Vapaus, March 5, 1963

              H l
r»- »-•-*s--.S;.*'t V t . ' » ' »- V
il-F 4'
;;1p;;!|a'»||:':'i;;
r
Sivu 2 Tiistaina, maalisk. 5 p. — Tuesday, March 5, 1963
\ 7 " A " D A T T C INDEPENDENT L A S O R Of^GAr*
V l\ 17 X l . U O FINNISH CANADIÄNS
(LIBERTY) Estäblished NoV. fr! I9ji7
Bditor: W, Eklund " Jjlanager: E; Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editoria! OS"M26e
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Satufdäysiby Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St: West, Sudbury.Onta^-lo,, Canada.
MalUng address: Box 69
Advertislng rates upon^a translatlons frec of charge.
Authdrizetf as second cass. mall by the Post Office Department; OttawaF
»u. a n d f o r payment of poBtage in caSh. \ •
' TltAUSHlNNAT
Canadassa: 1 vk* $8-.0O 6 kfc j i $4.25 - f USA :ssa:
,.. ; 3 kk. 2.50 Suomessa:
1. vkV $9.0(1 6 kk. $4Ä)
1 vk.. 9.59 6 kk. 5.25
CANADIAN LANGUAGtPRC
Hevoskui^a on luvassa
Samalla kun kansanjoukkojen tavoitteena on elintason paranta­minen
j a onnellisempien huomispäivien saavuttaminen, liberaaliiiuo-lueen
korkein johtaja, itse Lester Pearson, sanoo perustavoitteenaan
olevan itkun ja hammasten kiristyksen tavallisille kansalaisille.
Puhuessaan viime viikolla maamme itärannikolla, Monctonissa ja
Frederictonissa, mr. Pearson raotti vähän sitä talousnäkymää, mikä
seuraisi hänen puolueensa vaalivoittoa.
Kuten tiedetään, liberaalipuolueesta on nyt tullut Canadan No.
amerikkalaismielinen puolue, jonka ohjelmana on "tykkejä voin
l a e m e s t a " e l i jenkkien ydinaseita, maksoi mitä maksoi.,
Tässä on mr. Pearsonin oma näkemys asiasta: Hän selitti, että
Canadan taloustautien parantamisen täytyy olla uuden hallituksen
ensimmäisenä tehtävänä.
Me voisimme tietenkin lämpimästi kannattaa tätä,, jos hän esit­täisi,
että kansakuntaa j a valtiota köyhdyttävää järjetöntä varustelu-kilpailua
olisi vähennettävä. Mutta mr. Pearsonin mielessä on varus­telukilvan
kiihdyttäminen, eli nykyisten varusteiden lisäksi jenkkien
ydinkärkien ostaminen Canadaan ja ulkomailla amerikkalaisten ko-menniricsessa
olevien canadalaisten asevoimien käyttöön. Toisin sa­noen,-
hän ehdottaa ostettavaksi enemmän ja suurempia "tykkejä'' ja
tulos on, kuten allaolevasta näkyy, lievästikin sanoen lohduton.
Lausuttuaan. että hallituksen ensimmäisenä eli tärkeimpänä teh­tävänä-'
on maan taloustautien parantaminen, hän selitti, että tämän
"pararthuksen" täytyy olla kaikenlaisten sosiaalisten huoltoparannus-ten
yläpuolella — ja että se (taloustautien parantaminen) vaatii hal­litukselta
epämieluisia ja epäpopuläärisiä päätöksiä. ' Canadalaiset ha-luavat
gnyt kuulla totuuden", pauhasi mr. Pearson, "siinäkin tapauk­sessa
-vaikka totuus olisi kova ja vaikka se loukkaisikin.;Minun mie­lestäni
meidän e i pidä kuluttaa nikkeliäkään vaalien jälkeen, ellei se
auta ekonomian laajenemista."
Kuten, huomataan, mr. Pearson suosittelee tavalliselle kansalle
perusteellista hevoskuuria. Sotatarvetehtailijoille ja erikoisesti yhdys­valtalaisille
sotatarvetehtailijoille annettaisiin kansallisista tuloistam­me
entits^tä suurempi'osa:. Nykyisten varustelumenojen lisäksi käy­tettäisiin
,vielä eräitä satoja miljoonia dollareita ydinaseiden ostoon
Yhdysvalloista.
I^uttaf Sosiaalisen huollon parantamiseen ei annettaisi senttiä-kään^-
icUteh 'sanoo; tiir. Pearson. miltei mahdo-ton
pitää sieluaan j a ruumistaan yhdessä $65.00 eläkkeen varassa,
saavat jo etukäteen kuulla, että jos liberaalit tulevat valituksi, silloin
ei tipir yhtään senttiä lisää heille, koska tarkoitus od ostaa entistä
enemmän tappovälineitä Yhdysvalloista! Suurten lääkäri-, lääkintä- ja
sairaalamenojen kanssa kamppaileville sanotaan, että ensin on ostet­tava
ydinkärkiä ja muita sotavälineitä Yhdysvalloista, j a vasta sitten
voidd¥h ibarkita sellaisen sosiaalisen huollon parantamista kuin ter-veyshubltolain
laatimista^ äitiys- ja leskiavustuksen parantamista, s o - /
keid^n^ja veteraanien eläkkeiden korottamista. Kaikki sosiaaliset pa­rannukset
saavat odottaa, sanoo mr. Pearson, jos liberaalit tulevat
valittriksi, sillä tärkeintä on kuulema ostaa jenkkien'ydinlatauksia! *
L I I O I T T E L U A K O ?
Ottakaamme todistajaksi torontolainen aamulehti Globe and Mail,
jokajhastui ikihyväksi tästä Pearsonin "ydinaseita ensiksi"-ohjelmas-ta
j a . k i r j o i t t i johtavassa toimituskirjoitukscssaan maaliskuun 1 pnä .
min. * luuraavaa: .
"Sfe (Peareoniri puhe sosiaalisia parannuksia vastaan ^ V) on
< suunta; jonka pohjalla vaalikampanjaa olisi käytävä. Canadan nykyi'
nen epävarma taloustilanne,ja maamme talousbudjetin suuri vajaus,
ei oikeuta suuria ja helppoja lupauksia, mitkä olivat leimaa-antavina
kesäkuun 18 pnä vaaleissa, ja mitä ei voitu silloinkaan oikeuttaa.
Cantfd^laiset eivät ole oikeutettuja saamaan' nykyistä enempää so-siaali^
a etuisuuksia, ennenkuin he saavat ne ansaituiksi . . :''
^ l o b e näkee siis mr. Pearsonin puheen aivan samanlaisena kuin
mekif)"— tosin sillä erolla ja kokonaan toisin kuin me, että se kan-nattaaJköyhän
kaiisan, työläisten, farmarien ja muiden pikkueläjäin
suolivyön edelleen kiristämistä, jotta upporikkaat sofatarvetehtailijat
ja muut monopolistit tulisivat entistä rikkaammiksi!
doka tällaista taloudellista hevoskuuria kansakunnan vähempi-
. osaiSlo haluaa, hän äänestäköön siis liberaaleja! Onhan siitä ainakin
se h ^ t y , että saataisiin enemmän jenkkien murha-aseita — vaikka
voi fetoaisi kokonaan pöydältä.
«Jk
'IFtosvomoraalia''
Jf^ikka torontolainen monimiljonääri M. J. Boylen Joutuikin ylei­sen
Aielipiteen painostuksen johdo6taesittämiiiin julkisen aiiteeksi-pyyijtönsä,
niin hänen häväistysjuttunsa"uUiomailla dyntyneitS" vas-taan*
eduslaa sittenkin suurpääoman jirtgoistista rösvomoraalia kai-kessK
ala^tomuödessaän. ', . i
Selvää on, että kukaan yksilö ei voi omalla työUSän reHellisesti
ansana^l^j^' s\j[u^ia öHiälsujit^ksi^ häneltä riittää puoleen, miljöö-naai^
doijariin:<nousevien jalokivien jättäminen kotinurkkiin rosvojen
saaltfkst.^jlh^ftiömSn^ uskon-tunifflstuksena
on ."oikein tai; väärin, kokoon käärin" periaate, jonka
avulfe riistetään jaVyöstefään 'laillisin keinoin" heikompia niin pal­jon
tkuin voidaan: Siitä huolimatta he luultavasti: tuntisivat itsensä
henkilökohtaisesti loukatuiksi, jos joku esiintyisi nllu. tahdittomasti,
että S a n o i s i heitä— ei kansallisuutensa perusteella, mitä asiaa ei
k u k ^ n voi muuttaa omalta kohdaltaan» vaan ahneutensa takia, maan-tieriävoihin
verrattaviksi verenimijöiksi.
Slainittu monimiljonääri Boylen, jonka kotoa vietiin noin $400,-
000 arvosta jalokiviä antoi kotiinsa palattuaan lehdistölle laubunnon,
jonlä yhteydessä hän lateli tällaisia "kohtieliaisuuksia" erikoisesti so­dan
Hälkeen tähän maahan tulleille 'ulkomaalaisille?':
5Me saimme . ; . 1955 alkaneen siirtolaistetituohtikampanjanan-siosfi
90 prosenttia roskaväkeä (riffraff). Ei; tarvitsi niuuta kuin
sanomalehtiin nähdäksemme, että yhdeksän kymmenestä ri-ta
on Canadan ulkopuolella syntyneitä . . ." ,< ;.
'ämUn miljonäärin mielestä suurin osa "ulkomadlaisisU" oii siis
loukkoa", mikä pitäisi karkoittaa yhdessä ammattiyhdistysväen
sinne, mistä ovat tulleetkin"! 3
'Jni^itttdniv^i^omailla syatinseidcn'' rosvonneen hänen linnansa,
•m:
. . M
ff
"Intian tilanne ei
turvaa vaali-vapäutta^
Nevr Delhi. Keskuvaalilauta-kunnan
päätöksen johdosta osa­valtioiden
lakiasäätävien kokouk­sien'
iä kansankamarin ylimää­räisten
vaalien järjestämisestä on
Ihtian kommunistisen puolueen
parlamenttiryhmä julkaissut
muistion, jossa. esitetään jyrkkä
vastalause vaalien vuoksi. Maassa
vallitseva tilanne ja äskettäin j u ­listettu
poikkeustila tekee mah­dolliseksi
poikkeuslakien käytön
oppositiossa olevia puolueita, ensi:
sijassa maan kommunistista puo­luetta
vastaan eikä täten turvaa
vapaita ja oikeudenmukaisia vaa- ,
leJB, sanotaan muistiossa.
poikkeustilan vallitessa kansan
perustuslaillisia oikeujtsia poljetaan
ja hallitus käyttää poikkeuslakeja
hyökätessään näitä oikeuksia vas­taan.
Tämän seurauksena kommu­nistisen
' puolueen toimikunta on
eräissä osavaltioissa täysin estynyt
eikä ole mitään takeita siitä, ettei
hallitus käytä vaaleissa näitä lake­ja-
oman -puolueensa — Intian kon­gressipuolueen
— etujen mukaises­t
i . Intian kommunistisen puolueen
parlamenttiryhmä katsoo, että yli­määräisiä
vaaleja ei voida suorit­taa
. n i i n kauan kuin maassa on
poikkeustila ja poikkeuslait voi­massa.
. ^
Muistiossa valitetaan sitä, että
päätös ylimääräisten vaalien suorit­tamisesta
tehtiin kuulematta oppo­sitiopuolueiden
kantaa, vaikka oli
esitetty vaatimus kaikkien puoluei­den
edustajien koollekutsumisesta
pohtimaan tätä kysymystä.
Iinan
Aihe ylpeillä
.Washington. — Yhdysvaltain
kaupparainisteriö ilmoitti tiistaina,
että Yhdysvallat jatkoi viime vuon
na vientivalvonnan avulla suoritet­tua
Neuvostoliiton ja muiden kom­munistimaiden
kanssa käydyn kau
pan rajoittamista hyvin suuressa
mittakaavassa.
Kauppaministeri Luther Hodges
sanoi, että vuonna 1962 anomukset
viennistä Itäblokin maihin olivat
määrältään yhteensä 98,400,000 dol^
laria. Tästä määrästä hylättiin m i i
tei puolet.'
; Sallitun viennin, määrä "putosi
tuntuvasti edellisten vuosien mää­rien
alapuolelle ja on alin sitten
vuoden 1958". sanottiin Plodgesin
selonteossa.
Tasan lOp vuotta on kulunut
siltä, kun K i i n a n Ensimmäinen:
nykyaikainen koulu; Tungwen-kuan
(vieraitten kielten koulu)
perustettiin myöhemmän Tshing-dynastian
toimesta Vudrina 1862.
Mutta vapautusta edeltäneen ajan
huippuvuosinakin, y l i 8Ö prosent­tia
väestöstä o l i luku- j a kirjoitus­taidotonta
ja vaiii noin viidesosa
kouluikäisistä lapsista o l i koulus­sa.
Vuonna 1954 hyväksytyssä K i i ­nan
perustuslaissa oleva erityinen
artikla asettaa koulujen perusta­misen
j a opetustoiminnan asteit­taisen
laajentamisen kansalliseksi
velvollisuudeksi.
Tänä vuonna Kiinan korkeakou­luista
valmistui 170,000 opiskelijaa,-
vapautusta seuranneen ajan koko­naisluvun
noYistessa 900,000. Vapau
tusta edeltäneen ajan huippulukui­hin
verrattuna kansakoulujen oppi­lasmäärä
on kasvanut kolminker­taiseksi,
keskikoulujen oppilasmää- :
rä y l i viisinkertaiseksi j a korkea­koulujen
viisinkertaiseksi.
Kaikkiaan maassa oli runsaat
kolme miljoonaa korkeakoulujen ja
koulujen-(opettajaa, kasvun ollessa
moninkertainen. Uusia kouluraken­nuksia
on rakennettu kaikkiaan 57
miljoonan neliömetrin verran. Kaik­ki
korkeimmat oppilaitokset on va^
rustettu ajanmukaisin laboratorio­laittein,
monipuolisin kirjastoin,
tyitealein' tai koetiloin. Kaikissa
lääketieteellisissä . korkeakouluissa
on sairaalat kliinistä opiskelua
varten.
Ryhtyessään suorittamaan jätti­läismäistä
työtään uuden Kiinan
kasvattajien edessä oli monia on­gelmia.
ja kasvatus yhdistetään tuotannolli­seen
työhön': Osana opinto-ohjelmas­ta
säädettiin, että..korke^oulujen
ja keskikoulujen oppilaiden on osal­listuttava
ruumiilliseen työhön noin
kuukauden aikana vuodessa, jotta
he kykenisivät yhdistämään teorian
käytäntöön, hänkklinäaii tuotannos­sa
tarvittavia taitoja ja samaista­maan
itsensä työtätekevään kan­saan.
.
Nykyisin kaikki koulut ja korkea­koulut
ovat avoinna työtätekeville,
ja heille annetaan stipendejä ja
muuta apua. Tämän, ansiosta ;työr
vaenluokasta / .tai talonpoikaistosta
peräisin ' olevat opiskelijat muodos­tavat
nyt noin kaksi kolmannesta
oppilaskunnasta korkeakouluissa ja
80 prosenttia keskikouluissa..
Luonnontieteen, konetekniikan,
maatalonstieteen, lääketieteen ja
kasvatusopin opiskelijat muodos­tavat
nykyisin kolme neljännestä
' Kiinan korkeakoulujen kokonais-opiskelijamäärästä^
Paitsi sellai­sia
poly teknillisiä yliopistoja kuin
Tsinghua, Tshiaotung, Tungtshi,
Harbin/Tshungking ja kiinan ko­neteknillinen
. keskusinstituutti,
erityisoppilaitoksia on perustettu
lentokonetekniikan, metallurgian
kaivostyön,/ geologian» vuoriöljy-teollisuuden,.
rautatie-,, posti-, ja
lennätinliikenteen ym. teknillisil­lä
aloilla. Taiteita, lakia j a yh­teiskuntatieteitä
opettavia koulu­ja
on myös suuresti parannettu. '
Vapaa ajan oppilaitokset käsittävät
koko asteikon lukur ja kirjoitustai­don
opetuskursseista korkeampaan
opetukseen saakka, käyttäen muotoi­na
esim. ilta-, radio-, televisioir ja
kirjekursseja:
Kansakoulun oppikurssin .ainei-.
na ovat kiinankieli, aritmetiikka,
.maantiede,, historia, luonnontiede,
liikuntakasvatus, musiikki, maa­laus
ja käsityö. Valtio-oppia, k i i ­nan
kieltä,,' vierasta kieltä venä­jää
tai englantia, matematiikkaa,
fyysikkaa, kemiaa, kemiaa, biolo­giaa.
Kiinan j a maailman histo­riaa
jajnaantiedettä, liikuntakas­vatusta,
musiikkia, taidetta sekä
maanviljelys- j a konepajatyön a l ­keita
opetetaan keskikouluissa.
Korkeakouluissa on tarjolla pe­rusaineita
(kiinan kieltä/vieraita
kieliä, valtio-oppia ja liikuntakas­vatusta),
teoreettista tiedettä ja
teknologiaa sekä erityiskursseja.
Venäjää, englantia, ranskaa, sak­saa,
espanjaa ja japania, arabiaa
ym. itämaisia kieliä opetetaan
kiinalaisissa korkeakouluissa;
Korkeakouluista ja teknillisistä
kouluista valmistuneet saavat yleen­sä
heti. erikoiskoulutukseensa: sopi
vat työpaikat.: J o nyt uudessa • K i i ­nassa
koulutuksensa saaneet^: opis-kelijat;
j o i l l a on teoreettisten tie­tojen
luoma perusta j a melkoisesti
käytännön kokemusta,, ovat anta­neet
valtaisan panoksensa maan so­sialistisen
rakennustyön hyväksi. •
Tshou Li-fang
Pääosa oppilaitoksista, erityises­ti
yliopistoista j a korkeakouluis­ta,
on aikaisemmin joko välittö­män
ulkomaisen valvonnan alai­sena
tai jäljensi länsimaisia ope­tusjärjestelmiä
ja oppikursseja.
Niiden tarkoituksena oli koulut­taa
kuomintangin taantumushal-l
i n n o n ' j a ulkomaisten J m p e r i a l i S"
tien virkamiehiä, j a oppilasaines
rajoittui melkein yksistään tilan­herrojen,
byrokraattien j a porva­riston
lapsiin.
Vanha opetusjärjestelmä lakkau­tettiin
j a kouluopetuksen tehtäväk­si
asetettiin oppilaiden kehittämi­nen
sosialistisen tietoisuuden omaa­viksi
korkeasti sivistyneiksi työtä­tekeviksi
ihmisiksi. V. 1958 omak­suttiin
uusi politiikka, jonka mu­kaan
opetustoiminta asetetaan pro­letaarisen
politiikan palvelukseen
Kirjeitä
TÄRKEITÄ PÄIVIÄ
Olettehan huomanneet, että
meillä on joskus tuollaisia tärkeitä
päiviä, jolloin on tehtävä päätös
jota ei tarvitse katua, eikä se para­ne
katumalla. Tuo erikoisen tärkeä
päivä on huhtikuun 8 päivänä,
jolloin valitsemme "hyvän" halli
tuksen maallemme, , joka valvoo
kansan etuja ja hyvinvointia. Tä­mä
on tehtävä, jota meidän tulisi
harkita hyvin määrätietoisesti en­nenkuin
teemme päätöksen ketä
äänestämme ja mitä hyötyä meille
on atomipommeista joiden maahan
tuonnista näissä vaaleissa tunnutaan
äänestettävän.
' J o s meillä ei ole ydinaseita ei
meidän tarvitse pelätä niiden seu­rauksia
ja vaarallisuutta, eikä tar­vitse
huolehtia niiden maksamises­ta.
Jos elämme ilman ydinaseita ei
meidän tarvitse suolivyötämme k i ­ristää
toisten kylläisyyden vuoksi.
Jos emme ota vastaan emftiekä ahna
suojaa ulkomaiden rikollisille niin
varmaan se alentaa rikollisuutta
kaikissa maissa.
Vielä on aikaa. neljä viikkoa sii­hen
tärkeään päivään, jolloin pää­tämme
Canadan kohtalosta äänes­tämällä
ydinaseiden puolesta tai
niitä vastaan. Rauhaa ja kaikille
työtä olkoon meidän tunnussanam­me.
Jussi.
ja että roistojen takana oleva "mus­tapukuisten
joukkue" olisi "karkoi-tetfava
raipparangaistuksien kera",
ja 'vaikka heillä on kansalaispape-ritkin,
heiltä olisi otettava pois hei­dän
kansalaisoikeutensa". Lisäksi
hänen kerrotaan luonnollisesti sa­noneen,
että uniot ovat tuoneet ' e i
haluttuja" Canadaan.
Selvää tietenkin on, että rikolli­sia
ja muita mätämunia on kaik­kien
kansallisuuksien keskuudessa.
Mutta mr. Boyle on sittenkin lu­kenut
sanomalehtiä takaperin tai
muussa tapauksessa hän puhuu
suunsa lämpimiksi pehmeitä. Viral­liset
tilastotiedot osoittavat esimer­kiksi
vuodelta 1960 ,että Canadan
vankiloissa o l i 57,000 henkilöä, jois­ta
50.327 CanadasL'a syntyneitä ja
Canadan rajojen ulkopuolella —
mukaanlukien Britanniassa ja Y h ­dysvalloissa
—• syntyneijä 6,758.
Toisin sanoen vpUaisiin sanoa, et­tä
Canadassa syntyneitä oli 10 ker­maa
enemmän vankiloissa kuin ulko­mailla
syntyneitä. Tämäkin olisi
tietenkin harhaanjohtavaa vastaa
kalseita puolelta, sillä Canadassa o l i
1961 sensuksen mukaan 15,393,000
'maassa syntynyttä" ja 2,844,000 u l ­komailla
"syntynyttä" asukasta —
mutta prosentuaalisestikin on viral­listen
tilastotietojen perusteella to­distettavissa,
että siirtolaiset, eli
"ulkomailla" syntyneet, muodosta­vat
15 prosenttia Canadan väestös­tä,
mutta heidän kohdalleen l a u '
keaan "vain" 11 prosenttia rikolli­sista.
NMe tietenkin sanomme, että
tässä 11 prosentissakin on 11 pro­senttia
liikaa! Mutta siitä huolimat­ta
haluamme esittää jyrkän protes­tin
erikoisesti sodan jälkeen tähän
maahan tulleiden "ulkomaalaisten"
puolesta siitä häväistyksestä, mikä
mr. Boylen miljoonaomaisuuksi-neen
siirtolaisten kasvoille aiheetto­masti
heitti.
Kaupunki vajosi
metrin meren­pinnan
alapuolelle
Barka. — Samanaikaisesti kun^pe-lastusmiehet
vielä työskentelivät
Barkan raunioissa, ilmoitettiin tois­ta
Libyan kaupunkia kohjianneesta
onnettomuudesta.
Muinaisessa Tolmetan rannikko­kaupungissa,
noin 30 kilometrin
päässä Barkasta on rakennuksia tu­houtunut—
kuten ensin pelättiin —
maanjärityksessä, mutta myöhem­min
englantilaiset viranomaiset i l ­moittivat,
että kysymyksessä on
ollut, eroosio merenpohjassa.
Kaupungin sanotaan vajonneen
noin metrin merenpinnan alapuolel­le,
multa kenekään ei ilmoitettu
loukkaantuneen.
Tietojen mukaan kaikkiaan 262
henkeä on saanut surmansa Bark'
a.ssa — alueella esiintyi helmikuun
23 päivänä uusia maantärählelyjä.
. Libyan pääministeri Mohammet
bin Othnian ilmoitti viikonlopun ai­kana
Barkassa, että kaupungin ra­kentamista
uuteen paikkaan ryhdj''-
tään suunnittelemaan välittömästi.
Englannin armeija ilmoitti, että
se jatkua pelastustyötään Barkassa
K i i n a n opetustoiminta nykyises­sä
muodossaan jakautuu kolmeen
laajaan luokkaan, kokopäiväkoului­hin,
kouluihin, joissa osa ajasta
opiskellaan, osa tehdään työstä, se­kä
vapaa-aikana käytäviin koului­hin;
• . ..^ ^ • , •
Kokopäiväopetus käsittää alkeis-koulutuksen
— neljä vuotta alempi^
luokkia ja kaksi vuotta ylempiä
luokkia. Oppikouluopetus — a l e m ­paa
keskikoulua ja ylempää keski­koulua
kolme vuotta kutakin. Kor­keampi
opetus—^ vaihtelee neljäs-^
tä kuuteen vuoteen eri aineista riip
puen. Oppikouluasteen teknillinen
jcokopäiväopetus — kolme neljä
vuotta.
Osapäivä opiskelun ja-osapäivä­työn
luokkaan ^sisältyy kauppakou­luja
sekä maataloudellisia.keskikou­luja,
jotka ovat suosittuja maaseu­dulla.
Maataloudellisissa' kouluissa
opiskeleva t osallistuvat maan vii j e-lystyöhön
.kiireellisten kuukausien
aikana j a kokoontuvat opiskelemaan
hiljaisen kauden aikana. .
Brittiläisiä näköaloja:
SAKSAN KYSYMYKSELLE
NEUVOTTELURATKAISU
Lontoo. — Englannin labour-,
puolueen äskettäin valittu pu­heenjohtaja
Harold Wilson sanoi
viikko sitten tiistaina amerikka­laisille
lehtimiehille, että jonkin­lainen-
kosketus tai yhteys Itä-
Saksan hallitukseen saattaa osoit­tautua
tarpeelliseksi Berliinin
ongelman ratkaisemiseksi.
Wilsonin mukaan Berliinin-neuvottelut
eivät kuitenkaan saa
! koskea kahta seikkaa: Länsiberlii-niläisten
vapautta eikä miehitysr
valtojen ehdotonta oikeutta s i - .
joittaa joukkojdfan kaupunkiin. .
— Tunnustaminen ei merkitse
asian hyväksymistä^ vaan ainoas­taan
sen olemassaolon toteamista,
hän sanoi.
Wilsonin kanta Berliinin kysy-
^nyksessä on sopusoinnussa labour
in vuosikongressissa- Blackpoolissa
1961 hyväksytyn päätöslauselman
kanssa, jonka mukaan Saksan de­mokraattisen
tasavallan hallitus
olisi tunnustettava de facto ja Ber­l
i i n i n kysymys ratkaistava neuvot­telemalla.
aloittamista Saksan - demokraattisen
tasavallan ja Saksan liittotasaval­lan
kesken. Emanuel Shinv/ell to­tesi,
että Saksan molempien tasa­valtojen
suoranainen yhdistäminen
nykytilanteessa on mahdotonta.
Tästä syystä tarjoaa Ulbrichtin eh­dotus
molempien Saksojen rinnak-kainolosta
ainoan neuvottelupoh­jan.-
.
Edelleen Shinwell totesi, että
kiertäessään j a kaartaessaan neu­votteluja
Länsi-Saksan hallitus edis­tää
vain jännityksen säilymistä.
Nassaun sopimuk-selNATOn
käsittelyssä
Washington. — Keskustelut Eng­lannin
ja Yhdysvaltain strategisten ,
joukkojen liittämisestä NATOon
aloitetaan todennäköisesti lähiaikoi­na
Pariisissa NATOn neuvostossa, r,
ilmoittivat Yhdysvaltain virkailijat
viime maanantaina. ' . :
! ^nglannin ja Yhdysvaltain asiaa
jkbskfevat neuvottelut päättyivät v i i - ,
konlopulla ,Washingtonissa ilman i
ettäcjriliden aikana tehtiin! mitään •
lopullisia päätöksiä. Asia. sovittiin
jättää kokonaisuudessaan NATOn ,
neuvoston harkittavaksi. Virkailijat
tunnustivat, että Englanti ja Yhdys-r
vallat esittivät erilaisia mielipiteitä <•
neuvotteluissa, mutta edelleen ko­rostettiin,
että nämä maat eivät voi ^
yksin päättää asiasta, jonka ratkai­su
^kuuluu NATOn kaikille jäsen­maille.
Presidentti Kennedy ja pääminis- :
teri Macmillan päättivät Nassaussa
viime joulukuussa pitämässään ko-:
kouksessa liittää osan maittensa •
strategisista pommikonejoukoista „
NATOon. Samassa kokouksessa pää-'
tettiin, että Englanti saa Polaris-oh- ,,
juksia Skybolt-ohjusten tilalle. \,
Viime viikolla Washingtonissa pir i
detyissä kokouksissa käsiteltiin mo­lempia
näitä kysymyksiä. Strategis­ten
joukkojen osalta keskustelut, :
siirtyivät Pariisiin, kun taas Polaris-,
ohjusten myynnistä neuvotellaan
edelleen Washingtonissa.
Derliini. .Englannin työväen­puolueen
parlamentti jäsen Emanuel
Shinvvell mainitsee Neues Deutsch-land-
lehdelle antamassaan lausun­nossa,
'että Saksan valtioiden väes­tön
edut vaativat: neuvottelujen
14 Kuuba-alusta
mustalla listalla
Washington. — Kaksi norjalaista
alusta kuuluu niihin 14 alukseen,
jotka Yhdysvaltain kauppalaivasto-komissio
on lisännyt "mustalle lis­talle"
sen vuoksi, että ne ovat l i i ­kennöineet
Kuubaan vuoden vaih­teen
jälkeen.
. Ne ovat stavangerilainen 19,999
tonnin säiliöalus Kongsgaard ja
bergeniläinen 5^252 tonnin Ole
Bratt, ilmoittaa komissio.
Nämä kaksi norjalaista laivaa oli­vat
14 "ei-kommunistisen" laivan
joukossa uusina niminä "mustalla
listalla". Kaikkiaan 26 laivaa on nyt
tällä listalla sen johdosta, että ne
ovat olleet rahtiliikenteessä Kuu­baan
Suuri osanotto
Unkarin vaaleihin
Wien. — Tällä viikolla ilmoitet­tiin
täällä, että viimV sunnuntaina
toimitetuissa Unkarin/parlamentin
vaaleissa oli osallistunut äänestyk­seen,
myönteisin äänin maan 7,114,'-
855 äänestäjästä kaikki paitsi 301,-
797. Viimeksimainittuun lukuun l u ­keutuvat
ne. jotka eivät joko äänes­täneet
tai antoivat kielteisen äänen
sekä ne, jotka merkitsivät äänestys­lippunsa
siten, että se oli hyljättävä
— Olen kuullut, että tästä tulee kaikin puolin ja kaikkialla ankara vaalikampan­ja.
— TNS-kuva.
Lääkevalvontaa
tehostettava
Geneve. —• Maailman terveysjär­jestön
;(WHO) julkaisussa kehotet-iin
tiukentamaan uusien lääkkein
Ien tarkastusta ennen kuin ne las­ketaan
markkinoille.
Asianomaisessa lehdessä, World
Health'issa, julkaistussa kirjoituk-ses.
sa sanottiin Maailman terveys­järjestön
yhdeksässä maassa — B e l - '
giassa. Englannissa, Canadassa,
Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Neu­vostoliitossa,
Sveitsissä ja Yhdysval­loissa
tekemien tutkimusten
Dsoitiäineen, että lääkkeiden tark-kailujärjestelyissä
vallitsee "suuri
sekavuus".
Talidomidi-onnettomuuksien sa­nottiin
. -horjuttaneen luottamusta
lusien lääkkeiden tarkistustoimen­piteisiin".
.
SITÄi
J A TÄTÄ
HUONO SATO
r— Minkälaisen luumusadon sait
länä vuonna?
— Weil, kova myrsky pudotti toi­sen
puolen siitä alas ja ennen kuin
saimme sen korjatuksi, myrsky pu­dotti
vielä toisenkin puolen maahan.
huonostipa kävi! Etkö voinut
tehdä mitään niille?
— Kyllä. Vaimoni söi yhden ja
minä loisen.
m:
PÄIVÄN PAKINA
Puritaanien purnausta seipäästä
Ensiksi vähän "sananselitystä":
"Puritaanit" ovat vieläkin-kuten
tiedetään ankarasti siveellisiä ihmi­siä,
kuten olivat heidän edeltäjän­säkin
Englannissa, 1600-luvuIIa kir­kon
perusteellista puhdistamista
harrastaneet protestantit.
"Purnaajat sen sijaan edustavat
nykyaikaisempaa käsitettä tyyty­mättömistä
vastaan-mutisijoista ja
jurnuttajista yleensä.
"Seipäällä" tarkoitetaan tietenkin
sitä "lasikuituseivästä".
Ja koko jutun takana on sitten­kin
Pentti Nikulan seiväshypyssä
tekaisema haamutulosi 510, vaikka
siinä ei mainita sen paremmin
Nikulan nimeä kuin hänen tulos-taankaan.
Urheilu-uutisten lukijat muistane­vat
äskettäisen selostuksen, miten
lasikulluseipäästä ja Pentti Nikulan
sisäratojen M E tuloksesta järjestet­tiin
Ranskassa jopa TV-keskustelu-kin.
Suomesta käsin on tähän keskus­teluun
lisätty lakoninen eli ytime­käs
mutta lyhyt huomautus, että.
"suomalaiset eivät ole lasikuitusei-
Västä keksineet".. Esimerkiksi Juk­ka
Uunila. S U L : n johtokunnan jä­sen
on sanonut, että "lasikuitusei-n
i i n kauan kuin on tarpeellista;—fväs ei toki ole suomalaisia kek­sintöä,
mutta täällä on kehitetty
öcii Käyttäjä, joka onJyönyt ällikäl­lä
mm. seipään keksijämaan omat
edustajat. Pentti Nikula on loistavat:
urheilija, korosti Jukka Uunila.
Hänen voimansa on nimenomaan
vauhdissa. Nikulan vauhdinotto on
paitsi nopeaa myös erinomaista ryt-
:minhnllintaa osoittava, joilla avuil­laan
hän ratkaisee eduksen sellai­set
korkeudet, mihin muut vielä
vain uneksuvat pääsevänsä .. . ."
Nyt sitten voimekin hypätä kol­manteen
maahan. Yhdysvaltoihin,
missä on kuulema käynnissä puri­taanien
joukko-purnaus, kuitusei-päästä.
. Uutistoimisto U P l sanoo, että ur-heiluyleisö
on haltioissaan kuitu
seiväshyppääjiä seuratessaan —
mutta puritaanit e l i puhdasoppiset
ruikuttavat. "Seiväshyppy ei ole
enää urheilua", kertoo mainittu uu­tistoimisto
erään puritaanin valitta­neen:
"se on näytöshommaa!"
Lainatkaamme nyt mainitun uu
tistoimiston viime torstaisesta New
Yorkin jutusta mm. seuraavaa: '
Nimimerkki E. A . Queen's V i l -
lagesta, N.Y., Manhattan Collegen
entinen tähtiurheilija, kirjoittaa:
"Se olisi muutettava kahden mie­hen
pari-esiintymiseksi. Samalla
kun yksi mies riippuu henkensä
kaupalla seipäästä, hänen pari-kumppaninsa
taivuttaa .seipään niin
kauaksi alas kuin voi, kun lähtö­laukaus
on ammuttu, antaa sekä sei­pään:
että miehen lentää. Tämä ei
lisäisi yleismenoja lainkaan,, sillä
seipään taivuttajana voi olla pai­non
heittäjä, joka ei ole päässyt
kuulantyöniiön loppukilpailuun, tai
vaikkapa joku (hyppääjän) oman
perheen jäsen." —
R.C. kirjoittaa Chicagosta:
"Miksei laskukuopan tilalle pys­tytetä
trampoliiniverkkoa-riman toi
selle puolelle? Jokaisen hyppääjän,
joka pääsee riman y l i tulee sitten
laskeutua trampoliiniverkolle ja
ponnahtaa siitä takaisin hyppypuo-lelle,
ennen kuin hyppyä viralli­sesti
hyväksytään."
J.O.S. kirjoittaa Kansas Citystä:
"Minä olen juuri kehittänyt kui-tuseipään,
missä on portaat, kuten
palokuntalaisten tikkaissa. Aloitte­lijakin
selviytyisi siten 20 jalan
(6m 9 cm — K ) hypystä 10 minuu­tin
harjoittelun perusteella.
Toiset pahoittelevat kuulema sitä
"kun seiväshyppääjät nousevat niin
korkealle, mutta eivät todellisuu­dessa
tee mitään korkeuksisssa ol­lessaan."
"Heitä (seiväshyppääjiä — K )
olisi palkittava pistetaulukon mu­kaan
kuten, jkerrossukeltdjiakin*',
kirjoittaa mrs. Geraldine T, East
Horse Blanketlsta. Wyo. "Kuka
hansa mies, joka yjittääie, jalkaa
3 tuumaa j a siitä hypystfivalas^
keutuessaan tekee puolitoista voit-,
tiia eteenpäin, olisi julistettava voit­tajaksi
siihen verraten, Jos joka
vain nousee ylös ja laskee alas, toi
selle puolen rimaa."
"Ja lopuksi:
"Mutta kun .seiväshyppääjät nou­sevat
ylemmäksi j a ylemmäksi si-säratakilpailut
aiheuttavat pian en-nätysluettelojen
pitäjille kiperiä
pulmia. Hyppääjät hipovat matalien
rakennusten kattotuoleja. On tehtä­vä
ehkä kattoikkunoita (skylights)
että hyppääjät voivat nousta kor­keammalle.
' :
"Mutta niin pian kun hyppääjä
menee sisäratnkilpailussa kattoik­kunan
läpi, hän on hetken aikaa •
ulkoilmassa, ja silloin hän ei voi
teknillisesti saadan sen paremmin
sisä-' kuin ulkoradankaan ennätyst-tä.
""Täten me tarvitsemme kolman­nenkin
luokan ennätyksiä — sisa-ulkorataennätysluetteloja.
Niiden
sääntöjen. tekijäin, jotka antoivat
hyväksymisensä kuituseipäälle, ei
pitäisi tuntea kauhu väristystä tästä
ajatuksesta."
Olkoon meistä kaukana ajatuskin
omön mielipuolisuutemme esittää •
mise^tä tästä asiasta, mutta sällittä-'
nee sentää kysyä, minkälaisen nuo­tin
saisi noiden amerikkalaisten
puritaanien purnaus: siinä tapauk-| ^
ses^a,-,4QS' kuituseipäällä, ,oh$i nos-
•h]
!
f-f
» f ;