Vapaus, January 9, 1958

              urheilun tilinpäätös 1957
HelsinUi Uudenvuoden päivänä
— Xehti kääntyi viime yöi^ä,
o v i , suljöttiiii lopullisesti vuodelle
ja katseet kÖUdistuvat töive-
^essSöleviin 12 kuukaii-
Viime päivinä on suoritettu
tavaiainukainen tilinpäätös ku-vuodeä
tapsaitumista j a huo­attavin
toteamus lienee, ettei tä-t^
l^änha, möQiä kolhäisuja koke-
^. maapaUoinme sittenkään, läitä-iri^
elä ilmaan, .vaikka muutamat
Diiiniik kuumeen viedtaan joutuneet
^tSkta jo pelkäsivät
^..^rfaieUumaailmfissakin luotiin kat<
;^'i^{öpullinen menneisiin tapahtu-mun.
Muisteltiin monia koettuja
. i l o j a Sekä-tailtl muutamia suruja
ll^t^kai^uja, jotka niinikään' i l -
i^^euiesti kuuluvat: asiaan elämän-
BQ^oJD kaikilla aloilla tasapainossa
säilyttämiseksi. Tarkoituksemme on
I^^palauttaa lyhyesti mieliin Suo-j
i ^ urheilun kohokohdat vuoima
_.01ympialaisiah£m seuraa aina jon-välivuosi
hengähdystauko
kansainvälisissä suhteissa,
itaa o l i silti vallan riittämiin
:oisesti ovat mieliin jääneet
luraavat loisteliaat valopilkut: 1)
[ereittemme sensatiomainen ryn-icoko
maailmankärkeen j a vuo-
''suurSputnik" Turussa,*, jossa
Eolme 01avia[mme ialitti maailman-ätyksen
1500 metrillä, 2) yleis-
-heiluh maaotteluvoitot kaikista
lista, 3) hiihtohistoriamme
iiäitt menestys HolmenkolleniUa
ensimmäinen painivoitto
sen oinalla kamaralla 31
itffeen sekä toinen viime kuussa,
[olioin Suomen saavuttama piste-oli
suurin 30 vuoteen,
lusi kuukaiidelta rakentui
voitto- ja tappiotili seuraavasti.
Hippoja koviin kansiin sidottuja
KlRJOJA
ao Koivistoinen:
MEREN TYTÄR
Kertomus valtameriltä.
253 sivHä '-^ Binta sid. — fUO
Gunvor F^tmmgli
Amm^Jfj^^ kirja.
231 iWlrlf|i^;^. ....$1.75
Gunvor <Föimm:^ j l;
181 sivit00mt^M..... p75
T&mSn; a ^
tapahtmpaVliikkävat norjalaisessa'
pftkokax^unglssa ja sen Uhhn--
sUmia^ s n m » - «dkulste». edesotta­muksia
j a lausuu heistä huvitta­van
nasevii arvostelujäan. '
J^Blsa Carlsson:
• : mKÄ PÄIVÄTYÖ
" Klditova romaani —-
M. naisille j a nuo;tine tytöille.
221 sivua — Hinta sid $1^
P i e n e Andrezel:
KOSTON TIE
Tämä romaani perustuu
tositapahtumaan.
285 sivua — Hinta sid..... fUO
Tilatkaa osoitteella:
V A P A U S
PUBUSHING CO. LTD.
Box 69. Sadbvnr* Ontario
T^nmikuu: Rolf Haikkola jäi
Sao Paidon uudenvuödenjuoksussa
16:ksi. Heski-Euroopan suuti; mäki­viikko
päättyi Suomen komeaan
kaksoisvoittoon: 1) Pentti Uotmen,
2) Eino K i r j o n e n , . . Ruotsi v6itU
koripallomaaottelun 2 2 - ^ . . Hem*
mo Silvennoinen ylivoimainen Le
Brasaun mäkikilpailussa S 'eitsis-s
ä . . . Antti Hyvärinen ja Juhani
Kärkinen alkoivat vaatimattomasti,
mutta saavuttivat sitten komeita
mäenlaskuvQdttPJa Yhdysvalloissa..
Letdngradin hiihtokisoissa Silven­noinen
j a Kirjonen sijoittuivat seu
raaviksi Kamenskin jälkeen, Esko
Jussila voitti yllättäen yhdistetyn,
mutta kaikilla hiihtoihatkoilla mei­käläiset
jätettiin armotta peränpitä­j
ä k s i . . . Cariiisch Parten-Kirche-nin
kansainvälisissä kisoissa fiaku-lineni
Alatalo, Koistinen j a TOlsa
saavuttivat komean nelivmton 15
kmrllä j a Ossi Laaksonen o l i paras
mäenlaskussa.
Helmikuu: Antti Hyvärinen yli­voimainen
U S A : s s a . . . Neuvostoliit
to lör suomalaiset jääkiekossa en­sin
8—3 ja sitten 9 — 0 . . . Iris Sih­vonen
oli paras "ulkomaalunen"
naisten pikaluistelun maailmanmes­taruuskilpailuissa
Imatralla vena-koiden
korjatessa 5 ensi sijaa ja
Eevi Huttusen voittaessa 3000 m . . .
Suomi voitti Neuvostoliiton sotilas-hiihto-
ottelussa Kuopiossa 14-r-13...
Salpausselän kisojen voittajik^ tu-
Uvat: 15^km J»avel Koltshin N l ( N i i ­lo
Kautto 2), 50 kn» Eero Koleh­mainen,
yhdistetty Sverre Stener-sen,
Norja (Paavo Korhonen 2),
mäenlasku Holger Karlsson, Ruotsi
ja Kalevi Kärkinen, naisten 10 km
Radja Jerestdna N L (Siiri Ranta­nen
4 ) . i . Jääkiekkoilun MM-tuma-jäisissä
Moskovassa Suomi voitti
Itä-Saksan, Puolan, Itävallan j a J a ;
panin sijoittuen neljänneksi loppu­pisteissä
Ruotsin, N L j a TshdÄo-slovakian
jälkeen... Suomi kiÄlsti
Liettuan painonnostossa Vilnassa
4—3, mutta Latvialle hävittiin 1—
5 . . . Ruotsi lyötiin painomaaotte-lussa
Göteborgissa 17—15.
Maaliskuu: Suomalaisteu kaikkien
aikojen menestys HolmenkolleniUa.
Kaksoisvoitto 15 km, samoin 50 k m ,
kolmoisvoitto yhdistetyssä sekä kak­soisvoitto
jälleen nuorten mäenl^
k u s s a . . ; Ruotsi lyötiin nyrkkeilyssä
7—3... Jugoslavia j a J^fsai ylivoi­maisia
n3^tennisottelusra,$Dtotnea
vastäata HeJsi^gissS 1'. /^äpdmäiaiset
voittivat, k a i k k i lajit Puijon Js Ou­nasvaaran
k i s o i n viiDaemainitiw
mi^nlaskiia lukuuniottadiättir.
Huhtikuu: Suomi k i & s t i Länsi-
Saksan k0i1paUo-öttdi^iH^-57v
Ihoinen painiinaajoukkue'selälläi^^
fti-a Minskissä sekä:2-^ Leniiigra-d
i s s a . . . Puola voitti n!irriiA:6iIymaa'
ottelun » - ^ 1 : . . B o s t o n i n , marato­nilla
katkaisi maalinauhan tällä ker­taa
jenkki John Kelly. Veikko Kar­vosen
saapuessa perille 4 minuut­tia
myöhemmin j a Olavj Mannosen
s i j o i t t u e n 4 : k s i . . . Snpmi voitti
Ruotsin k e i l a i l u s s a . . , Itä Saksa k u ­kistettiin
koripallossa 87—57...
Suomi voitti pohjoismaiset nyrkkei-lytumajaiset
Messuhalllssai
Toukokuu: 80.000 suomalaista
vietti Äitienpäivää Eliintarhan
ajoissa, joissa meikäläinen Caxt
Lincota) voitti kaksi lajia, muiden
voittojen mennessä E n ^ a n t i i n , Sak­sa
Prahassa, mutta sai tyytyä kun­niakkaaseen
hopeaan... Jaskari
paini hopeansa vapaapainin'MM. k i l ­pailuissa
Istanbulissa... Jugosla-vian^^^
MihaUc löi' raaratonarimme
L a p p ^ ^ a n n a s s a . . . Koko Suomen
Paavo Nurmi täytti 60 v u o t t a . ..
Saksa voitettiin vc^giistelussa . ..
Eesti yleisurheilussa 122—103...
Monia kansainvälisiä koripallovoit­toja
— j a tappioita.
Heinäkuu: Ylöisurheilukausi vilk-k
a i n u n i l l a a n . . . Salsola juoksi ICMO
mietrillä S E : n 2.20,2.,. Eero T^>^
mäala tihkasi 14 minuutin rajiEia 5
kilimietrlllä Porissa juostessaan
S E . n 14.02,0... Ennennäkemätön
1500 metri^Turussa kolmen Olavin
alittaessa M E ; n . y Säiisola 3.40,2, 2)
Salonen sama aika jä 3) Vuorisalo
3.40,3. Mainion vetötyöh tehnyt
Ruotsin Waem jätettiin neljänneksi
maansa ennätysajalla 3.40,8... M E
oli kuitenkin kuin perhosen lento,
sillä jo vuorokautta myöhemmin
tshekki Jungwierth juoksi 3.38,1...
Venäläinen Juri Stepanov pon­kaisi
Helsinki—Leningrad ottelus­sa
uuden ME:n korkeudessa, 216
s m . . . Eesti voitti Suomen uinnis­saan.
Ruotsiin j a N o r j a a n . . . Puola
voitettiin voimistelussa,.. Tukhol­man
katujuoksussa tuli kolmoisvoit­to
1) RU-38, 2) Kaipolan Vire ja
3) Joensuun Kataja.
Kesäkuu: O l l i Mäki nyrkkeili kul­lasta
Euroopan mestaruuskilpailuis-
TAPIO RAUTAVAARA laulaa
TRIOLA-LEVYILLÄ
INyt on levyosastoltamme saatavana useita TAPIO ItAn>
" ; T A V A A R A N laulamia Triolk-levyjä seka JORMA IKÄ-
V A l i K O N kaksi viimeisintä levyuutuutta.
T4118
^ T 4128
[iT4170
•j;T4207
T4298
T42»
T4017
T 4038
UK'
T4a70
T 4093
15;:-
T4141
TT 4221
•jf, j.8009
Maan Ja meren vanki, valssi,-Tapio Rautavaara
Merenkyntäjä Ifikko Anderson, kansansävelmä
Kulkurin valssi, Tapio Rautavaara
Aina tukkipoika tunnetaan, Tapio Rautavaara
Väliaikainen, tangolaidu. Tapio llautavaara
Lentäjän valssi, T^apio Rautavaara .
Hyvästi vaan, hidas f<dC8i. Tapio Rautavaara
Pflviltnna, hidas f<dcsl, Tapio Rautavaara -
N i i n oli ennen. Jenkka, Jorma Ikävalko
Postiljoonin polkka, Jorma Ikävalko
Sekatavarakaupassa, polkka, Jorma Ikävalko
J l a K n i s p o l k k a , Jtirma Ikävalfco
HopealiiukBet, valssi. Veikko Tuomi *
Kun tiet eroavat, tango. Veikko Tuomi
Pohjaninttan jmäoäc^ jenkka. Matti Jurva .
Savonmuan Bllimä, valB8i,;;MatU^Jurva
Kun minä kcAoani läksin, kansani.. T . Rautavaara
Pappa se valjiastl hoikan varsan, kansani.. T. Rautavaara
K y l l i k k i valS8i.rOIavl Virta
Kotiseutuni, tango. Veikko Tuomi
Ju(dcse shUt humma, foksi. T. Rautavaara
Kukkakaupan ulkopuolella, T. Rautavaara
Kulkurien kuningas, foxtrot, T. Rautavaara
Vanha riimu, foxtrot. T. Rautavaara'
Kotimaani ompi Suonii, kansani.. T; Rautavaara
Taattoni tupa. kansani.. T. Rautavaara
Joensuun S U . valssi. Joräui Ikävalko
Jauholahden Jenkka, Jorma Ikävalko
Minä syksynä synnyin, valssi. Veikko Tuoini
Kohtalon lapsi, valssi. Veikko Tuomi
lilNTA $1.50 itPL.
'I''
PosU-'ja expressitilausten tulee käsittää vähintäin
levyä ja ostajan maksettava lähe^kulut.
jcöhne
•V..,-
VAPAUS PUBLISHfNG CO. LTD.
100Elm BLyT" P. O. Box Stt<Bittfy. Qbtario
sa 20 pisteellä... Suomi ylivoimai­nen
maaottelussa Unkaria vastaan.
119—93.
Ellokuu: Erinomaisia tuloksia mo­nissa
lajeissa kaikkialla, mutta
meidän on tyydyttävä edelleenkin
vain kohokohtiin: Vuorisalo alitti
Derek Ibbotsonin kelkassa ensim­mäisenä
suomalaisena 4 min. mai­l
i l l a , 3.59,1... Kauhasen keihäs
lensi 7ai2 Lappeenrannassa ja Val­kama
ponkaisi pituutta 7 6 4 . . . Neu­vostoliitto
antoi suomalaisille oppi­tunnin
jalkapalloilussa 'maalein 10—
0 . . . Veikko Hoffren siirsi vihdoin­kin
S E : n moukarissa uudelle kym­menluvulle.
60.13... Suomi saavut­ti
dramaattisen 1 pisteen maaotte­luvoiton
Saksasta yleisurheilussa . ..
Syyskuu: Maaottelutappiot jalka­palloilussa
jatkuivat Norjan voit­taessa
4 — O . . . Jorma Valkama uh­kasi
SE:tä pituushypyssä ponkai­semalla
7 7 4 . . . Paavo Saira käveli
S E : n 10 km:llä. 47.09,2. i . Kauden
hufpputapauksen yleisurheilussa,
Suomi—Ruotsi maaottelun voittivat
sinivälkopaitaiset katkäran kamp­pailun
jälkeen 208—201..: Suomen
jalkapalloilijat yllättivät lyömällä
Englannin 4 — 3 . . : Olavi Vuorisalo
voitti Turussa'tJördön'Pirien ja Ib-botsöiiin
2 maffillä;' juosten ihaail
m M kaikkien aikojen 3:käi parhaan
ajan j ä uuden-SE>n238,'8... Suo­malaiset
• isääVöttivät' ikölmoifevoiton
pohjoismaisesi' märäftohmestaruus^
läpäUihsa:-:. Tianskä'lySriin yleis-urhctilussa
selvästi 126-^. . . - M a r ­kus
Kahma ja Torbjörn Lassenius
1 - ^ pohjoisAffflsissa 10^tt8Iukflpai-l
u i s ^ " . . . ^ u o m i ^ i tunnustaa Ruot­sin
pareinmak^h kolmella' rinta­malla
siatnanaikaisesti jalkapalloi­lussa
. . . Vaasin iltäkil^pailuissä saa­vutettiin
2 uutta Suomenennätystä:
CänA Lindirdos kiekonheitossa 53.04
j a Tapani Taminenpää 200 m aidois­sa
2 4 ^ . . . Esa Kervinen ampui pie­noiskiväärillä
tuloksen 1179, mikä
ylittää M E : n 3 pisteellä. Suomi voit­t
i Hollannin tennilssessä 5—0...
Elino Oksanen voitti Kaivopuiston
maratonin lyömällä Alan Mimounin
loppukirissä.
Lokakuu: , f ohjola oli täysin yli­voimainen
yleisurheiluottelussa Bal­kania
vastaan: 243—177 . . . Tanska
vuorostasm löi submalaise1« jalkapal­loilijat
3 m a a o t t e l u s s a P a a vo
Saira käveli SE:n 20 km:llä.
1.37.24,4.
Marraskuu: Puola voitti Suomen
jalkapalloilussa 4 — 0 . . : Nyrkkeily-maaottelu,
samojen maiden välillä
päättyi tasapeliin 15—15.
Joulukuu: Paavo Kotila sijoittui
toiseksi Tokion maratonilla Hiros­himan
voittaessa.: Suurvoitto Ruot
sista painissa pistein 20,5—11,5..
Nyrkkeilyssä sama vastustaja peh­mitettiin
0—4... Unkarilaiset pöy-tätennisvaliot
vierailivat Helsingis­sä
j a voittivat 5 — 0 . . . Olavi Vuori­salo
valittiin vuoden parhaaksi suo-malaisurheilijalcsi..
..^ Hiihtokausi
pääsi alkuun j a Arvo Tiainen löi
Vimpelissä Lähteenmaan, Veikko
Räsäsen ja Veikko H a k u l i s e n . ..
Jorma Valkama voitti pituushypyn
j a Eeles Landström jaksoi ensi t i ­laan
seiväshypysnä Chicagossa pide­tyissä
sisäkilpailuissa... ilmoitet­tiin,
että hiihdon MM-kilpailuihin
Lahteen lähetettävässä U S A : n jouk-kuS^
Sa on myös kaksi suomalaista:
Leo Massa ja Tauho^Pulkkinen.
Hyvää ja urheilullisesti jännittä­vää
uutta vuotta;
Topi Halonen.
Talcapdjuisesta maasta johiaval<$i
konerakennusmaaksi 40 vuodessa
Helsinki. — Neljäkjrmmentä
vuotta sitten oli Neuvostoliiton
tuotantokonekanta viidesosa Sak­san
konekannasta ja kymmenes­osa
USAn konekannasta. Tämän
neljänkymmenen vuoden aikana
on Neuvostoliiton konerakennus-teollisuus
saavuttanut poikkeuk­sellisen
korkean kehitystason. Sel-l
a i ^ t saavutukset kuin ensiluok-.
kaisten TU-104, TU-110, «Rossi ja",
"Moskva" jä «Ukraina" reaktio-lentokoneiden
rakentaminen sekä.
atomivoimalaitpk^n^- - avaruusra­ketin,
ensimmäisten maapallon sa­telliittien,
synkrofasotronin ja
muiden tekniikan uutuuksien luo­minen
ei olisi ollut mahdollinen
ilman kehittynyttä konerakennus-teollisuutta.
"Mainittakoon, että
kaikki tämä, mitä ihmiskunta täl­lä
hetkellä ihailee, on luotu maas­sa,
jossa neljäkymmentä vuotta
sitten ei varsinaisessa mielessä
ollut vielä omaa koneteollisuutta.
Nyt on Neuvostoliitto koneteolli-suustuotannossa
ensimmäisellä si­jalla
Euroopassa j a toisella sijalla
koko maailmassa", lausui neuvos­toliittolaisen
V / O Mashinoexpor^
tin puheenjohtaja V. L Rodnov
esitelmöidessään maansa konera-kennusteollisnudesta
ja sen vien­timahdollisuuksista
äskettäin Hel­singissä
pidetyssä Suomalais-Neu-vostoliittolaisen
kanppakamariyh-distyksen
vuosikokouksessa. Jul­kaisemme
esitelmän pääkohdit­tain
seuraavassa.
N L n KONETEOLLISUUDEN
K A S VU
Neuvostoliiton koneteollisuuden
kasvu käy parhaiten selville seu­raavasta
vertailusta.
Teollisuustuotteiden kokonais­määrä
ylittää tällä hetkellä vuo­den
1913 tason 33-kertaisesti, kun
taas tuotantovälineiden tuotanto on
74-kertainen. Koneteollisuuden tuot­teiden
määrä tulee v. 1957 olemaan,
verrattuna v. 1913 tasoon, 200 ker­tainen.
KoneenrakennusteoUiSuuden
palveluksessa on tällä hetkellä n.
%, koko Neuvostoliiton teollisuus-työläisten
määrästä.
Koneteollisuuden kehityksen poh­jalla
on maassa suoritettu täydelli­set
uudistulcset, jotka turvaavat
myös tulevaisuudessa tapahtuvan
kehityksen kaikilla teollisuuden
aloilla ja ennen kaikkea raskaan
teollisuuden tärkeimmillä aloilla.
Maatalous on teknillisesti uusittu ja
varustettu uudella j a nykyaikaisella
välineistöllä. .
VOIMATUOTANNON NOUSU
Huomattavan kehitysasteen on
myös saavuttanut voima-, ja sähkö-koneteollisuus,
joista maan sähköis-tämistaso
ensisijaisesti on riippu­vainen.
Vuonna 1913 muodosti sähkölai­tosten
yhteinen teho kokonaisuudes­saan
vain 1 m i l j . kW, sähkötuotan-non
ollessa n. 2 miljardia kWh vuo-des^^.
Vuonna 1957 Neuvostoliitossa
tullaan tuottamaan 210 miljardia
kWh sähköenergiaa, mikä on n. 110
kertaa enemmän kuin v. 1913.
Vuonna 1924 Leningradin metalli-tehdas
valmisti ensimmäisen höyry-turpiininsa,
jonka teho o l i 2000 kW.
Vuonna 1957 valmistetaan 150.000
j a 200.000 kW turpiinien prototyy­pit,
joiden höyryarvot ovat 130 ik ja
565 astetta C. Lähiaikana tullaan
valmistamaan uusien korkeateho-turpiinien
mallikappaleet ja nyt jo
laaditaan suunnitteluaineistoa tur­piinille,
jonka teho tulee olemaan
500.000 kW.
Kotimaisen vesiturpiinivalmistuk-sen
kehitys on alkanut v. 1920. Vuo­sina
1932—35 koneiden keskimää­räinen
teho oli 2500 kW, kohoten
vuosien 1935r-39 aikaan 6400 k W :n
suuruusluokkaan, Tällä hetkellä se
on 57.000 kW. Näinollen yhden ko
neen keskiteho on noussut vuoteen
1924 verrattuna 116-kertaisesti ja
hyötysuhde on kohonnut 94 % :iin.
Todennäköisesti sellaisten mahta­vien
vesivoimalaitosten rakentami­nen
kuin Kuibyshevin, Stalingradin
ym. laitokset, ei olisi käynyt päinsä
ilman korkealle kehitettyä voimako-nerakennusteollisuutta.
Tämän ohella sähköteknillinen
teollisuus valmistaa suhteellisen
laajan valikoiman mitä erilaisimpia
sähköMtteita.
TYÖSTÖKONEIDEN VALMISTUS
Työstökoneiden valmistuksella,
joka on koneteollisuuden keskeisin
haara, ei maassamme ollut aikai­semmin
itsenäistä merkitystä. Vuon­na
1913 Venäjällä on valmistettu
ainoastaan 1500 metallintyöstöko-netta,
kun taas 1957 niitä on val­mistettu
120,000, t.s. 82-kertaisesti
s^ määrä, mikä valmistui v.'1913.
Tällä hetkellä maassamme tuote
taan 847 tyyppiä yleistyöstökoneita
j a muin^mia tuhansia tyyppejä eri­koiskoneita.
SNTL:n työstökonekan-ta
on tällä hetkellä kokoonpantu
n. 1.840.000 koneyksiköstä.
^Yhä suuremman merkityksen saa­vuttaa
työoperaatioiden vuorottelu.
On luotu mitä monimutkaisimpia
automaattisia työstökonelinjoja sar-jatuotantokappaleiden
työstöä var­ten.
Neuvostoliiton koneenr^enta-jät
ovat luoneet täysin mekanisoitu-ja
j a mahdollisimman pitkälle auto­matisoituja
suujrtehoisia metallin-valmistuskoneifaT
Vuodesta 1932 vuoteen 1956 mO'
tallikoneiden valmistus on kasvanut
yli 25-kertaiseksi.
Koneteollisuuden kehitys, kuten
teknillinen edistys yleensä, on riip­puvainen
tuotantoteknologian pa-rantami^
sta.
V A L u l b . , H I T S A U S - J A
K A R K A I S U T Y Ö T
Koneenrakennus ei voi kehittyä
ilman valimoteoUisuuden kasvua.
Valimotyöt olivat ennen Venäjäl­lä
erittäin alhaisella kehitystasolla^
Valuhiekan, tukitappien ja muottien
valmistus sekä puhdistus tapahtui
käsin.
Tällä hetkellä valimoissa käyte­tään
hiekanpuhalluskoneita tappien
ja muottien valmistukseen. Vali­moissa
on sekoitusautomaatteja,
kuulanpuhalluskammioita ja rumpu­ja,
valettuja ja vaippamuotteja, no­peasti
kovettuvia valuseoksia jne.
Suurimpana 30-luvun alkupuolen
saavutuksena on pidettävä vaihto­virralla
tapahtuvan sähkökaarihit-sauksen
käyttöönottamista. Ainoas­taan
30-luvun loppuun mennessä on
hitsauslaitteiden valmistus Neuvos­toliitossa
kasvanut melkein 12-k^r-taiseksi.
Samoihin aikoihin otettiin
käytäntöön automaattihitsausmene-telraä.
•,;!,((.i l -1 !: •:.
Ny^yäikan^[kä:(rtetään;t}U£^ erU^^
täin tehokkaita automaattisia ja
puoliautomaattisia suojakaasuhit-;
sausmentelmiä, ja sähköklinkkeri-hitsausta.
Nykyään teollisuutemme
i valmistaa suuren valikoiman erilai­sia
sähköhitsauslaitteitai joita suo­malaiset
ostajapiirit kysyvät. erito^
ten laivanrakennusteollisuutta var­ten.
• •
Neuvostoliitossa on korkean kehi­tystason
saavuttanut metallien läm­pökäsittely
ja- termo kemiallinen
karkaisu, kuten kaasusementointi,
korkeajaksopintakarkaisu, syanisuo-lakäsittely
j a isotermokarkaisu. Laa­jalti
ovat käj^össä elektrolyyttime-netelmillä
tapahtuvat tuotteiden
pintakäsittelyt.
Kaikki nämä prosessit suoritetaan
kotimaisen koneteollisuuden valmis-
I tamilia laitteilla.
V U O R I T E O L L I S U U S K O N E E T
Vuoriteollisuus käyttää ainoas­taan
kotimaista valmistetta olevia
laitteita.
Naftan ja metallimalmien etsin­tää
varten teollisuutemme valmistaa
erilaisfa kojeita sekä poraustutki-mus'
ja seismiasemia.
Naftaporauksissa käytetään laa­jalti
turboporausmenetelmää, koska
se on nykyaikaism, tehokkain j a ta­loudellisin.
Tämän neuvostoliitto­laisten
asiantuntijain j a tiedemies­ten
kehittämän porausmenetelmän
hyvät ominaisuudet ovat saaneet
tunnustusta kaikkien ulkolaisten
asiantuntijain taholta. Suurimmat
USAssa ja Saksan Liittotasavallassa
olevat toiminimet ilmoittivat,- että
heitä knnnostaa tämän keksinnön
lisenssien hankinta. Kuten tunnet­tua
turboporalisenssit myytiin mai­nittuihin
maihin.
Neuvostoliiton koneteollisuus on
saavuttanut huomattavia tuloksia
myös erilaisten porauslaitteiden val-nlistukstessa,
joissa poraussyvyys
vaihtelee»^—5000' metriin.
Valtavien kivihiilivarojen haltija­na
kulkee Neuvostoliitto nUden mai­den
eturivissä, jotka valmistavat
ajanmukaisimpia kaivoskoneita ja
Jaitteita.
H i i l e n louhintakoneista on isuosi-tuin
tällä hetkellä yleislouhintako-ne,
joka on sovellettu erityyppisten
ja -vahvuisten hiilikerrostumien lou­hintaan.
Huomattavassa määrässä
on kivihiililouhinnassa ryhdytty
käyttämään myös avolouhosmene-telmiä,
joissa käytetään tehokkaita
kotimaisia vetokauha-, lapiokauha-j
a elevaattprikauhakaivukoneita.
Neuvostoliitto on ennen muita ke
hittänyt ja käytännössä toteuttanut
maanalaisen hiilehlouhinnan hyd­raulisella
menetelmällä.
R A K E N N U S K O N E I D EN
K E B I T Y S
Maassamme suoritetaan vuosit­tain
valtavassa mittakaavassa tapah­tuvia
rakennustöitä.
Vuonna 1917 maan koko raken-nuskonekanta
käsitti suurin piirtein
n^ 20 kaivukonetta, jotka olivat etu­päässä
ulkolaista valmistetta, sekä
uejyriä j a muutamia satoja kiven-murskaimia.
Tie- ja rakennuskoneteollisuus
syntyi maassamme suhteellisen laa­jassa
mittakaavassa 30 luvun alku­puolella.
Silloin ryhdyttiin valmista­maan
0,3—1,5 kuution kauhalla va­rustettuja
kaivukoneita, tiehöyliä,
jjnriä, tienpäällystyskoneita, pinnan-muokkaus-
ym. koneita. Vuonna
1934 aloitettiin pienemmän mitta­kaavan
puitteissa valmistaa koti­maisia
koneita. rakennustuotantoa
Varfö^' kuten tnlipuristimia, savi-myllyjä,
rouhimia, jauhimia ym. ko­neita.
Nykyisin valmistettavien tie- ja
rakennuskoneiden sekä rakennusai­neita
tuottavien koneiden valikoima
käsittää u^ampia satoja konetyyp­pejä
j a malleja.
Vuoden 1^2 aikana valmistettiin
maassamme 85 kaivukonetta ja 136
raivaustraktoria, mutta v. 1956 n i i ­den
valmistus oli jo kohonnut vas­taavasti
9469 ja 6800 yksikköön.
Vuoden 1956 lopussa käsitti koko ra-kennuskonekanta
seuraavan määrän
yksiköitä:
— kaivukoneita 20 800
— raappakoneita 9750
— raivaustraktoreita 20150
— siirtonostureita 32 250
Ensimmäistä kertaa maailman
tekniikassa on luotu automaattiset
koneistot, jotka sarjatuontantona
valmistavat suurikokoisia rautabe-tonielementtej^
asuintaloja varten,
tuotantotehon ollessa 30, 60 ja 120
tuhatta kuutiometriä vuosi.
Rakennustyömaat varustetaan ny­kyisin
eritehoisilla diesel- j a sähkö­käyttöisillä
kaivukoneilla, joiden
kauhatilavuus nousee 4 kuutiomet
r i i n asti, hydromonitoreilla, raappa-traktoreilla,
joiden kauhatilavuus
on 10 kuutiometriin asti, tehokkailr
la raivaustraktoreilla, sylinterityyp-
Torstainä, tammik. 9 p. Thursday, Jan. 9, 1958 Sivu 5
" ' '— ; '- • • — - •—' • •— '•— ' ; I .. I . ,
T I L A T K A A V A P A U S ! "
KARJALA TANAAN
Etelämantereen valloitus;
NLn lentokoneita navalla
Moskova. — Neuvostoliittolaisia
lentokoneita laskeutui magneetti­selle
etelänavalle ensimmäisen ker­ran
joulukuun 22 pnä, ilmoitti Mos­kovan
radio tapaninpäivänä. Mir-
Ayin tukikohdasta o l i lähtenyt viisi
lentokonetta! jotka jättivät varastoja
15 miestä käsittävälle etelänaparet-kiluinnalle.
Kaikki koneet tulivat
hyväkuntoisina takaisin.
WeIlfaiglM. Sir Edmund Hil­lary
j a hSnen ulisseelantOainen ete­lämantereen
retkikuntansa, jotka
kiiruhtavat kohti etelänapaa, olivat
joulun jälkeen kaikesta päätellen
vain 464 kmn etäisyydellä navasta.
Tapaninpäivänä suoritettiin 64 knrn
matka, kerrotaan Wellingtoniin saa­puneissa
radiotiedoissa.
Sää viilenee alueella, jolla retki­kunta
on, mutta matkanopeutta pi­detään
tyydyttävänä. '
Oikeastaan piti t r i Vivian Fuch-sin
johtaman englantilaisen retki­kunnan
ehtiä enisin navalle, mut­ta
Fuchsin myöhästyttyä ja Hilla­ryn
edettyä laskettua nopeammin
retkikunnat ovat aloittaneet epävi­rallisen
kilpajuoksun.
Moskova. — Neuvostoliiton "trak-
(Jatkoa a. sivulta)
numeroita. Ne ovat kirjavanaan
ilahduttavia uutisia. Segezhassa ovat
paikalliset järkiperäistäjät antaneet
vuoden alusta säästöä valtiolle 7
miljoonaa ruplaa. Sähkösahaaja
Kokkonen Nadvoitsasta on kaata­nut
puita yhdeksässä kuukaudessa
ilman apulaista 14Q00 kuutiomet­riä.
Kapteeni Peltosen troolari on
saanut Pohjois-Atlantilla silliä mon­ta
sataa sentneriä yli^uunnitelman.
Vielä aivan hiljattain, kun heräsi
kysymys tasavallan p^haimmista
kolhooseista ja neuvostotiloista,
saattoi kuulla aina vain samoja n i ­miä..
Mutta nykyään saattaa yhä
useammin . - k u u l l a ' uusia nimiä.
Kauan aikaa Antikaiselle nimettyä
Mäkrän kolhoosia pidettiin takapa­juisena
taloutena. Mutta nyt on tä­mä
kolhoosi Aleksei StarikoVin joh­dolla
kohonnut tasavallan parhaim­pien
kolhoosien riviin. Jokainen pet­roskoilainen,
vaikka hän ei lukisi-kaan
tiedonaloja maidon tuotan'
non kasvusta tasavallassa, sanoo em-pimätä,
että tasavallan karjatalous
elää valtaisaa nousukautta. Sen pUo-toriretkikunta"
on lähtenyt liikkeel
le päämääränään Etelämantereen
vaikeapääsyishi seutu, tiedottaa
Tass. Kolonnaan kuuluu 10 trakto­ria
ja 20 rekeä, j a miehistöä on 30
henkilöä. Se lähU liikkeelle tapanin­päivänä
neuvostoliittolaisesta Mir-nyin
tukikohdasta ja kuljettaa l i ­säksi
elintarvikkeita ja muita va­rusteita
magneettisen Etelänavan
lähistöllä sijaitseviin Mosomolska-jan
j a Vostokin tukikohtiin.
lesta puhuu parhaiten maitotuot­teiden
myynnin ^asvu.
Tasavallan teollisuudella j a maa­taloudella
on suuria saavutuksia.
Mutta tärkein, mitä neuvostovalta
pn antanut Karjalalle, on uuden i h ­misen
kasvu, sosialistisen yhteiskun­nan
ihmisen k a s v u . ..
Vasta aivan jokin aika sitten nuo­r
i taidemaalari A. Semjashkin toi
tasavallan taiteilijain liittoon en
simmäiseh taulunsa^ mutta nykyään
on jö^ hänen taulunsa " I ^ T n Tret-jiE^
ovin taulugälleriassa" Venäjän
federaation taidenäyttelyssä Mosko­vassa.
Samassa näyttelyssä on ta­savallan
ansioitimeen taiteilijan Su­lo
Juntusen maisemamazdauksia,-
Leo Lankisen veistoksia je Georgi
Sironkin uusia teoksia. Tasavallan
musikaalinen draaimateatteri har­joittelee
Pjotr Boriskovin ensim-ihäistä
näytelmää "Aamun saras­taessa".
Juhlakonserteissa esitetään
Helmeri Sinisalon uutta sinfoniaa.
Sortavalan kirjapainossa on painet­tu
ensimmäinen osa "Kuvauksia
Karjalan historiasta", jonka ovat
kirjoittaneet ja laatineet painokun
toon Neuvostoliiton Tiedeakatemian
Karjalan osaston työntekijät. Koh­ta
ilmestyy painosta tasaVallan tai­teilijain
runsaasti kuvittama "Kale­valan"
uusi venäjän- ja suomenkie­linen
laitos . . . /
Kaiken tämän luojia ovat Spu-ren
Lokakuun synnyttämän uuden
Karjalan uudet ihmiset, ihmiset, joi­den
elämän päämääränä on luova,
rakentava työ, työ synnyinmaansa
hyväksi. ^
Petroskoissa.
pisillä ojankaivukoneilla, moottori-tiehöyliUä,
kuuteilla ja siirtyviUä
kivirouhimoilla. Paalujen junttauk­seen
entisten junttalislaitteiden s i ­jasta
käytetään tehokkaita tärypaa-lutusläitteita.
Suuressa mittakaavas­sa
valmisteta^ haarukka- ja kau
hatrulckeja, yksi- j a monikauhaisia
traktorikuormaajiä, autonostureita
ja paineilmafenkailla varustettuja
puominostureita, joiden nostokyky
on 3, 5, 10 ja 25 to, betonisekoitti-mia,
betonipumppuja ja muita ko­neita.
~
- Suuria saavutuksia on tehty myös
muilla koneenrakennusaloilla, ku­ten
maatalous-, tekstiili-~Tä kirjapai-noköneiden
sekä muun- kevyen ja
kemiallisen teollisuuden koneiden
valmistuksessa.
L A A J A K O N E V A L I K O I MA
T A R J O L L A V I E N T HN
Neuvostoliiton koneteollisuuden
neljän vUosikjmunenen aikana saa­vuttamat
kehitystulokset ja teknil
linen taso on määrätietoisesti tur­vannut
neuvostoliittolaisten konei­den
viennin ulkomaille.
Neuvostoliiton ulkomaan kaupan
keskusjärjestöt tarjoavat ulkolaisil­le
ostajille laajan valikoiman mitä
erilaisimpia koneita ja laitteita mil­tä
koneenrakennuksen alalta hy­vänsä.
Neuvostoliittolaisia koneita ja
laitteita toimitetaan nykyisin mo­niin
lähi-idän, kaakkois-Aasian, lati
nalaisen Amerikan ja Euroopan
maihin, joista mm. myös Suomeen.
Kbnetoimitusten ohella neuvosto­liittolaiset
keskusjärjestöt antavat
myös teknillistä apua.
Kaikkea
r
Juuiluvaa tavaraa
H A B O W A M LTD.
PU^CgUN 4.3509
10 CSbirlaiid 8L N,
Pori Arthur, Ontario 1
Kmnlsokkl»
Tenreysvöit»
Koverölti
S^jhi kuuia-tnsvSltft
ji3SSOP'S
D R U a S T O RE
Dtal 3^6904
54S Simpson ai OgdMi Sl.
Fort Williani. Ontario
• • • • •
R A K E N N U S B L O K I T :
NOPEIN... TALOUDELLISIN KELLARINNE .
TAI TALONNE RAKENNUSAINE a
V A H V O J A - TULENKESTÄVIÄ -
KUN OSTATTE. OSTAKAA PARHAINTA "
TUatkaa •
KIRJEELLÄ
PUHELIMELLA 2-5387
SÄHKEELLÄ
CInUnen Einarson and French Bes-Vn* Fradnets Ltd. •
584 S. SYNDICATE AVE. PQRT WILLIAM. ONTARIO ^
• • • • äm • ' • B l i - B • . • ' i l • • « • • • : • B : ! ! ' '*
Jmri saapuneet • . > UUDET
- ja
llUtiaui pokiume taTpUDystakkfaitte n y t . ..
paibatmmlsta ulkomaalaisista villakankaista.
EzpeiitirSätSllen valmtntamia pakoja xale-hine
taisutisille.
Ennen kuin tilaatte pukuann? mistään mun­alta,
tulkaa katsomaan meidän uusia Juuri
saapuneita maUeja. Te olette samaa mieltä
kanssamme, että ne ovat erinomaisia.
International Co<^ Stores Jitd.
VAATETUSOSASTO
PORT ARTHUR ONTARIO
HYVÄT KIRJAT
luovat virkistystä ja avartavat
lukijan näköpiiriä
Arvokkaita kamoldrjcAtida teoksia
iln iif
Veikko Huovinen:
RATtJHANPIIPPU
279 Bivna Hhita sid. IS.75
"Rauihanpiipun" saattaa lukea
repäisevänä j a mleiatuvltukselll-sena
settDkailuromaanina,< jossa
riemulliset hahmot ja sattuvat
subkauScset ^seuraavat toistaan.
jPoisaalta-sq^n mielettömyyttä^
Ja kaidiuija on-harvoin_kuvattu
ixUn verisellä Ivalla kxiln täfitÄ
kirjassa. "Rauhanplippuf on
tuimin Ja totisin mieain kirjoi­tettu
vastalause sodalle.
Sstu WaJtari:
SADEPILVI
Rakkauskertomus
247 siviu . . . . . . . Hinto 8ld.S2.75
Tämä Vakavan-hauska kertomus
kahden nuoren ihmisen yhteisis­tä
vaiheista vie hikoan ensin
Pariisiin Ja sieltä värlkkääUe
peukaloikyj^atjcalle 11 a llaan.
Jälleen Pariisiin Ja kpulta R e l -
sli&iln.
Giuseppe Marotta:
NAPOLIN KULTAA
214 U T O a HInU sUL |2J5
Napolilainen elämä vaeltaa tässä
teoksessa editsemme aitona Ja
relhevänä kuin värikäs filml-haidia.
Jane Austen:
NEITO VANHASSA
LINNASSA
242 stntt . . . . . . . Hinta sid. $2.50
Hilpeä, englantilainen Idassikko,
Jane Alisten, on riemastuttavan
humoriBtisestl, ironiaa j i i satiiria_
vllJellNi kuvannut irämaai^issean
englantilaisen keskiluokin elä­mää.
Saiikäii^tarien -jotdtkoon
" ^ t t y y Eiyt-Cat^erine, Jofikg^sy-dämenasioista
romaani "Neito
vanhassa linnassa" kertoo.
Tyyne^Maija Salminen:
KIRJAVAT PISARAT
27S sina . . . . . . . HtnU aid. $L50
Tyyne-'Maija Salmisen rootaani
liikkuu erään' boheemftahvUan
kantaivlerattten parissa. Heidäq
Joiftbssaaix tapaamme sekä tai­telijoita
e«tä niitä puoUvlllalsla
"taiteeiAarrastaaia". Jotka bo-heemlelimän
faoukutteleinlna tai
pe&ästä tuxtumaisuudesta r i ^ -
puvat heidän liepeillään. ,
Leo Tolstoin suurteos
SOTA JA RAUHA
I «m» . . . . . . . . HInU std. SS.M
Leo Tolstain "Sota Ja rauha" on
kaikkein suuripilrtelsknpiä, mer­killisimpiä
romaaneja, mitä maa­ilman
kitjalliBuus tuivtee.
Tilattcaa osoibtecOla:
V A P A U S PUBUSHING C O . L T D .
BOX 69 SUDBURY. ONT.