Vapaus, June 24, 1954

              S I V U 2 TorÄtaina, kesäkuun 24 p. — Thur:>d«ty, J u n e 24, Vj:A '
V A P A U S
Oivan of Flnnicb Casadiazui. Es-
UI)Ulh«d Nov. 6. 1917. Auttiorized
M: Moond cJan mail t>)r tb« Poet
Oflke Departine&t, Ottawa. Pub'
Uahed thrJc« weekly: Tueeday*
TbundayB and Saturdaya by Vapatu
Publishing; Company Ltd., at 100-102
JOaiBt. W:,8udbur7, Ont.. Canada.
Telephor.ts: Eus Office OS. 4-42e4
Ed:M>rla) Office C^. 4-4265. Mansge-'
B.a\iiui. Edltor W. fälund. MaiJUng
addr«M: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising ratei; upon apipJicatloo.
Tranaiation free of ctoarge.
' TILAUSHINNAT;
Canadaaaa: 1 vk. 7X0 e kk. 375
3 kk. 2.35
ThdTVTAJQoiMa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.20
Suoaiecaa 1 vk. 8.80 6 kk.<7S
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Parhainta onnea musiikkijuhlaUe
ertaa kun tätä kan.«al)i5»amusiikkijuh]aa vietetään
sidomme* vaaliminen ja efJistamf.sen rnt•^keMi^ä^• n^^^^^ kun-:
1
Pohjoijv-OiUarif/n kulta-aJuetjla, minkä raktruamiipn- ja -raivaa-
.'JB^i^n hyväk.si ovat läkäJäiMft maanmiehemme niin paljon uurastaneet
ja:uhranneet, vietetään viikon koluttua Canadan Suomalaisen Järje5-j'
tön,yhdek.$ättä kan-sallista roitio- ja laulujuhlaa. ; t
: . .Samalla kerta:
kuUtuuriperintt-id^mme' vaalimisen j
nioitamme niitä maanir<iehiiimnie,3Jfttka yhdessä muM canadalai.ster|
kanssa taistelivat vähän yli neljäkymmentä.vuotta ,«sitten i'orcupinen
suure"n tulipalon vaarojacVasVaaff, niitä jotk« kuolivat iHbrtinfjerin suu­ressa
ja ,tuhoi.sa.ssa tulipalossa neljännesvuo.sisata .sitten,-sekä niitä
l jotka kuukausikaupalla nälkää ja puutett'< uhmaten ,seis^)ivat vuosi
'sitten .kaivosmiesten lakkovahtilinjassa- ji niitä jotka ovat kulta-alueen
metsiin ja korpiin raivanneet teitä ja peltoja,
r ; /M musiikkijuhla on ennenkaikkea! laajoja kan.san-.:
i . joukkoja yhdistävä kansan kulttuurijuhla. kansaa varten. Ei ole
hXJSJtn <5yy, että täkäläisillä: maanmiehjllämme on kesäi.sin :.kahdet
[erilliset: musikaaliset juhlaty' sillä Järjestömme on aina ollu^^^
, neuvottelemaan ja .«opimaan: .siitä, että voitaisiin järjestää yhdet yh­teiset
suurjuhlat kaikkien maanmiestemme yhteiseksi hyväksi.
Kuten muLstet^ato,^ ky.symys laulujuhlien järjestänii5esti'jherätet-tijn
CSJ:n toimesta vuoden 1937 lopulla ]*yrk'myk£sni M silloin,
/kuten nytkin; musikaalisen toiminnan elvyttäminen ja laajentaminen
j'a lisäksi .sellaisten toimintamuotojen kehittämineni että''täkäläisten.
maanmiestemme: kaikki järjestöt ja ryhm^lt voisivat Iiittää;voimansa
yhteen kansallisien kulttuuriperinteidemme vaalimisen ja kehittämi-
;sen hyväksi. > kansalai.sjoukkojen .keskuudessa
.vällit.see syvällinen yhlenäisyyskaipuu, mikä ilmaisi itse'nsä niin kau­niisti
esim. Suomi-avun toiminnan kautta toisen maailmansodan pää-tyttyayniinvi-
ssitryhmäkiihkoilijat ovat kuitenkfn.tähän a.s'tiv
.estää tämän, kauniin j
miscn.Yhteisjä: laulujuhlia ei ole tähän mennessä voitu järjestääj
mutta sillä ajatuksella pn, .suuri kantavuus joukkojen keskuudessa ja
nie olemme myös vakuuttuneet siitä/ että tällainen yhtenäisyys .saa^:
vutetaan.
Mutta mitään ei tule itsestään. Kaikki rikkaudet^ joita näemme
.ympärillämme ja joista-nautimme, ovat Ihmistyön tuloksia. \'aikka.
me:tiedämme; että kansalaisten ke.skuude.ssa o
syyskaipuu> ja;-vaikka ?me:olemme vakuuttuneita siitä/ että tämä
: unelma toteutuu vielä'nieidän aikakautenamme, niin .samalla kertaa
on erikoisesti;korostettava sitä tosiasiaa• että tähän toivottuun tulok-:
seen päästään sitä pikemmin mitä päättävämmin ja pcräänantamatto-mammin
työskentelemme sen hyväksi. - Ja yksi parhain keino tallai- •
: sen edistyksellisen yhtenäisyyden avustamiseksi on se, että osallis­tumme
ja annamme kannatuksemme juuri CSJ: n musiikkijuhlalle ja
muille tilaisuuksille, missä yhteisymmärtykien ja yhtenäisyyden asiaa
> edistetään. * • .
^^^^^^^ :
ten esittäjät ovat tehneet korvaamattoman arvokasta työtä näiden
soitto- ja laulujuhlleT] järjestämisen hyväksi, Vaaliessaan kuolcmat-
; tornia kulttuuriperinteUämnie nämä tyrjväen musikaaliset :vo^^
antavat sisältöä :jaim«rkitystk usein aivan liian jokapäi
määmme, ja mikä (ärkeintä, täten menetellen me voimme.antaa oman,
ehkä vaatimattoman, mutta kuitenkin arvofsapidetyn panoksen Cana­dan
yhä kehittyvälle kulttuurielämille.
Tässä mieles.sä me. toivotamme lehtiämme lukijakunnan ja kaik­kien
hyvää tarkoittavitjn - tnaanmiestemmc puolesta hyvää onnea ja
menestystä kulta-alueella pidettäviillcCSJ:n yhdeksännelle soitto- ja
laulujuhlalle.
Faavo Vaurio Toroozosta täytliä <W
vuona trj^.i mäani»nujria, kesät,,2« p,
: .yhdy.T.me su1i:u5iist«:n: ja luitayien
onnuielui.hln'
Mitä ntuut sanovat
Vietnamin Icansa taistelussa
riipuniattömtiuclen saavuttamiseksi
Laulu Joe Hiilistä SITÄ
kdHtin Pitoll' h' '
i Kun hjmmdstyin Ihju -./r,'
' -Mä ko<:kacu'kuollut "i.
! vid kusf'o<2u kuollut ni "
Canadan päivä ;V..i-:,js...-:
-V 1 päivänäj tulee kuluneeksi
87 vniotta Canadan liittovaltion peru.stamise.sta.: Siksi tätä päivää,:
;Dominion päivää, tai oikeammin Canadan päivää, vietetään kansalli­sena
juhlapäivänä) kulen^vietetään joulukuun kuudetta isänmaallisena
juhlapäivänä synnyinmaassamme.
uMeillä Canadan, suomalaisilla ön täysi syy osalli.^tuä fOanadan
päivän viettoon sillä ojet^mel^an me osaltamme edesauttaneet tämän
maan rakentamista -ja asutukselle raivaamista seka uhranneet vertam-
•mekin sen p^iolustatniseksi fasistivihollLsia vastaan. ? 4,
Toisella puolen meilfäon: mainio tilaisuus Canadan^^pälvSn huö-
, mioimiseen GSJ:n s9itto- ja laulujuhlan yhleydcs.sä, .sillä samalla
V kun me vaalimme parhaita kuUtuuriperinieiiämme jä idvytämme
, niitä omaksi hyväksemme, me kehitämme keskuudestamme niitä kyky­jä,
voimia ja orgaaneja, jotka voivat antan meidän oman'{janoksem­me
nuoren Canadan yhä kehittj-\'ällo kulttuurille.
Canadan kansa saavutti itsenäisyytensä - r - ja sitä liittovaltion :
; perustaminen todellisuudessa edustaa — sitkeän ja pitkäaikaisen tais­telun
tuloksena emämaan jarruttavaa. mä.Hräy5valtaa vastaan. Cana­dan
liittovaltion perustaminen—-vaikka se tapahtuikin iLöntoossa
lopullisesti hyväksytyn British : North Amerjca-lain perusteella, oli
suuri, ja kauaskantoinen edistysaskel. Totta on, eitä Ganadassa ei ole
vieläkään omassa niaassimme. Canadan parlamentin hyväksymää
perustuslkia: totta on, että Canadan tulee vieläkin, tosin valtapiirien
•oiftasta tahdosta,' esittää vissit perustuslailliset muutosehdotuksen£;a
:Britannian parlamentin hyväksyttäväksi (mitii hyväksymistä ei siellä
voida kieltää eikäiev^tä^; lÄlJJ an • e|t$ meöla ei ole vieläkaäh oikeuk-sien
lakia, mikU*Äio|aisf*)afiivoimaisestl kaikkien kansalaisten pefiis-^
oikeudet kulloinkin hallituksessa olevan puolueen mahdollisia mieli­valtaisuuksia
vastaan. LMutta: kaikista näistä siirtcfmaakautta-muis-^
V tuttavista rippeistä huolimatta Canadasla on kehittynyt itsenäinen
maa, jonka kansalla on tilaisuus itse päättää omista asioistaan.
Kieltää' ei luonnollisestikaan voida sitä. ettfikö suuri eteläinen
^naapurimme Yhdysvallat, tai paremminkin sen rahamiespiirit ole suu­rien
pääomasijoitustensa ja poliittisen painostuksen avulla saanut
: aivan liian suurtasananvaltaa maassamme; totta on, että caiMdalais-ten
täytyy puolustaa maansa itsemääräämisoikeutta Yhdysvaltain
uhkaavaa määräysvaltaa:vastaan. . Kysymys Canadan itsenäisyyden
säilyttämisestä on noussut ^päivän kysymykseksi Canadan poliittisessa
elämäni. " '
•Mutta me: saamme olla vakuuttuneita siitä) ettl ^anajdalaiset
tulevat huolehtimaan siitä, että tämä maa voi kehittj-ä itsenäisenä,
-vapaana ja demokraattisena maana, kuten liittovaltionc^jier^tajaisät
suunnittelivat ja kuten xanadalaiset ovat aina halunneet.
Tämä nuori, elinvoimainen, suuri ja rikas maaj jossa jUllä kertaa
pn, "Mad5e-iii-US.\"';knisln'vuoksi puolimiljoonaa työtöi»tä ja.suurta
huolestuneisuutta iarmarfen keskuudessa, tulee 'kansan 1 taiidon mu
J.v'i.^''cilälÄala on «yyttänyt, että
•0iäy5V^lJätj6i) syyllistynyt kaplnoitsl-.
jalft^kxiholffJJojfeeen Ja alistamiseen.
WaSjilh'gionlaÄ f ei. paftolteltatei, jo5
Ärb«^ft - '^au^temalan/ ha Hitua ku­kistuisi,
njytri on hyv^n epäiltävää
tiiltslkb pmisteelli-semplkäan tutJcImus
j^Ijastamaan- todlMasalnehlÄtoa vu--
iwemser,ti käyttäytymisestä. Yhdys­valtain
aikai-semmat sekaantumiset
ovat Jättäneet lilan paljon epämiel­lyttäviä
muistoja latinalaiseen. Ame-r
rikkaan . , . Myörmetään, että Yhdys­vallat;:
Joka el pidä Arbenzln halll-tukse.
sta antaa taktillista rohkaisua
kapinallisille.— Montreal:DaIly Star.
noimltuseklrjoltuksessaan
ii/rtt:
Painajat vaativat
koulukirjojen
painamista Canadassa
' Toronto, —• Painajien unIon On­tarion
konferenssissa ; l hyväksyttiin
päätöslauselma, Jossa kehoitetaan
Ontarion maakuntahallitusta kehlt-:
tämään itsenäistä: canadalalsta kult­tuuria.
Päätöslauselmassa sanotaan, että
Canadalla oh suuret mahdollisuudet
oman kulttuurin kehittämiseen. Ja
cnan historian; yksityiskohtaiseen
tutklmLseen; Edelleen siinä ,vaadl-taan,
että Canadan koulukirjat tulisi
kli^oittaa Ja painattaa Canadassa;
Toisessa päätöslauselmassa, joka
on osoitettu Ontarion koululautakun­nalle
vaaditaan, eitä opetusohjelmaan
tulisi ^ omaksua Canadan työväen­liikkeen
historian opetus.
I.NTIAANL%LUJSET
Canadassa on kaikkiaan yli 2,000
intiaanire.serviä, intiaanien asuma-aluetta,
joitten koko vaihtelee muuta­masta
eekkeristä 500 nellömalliin.
Suurin osa näistä alueista kuuluu yh-:
teiskunnalliseen omistuksen.
kansa käynyt sankarillista tatetelua
vapauden Ja riippumattomuuden puo­lesta.
Pravda kirjoittaa, että' "demo-kraattlBenVietrtämin
tasavallan .syn';
ty muodostui tärkeäksi tapaukseksi,
Joka. merkiusee perinpohjaista muu -
•tcäta Vietnamin kansan, elämässä ja
kohtalossa, «uoren tasavallan' tielle
ilmaantui : paljon 'vaikeuksia, mutta
ise on kunnialla suorittanut liistorian
sille a.settaman tutkinnon, todistanut
elinvoimaisuutensa Ja lujittanut oi­keuttaan
rilppmnattoinaanila vapaa­seen
olemassaoloon. Kahde^nivuo-den
aikana tasavalta on ^kulkenut
taistojen ja voittojen malnehildltaan
taipaleen j a on nyt;/voimakkaampi
Ja tiiviimpi kuin koskaan^ ;;ennen ja
entistä varmempi oikean asiansa lo­pullisesta
voitosta."
Vietnamin kansan menestys .perusr
tuu siihen, «ttä se taistelee oikean
asian puolesta. Vietnamin demokraat­tisen
tasavallan hallitus j i " sen ar­meija
ovat saavuttaneet kansan .rak­kauden
Ja jakamattoman kannatuk­sen.
"Vietnamin demokraattinen ;tasa­valta,
joka muodostaa yU »90'pro­senttia
maasta, on kehittynyt : tär­keäksi
tekijäksi, jot ael voida olla
ottamatta huomioon", .kirjoittaa
Trud-lehti. :'1Sen toimeenpanemat
demokraattiset 'uudistukset ovat
avanneet Vietnamin kansalle: tien
uuteen, irapaaseen elämään. Valtava
osa (Väestöstä bn kerännyt Tcolmansa
kansallisen vapausrintaman ja pre­sidentti
Hoshlmlnln ympäriUe. His-torlaUlsIa
tosiasioita polkien länsieu­rooppalaiset
lelidet yrittävät hyt ku­vata
Vietnamin xiemokraattisen tasa-ivällan
haUituksen , "kapinallisiksi",
mutta Baodain koplakunnan Vietna­min
"laUlIseksl hallitukseksi". Tosi­asiat
kuitenkin osoittavat, että asia
on juuri päinvastoin".
Onko niarloneettikunlngas Vietna­min
kansan ja valtion todellinen: hal­litsija?
Tähän kysymykseen vastates-
SULO HURSTINEN:
Peukaloista f a myös
muistakin asioista
Viulu- ja pianotekniikan vertailua
ranskalaisten .sotajoukkojen miehit­tämät.
, "Kun ranskalaiset siirto.maaörjuut­tajat
toisen maailmansodan päätyt­tyä
vetivät esille .siihen asti poiiitti-se.
5sa suhteessa tuntemattomana ol­leen
Baodain 'ja nastivat hänet valta-
Istuimelle, niin he eivät vaatineet hä­neltä
kiitollisuutta, rvaan; ehdotonta
alistumista'/; kirjoittaa leliti.rHänen
olematonta valtaansa symbolisoivat
paperikruunu ja pahvinen valtikka;
Häntä OH alettu nimittää eri tavoin,
toisinaan ^'hän«i ylhäisyydeksi", • toi­sinaan
Vvaltionpäämieheksrv:S^^
.ei: kutienkaan ole: vaikuttanut asiaan,
sillä hän ei tullut toimeen Ilmari ul­komaalaisia
pistimiä".
Ja nyt tämä "hallitus" tekee nau-rettaivia
yrityksiä puhua :i-VietnamIn
kansan nimessä. Tätä rohkeata ja
rauhaarakastavaa maata' - edustaa
«vain Vietnamin demokraattisen tasa­vallan
hallitus eikä ranskalaisten siir-tomäaorjuuttajlen
palkkarengit. '
Taistellessaan aseistettuja maahan-karkaajla:
vastaan demokraattinen
tasavalta suoritti samanaikaisesti 'va-putetuUa:
alueella mitä laajinta ra-keimustyötä.
VHlstortalllsen tärkeä
nyt.
Kiautusiarvikke.den tuotantooa
liittyvät ongelma; :on pääpiirteissään
saatu :i'atkaistuksi. Siihen ,on päästy
käsiteollLvuutia- kehittämällä. .Valtion,
teollisuus yhdessä kasityöieoULsuiiden
kanssa kykenee nyt- tyydytiä.Tiaan
suurimman osan .väestön tarpeista,.
Vietnamin ,kansaDhallitus on,saa-.,
vuttanu.suurta menestystä myös kult­tuurin
alalla.
^ Kahdeksan vuotta kestäneen sodan:
aijcana imperialistit eivät ole onnis­tuneet
: tukahduttamaan .Vietnamin
demokraattLsta. tasavaltaa- eikä mur-.
; tamaan kansan vapausliikettä; Siita
huolimatta, vaikka siirtomaaorjuuttar
• TiJlcaovelle kopu-.
; ; ' ; : ; i - : ' j j ^ u . ' l ö V n i ; t U '
T i i i t r pj..:i u l i , ' , f
• r i a v i j i i ; : ! ,:lin:i;v siiiUi;-' • • .
E 1 VO. m : luii - a , ' .1
l a s k u ; r h t u . v i e n i lekrjni^esfä'
Joe-IIiii 'tui" kertoi nainoiu
".\> virlta hengen vri
vaati ntinku etstU tuistil,»,
se kiykaan kuollut-n.''
Jee elä':. Jiedäit ctta li.
]oe knoU vitlloinkaun. •
Kun työvtietiluokka tnistihr.
Joe Hill oit joukossaan,
Joe nm on joukossaan.
KKVHr.\ ONM.TiOMlij
^ • . 1 - 1,0 1 00.'; u : h ' : ; vj- -,
pir/.s, hiio.Tia.S!.- kuip.kii • uvv-y^^
;-piijam,,:;
väliini-'
ten sekaantuminen lopetetaan, suori­tetaan:
vapaat .'Väalit:Jne;, .Ehgoi.usie,n
neljännessä pykäla=.sa sanotaan,- eita.
Vietnamin demokraattisen tasavallan
hallitus ilmoittaa olevansa valmis
j Ka.iappi::S:OsriskotiHe,.-:a
i;.Kn;i,„häii'seuf-iidvan.:::errar^,
'skot,i'n..r;havaitSi ,iiaif/>i'voj,:!uiiv
kaan 4a>rkia: ;päasi;ä. •••KuupniiV
eiko mies pitänyt k^: w :
— En ole kaytta:i\; y.ii.
keen;:'kuh' ta^i^ahtui se.,kauhe5
tömuuk', vastasi sköt;!.,.•;
..— • .Mika •onnetro.iiuu.s?
, — McLeon oli luvanr.uttarj,-.,
nuile.hyvän •päiv.ällisf-n.-.: K^ r f'
Jia kaikin tavoin avustavien amerik- harkitse.Tiaan kysymystä Ran.>kan kolvillani enka kuuMu: l.u-.^
kalaisten imperialistien sekaantumi­nen
tähän ; sotaan' on Jatkuvasti l i ­sääntynyt,
siirtbmaaorjuuttajat:, ovat
saaneet koko ajan -perääntyä. Impe­rialistien
: .kaikki, yritykset ..-jaattaa
Vietnamin kansa .takaisin siirtoriiäa-orjuuteen.
ovat tuomitut epädhnistu-maan.
sillä historian pyörää ei voi­da
kääntää takaisin päm....Erittäin
selväksi tämä on käynyt Geneven ko­kouksessa,;
jossa Vietnamin idemo-kraattisen
: tasavallan : vaM-uu-skunta
rherkitys^ Indokiinan rauhan palauttamiseen
Vietnamille; on - maauudistuksilla
khrjöittaa MoskovskaiJa Pravda. '^Ta-lonpoikaistov
muodostaa 90 prosenttia
koko maan väestöstä. Taloiipolkals-väestöstä
riippuu tasavallan armeijan
Ja koko väestön varustelu. Talonpol-kaiston
elämän: parantamiseksi aikai­semmin
'ranskalaisille siirtomaaor>-!
juuttajllle.kansanpettureille ja yhtei­söille
kuuluneet maat ijaettiin: talon­pojille.
Maavuokraa on; alennettu.
Talonpoijllle annetaan klveimäislan-noitetta,:
laatusiemeniä; karjaa- ja
maatalousvälineitä.
Tasavalta on,saavuttanut hyviä tu­loksia
pääasiallisesti . rintaman tar­peiksi
työskenteleivän ^ kansallisen
teollisuuden: kehittämisessä. Ranska-iäisten
siirtomaaorjuuttajien tuhoa­mat
tuotantolaitokset on 'jalleenra-icennettu
tai mitä parhaillaan jäl-
•liittyvää kysymystä käsiteltaessa esit­ti
selvät ja tarkat ehdotuksensa Indo­kiinan
kysymyksen ratkaisemiseksi.
. !;Ottaen pohjakseen realisesti muo­dostuneen
tilanteen nämä ehdotukset
nostavat etualalle kolme tehtävää:
sodan:lopettamisen ja rauhan palaut­tamisen,;
Indokihian kansoille kuulu­viin
kansallisiin oikeuksiin perustu­van
rauhan palauttamisen turvaami-
.senja^.ystävällisten suhteiden solmia-mlsen
Indokiinan ja Ranskan välillä",
krijolttaa Izvestja.
Niihin käytännöllisiin toimenpitei­siin,
joihin, näiden tehtävien täyttä­miseksi
pitäisi ryhtyä,, kuuluu mm.
se, että Ranska tunnustaa: Vietnamin;
Khmerin ja Laosin suvereenisuuden
ja riippumattomuuden, kaikki ulko­maalaiset
.sotajoukot poistetaan. näi-liittpan
.yhtymisestä-, vapaaehtoi-sella j-joustaan!^
pohjalla-sa.Tioin- kuin myo.s ..tällaisen.
tl
I
1'
yhtymisen ehdoista. On :t,e.staan sei- '«7<„l.u;;f)plla" n n l i d ä ; ;«
vää. ctta ennen naiden suunniteltu- 1 U K K l J O e i i a l i a l l d d a il
jen toirnenpiteisen toteuttamista . I n - , , : e l Q K U V a n a t a a l l a - . •
doldiriassa on täydellisesti-lopetettava-!.Canadassa p i a k k o i n •
sotatoimet, solmittava vastaavanlaiset; kanadian Finnish Mo->...: ^. ,
sopimukset ja lyhdyttava valvomaan; ^^^^ .^^^^ jatkuvasti . a i « -
niiden noudattamista. j pajuaita suomalaisia fil.-nejQ
... Kommentoidessaan Indokiinan ky- | tämään : niitä .Gänacia-ssa PÖ.I,,
symysten käsittelyä Genevessä Izves- j henkilöi toimittavat Suomesia \^
tija korostaa:., , 1 nan .arvo.stc-lujcn , j:'i -yle;--^ökar.-.;-
, "Siirtomaaorjuuttajat ovat jo ai'^'
kansa eläneet; Tällaisen j o h t o p a a t o K -.
sen- pätevyyttä ..vahvistaa Geneven
kokouksessa käyty keskustelu Indokii­nan
kysymyksestä. Ne ajat. ovat j o
menneet, jolloin Aasian maissa h a l ­litsivat
muut^ eiraasialaiijet valtiot ja
jolloin näiden-ma"iden kansoilla ei o l ­lut
mahdollisuutta maarata kohtalo.s-taan..
On koittanut ,,aika,. . jolloin'
Aasian kansoista tulee isanta omassa
kodissaan;-Niiden, jotka-eivät tahdo-tata
ottaa huomioon, oli-si aika ym­märtää,
- että Aasian kansoille, jotka
ovat: . horjumattomasti päättäneet
puolustaa etujaan ja oikeuksiaan vei
pystytä asettamaan esteitä'.'. - •
:.
den maiden alueelta -ja amerikkalais- I v. 1778
Samallapaikalla,missä nykyään
sijaitsee Port Hope Ontarion järven:
ranna.ila rerustettun kauppapaikka
sen- .peruäieella, .joten,, vain oa''
•filmejä, tulee; t:ääiiä,i.esiceltävä!t£;
:•: -Yksi;Suomeir.hu:niätulnimijia;E
• tajista-., Pennada Pilmi, 6n"-ju'irfi
, mannut uudelleen • i-.M-Aimzrr.
näytelmän ' Tukkijoe.l-. s:- T
mattu Suomen kamii.s-,,! <e:i_s
,lupanössa.--.-ja- oniliiiä-' ruiasaasi- sa
:mona--ja-. reippaita.: iauiujn.Hu3:irj
ta;ko^^n',•.•f•ttä-.-tällä. flL-iinil^ ei.öie-;:^
taan yhteyttä aikomaan Ca.iadiii
• kin , .esitetyn,. .saman- -nimisen
• kä'iis3ä-,'.--vaan:, kuiiluu ,:tä.niä viime i
käiseeh riiotant.öon ja" oh- tajuin;
luokkaa.^ -
Elokuvan '•Tukkijoella" c-siivise:;
kavaV'ÖritariosHa^
Canadian •Pinni!-:n-,Movin
'1
-L
J
I
, — Sevilessä, -Espanjassa. .oleva-s
mioKii- K o n - päärakennus .rakeilrie:
102—1519 \ahlld
"Sillä pojalla ei ole peukalo keskellä
kämmentä, on tapana sanoa käteväsr
tä hyvästäkäsityölälsestä. Käsltyöläi.
siin kuuluvat myskin viulunsoittajat
ja pianistit Ja peukalo : el suinkaan
saa olla 'heilläkään huonompaa lajia.
Onpa monelle pianonsolttajalle peu­kalo
suurena kompastuskivenäkin.
Tifäsä kuvassa näemme itse Nlccolo
Paganinin oikean käden peukaloineen.
Maestro huvitti joskus läsnäolevia
kääntämällä peukalonsa nurin ran­netta
vastan. Näin Irrallinen peukalo,
han on aivan tavallisuudesta poik­keava.
: VlulusolttaJalle onkin hyvänä apu­na
taipuisa peraänantava vasemman
käden peukalo. Oikean käden Jousta
puolittain, kannattelevan peukalon si­joittaminen
jouseen pituutensa mu­kaisesti
antaaa aihetta tuumimiseen
ja kokeiluihin.
Viulunsoitossa voi Jousikäden lii­kuntoja
jossain määrin verrata ja yh­täläistää
pianonsoittoon.
Niinpä peukalo, muita sormia ras­kaampana
ja väkevämpanä pistää It­sensä
epämiellyttävästi esille. Pianoa
ei saa ' peukaloida", sanotaan. Viu­lunsoitossa
taas jousen Illallinen ki­ristäminen
peukalolla haittaa Jousen
keveatä käsittelyä Ja kangistaa l i ­hakset
koko käsivarressa olkapäätä
myöden. Ääni tulee tällöin kireäksi
ja kalseanlaiseksl. Pianisti taas: el
missään tapauksessa saa kiristää peu­kaloansa
siirtäessään sitä alustaksi
juoksutusteknilkassa.
. VesrtaHiessämme : Jousltekniikkaa
planoteknlikkaan huomaamme mm.,
että pianonsoltta Jan : on helpompi
käyttää peukaloa Juoksutuksissa, Jot­ka
kulkevat peukaloa vastaan, sUs oi.
kealta vasemmalle, kuten viulunsoitta­jan
(alkeellisemmankin) on helpompi
työntää Jousta ivasemmalle) :kuin
esittää tasoista ääntä alas vetäessään.
Joka on vaivalloisempaa. Tämä joh­tuu
peukalon painosta verrattuna
muihin sormUn.
: Opetuksessa olisikin useasti kiinni,
tettävä huomiou peukalon keveään
otteeseen:ktiln puhua r a n t ^ t a Ja sen
kankeudesta.
Pianonsoittajan peukalon kireys
jännittää keskikäden lihaksia. Sen
äkkinäinen hiUUtsemätönlyönUkos-ketinta
vastaan panee vasaran epä­määräiseen:
vavahteluun,: Joka taas
vaikuttaa pianon kieleen rUpaisevästl
synnyttäen kalsean äänen, kuten
yleensäkin Jos lyönti on Ulan äkkinäU
nen. Turhaan eivät, hyvät; pianistit
vältä peukaloa ja käyttävät sitä va­roen.
^ Toisin: on tietenkin suurissa
akordeissa Ja voimapalkoissa. Kuten
tiedämme vaikuttaa pianon laulavaan
Häneen myöskin ennenkaikkea "jajka-pedalln"
talturllllnen käyttö. * ] '
:•• Mutta vielä olisi viulun- ja pianon­soitossa
yksi rinnastettava seikka, nlm.
ranteen ominaisuus.
Jos pianisti harjoittelee kankein
ueraanontamattbmln: rantein (ranne
on tässä tapauksessa useinkin Ulan
korkealla) saattaa se vleda soitto-,
kramppiin tai tekee soiton hakkaa­vaksi.
Ranne on oleva peräananta-vana<
joskaan el aivan passiivisena)
'siltana' käden ja kyynärvarren vä­lillä.
Tämä earään kululsan pianistin
lausumana.
Viulun jouslteknilkassa — kuten
pianonkin soitossa — on - lähdettävä
ailiaalta: sormista ylöspäin elka pälnr
vastoin, kuten esim. entisen "Brelt-hauptin"
metodi Ulan yksipuoUsesti
opetti planisteiUe.
Sitten pari sanaa hermostuneisuu­den
vaikutuksesta molemmissa mai­nitsemissamme:
instrumenteissa.
•Pianistilla täs^ tapauksessa :on
suurena etuna pianon koskettimiin
nojaaminen, kun taas - jousta pitää
kuljettaa Ilmassa jousen en kohdisr
saan hangatessa kiellä. iViulunsoitta-
Ja r"hengjttää" ranteellaan, sanotaan-
Vähälnenkin 'hermostuneisuus «yksin-soltossa!):
vaikuttaa oikean : käden
sormiin ja ranteeseen. Kuten hermos­tuneesta,
kovasta lyömustä pianon
koskettimUn nhn myös ranteen: ej)ä-vakalsuudesta
johtuneesta epätasai­sesta
.vedosta syntyy el-hlllltty aäni-
Tämä etenkin peukaloon vaikuttava
efiämlellvttävä tunne katoaa usein,
kun soittaja on soittanut itsensä lämr
pimäksi. saoiokaamme.etta aivot an­tavat
vähiteUen "perää" ja keskus­hermosto
laukeaa-Jannltystilasta. On-nelUsla
ovat ne, joille ei hermostu­minen
vaikuta käsiin.
Olisi vielä mainittava multakin <yh-täläisseikkoja
JousUcäden ja pianon­soiton
suhteen.
. Lopuksi-— Jättäen vertailuni asianr
tuntijain: arvosteltavaksi liitjUoi
vain opetuksen kannalta katsoen seu­raavan
ajattelun. Ensin on: oppilasta
opetettava kuuntelemaan ja soitta­maan
vain paria ääntä. Siis Joko pia­noa
nappailtaessa tai viulua poikki­päin
sahattaessa ja sitten vasta lihr
dettävä kulkemaan pitkää useinkin
vaivalloista tietä, el Juosten vaan
hissuksiSi kävelemällä.
CSJ:n Siidbaryn.:osastonsekakaoro Sävel on yksi niistä kuoroista jotka
tulevat esiintymään TImminsin lanlujohiilla heinäkuun 3 ja 4 pnä. Kuoron
johtajana toimii nykyään.Rauha Mäki, joka jo vuosia on ollut sen toisena
Johtajana, innoklcaana harjoittajana ja koossa pitäjänä. Eturivi vasemmalta
oikealle: Mary Huhtala, Julia Sutinen; Martta Mäki, Irja Koivula, Senja
Suksi, Rauha Mäki johtaja^ Ester Catton; Eila Soderbacka,.'\nni Mäntynen,
Hiida Raivo, ja Aino .4nttlla. Toinen rivi vasemmalta:
Kerttu Länsi. Laila Tammi. Helmi Niemi,' Sofia Pontio, Olga .Sula. .Mmj-ij
Kaven, Eugene Tammi ja Vili Mantjnen. Takarivi vasemmalta oikMl!t^'>
^ i l i Maki, Kaarlo Harju, Jack Pontio. .^aine Koivu, Emil Johnson. iisrrP
Mäki ja Taisto Länsi.
Miumaarina
miseen. . ^':•^^•'--: ' / - ' ^ - r - v ; - - - ^ - - > ^ , : v ^ : . : ' - ' • • • ' - : - "
Juuri ,tässä mielessä me toivotnme teikäläisten
. ^ ^^^.^^^^ ^ . .osallistuvan Canada!) päivän viettoon
kaisesti löytämään oman tiensä suuniiiteen jaiiJnnelUseiopip^ , paikkansa — ja järjestämääiv juhlia Canadan päivän merkeissä!
Vaikka : me suomalaiset pldämme-k
i n . e t t ä "aatto on juhlaa parempi",
niin varsinaisella juhlapäivälläkin on
arvonsa.
V Tämä pitää paikkansa myös juhan­nuksen
suhteen. Jota vietetään tä­nään-
lehtemme^ ilmestymispäivänä. :
Tosiasiassa me canadan suomalai­set-
vietämme Juhannusta, olosuhtei­den
pakosta m<^nella paikkakunnalla
vasta ensi sunnuntaina, joskin esi­merkiksi
täällä Sudburyssa on meidän
t]uliannu5juhlamme kokkoineen : ja
tansseineen Jo pidetty. •
'Juhannus, eli mittumaari. miksi esi-isämme.
tätä juhlaa sanoivat, bn suo­malaisille
varmasti suurejnpL-juhiä
kuin on simnuntal-kalakärpäsen pu­reman
saaneille ''smelttikalaan" me-no"-—
ja sitä sanotaan kevään suu-mnmaksl
juhlaksi joulun jäUceen!:
y .Itsestään: siis seuraa, e^tä lehtem­me
tämänpäSiVäise&sä . juhlnumerossa
käsitellään tätä kajisallista keskike­sän
jtihlaamme rinnan kaliden muun
suurjuhlan; Canadan päivän vieton
'ja heU sen Jälkeen pidettävien CSJ:n
«lauli^iihllen rinnalla. .
1 -Vaikka taikominen Ja siihen ver­rattavat
seremoniat ovatkin jo saa­neet
väistyä juhannusjuhlien vietos­ta^
niin "^t& huolimatta - on syytä;
palauttaa : mlellinune-, Jotakin siitä.
miten vanhaan hyvään aikaan ju­hannusta
on vietetty. Toivottavasti
lehtemme tämänpäiväisestä .nume­rosta
löytyy "jotakm" näiltäkin tii­moilta.
Omasta puolestamme. — ja huo­mioonottaen
sen että: kirjoitamme;
näitä rivejä ennen juannusaattoa, tu­lemme
. muiden sudburylaisten kanssa
iloitsemaan kokkotuhen ääressä
Työn Puistossa, kuten ikivanhat kan-sallispermt^
emme edellyttävät.
Tänä vuonna, onkin meillä Canadan
suomalaisilla runsaasti juhlia kesä-,
j a heinäkuun vaihteessa. Tuskin'
Qlenmie vielä Juhannusjuhlista pääs-.'
seet kun tulee Dominion päivän, eli
Canadan päivän vietto ja heti sen
jälkeen tulee: .Pohjois-Ontarion kul­ta-
alueella pidettävät CSJ:n soitto­j
a laulnjulilati minne tulee sekä oh­jelman
esittäjiä että juhlayleisöä eri
puolilta laajaa maatamme Ja aina
Yhdysvalloista asti.
Mikä onkaan sen mielenkiintoisem­paa
kuin .se,- että: voimme osallistua
suurena Joukkona kansallisten kult-tuurlperlnteidemme
Vaalimiseen ja
edistämiseen ja siten • tehdessämme
saamme • tilaisuuden tavata kymme­niä
tuttavlamme.^jotka tässä elämän
myrskyssä ovat hajaantuneet eri puo­lille
laajaa maatamme? ;
Kansanlaulun tapaani
K I R J . E R K I K I K L - U 5 P : L .\
Suvikuun iltaan
/tattarin ääni ; -
joelta, kaukaa
kuuluviin kantoi.
Suvipäivän tyttö:
, himmeä hämärä,
ehtoolle suuta
antoi
Kuinka ne he}isivät
siniset kellot,
m
Tässä yhteydessä tulee mleleeh tä­käläisten
maanmiestemme taloudelli­suus
Ja tarkoituksenmukaisuas: Ei
ole mistään ylhäältäpäin tullut mää­räystä,
mutta silti on järjestetty eri
puolilla maatamme juhahntLsjöRlla
ja "pikkuläulujuhha" sekä.muita ti­laisuuksia:
nimenomaan siinä mie­lessä,
että siten menetellen voidaan
auttaa taloudellisesti tulevien: laulu­juhlien;
onnistumista. Tosiasiassa
näyttää siltä, että "mlttumaarln" ja
Canadan päivän vietto sekä "pikku-laulujuhlaf
muodostavat tänä ke­sänä
elävän kokonaisuuden, minkä
• kohokohtana on CÖJ:n soitto- ja lau­lujuhlat.
^
Yhtyen niihin maanmiehllmme ja
-naisiimme, jotka toivottavat sydä­mensä
pohjasta hyvää ohhea ja me­nestystä
tulevilleVlaulujuhlille.: alle­kirjoittanut
sanoo kalkille lukijoilleen
—-vanhalle PletiläUe ja' misukselle —
että laulujuhlissa tavataan ja morjes-teilaan
oikein kädestä pitäen. —
Känsäkoura.
puntairn poluUu.
. aulan luona. -
- A iiuika se 'jihihtikccn
valkea lima,
/'rllitna het k f ita,
tuona.
• FJko se cUutkin
• iiaapurin potka,
jokij stivisriur. rkfounii
kylallr kulki
Ja kukahan se oh
tiio.sinisiliita tyttu.:
joka. aittansa •
oven sulki. •
.Kylät lepas ha'vtuni^<J,
uutitnet pctttivat -
sokeita rutit}!ja,
jotka JO nukkut.
• Jlimertava hatnor\yS
ktijasetktn täytti:
Pian hattarinaauikni
hukkui. . •
• Muistuupa.mieleen. •
sen hämärissä kulkijan,
— naapurin tyttö •
sorea kuin hcina.
l'ot\ kuinka: soitftiMt ..
stni-sini-kellct,-
• tuhansina,
säveleinä': -
Pysähtyy jd suviyö. -
Kaikki ovat i:aiti.
f:\ialielle.utlnhluu-
Itikkumaton aika.
Taivaalle on- unolitur.ut
pilven valkoliitia:
Aittatietä vartioi
suvivön taika.
m
M
m
: p
«ii
•m
t