Vapaus, January 9, 1958

              Sivu 2 Torstaina, tammik. 9 p. — Thursday, Jan. 9, 1958
'•tr
UVAPAUS
t J i B n t T D — IndepeQdent Libor
tal^ed NOT. 6. U I T . Aafhorlsed
«K Morad Slaai mafl the Post
pttb» OeiMrtmenty OtUmu^ *Pid>-
/UBhed tihrlce veekly: Tuesdays,
Thondays and Saturtlays by Vapaus
PabUahlDff Company Ltd^ at 100-102
lElm 8t' W., Sudbu^. Oat. Canada.
Tdephones: Bus. Office 06. 4-49^:
Editoilal OfficctOS. i-4S65. M a n a ^
E. SukisL Edltor % BUond. MUllng
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon i^HiUcatlon.
Translatton free ot.charge.
CTanadassa: 1 vk. 7.00 6 Vk. S.75
3 kk. 2.25
ThdymlloiaBa: i vk. &00 6 ^ 136
Suomessa: l ^ 160 6 Mt. 4.75
Hyökkääina
Britannian pääministeri Macmillan ehdotti viikon vaihteessa, että
idän ja lännea.yälille tehtäisiin hyökkäämättömyyssopimus siinä mie­lessä,
että voitaisiin kansainvälistä jännitystilannetta huojentaa. ,
Tämä sellaisenaan ei oleluonnöllisestikaan "uutuudella" pilattu
ehdbtus^ sillä hyökkäämättömyyssopimusta ön ennenkin ehdotettu
idän ja lännen välille. Mutta uutta on kuitenkin tässä yhteydessä se
suuH, huomio, minkä tämä esitys on nyt saanut osakseen eri puolilla
maailmaa. •
iPalauttakaamme lyhyesti mieliinime mitä on tässä yhteydessä
tapahtunut. Britannian jpli^flvi^isteri 'Macmillan esitti ehdotuksensa
viime lauantaina seuraaym-sgnoin: '"Me voisimmie aloittaa vakaasta
hyökkäämättömyyssopimuksesta^. Niin on menetelty aikaisemmin.
Se « lyoisi tehdä mitään pahaa. Se voisi olla hyödyksi. Meidäp
^ytyy päästä sopin^uk^(E;i^-ydinaseiden kokeilusta, niiden (ydinasei-'
den) tuottamisesta, oiid?n käytöstä ja lukumäärästä. Mutta meidän
täyt3^ käsitellä my(J^^ii:!^!^^itavallista aseistusta^ Rauhaa ei saavuteta
pelkillä sanoilla. M^larvitsemme myös tekoja."
Joissakin piireissä on tähän pääministeri Macmillanin hyökkää-mättömyyssopimus-
ehdotukseen suhtauduttu kokonaan kielteisesti lei-piaten
sen joko ontok^fe|e<§fei (Toronto Daily Star) tai hätäkeinoik­si
Britannian yleisen mielipiteen tyydyttämiseksi kevään vaaleja sil­mällä
pitäen, kuten on selitetty \Vashingtonista, missä ei ilmeisesti­kään
ole ainakaan iloittu tästä esityksestä. Kuvaavaa tässä yhtey­dessä
on Globe and Mail-lehden Washingtonin kirjeenvaihtaja Philip
Deanen selitys: *. . . Valtiod^)artmentin lähteistä sanottiin, että
Britannian pääministerin asenne (idän ja lännen suhteista — V.) ei
ole todellisuudessa Yhdysvaltain asenteesta poikkeava, sillä Jiän pu­hui
ihneisesti kotimaan tyydyttämiseksi niin, ettei rauhan puolesta
vetoaminen jäisi lyöväenpuolueen yksityistehtäväksi."
Myös Xew Yo^fejTimesin kirjeenvaihtaja Drew Middleton viittasi
Lontoon uutistiedos^^ siihen, että torj^puolueen hallitus ei voi enää
attaä huomioonotbl^matta brittiläisten yleistä rauhankaipuuta ja sii­hen
perustuvaa neuvottehivaatintiusta.
•Middleton tiedoitti yiime sunnuntaina Lontoosta: . . . Kori-servatiivq)
olitiikot to»vo(vat, että Maqnillahin'vakuutus lieventää ylei-.
sen mielipiteen vastarintaa tänne rakennettavien (ohjus )tukikotitien
sahteeii.i Mutta; se d tbdennäkpisesti lopeta bppdsitJoh ponnisteluja
sen hyväksi, että järj^tettäisiin korkeimman ij3i'taan neuvottelut
NeuvostoKitbn kanssa vetj^pomipieh kokeilujen lopettairiiseksi heti
j a ilman ehtoja. Trades Union iCongressin kansainvälinen komitea,
mikä puhuu Britannian ammattiyhdistysliikkeen puolesta, pyytää
^ N T Y M Ä -
PÄIVIÄ
Kalle Kaappinen, Chicago Minen,
Ont., täyttää torstaina, tammikuun 9
päivSnS 65 vuotta:-
yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin. '
Mitä muut sanovat
eeko Länsi-atomivarasto
ja -md^^^^
jg^inistmitä maama^ etfe hän ehdottaisi tällaista ydinasi*
knfeeflujen iopettanlisst^imiBta Neuvostoliitolle ja Yhdysvalloille . . . "
Tämä on kiperä pala pääministeri Macmillahille, sillä vaikka
hän puhuukin "t^ojen" paremmuudesta "sanoihin" verraltöna, tar­koittaen
sitä, että teot ovat soponuksia tärkeämpiä, hän itse väitteli
ikuin kisisa kuuniaa piiuix» Xeirrostoli^ton ehdotuksia ydinasei­den
kokeilut lopetettaisiin heti kahden tai kolmen vuoden ajaksi, että
Keski-Eurooppaan ('itä- ja Länsi-iSaksaän, sekä iPuolaan ja Tshekkp-slofvakiaan)
muodostettaisiin tpuolueeton alue^' minne ei kummalta­kaan
puolen sijoiteta ohjus- ja ydinaseita. Pääministeri Macmillan
didotti "sanoja" iiyökkäämättömyyssopimujisen muodossa, mutta
yritti sen varjossa 'oikeuttaa'' amerikkalaisten ohjus- ja ydinaseiden
sijoittamisen Britanniaan! Tämä sellaisenaan antaa ilmeisesti Yh-dysvaltain
valtiodepartmentille oikeuden sanoa, että pääministeri
Macmillan puhui pääasiassa kotimaista yleisöä tyydyttääkseen siinä
t o i v o a , ettei torypuplue menetä kaikkea kannatustaan tulevis^ vaa-
Idssa. Jokatapauksessa hänen asennoitumisensa jättää paljon toivo-rmsea
varaa juuri 'käytännön "tekojen" kohdalta. '
Mutta jos tätä hyökkäämättömyj'ssopimusta ehdotettiin "ensim­mäisenä
askeleena kansamvälisen jännitystilanteen huojentamiseksi"
kuten on selitetty, niin sillom olisi mielestämme virheellistä leimata
se mitään merkitsemättömäksi eleeksi. (Huolimatta siitä, että Y K :n
jäseiivaUat ovat asiallisesti jo allekirjoittaneet sellaisen sopimuksen,
tsUlainen idän ja lärm^ välinen hyökkäämättömyyssopmuis voisi
osaltaan auttaa Jcansainvälisen jännitystilanteen huojentamista jos se
liitettäisiin saumattomasti käytännöllisiin sopimuksiin ydinaseiden
kokeilujen kattamiseksi, niiden lopullisesti kieltämiseksi ja ns. ta­vallisen
aseistuksen'^-äfera sopimuksen ja
tiukan kontrollin al2USMU(}essa.
"TASAJAKO» !
Ottava. —^^"Valtiotulojen ministe­riön
julkaiseman "vihreän kirjan"
selostuksen mukaan yli $100,000
vuosituloja, nauttivien canadalaisten
lukumäärä lisääntyi 370:stä v. 1954
lukuun 460 v. 1955. Numerot tuli­vat
ilmi ,v. 1955 tuloverotulojen se­lostuksen
yhteydessä.
Suurin osa tuloveroista perittiin
siitä huolimatta "työläisten" luokas­sa
olevilta ihmisiltä vaikka "työläis­ten"
keskimääräiset vuositulot ei­vät
läennelleetkään $100,000. vaan
olivat keskimäärin $3,294. Vähä
varaisenmiat maksoivat keskimäärin
$268 veroa vuosituloista^.
Koko Canadan kansa^huomioon­ottaen,
keskimääräineirvuosiiulo o l i
$3,535 verrattuna $3,433:ewkedelli­senä
vuotena.
Niin, kuten $100,000 tai suurem
~pia vuosituloja nauttiva l o i s i meille
sanoa, "vapaa" yritteliäisyys on
erinomaista. -— Uutinen B. C. Lum-ber
Workers-leh;lossä.
Paiiisi, joulukuusia. — Atlsmtin
konferenssin työt päättyivät jo en­nen
joulua. Seif merkltsevimpiä
piirteitä oli kenraali Eisenhowerin
saapuminen Pariisiin huomiota he-rSttävine
saattueineen. Kaikki l i h
det julkaisivvat kuvia hänen autos­taan,
jonka katto oli luodinkestä­vää
lasia, ja kuvailivat erikoisen
tarkkaan hänen "suojelusenkeleit-tensä"
asentoja. Eisenhoweria kir­jaimellisesti
hautoi tusinan verran
Gl-mieää. Laajat päällystakit, sy­vät
taskut,^ j o i hm kukin h e i s t T o l i'
tunkenut kätensä, joka piteli-auto-maattipistoQlia,
kuten meille ker­rottiin.
On tunnustettava, ettei hie­novaraisuus
kuulunut heidän omi­naisuuksiinsa.
Ja heidän tarjoamansa näytelmä
takasi heille suuren henkilökohtai­sen
menestyksen.
Gaillardin hallitus puolestaan o li
ryhtynyt aivan poikkeuksellisiin tur­vallisuustoimenpiteisiin.
Mielenosoi­tusten
kieltätoinen~julkisilla paikoil­la,
porttikielto Palais de Chaillot'-
hon valtuuskunnille ja kirjelmien
tuojille. Kolmenkin henkilön ko­koontuminen
voitiin tulkita valtio-
Vtokselliseksi toimmni&si. Itse
asiassa halUtus halusi näin estää
rauhanpuolustajia ja aseistariisumi­sen
kannattajia tuomasta NATOn
Tuotanto taantui USAssa
— laskua kautta linjan
Ven^aäi^E^i^ kapinayiit3r8
Uudenvuoclen päivänä Venezuelassa, 3Iaravayn lentotukikohdas­sa
puhjennut, noin vuorokauden kestänyt sotilaskapina Perez Jime-naz'n
diktatuurihaUitusta vastaan kuvaa yhtäältä sitä, että sikäläi-noi
tyrannihallitus on melko horjuvalla pohjalla, ja toisaalla sitä kak­sinaamaisuutta
millä ijs. "vapaan maaihnian" johto tällaisiin 'kysymyk­siin
suhtautuuT
- 'Venezuela on kuten tiedetään, yksi niistä '^paan maailman"
maista, joiden pitäisi ':supjella'' ihmiskuntaa sosialismjn ruttoa vas­taan
nyt, ja myöhemmin '^vapauttaa" solialistisef maat niin, että
suuirporvarit ja kartanonherrat pääsisivät siellä uudelleen hallitusval­taan,'"
'
Mutta tunnettu tosiasia" on, että Jimenezin hallitsema Venezuela
on täydellinen poliisivaltio, missä työväenpuolueilla ei ole toimioi-keutta
ja missä vankiloita kansoitetaan niillä, jotka rohkenevat osal­listua
työ\'äen toimitetaan.
Venezuela on öljystä rikas maa — ja yhdysvaltalaisilla kapitalis-
'tdlla sanotaan olevan sijoitettuna sinne k o h n i ^ miljardia dollaria
pääomia. IMutta öljyrikkaudet eivät lämmitä tavallisten ven^uela-l
^ t e n koteja, eikä kata heidän ruokapöytiään . Vastakohta jobien­kin
yksilöiden rikkauksien Ja. laajojen joukkojen köyhyyden välillä
on äellä räikeän suuri.
Mutta kun tämä kansaa sortava ja riistävä diktatuurihallitus
kukisti voimakeinoin kapinaan nousseet lentovoimien "vapaustaiste­lijat",
niin sitä pidettiin Yhdysvalloissa J a , tietysti sitten muissakin
"vapaissa maissa" luonnollisena asiana. lEi noussut mitään sellais­ta
hälyä kun nostatettiin Unkarin kysymyksen yhteydessä, jolloin .
tnusta taantumus yritti vastavallankumouksen avulla kukistaa laillisen
Hallitusvallan. Tämä sellaisenaan on uuä osoitus Wa!^ingtomn
miesten "vapaudenrakkaiiden" onttoudesta, sillä kuten sanotaan, ys-^
tavistasi siitut tunnetaan".
Vuosi 1957 toUaan Yhdysval­loissa
maistamaan vuotena, jonka
lopussa oli havaittavissa suhdan­teiden
heikkenemistä, toteaa viik­kolehti
Time. Mfltei koko vuoden
ajan pysytteli tuotanto lähellä
100 prosenttia kapasiteetista, mut­ta
lopussa se laski niin, että vuo­situlos
jäi 82 prosenttiin. Elokuus­ta
marraskauhun saakka laski
tuotanto Federal Reserve Indek­sin
mukaan 6 pisteellä 139: ään.
Teräksen taotanto saavutti ainoas­taan
70 pros. kapasiteetista huo-llmatti
silta, että vuoden tuotan­to,
joka arvioidaan etukätelstieto-jeii
rankaan 113 mllj. tonnlkisH
ylittää ennätysvuoden 1956 tulok­sen.
- • ' •
Qljynp^hdistamot, joila on tähän
saakka suurimmat varastot talven
alkaessa, ovat supistaneet tuotantoa
5 % :11a, Aiitojen, koneiden j a lait­teiden
tuotanto ön taantunut.' E n ­simmäisen
kerr£m vuoden 1947 jäl­keen
on valmistuneiden uudisra­kennusten
lukumäärä laskenut 10
% : i l a . Kaukolinja-autojen kuljetta­man
tavaran määrä laski vuoden
loppuun mennessä 16 % :11a Rauta­tieyhtiöt
yrittivät alentaa kuljetus
kustannuksia ja lisätä supistuvia tu­lojaan
niin kuumeisesti, että Penn­sylvania
ja New York Central, kak­si
suurta rau^i^htiötä neuvotte­livat
kauan yhdkt^isestä.
miljoonaa kappaletta. 5,3 miljoonaa
automaattista pyykmpesukonetta ja
4 miljoonaa gramqfoonia. Suuria
rahamääriä käytettiin myös huvitte­luun
ja matkoihin. Kuluttajien suu­reksi
iloksi murrettiin monen vuo-den^
jfilkeen vähittäismyyntihintojen
kiinteä rintama. N i i n suuret kuin
pienetkin yritykset alkoivat alennei­ta
hintojaan pystyäkseen kilpaile­maan
ostajista.
SUURIA INVESTOINTEJA
Uusien markkinoiden avaamisek&i
j a Uutta nousukautta silmällä pi­täen
on Yhdysvaltain teollisuus si
joittanut suuria rahamääriä tutki­muksiin
ja uusiin tehtäisiin. Tämä
määrä aryioidaan 7,3 miljardiksi
dollariksi, mikä tietää 20 p r o ^ tm
lisäystä edelliseen vuoteen. Gener^
Elcfctric laskee voivansa pian tuot­taa
synteettisiä teoUisuustimantte ja
halvemmalla kuin luomibnkiyiä.
Sama yritys ryhtyy keväällä myy­mään
hyvin käytännöllisiä puhelin-televisiolaitteita..
Tämän vuoden toiveet ovat aivan
päinvastaisia kuin vuosi sitten. S i l ­loin
odotettiin vilkasta alkuvuotta
ja loppuvuodesta laskukautta^.' N y t
sen sijaan arvellaan alkuvuoden
muodostuvan pidättyväksi j a yrit­teliäisyyden
lisääntyvän vasta lop­pukuukausina.
jäsenille niitä listoja^ joihin kansan
Iceskuudessa oli kerätty allekirjoi-tuk^
a. ,
Mikä kuitenkaan ei estänyt j u l
kista iinielipidettS ilmaisemasta aja­tuksiaan;'
slUän^mä rauhan puo-lu^
9iäiista;;takdent9vät jätet­tiin
; Jcaupungih-'; j a kunnanhallituk-sille,
jotka puolestaan, välittivät ne
osoitteisiinsa:
ElsenhOfwerin t S ^ y i Orlyn lento­kentältä:
P a r i i s i in johtavalla reitillä
vaistoUi pariisilaisten,. - - ajatukset
NATOni kunniaiiiiarvöisia herrasmie­hiä
lä voitu lähestyä.: Hyvä! Moni­väriset
pallot kuljetti<i^t tunnuslau­seita,
jotka hyvSntahtöihen tuuli vei
valtionpään auton ylle. Samoin me
netelmin jaettiin kulkureitille len­tolehtisiä,
j a eräskin lentolehtispak-kaus
putosi ihmeellisellä tavalla Y h ­dysvaltain
presidentin autoon. Näin
sukkelalla tavalla hän sai välittö­män
tiedon ranskalaisten suuresta
rauhanhalusta.
IRTISANOMISIA J A
LOMAUTTAMISIA
' Kaikkialla USAssa oli havaitta­vissa
työvoiman irtisanomisia j a t i ­lapäisiä
lomauttamisia. C ^ s l e r -
yhtiö sulki suuria tehtaita vuoden
kahden viimeisen viikon ajaksi ja
sanoi irti 60.000 työntekijää. Ford
sanoi i r t i 35.000. Työttömien luku­määrä
nousi joulukuussa 3,7 miljoo­naan
(2,7 miljv joulukuussa JIJ956),
j a talousasiantuntijat ennustavat,'
että luku nousee 4,55 miljoonaan
ensi vuoden alussa.
Tällainen tilanne aiheutti yrittä­j
i l l e ja valtion edustajille melkoi­sesti
päänvaivaa, varsinkin kun ta­lousasiantuntijat
ennustivat talous­tilanteen
jatkuvaa heikkenemistä.
Kaikesta huolimatta on vuotta 1957
kuitenkin pidettävä Yhdysvalloille
taloudellisesti edullisena. MoniUa
aloilla lyötiin entiset ennätykset
Bruttokansallistuote kohosi 5 % ol­len
436 miljardia dollaria. Teolli­suustuotannon
keskimääräinen i n ­deksi
oli 144 ja työllisyys \ y l i t ti
kaikki ennätykset 67,2 miljoonalla
työntekijämäärällään. Palkkojen
nousit jatkui yhtämittaisena. Tam­mikuussa
keskituntipalkka-oU
dollaria, mutta joulukuussa jo 2,10.
Lisääntyneiden kustannusten vuok­si
teollisuusyritysten vuosivoitto ei
icuitenkaan tule osoittamaan-kuin
vähäistä nousua, jopa' mahdollisesti
vähennystäkin viime vuoden ennä
tyslukuihin verattuna. Tällöin brut-totuotto
oli 43 miljardia j a netto
21 miljardia dollaria verojen mak­sun
jälkeen.
Toukokuussa levottomuutta tunte­neet
liikemiehet rauhoittuivat jäl­leen
joulukuussa. Autoteollisuuden
taholta huomautettihi. että tarpeen
tullen voidaan Yhdysv^tain auto­tuotanto
kohottaa 12 miljoonaan au­toon
vuodessa, vaikka nykyhien tuo­tanto
on vain 6 miljoonaa kappa­letta.
VÄHITTÄISMYYNTI NOUSI
K U I T E N K IN
Vihlttiismyynti ylitti S prosentil­l
a edellisen vuoden myynnin, j a jou­luna
piSsUin heikonlaisen alun j U -
keeh viiine vuoden myyntilukuihin.
VJUme viiionna tunnuttiin rahaa käy-t
e t t l v i d eniten nykyaikaisten lijpti-tarvikkeideh
hankintaan. Kaikkiaan
myytiin televisiovastaanottimia 6,4
SOTILASMAÄRARAHOJA
TOIVOTAAN LISAA
Hallituksen odotetaan lisäävän
määrärahoja stratosfiäri-ilmailun
kehittämiseksi. Nämä varat saadaan
supistamalla maatalouden tukipalk­kioita
ja vähentämällä invalidieläk-keitä.
Puolustusministeriö toivoo l i ­sämäärärahoja
tänä vuonna miljardi
j a ensi vuonna kaksi miljardia dol­laria.
Puolustusmenoihin on varattu
41-miljardia valtipn kokonaistulo­jen
ollessa 73,5 miljardia.' Valtion
velka on nykyisin 275 miljardia
dollaria, mutta se kasvanee hieman
vuoden aikana. Vuonna 1960 lasker
taan bruttokansantuoton kohoavan
470 miljardiin dollariin. Jos Yhdys­vallat
sijoittaa varusteluun 54 mil­jardia,
n i in se tietää kansantuotos-ta
vain 11,5 % mikä on huomatta­vasti
vähemmän kuin Korean sodan
aikana, jolloin tämä prosentti oU
14,7. Myös suuren tierakennusoh-jelman,
joka aloitettiin viime vuon­na,
odotetaan hillitsevän maan ta­louselämää^
Lopuksi e i pidä unohtaa
sitä, että väestönkasviin takia tulee
joka vuosi kaksi miljoonaa uutta
kuluttajaa, huomauttaa Time kat*
sauksensa l o p u s s a . _ _ _ ^ _ ^^
Helsingin metroon 8
maaniilaida asemaa
Helsinki. — Helshogin Metroon
tulee kahdeksan maanalaista ase­maa
j a sen kokonaispituudeksi t u ­lee
noin 10 kilometriä. Esikaupunki-liikenteen
suunnittelukomitea on
laatinut tällaisia suiiiuuteliniak jois­ta
tosin saadaan tarkempia tietoja
vasta sitien kun komitea antaa osa­mietintönsä
julkisuuteen kevätkau­den
aikana. Keskikaupungin maan­alainen
liittyy aikanaan maan pääl­lä
kulkeviin pikaraitiotieratoihhi.
Keskusten asemakaavassa on ve­detty
maanalaisen reittiä kuvaava
linja, mutte koska se e i perustunut
geologisten olojen tuntemukseen,
ovat suunnitelmat muuttuneet koko­naan.
Kairausten tuloksena on löy­detty
helpommin avaUayiä r e i t t f j i.
Pyrkimykseni on sijoittaa maan-alaisen
asein^t siten, ettei niiltit
tule 400—500 metrm pitempiä mat­koja
keskustan työpaikkoihin.
Konferenssin ilmapiiri muuten
vain vahvisti tätä ensivaikutelmaa.
Eisenhower ja Foster Dulles epäi­lemättä
panivat merkille läntisten
liittolaistensa innostuksen puutteen.
He odottivat kiihkeitä pyyntöjä,
mutte pyytäjät pitivätkin parempa­na,
että heitä ensin vedettiin kor-viste
ennen kuin he suostuivat ydin­asevarastojen
j a rakettien ammun-talaitteiden
sijoittamiseen alueil
leen.
Menetelmä oli epäilemättä perin
hienosyinen, mutte paljastava, ja
antoi merkittävän viitteen eri mai­den
yleisestä mielipiteestä. Länti­set
johtajat ottivat vastean tarjouk­sen,
mutte eivät pyytäneet. Tämä
o l i Yhdysvsdtain. johtejien ensim­mäinen
pettymys. Niinpä hekin
esiintyivät varovaisina: he hyväk­syttivät
atomiasevarastojen vahvis-temisen
periaatteen puhumalla sa­malla
koko ajan neuvotteluiste.
Näin NATO ratifioi tämän varus­telukilvan
uuden ja vaarallisen vai-
* • *
Lisäksi oli vaikea pistää piiloon
Bulganinin viestejä, joissa korbs
tettiin N L n raulutnts^toa tarjoamal­l
a idän j a lännen konferenssia, sa-nioin
kuin Tshekkoslovakian, Sak­san
demokraatti;^n tasavallan ja
j a NLn. tuiceinaa Puolan ehdotusta
''atönuttoinan" vyöhykkeen muodos­tamiseksi
Keski-Euraioppaan.
. Nämä uudet aloitteet ovat mer­kinneet
huolen aihetta amerikkalai­sille
imperialisteille ja heidän eu­rooppalaisille
liittolaisilleen. Muuan
amerikkalainen- lehtimies kirjoitti,
että Bulganin o l i tosiasiassa konfe­renssin
I6:s osanottaja.
kuinka päästäisiin eroon tästä
tungettelijasta j a hänen rauhaneh
dotuksestaan?
Hukuttemalla kala. Näin tehtiin­kin.
Sosialistinen ulkoministeri P i -
neau suvaitsi lainate itseään tähän
manööveriin. Sellaisena oli tekopy­hä
tarjous neuvottelujen aloittami­sesta
uudelleen Y K n aseistariisu-misalivaliokunnassa.
Jokainen tie­tää
hyvin, että amerikkalainen
enemmistö on jo vuosia pitänyt tätä
alivaliokuntaa lamaannuksen tilas­sa.
Täniä kiusantekocnemmistö on
hylännyt vieläpä amerikkalaisiakin
aseistariisumisehdotuksia pelkäs
tään siitä syj^tä, että N L on hyväk­synyt
ne.
Kutentdn on 'todetteva, että nä
mä nytkähdykset AUantin konfe^
renssin kulussa ovat timtuneet laa­j
a l t i.
Tanskan, Riiotsm j a Islannin kiel­täytyminen
laketinammuntelaittei-den
sijoittemiseste alueilleen ja
Adenauerin viekastelut vasteun
väistämiseksi j o sovittujen alomitu-kikobtien
perustemiseste LänsiSak
saan heijastavat yarsin hyvin näi­den
maiden yleistä mielipidettä.
Toiset, kuten Macmillan, ovat saa­neet
runsaita hyvityksiä suostumuk­sestaan.
Innostean hänelle on suo­tu
sijaispääUiköh arvo hitossa. M i ­tä
teas FeliK Gäillardiin tuloe, joka
ajatteli tekevänsä kunnon vaihto­kaupan
tarjoamalla hyviä palveluk
siaan amerikkalaisten^ suopeana
äsennoitumiseste Algerlah' koloniä-llsteihin,
niin hän voitti vain niuu-temia
jo ennakolta sovittuja Alge-'
riaa koskevia-^ rivejä konferenssin
loppujulkilausumussa.
Konferenssin yhteinen julkilausu­ma
vakuuttaa mm.: "Sudan estämi­seksi
tarkoitetun liittomme on au
tettava meitä myö3 saavuttamaan
taloudelliseen hyvinvointiin ja so
siaaliseen edistykseen tähtäävät
päämäärämme."
Meitä on jo kymmenen vuotta vir
kistetty tällaisilla hyvillä sanoilla,
aina surullisenkuuluisaste Marshal­lin
suunnitelmasta a-sti, jota. voidaan
pitää Pohjois-Atlantin sotilasliiton
taloudellisena isänä. Ranskalaisten
descartesilainen henki ei vähällä
ihastu näihin "hyvinvoinnin" ja "so­siaalisen
edistyksen" helppohintai-siin
sanoihin. Päinvastoin täällä ar­vostellaan
ankarasti tämän yhteisen
julkilausuman allekirjoittaneita po­liitikkoja,
jotka vähentävät koulu-määrärahoja
j a tieteelliseen tutki­mukseen
tarpeellisia varoja sekä
kaventavat työläist'>n leipää saadak
seen lisää sotemäärärahoja, jotka
tällä hetkellä nousevat suunnilleen
50 prosenttiin Ranskan kokonais­budjetista.
* * *
Mikä johtopäätös on tehtävä?
Palais de C h a i l l o fn salaliittolaiset
ajattelevat, että Atlantin konferens­sin
laskut on maks ttava nopeasti.
Mutta ksnsan laajat kerrokset ei­vät
kallista tällaisille ajatuksille
korvaansa. Tunkea Länsi-Eurooppa
täytee^ atomiasevarastoja! Joutua
maailmanpalon vaaraan, sillä mikä­pä
maa saattaisi uskoa olevansa suo­jattu
atomivihoUiSuuksilta! Tällä
hetkelläkin Englantiin ja Rans­kaan
sijoitetut amerikkalaiset ato-mipommituskoneet
lentävät Länsi
Euroopan yllä atomipommilast^i-neen.
Mikä vaara koko ihmiskun­nalle!
Sillä julma sota voisi olla to­dellisuus
pelkästään virheellisesti
tulkittujen ohjeidenkin seuraukse­na,
yhden ainoan ihmisen ennakol­ta
aavistamattoman honkisen se­kaannuksen
ansiosta.
E i . kansat eivät salli, että Länsi-
Euroopasta tulisi atömivarasto ja
atomimaalitaulu. Neuvostoliiton,
Tshekkoslovakian ja Puolan ehdo­tus
atomi ja aseriisunnabta on otet­tava
vakavasti. Se on maiidollisuus,
jonka meille ovat tarjonneet selkeät
ja vastuunalaiset henget kansaihvä
l i s n jännityksen laukaisemiseksi ja
maailmanrauhan edistämiseksi.
Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser seisoo avonai­sessa
autossa vierellään asepuvussa oleva kenraalimajuri
Abdel Hakim Amer heidän ajaessaan Port Saidin katuja
Egyptin juhliessa brittiläisten ja ranskalaisten sotavoi­mien
maasta vetäytymisen,vuosipäivää. Tämä voiton päivä .
oli julistettu yleiseksi juhlapäiväksi. Nasser laski seppe­leen
Suezin valloittamista vastustaneiden haudalle, laski
marttyyrien muistolle rakennettavan patsaan kulmakiven
ja piti^ puheen paikalle kokoontuneelle väkijoukolle.
idrjala tanaan
J . MONOSOV
Neuvostoliitto ja Kiina
tarjoavat apuaan
Colombo. — Neuvostoliiton ja
Kiinan suurlähettiläät täällä kävivät
maanantai iltana vierailemassa pää­ministeri
Solomon Bandaranaiken
luona ja tarjosivat apua tulvassa
kärsineille.
ruplaa rahassa'. Kiinan tarjoukseen
sisältyy 20,000 yania rahas-a.
— British Columbiassa on laajat
metsät, joiden pinta-ala on n. 150,-
000 neliömaUia.'
Neuvostoliiton toimesta on tarjot
tu 2,500 tonnia-riisiä ja 200,0004-^eiäinä vuosina on^sinne rakenneta
Kurjaa ja katkerata oli työihmis-ten
elämä Karjalassa ennen Loka­kuun
suurta sosialistista vallanku
mousta. Vuonna 1912 Karjalassa oli
ainoastaan 23 teollisuuslaitosta, jois­sa
oli kaikkiaan 4,425 työntekijää.
Noin kolmannellaosalla talonpoi-kaistalouksia
ei ollut hevosta. Met­sätöissä
mies tienasi hakkuukauden
(5—6 kuukauden) kuluessa keski­määrin
22 ruplaa.
Uuteen uomaan kääntyi karjalais­ten
elämä 40 vuotta sitten. Suuri
Venäjän kansa ojensi pienelle Kar­jalan
kansalle veljellisen avun kä­den,
auttoi, sitä karkoittamaan vie-rasniaaljliSet
valloittajat maastaan
j a aloittamaan liuden'elämän.
Eivät olleet vielä tauonneet tais
telut jumsalaissodan rintamilla, kun
neuvostohallitus: jo teki l e n i n in
osähotoUa päätöksen Karjalan' ta­louden
kehittämisestä, steri' sutiri-nattomien
inetsärikkauksien hyväk-
^«ikäyttämisestä, p^peri- ja puunja­lostusteollisuuden^
kehittämisestä
sekä'koko seuduö^sähköistämisestä.
Suurella ilolla kävi Karjalan kan­sa
käsiksi • sosialismin rakentami­seen,
Sunun joen varrelle kohosi
leniniläisen sähköistämissuunnitel-^
man es^oinen — Kontupohjan ve
sivoimalaitos ja sen viereen pape­ritehdas.
Perustettiin uusia metsä-työläitöksia.
Kolhoosien ja heuvos-totilojen
pelloille ilmaantui trakto­reita.
Kohta koitti päivä, jolloin a l ­koi
laivaliikenne Valkeanmeren—
Itämeren kanavalla. Tuntematto­maksi
- muuttui seutu, jota ennen
sanottiin "tallaamattomien polku­jen
ja peloittelemattomien lintujen
maaksi".
Segezbaa sanotaan nuoreksi kau­pungiksi.
Vuonna 1934 siellä o l i
vain pieni rautatiepysakki, jonka
ympärillä asui noin 200 henkeä.
Vuonna 1938 sinpe rakennettiin sei
luloosa- ja paperitehdas: sodanjäl-tu
80,000 kW tehoinen Ondan vesi­voimalaitos,
alumiinitehdas, metsä-työlaitoksia,
sahoja ja puunjalos­tuslaitoksia
sekä puutalotehdas.
Asutus on kasvanut melko suureksi
kaupungiksi.
Tasavallan nykyistä pääkaupun­kiakin
1909 ilmestyneen kurjan
"Järvinen seutu" tekijät sanoivat
ikäväksi kaupungiksi, jossa ei ole
edes mitään katsomisen arvoista.
Mutta tulisivatpa nyt mainitun kir­jan
tekijät Petroskoihin! Nykyinen
Petroskoi on teollisuuskaupunki, jo­ka
tuottaa juontotrak'toreita, puuta­loja,
huonekaluja; siellä on kiUle-liusketehdas,
tieteellisiä laitoksia ja
korkeakouluja.
Neljässäkymmenessä vuodessa
(vuodesta 1866 vuoteen 1906) Pet­roskoin
väkUuku .lisSant^ suim-tulleen3,000
hengejUi, mutta 40
vuodessa valiaiiiniinbukseii jäl­keen
se öh lääfintyiiyt'miltei
100,000 hengeUä. J o k i i i aika s i t ^n
kaupunkiin rakennettiiii iiiKasikaa-linen
draamat^atteiji uriieilupa-latsi
j a jiitiklnen Idi^asto; j pv
iaan rakeimetean teleVisÄias^maa
Jä^ kiilttuurlpaiktslaJ J >
' Olkoon tämä kaikki sahö^kau-piihgeiste.
Mutta käväiskäSihmie jol­lakin
maalaispaikkakunnalla, vaik­kapa
Ylä-Simanistpssa, Kylä on syn­tynyt
vasta 1953, mutt^.ityt siihS pU
jo satakunta taloa,'eikä vain,hyviä
taloja, vaan vieläpä koulukin' 200
oppilaalle, kerhotelo, kirjasto, ISä-kintäasema,
lastentarha ja-seimi ja
rakenteilla on väestön jokapäiväi­siä
tarpeite palvelevia laitoksia. J a
tällainen kylä on kasvanut metsään,
jossa karjalainen talonpoika vietti
ennen talvi-iltansa havumajassa
laikka parhaimmassa, tapauksessa
savuisessa maamajassa.
Karjalan korpien hiljaisuus on
häiriintynyt, sinne on tullut monen­laisia
nykyaikaisia koneita. Karja­lan
metsätyölaltoksilla on viidettä-tuhatta
autoa, höyryveturia j a trak­toria,
800 sähköasemaa, 11,000 säd-kösahaa
ja bensiinimoottorisahaa.
Neljässäkymmenessä vaodessa on
metsätöiden kapasiteetti kasvanut
Karjalassa 8,5 kertaiseksi. Joka mi­nuutti
valmistetaan puutavaraa tois­ta
vaununlastia.
Kevään tuoreudelta tuoksuvat nä­mä
syyspäivät Karjalassa. Tarkas­telkaamme
tasavallan lehtien viime
(Jatkuu S. sivuna)
PÄIVÄN PÄKINÄ
Ankka
Turhaa on kaiketi puhua "viime­talvisista
luntista", eli vanhoista
koista, : • -
Mutta oman lukunsa ansätseeslt-;
tenkin maanantaina julkaistu suur-uutinen,
joka lensi kotkan siivillä
suuria otsikkoja vaatien kautta län­tisen
maailman, mutta putosi jö tiis­taina
perittSminä huhutietona alas
kun ammuttu ankka.
TSmi ankka löysi paikkansa Va­paudenkin
uutisosastolla — kuten
löysi p»S|ansa myös tänään etusi­vulla
oleva peruutus. Ja tämä antaa
meille aiheen keskustella hieman
ttutistietojen "pitev]^estii".
Hikiin lehti ei voi taata, että
sen kaikki uutistiedot ovat dbdotto
Tehtäköön täysin selväksi tämä:
Vapaus ei julkaise mitään sellaista
uutistietoa, jonka se tietää perättä
~mäksi~tai^vaIheellis»ksirhuhutiedok-si.
Mutta siitäkään huolimatta em­me
voi taata, että kaikki uutistie-tomme
ovat ehdottomasti paikkansa­pitäviä,
etkä se ole tarp^llistakaan,
sillä lukijat käsittävät.^^ttä kaik­kien
uutistietojen todenperäisyy­destä
vastaa niiden alkulähde,-joka
mainitaan uutisen yhteydessä, eikä, mana huhutietona.
M'«t*4'^M«n1««l«4ä '-«^li^n I k n n S k t l C 1 « m f f o . ^ Tiiiii** n S v n f / k i mi
nomalehtien toimittajatkin ovat vain
erehtyväisiä ihmisiä. Pysyäksemme
kiinteästi asiassa me voimme todeta
seuraavaa: Kuten Vapauden tiistai­sesta
uutistiedosta näkyi, lehtemme
toimitus esitti jo otsikossaan vaka­via
varauksia jutun paikkansapitä­vyydestä.,
Mutta siitä huolimatta toi­mitus
ei ollut varma, että juttu, mis­tä
pauhattiin yhtä mittaan radiossa,
TV:ssa ja sanomalehtien palstoilla,
on kokonaan_tuulesta_JfimmattiL
Toisin sanoen. Vapaus.tuli. itsekin
harhautetuksi uskömaen, etta' jiitus-sa
voi kuitenkin olla hieman perää
ja niininuodoiii on tarpeellista vä­littää
tämä tieto lukijakunnalle
juurir sellaisena-kuin sen olemme
saaneet — nimittäin vahvistamatto-sanomalehti,
joka hyvällä luotta­muksella
uutisen julkaisee.
Näin on selitettävissä ja ymmär­rettävissä
po. suUr-ankan pääsy Va
päudenkin palstoille.
^ Kuten muistetaan. Vapaus suh-masti
paikkansapitäviä. Piinyastoifftlautui suurin varauksin koko jut-uutistietojenkin
yhteydessä levite­tään
niin paljon propagandaa, että
monesti on vaikea erottaa jyviä aka­noista.
Timän vuoksi olemme m(K
nesti ennenkin korostaneet, että
kaikkia uutisia — myös Vapauden
uutist!et(|^ — pitää lukea arvostele­vassa
mielessä, ja siinä yhteydessä
muistettava, että ns. "luotettavista
llhteistS" ja "tavallisesti luotetia-vista
lihleisUi". sekä yleensä NI-BlEtTOMISTA
lähtdsfä tuUeet
uutistiedot ovat kaikkein epäluotet-tavimpia.
tuun, otsikoiden j a kertoen asian
sellaisena kuin se o l i — A P : p "luo­tettavien
lähteiden" juttuna, joka
ei oUat saanut mistään virallista
vahvistusta.
Mutta voidaan/kysyä, miksi Va­paus
julkaisi lainkaan sitä juttua?
Eikö se) ollut virhe?
Luonnollisesti sitä ei oUsi tarvin­nut
julkaista lainkaan. Selvästikin
on virheellistä antaa kallista palsta­tilaa
aivan perättömien juttujen le­vittämiseen.
Mutta tavallisina kuolevaisina sa-
Juuri näin toimitus menetteli ja
julkaisee heti seuraavassa numeros
sa tänään myös etusivun uutisena
asiasta annetun peruutuksen.
Tämän juttumme tarkoituksena,
ei ole kuitenkaan "puolustella" töT-'
mitusta, vaan keskustella avoimesti
meitä- kaikkia kiinnostavasta tär­keästä
asiasta — uutistietojen ylei­sestä
epällhrttUavaisuudesfa kylmän
sodan ilmapiirissä. Lukijain~kannal-ta
on tarpeellista oppia lukemaan
kaikkia uutistietoja "arvostelevas­sa"
mielessä, että voidaan "erottaa
jyvät akanoista". J a lehden toimit-tajain
ja kirjeenvaihtajain velvolli­suus
on o l la ikuisesti valppaana s i i
nä mielessä, etteivät tule itse pahaa
avistamattomina ja hyväuskoisina
harhautetuiksi.
Kuinka suurin varauksin suhtau­tuvat
n.s. oppineet nykyaikaisiin
yhteiskunnallisia asioita käsittele­v
i in uutistietoihin, se näkyy mm.
amerikkalaisen taloustiedemiehen
Malcolm P. McNairin viime tiistai­na
New Yorkissa antamasta lausun­nosta.
Esitettyään eräässä liikemies­ten
kokouksessa mielipifeen, että
"Sputnik on hajoittahul töivelhi-namme",
hän selitti asennettaan:
z "On vaikea löytää nykyistä tilan^
netta kuvaavia k y l lm vakavia sano­ja
ja äänensävyä.^inä uskon, että
me emme ymmärrä vielä koko k u —
vaa, osittain siksi kun meidän joh­tajamme
eivät ole oskaltaneet an­taa
meille kalkkia tosltietoja."
Huolimatta lainkaan asian muis­ta
puolista tämä amerikkalainen
professoiri antaa meille opetuksen
siitä miten suurin varauksin tulee'
suhtautua varsinkin yhteiskunnalli­sia
asioita käsitteleviin Uutistietoi­hin.
Suurperhot, jotka palkkaa­vat
sadottain parhaita ammattimie­hiä
propagoimaan hyväkseen, eivät-luonnollisestikaan
itse usko niihin
juttdihin, joiden tarkoituksena-on ,
"huvittaa j a harhauttaa" tavallista
kansaa, kuten brittiläinen^ työväen-mies
Bevin aikoinaan sanoi.
Meidän tavallisten pulliidsten
pitiä) oppia sahUatamaan asioi­hin
samalla tavaDa. Ja vaikka
työväenle&detUn voivat <toistaitilui
taUa harhautetuiksi, Khten kivi
Vapaiidelle po. asiassa, idin tyfi-väenlehtien
natispalvela on sit­tenkin
tuhat kertaa Itiotettayaili-paa
kuin Suuren lUihan sanoma­lehtien.
— KInsikounu