1957-02-28-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m
myU2 / Torstaina, hdmik. 28 p. — Thursday, Feb. 28,1957 Ii
i l
Telephonies: Bus. J0iric« OS 4-42ei'.
Edltorial Office OS: 4-4285} iSzaager
E. SuScci. £dltorW. Eklund, MaiUng
addressir Box 49, Sodtnny. Ontario;
Ontui o{ ftarnbb canadtaos. Es-taJUtthed
Jtov. e. 1917. ^ Autborized
M'^'iMCODd d a » maa Iv tfte Vaot
fäBDfce Oepattment, Ottava. Pub-lidied
thrice veeUy: Tuesdays,
-jTliiiiail^»:and S a t u ^ lv Vapaus
Fttbltehtng Coamny Ltd, at i09-ioz
Sl»,8t. W4 Sodbuzy, Ont, Canada.
Advertlaing. rate» opn» ^pplication.
ivamlation li«e of ctiaiJBäE;.
^^^^^^^
Kanadassa: 1 vk. 7i» 6 kk. 3.75
s 3 kk. 2 ^
Ybdysvallolssa:.! vk. 8JOP 6 kk. 420
Suomena: 1 vk. SJS^ 6 kk. 4.7$
M J
MS*!
p i i i i
i i i
" 1
A i
r>§M
i9i7 — Juhlavuosi ~ vuosikerta —1957
Ralevalan päivänä 1957
U^:^^;^^ vuosipäivällä,
helmikuun 28:tta, vietetään Suomessa ja suoma-iaislteh
-keskuudessa yleensä kansallisen sivistyksen juhlapäivänä.
Se on samalla Elias Lönnrotin ja runonlaulajain
:p^yä.v;Kalevala/suomalais
^ ^kaunein luomus, on asiallisesti puhuen tullut koko sivistyneen
«Daaibnan tietoisuuteen. Se on käännetty monelle eri kiclel-fileföri;
esimerkiksi englannin, venäjän ja u
telua^siitä^ .''kuinka vanha" tämä kansalliseepoksemme on.
' siitä, että kerätessään ahkerasti Vienan Karjalasta^]^
painatti
ensin vihkoina "Kanteleen" (1829-31 > ja sommitteli sitten
n^:''Vanhan Kalevalan jossa oli vain 32 runoa nykyisen teok-
;s^n 50 runoon verraten. Vanha Kalevala ilmestyi ].22 vuotta
sitten, eli vuonna 1835. Laajennetussa eli lopullisessa muodossa
julkaistu Kalevala ilmestyi 108 vuotta sitten v. 1849,
' Kalevala on Suomen kansanrunouden suuri muistomerk-
Jcl,'joka kuuluu maailmankirjallisuuden parhaimpiin aartei-sii^
iv Sitä on täydellä syyllä verrattuna sellaisiin kansan-
-eepoksiin
Odyssf^ia,' islantilainen Edda, saksalainen Nibelngien laulu
jne }'.\ Toisel^ puolen Kalevala eroaa.suure^ti näistä^ k^n;-
saneepokisjsta. Se oh ainutlaatuinen siinä,^'että se elää vielä
tänäkin^päiväna kansan keskuudessa; että s^
runoutta^ eikä mitään vanhaa hovirunoutta, että sen runojen
laulajat eivät olleet 1dertäviä:a^
k ^ ^ . miehiä ja naisia, jotka lauloivat raskaan työji jouto- ;
hejikinä, että näitä laidajia on ollut tuhansia, ja että näitä
Jaiduja^^ nytkin nlonet
— ehkä vain vanhat niitä muistavat.
, Suomen aikaisempina* itsenäisyysvuosina Kalevalanpäi-vän
viettoon liittyi piirteitä, jotka vieroittavat työväenliikettä
siitä pois; ~K^^ kei-nona/
yissien poliittisten tarkoitusperien hyväksi. Tunnustet-;
talcoön myös, että vaikka Suomen työväenliike kokonaisuudessaan
.vieraantui niihin a^^^^ Kalevalan päivän vietosta, •
täip$ eristäj^yminen oU;:^v^
,semmistosiivellä.< Ilolla voidaan kuitenkin, tänä Kalevalan
.päivänä todeta, että nub epämieluisat ajat kuuluvat jomen-nfeis5yyteen;
v.;;Kalevala'e mille- \
kään herraskaisten ryhmälle, vaan koko Suomen' kansalle ~
XliiQenomaan ^ juuri Suomen työtätekevän kansan suurelle
eitemmistölle. .Tätä seikkaa korqstaajeriltäitikaunopuheisesti -
^Kalevalan sisältö. , « , . -
I?alauttakaamme mieliimme Kalevalan tarunomaiset ker-
^tomukset siitä; miten esi-lslemme sankarit hallitsivat luonnon
.voimia^ Väinämöinen, "tietäjä iäti ikuinen" voitti laulun
; «voimalla vaikeudet, Lemniinlkäinen'*hiibti hirven", Ilmarinen
kahlehti "Tuonen karjan" jne. Taistelu sammosta on hcl-pdsti
verrattavissa kansan "iänikuiseen, myös nykyiseen tais-
^ ti^jMt^ pahemman elämän saavuttamiseksi. Kalevalan ru-
«noissa, nähdään usein miten hyvä ja paha taistelevat keske-
) n ^ n ja taistelu päättyy aina hyvän voittoon. Ja kun Kale-
^ valan kankahille kaavaa paheiden puu; silloin nousee merestä
- mies ja, kaataa sen.
Kalevala ei ole liioin vähääkään sotainen luomus. Siina
i ilmenee kyllä taistelua hyvän j a pahan'voimien välillä; mu^
! taistelua käydään valtaosalta laulun voimalla.
Mejllä on siis täysi syy viettää täällä Canadassakin Kalevalan
päivää r - ja rohkaista nuorisommekiii_ammeatamaan—
:itseUeten tämän kuolemattomap kulttuuriperintö
^Nuckelialueen kuntien yhdistämisestä
; ^ ^"^^ Viime viikkojen kuluessa on kiinnitetty paljon^^^ h
^ Sti^huryn alueen kuntien yhdistämisasiaan. Toista viikkoa
' siihen saimme: kuulla Ontarion korkeimman oikeuden tuo-
* mariWellsin päätöksen; että Incon rautamalmin jalostuslai-
^ to^^atersTowhshipissa, mikäli maakunnan verotuslaki on
- kysymyksessä; on luokiteltava rikastelaitokseksi, jotka kaivoksia,/
koskevan' voimassa olevan lain mukaan ovat vapaat
' kiiimallisverosta.
ÄTuomai-in selostuksen mukaan rautamalmi ei kelpaa myy-täyäksi
ennenkuin se on läpäissyt laitoksen käsitteljrn ja koska
* sillä "ei,ole myyntiarvoa"; on koko prosessia pidettävä rikas-
* teprosessina. .Jos samaa väitöstä seurattaisiin johdonmukai-t
sesti; niin terässulatot ja kaikki mineraalien puhdistuksessa
1 kä^^etyt laitokset voitaisiin panna verovapaaseen asemaan.
l V :Waters Township ei ole kuitenkaan tyytyväinen tuoma-
» rin päätökseen ja asiasta on vedottu Ontarion vetoomusoi-
* keuteen.
* Tämä oikeuden päätös on varsin tärkeä Sudburyn ja Sud-l
buryn alueen väestölle; koska kuntien yhdistymisen onnistu-
* näsen perusehtona on; että yhdistämisen kautta voitaisiin
>" verottaa Incon valtavia laitoksia kunnallisia tarkoituksia var-^
i ten ja huojentaa turttuvasti kotien omistajain ja myösliike^
> miesten raskasta-verokuormaa.
Jotain on kuitenkin tehtävä.japiani sillä verotaakka kas-.
: vaa vuosi vuodelta ja kuntien talousasema yhä kärjistyy.
^ Tästä syystäonkin yhä vaadittava Sudburyn alueen kuntien!
- yfidistämistä, sillä asia tulee ratkaista vaksi, huhtikuun 1 pnä
i ja sitä on tarpeeksi jo viivytetty; Sitten koko yhdistetyn
^ alueexv y l i 100,000 ihmiseen nouseva väestö on' tilaisuudessa
jälteisvoimin vaatimaan oikeutta ja pakottamaan maakuntahallituksen
tekemään muutoksen verotuslakiin, jonka nojalla
Incovion vuosikymmeniä nauttinut erikoisasemaa.
,^ ^ Totta puhuen Inco on sallinut Copper Cliffin ja Conis-ionin:
verottaa niissä kunnissa sijaitsevia sulattoja riimellis-i
arvosta, mutta kun ;asiat kehittyi siihen suuntaan, että Inco
q ^ i joutunut maksamaan kunnalIis\'eroja samassa suhteessa
' j .kuinmuutkin teollisuuslaitokset. Incon kontrolloima valtuus-
^io pyyhkäisi yhtiön laitokset pois kunnan verokirjoista.
<•. Viime kahden vuoden ajalla, jolloin kuntien yhdistämi-
^ n^nom^Uut vireillä, on Sudburyn kaupun
'^^7^ tärfjft-'keskustelua asiasta ja ryhtymästä päättäviin toimen-
«5; ' piteisiin. ^ Sen sijaan aina kun asia on tullut keskusteltavaksi
f ' onpaätetty suorittaa vaikka minkälaisia "tutkimuksia"» jotka
i::.\Jri»vät ole asiaa edistäneet vähemmässSkään määrässä. Siitä
Kyspiffcslä ja
vasiai
Kansan ja Lönnrotin Kalevala
Muln^ssuomalaisen kansan ben-j t u t e t ^ kautta ei nut»ikä^
] gen aarteet kansanrunot' koko$i E l i - ! ne rlti-iörja^n alueilta lueltää Ka-
H F as Lönnrot, kuten tiedetään Itä-kar- f levalan kehdon niniea, ja eräiden
Koijans: Viime tiistaina oli tässa ^ J ^ ^ ^ ^ Lönnrotin käsityksen mu ; tutkimusten mukaan, nämä alueet
kaan sijaitsi, kansanrunojen rarsi-! jatkuvat myös vanhan Novgorodin
nainen syntypaikka myös Itä-i^rja-1 alueUI^ ^as^
lassa, tarkemmin sanoen Vienanme '
osastossa vanhentunut -.- ja siis virheellinen
Ja ^hailiaiMiiobtanut vas^
taus kysymykseen ffSUki on^ :k^^^
kein vii^opalkan ko'rvaiu qdnlcä
Ontarion (apalurmavakiiatuslanta-kimta
maksaa sairffuden aikana
työmaalla loukkaantuneelle?"
Oikea vastaus: Kaksi kuukautta
sitten, tammikuun 1 pnä 1937 voimaan
astuneen. lakiuudistuksen pe-rusteelld'
Ontarion tapatunnavakuu-tuslautakunta
voi nyt maksaa $72.11
viikossp. Näin '.'korkean J korvauksen"
voi saada henkilö, jonka vuo-1
situlo on $3,000 tai sitä suurempi.
Tiistainen vastaus pitää paikkansa
sikäli, että työmaatapaturmassa
loukkaantuneelle henkilölle on lain
mukaan maksettava 75 prosenttia
(?4) viikkopalkasta ja että viikko-ansiot
määritellään "todellisten ansioiden"
perusteella huomioono^
taen tavallisesti neljän edellisen viikon
keksinkertainen ansio juuri
loukkaantumisen edellä. Viidentuhannen
dollarin vuositulo, minkä o-maaja
on • oikeutettu saamaan "korkeimman
korvauksen" $72 viikossa,
tarkoittaa sitä; että: henkilöllä
on vähän y l i 06 doUarin viikkotulot.
ren eteläpuolella; permalaisten a-|
suttamalla seuduilla. Vienankarjalaiset
olivat Lönnrotin mielestä permalaisten
Jälkeläisiä. Runojeni alkuperäisenä
sijaintipaikkana pidettiin
myöhemmissäkin tutkimuksissa
Itä-Karjalaa, onpa se ulotettu Uralin
lähteillekin asti. mutta eräissä
vaiheissa, lähinnä K. Krohnin^ toi-,
mesta sijoitettiin kansanrunojen
kehto länteen lähinnä LänsiSuo
nieen. Tätä tutkimusten suuntaa
tervehdittiin mielihyvin aikoinaan
etenkin aitosuomalaisten keskuudessa,
ja Kalevala tahdottiin osaltaan
tämänkin kautta selittää erääa-laiseksi
muinaissuomalaisten tosiasialliseksi
tapain ja elämän kuvaukseksi.
•••
Nuorempien Kalevalan . tutki joi-den
on jälfcen j|iitänyt palata Lönnrotin
lähteille j a he ovat alkaneet
sivuuttaa: etupäässä olettamuksiin
perustuvia väitteitä' kansanrunojen
läntisistä ssmtjrpaikoista. Kaiken
todennäköisyyden mukaan ja tieteellisiin
tutkimuksiin perustuvien
antoi nimen «äfeväla^-.fS^^
tä olemukseltaan Kal^y^^o^^
Lönnrotin eepos, Lönnrotin luovan
mukaan nämä alueet hengen tuote. Eik^ sen todenmu-kaisuusarvo
ole suurempi kuin historiallisen
romaanin; Samoin kuin
Kalevala myös Juhani Ahon "Par
nu' 'on kuvitelma Suomen kansain
JUOKSURATOJEN HERRA
J A Y L H Ä I S Y V S " - - K U TS
Tämä erittäin lahjakas juoksija
on syntynyt vuonna 1927 Sumska-jassa
Ukrainassa. Hänen syntymäpäiväkseen
osuu vapun päivä. Lukuunottamatta
8ltä> että Kuts syntyi
Neuvostoliiton suurimpana juhlapäivänä,
ei hänessä poikasena ja
kasvuikäisenä ollut mitään, joka olisi
erottanut hänet muista ikäisjsr
tään. Hän oli tavallinen koululainen,
jolla oli innostusta urheiluun
samoinkuin miljoonilla muiUakin:
Hän varttui pienessä kotikylässään,
kunnes vuonna 1949 Vladimir kutsuttiin;
kuten monet muutkin nuorukaiset,
sotilaspalvelukseen ja hänet
määrättiin palvelemaan fieuyos-:
toiiiton laivastoon;^ Tämän vuoksi
on ihmeellistä että hän on pystynyt
laivastopalveluksestaan ' huolimatta
kohQamaa^j upksijoista parhaaksi,
sillä merellä ollessa ei ole suuriakaan
mahdollisuuksia maastossa
harjoitteluun.
Juoksu el kuitenkaan ollut se
harrastus,-johon Kuts • ensimmäisenä
innostui,. Aluksi hän harrasti
soutua ja sen jälkeen ^hän ryhtyi
nyrkkeilemään: Talvisin laivan ollessa^
jääesteiden vuoksi: satamassa,
hän harrasti myöskin hiihtoa, jossa
menestyi n^elkoisen hyvin. - Eräänä
keväänä hänet valittiin kuin sattumalta
laivansa joukkueeseen maastojuoksun
mestaruuskilpailuissa.
Tällä oli hänen urheilu-uransa sine
töity. Jo ensimmäisissä kilpailuissaan
hän menestyi niin hyvin, että
hän innostui toden teolla tähän lajiin.
Hän sanoi jälkeenpäin, että
juoksu tuntui hänestä niin nautittavalle
urheilulle, että hän huomasi
haluavansa jatkaa sitä. ;•
Kului kuitenkin vielä muutama
vuosi ennenkuin Kutsista tiedettiin
mUään_suuressa maailmassa.' Vuon-na
1952, jolloin Kute-otf jlr täyttä-,
nyt 25^ikävuottaan, hän nousi ramp
pivaloon. Hän juoksi kesällä ajan
14.32.2 5,000 metrillaja ajan 31.02,4
lO.OCO metrillä. Samana vuonna o-liVat
Helsingin olympialaiset, mutta
niihin Kuts ei vielä päässyt mukaan,
sillä Aleksander Anufrijev ja
hänen veroisensa olivat liian kovia
paloja ja he edustivat Neuvostoliittoa
Helsingissä. Hänen ystävänsä
Aleksander Anufrijev voittikin
pronssimitalin 10,000 metrillä ja
joutui suuren .juhlinnan; Kohteeksi.
Myös Kuts piti Silloin"Aleksanderia
esikuvanaan. .
Suurin esikuva oli kuitenkin E-mil
Zatopek, jonka harjoitusohjeita
Kuts tarkkaan noudatti. , Zqtopek-mainen
harjoittelu kantoi pian tuloksia
ja seuraavana vuonna Kuts
saavutti jo ihmeteltävän hyviä aikoja:
14.02.2 5,000 metrillä ja 29.41,4
10,000 metrillä.
Seuraavana vuonna olivatkin vuo-huolimatta
valtuusto on taas
päättänyt suorittaa uuden tutkimuksen
talouspuolista, ja
minkälainen yhdistetyn__Jcuri-nan
talousasema tulee olemaan,
jos teollisuuslaitoksia ei voida
verottaa.
Nyt ei ole enää aikaa sellais-;
ten tutkimuksien suorittami-seen
ja jokainen tietää, että talousasema
huononee, jos nikke-liteollisuutta
ei voida verottaa
ja juuri siksi nyt olisi väellä ja
voimalla vaadittava, että Ontarion
hallitus esittää lainlaatija-kunnalle
käynnissä olevan istuntokauden
aikana muutoksen
verotuslakiin, jonka perusteella
kaikkia tuotantolaitoksia, kaivoksiakin
voidaan verottaa
kunnallisia tarkoituksia varten.
Hallitusherrat vihjasivat ai-kaiseminin
siihen, että kunnat
voivat verottaa näitä laitoksia
ja nyt olisi vaadittava heitä
seisomaan sanansa takana.
rossa jo Bernin Euroopanmesta
ruuskilpailut. Siellä itse Emil Zatopek
sai tunnustaa oppilaansa pa
remmakseen^ joka juoksi niin loisteliaan
ajan kuin 13.51,2 5,000 met
nllä. Loistava oli myös hänen kaksinkamppailunsa
englantilaista CriS
• Chatawayta vastaan Kutsin johdettua
loppusuoralle, kunnes englantilainen
aivan viimeisillä metreillä
kiri hänen ohitseen juostuaan sitä
ennen .mestarin vanavedessä. Kuts
menetti silloin maailmanennätyk-fcnsä,
Tästä Vladimir Kuts ei kuitenkaan
lannistunut, vaan seuraavana
vuonna hän jälleen juoksi sensätio-maiset
ajat: 13.46,8 ja 28:59.2. Tä^
löin hän jo ratkaisevasti ohitti oppimestarinsa
Emil Zatopekin. Mutta
vielä parempaa oli odotettavissa.
Viime vuosi on Kutsin tähänastisen
Juoksijauran kaikkein paras. KOko
hänen tulostaulukkonsa on häikäisevä:
3.000 m 8.01,4, 5,000 m 13.39,6,
10,000 m 28.30,4; Sittenkin vain vU
raeksimainittu on . maailmanennätys.
'
Melbournen olympiakisoissa Vladimir
Kuts kuitenkin osoitti, että
hän on herra ja ylhäisyys juoksura^
doilla tällä hetkellä. Hän voitti sekä
10,000 että 5,000 metriä aivan ylivoimaiseen
tapaansa, eikä viiden^ki-:
lometrin maailmanennätysmies
Gordon Pirielläkään ollut mitään
mahdollisuuksia mestaria vastaan,.-
Millainen on tämä Melbournen
kaksoisvolttaja ja vuoden 1956 maa;
ilman paras urheilija? Hän on vaaleatukkainen
ja paitsi että hän pn
hyvä juoksija, ön hän yksityiselämässään
erinomainen ihminen.
Kuts tulee suosituksi siellä missä
hän juoksee. Hän on suosittu siinä
seurassa, jossa hän on mukana.
Näin ei ole useinkaan urheilutah-tlen
laita, : Useimmat heistä pilataan
liialla palvonnalla ja hemmoit-telulla;
Mikään tällainen ei ole vai;
kuttanut Vladimir Kutsiin, jokr.
myös on joutunut eri maissa palvonnan
ja ylenpalttisen juhlinhan kohteeksi.
Se on nähty selvästi Oslos
sa Bisletissä Kutsin juostessa maailmanennätyksen.
H§ntä vaatimalla
vaadittiin kunniakierrokselle ja
iloinen Kuts juoksi rataa j a kansa
ulvoi ihastuksesta.: Saraa toistui
myös Melbournessa Kutsin saapuessa
juhlittuna kaksoisvoittajana ra
dalle. , Eräät englantilaiset lehti
miehet kirjoittivatkin puolihämmä^
tyksissään, että "yleisö juhli Kutkia
Melbournessa kuin hän olisi ollut
austraalialainen voittaja".
Kun uusia ennätyksiä rikotaan
tulee varmaan Vladimir Kutsin ; n i
mi jälleen juoksijatilastoissa esille.
Hän on parhaassa iässä ja vielä n\o
nena vuonna tulee hän esittämään
ratkaisevaa . osaa- keskimatkojen
juoksuradoilla.
Uusin tieteellinen tutkimus on
myös osoittanut, ettei Kalevala
soinkaan ole säilynyt kansan
suossa yhtenäisinä, eheinä ja vai
miina runoina, jotka Elias Lönnrot
va/n olisi koonnuteilta-Karjalasta
eri runolaulajilta ja Kittä-oyt
ne yhdeksi ja kokonaiseksi;
eepokseksi,' Kalevalaksi. Efias^
Lönnrot n suorittama kansanru-jen
muovaaminen ja yhdistäminen
: valmiiksi runoteokseksi on^
oUnt tohtori Väjiö Kaukosen tutkimusten
kohteena ja hän on tuonut
uusia, .sangen, mielenkiintoisia,
piirteitä ja uutta lisävalaistusta
jo ratkaistuna pidettyyn Kalevalan
synnyn ongelmaan. Näiden
tutkimusten valossa eivät Kaleva
ien runot ole varsinaisesti kansan
itsensä muovailemia, vaan Lönnrot
ennenkaikkea loi runosirpalei-den.
ja säkeitten avulla Suomen
kansalle eepoksen, jota tarvittiin
toista sataa vuotta sitten, nousevan
suoma1a!suusliikkeen syntyessä,
kansallisen itsetunnin herättämiseksi
ja - suomenkielisen
kulttuurin luomiseksi. Silloin tarvittiin
kansalliseeposta todistamaan
maailmalle, että kansallamme
on mainio menneisyys ja että
me olemme sivistysmaa ennen
kaikkea. Meillä tarvittiin "Ilia-din"
ja "Odysseian" sekä "Nie-belungenin
laulun" ym. kansallis
runoelmien vastinetta.
Tri Kaukonen ei suinkaan ole tul
lut tutkimuksissaan . siihen tulokseen
että Lönnrot olisi runoillut
montakaan Kalevalan säettä omasta
päästään kansanrunon vanhalla mi-1
talla, sillä "miltei kaikille Kalevalan,
säjceille on osoitettavissa tarkat
tai läheiset vastineet runomuistiin-panoista",
huomauttaa tri Kaukonen,
mutta osoittaa, että säkeet olivat
Lönnrotille "eräässä mielessä
samankaltaista muotoainesta kuin
kirjailijalla tavallisen kielen sanat,
joiden avulla hän ilmaisee näl^e-myksensa
ja toteuttaa > kirjallisen
tarkoituksensa". Tämän • mukaan
emme voi pitää Lönnrotia' vain runojen
keräilijänä.ja niiden yhdistä
jänä, vaan myös luovana runoilijana,
joka- teki Kalevalasta kokonaisuuden.
Hän yhdisteli, muutti ja
lisäili niin, että "periaatteessa jo-muinaisista
ajoista".
SNS-Iehdessä on julkaistu t r i !
Kaukosen mielenkiintoinen tutkielma
"Miten voimme lähestyä kan
sanrunoutta", jossa hän havainnoi- [ ! •
lisesti ja mielenkiintoisesti opettaa
katselemaan ja tutkimaan Kalevalan
sisältöä, ennenkaikkea "Sammon"
arvoitusta' niinkuin jotakin
maalaustaiteen tuotetta. Hän valaisee
siinä m.m. Karle Krohnin kirjoittaman
Samporunon vain kuvitelmaksi
muinaisesta runosta ja
huomauttaa:
"Tällaisen kuvitelman luominen
voi olla mielekästä ja tarkoituksenmukaista
joiltakin näkökannoilta,
mutta voidaan kysyä, onko sellainen
luominen runoudentukimuksen tehtäviä
tai onko.sillä edes runoudeur
tutkimuksessa merkitystä".
Tutkielmansa lopussa tri Kaukonen
sanoo:
I Nelisivuinen
iVsKpaus tänään
I TekBlUisten vaikenksien takia
V.^paiu ibnestyy tänään ja lodca
näkffiBcsti lanantainakip 4taviu-se
Jo» tästä johtuvan'välialkatf
sen lilanpnntte^n taUa. jää joita-^
kitt kuisankirioitttfesia pois:
tai ^^nalsten päivän nnmerosta'*
mijkäi 2 ilmestyy laiiantäifta, niin
näma^ ^ikägoitBkset ^' jolkaistaan
niin pian'kuin mahdollista ensi
vukolla. — Toim.
Mitä muut sanovat
KANSALAINEN VELKA < .
Rahaministeri Harris'sanoo, että
hän - 'käytyä ylijäämänsä' tänä
vuonna vähentääkseen kansallista
velkaa. Me emme tiedä mitään pätevää
syytä miksi hänen tulisi siten
tehdä. Yhdysvallat on kasvattanut
velkaa yli tuhannen miljardia dollaria
ja siitä huolimatta maassa
näytetään vielä pärjäävän.
Mr. Harris voisi paremminkin
käyttää sen rahan, jonka hän vei
kansalta verojen muodossa, siten et-
JA
•' S L E I T U O N JKEirru
Jos te olisitte kettu <disitte tehs^
samalla tavalla. .Etela-Eäiglannisa
onnistui hUjattain eiäs kettu sOxiytj.
mään ratsastavan.metsästysseurueoi
ulottuvilta ja kyyristymään, kuoppaan
saadakseen hiukan i^engähtäa pitkän
ja -hengenhätäisea juoksun jälkeen.
Ritsastajat olivat kaidEiema B:
hettyyillä. liikkunut yhtäkään koiraa.
Mutta Tkuh; kettu makasi läähättäaii
kuopassa iiäki suiiien Jalsm, joka;
pys^ityi kiujpan yier«n. Jalafti omfei
oli nähnyt ketun loSkkaavJai kuopi?
paan. Hän aikoi juuri ryhttyä huute-lemaah
metsästäjille ja kolriUe: "Hai.
loo! Tänne tänne!" Kettu .ajatteli,
että nyt on; toimittava, nsrt jos kqs.
Iiaan> eikä .Isley ehtinyt huutaa muuta
kiiin "Halloo!" -kun kettu upötä
hampaansa hänen säärieensä.
Hra Isley parkaisi villisti ja hyppe*;
li noituen toisella jalallaan. Metsästä
hän'antaisi sen kansalle takaisin tystoveri tulivat ja veivät hänet sai.
parempien eläkkeiden, sairausva-
"Elias Lönnrot on merkäittä-v.'
mmissä ' teoksissaan. ja kirjoi-
^tuksissaan maalannut Suomen
kansalle valtavan knvan Karj^las
ta.runouden maana. Hän on \a-:
vannut sen luontoa ja kansaa
semmoisina, kuin ;hän nä^i ne
matkoillaan. Keskeisinä hahmoina
ovat runojen ruhtinaat omassa
ympäristössään. Merkittävin maalauksen
yksityiskohta on Lönnrotin
eepos, '."Kalevala taikka vanhoja
Karjalan runoja Suomen
Kansan muinoisista ajoista". Siinä
hän esittää Karjalan eepillisen
runouden semmoisena, kuin se
hänestä näytti. Lönnrotin eepos
on siten "runouden' runoutta",
"maalauksen maalaus", "kuvan
kuva'% Se on kehoitus etsiä'Karjalan
eepilliset runot ja myös tut*
k*a niiden suhdetta siihen todelli*
suuteen, mikä. ei ole runoutta,
vaan on vo'nut;olIa.sen aiheena".
*rri Kaukosen tutkimusten tulokset
eivät suinkaan vähennä Kalevalan
arvoa. Ne^riisuvat sen yltä kei
notekoisen kansamme menneisyyttä
muka kuvaavan historiallisen merkityksen
mutta taideteoksena sen
arvo on edelleen. kumoamaton. E i kä
Elias Lönnrotin '.elämäntyön
merktystä vähennä suinkaan, se,
että kansanrunouden kerääjän ja
kuutuksen ja oppilaitoksille annetun
avun muodossa. •— Canadian
Tribune.
raalaan, jossa ,sääri laastaroitiin ja
kipsattiin. Mutta kuinka ketun l:ä-vi.
Se tiesi paremman piilon;
Vilj^eleväaiforeissa kielletään Monaan
pölyn ja jättekjen kokoaminen
Ont. työdepaxtmentti antoi päätöksensä kaikkia
maakunnan viljaelevaattoreita (koslcevana
kaisella eepoksen kohdalla pienintä tutkijan' ohella hän on ollut myös
yks.tyiSse.Knaä myöten on tomci | runoilija.
' merkityssisältö kuin sillä on siinä
yhteydessä, josta Lönnrot on sen ot
tanut. Siten syntyi ;-... kuvaelma-sarja;
joka ei ollut kenenkään runolaulajan
mielessä, ja jolle Lönnrot
— Suui-in osa faihdutuskuureista
perustuu siihen, että kieltäydytään
rasvan, sokerin ja tärkkelyksien syön-nistä.
•
PJatti Oravisto' näyttelee -Tauno Tuomaalaa
sotaelckuvassa,"Evakko", joka saadaan nähdä
lähiaikoina Ganadassa. •
Po)^ Arthur. — Lukuisten pöly-räjähdyksien
ja ihmishengen menetyksien-
syynä. viljaelevaattoreissa
on akaisemmin väitetty olleen viljan
pölyn kokoaminen. Tutkimuksien^
tuloksena Ontarion työ-departmentti
vahvisti väitteen ja
viime viikoJJa tekemällään, päätöksellä
kielsi kokonaan pölyn säilyttä
misen. Päätöstä kiirehti viime vuoden
..lokakuussa täällä. Manitobä
Pool-elevaattori no. 5 tapahtuneet
vakavat pölyräjäBdykset, joissa neljä
työläistä loukkaantui vakavasti.
Hallituksen : toimenpiteitä on jo
pitemmän aikaa painostaneet ne lukuisat
varoitukset, joita elevaattori-työläisten
uniot olivat esittäneet, o-soittaen
että pöly oli kussakin tapauksessa
pääasiallisin räjähdyksen
aiheuttaja. .
Kansallinen Research Council
tutmuksiensa tuloksena myöskin todistuksillaan
kannatti ^unioidei^ va ^
roituksia.
Nyt annettu työdepartmentin päätös
oli välttämätön - ja tervehdittävä,
ja varsinkin pölyn kokoamisen
kieltoa seuraavat uudet säädökset,
joissa vaaditaan' uudistuksia ilman-vaihtokoneistossa,
että pölyn pois
taminen täytyy tapahtua vinttipai-koista
ja avointen säiliöiden päältä,
käytettävä puhallusputkia lastaus-roskan
ja jätteiden puhdistamiseksi,
käytettävä teräskaapeleita las-tausputkicn
tui'vallisuuden takaamiseksi
ja varattava suojelusväli-neet
sähkölaitteille.
Työdepartmentin taholta julkaistiin
samassa yhteydessä tilastoa räjähdyksistä.
Ensimmäisen maailmansodan
jälkeen maakunnassa
viljaelevaattoreiden räjähdystapa-uksissa
on imenettänyt henkensä 62
työläistä ja loukkaantunut 82, joitten
vahingot nousivat $8.680,000.
Port Colbornen viljaelevaattorissa
tapahtuneessa .räjähdyksessä vv.
1919 surmaantui työläistä:: ja
loukkaantuneiden vahingpt nousi
vat yli $1,500,000. Vuonna 1922
Collingvvoodissa ' tapahtuneessa räjähdyksessä
kuoli 1 ja loukkaantuneiden
vahingot' nousivat $25,000.
Midlandissa v. 1944 tapahtuneessa
räjähdyksessä kuoli 6 ja yhdelle
loukkaantuneelle aiheutui $10,000
vahingot. Peterboron räjähdyksessä
4916 kuoli 17 työläistä ja loukkaantui
18, ja tammikuussa 1953
räjähdyksessä kuoli 1 ja loukkaantui
6.
PoVt Arthurin kolme ensimmäistä
räjähdystä tapahtui elokuun 7 p.
1945. Silloin menetti henkensä 22
työläistä ja loukkaantui 26 työläistä
ja aiheutti $850,000 vahingot.
Sen todettiin aiheuttaneen hienon
pölyn räjähdys. Toinen- Port Art-;
hufin räjähdys tapahtui syysk. 24
p. 1952, jossa kuoli 6 ja loukkaantui
14' ja vahingot nousivat $4,000,000.^
Kolmas räjähdys viime lokakuussa,
kuten edellä on jo mainittu.
Ontarion työdepartmentin edustaja
C. G. Gibson viime torstaina
täällä I pidetyssä' syksyisten tutkin^
taneuvottelujen jatkokokouksessa
esitti edellämainitut lisäykset säädöksiin.
Hän korosti että hienoa sekä
karkeaa pölyä ei sallita : koota,
ei. lisätä jätteiden päälle, eikä työhuoneisiin
ja "vinttikerroksiin Yhdysvaltoihin
lähettämistä varten.
Ne on jatkuvasti poistettava heti ja
paikallisen teollisuustutkinnon tehtävänä
on löytää niille markkinat
tai kehittää ne käytännöllisiksi tuotteiksi.
ElevaatToriyhtiöiden täytyy
heti suorittaa pölyn tyhjentäminen
ja varata laitteet säädöksien mukai-,
sesti. • • • .. .
Työläisten union no. 650 presidentti
C. G. MacDonald myönsi, että
nyt otetut askeleet tulevat suuresti
parantamaan työläisten, turvallisuutta.
— ATH.
Andrea Doriaa
ei nosteita ,
.New York.— ltaUalaise9 matkustajalaivan
Andrea Dorian vakuuttajat
eivät aio yrittää nostaa laivaa,
joka upposi viime heinäkuussa tor-
Jraättyään Ruotsin Amerikan Linjan
Stockholmiin.Russel- Adams, joka
edustaa amerikkalaista yhtiötä, jonka
kanssa on neuvoteltu ajatuksesta,
että-laiva nostettaisiin, mainitr
see vakuutuksen antajieii jlmoitta-neen.-
etteivät he aio pelastaa laivaa,
mutta aikovat, silti säilyttää omisr
tusoikeutensa hylkyyn kunnes joku
haluaa ostaa sen.
Uusi todistus
esitetty Hannan
asiassa ,
Vancouver. — Ylioikeus lykkäsi
jutun käsitteljTi maatonta Christian
Hannaa vastaan viikolla viime npa-nantajna.
Hannan lainopillinen avustaja
pyysi lykkäystä sen '. johdosta kun
siirtolaisdepartmentti esitti uuden
todistuksen.asiassa. '
Libanon on ilmoittanut, ettälse
on valmis sallimaan -Hannan raaif-hantulon.
Hän meni alkujaan }ai-vaan
Libanonissa.
Sodanaikainen pommi i
tappoi 4 lasta Puolassa > .
Boleslaviec, Puola. — Viime tiis^
taina kahdeksan lasta löysi sodan
aikaisen pommin, joka räjähti i ^ -
ten käsitellessä sitä tappaen 4,
ta ja 4-loukkaantui.
s s.
"Synnin palkka" ja koppavuuden kolaus
Uutistiedoissa kerrotaan, että samalla
kun eteläisen naapurimme
valtiosihteeri DuUes on tullut oman*
kansansa keskuudessa niin vastenmieliseksi
kaveriksi, että siellä toivotaan
melko yleisesti hänen poliit-pollittisen
uran päättymistä on viir
mepäivinä yhä useammin ennusteltu
Suuren Rahan lehdissäkin. .
Kuten tiedetään, mr. Wilson oli
ennen puolustussihteeriksi nimittämistä
General Motorsin president-tiseuvtähtensä
lopullista .laske-; ti. Mutta kun korkean portaan po-
mMr«i stä,.on sotä« Vsn äi kh ^t eeAvraia • HW7 iallsMoAn« Atui s alol AsAJ
. ^ . - . . V « t ' ^
sa hänelle vaaralliseksi kilpailijaksi
siinä kumpi ensin tulee ulos potkit-tuksi.
Valtiosihteeri John Foster Dulle-sin'
osakkeiden laskuun on ratkaisevasti
vaikuttanut se kun hän ker-litiikoilla
täytyy olla puhtaat paperit
— tahtoo sanoa; heillä ei saa olla
mitään etutavoitteita — mr. Wilson
liiopui mainitun biljoonayhtiön presidentin
toimesta ja — kun sitä
Yhdysvaltain senaatin arvovallalla
tiukasti vaadittiin —: hän suostui
ran kerskui,^että hän on vienyt i myymään GM:n osakkeensalkin mis-maansa
"kolme kertaa sodan par- tä; kaupasta Wilsoh sai taskura-taalle".
Tämä sai monet amerik- haksi 52*500,000.
kalaiset herätetyksi ja hieiomaan, Myöhemmin mr. Wilson on lisäk-silmiään,
sekä tuumimaan, että mi- si Valittanut, että tässä osakekäu-kä
tietää vaikka nykyinen valtiosihteeri
ottaa "Tieljännellä" ker^
rjJla hypyn:"partaalta'' sodan.liekkeihin,
mitä ei kukaan järkevä ihminen
halua Siitä asti on rajani
eteläpuolella noussut yhä voimak-^J sesti palkkana Yhdysvalloissakin,
kaammaksi vaatinius, että valtiomie- Kun valtiosihteeri Dulles kerskui,
hen syntien palkkana on poliittinen että hän oli ulkopolitiikallaan vie-passa
hän hävisi noin $2,00(^000. —
mikä sellaisenaan osoittaa kuinka
pyytettömiä miehiä miijoneeripoli-tiikot
ovat.
Mutta kiittämättömyys on ilmei-kuolema.
Mutta kuten sanottu, valtiosihteer
i Dulles ei ole yksinään peitotta-vana.
; Hänen "vaarallisena I^lpai•
Iljanaan" on yllämainittu sotäsihteeri,
eli \irallisesti puhuen puolustusministeri
Charles Wilson,- jonka
nyt maansa "kolmesti sodan" partaalle",
julisti puolustussihteeri
Wilson, että "mikä on hyvä iteiie-ral
Motorsille, ;on hyvä Yhdyisval-l
o i l l e " - ^ mistä amerikkalaiset'vetivät-
sellaisen johtopäätöksen; että
ar\'on puolustussihteeri >,katselee
tointansa vieläkin jossakin määrin
GM:n presidentin silmillä.
Tämä tapahtui jo viitisen vuotta
sitten.' Mutta vaikka amerikkalaiset
eivät "olleet vielä saaneet nielaistuksi
Yhdysvaltain ja General Motorsin
samaistamista, esitti puolusr
tussihteeri Wilson lokakuussa 1954
"työttömyystilannetta'! käsitelleessä
eräässä sanomalehtimiesten konfe:
renssissa lausunnon, joka ymmär-rottiin
kaikista vusäselostuksista"
huolimatta siten, että puolussihtee-ri
.samaistaa työttömät työläiset koiriin.
; Hän: ninuttäin sanoi maini-tussa
tilaisuudessa: '
; "Minä olen aina tykännyt lintukoirilta
enemmän kuin' kopisisa
ruokituista koirista . . ; niistä 'jotka
menevät ulos jahtaamaan; eikä niis-'
tä, jotka istuvat takamuksillaan ja
ulvovat.
Kolmas skandaali oli se kun puolustusministeri
Wilson isanoi, että
Kansalliskaartissa (National Guard)
kehittyi "kutsuntapakoilu" Korean
sodan aikana. Tämä sai vissit'sotaiset
piirit takajaloUleen sittenkin,
vaikkei, mr. Wilson puhunut mitään
siitä' kutsuntapakoilusta mitä on
tapahtunut suurrahamiesten poikien
kohdalta kaikkien sotien aikana
enemmän tai vähemmän keinotekoisen
"laillisten esteiden" avulla.
Lyhyesti sanoen, näyttää sUtä,
että puolustusihteerin: tttoli ön
pian tarjolla eteläisessä naapurimaassa^.
• * •
' Vanha suomalainen sananlasku
I^.Ä-JlEvrJSl^^-^ts^nsä ylentää.
hänet alennetaan". Mene ja tiedä
sitten minkä verran vanhat viisaur
det pitävät enää paikkansa.
Mutta Bonnista, Länsi-Saksasta
helmik. 24 pnä lähetetyssä eräässä
Reuterin uutisessa kerrotaan, että
.yhdysvaltalaisten miehitysjoukkojen
päällystö on siellä omaksunut
"herrarotuteorian": jonka mukaan
yhdysvaltalaiset upseerit eivät sa^
seurustella saksalaisten "palvelustyttöjen"
kanssa.
Kenraalimajuri: Thomas H. Wat-lingtonin
(Yhdysvaltain 8:nnen jal-kav^
kidivisionan päällikön) kerrotaan
varoittaneen yhdysvaltalaisia
upseereita ja sotilaita; ettei heidän
pidä seurustella Yhdysvaltain arr
meijan tai Yhdysvaltain armeijakunnan
perheitten palvelijattarien
kanssa. Hän sanoi, että olisi kiusallista
(embarrassing) jos työnantaja
ja hänen ; palvelijattarensa
esiintyisivät . . . yhdessä."
Amerikkalaiset sotilaat tai tarkemmin
sanoen upseerit (sillä eir:
hän sotilailla mitään palvelijattaria
ole) ovat herrasluokkaan kuuluvia^
joiden ei sovi ainakaan julkisesti
seurustella "iialvelijattariensa" eli
saksalaisten kanssa!
Koppaviksi ovat nyehitysjoukko-
• jen herrat kenraidit'käyneet,-^mutta
mainitussa Reuterin uutistiedos^
sa kerrotaan, että oma$ta "herren:
volk"vouhoftelusta' tarpeekseen:
saaneet länsi-saksalaiset eivät nikeUt;
tykkää koppavuudestal Kunhan ci
vain kävisi niin, "että "ylpeys kay
sittenkin lankeemuksen .edellä". :
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, February 28, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1957-02-28 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus570228 |
Description
| Title | 1957-02-28-02 |
| OCR text |
m
myU2 / Torstaina, hdmik. 28 p. — Thursday, Feb. 28,1957 Ii
i l
Telephonies: Bus. J0iric« OS 4-42ei'.
Edltorial Office OS: 4-4285} iSzaager
E. SuScci. £dltorW. Eklund, MaiUng
addressir Box 49, Sodtnny. Ontario;
Ontui o{ ftarnbb canadtaos. Es-taJUtthed
Jtov. e. 1917. ^ Autborized
M'^'iMCODd d a » maa Iv tfte Vaot
fäBDfce Oepattment, Ottava. Pub-lidied
thrice veeUy: Tuesdays,
-jTliiiiail^»:and S a t u ^ lv Vapaus
Fttbltehtng Coamny Ltd, at i09-ioz
Sl»,8t. W4 Sodbuzy, Ont, Canada.
Advertlaing. rate» opn» ^pplication.
ivamlation li«e of ctiaiJBäE;.
^^^^^^^
Kanadassa: 1 vk. 7i» 6 kk. 3.75
s 3 kk. 2 ^
Ybdysvallolssa:.! vk. 8JOP 6 kk. 420
Suomena: 1 vk. SJS^ 6 kk. 4.7$
M J
MS*!
p i i i i
i i i
" 1
A i
r>§M
i9i7 — Juhlavuosi ~ vuosikerta —1957
Ralevalan päivänä 1957
U^:^^;^^ vuosipäivällä,
helmikuun 28:tta, vietetään Suomessa ja suoma-iaislteh
-keskuudessa yleensä kansallisen sivistyksen juhlapäivänä.
Se on samalla Elias Lönnrotin ja runonlaulajain
:p^yä.v;Kalevala/suomalais
^ ^kaunein luomus, on asiallisesti puhuen tullut koko sivistyneen
«Daaibnan tietoisuuteen. Se on käännetty monelle eri kiclel-fileföri;
esimerkiksi englannin, venäjän ja u
telua^siitä^ .''kuinka vanha" tämä kansalliseepoksemme on.
' siitä, että kerätessään ahkerasti Vienan Karjalasta^]^
painatti
ensin vihkoina "Kanteleen" (1829-31 > ja sommitteli sitten
n^:''Vanhan Kalevalan jossa oli vain 32 runoa nykyisen teok-
;s^n 50 runoon verraten. Vanha Kalevala ilmestyi ].22 vuotta
sitten, eli vuonna 1835. Laajennetussa eli lopullisessa muodossa
julkaistu Kalevala ilmestyi 108 vuotta sitten v. 1849,
' Kalevala on Suomen kansanrunouden suuri muistomerk-
Jcl,'joka kuuluu maailmankirjallisuuden parhaimpiin aartei-sii^
iv Sitä on täydellä syyllä verrattuna sellaisiin kansan-
-eepoksiin
Odyssf^ia,' islantilainen Edda, saksalainen Nibelngien laulu
jne }'.\ Toisel^ puolen Kalevala eroaa.suure^ti näistä^ k^n;-
saneepokisjsta. Se oh ainutlaatuinen siinä,^'että se elää vielä
tänäkin^päiväna kansan keskuudessa; että s^
runoutta^ eikä mitään vanhaa hovirunoutta, että sen runojen
laulajat eivät olleet 1dertäviä:a^
k ^ ^ . miehiä ja naisia, jotka lauloivat raskaan työji jouto- ;
hejikinä, että näitä laidajia on ollut tuhansia, ja että näitä
Jaiduja^^ nytkin nlonet
— ehkä vain vanhat niitä muistavat.
, Suomen aikaisempina* itsenäisyysvuosina Kalevalanpäi-vän
viettoon liittyi piirteitä, jotka vieroittavat työväenliikettä
siitä pois; ~K^^ kei-nona/
yissien poliittisten tarkoitusperien hyväksi. Tunnustet-;
talcoön myös, että vaikka Suomen työväenliike kokonaisuudessaan
.vieraantui niihin a^^^^ Kalevalan päivän vietosta, •
täip$ eristäj^yminen oU;:^v^
,semmistosiivellä.< Ilolla voidaan kuitenkin, tänä Kalevalan
.päivänä todeta, että nub epämieluisat ajat kuuluvat jomen-nfeis5yyteen;
v.;;Kalevala'e mille- \
kään herraskaisten ryhmälle, vaan koko Suomen' kansalle ~
XliiQenomaan ^ juuri Suomen työtätekevän kansan suurelle
eitemmistölle. .Tätä seikkaa korqstaajeriltäitikaunopuheisesti -
^Kalevalan sisältö. , « , . -
I?alauttakaamme mieliimme Kalevalan tarunomaiset ker-
^tomukset siitä; miten esi-lslemme sankarit hallitsivat luonnon
.voimia^ Väinämöinen, "tietäjä iäti ikuinen" voitti laulun
; «voimalla vaikeudet, Lemniinlkäinen'*hiibti hirven", Ilmarinen
kahlehti "Tuonen karjan" jne. Taistelu sammosta on hcl-pdsti
verrattavissa kansan "iänikuiseen, myös nykyiseen tais-
^ ti^jMt^ pahemman elämän saavuttamiseksi. Kalevalan ru-
«noissa, nähdään usein miten hyvä ja paha taistelevat keske-
) n ^ n ja taistelu päättyy aina hyvän voittoon. Ja kun Kale-
^ valan kankahille kaavaa paheiden puu; silloin nousee merestä
- mies ja, kaataa sen.
Kalevala ei ole liioin vähääkään sotainen luomus. Siina
i ilmenee kyllä taistelua hyvän j a pahan'voimien välillä; mu^
! taistelua käydään valtaosalta laulun voimalla.
Mejllä on siis täysi syy viettää täällä Canadassakin Kalevalan
päivää r - ja rohkaista nuorisommekiii_ammeatamaan—
:itseUeten tämän kuolemattomap kulttuuriperintö
^Nuckelialueen kuntien yhdistämisestä
; ^ ^"^^ Viime viikkojen kuluessa on kiinnitetty paljon^^^ h
^ Sti^huryn alueen kuntien yhdistämisasiaan. Toista viikkoa
' siihen saimme: kuulla Ontarion korkeimman oikeuden tuo-
* mariWellsin päätöksen; että Incon rautamalmin jalostuslai-
^ to^^atersTowhshipissa, mikäli maakunnan verotuslaki on
- kysymyksessä; on luokiteltava rikastelaitokseksi, jotka kaivoksia,/
koskevan' voimassa olevan lain mukaan ovat vapaat
' kiiimallisverosta.
ÄTuomai-in selostuksen mukaan rautamalmi ei kelpaa myy-täyäksi
ennenkuin se on läpäissyt laitoksen käsitteljrn ja koska
* sillä "ei,ole myyntiarvoa"; on koko prosessia pidettävä rikas-
* teprosessina. .Jos samaa väitöstä seurattaisiin johdonmukai-t
sesti; niin terässulatot ja kaikki mineraalien puhdistuksessa
1 kä^^etyt laitokset voitaisiin panna verovapaaseen asemaan.
l V :Waters Township ei ole kuitenkaan tyytyväinen tuoma-
» rin päätökseen ja asiasta on vedottu Ontarion vetoomusoi-
* keuteen.
* Tämä oikeuden päätös on varsin tärkeä Sudburyn ja Sud-l
buryn alueen väestölle; koska kuntien yhdistymisen onnistu-
* näsen perusehtona on; että yhdistämisen kautta voitaisiin
>" verottaa Incon valtavia laitoksia kunnallisia tarkoituksia var-^
i ten ja huojentaa turttuvasti kotien omistajain ja myösliike^
> miesten raskasta-verokuormaa.
Jotain on kuitenkin tehtävä.japiani sillä verotaakka kas-.
: vaa vuosi vuodelta ja kuntien talousasema yhä kärjistyy.
^ Tästä syystäonkin yhä vaadittava Sudburyn alueen kuntien!
- yfidistämistä, sillä asia tulee ratkaista vaksi, huhtikuun 1 pnä
i ja sitä on tarpeeksi jo viivytetty; Sitten koko yhdistetyn
^ alueexv y l i 100,000 ihmiseen nouseva väestö on' tilaisuudessa
jälteisvoimin vaatimaan oikeutta ja pakottamaan maakuntahallituksen
tekemään muutoksen verotuslakiin, jonka nojalla
Incovion vuosikymmeniä nauttinut erikoisasemaa.
,^ ^ Totta puhuen Inco on sallinut Copper Cliffin ja Conis-ionin:
verottaa niissä kunnissa sijaitsevia sulattoja riimellis-i
arvosta, mutta kun ;asiat kehittyi siihen suuntaan, että Inco
q ^ i joutunut maksamaan kunnalIis\'eroja samassa suhteessa
' j .kuinmuutkin teollisuuslaitokset. Incon kontrolloima valtuus-
^io pyyhkäisi yhtiön laitokset pois kunnan verokirjoista.
<•. Viime kahden vuoden ajalla, jolloin kuntien yhdistämi-
^ n^nom^Uut vireillä, on Sudburyn kaupun
'^^7^ tärfjft-'keskustelua asiasta ja ryhtymästä päättäviin toimen-
«5; ' piteisiin. ^ Sen sijaan aina kun asia on tullut keskusteltavaksi
f ' onpaätetty suorittaa vaikka minkälaisia "tutkimuksia"» jotka
i::.\Jri»vät ole asiaa edistäneet vähemmässSkään määrässä. Siitä
Kyspiffcslä ja
vasiai
Kansan ja Lönnrotin Kalevala
Muln^ssuomalaisen kansan ben-j t u t e t ^ kautta ei nut»ikä^
] gen aarteet kansanrunot' koko$i E l i - ! ne rlti-iörja^n alueilta lueltää Ka-
H F as Lönnrot, kuten tiedetään Itä-kar- f levalan kehdon niniea, ja eräiden
Koijans: Viime tiistaina oli tässa ^ J ^ ^ ^ ^ Lönnrotin käsityksen mu ; tutkimusten mukaan, nämä alueet
kaan sijaitsi, kansanrunojen rarsi-! jatkuvat myös vanhan Novgorodin
nainen syntypaikka myös Itä-i^rja-1 alueUI^ ^as^
lassa, tarkemmin sanoen Vienanme '
osastossa vanhentunut -.- ja siis virheellinen
Ja ^hailiaiMiiobtanut vas^
taus kysymykseen ffSUki on^ :k^^^
kein vii^opalkan ko'rvaiu qdnlcä
Ontarion (apalurmavakiiatuslanta-kimta
maksaa sairffuden aikana
työmaalla loukkaantuneelle?"
Oikea vastaus: Kaksi kuukautta
sitten, tammikuun 1 pnä 1937 voimaan
astuneen. lakiuudistuksen pe-rusteelld'
Ontarion tapatunnavakuu-tuslautakunta
voi nyt maksaa $72.11
viikossp. Näin '.'korkean J korvauksen"
voi saada henkilö, jonka vuo-1
situlo on $3,000 tai sitä suurempi.
Tiistainen vastaus pitää paikkansa
sikäli, että työmaatapaturmassa
loukkaantuneelle henkilölle on lain
mukaan maksettava 75 prosenttia
(?4) viikkopalkasta ja että viikko-ansiot
määritellään "todellisten ansioiden"
perusteella huomioono^
taen tavallisesti neljän edellisen viikon
keksinkertainen ansio juuri
loukkaantumisen edellä. Viidentuhannen
dollarin vuositulo, minkä o-maaja
on • oikeutettu saamaan "korkeimman
korvauksen" $72 viikossa,
tarkoittaa sitä; että: henkilöllä
on vähän y l i 06 doUarin viikkotulot.
ren eteläpuolella; permalaisten a-|
suttamalla seuduilla. Vienankarjalaiset
olivat Lönnrotin mielestä permalaisten
Jälkeläisiä. Runojeni alkuperäisenä
sijaintipaikkana pidettiin
myöhemmissäkin tutkimuksissa
Itä-Karjalaa, onpa se ulotettu Uralin
lähteillekin asti. mutta eräissä
vaiheissa, lähinnä K. Krohnin^ toi-,
mesta sijoitettiin kansanrunojen
kehto länteen lähinnä LänsiSuo
nieen. Tätä tutkimusten suuntaa
tervehdittiin mielihyvin aikoinaan
etenkin aitosuomalaisten keskuudessa,
ja Kalevala tahdottiin osaltaan
tämänkin kautta selittää erääa-laiseksi
muinaissuomalaisten tosiasialliseksi
tapain ja elämän kuvaukseksi.
•••
Nuorempien Kalevalan . tutki joi-den
on jälfcen j|iitänyt palata Lönnrotin
lähteille j a he ovat alkaneet
sivuuttaa: etupäässä olettamuksiin
perustuvia väitteitä' kansanrunojen
läntisistä ssmtjrpaikoista. Kaiken
todennäköisyyden mukaan ja tieteellisiin
tutkimuksiin perustuvien
antoi nimen «äfeväla^-.fS^^
tä olemukseltaan Kal^y^^o^^
Lönnrotin eepos, Lönnrotin luovan
mukaan nämä alueet hengen tuote. Eik^ sen todenmu-kaisuusarvo
ole suurempi kuin historiallisen
romaanin; Samoin kuin
Kalevala myös Juhani Ahon "Par
nu' 'on kuvitelma Suomen kansain
JUOKSURATOJEN HERRA
J A Y L H Ä I S Y V S " - - K U TS
Tämä erittäin lahjakas juoksija
on syntynyt vuonna 1927 Sumska-jassa
Ukrainassa. Hänen syntymäpäiväkseen
osuu vapun päivä. Lukuunottamatta
8ltä> että Kuts syntyi
Neuvostoliiton suurimpana juhlapäivänä,
ei hänessä poikasena ja
kasvuikäisenä ollut mitään, joka olisi
erottanut hänet muista ikäisjsr
tään. Hän oli tavallinen koululainen,
jolla oli innostusta urheiluun
samoinkuin miljoonilla muiUakin:
Hän varttui pienessä kotikylässään,
kunnes vuonna 1949 Vladimir kutsuttiin;
kuten monet muutkin nuorukaiset,
sotilaspalvelukseen ja hänet
määrättiin palvelemaan fieuyos-:
toiiiton laivastoon;^ Tämän vuoksi
on ihmeellistä että hän on pystynyt
laivastopalveluksestaan ' huolimatta
kohQamaa^j upksijoista parhaaksi,
sillä merellä ollessa ei ole suuriakaan
mahdollisuuksia maastossa
harjoitteluun.
Juoksu el kuitenkaan ollut se
harrastus,-johon Kuts • ensimmäisenä
innostui,. Aluksi hän harrasti
soutua ja sen jälkeen ^hän ryhtyi
nyrkkeilemään: Talvisin laivan ollessa^
jääesteiden vuoksi: satamassa,
hän harrasti myöskin hiihtoa, jossa
menestyi n^elkoisen hyvin. - Eräänä
keväänä hänet valittiin kuin sattumalta
laivansa joukkueeseen maastojuoksun
mestaruuskilpailuissa.
Tällä oli hänen urheilu-uransa sine
töity. Jo ensimmäisissä kilpailuissaan
hän menestyi niin hyvin, että
hän innostui toden teolla tähän lajiin.
Hän sanoi jälkeenpäin, että
juoksu tuntui hänestä niin nautittavalle
urheilulle, että hän huomasi
haluavansa jatkaa sitä. ;•
Kului kuitenkin vielä muutama
vuosi ennenkuin Kutsista tiedettiin
mUään_suuressa maailmassa.' Vuon-na
1952, jolloin Kute-otf jlr täyttä-,
nyt 25^ikävuottaan, hän nousi ramp
pivaloon. Hän juoksi kesällä ajan
14.32.2 5,000 metrillaja ajan 31.02,4
lO.OCO metrillä. Samana vuonna o-liVat
Helsingin olympialaiset, mutta
niihin Kuts ei vielä päässyt mukaan,
sillä Aleksander Anufrijev ja
hänen veroisensa olivat liian kovia
paloja ja he edustivat Neuvostoliittoa
Helsingissä. Hänen ystävänsä
Aleksander Anufrijev voittikin
pronssimitalin 10,000 metrillä ja
joutui suuren .juhlinnan; Kohteeksi.
Myös Kuts piti Silloin"Aleksanderia
esikuvanaan. .
Suurin esikuva oli kuitenkin E-mil
Zatopek, jonka harjoitusohjeita
Kuts tarkkaan noudatti. , Zqtopek-mainen
harjoittelu kantoi pian tuloksia
ja seuraavana vuonna Kuts
saavutti jo ihmeteltävän hyviä aikoja:
14.02.2 5,000 metrillä ja 29.41,4
10,000 metrillä.
Seuraavana vuonna olivatkin vuo-huolimatta
valtuusto on taas
päättänyt suorittaa uuden tutkimuksen
talouspuolista, ja
minkälainen yhdistetyn__Jcuri-nan
talousasema tulee olemaan,
jos teollisuuslaitoksia ei voida
verottaa.
Nyt ei ole enää aikaa sellais-;
ten tutkimuksien suorittami-seen
ja jokainen tietää, että talousasema
huononee, jos nikke-liteollisuutta
ei voida verottaa
ja juuri siksi nyt olisi väellä ja
voimalla vaadittava, että Ontarion
hallitus esittää lainlaatija-kunnalle
käynnissä olevan istuntokauden
aikana muutoksen
verotuslakiin, jonka perusteella
kaikkia tuotantolaitoksia, kaivoksiakin
voidaan verottaa
kunnallisia tarkoituksia varten.
Hallitusherrat vihjasivat ai-kaiseminin
siihen, että kunnat
voivat verottaa näitä laitoksia
ja nyt olisi vaadittava heitä
seisomaan sanansa takana.
rossa jo Bernin Euroopanmesta
ruuskilpailut. Siellä itse Emil Zatopek
sai tunnustaa oppilaansa pa
remmakseen^ joka juoksi niin loisteliaan
ajan kuin 13.51,2 5,000 met
nllä. Loistava oli myös hänen kaksinkamppailunsa
englantilaista CriS
• Chatawayta vastaan Kutsin johdettua
loppusuoralle, kunnes englantilainen
aivan viimeisillä metreillä
kiri hänen ohitseen juostuaan sitä
ennen .mestarin vanavedessä. Kuts
menetti silloin maailmanennätyk-fcnsä,
Tästä Vladimir Kuts ei kuitenkaan
lannistunut, vaan seuraavana
vuonna hän jälleen juoksi sensätio-maiset
ajat: 13.46,8 ja 28:59.2. Tä^
löin hän jo ratkaisevasti ohitti oppimestarinsa
Emil Zatopekin. Mutta
vielä parempaa oli odotettavissa.
Viime vuosi on Kutsin tähänastisen
Juoksijauran kaikkein paras. KOko
hänen tulostaulukkonsa on häikäisevä:
3.000 m 8.01,4, 5,000 m 13.39,6,
10,000 m 28.30,4; Sittenkin vain vU
raeksimainittu on . maailmanennätys.
'
Melbournen olympiakisoissa Vladimir
Kuts kuitenkin osoitti, että
hän on herra ja ylhäisyys juoksura^
doilla tällä hetkellä. Hän voitti sekä
10,000 että 5,000 metriä aivan ylivoimaiseen
tapaansa, eikä viiden^ki-:
lometrin maailmanennätysmies
Gordon Pirielläkään ollut mitään
mahdollisuuksia mestaria vastaan,.-
Millainen on tämä Melbournen
kaksoisvolttaja ja vuoden 1956 maa;
ilman paras urheilija? Hän on vaaleatukkainen
ja paitsi että hän pn
hyvä juoksija, ön hän yksityiselämässään
erinomainen ihminen.
Kuts tulee suosituksi siellä missä
hän juoksee. Hän on suosittu siinä
seurassa, jossa hän on mukana.
Näin ei ole useinkaan urheilutah-tlen
laita, : Useimmat heistä pilataan
liialla palvonnalla ja hemmoit-telulla;
Mikään tällainen ei ole vai;
kuttanut Vladimir Kutsiin, jokr.
myös on joutunut eri maissa palvonnan
ja ylenpalttisen juhlinhan kohteeksi.
Se on nähty selvästi Oslos
sa Bisletissä Kutsin juostessa maailmanennätyksen.
H§ntä vaatimalla
vaadittiin kunniakierrokselle ja
iloinen Kuts juoksi rataa j a kansa
ulvoi ihastuksesta.: Saraa toistui
myös Melbournessa Kutsin saapuessa
juhlittuna kaksoisvoittajana ra
dalle. , Eräät englantilaiset lehti
miehet kirjoittivatkin puolihämmä^
tyksissään, että "yleisö juhli Kutkia
Melbournessa kuin hän olisi ollut
austraalialainen voittaja".
Kun uusia ennätyksiä rikotaan
tulee varmaan Vladimir Kutsin ; n i
mi jälleen juoksijatilastoissa esille.
Hän on parhaassa iässä ja vielä n\o
nena vuonna tulee hän esittämään
ratkaisevaa . osaa- keskimatkojen
juoksuradoilla.
Uusin tieteellinen tutkimus on
myös osoittanut, ettei Kalevala
soinkaan ole säilynyt kansan
suossa yhtenäisinä, eheinä ja vai
miina runoina, jotka Elias Lönnrot
va/n olisi koonnuteilta-Karjalasta
eri runolaulajilta ja Kittä-oyt
ne yhdeksi ja kokonaiseksi;
eepokseksi,' Kalevalaksi. Efias^
Lönnrot n suorittama kansanru-jen
muovaaminen ja yhdistäminen
: valmiiksi runoteokseksi on^
oUnt tohtori Väjiö Kaukosen tutkimusten
kohteena ja hän on tuonut
uusia, .sangen, mielenkiintoisia,
piirteitä ja uutta lisävalaistusta
jo ratkaistuna pidettyyn Kalevalan
synnyn ongelmaan. Näiden
tutkimusten valossa eivät Kaleva
ien runot ole varsinaisesti kansan
itsensä muovailemia, vaan Lönnrot
ennenkaikkea loi runosirpalei-den.
ja säkeitten avulla Suomen
kansalle eepoksen, jota tarvittiin
toista sataa vuotta sitten, nousevan
suoma1a!suusliikkeen syntyessä,
kansallisen itsetunnin herättämiseksi
ja - suomenkielisen
kulttuurin luomiseksi. Silloin tarvittiin
kansalliseeposta todistamaan
maailmalle, että kansallamme
on mainio menneisyys ja että
me olemme sivistysmaa ennen
kaikkea. Meillä tarvittiin "Ilia-din"
ja "Odysseian" sekä "Nie-belungenin
laulun" ym. kansallis
runoelmien vastinetta.
Tri Kaukonen ei suinkaan ole tul
lut tutkimuksissaan . siihen tulokseen
että Lönnrot olisi runoillut
montakaan Kalevalan säettä omasta
päästään kansanrunon vanhalla mi-1
talla, sillä "miltei kaikille Kalevalan,
säjceille on osoitettavissa tarkat
tai läheiset vastineet runomuistiin-panoista",
huomauttaa tri Kaukonen,
mutta osoittaa, että säkeet olivat
Lönnrotille "eräässä mielessä
samankaltaista muotoainesta kuin
kirjailijalla tavallisen kielen sanat,
joiden avulla hän ilmaisee näl^e-myksensa
ja toteuttaa > kirjallisen
tarkoituksensa". Tämän • mukaan
emme voi pitää Lönnrotia' vain runojen
keräilijänä.ja niiden yhdistä
jänä, vaan myös luovana runoilijana,
joka- teki Kalevalasta kokonaisuuden.
Hän yhdisteli, muutti ja
lisäili niin, että "periaatteessa jo-muinaisista
ajoista".
SNS-Iehdessä on julkaistu t r i !
Kaukosen mielenkiintoinen tutkielma
"Miten voimme lähestyä kan
sanrunoutta", jossa hän havainnoi- [ ! •
lisesti ja mielenkiintoisesti opettaa
katselemaan ja tutkimaan Kalevalan
sisältöä, ennenkaikkea "Sammon"
arvoitusta' niinkuin jotakin
maalaustaiteen tuotetta. Hän valaisee
siinä m.m. Karle Krohnin kirjoittaman
Samporunon vain kuvitelmaksi
muinaisesta runosta ja
huomauttaa:
"Tällaisen kuvitelman luominen
voi olla mielekästä ja tarkoituksenmukaista
joiltakin näkökannoilta,
mutta voidaan kysyä, onko sellainen
luominen runoudentukimuksen tehtäviä
tai onko.sillä edes runoudeur
tutkimuksessa merkitystä".
Tutkielmansa lopussa tri Kaukonen
sanoo:
I Nelisivuinen
iVsKpaus tänään
I TekBlUisten vaikenksien takia
V.^paiu ibnestyy tänään ja lodca
näkffiBcsti lanantainakip 4taviu-se
Jo» tästä johtuvan'välialkatf
sen lilanpnntte^n taUa. jää joita-^
kitt kuisankirioitttfesia pois:
tai ^^nalsten päivän nnmerosta'*
mijkäi 2 ilmestyy laiiantäifta, niin
näma^ ^ikägoitBkset ^' jolkaistaan
niin pian'kuin mahdollista ensi
vukolla. — Toim.
Mitä muut sanovat
KANSALAINEN VELKA < .
Rahaministeri Harris'sanoo, että
hän - 'käytyä ylijäämänsä' tänä
vuonna vähentääkseen kansallista
velkaa. Me emme tiedä mitään pätevää
syytä miksi hänen tulisi siten
tehdä. Yhdysvallat on kasvattanut
velkaa yli tuhannen miljardia dollaria
ja siitä huolimatta maassa
näytetään vielä pärjäävän.
Mr. Harris voisi paremminkin
käyttää sen rahan, jonka hän vei
kansalta verojen muodossa, siten et-
JA
•' S L E I T U O N JKEirru
Jos te olisitte kettu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-02-28-02
