa edelleenkin
sillä kannalla, että Quebecin tulee
järjestää oma eläkesuunnitelmansa,
minkä iiäh väitti tulevan parem-maksi^
uln liittohallituksen suunni­telma.
Liittohallituksen pääministeri
Pearson sanoi: " E i ole tehty eikä
sanottu mitään, mikä vaikuttaisi
aikomuksiimme jatkaa suunnitel­mamme
toteuttamiseksi."
Ontarion pääministeri Robarts
sanoi että hän ei ollut vielä tehnyt
päätöstä siitä josko Ontarion tulisi
ryhtyä osalliseksi liittohallituksen
suunnitelmasta tai setirata Quebe­cin
esimerkkiä ja valmistaa oma
ehdotuksensa Ontarion cläkesuunni-telmaksi.
- Mr. Robarts sanoi, että jos Onta­rion
hallitus päättäisi esittää oman
suunnitelmansa, niin "se voitaisiin
toteuttaa nopeassa tahdissa" niin
että se olisi valmis esitettäväksi
lainlaatijakunnan seuraavalla istun­tokaudella.
Samalla hän jätti avoi­meksi
mahdollisuuden osallistua
Ottawan suunnitelmaan.
Quebecilaiselta taholta ci ole vic-lä^
selostettu lähemmin sen maakun*
nan hallituksen suunnitelmaa.
Jos Ontario ei osallistuisi liitto
hallituksen suunnitelmaan niin se
merkitsisi sitä, että liittohallituksen
eläkelain alaiseksi tulisi vähemmän
kuin puolet Canadan kansasta.
Nyt odotetaan, että Quebec selos­taa
suunnitelmansa piakkoin ja On­tarion
taholta tulkitaan sitä, minkä
jälkeen voinee tulla päätös siitä
josko Ontario laatii oman .suunni­telmansa
tai osallistuu liitlohalli
Quebec sanoutui irti
liittohallituksen
eläkesuunnitelmasta
tuksen suunnitelmaan. ••
Kinastelun alaisena on ollut ky;
symys siitä kuinka suuressa n^aä'
rässä voitaisiin antaa liittohallitiik'
.sen eläkesuunnitelman puitteissa
kerääntyvistä reservirahoista maa­kunnille
investoinlitarkoituksia var­ten.
Ottawan taholta on ehdotettu
50 prosenttia rahastosta, jonka
suunnitellaan nousevan $3 mil^ar-
Vapaus ehdotti eläke-'
suunnitelman
hyväksymistä
Vapaus-lehden toimesta osoitei*
tiin eilen liittohallituksen päämif
ulsteri Lester B. Pearsonille ja
Ontarion pääministeri John ROf.
hartsille sähkeet, joissa keholtet-:
tIin näitä ihmisiä toimimaan siten,
että liittohallituksen esittämä
suunnitelma eläkelaiksi hyväksyi
täisiin pääministerien konferens- ^
sissa Quebec'Cityssä.
Mr. Pearsonille osoitetussa säh­keessä
sanottiin: "Pitäkää kiinni
Canadan eläkesuunnitelmasta htio
limatta pääministeri Robartsin ro-muttamistaktiikasta."
Mn Robartsille osoitetussa säh­keessä
sanottiin: 'Tarantakaa Ca­nadan
cläkesuunnitelmaa mutta
älkää romuttako sitä."
<Juehcc City. — Quebecin maa­kunnan
taholta ilmoitettiin liitto­hallituksen
ja maakuntahallituksien
pääministerien talouskonferenssille
täällä tiistaina, että Quebec vaatii
huomattavasti suurempaa osuutta
liittovaltion verorahoista maakun­nan
taloustoiminnan laajentamisek­si.
• • • •: , •
Esittäessään sarjan taloudellisia
^.vaatimuksia Quebecin pääministeri
.fcan Lcsagc sanoi, että maakun­nan
tulisi .saada 65 pro.scnttia yksi­tyisten
henkilöiden liittohallituksel.-
le maksamista tuloveroista. Que­becin
o.suus näistä veroista on nyky­ään
17 pro.scnttia.
Quebecin pääministeri Le.sagC
luetteli kahdeksan ohjelmaa, jotka
ovat tällä hetkellä liittohallituksen
Hollingerin lyöiäisitle ei kesätomaa
tänä vuonna; kaivos suljetaan
Timinins. --. Tällä viikolla ilinoi-valvomisen
takia jokaisen piirin moiteltiiii täällä, että Hollingerin
johlajik.si tulee aimeijaiipseeieila, [•<••''v')sla ei suljeta
arvoltaan luutnanteista niajureilini, i.'^>''i^" aikaisemmin,
joilla mahdoUisesli ei ole minkään­laista
kokenuist;i siviilihallituksiss;i.
Laajoilhi alueilta Etelä-Vietnam
ista olotila on kuitenkin vielä sel­lainen,
että vieteongilaiset ovat sei
väslikin vallassa ja Saigonin halli­tuksen
edustajat esiintyvät tiiiikei
Iljoina. Tämä seikka juuri huoles
tiittaa suuresti yhdysvaltalaisia
"neuvonantajia", joille nir. l.odge
sanoi: . c,: •, , i,
•Teuläii lehläväiiiie on aikaan- |
.saada kansan haluama sosiaalinen
vallankumous. Älkää salliko kom
munislieii aikaansaada sitä. Teidän
011 se tehtävä.'
tänä vuonna,
kahden viikon
ajaksi elukuu.ssa, jona aikana kaik­ki
yhtiön työläiset saisivat kesälo­mansa
.samanaikaisesti. Sen sijaan
kaivos suljetaan lopullisesti myö­hemmin
tämän vuoden kulue.s.sa-^
silloin alk.iiiee useimmalle Iloliin-gei-
yhtioii lyijläiselle pitempiaikai­nen
"loma ".
Yhtiön liikkeenhoitaja E. A. Per­ry
sanoi, että kaivos oii suljettu
viimevuosina kahden viikon ajaksi
ia siiloin anneltu työläisille heidän
lomansa, myö.s siitä syystä, että
silloin on voitu suorittaa tarpeclli
set koijauket. Näitä korjauksia ei
olo tarpeellista suorittaa tänä vuon­na,
.sanoi inr. 1'erry. sillä kaivos
suljetaan ehkä ikuisiksi ajoiksi
myöhemmin tänä vuonna, kuten sii­tä
ilmoitettiin jo joitakin aikoja
sitten.
Hollingerin kaivos on loi.seksi
suurin eanadalainen kullantuotta-ja,
joiik.;i palveluksessa on noin
l.-OOO työläistä. Näiden työläisten
työttömyyteen joutuminen tulee
olemaan vakava isku tälle 30,')00
asukkaan yhdyskunnalle.
rorvarikirjcenvaihtajat
poliittist^sti luku­taidottomia
^ Ben IJclla
Alger. — Aliicriaii presidentti
Ben Bella sanoi täällä tiistaina, että
hän "sulkee oven" ulkomaalaisilta
sanomalelilimichillä jos he käyvät
liiaksi arvosteleviksi algerialaisesta
.sosialismista.
"Te oleile poliittisesti lukutaidot­tomia",
sanoi hän kapitalistimai­den
satiomalehtimiehille itsehallin-tokoinileoiden-
kongres.sissa.
YHDYSVALLAT HYLKÄSI
INTIAN VETOOMUKSEN
Sen muistoksi, että Canadan
!:)littovaltion perustittisesta neu-v^
vottclemaan kokooofal 100
A:.vuolta sitten Cbarlotletownlssa,
Prince Edward Islandissa syys-h.
kuun 1 pnä 1864 liittovaltion
h |sat on suunniteltu j^fitavliksi
fi«rikolnen miUIlL, jliiliitiin reu-
'äassa ylimmässS kuvassa sano­taan:
"Kaitselmuksen /'ollessa
I •beidän, oppaanaan he rakensi-
"tai paremmin k«ii» ymmärsi-
-.aväL" — TNS-kuva.
VIIME TIEDOT
Washinglon. — Valkoisesta Talosta ilmoitettiin eilen il­lalla,
että presidentti Johnson pyytää kongressilta $50 mil­joonan
apurahaa hätäavun järjestämiseksi Alaskan maanjä­ristysalueella,
missä joidenkin arvioiden mukaan on tapahtu­nut
niinkin suuret kuin $500,000,000 omaisuusvahingot.
Quebec City.'—Yli 2.000 opiskelijaa Quebecin ranskalai­sista
yliopistoista osallistui mielenosoitukseen Quebecin lain-laatjiakuntatalon
edustalla eilen. Mielenosoittajien kauppa­ministeri
Gerard D. Levesquelle esittämässä muistiossa vaa­dittiin
taloussuunnittelua, vapaana koulutusta ja suurempaa
taloudellista autonomiaa Quebecille..
CJcneve. — Yhdysvallat on hyvin
tylysti hyljännyt Intian vetoomuk­sen,
että länsimaisella taholla hy­väksyttäisiin
periaattce.s.sa Neuvos­toliiton
ehdotus mahdollisimman
aikaisesta kaikkien ydinaseita kul­jettamaan
kykeenvien ohjuksien
liäviltämiscslä.
Intia .saattoi hämilleen länsimai­den
edustajat 17 vallan aseistariisu-miskonferenssis.
sa täällä -viime vii­kolla
esilläe.ssään veloonnik.sensa
siinä toivossa, että piakkoin voitai-
.siin aloittaa lähemmät neuvottelut
Neiivostolirion ehdotuksesta.
Moskovalaisella taholla on pidet­ty
hyödyttömänä neuvotteluja ellei
ensin sovita periaatteessa esitetystä
ehdotuksesta. Neuvostoliiton ulko­ministeri
Andrei Gromyko esitti
Neuvo.stoliiton tämän suuntaisen
ehdotuksen jo viime vuonna.
Yhdysvaltalaisella taholla on vit­kasteltu
tässä asiassa ja nyt ilmoi­teltu
Intialle, että siltä taholta ei
suostuta periaattee.s.sa hyväksymi­seen
ennen lähempää ehdotukseen
jiyventymistä.
Yhdy.svaltain valtuutettu Adl-ian
S. Fisher on sen sijaan ilmoittanut,
että Washington olisi valmis tutki­maan
jidcllcen Neuvostoliiton ehdo­tusta
jotta siitä voitaisiin keskus­tella
sen arvon perusteella. .
Tästä huolimatta hän tähdensi,
että Yhdy.svallat * ei voi olla samaa
mieltä esitetyn ehdotuksen kan.s.sa
että mc hyväk.syisirnmc periaattees­sa
tämän ehdotuksen keinona töil-temme
jatkamiseksi."
Verukkeena kannanotolleen inr.
Kisher sanoi, että neuvostoliittolai­sen
ehdot uk.sen hyväksyminen mer­kitsisi
voimien tasapainon kaata-inistar
ja maakuntahallituksien yhteisiä
ja jotka Quebec haluaisi saattaa
oman valvontansa alaiseksi.
— Työtlömyysapu niille ihmisille,
jotka ovat loppuun käyttäneet kaik­ki
muut. avunsaantimahdollisuudct,
joihin he ovat oikeutettuja.
— Työkyvyttömyyden perusteella
annettava apu.
— Sokeain apu.
Ml • vahhuudindiskc 65—6» vuo­den
ikäisille ihmisille, jotka eivät
ole vielä oikeutettuja nauttimaan
70-vuotiaillc annettavasta vanhuu-dcncläkkecstä.
Kunnalliset lalviaputyöt.
—Sairualnvakuut;:5. joka rahoi
tettaisjin jokseenkin puoliksi Ot­tawan
toimesta.
— Sairaalurakcnnusapurahat.
•— Yleiset tcrvcysapurahat.
Mr. Lcsage sanoi eräässä koh-
(las.sa puheestaan,- eUä Quchcein
maakuntahallitus on päättänyt sa­noutua
irti kaikista yhdessä liilto-hallilukscn
kanssa toimeenpantavis­ta
suunnltclmiiita, multa ilmoitti
kuitenkin vähän myöhemmin, että
Quebec tulisi jäämään yhteistoimin­taan
liittohallituksen kanssa neljän
ohjelman puitteissa, joihin sc ny­kyään
osallistuu liittohallituksen
kanssa.
Ne ovat Trans-Ganada-maanticn
rakentaminen ja kunno.ssapitämi.-
nen, Canadan 100-vuotisjuhla, am­mattikoulutus
ja maatalou.soppi.
.(juchccin pääministeri vaati Ot-tawalta
myös välittömiä apurahoja
niiden rahojen korvaamiseksi, joita
Quebec ei ole saanut siitä syystä,
että :.sc ci ole osallistunut mennei
.syydessä joihinkin liittohallituksen
.ja maakuntahallituksien yhteisiin
ohjelmiin.
Esimerkkinä, Quebec liittyi osal­liseksi
suiraalavakuutu.ssuunnitel.-
masta V. 1961, vuosi sen jälkeen
kun suurin osa muista maakunnis­ta.
Mr. Lcsagc sanoi nyt; että Quc^
hec olisi saatava välittömänä apu­rahana
se $60 miljoonaa, jonka .sc
olisi .saanut jos .sc olisi liittynyt
suunnitelmaan V. 19(J0;
Viitaten siihen, että Quebecissa
nykyään maksetaan $10 kuukaudcs-
.sa apurahaa niiden 16-ja 17-vuotiait-len
nuorten ihmisten kohdalla, jot­ka
jatkavat kouhmkäyntiään. hän
pyysi Oltawaa pidättäytymään mak-
.samasta maanlaajuistaan $10 lapsi
lisää näiden qucbecilaistcn opiskeli­jain
kohdalta ja antamaan sen si­jaan
tähän tarkoitetut varat välit­tömänä
apurahamääränä maakunta-hallitukselle,
joka voisi käyttää ne
tähän tarkoitukseen.
Samalla tavalla hän arvosteli Ot­tawan
.suunnitelmaa, minkä puitteis­sa
annettaisiin halpakorkoisia lai­noja
ylioppilaille, llän vaali, että
nämäkin rahat olisi annettava maa-
. . . (Jatkuu sivulla 4)
Kuuban tatous-saarto
"tois­arvoinen
kiusa"
Geneve. ^ Kuuban teollisuusmi
nistcri Ernesto Guevara sanoi täällä'
tiistaina, että Yhdysvaltain KuubtT.
vaslaan kohdistama taloudellinen
boikotti on merkitykseltään vain
toisarvoinen kiusa ja että se on
muodostunut - bumerangiksi Yhdys­valloille.
Guevara lausui mielipiteensä sar
nomalehtien tiedotustilaisuudessa,
Jonka hän oli kutsunut: selostaak-sccn
kannaottoja YKn kauppa- ja
kehityskonferenssissa. Hän johtaa
Kuuban edustajistoa m a i n i t t u un
konfcrcn.ssiin.
diin 10 vuoden kuluttua. Ontarion
taholta on vaadittu sen maakunhan
käyttöön 90 prosenttia näistä va­roista.
Manitoban pääministeri Duff Rob­iin
on vaatinut 100 prosenttia maa­kunnastaan
tähän rahastoon kerään­tyvistä
varoista käytettäväksi maa­kunnan
i n v e s toinlilarkoituksiin.
Manitobasta ci myöskään ole vielä
ilmoitettu mitään varmaa päätöstä
osallistumisesta. Muissa maakiinnis-sa
ci ole ilmaistu vastahangoittclc-vaa
mielipidettä.
Quebec City. — Vakuutusyhtiöi­den
.suosimisesta^ syytetty Ontajion
pääministeri John Robarts ilmoitti
jo tiistaina liittohallituksen ja lAaa*
kuntahallituksien talouskonferens-
.sin alkaessa täällä kolmipäiväiset
istuntonsa että Ontarioa ei tuliapa-koittamaan
osallistumaan liittohal­lituksen
cläke.suunnilelmaan tai mi­hinkään
muuhun suunnitelmaan,
joka merkitsisi maakuntahallituk­sien
osallistumista yhdessä liittohal­lituksen
kanssa.
Samalla hän kuitenkin kierteli
suoran vastauksen antamista eikä
sanonut josko hänen perustelunsa
Ontarion hallituksen vastaanhan-goitlelemiselle
merkitsee sitä, että
Ontario kieltä.ytyy osallistumasta
liittohallituksen suunnitelmiin.
Mr. Robarts sanoi nimenomaan,
että jos yhdellekään maakunnalle
annetaan oikeus pidättäytyä jostain
yhteisestä suunnitelmasta, niin sa­manlainen
oikeus on myönnettävä
': (Jatkuu sivulla 4)
Ammaltiyhdislyltsiilä
monopolivasiaisessa
• Toronto. — Viime viikonvaihtees­sa
täällä pidetyssä Canadan kom-munistipuolueen
in. edustajako
kouk.se.ssa keskusteltiin laajasti ko
kouk.selle esitetystä päätöslauselma­ehdotuksesta,
mis.sä hahmotellaan
.se, että Canadan ammattiyhdislyk
sillä on "erikoistehtävä monopoli-vastaise.
ssa. laislelu.ssa", ja kainpan-jas.
sa kansallisen itsenäisyyden ja
Yhdy.svaltain valvonnasta vapaulu-inisen
puolesta.
Päätöslauselmaehdotuksessa ää
riviivoitettiin Canadan asukasluvun
rakenteen muuttuminen ja viilataan
siihen, että maa.seutuväestön luku
pienenee yhä u.seanipieii ihmisten
siirtyessä kaupunkikeskuk.siin et
sie.ssään toimeentuloaan. Nämä ih­miset
sulautuvat työväenluokan niin
erikoisteJitävä
taistelussa
"sinikäulus"'-"' kuin - "valkokaulus-
'cin"-»siin.
Mutta tieteellisen vallankumouk­sen
laajentuessa ja automatisoinnin
hävittäessä yhä enemmän työpaik­koja,
ammattiyhdistyksien on ryh-
.lyttävä vaatimaan "automatisoinnin
yleisen. demokraattisen kontrollin
perustamista"' jotta licteellisen edis­tymisen
hyödyt voidaan saattaa ko­ko
kansan eikä vain koneiden emis-lajien
käytettäväksi, snaottiin pää-töslausel|
na.ssa, .
Sellainen mahdollisuus vaalii Uu-
(lent.vyppislä ammaltiyhdistysoppia
—i .sbllaisfa, joka käsittää työväfcs-.
;ön poliittisen toiminnan tarpeelli-
.'Uiiiden jotta voitaisiin'aikaansaada
juuri sellainen automatisoinnin vak
jastaminen.
Ontario tarvitsee oikeuksien lakia - NDP ja kommunistit
Toronto. — Nyt on aika esillää
Ontario.s.sa ehdotus oikeuksien laik­si,
sanoi uu.sdcmokraalticn ontario-lainen
johtaja Donald C. DcDonald
tiistaina.
Hän .sanoi Uuden Demokraattisen
puolueen .Scarboron vaalipiirijärjes-lölle.
että Ontarion kokemukset
maakunnan poliisin tiimoilta teki­vät
oikeuksien laisia vieläkin tär
kcimmän.
Poliisilakiin ehdoletliin konserva
tiivien taholta muutosta, minkä mu­kaisesti
Ontarion polilsikomissiollc
olisi anneltu oikeus liidättää kenen
tahansa ja kuulustella häntä sul­jettujen
ovien takana ilman, että
kuulusteltavaksi pidätetyllä olisi
lainopillinen neuvonantaja apu­naan.
Edelleen poliisikomissiolle
olisi annettu valtuudet saattaa kuu­lusteltavaksi
pidätetty vankeuteen
niin pitkäksi aikaa kunnes hän olisi
suostunut, kuulustelijainsa vaati­muksiin.
Ehdotus muutokseksi kui­tenkin
hyljättiin yksimielisesti lain-laalijakunnassa
Uuden Demokraat­tisen
puolueen ehdotettua sellaista
loiincnpidctlä.
Mr. MacDonald palautti mieliin,
että konservatiivipuolueen johta­jien
kokouksessa v. 1961 oU keskus­teltu
oikeuksien lain hyväksymistä
kannattavasta päätöslauselmaehdo­tuksesta.
"Sinä yli kahden vuoden
aikana, mikä on kulunut siitä, ei
ole kuulunut kuiskaustakaan ehdo­tuksesta",
sanoi MacDonald.
Canadan koininunislipuolucen On­tarion
maakunlajärjestön johtaja
Bruce Magnuson osoitti sanomaleh­dille
jo aikaisemmin tiedoluk.seii
siitä, että puolueen Ontarion komi­tea
oli lähettänyt pääministeri John
Robartsille kirjeen,, missä ,oli eh­dotettu
samanlaista toimenpidettä.
Mr. Magnussonin ^illckirjoilta-massa
kirjeessä sanotaan:
"Sellainen Ontarion oikeuksien
laki olisi suuressa määrässä omianii
vakuuttamaan yOntäriolaisille, ettq
sellaisella lainlaadinnalla kuin la­kiehdotus
{»9n (Ontarion poliisilain)
14 kohdalla ei enää koskaan uhat-laisi
heitä siten, cllä poliisivaltio^
inaisesti voitaisiin heidän oikeuten­sa
ja vapautensa . . ." • ','
Magnu.son viittasi kirjeessään
pääininislcrille siihen, että koska
Canadan perustuslain mukaan si­viilioikeudet
kuuluvat inaaHuntietii
valvontapiiriin, niin on soveliasta
hyväksyä sellainen laki maaki]lnnan
toimesta ja lisäksi siitäkin syystäi
yltä perustuslaki edellyltä» jojta
liilloparlamcnlin hyväksymälle oi­keuksien
laille taattaisiin siten lain­voimaisuus.