1958-01-09-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, tammik. 9 p. — Thursday, Jan. 9, 1958 '•tr UVAPAUS t J i B n t T D — IndepeQdent Libor tal^ed NOT. 6. U I T . Aafhorlsed «K Morad Slaai mafl the Post pttb» OeiMrtmenty OtUmu^ *Pid>- /UBhed tihrlce veekly: Tuesdays, Thondays and Saturtlays by Vapaus PabUahlDff Company Ltd^ at 100-102 lElm 8t' W., Sudbu^. Oat. Canada. Tdephones: Bus. Office 06. 4-49^: Editoilal OfficctOS. i-4S65. M a n a ^ E. SukisL Edltor % BUond. MUllng address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon i^HiUcatlon. Translatton free ot.charge. CTanadassa: 1 vk. 7.00 6 Vk. S.75 3 kk. 2.25 ThdymlloiaBa: i vk. &00 6 ^ 136 Suomessa: l ^ 160 6 Mt. 4.75 Hyökkääina Britannian pääministeri Macmillan ehdotti viikon vaihteessa, että idän ja lännea.yälille tehtäisiin hyökkäämättömyyssopimus siinä mielessä, että voitaisiin kansainvälistä jännitystilannetta huojentaa. , Tämä sellaisenaan ei oleluonnöllisestikaan "uutuudella" pilattu ehdbtus^ sillä hyökkäämättömyyssopimusta ön ennenkin ehdotettu idän ja lännen välille. Mutta uutta on kuitenkin tässä yhteydessä se suuH, huomio, minkä tämä esitys on nyt saanut osakseen eri puolilla maailmaa. • iPalauttakaamme lyhyesti mieliinime mitä on tässä yhteydessä tapahtunut. Britannian jpli^flvi^isteri 'Macmillan esitti ehdotuksensa viime lauantaina seuraaym-sgnoin: '"Me voisimmie aloittaa vakaasta hyökkäämättömyyssopimuksesta^. Niin on menetelty aikaisemmin. Se « lyoisi tehdä mitään pahaa. Se voisi olla hyödyksi. Meidäp ^ytyy päästä sopin^uk^(E;i^-ydinaseiden kokeilusta, niiden (ydinasei-' den) tuottamisesta, oiid?n käytöstä ja lukumäärästä. Mutta meidän täyt3^ käsitellä my(J^^ii:!^!^^itavallista aseistusta^ Rauhaa ei saavuteta pelkillä sanoilla. M^larvitsemme myös tekoja." Joissakin piireissä on tähän pääministeri Macmillanin hyökkää-mättömyyssopimus- ehdotukseen suhtauduttu kokonaan kielteisesti lei-piaten sen joko ontok^fe|e<§fei (Toronto Daily Star) tai hätäkeinoiksi Britannian yleisen mielipiteen tyydyttämiseksi kevään vaaleja silmällä pitäen, kuten on selitetty \Vashingtonista, missä ei ilmeisestikään ole ainakaan iloittu tästä esityksestä. Kuvaavaa tässä yhteydessä on Globe and Mail-lehden Washingtonin kirjeenvaihtaja Philip Deanen selitys: *. . . Valtiod^)artmentin lähteistä sanottiin, että Britannian pääministerin asenne (idän ja lännen suhteista — V.) ei ole todellisuudessa Yhdysvaltain asenteesta poikkeava, sillä Jiän puhui ihneisesti kotimaan tyydyttämiseksi niin, ettei rauhan puolesta vetoaminen jäisi lyöväenpuolueen yksityistehtäväksi." Myös Xew Yo^fejTimesin kirjeenvaihtaja Drew Middleton viittasi Lontoon uutistiedos^^ siihen, että torj^puolueen hallitus ei voi enää attaä huomioonotbl^matta brittiläisten yleistä rauhankaipuuta ja siihen perustuvaa neuvottehivaatintiusta. •Middleton tiedoitti yiime sunnuntaina Lontoosta: . . . Kori-servatiivq) olitiikot to»vo(vat, että Maqnillahin'vakuutus lieventää ylei-. sen mielipiteen vastarintaa tänne rakennettavien (ohjus )tukikotitien sahteeii.i Mutta; se d tbdennäkpisesti lopeta bppdsitJoh ponnisteluja sen hyväksi, että järj^tettäisiin korkeimman ij3i'taan neuvottelut NeuvostoKitbn kanssa vetj^pomipieh kokeilujen lopettairiiseksi heti j a ilman ehtoja. Trades Union iCongressin kansainvälinen komitea, mikä puhuu Britannian ammattiyhdistysliikkeen puolesta, pyytää ^ N T Y M Ä - PÄIVIÄ Kalle Kaappinen, Chicago Minen, Ont., täyttää torstaina, tammikuun 9 päivSnS 65 vuotta:- yhdymme sukulaisten ja tuttavien onnentoivotuksiin. ' Mitä muut sanovat eeko Länsi-atomivarasto ja -md^^^^ jg^inistmitä maama^ etfe hän ehdottaisi tällaista ydinasi* knfeeflujen iopettanlisst^imiBta Neuvostoliitolle ja Yhdysvalloille . . . " Tämä on kiperä pala pääministeri Macmillahille, sillä vaikka hän puhuukin "t^ojen" paremmuudesta "sanoihin" verraltöna, tarkoittaen sitä, että teot ovat soponuksia tärkeämpiä, hän itse väitteli ikuin kisisa kuuniaa piiuix» Xeirrostoli^ton ehdotuksia ydinaseiden kokeilut lopetettaisiin heti kahden tai kolmen vuoden ajaksi, että Keski-Eurooppaan ('itä- ja Länsi-iSaksaän, sekä iPuolaan ja Tshekkp-slofvakiaan) muodostettaisiin tpuolueeton alue^' minne ei kummaltakaan puolen sijoiteta ohjus- ja ydinaseita. Pääministeri Macmillan didotti "sanoja" iiyökkäämättömyyssopimujisen muodossa, mutta yritti sen varjossa 'oikeuttaa'' amerikkalaisten ohjus- ja ydinaseiden sijoittamisen Britanniaan! Tämä sellaisenaan antaa ilmeisesti Yh-dysvaltain valtiodepartmentille oikeuden sanoa, että pääministeri Macmillan puhui pääasiassa kotimaista yleisöä tyydyttääkseen siinä t o i v o a , ettei torypuplue menetä kaikkea kannatustaan tulevis^ vaa- Idssa. Jokatapauksessa hänen asennoitumisensa jättää paljon toivo-rmsea varaa juuri 'käytännön "tekojen" kohdalta. ' Mutta jos tätä hyökkäämättömyj'ssopimusta ehdotettiin "ensimmäisenä askeleena kansamvälisen jännitystilanteen huojentamiseksi" kuten on selitetty, niin sillom olisi mielestämme virheellistä leimata se mitään merkitsemättömäksi eleeksi. (Huolimatta siitä, että Y K :n jäseiivaUat ovat asiallisesti jo allekirjoittaneet sellaisen sopimuksen, tsUlainen idän ja lärm^ välinen hyökkäämättömyyssopmuis voisi osaltaan auttaa Jcansainvälisen jännitystilanteen huojentamista jos se liitettäisiin saumattomasti käytännöllisiin sopimuksiin ydinaseiden kokeilujen kattamiseksi, niiden lopullisesti kieltämiseksi ja ns. tavallisen aseistuksen'^-äfera sopimuksen ja tiukan kontrollin al2USMU(}essa. "TASAJAKO» ! Ottava. —^^"Valtiotulojen ministeriön julkaiseman "vihreän kirjan" selostuksen mukaan yli $100,000 vuosituloja, nauttivien canadalaisten lukumäärä lisääntyi 370:stä v. 1954 lukuun 460 v. 1955. Numerot tulivat ilmi ,v. 1955 tuloverotulojen selostuksen yhteydessä. Suurin osa tuloveroista perittiin siitä huolimatta "työläisten" luokassa olevilta ihmisiltä vaikka "työläisten" keskimääräiset vuositulot eivät läennelleetkään $100,000. vaan olivat keskimäärin $3,294. Vähä varaisenmiat maksoivat keskimäärin $268 veroa vuosituloista^. Koko Canadan kansa^huomioonottaen, keskimääräineirvuosiiulo o l i $3,535 verrattuna $3,433:ewkedellisenä vuotena. Niin, kuten $100,000 tai suurem ~pia vuosituloja nauttiva l o i s i meille sanoa, "vapaa" yritteliäisyys on erinomaista. -— Uutinen B. C. Lum-ber Workers-leh;lossä. Paiiisi, joulukuusia. — Atlsmtin konferenssin työt päättyivät jo ennen joulua. Seif merkltsevimpiä piirteitä oli kenraali Eisenhowerin saapuminen Pariisiin huomiota he-rSttävine saattueineen. Kaikki l i h det julkaisivvat kuvia hänen autostaan, jonka katto oli luodinkestävää lasia, ja kuvailivat erikoisen tarkkaan hänen "suojelusenkeleit-tensä" asentoja. Eisenhoweria kirjaimellisesti hautoi tusinan verran Gl-mieää. Laajat päällystakit, syvät taskut,^ j o i hm kukin h e i s t T o l i' tunkenut kätensä, joka piteli-auto-maattipistoQlia, kuten meille kerrottiin. On tunnustettava, ettei hienovaraisuus kuulunut heidän ominaisuuksiinsa. Ja heidän tarjoamansa näytelmä takasi heille suuren henkilökohtaisen menestyksen. Gaillardin hallitus puolestaan o li ryhtynyt aivan poikkeuksellisiin turvallisuustoimenpiteisiin. Mielenosoitusten kieltätoinen~julkisilla paikoilla, porttikielto Palais de Chaillot'- hon valtuuskunnille ja kirjelmien tuojille. Kolmenkin henkilön kokoontuminen voitiin tulkita valtio- Vtokselliseksi toimmni&si. Itse asiassa halUtus halusi näin estää rauhanpuolustajia ja aseistariisumisen kannattajia tuomasta NATOn Tuotanto taantui USAssa — laskua kautta linjan Ven^aäi^E^i^ kapinayiit3r8 Uudenvuoclen päivänä Venezuelassa, 3Iaravayn lentotukikohdassa puhjennut, noin vuorokauden kestänyt sotilaskapina Perez Jime-naz'n diktatuurihaUitusta vastaan kuvaa yhtäältä sitä, että sikäläi-noi tyrannihallitus on melko horjuvalla pohjalla, ja toisaalla sitä kaksinaamaisuutta millä ijs. "vapaan maaihnian" johto tällaisiin 'kysymyksiin suhtautuuT - 'Venezuela on kuten tiedetään, yksi niistä '^paan maailman" maista, joiden pitäisi ':supjella'' ihmiskuntaa sosialismjn ruttoa vastaan nyt, ja myöhemmin '^vapauttaa" solialistisef maat niin, että suuirporvarit ja kartanonherrat pääsisivät siellä uudelleen hallitusvaltaan,'" ' Mutta tunnettu tosiasia" on, että Jimenezin hallitsema Venezuela on täydellinen poliisivaltio, missä työväenpuolueilla ei ole toimioi-keutta ja missä vankiloita kansoitetaan niillä, jotka rohkenevat osallistua työ\'äen toimitetaan. Venezuela on öljystä rikas maa — ja yhdysvaltalaisilla kapitalis- 'tdlla sanotaan olevan sijoitettuna sinne k o h n i ^ miljardia dollaria pääomia. IMutta öljyrikkaudet eivät lämmitä tavallisten ven^uela-l ^ t e n koteja, eikä kata heidän ruokapöytiään . Vastakohta jobienkin yksilöiden rikkauksien Ja. laajojen joukkojen köyhyyden välillä on äellä räikeän suuri. Mutta kun tämä kansaa sortava ja riistävä diktatuurihallitus kukisti voimakeinoin kapinaan nousseet lentovoimien "vapaustaistelijat", niin sitä pidettiin Yhdysvalloissa J a , tietysti sitten muissakin "vapaissa maissa" luonnollisena asiana. lEi noussut mitään sellaista hälyä kun nostatettiin Unkarin kysymyksen yhteydessä, jolloin . tnusta taantumus yritti vastavallankumouksen avulla kukistaa laillisen Hallitusvallan. Tämä sellaisenaan on uuä osoitus Wa!^ingtomn miesten "vapaudenrakkaiiden" onttoudesta, sillä kuten sanotaan, ys-^ tavistasi siitut tunnetaan". Vuosi 1957 toUaan Yhdysvalloissa maistamaan vuotena, jonka lopussa oli havaittavissa suhdanteiden heikkenemistä, toteaa viikkolehti Time. Mfltei koko vuoden ajan pysytteli tuotanto lähellä 100 prosenttia kapasiteetista, mutta lopussa se laski niin, että vuositulos jäi 82 prosenttiin. Elokuusta marraskauhun saakka laski tuotanto Federal Reserve Indeksin mukaan 6 pisteellä 139: ään. Teräksen taotanto saavutti ainoastaan 70 pros. kapasiteetista huo-llmatti silta, että vuoden tuotanto, joka arvioidaan etukätelstieto-jeii rankaan 113 mllj. tonnlkisH ylittää ennätysvuoden 1956 tuloksen. - • ' • Qljynp^hdistamot, joila on tähän saakka suurimmat varastot talven alkaessa, ovat supistaneet tuotantoa 5 % :11a, Aiitojen, koneiden j a laitteiden tuotanto ön taantunut.' E n simmäisen kerr£m vuoden 1947 jälkeen on valmistuneiden uudisrakennusten lukumäärä laskenut 10 % : i l a . Kaukolinja-autojen kuljettaman tavaran määrä laski vuoden loppuun mennessä 16 % :11a Rautatieyhtiöt yrittivät alentaa kuljetus kustannuksia ja lisätä supistuvia tulojaan niin kuumeisesti, että Pennsylvania ja New York Central, kaksi suurta rau^i^htiötä neuvottelivat kauan yhdkt^isestä. miljoonaa kappaletta. 5,3 miljoonaa automaattista pyykmpesukonetta ja 4 miljoonaa gramqfoonia. Suuria rahamääriä käytettiin myös huvitteluun ja matkoihin. Kuluttajien suureksi iloksi murrettiin monen vuo-den^ jfilkeen vähittäismyyntihintojen kiinteä rintama. N i i n suuret kuin pienetkin yritykset alkoivat alenneita hintojaan pystyäkseen kilpailemaan ostajista. SUURIA INVESTOINTEJA Uusien markkinoiden avaamisek&i j a Uutta nousukautta silmällä pitäen on Yhdysvaltain teollisuus si joittanut suuria rahamääriä tutkimuksiin ja uusiin tehtäisiin. Tämä määrä aryioidaan 7,3 miljardiksi dollariksi, mikä tietää 20 p r o ^ tm lisäystä edelliseen vuoteen. Gener^ Elcfctric laskee voivansa pian tuottaa synteettisiä teoUisuustimantte ja halvemmalla kuin luomibnkiyiä. Sama yritys ryhtyy keväällä myymään hyvin käytännöllisiä puhelin-televisiolaitteita.. Tämän vuoden toiveet ovat aivan päinvastaisia kuin vuosi sitten. S i l loin odotettiin vilkasta alkuvuotta ja loppuvuodesta laskukautta^.' N y t sen sijaan arvellaan alkuvuoden muodostuvan pidättyväksi j a yritteliäisyyden lisääntyvän vasta loppukuukausina. jäsenille niitä listoja^ joihin kansan Iceskuudessa oli kerätty allekirjoi-tuk^ a. , Mikä kuitenkaan ei estänyt j u l kista iinielipidettS ilmaisemasta ajatuksiaan;' slUän^mä rauhan puo-lu^ 9iäiista;;takdent9vät jätettiin ; Jcaupungih-'; j a kunnanhallituk-sille, jotka puolestaan, välittivät ne osoitteisiinsa: ElsenhOfwerin t S ^ y i Orlyn lentokentältä: P a r i i s i in johtavalla reitillä vaistoUi pariisilaisten,. - - ajatukset NATOni kunniaiiiiarvöisia herrasmiehiä lä voitu lähestyä.: Hyvä! Moniväriset pallot kuljetti<i^t tunnuslauseita, jotka hyvSntahtöihen tuuli vei valtionpään auton ylle. Samoin me netelmin jaettiin kulkureitille lentolehtisiä, j a eräskin lentolehtispak-kaus putosi ihmeellisellä tavalla Y h dysvaltain presidentin autoon. Näin sukkelalla tavalla hän sai välittömän tiedon ranskalaisten suuresta rauhanhalusta. IRTISANOMISIA J A LOMAUTTAMISIA ' Kaikkialla USAssa oli havaittavissa työvoiman irtisanomisia j a t i lapäisiä lomauttamisia. C ^ s l e r - yhtiö sulki suuria tehtaita vuoden kahden viimeisen viikon ajaksi ja sanoi irti 60.000 työntekijää. Ford sanoi i r t i 35.000. Työttömien lukumäärä nousi joulukuussa 3,7 miljoonaan (2,7 miljv joulukuussa JIJ956), j a talousasiantuntijat ennustavat,' että luku nousee 4,55 miljoonaan ensi vuoden alussa. Tällainen tilanne aiheutti yrittäj i l l e ja valtion edustajille melkoisesti päänvaivaa, varsinkin kun talousasiantuntijat ennustivat taloustilanteen jatkuvaa heikkenemistä. Kaikesta huolimatta on vuotta 1957 kuitenkin pidettävä Yhdysvalloille taloudellisesti edullisena. MoniUa aloilla lyötiin entiset ennätykset Bruttokansallistuote kohosi 5 % ollen 436 miljardia dollaria. Teollisuustuotannon keskimääräinen i n deksi oli 144 ja työllisyys \ y l i t ti kaikki ennätykset 67,2 miljoonalla työntekijämäärällään. Palkkojen nousit jatkui yhtämittaisena. Tammikuussa keskituntipalkka-oU dollaria, mutta joulukuussa jo 2,10. Lisääntyneiden kustannusten vuoksi teollisuusyritysten vuosivoitto ei icuitenkaan tule osoittamaan-kuin vähäistä nousua, jopa' mahdollisesti vähennystäkin viime vuoden ennä tyslukuihin verattuna. Tällöin brut-totuotto oli 43 miljardia j a netto 21 miljardia dollaria verojen maksun jälkeen. Toukokuussa levottomuutta tunteneet liikemiehet rauhoittuivat jälleen joulukuussa. Autoteollisuuden taholta huomautettihi. että tarpeen tullen voidaan Yhdysv^tain autotuotanto kohottaa 12 miljoonaan autoon vuodessa, vaikka nykyhien tuotanto on vain 6 miljoonaa kappaletta. VÄHITTÄISMYYNTI NOUSI K U I T E N K IN Vihlttiismyynti ylitti S prosentill a edellisen vuoden myynnin, j a jouluna piSsUin heikonlaisen alun j U - keeh viiine vuoden myyntilukuihin. VJUme viiionna tunnuttiin rahaa käy-t e t t l v i d eniten nykyaikaisten lijpti-tarvikkeideh hankintaan. Kaikkiaan myytiin televisiovastaanottimia 6,4 SOTILASMAÄRARAHOJA TOIVOTAAN LISAA Hallituksen odotetaan lisäävän määrärahoja stratosfiäri-ilmailun kehittämiseksi. Nämä varat saadaan supistamalla maatalouden tukipalkkioita ja vähentämällä invalidieläk-keitä. Puolustusministeriö toivoo l i sämäärärahoja tänä vuonna miljardi j a ensi vuonna kaksi miljardia dollaria. Puolustusmenoihin on varattu 41-miljardia valtipn kokonaistulojen ollessa 73,5 miljardia.' Valtion velka on nykyisin 275 miljardia dollaria, mutta se kasvanee hieman vuoden aikana. Vuonna 1960 lasker taan bruttokansantuoton kohoavan 470 miljardiin dollariin. Jos Yhdysvallat sijoittaa varusteluun 54 miljardia, n i in se tietää kansantuotos-ta vain 11,5 % mikä on huomattavasti vähemmän kuin Korean sodan aikana, jolloin tämä prosentti oU 14,7. Myös suuren tierakennusoh-jelman, joka aloitettiin viime vuonna, odotetaan hillitsevän maan talouselämää^ Lopuksi e i pidä unohtaa sitä, että väestönkasviin takia tulee joka vuosi kaksi miljoonaa uutta kuluttajaa, huomauttaa Time kat* sauksensa l o p u s s a . _ _ _ ^ _ ^^ Helsingin metroon 8 maaniilaida asemaa Helsinki. — Helshogin Metroon tulee kahdeksan maanalaista asemaa j a sen kokonaispituudeksi t u lee noin 10 kilometriä. Esikaupunki-liikenteen suunnittelukomitea on laatinut tällaisia suiiiuuteliniak joista tosin saadaan tarkempia tietoja vasta sitien kun komitea antaa osamietintönsä julkisuuteen kevätkauden aikana. Keskikaupungin maanalainen liittyy aikanaan maan päällä kulkeviin pikaraitiotieratoihhi. Keskusten asemakaavassa on vedetty maanalaisen reittiä kuvaava linja, mutte koska se e i perustunut geologisten olojen tuntemukseen, ovat suunnitelmat muuttuneet kokonaan. Kairausten tuloksena on löydetty helpommin avaUayiä r e i t t f j i. Pyrkimykseni on sijoittaa maan-alaisen asein^t siten, ettei niiltit tule 400—500 metrm pitempiä matkoja keskustan työpaikkoihin. Konferenssin ilmapiiri muuten vain vahvisti tätä ensivaikutelmaa. Eisenhower ja Foster Dulles epäilemättä panivat merkille läntisten liittolaistensa innostuksen puutteen. He odottivat kiihkeitä pyyntöjä, mutte pyytäjät pitivätkin parempana, että heitä ensin vedettiin kor-viste ennen kuin he suostuivat ydinasevarastojen j a rakettien ammun-talaitteiden sijoittamiseen alueil leen. Menetelmä oli epäilemättä perin hienosyinen, mutte paljastava, ja antoi merkittävän viitteen eri maiden yleisestä mielipiteestä. Läntiset johtajat ottivat vastean tarjouksen, mutte eivät pyytäneet. Tämä o l i Yhdysvsdtain. johtejien ensimmäinen pettymys. Niinpä hekin esiintyivät varovaisina: he hyväksyttivät atomiasevarastojen vahvis-temisen periaatteen puhumalla samalla koko ajan neuvotteluiste. Näin NATO ratifioi tämän varustelukilvan uuden ja vaarallisen vai- * • * Lisäksi oli vaikea pistää piiloon Bulganinin viestejä, joissa korbs tettiin N L n raulutnts^toa tarjoamall a idän j a lännen konferenssia, sa-nioin kuin Tshekkoslovakian, Saksan demokraatti;^n tasavallan ja j a NLn. tuiceinaa Puolan ehdotusta ''atönuttoinan" vyöhykkeen muodostamiseksi Keski-Euraioppaan. . Nämä uudet aloitteet ovat merkinneet huolen aihetta amerikkalaisille imperialisteille ja heidän eurooppalaisille liittolaisilleen. Muuan amerikkalainen- lehtimies kirjoitti, että Bulganin o l i tosiasiassa konferenssin I6:s osanottaja. kuinka päästäisiin eroon tästä tungettelijasta j a hänen rauhaneh dotuksestaan? Hukuttemalla kala. Näin tehtiinkin. Sosialistinen ulkoministeri P i - neau suvaitsi lainate itseään tähän manööveriin. Sellaisena oli tekopyhä tarjous neuvottelujen aloittamisesta uudelleen Y K n aseistariisu-misalivaliokunnassa. Jokainen tietää hyvin, että amerikkalainen enemmistö on jo vuosia pitänyt tätä alivaliokuntaa lamaannuksen tilassa. Täniä kiusantekocnemmistö on hylännyt vieläpä amerikkalaisiakin aseistariisumisehdotuksia pelkäs tään siitä syj^tä, että N L on hyväksynyt ne. Kutentdn on 'todetteva, että nä mä nytkähdykset AUantin konfe^ renssin kulussa ovat timtuneet laaj a l t i. Tanskan, Riiotsm j a Islannin kieltäytyminen laketinammuntelaittei-den sijoittemiseste alueilleen ja Adenauerin viekastelut vasteun väistämiseksi j o sovittujen alomitu-kikobtien perustemiseste LänsiSak saan heijastavat yarsin hyvin näiden maiden yleistä mielipidettä. Toiset, kuten Macmillan, ovat saaneet runsaita hyvityksiä suostumuksestaan. Innostean hänelle on suotu sijaispääUiköh arvo hitossa. M i tä teas FeliK Gäillardiin tuloe, joka ajatteli tekevänsä kunnon vaihtokaupan tarjoamalla hyviä palveluk siaan amerikkalaisten^ suopeana äsennoitumiseste Algerlah' koloniä-llsteihin, niin hän voitti vain niuu-temia jo ennakolta sovittuja Alge-' riaa koskevia-^ rivejä konferenssin loppujulkilausumussa. Konferenssin yhteinen julkilausuma vakuuttaa mm.: "Sudan estämiseksi tarkoitetun liittomme on au tettava meitä myö3 saavuttamaan taloudelliseen hyvinvointiin ja so siaaliseen edistykseen tähtäävät päämäärämme." Meitä on jo kymmenen vuotta vir kistetty tällaisilla hyvillä sanoilla, aina surullisenkuuluisaste Marshallin suunnitelmasta a-sti, jota. voidaan pitää Pohjois-Atlantin sotilasliiton taloudellisena isänä. Ranskalaisten descartesilainen henki ei vähällä ihastu näihin "hyvinvoinnin" ja "sosiaalisen edistyksen" helppohintai-siin sanoihin. Päinvastoin täällä arvostellaan ankarasti tämän yhteisen julkilausuman allekirjoittaneita poliitikkoja, jotka vähentävät koulu-määrärahoja j a tieteelliseen tutkimukseen tarpeellisia varoja sekä kaventavat työläist'>n leipää saadak seen lisää sotemäärärahoja, jotka tällä hetkellä nousevat suunnilleen 50 prosenttiin Ranskan kokonaisbudjetista. * * * Mikä johtopäätös on tehtävä? Palais de C h a i l l o fn salaliittolaiset ajattelevat, että Atlantin konferenssin laskut on maks ttava nopeasti. Mutta ksnsan laajat kerrokset eivät kallista tällaisille ajatuksille korvaansa. Tunkea Länsi-Eurooppa täytee^ atomiasevarastoja! Joutua maailmanpalon vaaraan, sillä mikäpä maa saattaisi uskoa olevansa suojattu atomivihoUiSuuksilta! Tällä hetkelläkin Englantiin ja Ranskaan sijoitetut amerikkalaiset ato-mipommituskoneet lentävät Länsi Euroopan yllä atomipommilast^i-neen. Mikä vaara koko ihmiskunnalle! Sillä julma sota voisi olla todellisuus pelkästään virheellisesti tulkittujen ohjeidenkin seurauksena, yhden ainoan ihmisen ennakolta aavistamattoman honkisen sekaannuksen ansiosta. E i . kansat eivät salli, että Länsi- Euroopasta tulisi atömivarasto ja atomimaalitaulu. Neuvostoliiton, Tshekkoslovakian ja Puolan ehdotus atomi ja aseriisunnabta on otettava vakavasti. Se on maiidollisuus, jonka meille ovat tarjonneet selkeät ja vastuunalaiset henget kansaihvä l i s n jännityksen laukaisemiseksi ja maailmanrauhan edistämiseksi. Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser seisoo avonaisessa autossa vierellään asepuvussa oleva kenraalimajuri Abdel Hakim Amer heidän ajaessaan Port Saidin katuja Egyptin juhliessa brittiläisten ja ranskalaisten sotavoimien maasta vetäytymisen,vuosipäivää. Tämä voiton päivä . oli julistettu yleiseksi juhlapäiväksi. Nasser laski seppeleen Suezin valloittamista vastustaneiden haudalle, laski marttyyrien muistolle rakennettavan patsaan kulmakiven ja piti^ puheen paikalle kokoontuneelle väkijoukolle. idrjala tanaan J . MONOSOV Neuvostoliitto ja Kiina tarjoavat apuaan Colombo. — Neuvostoliiton ja Kiinan suurlähettiläät täällä kävivät maanantai iltana vierailemassa pääministeri Solomon Bandaranaiken luona ja tarjosivat apua tulvassa kärsineille. ruplaa rahassa'. Kiinan tarjoukseen sisältyy 20,000 yania rahas-a. — British Columbiassa on laajat metsät, joiden pinta-ala on n. 150,- 000 neliömaUia.' Neuvostoliiton toimesta on tarjot tu 2,500 tonnia-riisiä ja 200,0004-^eiäinä vuosina on^sinne rakenneta Kurjaa ja katkerata oli työihmis-ten elämä Karjalassa ennen Lokakuun suurta sosialistista vallanku mousta. Vuonna 1912 Karjalassa oli ainoastaan 23 teollisuuslaitosta, joissa oli kaikkiaan 4,425 työntekijää. Noin kolmannellaosalla talonpoi-kaistalouksia ei ollut hevosta. Metsätöissä mies tienasi hakkuukauden (5—6 kuukauden) kuluessa keskimäärin 22 ruplaa. Uuteen uomaan kääntyi karjalaisten elämä 40 vuotta sitten. Suuri Venäjän kansa ojensi pienelle Karjalan kansalle veljellisen avun käden, auttoi, sitä karkoittamaan vie-rasniaaljliSet valloittajat maastaan j a aloittamaan liuden'elämän. Eivät olleet vielä tauonneet tais telut jumsalaissodan rintamilla, kun neuvostohallitus: jo teki l e n i n in osähotoUa päätöksen Karjalan' talouden kehittämisestä, steri' sutiri-nattomien inetsärikkauksien hyväk- ^«ikäyttämisestä, p^peri- ja puunjalostusteollisuuden^ kehittämisestä sekä'koko seuduö^sähköistämisestä. Suurella ilolla kävi Karjalan kansa käsiksi • sosialismin rakentamiseen, Sunun joen varrelle kohosi leniniläisen sähköistämissuunnitel-^ man es^oinen — Kontupohjan ve sivoimalaitos ja sen viereen paperitehdas. Perustettiin uusia metsä-työläitöksia. Kolhoosien ja heuvos-totilojen pelloille ilmaantui traktoreita. Kohta koitti päivä, jolloin a l koi laivaliikenne Valkeanmeren— Itämeren kanavalla. Tuntemattomaksi - muuttui seutu, jota ennen sanottiin "tallaamattomien polkujen ja peloittelemattomien lintujen maaksi". Segezbaa sanotaan nuoreksi kaupungiksi. Vuonna 1934 siellä o l i vain pieni rautatiepysakki, jonka ympärillä asui noin 200 henkeä. Vuonna 1938 sinpe rakennettiin sei luloosa- ja paperitehdas: sodanjäl-tu 80,000 kW tehoinen Ondan vesivoimalaitos, alumiinitehdas, metsä-työlaitoksia, sahoja ja puunjalostuslaitoksia sekä puutalotehdas. Asutus on kasvanut melko suureksi kaupungiksi. Tasavallan nykyistä pääkaupunkiakin 1909 ilmestyneen kurjan "Järvinen seutu" tekijät sanoivat ikäväksi kaupungiksi, jossa ei ole edes mitään katsomisen arvoista. Mutta tulisivatpa nyt mainitun kirjan tekijät Petroskoihin! Nykyinen Petroskoi on teollisuuskaupunki, joka tuottaa juontotrak'toreita, puutaloja, huonekaluja; siellä on kiUle-liusketehdas, tieteellisiä laitoksia ja korkeakouluja. Neljässäkymmenessä vuodessa (vuodesta 1866 vuoteen 1906) Petroskoin väkUuku .lisSant^ suim-tulleen3,000 hengejUi, mutta 40 vuodessa valiaiiiniinbukseii jälkeen se öh lääfintyiiyt'miltei 100,000 hengeUä. J o k i i i aika s i t ^n kaupunkiin rakennettiiii iiiKasikaa-linen draamat^atteiji uriieilupa-latsi j a jiitiklnen Idi^asto; j pv iaan rakeimetean teleVisÄias^maa Jä^ kiilttuurlpaiktslaJ J > ' Olkoon tämä kaikki sahö^kau-piihgeiste. Mutta käväiskäSihmie jollakin maalaispaikkakunnalla, vaikkapa Ylä-Simanistpssa, Kylä on syntynyt vasta 1953, mutt^.ityt siihS pU jo satakunta taloa,'eikä vain,hyviä taloja, vaan vieläpä koulukin' 200 oppilaalle, kerhotelo, kirjasto, ISä-kintäasema, lastentarha ja-seimi ja rakenteilla on väestön jokapäiväisiä tarpeite palvelevia laitoksia. J a tällainen kylä on kasvanut metsään, jossa karjalainen talonpoika vietti ennen talvi-iltansa havumajassa laikka parhaimmassa, tapauksessa savuisessa maamajassa. Karjalan korpien hiljaisuus on häiriintynyt, sinne on tullut monenlaisia nykyaikaisia koneita. Karjalan metsätyölaltoksilla on viidettä-tuhatta autoa, höyryveturia j a traktoria, 800 sähköasemaa, 11,000 säd-kösahaa ja bensiinimoottorisahaa. Neljässäkymmenessä vaodessa on metsätöiden kapasiteetti kasvanut Karjalassa 8,5 kertaiseksi. Joka minuutti valmistetaan puutavaraa toista vaununlastia. Kevään tuoreudelta tuoksuvat nämä syyspäivät Karjalassa. Tarkastelkaamme tasavallan lehtien viime (Jatkuu S. sivuna) PÄIVÄN PÄKINÄ Ankka Turhaa on kaiketi puhua "viimetalvisista luntista", eli vanhoista koista, : • - Mutta oman lukunsa ansätseeslt-; tenkin maanantaina julkaistu suur-uutinen, joka lensi kotkan siivillä suuria otsikkoja vaatien kautta läntisen maailman, mutta putosi jö tiistaina perittSminä huhutietona alas kun ammuttu ankka. TSmi ankka löysi paikkansa Vapaudenkin uutisosastolla — kuten löysi p»S|ansa myös tänään etusivulla oleva peruutus. Ja tämä antaa meille aiheen keskustella hieman ttutistietojen "pitev]^estii". Hikiin lehti ei voi taata, että sen kaikki uutistiedot ovat dbdotto Tehtäköön täysin selväksi tämä: Vapaus ei julkaise mitään sellaista uutistietoa, jonka se tietää perättä ~mäksi~tai^vaIheellis»ksirhuhutiedok-si. Mutta siitäkään huolimatta emme voi taata, että kaikki uutistie-tomme ovat ehdottomasti paikkansapitäviä, etkä se ole tarp^llistakaan, sillä lukijat käsittävät.^^ttä kaikkien uutistietojen todenperäisyydestä vastaa niiden alkulähde,-joka mainitaan uutisen yhteydessä, eikä, mana huhutietona. M'«t*4'^M«n1««l«4ä '-«^li^n I k n n S k t l C 1 « m f f o . ^ Tiiiii** n S v n f / k i mi nomalehtien toimittajatkin ovat vain erehtyväisiä ihmisiä. Pysyäksemme kiinteästi asiassa me voimme todeta seuraavaa: Kuten Vapauden tiistaisesta uutistiedosta näkyi, lehtemme toimitus esitti jo otsikossaan vakavia varauksia jutun paikkansapitävyydestä., Mutta siitä huolimatta toimitus ei ollut varma, että juttu, mistä pauhattiin yhtä mittaan radiossa, TV:ssa ja sanomalehtien palstoilla, on kokonaan_tuulesta_JfimmattiL Toisin sanoen. Vapaus.tuli. itsekin harhautetuksi uskömaen, etta' jiitus-sa voi kuitenkin olla hieman perää ja niininuodoiii on tarpeellista välittää tämä tieto lukijakunnalle juurir sellaisena-kuin sen olemme saaneet — nimittäin vahvistamatto-sanomalehti, joka hyvällä luottamuksella uutisen julkaisee. Näin on selitettävissä ja ymmärrettävissä po. suUr-ankan pääsy Va päudenkin palstoille. ^ Kuten muistetaan. Vapaus suh-masti paikkansapitäviä. Piinyastoifftlautui suurin varauksin koko jut-uutistietojenkin yhteydessä levitetään niin paljon propagandaa, että monesti on vaikea erottaa jyviä akanoista. Timän vuoksi olemme m(K nesti ennenkin korostaneet, että kaikkia uutisia — myös Vapauden uutist!et(|^ — pitää lukea arvostelevassa mielessä, ja siinä yhteydessä muistettava, että ns. "luotettavista llhteistS" ja "tavallisesti luotetia-vista lihleisUi". sekä yleensä NI-BlEtTOMISTA lähtdsfä tuUeet uutistiedot ovat kaikkein epäluotet-tavimpia. tuun, otsikoiden j a kertoen asian sellaisena kuin se o l i — A P : p "luotettavien lähteiden" juttuna, joka ei oUat saanut mistään virallista vahvistusta. Mutta voidaan/kysyä, miksi Vapaus julkaisi lainkaan sitä juttua? Eikö se) ollut virhe? Luonnollisesti sitä ei oUsi tarvinnut julkaista lainkaan. Selvästikin on virheellistä antaa kallista palstatilaa aivan perättömien juttujen levittämiseen. Mutta tavallisina kuolevaisina sa- Juuri näin toimitus menetteli ja julkaisee heti seuraavassa numeros sa tänään myös etusivun uutisena asiasta annetun peruutuksen. Tämän juttumme tarkoituksena, ei ole kuitenkaan "puolustella" töT-' mitusta, vaan keskustella avoimesti meitä- kaikkia kiinnostavasta tärkeästä asiasta — uutistietojen yleisestä epällhrttUavaisuudesfa kylmän sodan ilmapiirissä. Lukijain~kannal-ta on tarpeellista oppia lukemaan kaikkia uutistietoja "arvostelevassa" mielessä, että voidaan "erottaa jyvät akanoista". J a lehden toimit-tajain ja kirjeenvaihtajain velvollisuus on o l la ikuisesti valppaana s i i nä mielessä, etteivät tule itse pahaa avistamattomina ja hyväuskoisina harhautetuiksi. Kuinka suurin varauksin suhtautuvat n.s. oppineet nykyaikaisiin yhteiskunnallisia asioita käsittelev i in uutistietoihin, se näkyy mm. amerikkalaisen taloustiedemiehen Malcolm P. McNairin viime tiistaina New Yorkissa antamasta lausunnosta. Esitettyään eräässä liikemiesten kokouksessa mielipifeen, että "Sputnik on hajoittahul töivelhi-namme", hän selitti asennettaan: z "On vaikea löytää nykyistä tilan^ netta kuvaavia k y l lm vakavia sanoja ja äänensävyä.^inä uskon, että me emme ymmärrä vielä koko k u — vaa, osittain siksi kun meidän johtajamme eivät ole oskaltaneet antaa meille kalkkia tosltietoja." Huolimatta lainkaan asian muista puolista tämä amerikkalainen professoiri antaa meille opetuksen siitä miten suurin varauksin tulee' suhtautua varsinkin yhteiskunnallisia asioita käsitteleviin Uutistietoihin. Suurperhot, jotka palkkaavat sadottain parhaita ammattimiehiä propagoimaan hyväkseen, eivät-luonnollisestikaan itse usko niihin juttdihin, joiden tarkoituksena-on , "huvittaa j a harhauttaa" tavallista kansaa, kuten brittiläinen^ työväen-mies Bevin aikoinaan sanoi. Meidän tavallisten pulliidsten pitiä) oppia sahUatamaan asioihin samalla tavaDa. Ja vaikka työväenle&detUn voivat <toistaitilui taUa harhautetuiksi, Khten kivi Vapaiidelle po. asiassa, idin tyfi-väenlehtien natispalvela on sittenkin tuhat kertaa Itiotettayaili-paa kuin Suuren lUihan sanomalehtien. — KInsikounu
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 9, 1958 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1958-01-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus580109 |
Description
Title | 1958-01-09-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, tammik. 9 p. — Thursday, Jan. 9, 1958
'•tr
UVAPAUS
t J i B n t T D — IndepeQdent Libor
tal^ed NOT. 6. U I T . Aafhorlsed
«K Morad Slaai mafl the Post
pttb» OeiMrtmenty OtUmu^ *Pid>-
/UBhed tihrlce veekly: Tuesdays,
Thondays and Saturtlays by Vapaus
PabUahlDff Company Ltd^ at 100-102
lElm 8t' W., Sudbu^. Oat. Canada.
Tdephones: Bus. Office 06. 4-49^:
Editoilal OfficctOS. i-4S65. M a n a ^
E. SukisL Edltor % BUond. MUllng
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon i^HiUcatlon.
Translatton free ot.charge.
CTanadassa: 1 vk. 7.00 6 Vk. S.75
3 kk. 2.25
ThdymlloiaBa: i vk. &00 6 ^ 136
Suomessa: l ^ 160 6 Mt. 4.75
Hyökkääina
Britannian pääministeri Macmillan ehdotti viikon vaihteessa, että
idän ja lännea.yälille tehtäisiin hyökkäämättömyyssopimus siinä mielessä,
että voitaisiin kansainvälistä jännitystilannetta huojentaa. ,
Tämä sellaisenaan ei oleluonnöllisestikaan "uutuudella" pilattu
ehdbtus^ sillä hyökkäämättömyyssopimusta ön ennenkin ehdotettu
idän ja lännen välille. Mutta uutta on kuitenkin tässä yhteydessä se
suuH, huomio, minkä tämä esitys on nyt saanut osakseen eri puolilla
maailmaa. •
iPalauttakaamme lyhyesti mieliinime mitä on tässä yhteydessä
tapahtunut. Britannian jpli^flvi^isteri 'Macmillan esitti ehdotuksensa
viime lauantaina seuraaym-sgnoin: '"Me voisimmie aloittaa vakaasta
hyökkäämättömyyssopimuksesta^. Niin on menetelty aikaisemmin.
Se « lyoisi tehdä mitään pahaa. Se voisi olla hyödyksi. Meidäp
^ytyy päästä sopin^uk^(E;i^-ydinaseiden kokeilusta, niiden (ydinasei-'
den) tuottamisesta, oiid?n käytöstä ja lukumäärästä. Mutta meidän
täyt3^ käsitellä my(J^^ii:!^!^^itavallista aseistusta^ Rauhaa ei saavuteta
pelkillä sanoilla. M^larvitsemme myös tekoja."
Joissakin piireissä on tähän pääministeri Macmillanin hyökkää-mättömyyssopimus-
ehdotukseen suhtauduttu kokonaan kielteisesti lei-piaten
sen joko ontok^fe|e<§fei (Toronto Daily Star) tai hätäkeinoiksi
Britannian yleisen mielipiteen tyydyttämiseksi kevään vaaleja silmällä
pitäen, kuten on selitetty \Vashingtonista, missä ei ilmeisestikään
ole ainakaan iloittu tästä esityksestä. Kuvaavaa tässä yhteydessä
on Globe and Mail-lehden Washingtonin kirjeenvaihtaja Philip
Deanen selitys: *. . . Valtiod^)artmentin lähteistä sanottiin, että
Britannian pääministerin asenne (idän ja lännen suhteista — V.) ei
ole todellisuudessa Yhdysvaltain asenteesta poikkeava, sillä Jiän puhui
ihneisesti kotimaan tyydyttämiseksi niin, ettei rauhan puolesta
vetoaminen jäisi lyöväenpuolueen yksityistehtäväksi."
Myös Xew Yo^fejTimesin kirjeenvaihtaja Drew Middleton viittasi
Lontoon uutistiedos^^ siihen, että torj^puolueen hallitus ei voi enää
attaä huomioonotbl^matta brittiläisten yleistä rauhankaipuuta ja siihen
perustuvaa neuvottehivaatintiusta.
•Middleton tiedoitti yiime sunnuntaina Lontoosta: . . . Kori-servatiivq)
olitiikot to»vo(vat, että Maqnillahin'vakuutus lieventää ylei-.
sen mielipiteen vastarintaa tänne rakennettavien (ohjus )tukikotitien
sahteeii.i Mutta; se d tbdennäkpisesti lopeta bppdsitJoh ponnisteluja
sen hyväksi, että järj^tettäisiin korkeimman ij3i'taan neuvottelut
NeuvostoKitbn kanssa vetj^pomipieh kokeilujen lopettairiiseksi heti
j a ilman ehtoja. Trades Union iCongressin kansainvälinen komitea,
mikä puhuu Britannian ammattiyhdistysliikkeen puolesta, pyytää
^ N T Y M Ä -
PÄIVIÄ
Kalle Kaappinen, Chicago Minen,
Ont., täyttää torstaina, tammikuun 9
päivSnS 65 vuotta:-
yhdymme sukulaisten ja tuttavien
onnentoivotuksiin. '
Mitä muut sanovat
eeko Länsi-atomivarasto
ja -md^^^^
jg^inistmitä maama^ etfe hän ehdottaisi tällaista ydinasi*
knfeeflujen iopettanlisst^imiBta Neuvostoliitolle ja Yhdysvalloille . . . "
Tämä on kiperä pala pääministeri Macmillahille, sillä vaikka
hän puhuukin "t^ojen" paremmuudesta "sanoihin" verraltöna, tarkoittaen
sitä, että teot ovat soponuksia tärkeämpiä, hän itse väitteli
ikuin kisisa kuuniaa piiuix» Xeirrostoli^ton ehdotuksia ydinaseiden
kokeilut lopetettaisiin heti kahden tai kolmen vuoden ajaksi, että
Keski-Eurooppaan ('itä- ja Länsi-iSaksaän, sekä iPuolaan ja Tshekkp-slofvakiaan)
muodostettaisiin tpuolueeton alue^' minne ei kummaltakaan
puolen sijoiteta ohjus- ja ydinaseita. Pääministeri Macmillan
didotti "sanoja" iiyökkäämättömyyssopimujisen muodossa, mutta
yritti sen varjossa 'oikeuttaa'' amerikkalaisten ohjus- ja ydinaseiden
sijoittamisen Britanniaan! Tämä sellaisenaan antaa ilmeisesti Yh-dysvaltain
valtiodepartmentille oikeuden sanoa, että pääministeri
Macmillan puhui pääasiassa kotimaista yleisöä tyydyttääkseen siinä
t o i v o a , ettei torypuplue menetä kaikkea kannatustaan tulevis^ vaa-
Idssa. Jokatapauksessa hänen asennoitumisensa jättää paljon toivo-rmsea
varaa juuri 'käytännön "tekojen" kohdalta. '
Mutta jos tätä hyökkäämättömyj'ssopimusta ehdotettiin "ensimmäisenä
askeleena kansamvälisen jännitystilanteen huojentamiseksi"
kuten on selitetty, niin sillom olisi mielestämme virheellistä leimata
se mitään merkitsemättömäksi eleeksi. (Huolimatta siitä, että Y K :n
jäseiivaUat ovat asiallisesti jo allekirjoittaneet sellaisen sopimuksen,
tsUlainen idän ja lärm^ välinen hyökkäämättömyyssopmuis voisi
osaltaan auttaa Jcansainvälisen jännitystilanteen huojentamista jos se
liitettäisiin saumattomasti käytännöllisiin sopimuksiin ydinaseiden
kokeilujen kattamiseksi, niiden lopullisesti kieltämiseksi ja ns. tavallisen
aseistuksen'^-äfera sopimuksen ja
tiukan kontrollin al2USMU(}essa.
"TASAJAKO» !
Ottava. —^^"Valtiotulojen ministeriön
julkaiseman "vihreän kirjan"
selostuksen mukaan yli $100,000
vuosituloja, nauttivien canadalaisten
lukumäärä lisääntyi 370:stä v. 1954
lukuun 460 v. 1955. Numerot tulivat
ilmi ,v. 1955 tuloverotulojen selostuksen
yhteydessä.
Suurin osa tuloveroista perittiin
siitä huolimatta "työläisten" luokassa
olevilta ihmisiltä vaikka "työläisten"
keskimääräiset vuositulot eivät
läennelleetkään $100,000. vaan
olivat keskimäärin $3,294. Vähä
varaisenmiat maksoivat keskimäärin
$268 veroa vuosituloista^.
Koko Canadan kansa^huomioonottaen,
keskimääräineirvuosiiulo o l i
$3,535 verrattuna $3,433:ewkedellisenä
vuotena.
Niin, kuten $100,000 tai suurem
~pia vuosituloja nauttiva l o i s i meille
sanoa, "vapaa" yritteliäisyys on
erinomaista. -— Uutinen B. C. Lum-ber
Workers-leh;lossä.
Paiiisi, joulukuusia. — Atlsmtin
konferenssin työt päättyivät jo ennen
joulua. Seif merkltsevimpiä
piirteitä oli kenraali Eisenhowerin
saapuminen Pariisiin huomiota he-rSttävine
saattueineen. Kaikki l i h
det julkaisivvat kuvia hänen autostaan,
jonka katto oli luodinkestävää
lasia, ja kuvailivat erikoisen
tarkkaan hänen "suojelusenkeleit-tensä"
asentoja. Eisenhoweria kirjaimellisesti
hautoi tusinan verran
Gl-mieää. Laajat päällystakit, syvät
taskut,^ j o i hm kukin h e i s t T o l i'
tunkenut kätensä, joka piteli-auto-maattipistoQlia,
kuten meille kerrottiin.
On tunnustettava, ettei hienovaraisuus
kuulunut heidän ominaisuuksiinsa.
Ja heidän tarjoamansa näytelmä
takasi heille suuren henkilökohtaisen
menestyksen.
Gaillardin hallitus puolestaan o li
ryhtynyt aivan poikkeuksellisiin turvallisuustoimenpiteisiin.
Mielenosoitusten
kieltätoinen~julkisilla paikoilla,
porttikielto Palais de Chaillot'-
hon valtuuskunnille ja kirjelmien
tuojille. Kolmenkin henkilön kokoontuminen
voitiin tulkita valtio-
Vtokselliseksi toimmni&si. Itse
asiassa halUtus halusi näin estää
rauhanpuolustajia ja aseistariisumisen
kannattajia tuomasta NATOn
Tuotanto taantui USAssa
— laskua kautta linjan
Ven^aäi^E^i^ kapinayiit3r8
Uudenvuoclen päivänä Venezuelassa, 3Iaravayn lentotukikohdassa
puhjennut, noin vuorokauden kestänyt sotilaskapina Perez Jime-naz'n
diktatuurihaUitusta vastaan kuvaa yhtäältä sitä, että sikäläi-noi
tyrannihallitus on melko horjuvalla pohjalla, ja toisaalla sitä kaksinaamaisuutta
millä ijs. "vapaan maaihnian" johto tällaisiin 'kysymyksiin
suhtautuuT
- 'Venezuela on kuten tiedetään, yksi niistä '^paan maailman"
maista, joiden pitäisi ':supjella'' ihmiskuntaa sosialismjn ruttoa vastaan
nyt, ja myöhemmin '^vapauttaa" solialistisef maat niin, että
suuirporvarit ja kartanonherrat pääsisivät siellä uudelleen hallitusvaltaan,'"
'
Mutta tunnettu tosiasia" on, että Jimenezin hallitsema Venezuela
on täydellinen poliisivaltio, missä työväenpuolueilla ei ole toimioi-keutta
ja missä vankiloita kansoitetaan niillä, jotka rohkenevat osallistua
työ\'äen toimitetaan.
Venezuela on öljystä rikas maa — ja yhdysvaltalaisilla kapitalis-
'tdlla sanotaan olevan sijoitettuna sinne k o h n i ^ miljardia dollaria
pääomia. IMutta öljyrikkaudet eivät lämmitä tavallisten ven^uela-l
^ t e n koteja, eikä kata heidän ruokapöytiään . Vastakohta jobienkin
yksilöiden rikkauksien Ja. laajojen joukkojen köyhyyden välillä
on äellä räikeän suuri.
Mutta kun tämä kansaa sortava ja riistävä diktatuurihallitus
kukisti voimakeinoin kapinaan nousseet lentovoimien "vapaustaistelijat",
niin sitä pidettiin Yhdysvalloissa J a , tietysti sitten muissakin
"vapaissa maissa" luonnollisena asiana. lEi noussut mitään sellaista
hälyä kun nostatettiin Unkarin kysymyksen yhteydessä, jolloin .
tnusta taantumus yritti vastavallankumouksen avulla kukistaa laillisen
Hallitusvallan. Tämä sellaisenaan on uuä osoitus Wa!^ingtomn
miesten "vapaudenrakkaiiden" onttoudesta, sillä kuten sanotaan, ys-^
tavistasi siitut tunnetaan".
Vuosi 1957 toUaan Yhdysvalloissa
maistamaan vuotena, jonka
lopussa oli havaittavissa suhdanteiden
heikkenemistä, toteaa viikkolehti
Time. Mfltei koko vuoden
ajan pysytteli tuotanto lähellä
100 prosenttia kapasiteetista, mutta
lopussa se laski niin, että vuositulos
jäi 82 prosenttiin. Elokuusta
marraskauhun saakka laski
tuotanto Federal Reserve Indeksin
mukaan 6 pisteellä 139: ään.
Teräksen taotanto saavutti ainoastaan
70 pros. kapasiteetista huo-llmatti
silta, että vuoden tuotanto,
joka arvioidaan etukätelstieto-jeii
rankaan 113 mllj. tonnlkisH
ylittää ennätysvuoden 1956 tuloksen.
- • ' •
Qljynp^hdistamot, joila on tähän
saakka suurimmat varastot talven
alkaessa, ovat supistaneet tuotantoa
5 % :11a, Aiitojen, koneiden j a laitteiden
tuotanto ön taantunut.' E n simmäisen
kerr£m vuoden 1947 jälkeen
on valmistuneiden uudisrakennusten
lukumäärä laskenut 10
% : i l a . Kaukolinja-autojen kuljettaman
tavaran määrä laski vuoden
loppuun mennessä 16 % :11a Rautatieyhtiöt
yrittivät alentaa kuljetus
kustannuksia ja lisätä supistuvia tulojaan
niin kuumeisesti, että Pennsylvania
ja New York Central, kaksi
suurta rau^i^htiötä neuvottelivat
kauan yhdkt^isestä.
miljoonaa kappaletta. 5,3 miljoonaa
automaattista pyykmpesukonetta ja
4 miljoonaa gramqfoonia. Suuria
rahamääriä käytettiin myös huvitteluun
ja matkoihin. Kuluttajien suureksi
iloksi murrettiin monen vuo-den^
jfilkeen vähittäismyyntihintojen
kiinteä rintama. N i i n suuret kuin
pienetkin yritykset alkoivat alenneita
hintojaan pystyäkseen kilpailemaan
ostajista.
SUURIA INVESTOINTEJA
Uusien markkinoiden avaamisek&i
j a Uutta nousukautta silmällä pitäen
on Yhdysvaltain teollisuus si
joittanut suuria rahamääriä tutkimuksiin
ja uusiin tehtäisiin. Tämä
määrä aryioidaan 7,3 miljardiksi
dollariksi, mikä tietää 20 p r o ^ tm
lisäystä edelliseen vuoteen. Gener^
Elcfctric laskee voivansa pian tuottaa
synteettisiä teoUisuustimantte ja
halvemmalla kuin luomibnkiyiä.
Sama yritys ryhtyy keväällä myymään
hyvin käytännöllisiä puhelin-televisiolaitteita..
Tämän vuoden toiveet ovat aivan
päinvastaisia kuin vuosi sitten. S i l loin
odotettiin vilkasta alkuvuotta
ja loppuvuodesta laskukautta^.' N y t
sen sijaan arvellaan alkuvuoden
muodostuvan pidättyväksi j a yritteliäisyyden
lisääntyvän vasta loppukuukausina.
jäsenille niitä listoja^ joihin kansan
Iceskuudessa oli kerätty allekirjoi-tuk^
a. ,
Mikä kuitenkaan ei estänyt j u l
kista iinielipidettS ilmaisemasta ajatuksiaan;'
slUän^mä rauhan puo-lu^
9iäiista;;takdent9vät jätettiin
; Jcaupungih-'; j a kunnanhallituk-sille,
jotka puolestaan, välittivät ne
osoitteisiinsa:
ElsenhOfwerin t S ^ y i Orlyn lentokentältä:
P a r i i s i in johtavalla reitillä
vaistoUi pariisilaisten,. - - ajatukset
NATOni kunniaiiiiarvöisia herrasmiehiä
lä voitu lähestyä.: Hyvä! Moniväriset
pallot kuljettin leipää saadak
seen lisää sotemäärärahoja, jotka
tällä hetkellä nousevat suunnilleen
50 prosenttiin Ranskan kokonaisbudjetista.
* * *
Mikä johtopäätös on tehtävä?
Palais de C h a i l l o fn salaliittolaiset
ajattelevat, että Atlantin konferenssin
laskut on maks ttava nopeasti.
Mutta ksnsan laajat kerrokset eivät
kallista tällaisille ajatuksille
korvaansa. Tunkea Länsi-Eurooppa
täytee^ atomiasevarastoja! Joutua
maailmanpalon vaaraan, sillä mikäpä
maa saattaisi uskoa olevansa suojattu
atomivihoUiSuuksilta! Tällä
hetkelläkin Englantiin ja Ranskaan
sijoitetut amerikkalaiset ato-mipommituskoneet
lentävät Länsi
Euroopan yllä atomipommilast^i-neen.
Mikä vaara koko ihmiskunnalle!
Sillä julma sota voisi olla todellisuus
pelkästään virheellisesti
tulkittujen ohjeidenkin seurauksena,
yhden ainoan ihmisen ennakolta
aavistamattoman honkisen sekaannuksen
ansiosta.
E i . kansat eivät salli, että Länsi-
Euroopasta tulisi atömivarasto ja
atomimaalitaulu. Neuvostoliiton,
Tshekkoslovakian ja Puolan ehdotus
atomi ja aseriisunnabta on otettava
vakavasti. Se on maiidollisuus,
jonka meille ovat tarjonneet selkeät
ja vastuunalaiset henget kansaihvä
l i s n jännityksen laukaisemiseksi ja
maailmanrauhan edistämiseksi.
Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser seisoo avonaisessa
autossa vierellään asepuvussa oleva kenraalimajuri
Abdel Hakim Amer heidän ajaessaan Port Saidin katuja
Egyptin juhliessa brittiläisten ja ranskalaisten sotavoimien
maasta vetäytymisen,vuosipäivää. Tämä voiton päivä .
oli julistettu yleiseksi juhlapäiväksi. Nasser laski seppeleen
Suezin valloittamista vastustaneiden haudalle, laski
marttyyrien muistolle rakennettavan patsaan kulmakiven
ja piti^ puheen paikalle kokoontuneelle väkijoukolle.
idrjala tanaan
J . MONOSOV
Neuvostoliitto ja Kiina
tarjoavat apuaan
Colombo. — Neuvostoliiton ja
Kiinan suurlähettiläät täällä kävivät
maanantai iltana vierailemassa pääministeri
Solomon Bandaranaiken
luona ja tarjosivat apua tulvassa
kärsineille.
ruplaa rahassa'. Kiinan tarjoukseen
sisältyy 20,000 yania rahas-a.
— British Columbiassa on laajat
metsät, joiden pinta-ala on n. 150,-
000 neliömaUia.'
Neuvostoliiton toimesta on tarjot
tu 2,500 tonnia-riisiä ja 200,0004-^eiäinä vuosina on^sinne rakenneta
Kurjaa ja katkerata oli työihmis-ten
elämä Karjalassa ennen Lokakuun
suurta sosialistista vallanku
mousta. Vuonna 1912 Karjalassa oli
ainoastaan 23 teollisuuslaitosta, joissa
oli kaikkiaan 4,425 työntekijää.
Noin kolmannellaosalla talonpoi-kaistalouksia
ei ollut hevosta. Metsätöissä
mies tienasi hakkuukauden
(5—6 kuukauden) kuluessa keskimäärin
22 ruplaa.
Uuteen uomaan kääntyi karjalaisten
elämä 40 vuotta sitten. Suuri
Venäjän kansa ojensi pienelle Karjalan
kansalle veljellisen avun käden,
auttoi, sitä karkoittamaan vie-rasniaaljliSet
valloittajat maastaan
j a aloittamaan liuden'elämän.
Eivät olleet vielä tauonneet tais
telut jumsalaissodan rintamilla, kun
neuvostohallitus: jo teki l e n i n in
osähotoUa päätöksen Karjalan' talouden
kehittämisestä, steri' sutiri-nattomien
inetsärikkauksien hyväk-
^«ikäyttämisestä, p^peri- ja puunjalostusteollisuuden^
kehittämisestä
sekä'koko seuduö^sähköistämisestä.
Suurella ilolla kävi Karjalan kansa
käsiksi • sosialismin rakentamiseen,
Sunun joen varrelle kohosi
leniniläisen sähköistämissuunnitel-^
man es^oinen — Kontupohjan ve
sivoimalaitos ja sen viereen paperitehdas.
Perustettiin uusia metsä-työläitöksia.
Kolhoosien ja heuvos-totilojen
pelloille ilmaantui traktoreita.
Kohta koitti päivä, jolloin a l koi
laivaliikenne Valkeanmeren—
Itämeren kanavalla. Tuntemattomaksi
- muuttui seutu, jota ennen
sanottiin "tallaamattomien polkujen
ja peloittelemattomien lintujen
maaksi".
Segezbaa sanotaan nuoreksi kaupungiksi.
Vuonna 1934 siellä o l i
vain pieni rautatiepysakki, jonka
ympärillä asui noin 200 henkeä.
Vuonna 1938 sinpe rakennettiin sei
luloosa- ja paperitehdas: sodanjäl-tu
80,000 kW tehoinen Ondan vesivoimalaitos,
alumiinitehdas, metsä-työlaitoksia,
sahoja ja puunjalostuslaitoksia
sekä puutalotehdas.
Asutus on kasvanut melko suureksi
kaupungiksi.
Tasavallan nykyistä pääkaupunkiakin
1909 ilmestyneen kurjan
"Järvinen seutu" tekijät sanoivat
ikäväksi kaupungiksi, jossa ei ole
edes mitään katsomisen arvoista.
Mutta tulisivatpa nyt mainitun kirjan
tekijät Petroskoihin! Nykyinen
Petroskoi on teollisuuskaupunki, joka
tuottaa juontotrak'toreita, puutaloja,
huonekaluja; siellä on kiUle-liusketehdas,
tieteellisiä laitoksia ja
korkeakouluja.
Neljässäkymmenessä vuodessa
(vuodesta 1866 vuoteen 1906) Petroskoin
väkUuku .lisSant^ suim-tulleen3,000
hengejUi, mutta 40
vuodessa valiaiiiniinbukseii jälkeen
se öh lääfintyiiyt'miltei
100,000 hengeUä. J o k i i i aika s i t ^n
kaupunkiin rakennettiiii iiiKasikaa-linen
draamat^atteiji uriieilupa-latsi
j a jiitiklnen Idi^asto; j pv
iaan rakeimetean teleVisÄias^maa
Jä^ kiilttuurlpaiktslaJ J >
' Olkoon tämä kaikki sahö^kau-piihgeiste.
Mutta käväiskäSihmie jollakin
maalaispaikkakunnalla, vaikkapa
Ylä-Simanistpssa, Kylä on syntynyt
vasta 1953, mutt^.ityt siihS pU
jo satakunta taloa,'eikä vain,hyviä
taloja, vaan vieläpä koulukin' 200
oppilaalle, kerhotelo, kirjasto, ISä-kintäasema,
lastentarha ja-seimi ja
rakenteilla on väestön jokapäiväisiä
tarpeite palvelevia laitoksia. J a
tällainen kylä on kasvanut metsään,
jossa karjalainen talonpoika vietti
ennen talvi-iltansa havumajassa
laikka parhaimmassa, tapauksessa
savuisessa maamajassa.
Karjalan korpien hiljaisuus on
häiriintynyt, sinne on tullut monenlaisia
nykyaikaisia koneita. Karjalan
metsätyölaltoksilla on viidettä-tuhatta
autoa, höyryveturia j a traktoria,
800 sähköasemaa, 11,000 säd-kösahaa
ja bensiinimoottorisahaa.
Neljässäkymmenessä vaodessa on
metsätöiden kapasiteetti kasvanut
Karjalassa 8,5 kertaiseksi. Joka minuutti
valmistetaan puutavaraa toista
vaununlastia.
Kevään tuoreudelta tuoksuvat nämä
syyspäivät Karjalassa. Tarkastelkaamme
tasavallan lehtien viime
(Jatkuu S. sivuna)
PÄIVÄN PÄKINÄ
Ankka
Turhaa on kaiketi puhua "viimetalvisista
luntista", eli vanhoista
koista, : • -
Mutta oman lukunsa ansätseeslt-;
tenkin maanantaina julkaistu suur-uutinen,
joka lensi kotkan siivillä
suuria otsikkoja vaatien kautta läntisen
maailman, mutta putosi jö tiistaina
perittSminä huhutietona alas
kun ammuttu ankka.
TSmi ankka löysi paikkansa Vapaudenkin
uutisosastolla — kuten
löysi p»S|ansa myös tänään etusivulla
oleva peruutus. Ja tämä antaa
meille aiheen keskustella hieman
ttutistietojen "pitev]^estii".
Hikiin lehti ei voi taata, että
sen kaikki uutistiedot ovat dbdotto
Tehtäköön täysin selväksi tämä:
Vapaus ei julkaise mitään sellaista
uutistietoa, jonka se tietää perättä
~mäksi~tai^vaIheellis»ksirhuhutiedok-si.
Mutta siitäkään huolimatta emme
voi taata, että kaikki uutistie-tomme
ovat ehdottomasti paikkansapitäviä,
etkä se ole tarp^llistakaan,
sillä lukijat käsittävät.^^ttä kaikkien
uutistietojen todenperäisyydestä
vastaa niiden alkulähde,-joka
mainitaan uutisen yhteydessä, eikä, mana huhutietona.
M'«t*4'^M«n1««l«4ä '-«^li^n I k n n S k t l C 1 « m f f o . ^ Tiiiii** n S v n f / k i mi
nomalehtien toimittajatkin ovat vain
erehtyväisiä ihmisiä. Pysyäksemme
kiinteästi asiassa me voimme todeta
seuraavaa: Kuten Vapauden tiistaisesta
uutistiedosta näkyi, lehtemme
toimitus esitti jo otsikossaan vakavia
varauksia jutun paikkansapitävyydestä.,
Mutta siitä huolimatta toimitus
ei ollut varma, että juttu, mistä
pauhattiin yhtä mittaan radiossa,
TV:ssa ja sanomalehtien palstoilla,
on kokonaan_tuulesta_JfimmattiL
Toisin sanoen. Vapaus.tuli. itsekin
harhautetuksi uskömaen, etta' jiitus-sa
voi kuitenkin olla hieman perää
ja niininuodoiii on tarpeellista välittää
tämä tieto lukijakunnalle
juurir sellaisena-kuin sen olemme
saaneet — nimittäin vahvistamatto-sanomalehti,
joka hyvällä luottamuksella
uutisen julkaisee.
Näin on selitettävissä ja ymmärrettävissä
po. suUr-ankan pääsy Va
päudenkin palstoille.
^ Kuten muistetaan. Vapaus suh-masti
paikkansapitäviä. Piinyastoifftlautui suurin varauksin koko jut-uutistietojenkin
yhteydessä levitetään
niin paljon propagandaa, että
monesti on vaikea erottaa jyviä akanoista.
Timän vuoksi olemme m(K
nesti ennenkin korostaneet, että
kaikkia uutisia — myös Vapauden
uutist!et(|^ — pitää lukea arvostelevassa
mielessä, ja siinä yhteydessä
muistettava, että ns. "luotettavista
llhteistS" ja "tavallisesti luotetia-vista
lihleisUi". sekä yleensä NI-BlEtTOMISTA
lähtdsfä tuUeet
uutistiedot ovat kaikkein epäluotet-tavimpia.
tuun, otsikoiden j a kertoen asian
sellaisena kuin se o l i — A P : p "luotettavien
lähteiden" juttuna, joka
ei oUat saanut mistään virallista
vahvistusta.
Mutta voidaan/kysyä, miksi Vapaus
julkaisi lainkaan sitä juttua?
Eikö se) ollut virhe?
Luonnollisesti sitä ei oUsi tarvinnut
julkaista lainkaan. Selvästikin
on virheellistä antaa kallista palstatilaa
aivan perättömien juttujen levittämiseen.
Mutta tavallisina kuolevaisina sa-
Juuri näin toimitus menetteli ja
julkaisee heti seuraavassa numeros
sa tänään myös etusivun uutisena
asiasta annetun peruutuksen.
Tämän juttumme tarkoituksena,
ei ole kuitenkaan "puolustella" töT-'
mitusta, vaan keskustella avoimesti
meitä- kaikkia kiinnostavasta tärkeästä
asiasta — uutistietojen yleisestä
epällhrttUavaisuudesfa kylmän
sodan ilmapiirissä. Lukijain~kannal-ta
on tarpeellista oppia lukemaan
kaikkia uutistietoja "arvostelevassa"
mielessä, että voidaan "erottaa
jyvät akanoista". J a lehden toimit-tajain
ja kirjeenvaihtajain velvollisuus
on o l la ikuisesti valppaana s i i
nä mielessä, etteivät tule itse pahaa
avistamattomina ja hyväuskoisina
harhautetuiksi.
Kuinka suurin varauksin suhtautuvat
n.s. oppineet nykyaikaisiin
yhteiskunnallisia asioita käsittelev
i in uutistietoihin, se näkyy mm.
amerikkalaisen taloustiedemiehen
Malcolm P. McNairin viime tiistaina
New Yorkissa antamasta lausunnosta.
Esitettyään eräässä liikemiesten
kokouksessa mielipifeen, että
"Sputnik on hajoittahul töivelhi-namme",
hän selitti asennettaan:
z "On vaikea löytää nykyistä tilan^
netta kuvaavia k y l lm vakavia sanoja
ja äänensävyä.^inä uskon, että
me emme ymmärrä vielä koko k u —
vaa, osittain siksi kun meidän johtajamme
eivät ole oskaltaneet antaa
meille kalkkia tosltietoja."
Huolimatta lainkaan asian muista
puolista tämä amerikkalainen
professoiri antaa meille opetuksen
siitä miten suurin varauksin tulee'
suhtautua varsinkin yhteiskunnallisia
asioita käsitteleviin Uutistietoihin.
Suurperhot, jotka palkkaavat
sadottain parhaita ammattimiehiä
propagoimaan hyväkseen, eivät-luonnollisestikaan
itse usko niihin
juttdihin, joiden tarkoituksena-on ,
"huvittaa j a harhauttaa" tavallista
kansaa, kuten brittiläinen^ työväen-mies
Bevin aikoinaan sanoi.
Meidän tavallisten pulliidsten
pitiä) oppia sahUatamaan asioihin
samalla tavaDa. Ja vaikka
työväenle&detUn voivat |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-01-09-02