Vapaus, July 11, 1959

              \
i i . . . . - , ,
Tel^phonesi:B,i8ibfflce:<M::^
E.' Suksi ;Ed l t o rW. «Bund.. MaUlng
Translatlon'fij«e of eharge. • ':. :
A -TILAUSHINNAT: *'
ThOttdays anid Säturdays by Vapaus
*(|^Wl8iang at:100-i02: vYhdysvallolssa: 1:vk; 9.00 6 kk^4.80c
^fflkifffc."W>. puooury,. Ont.; Canada.
-V' - , -uniieMPpresidentti William J . Smith" on sanonut, Qttä Canadian /
edustaniassai uniö^a
seuraavasti:
ITusi puolue Vaatii CCF:n johtajilta tuntuvaa kannanmuu-sosialistisissa
katsomuksissaan eli: "Täytyy tapahtua
vassä, Buckinghamin palatsiri edus­talle
Lontoossa, kokoontui ilpitseya'
kansanjpukko, New' Yorkissa - voi-tonpäivSstä
tuU rukouspäivä.^ Pitkiä
; kuukausia 'kestäneet ^koettelemuk
m-
•
Im'' •.
Wc
•ftjVSV.;.r:^
i>.;>S=i.?.' .
M:
m k
III?.
l
.Mk'/:
mk"-
^ l ^ i n k ^ tyoyäönp Vastiö-
' isamaii; union yaraprekiäen^^ H. H?ill, iru^ Smitli
s^kinvhyödyttömä^^ sen, jos CLC seuraavassa edustajako-
'Kwpressa vpäätt^^^
• • * • ' •. /•
> Täimä" sellaisenaan kuvaa sitä sekaannusta ja toivotto-bnÄiusmidialaa,
mitä CCF:n öikeistöjohdoh nykyinen poli-tiik^
Monet uutta työväenpuoluetta
käirihättavat voimat tulevat asian johdosta toivottomkisi kun
'he hakevat, että Uudesta puolueesta aiotaan tehdä vain huo-i
i o ^ i salattu CGFin apujärjestö. Ontarion vaalit antoivat
juudea^^^^ siitä,^ että'mihinkään ei päästä sillä, jos
vanhaa hapanta viiniä panna uusiin leileihin,
sidUä^ tule, eikä voi tulla ammattiyhdistysväen
;'J]|oHittisk sen paremmin salatusti kuin sitä ei tullut
juilusestikä tosiasia on, että CCF:n oikeistojöhdon
•i^koituksena on muotoilla sellainen "uusi puolue", missä
^imättiyhdistysväki saisi "kunnian" kerätä ja lahjoittaa
. yaroja javkannättajajoukkoja CCFrlle, saamatta silti mitään
i^ahvaltaa siitä ketä nimitetään CCF:n ehdokkaiksi ja mih-flnläista
ohjelmaa nämä CCF:n ehdokkaat tulisivat seuraa-
• initan. ,
1 : .Selvää ön, että Uusi puolue on tarkoitustaan vastaava
yain siÄoin, jps se voi demokraattisten rnenettelytapojen mu-jli^
an itse määritellä ohjelmansa, itse nimittää omat ehdok-ä^
ansa, ja itse päättää kaikista teoreettisista ja käytännölli-i|
pä asioistaan.
;^^,l:MT. Smith on tietenkin täydellisesti hakotiellä antaes-l^
än, ymmärtää, että GCF:n johdon täytyy siirtyä entistä
m-:
meitunän oikealle ennen kuin tällainen puolue voidaan pe-,
- i ^ a a . Tosiasia tietenkin on, että työläisteri keskuudessa on
^^elä toist^^ liberaaleja jä konservatiiveja:;
- i a i i ä t k v i a ^ ^ Mutta -
* tama: ei kuitenkaan tarkoita, että työläiset yleensä olisivat
tp^yväisiä nykyisiin ölcstihteisii^ Päinvastoin oh asia!
^ ^^öläiset vaatiy^^^ reformeja, uudistuksia ja
Työttömyystilanteen toi-jumiseksi halutaan
^Idsesti työpäivän ^1^ ja palldcätason körottamis-lliyeixjtaakkaa
pidetään liian korkeana ja sosiaalista huol-liian
heikkona, mainitaksemme vain muutamia seikkoja.
^^S|u oh tarkoitustaan vastaava väin silloin,
v^s-s^^ tällaisen laajakantoisen refor-jE^
döi^ huolimatta
Ifiutä kuiiluva^^ he jompaan kumpaan työväenpuolueeseen
: itäl ovatko he. perintellisesti tiikeneet jompaa kumpaa por-
^ Jä me olemme edelleenkin sitä mieltä, että
?jduri^ kaikkikäsittävä reformipuolue olisi perustet-
-•-^va^^ ja että Canadan työtätekevä väestö on valmiina sitä
. ^^ikemaan^^^^h^ vastaehdon vaur
{i idille puolueille.
^Mu|(a^oiÖ^^
sat aavistaneet, että vain muutamia
kuukausia kuluu kun tukeva; pak-
'suieukainenmies<matkusi;aia< meren
y l i ja pienessä amerikkalaisessa
Fultonin kaupungissa^ottaa sikaa
|;riivrpöi^;'';suus^
^kehoiitaäkseen. ifiuteiBirt, yie^äpä^lca)^^
heampaan sotaan, kuin se mikäv juu-rri?;
päät^njrt.y'y --^• v - ' • 1":/''
l ' KuinkaJ i n i e h ^ naiset, jotka
; olivat; kplw
fpiiplUla; piää^
ietukätieen vpineet; a ^ ettS
\ vani muutamien vupsisMi k ö ^
;$ddah liekit 'tuleyat riehumaan
Vietnamissa, IndonelBiassa, Maläi-jassa?
.
Kuka hiinä päiyinä olisi: voinut
aavistaa, että v i i s i vuotta myöhem­min,
Yhdistyneitten Kansakuntien
sinisen lipun alla, Yhdysvaltain
joukot yhdessä Etelä Korean mur-haajadiktaattorin
kanssa valelevat
kauan kärsineen Korean maaperän
napalmpomäieilla?
Kun v. 1949 Marshallin suunni­telma
alkoi yhä enemmän kuristaa
monien kansojen kauloja, jolloin
inhöittayan NATOn muodpstamis-suunnitelma
oli päättymässä, s il
loin eräät ihmiset päättivät, että
nyt on aika toimia.
Brittiläiset ja amerikkalaiset ken­raalit,
yhdessä eloon jääneiden nat-silaisten
myrskyjoukkojen kenraa­l
i en kanssa istuivat yhteisessä esi­kunnassa
j a pöytä oli täynnä Neu­vostoliiton
karttoja.
Jos joku olisi sanonut heille, että
samaian aikaan ainoastaan 15 mies­tä
seitsemästä Euroopan, Ameri­kan
ja Aasian maista, vain koural­linen
sellaisia ihmisiä joita innosti
taistelu uutta sotaa vastaan, ko
koontui kuuiluisan tiedemiehen ja
suuren kansalaisen Frederic Joliot-
Gurien johdolla pienessä Elysee-kadun
varsella olevassa talossa Pa-m
^ e t ^ j p t l f l c ^ i ^
vastaisen ^odan, suhtautuivat sodan
valmistajiin.,»; V M , v -
; Rauhan Vihöiiisten^^^^
mointi tuli'jokainen päivä entistä
selvemmäksi.
Tänä aikana, v. 1949, ei ollut mo
nimiljoonaista sodanvastaista kan-saniiikettä;
Silloin oli väin kult­tuuri
johtaj ain-kässainvälinen komi­tea
yhteyksiä _varten, joka kokoon­tui
Elysee-kadulla.
P i a n ' 7 5 erillaisia yhteiskunnallii
sia j a e r i ; ammattialoja CK^
järjestöä ilmoitti kannattavansa ko­miteaa.
Tämän johdosta eräänä kevätpäi
vänä: seuraava sähke lähetettiin
Pariisista kaikkiin pääkaupungeihin
maailmassa: -
"Maailman rauhankongressi pide­tään
Pariisissa puoliyälissä huhti­kuuta.
Kehöitaynme teitä psallistu-maän
siihen jä odotamme kanna­tustanne."
Jos ottaisimme vertauskuväuksen
kasvavasta pyörivästä lumipallosta
lumivyörymässä, niin sellainen ei
eles anna läheistäkään käsitystä
kuinka nopeasti rauhanliike kasvoi
ja levisi.
Satoja aloitteentekeviä komiteoi­ta
pulpahti toimimaan eri puolilla
maailmaa.
Anomukset tulvittivat Y K : h .
Miljoonia allekirjoituksia kerät­tiin
ja satoja sähkeitä lähetettiin.
Lukemattomia sanomalehtiartik­keleita
kirjoitettiin.
- Picasson tunnettu valkoinen
kyyhkynen lensi ylös taivaalle v i ­hollisten
myrkkynuolten saavutta­mattomiin.
Rauhan ja ihmisten viholliset
yrittivät pysäyttää mahtavaa virtaa.
He huusivat, (Bttä taistelu rauhan
puolesta on kommunistien keksin­töä.
On vaikea löytää parempaa syy­töstä,
joka olisi nostattanut kom­munisteja
kohtaan kunnioitusta
niin paljon kaikkialla maailmassa.
Todellakin kommunistit olivat,
BKirkpilmiehet;ij^otka^tiiMoivät
neitseellisyyteen.: :filb^U^^^^
kannattayat cBersonm
kunnioitettay^t.^poruant: jarsosiali-demokraatit,
(lääkärit I jä; btidd^läiset
munkit, »taide taiteen vuoksi kan
nattajat, abstraktionlstit jä impres­sionistit,
liikemiehet t iaj ;tPKt'ÄiUjatl
liittivät äänensä' S 'koko maailman
miljooniin t a v a l l i s i i n j h m i s i i h l jot­ka
öVät ensimmäisiä tulevan sodan
uhreja..
; .kapitalistiset;haUitukset: eivät
jättäneet kiveä k i v e n päälle yrit­täessään
pysäyttää rauhaniiiJb^että!
Ne uhkasivat rauhantaistelijoita
vankiloilla — ja usein toteuttivat-kin
uhkauksessa.
Pariisissa järjestetyssä ensim­mäisen
kongressin aloitteentekijät
johtuivat kutsumaan samanlaisen
kongressin Prahassa johtuen siitä
kun Ranskan hiallitiis ei antanut kai­kille
edustajille maahantulolupaa.
joka kuyasi sitä, että rauhanliike
ei tunnusta rajoja ja että poliisi-rajoitukset
aovat voimattomia sitä
»ihSpiaettiintyariisih^
iaÖ8tPttiin!lSfSi#»i^
^ - ' P i d e t t i in neuvoston Tukholmah'
" b k Ä i j a ,• p tunnetusta'
_ u^hc*rnm;/|ye^^
•yäadjttiiriS^ju^^
Uittomik8i;4KaltdeksaQ; kuukauden
äikan^iäÄäii;vehmaksen alle;k^-
rättiin 'puölimiijardiaällekirjoitius:
ta. , ,
Seuraava kongressi suunniteltiin
pidettäväksi V Lontoossa.
Britannian hallituksen kielto esti
sen." • Seurasi Varsovan'kö
Maailman rauhanneuvoston kokous
pidettiin : . . Toinen kokous. Lisää
vetoomuksia.
Nämä ovat joitakin niiistä näky:
vistä virstantolpistä taistelussa raii-hän
puolesta. Kuinka monta kirjaa
pitäisikään 'kirjoittaa ennenkuin
sataisiin täydellinen katsaus liik­keestä,
jolle ei ole vertaista maail­massa?
m
ten:täynnä yleisöä; ^Sihrie ' p i i ^pak^
,kautunut'yli 500 iHmistä jajisäksi
t Täpauksetf^-elokiiVäsivätlBBGv^
IMerikkaläineiiiNii^
täyätf^lpkuvät^televisiöM
usäaV eöglääitilaisjet "'"'omaiset
uufiskuvayhtiöfcv : //l_-Br^'^%-':
• Alttaritaulun sanotaan' kuuluvan
^RubeiKihii^huoraattävim
'^Westminsterin herttuan, perilliset
myivät sen voidakseen maksaa • pe­rintöveronsa:
Taulu pii .ensimmäi­nen;
j o k a m y y t i i n herttuan kokoel­mista.
Siitä,maksettu hinta Pn, Sot-hebyh
ennäfys. ' . !
Taulu on kooltaan 3x4 metriä j a
kun se pari kuukautta sitten tuo­t
i i n Sothebyn liikkeeseen, täytyi
osa. lattiaa purkaa, jotta se saatai;
siin sisään.
MAISTUI HUONOLTA
Lapset leikkivät talosilla. •- •
r-^ Katsos- k i i i n k a kauniin: isuklash
kaakun laitom, suna ;.on paalia ketr
mavaahtoa. •;:•.•;'.:>;:.
— Phtyi, mitä se o l i k u n maistui
n im pahalta? 'iU-._i.i^.:!<-q^
— - Se o l i vatkattua mutaa, ja:isän
partavaahtoa. : • H^iv?:'^jJ;
•'•.^'''i-L
Onko ollut hyötyä Geneven neuvotteluista?
Kirj. V. ArdatoYski
Geneven neljän ulkoministerin
konferenssi päätti ottaa tauon heinä­kuun
13 päivään saakka. Tämä pää­tös
tehtiin Amerikan, Britannian ja
Ranskan edustajien taholta. Ilmei­sestikin
ilmaantui Joitakin vaikeuk­sia,
Jotka pakoittivät neuvottelemaan
hallitusten päämiesten kanssa. Viime
istunnoissa länsivaltaln ministerit,
jotka vastustivat Neuvostoliiton suun­nitelmaa
Lansl-Berllinln asian rat­kaisemiseksi,
osoittivat usein eriäviä
mielipiteitä väittelyissä Ja erittäinkin
uusiin ehdotuksiin nähden. Jos ote­taan
huomioon keskustelun alaisena
olleiden asioiden monimUtkaiisen laa­dun,
niin ei ole ensinkään ihmettel-mlstä
konferenssin tilapäisestä kes­keytyksestä.
Mutta onnettomuudeksi tässä val­heessa
valittajat Ilmestyivät, eräät.
jVahiösifateeri Herterin vierailusta
Missä on unionistisella
liikkeellä toimintav
Kuten on uutistiedoissa kerrottu. Yhdysvaltain valtiosih­teeri
Herter saapuu lauantaina, heinäkuun 11 päivänä lento-
^ i^itse Ottavaan», missä hän keskustelee pääministeri Diefen- •
t-pakerin ja hänen ulkoministerinsä, mr. Greenin kanssa —
1 l^Öletettavasti myös ns. Geneven asioista.
2 • ' Tämä on mr. Herterin ensimmäinen virallinen neuvot­telutilaisuus
Ottavvassa sen jälkeen kun hänestä tehtiin val-t^
iosihteeri edesmenneen John Foster Dullesin tilalle. Cana-
' ' ^Salaiset yleensä tervehtivät mr. Herteriä ja toivottavat hä-lÄfelle
henkilökohtaisesti kaikkea sitä hyvää, mitä Vieraan-
[^^[ajaisessa' maassamme vierailijoille yleensä, ja erikoisesti
vieraan maan valtiomiehille annetaan.
. . . ' \ Toisaalta canadalaiset toivovat 'kuitenkin, että pääminis-
(•teri.Diefenbaker ja ulkoministeri Green sanoisivat korkealle
[Tiö-aalleen suoraan ja kiertelemättä, että Canada ei hyväksy
•ly . „ " hänen hallituksensa edustamaa "kylmän sodan" ohjelmaa ei-
J ' ^kä tule sitä tukemaan. Tämä W epäilemättä Canadan kansan
suuren enemmistön mielipide.
! , Korkealle vieraallemme pitäisi myös sanoa, että on jo
h\ ,) tullut ..aika Yhdysvairoillekin tehdä joitakin ri^önnytyksiä
|'r . ;ja;esityksiä kansainvälisen jännit-ystilanteen huojentamisek-
• s i . . Me canadalaiset tunnemme olomme hyvin epämukavaksi
l', .nähdessämme, että samalla kun esimerkiksi Neuvostoliitosta
tehdään jatkuvasti uusia esityksiä — joiden kaiteeksi on saa-l'^
- tu huomattavia tekojakin,-kuten Neuvostoliiton asevoimien
1,' tuntuva vähentäminen, ulkomaisten sofatukiasemiensa täy-r.
v- (tellinen purkaminen, jne. — Yhdysvaltain taholta ei osata
1} , sanoa'muuta kuin " e i " , ja "emme halua". •
I r t Ä S canadalaiset haluaisimme kuulla Yhdysvaltain halli-,
, nUsta, vieraitten maiden' alueilla olevien sotatukiasemien
l ^ ^ ^ : p u ^ k a m i s t a ja. kaikkien ulkomaalaisten sotavoimien — niin
, , , " ^ 1 " '^neuvostoliittolaisten kuin yhdysvaltalaistenkin — hetikoh-
-seJUai^na,. paljon suurempaa luotta-J
Parhaillaan koolle olevaan Kan­sainvälisen
Työjärjestön istuntoon
osallistuivat Parker, Yhdysvaltain
tehtailijoiden edustaja ja hänen
ruotsalainen virkaveljensä Eergen-ström.
Nämä gentlemannit tietä­vät,
että työläiset ja talonpojat o-vat
vallassa sosialistissa mäissä ja
rakentavat vapaata ja onnellista e-lämää,
jöss^ ei ole tilaa riistäjille
ja loiseläjille. Kuitenkin milloin
hyvänsä tulee kysymykseen tilanne
sosialistisissa maissa, he kääntävät
tosiasiat ylösalaisin ja turvautuvat
sekavaan puhelorinaan. joka saa
kaikki hämmästymään. He tulevat
erittäin vikkeliksi kun tulee kysy­mykseen
Neuvostoliiton ammatti-uniöt.
joiden he väittävät "riistävän
vapauden j a oikeuden perustan".
Jos hallitaan puhua ammattiuni-oiden
vapauksista ja oikeuksista,
niin on paikallaan kysyä: Missä ka­pitalistisessa
maassa ammattiunio-nistisellä
liikkeellä on samanlaisia
oikeuksia kuin sosialistisissa mais­sa?
Esimerkiksi missä ne osallitU:
vat maan kehittämisen suunnitte­luun
ja hallituksen taloudellisen e-limjen
toimintaan kuten ne tekevät
sosialistisissa maissa? Missä ne
kontrolloivat työväensuojelun? Mis­sä
ne hoitavat suurten valtioiden
sosiaalivakuutuksen budjettia? Mis­sä
tehtaan ja viraston johto ei voi
eroittaa työläisiä ilman ammattiu-nion
lupaa? Missä kapitalistisessa
maassa ammattiuniot voivat ottaa
esille sellaisen tehtaan tai viraston
johtajan eroittamisen::laiv: rankaise­misen,
joka ei ole noudattanut kol­lektiivista
sopimusta tai rikkonut
työväenlakia? Missä paikassa kapi­talistisissa
maissa tehtaan tai viras-musta
Yhdysvaltoja kohtaan,
mitä nyt--on asia. Tosiasiassa
canadalaisten keskuudessa on-kehittymässä
yhä suurempi
vasten mielisyys Yhdysvaltain
nykyistä ulkopolitiikkaa koh­taan-
mikä, ilmenee: kasvavassa
vaatimuksessa, että* Canadan
täytyy sanoutua irti kaikista
sotilasluontoisista liitoista ja
omaksua puolueettomuusohjelT
maan perustuvan ulkopoliitti^
sen suunnan.
Voi olla niin, että pääminis­teri
Diefenbaker ei tule tä­mänsuuntaisia^
ajatuksia tämän
vierailun aikaan esittämään —
mutta se ei muuta,,sitätosi­asiaa,,
että*^ juuri tähän' tapaan
Canadassa-- ajatellpanJyhä J aM
jemlrnissä kansalaispiireissä, i
mmmE m
K i r j . Y . SHEVCIIENKO.
ton johto ort valittu sen perusteella
mitä ammattiunion taholta on suo-siteltii?
V
Nämä ja-monet- muut pitkälle
menevät oikeudet ovat unioilla
Neuvostoliitossa ja kaikissa toisis­sa
sosialistisissa maissa — oikeudet
joita ei ole eikä kokaan tule ole­maan
kapitalismin alaisuudessa —
ovat kaunopuheisia todistuksia to­dellisesta
vapaudesta, oikeudesta ja
tilaisuiidesta, joista ammattiuniot
saavat nauttia.
Mikä tarkoitusperä on näillä mie­hillä,
jotka niin peräänantamatto-masti
pyrkivät Kansainvälisen Työ­järjestön
puhujalavalta halventa­maan
niitä oikeuksia ja vapauksia,
joita sosialististen maiden suurim­milla
joukkojärjestöillä on?
Se todellakin onneton tilanne,
jossa miljoonien työläisten kapita­listissa
maissa täytyy puolustaa o i ­keuksiaan
taistelussa monopoleja
vastaan, paljastettiin jälleen Kan­sainvälisen
työjärjestön yleisen
konferenssin 43. istunnossa. Muuta­ma
ote siitä mitä sanottiin riittä­nee.
^
"Haluan kuvata muutamia asioi­ta
mitä tapahtui Newfoundlandis-sa",
sanoi Canadan työtätekevien e-dustaja/
"Paikallinen uniojärjcstö
kamppaili metsätyöläisten puoles­ta.
Se kannatti hyvin kohtuullisia
vaatimuksia, 5 sentin palkankoro­tusta
tunnilta ja 60 tunnin työvii­kon
lyhentämistä 54 tuntiseksi.
Vaikka unio toimi lain puitteissa,
Iniin pääministeri ja maakunnan
hallitus hyökkäsi sitä ^vastaan ^sää-limättömästi.
'!Käyttäen sanömareKtiä, radiota
ja I televisionia pääministeriT;esitti
vaatimuksen, että ^metsätyöläisten
pitäisi hävittää uniensa maakunnas:
ta. Hän sanoi muodostavansa-u-nion,
.jonka johtajana :tuUsi3toimi.-
maan hänen puolueensa jäsen. E i ­kä
tässä kaikki. Hän esitti lainlaa-tijakunnalle
kaksi lakiestiystä tar­koituksella
tukahduttaa metsätyö-
Iäisten unio.>
"Tällä tavalla saatettiin union
johtaja pahaan asemaan. Lakot
kiellettiin j a iinion v a r a t ' pidätet­tiin.'.'
- ."Lukematon määrä ihmisiä .maan^
osassamme ei voi nauttia demok­raattisista
oikeuksista'-^ sanoi Vene­zuelan
työläisten edustaja. "Halu-an:
erikoisesti mainita ammattiunio-jen
oikeudet ja vapaudet. Työväen
järjestöiltä Guianassa, Jamaikassa,
Bermudalla, ja'>Guadelupessa on
kielletty oikeudet ja vapaudet. Näi­den
työläisten'elinehdot ovat erit­täin
Valkeita.. Kostoa heitä vastaan
•»'
käytetään niin pian kun he ryhty­vät
taisteliiun."
Nis ovat jiiuri samoja monopole­ja,
joitä Parker edustaa Kansainvä­lisessä
Työjärjestössä, jotka pääa­siassa
ovat syypäitä työläisten kur­jaan
asemaan latinalaisessa Ameri­kassa.
Vieläpä itse Yhdysvalloissa
unionistista liikettä pidetään rautai­sissa
pihdeissä.
Kansainvälisen työjärjestön sään­töjen
mukaan sen jäsenmaiden
suurimmat uniot pitäisi edustaa
näiden maiden työläisiä, tästä huo­limatta
monen vuoden aikana ei
miljoonia jäseniä käsittävät Italian
Yleinen Työväenliitto ja Ranskan
Yleinen Työväenliitto eivät edusta
maittensa työläisiä vaan reformisti­set
Uiniokeskukset,'jotka ovat löytä­neet
armon hallitsevien luokkien
keskuudessa j a siitä syystä edusta­vat
Italian ja Ranskan työläisiä.
Sellainen on sitä unionistisen
liikkeen vapautta; jota Parker ha­luaa.
Luonnollisesti on yksinkerr
taisempaa panna syy muitten ih­misten
oven eteen. Tästä huoli­matta
neuvostovastaiset herjaukset
ja työläisiä vastaan kohdistetut
diskriminaattoriset toimenpiteet
työläisen oikeuksia vastaan aiheut­tavat
Kansainväliselle Työväenjär-jestplle
vahinkoa.
jotka ovat palkattuja valittajia ja
toiset ovat nimeltään valittajia. Ame­rikan
Ja Länsi-Saksan sanomalehdet
huusivat, että Geneven konferenssi
on "Joutunut umpikujaan", että
"neuvottelut ovat -hyödyttömiä" Jne.
Yhdysvaltain senaattori Homer Cape-hart
sanoi, että nyt on aika lopettaa
enemmät neuvottelut venäläisten
kanssa.
Onko tällainen homerilainen pessi­mismi
oikeutettua , mUlään tavalla?
Tuhannen kertaa el! Vaikka me em­me
katsoislkaan eteenpäin voidaan,
varmuudella sanoa, että kuusi viik­koa
kestänyt Geneven konferenssi ei
ollut hedelmätön. Jo se tosiasia, että
suurten, valtaln ulkoministerit pit­kän
ajan perästä kokoontuivat neu­vottelemaan
ja että Saksan Demo­kraattisen
Tasavallan ulkomjnlsteri
oli heti alusta alkaen läsnä konfe-rensslsallssa
— tämä jo sellaisenaan
oli suuri myönteinen tapaus kansain- Rennossa Acjeqauer vaati, että länsi-
Hänellä oli mielessään ulkoministe­rien
Jä'atbnriikokeilujen lopettamista
koskevat konferenssit.
On kuitenkin olemassa valtiqmie-^
hiä. Jotka seuraavat periaatetta —
mitä pahempi sitä parempi. Ranska­lainen
aikakauslehti Paris-Match
julkaisi äskettäin artikkelto otsikol­la:
"Kriisi Genevessä - 7 - Adenauer
nauraa":. Onnettomuudeksi Adenauer
nauraa liian- pian koska häntä kU-holttaa'siihen
toiveajattelut e&ä to­dellisuus.^
Tämä vanha mies ei sa­laa
haluaidi torpedoida Geneven
neuvottelut-' ja kaikki idän ja lännen
yhteydet. Kansleri antoi äskettähi
haastattelun John Mulllkenille, ame­rikkalaisen
kuvalehden ^ Lifen kh:-
jeenvalhtajalle. Kuvaten haastatte­lua
kirjeenvaihtaja kuyaa kuinka
kuinka Adenauer is^ui HörkeäJBsa no•^
jatuollssaan jalat ristissä ja kädet
polvillaan. Tässä ^ inajeste%till{sessä
välisten suhteitten alalla.
Kukaan ei voi kieltää sitä tosi­asiaa,
että 40 päivää käytiin asialla
sessa ja selvässä ilmapiirissä keskus­telua
.. konkreettisista asioista • Kanso­jen
Liiton palatsissa. On totta, fettä
eräiden länsivaltaln. valtuutettujen
oli valkea luopua tavastaan keskus­tella
voimapolitiikan perusteella,
mutta vieläpä tässä suhteessa oli jo­tain
edistystä havaittavissa.
Kesäkuun 23 p. Yhdysvaltain val­tiosihteeri
Herter puhui T V jä radio-verkoston
välityksellä Yhdysvaltain
kansalle Geneven ulkoministerien
konferenssista. Hän ilmaisi tyyty­mättömyytensä
Genevessä tehtyyn
työhön, ilmeisestikin ajatellen, että
Neuvostoliiton tulisi hyväksyä ilman
muuta kalkki länsivaltaln; ehdotuk­set.
Tästä huolimatta vlatiosihteeri
huomautti, että eräitä kohtia mah­dollisesta
sopimukisesta ilmeni Gene­ven
konferenssissa sikäli kuin ote­taan
huomioon pääkysymys, kuten
Berliinin asia.
Yksi tärkeä tulos Genevessä oli se.
etta länsivaltaln täytyi tunnustaa
Länsi-Berlllnin epänormaalisen ny­kytilanteen
Ja että siinä tarvitaan
muutoksia. Kuinka ja milloin tässä
suhteessa tehdään jotain tulee sel­vemmäksi
heinäkuun 13 paivan jäl­keen.
Britannian pääministeri Harold
Macmillan arvioidessaan Geneven
neuvotteluja .on ottanut"paljon^ rea-:
listisemmankannan kuin'monet hä­nen
läntiset virkaveljensä. Hän sa­noi,:
etta olisi virhe.aliarvioida sitä
edlstyslä.mlta .saatiin aikaan :sopi-pausta
kohti. kahdessa konferenssissa;
maiden tulfee' lopettaa" khiastelemi-n^
n ja pystyttää yhtelsrintania NeU-'
vcjstoliittoa vastaan. ,
iHän puhiin ankaralla äänellä, huo­j
u t t a a kirjOTnyalhtaJ^,.,:,^,. , ,.4
, Viimeaikoina'otf Bonnin;.translerl
kädottahutri i • suhteellisuuskäsitteensä
ja pitää': oikeutenaan nuhdella B r i - ;
tannian ja toisten NATOn jäsenmai­den
valtiomiehiä. Hän osaltaan te­kee
kalkkerisa • estääkseen riidan-,
alaisten Euroopan kysymysten rau­hallisen
ratkaisun. Tässä yhteydessä
on mainittava, että Bonnin hallitus
päätti pitää Länsi-Saksan presiden­tin
vaalit Länsi-Berliinissä, alueella,
jota eivät edes länsivallat pidä lail­lisesti
Länsi-Saksaan kuuluvana.
Mutta henr Adenaueiin "korkea^
nojatuoli",» Josta Lifessä, Mrjoitetöln,
ei ole oikein luja. Myöskin rauhalli­sen
rhinakkaiselon vihollisten muut­kin
asemat käyvät heikommiksi ny­kyhetkellä.
On olemassa kaikki mahdollisuu-d,
ei että, Geneven konferenssin tol-neii
osa Johtaa perusteelliseen y h -
teisynmiärrykseen monissa kysymykr
sissä. . Sanomattakin on selvä. ettei
kukaan odota, taikka tule" odotta­maan,
että konferenssi ratkaisisi
maailman ongelmien pääkysymykset.
Maailman ihmiset asettavat suuret
toiveet tuleviin korkeimman tason
neuvotteluihin. Eräät ihmiset halua­vat
tehdä sen ehdolliseksi riippuen
siitä tuleeko ulkoministerien konfe­renssi
olemaan menestyksellinen.
tuloksesta" ahtaa'tifäisuuden monen­laisille
lulkinnoiUe. Olipa Geneven
nfeÄvottelujen * tttlös 'mikä:' hyvänsä, t -|
ieii tulee • johtaa hallitusten päa-
. miesten r^uvotteluihin. , , ^
aulei ikuulkaiisiavustiis
NewcasUe,iN.^B. —.Täällä toimiva |
huoltokomitea ori päättänyt . jakaa t.
hukkuneiden kalastajain Jälkeläisil­le
apua- siitä rahastosta, jota on ke­rätty
kalästajaperheiden avustami­seksi.
Aikuisille aimetaan $50.00 kuu-ka,
udessa ja lapsille $10.00 kuukau­dessa.
•. ,'•
Myrskyn johdosta 35 kalastajaa
katosi kesäkuun 20 pna. Avustijsra-hastoon
on jo saatu yli $120,000.
Rakennustoiminta on edelleen vilkasta kaikkialla^:N^
tbssa. Kuvamme on otettu Moskovasta, missä eri puolilla
kaupunkia on suuria alueita, mihin nousee laajoja uusia kau­pungin
osia.
George Drewn "hyvät neuvot"
Vanha ystävämme George Drew,
joka potkittiin Ontariosta "yläker­taan",
mutta pääsi kuitenkin Cana­dan
köfkeakomissioneriksiiEnglan^
tiin, on puhunut ja antanut jälleen
niitä "hyviä neuvoja", joiden perus­teella
Canadan väestö on kerta toi­sensa
perään näyttänyt hänelle po­liittiselta
seinältä sitä kohtaa missä
on "seitsemän hirttä poikki" kyn­nyksen
yläpuolelta.
Mutta niin paljon. on maailma
muuttunut, että eversti Drewkin
joutui myöntämään, jotta suurta
teknillistä edistystä on Neuvostolii­tossa
tapahtunut. <
J^än'^ katsoi kuitenkin tai-peelli-seksi
varoittaa, että canadalaisten
täytyy; tehdä selvän eron Neuvisto-liiton
suuren teknillisen; edistyksen
jai' siellä hallitsevan moraalin välil­lä.
Varsinkin on huomioitava Neu-ivostoliiton'i
opetusalalla;: tapahtunut
tärkeä .teknillinen' edistys - mitä
ci voida .Sputnikien' aikakaudella
enää kieltää ~ mutta samalla pitäi^
si meidän^kuitenkin korostaa Neu­vostoliiton.
opetusjärjestelmää- "ee-tillistäT
e l i siVeysopillista heikkout­ta.
Näistä ilmaiseksi v j a ilmeisesti
pelkästä palveluhalusta — tarkoit­taa
tietenkin porvarin palvelua —
annetuista totuuksista, ohjeista ja
opetuksista on tietenkin nöyrästi
kumartaen kiitettäviä arvon evers­tiä.
Ja kuten sanottu, kun oikein ko­valle
ottaa, niin koiraskin munii.
Vielä parikymmentä vuotta sit­ten^:
j u u r i : Saksan i m p e r i a l i s m i n :S0^
tavalmistelujen; kuumillaan ollessa»
eversti Drew käväisi Hitlerin ko­mentoa
tarkastamassa ja ihastui sii­hen
ikihyvästii koslapa i hän ilmoit-t
i korkean kovapaineilla äänellään
meille että Neuvostoliitto^ ei, kestä
tulitikun aikaa H i t l e r i n sotakoneis­ton
edessä.
Sen jälkeen hän' ei ole vielä "se­littänyt"
mistä johtui tUmä väärin-laskeminen
ja ^ väärin arvioiminen
— mutta siitä huolimatta hän voi
kakistelematta:- puhua joidenkin
muiden "moraalista"? Luulisi sen­tään^
että moraalisaarnoja pitäjällä
on n i i n paljon moraalista ^ rohkeut­ta,
että uskaltaa omistakin synneis­tään
puhua! . ,
Mitä taas tulee* aattellisiin e l i s i -
veysopillisiin > kysymyksiin,: niinrne-:
kin ovat 'vissinlaisissa tekemisissä
moraalikysymysten ja erikoisesti
rehellisyyden kanssa.
Ottakaammepa vain yksi pieni
esimerkki.
' Me 'olemme viimeaikoina näht
neet/ miten torontolaiset.) montrea-lilaiset
ja muut canadalaiset ovat
suurella innostuksella tervehtineet
esimerkiksi Bolshoi-teatterin tans­sijoita.
Me olemme~ nähneet, että
canadalaiset taiteilijat ovat saaneet
samanlaisen: lämpimän v-^^vastaanoton
Moskovassa ja muissa Neuvostolii­ton
kaupungeissa.
Täällä kotona_ olemme kaiken l i ­säksi
panneet merkille, ettei enää
järjestetä "vapaustaistelijain" ja
muiden poliittisten pakolaisten rää-kyjäisil)
Neuvostoliitostai tulevien
vierailijain , kannoille. Siinäkin 0-
lenime siis kansalHsesti tasoissa
Neuvostoliiton kanssa, mis^ä anne­taan
säädyllinen ja asiallinen koh­telu
niin kruunupäiUe ja suurkapi­talisteille
kuin t a v a l l i s i l l e k in i h m^
sille.
Mutta miten herran nimessä o l i
"eetillisyyden" eli siveysopin kan­nalta
selitettävissä ne muutama
kuukausi sitten täällä järjestetyt
rääkyjäiset, joiUa ,"tervehdittiUi**
kylmän sodan^malliin eräitä neu­vostoliittolaisia
vierailijoita?
' Ja mihin eetillisiin käytöstapoi­hin
sopii se. että kylmän sodan
edustajat käyttivät kylmästi-Iaskel-moiden
hyväkseen näitä onnetto­mia
ipakolaisia, usuttivat niitä "mie­lenosoituksiin"
j a muihin rääkyjäi-siin,
— joista nyt on, jumalalle k i i ­tos
vihdoin viimeinkin päästy?
Eivät ne kylmän sodan sankarit
suurtakaan arvoa anna näille " p a ­kolaisystävilleen",
joita s i l l o in käy­tettiin
poliittisessa karkeistyön te­ossa
kuin mitäkin sätkyäijiä! "
Mitä me tarkoitamhie sanoa on
tämä: Ennenkuin eversti Drew läh­tee
^ Moskovaan moraalisaarnoja' p l -
tämäan hyvistä käyttäytymistavois­ta
j a siveysopillisista seikoista, .hä­nen
sietää tutkia hieman' omaakin-poveaan
sillä mikä tietää, vaikka
sielläkin olisi joitakin sellaisia Ih-misiSl,
j o t k a s a t t u v a t muistamaan
jotakin hänen korkeutensa, eversti
Drewn eräistä, a i k ^ , ^ ^ ^ ^
ottamisista. — Känsäkoura. - T,!^