Vapaus, January 25, 1966

              ••*»• ^ •» » • *'
Sivu 2 Tiistai, tammik. 25 p. — Tuesday, Jari. 25, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
l LIBERTY) Eitablished Nov. 6. 1917
EDITOR' W. EkUUNb MANAGER: E^
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69.
Advertislng rates upon appUcation. translation-free of cbarge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department; Ottawa,
and fior payment of poatage in cash.
CANADIAN lÄNGUÄGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. S9.00. 6 kk. $4.75 USArssa
. 3 kk. 2.75 Suomessa:
CLUB
1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25
1 vk. 10.60. 6 kk. 5.75
Robarts jälleen jarruna
^ Kuten: on uutistiedoissa kerrottu^ Ontarion pääministeri
John jHobarts yrittää jälleen heittää valtiokoneiston rattaisiin
hiekkaa ilmaisemalla oppositioasenteensa liittohallituksen
sairaushuoltosuunnitelmaa vastaan. Hän sanoi viime tiistaina
ettei voi tulla kysymykseenkään, että hänen hallituksensa
hyväksyisi liittovaltion vielä suunnitteluasteella olevan sai-raushuoltopalvelun.
Perustellen tätä kielteistä ja läpeensä
tuomittavaa asennettaan, mr. Robarts väitti, että vaikka On­tario
saisikin tämän suunnitelman toteuttamista varten liit­tohallitukselta
$98,000,000 vuodessa, niin mainijttu sairaushuol-topalvelu
aiheuttaisi sittenkin Ontarion maakunnalle $182,-
000,000 lisämenot, ja että Ontarion — Canadan suurimman
ja rikkaimman maakunnan -—talous ei sellaista menoerää
• kestä! .,
Nämä väitökset sellaisenaan eivät ole vain harhauttavia
vaan suoraan sanoen valheellisia. Pitäkäämme lähtökohtana
tätä: Saskatcfiewanin maakunta on prosentuaalisesti ja ak­tuaalisesti
paljon köyhempi kuin Ontario, mutta siellä on
kuitenkin ollut käytännössä juuri sentapainen sairaushuolto-palvelu,
jota liittohallitus on aikaisemmin kaasvaillut. Miksi
ei maan rikkain maakunta voisi järjestää samanlaista palve­lua,
jos hallituksella on siihen vähänkin tahtoa?
Toiseksi pääministeri Robartsin "tulolaskelma" perustuu
olettamukseen, että maakuntahallitukset saisivat "vain"
$14.00 henkeä kohti liittovaltion varoja rahoittaakseen tämän
palvelun, mikä perustuslain mukaan jäisi maakuntien hallin­toon.
Tosiasiassa mitään kiinteätä päätöstä ei ole asiasta teh­ty.
Liittohallitus on pitänyt vain teoreettisena lähtökohtana
Saskatchewanin sairaushuoltopalvelua, mikä maksaa $28.00
vuodessa kutakin asukasta kohti ja ilmoittanut, että liitto-v^
tio maksaa puolet tulevan sairaushuoltopalvelun menois.
ta. Tämän lisäksi on kuitenkin Ottawasta tiedoitettu, että
liittovaltion osuus tulee olemaan suurempi kuin $14.00 —
eräitten arvelujen mukan $17.00 henkeä kohti vuodessa, mikä
lisäisi tuntuvasti sitä osuutta, minkä esim. Ontario saisi liit­tovaltiolta
tähän tarkoituksen. $17 henkeä kohti summasta
tulisi Ontariolle yli $100 miljoonaa vuodessa.
Suoranaisena valheena voidaan pitää väitöstä, että sai-raushuoltopalvelu
aiheuttaisi Ontarion maakuntahallitukselle
$182,000,000 uusia menoja. Tosiasiassa tähän summan sisäl­tyy
suurelta osalta uudelleenjärjestelyjä sellaisista menoista,
jotka ovat jo ontariolaisten kannettavana, vaikka meillä ei
olekaan sairaushuoltopalvelua.
OTTAWAN PENSEYS \
Liittovaltion uusi terveysministeri Allan MacEachen va­kuuttaa,
että hän ei olisi sitä ministerisalkkua vastaanotta­nut,
jos suunnitelmana olisi medicaren eli kansallisen sai­raushuoltopalvelun
sabotoimis- tai jarrutusyritys. Huomaa­matta
ei kuitenkaan ole jäänyt se tosiasia, että tämä .kysy­mys
esitettiin viime tiistaisessa ohjelmapuheessa mahdolli­simman
huomaamattomasti.
Liittohallituksen alkuperäisenä suunnitelmana oli, että
sairaushuoltopalvelu astuisi voimaan maamme satavuotispäi­vänä,
eli heinäkuun 1 päivänä 1967. Kun huomioidaan, että
parlamentissa kuluu melkoisesti tupakkaa ja aikaa tällaisten
lakien laatimisessa ja kaiken lisäksi se, että hallitus aikoo
saada — mikä on titenkin hyvä asia — lakiehdotukselleen
etukäteen eri maakuntien periaatteellisen hyväksymisen, niin
kaiken tämän johdosta olisi luullut, että sairaushuoltopalve­lua
koskeva kysymys olisi esitetty ohjelmapuheessa kiireel­lisenä
asiana. Mitään tällaista ei kuitenkaan tapahtunut.
Päinvastoin asiasta mainittiin yhdeksän rivin mittaisesti
miltei ohjelmapuheen lopussa. J a vaikka ohjelmapuhe esitet­tiin
seuraavana päivänä sen jälkeen jolloin pääministeri Ro­barts
oli ilmoittanut asiasta vastustavan kantansa, ohjelma­puheessa
korostettiin erikoisesti.sitä, että suunnitelman tu­lee
saada etukäten eri maakuntahallitusten hyväksymisen...
'^Kun keskustelu (sairaushuoltopalvelusta) on edistynyt riit­tävän
pitkälle, teidän hyväksyttäväksenne esitetään ehdotus
laiksi tämän kysymyksen ratkaisemiseksi", sanottiin ohjel­mapuheessa.
Näihin seikkoihin viitaten Uuden demokraattisen puo­lueen
kansallinen johtaja Tommy Douglas sanoi olevansa
asian johdosta"varovainen". NDP:n parlamenttiryhmän pu­hemies
Stanley Knovvles sanoi kohdaltaan, että ohjelmapu­heen
tämä kohta -'muistuttaa minulle liian paljon niitä lau­suntoja,
mitä olenune (liberaaleilta sairaushuoltopalvelusta)
saaneet viimeksikuluneen 20—30 vuoden aikana."
Toivoa — ja vaatia— siis pitää ,että. liittohallitus ei
su.unnittelisi mitään perääntymistä sairaushuoltopalvelun
järjestämisen tiimoilta, ei sen paremmin huoltopalvelun huo-iiontamisen
kuin romuttamisenkaan kohdalta.
ROBARTSIN "TAKTIIKKA"
Liittohallituksen piireistä on annettu ymmärtää, ettei
Ontarion pääministeri Robartsin vastarintaa pidä ottaa liian
vakavasti, sillä hän suhtautui alussa kielteisesti Canadan elä-kesuunnitelmaankin,
mutta tuli kuitenkin lopulta virran mu­kana
sen yhteyteen.
Mahdollisesti asia on näin. Ehkä on niin, että pääminis­teri
Robarts taktikoi saadakseen liittohallitukselta suurem­man
tulolähteen sairaushuoltopalvelun rahoittamiseksi.
Mutta muistaa tulee, että Ontarion torypuolueella on
erittäim läheiset yhteydet suuriin vakuutusyhtiöihin, ja että
sairaushuoltopalvelun järjestämisen yhtieydessä astutaan ko­vemmin
ja kipeämmin näiden suurelta osalta yhdysvaltalai­sen
suurpääoman kontrollissa olevien vakuutusyhtiöiden yar-paille,
mitä tapahtui Canadan eläkesuunnitelmalain laatimi­sen
yhteydessä; Mahdollista siis on sekin, ^ttä pääministeri
Robarts on tällä kertaa aivan tosissaan, ja että hän vastustaa
voitti aikaa
Moskova. — Englannin ja monien
maailman maiden lefaidistö kiinnit­tää
edelleenkin suurta huomiota
Rhodesian tilanteeseen. Aivan eri­tyistä
mielenkiintoa herätti kan-sainyhteisömaiden
kokous, joka
pidettiin Lagosissa, sillä se kut­suttiin
käsittelemään Rhodesian
i SYNTYAAÄ- W
PÄIVIÄ
K a l l e Palo, Whitefish, Ont.. täyt­tää
perjantaina, tanunikuiui 28 pnä
76 vuotta.
"Ate Hyönen, Sault Ste. Marie, Ont..
täyttää torstaina, tammikuun 27 pnä >
77 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavaiii
onnentoivotuksiin.
Maailman tumilta
P U H E L I M E N A V U L LA
T U P A K K A L A K K O ON
. Cardifissa VValesissa alkaa 'tällä
viikolla puhelinpalvelu niille \ien.-
kilöille, jotka haluavat lopettaaxtu-pakoimisen.
)
Tupakanpolttajat voivat .soitta­malla
määrättyyn numeroon kuun­nella
kaksi minuuttia neuvoja, jet- j
ka auttavat' heitä lakon aioittami-sessa.
Puhelinpalvelu on en-sim-mäinen
laatuaan Englannissa. Sen
järjestää Cardiffin adventistikirkko.
POSTIKORTTI P E R I L LE
36 V U O D E N K U L U T T UA
Postikortti, jonka muuan englan-;
tilainen tyttö"lähelli 24 kilometrin !
päässä asuvalle rakastetulleen, On ?
saapunut perille — 56 vuoden ku-i
luttua. !
Kate \Voodward lähetti ; k o r t in
[toukokuussa 1910 .'Vpslcy Guisen
I kylästä Cliftonissa asuvalle Arthur
Tattamille. Tattam. joka kuoli 37 ;
vuotta sitten, meni naimisiin toisen
tytön kanssa. Hänen oniai.sensa
koettavat nyt löytää Katen. Kortti I
saapui viikonlopun aikana Tattamin |
entiseen kotiin, jo.ssa nyt asuu hä-j
nen veljentyttärensä rouva .Nina |
Wicksteed. |
Postitoimisto ei pysty selvittä j
mään viivytystä, mutta on luvan-?
nut tutkia asiaa.
tilannetta ja päättämään toimen-
' piteistä lan Smithin komennon
lopettamiseksi.
Useiden Afrikan maiden, mm.
Ghanan ja Tansanian lehdistö oli
he.i kokouksen koollekutsumisesta
tiedon saatuaan sitä mieltä, että ky­symyksessä
oli ainoastaan Lontoon
taktinen veto. Mainittujen maiden
sanomalehdet julistivat, että Eng­lannin
pyrkimyksenä on käyttää
kansainyhteisömaiden konferenssia
estääkseen Afrikan yhtenäisyysjär-jestöä
ryhtymästä käytännön toi­menpiteisiin
ja antaakseen sen ku­van,
että Englanti todella aktiivi­sesti
kamppailee Smithin hallituk­sen
kukistamiseksi. Todpllisuude-ssa
Lontoo asetti tehtäväkseen voittaa
aikaa ja antaa täten Smithillo ja
hänen liittolaisilleen uuden hengäh­dystauon.
:
Lagosin kokous vahvisti täydelli­sesti
edellä esitetyt käsitykset. Vaik­ka
kokouskaupungista saapuneiden
uutisten, mukaan eräiden maiden,
mm; Sambian, Ugandan ja Sierra
Leonen, edus,ajat vaativat kokouk­sessa
todella päättäväisiä toimenpi-icitä,
onnistui Englannin pääminis­teri
Harold Wilsonin ajaa tahton.sa
lävitse. •.
\Vilson ei kieltänyt sitä, että
Englanti on va.stuussa Rhodesiassa
syntyneestä tilanteesta. Wilson vas­tusti
edelleenkin voimakeinojen
käyttöä ja vakuutti, että Uhodesian
suhteen on ryhdytty jo riittävän te­hokkaisiin
toimenpiteisiin; jotka hä­nen
sanojensa mukaan ennemmin
tai myöhemmin pakoitavftt Smithin
järkiintymään. Tarvitaan ainoa.s-taan
aikaa ja kiirsiväilisyytlä, va-
Kuutli pääministeri.
Kaiken tämän se.irauksona konfe­renssin
ainoa tulos oli kahden valio
K u n n a n perustaminen.
Ensimmäisen valiokunnan teiitä-väksi
tuli • v a l v o a " taioudfUisten
pakotteiden toimeenpanoa; Toisen
.aas tuli huolehtia Khodv.sia!i k a n ta
vaesion • vaimi.^tamiscsta' ottamaan
l.senäi-syys vastaan.
Eivät suinkaan suotta monet sano­malehdet
ja jopa Lagosin koille-lonssin
osanottajatkaan korosta-noet
että kokouksen pääa.siailmen
merkitys oi taata Englannille muo­dollinen
oikeu.s o l l a toimettomana.
\ViLsoii onnistui voittamaan aikaa"',
k i i j o i t t i algerialainen sanomalehti
El-Mujahid
Herää kv.':ymys ketä varten \Vil-son
voitti lisäaijcaa. Kaunopuheisen
vastauköeri kysymykseen antaa se
ilmeinen tyytyväisyys, jolla Lagosin
konferenssin päätöksiä tervehdittFin
Rhodesian pääkaiipungis.sa Salisbu-
Kansanäänestys .
tasavaiUasta? .
Tukholma. — Kymmenkunta Jtes-kuslapuolueen
kansanedustajaa on
jättänyt valtiopäiväaloitteen Hanspn
äänestyksen järjestämisestä, jott{i
saataisiin selville, haluaako Ruotsin
kansa tasavaltaa vai kuninga-skuntaa
Vasta kun kansanäänestystulos on
selvillä, pitäisi sosialidemokraattien
aloitteessaan tekemä ehdotus tasar
vallasta ottaa käsiteltäväksi. Kansan
edustaja Vigelsbonin johtamat aloit
teentekjjät ovat sitä mieltä, että ky­symys
tasavaltaan siirtymisestä ei
ole ajankohtainen.
ryssa. SlelU* tajutaan ennomaisen
hyvin, attä mikäli Englannin halli­tus
yksinäänkin olisi vakavissaan
ryhtynyt toteuttamaan taloudellisia
pakotteita, niin muuta ei olis^i tarvit­tukaan.
;
ÖLJYÄ VIRTAA
Englannin hallitus voi tietenkin
esim. keskeyttää öljyioimitukset
Rhodesialle. Mutta on jo toinen asia
noudattavatko tätä määräystä kan­sainväliset
öljy-yhtymät. Beirasta ja
Louienco .Aiaiquesista, jotka ovat
Portugalin siirtomaan Mosambikin
tärkeimmät satamat; saapuneet tie­dot
osoittavat, että öljyä virtaa kes­keytymättömänä
virtana Rhodesi­aan.
Tämäii vahvisti viimeksi I^m
Smith, joKa .tk:n 17 pnä ilmoitti,
että öljytoimitukset jatkuvat vastai­suudessakin,
Khodesiai. vastaan suunnatut ta­loudelliset
pakotteet ovat tehokkai­ta
vasta siiloin, kun Englannin hal­litus
ryhtyy valvomaan ithodesian
rajan ylitse tapahtuvia kuljetuksia.
1'amä tuoksahtaa kuilenr.in jo 'voi­makeinojen
käytöltä" ja Lontoohan
on siloulumit estämään voiman käy­tön
Rhodesiaa vastaan, koska siitä
joutuisivat kärsimään varovasti ar­vioiden
ainakin :i4 englantilaista
cahi englaniilais-amerikkalaista teol­lisuus-
ja finanssiyhtymää, jotka
ovnt puiLUtuneet Rhodesian talou­teen.
.
Mainittujen yhtymien johtajat ja
suurosakkeiden omistajat istuvat
omien virkatuoliensa lisäksi myös
Knglannin parlamentissa. Salisbu-
.yssa heihin suhtaudutaan kaikella
kunnioituksella eikä heitä suinkaan
.hohdella kolmen työväenpuolueen
parlamenttiedustajan tavoin. Vii­meksi
mainitut joutuivat humalais­ten
tilanomistajien jihoinpideltä-viksi
,ja heidät vaielllin lopuksi olu­ella.
Lontoossa kehitellään parhaillaan
voimapeiäii-es.i ajatusta "'saada ti- j
laisuus neuvotella" Smithin kanssa. |
jolloin voitai-siin saada hänet suo.s- i
tumaan joihinkin "myönnytyksiin".
.'Xskettäisessä pitämässään televisio-1
fMihees.^a Smith suostuikin neuvot­teluihin
ehdolla, että ne käydään
• nikentöva.^sa hen'4essä".
SEITSEMÄN PÄIVÄÄ
KIRJ. D. atlDKOV
Muutamia päiviä sitten ceylppU^l-nen
sanomalehti Ceylon Qbaorrer
esitti artikkelissa "Ratiha Aasiassa",
lukijoilleen kysymyksen: 'iMäten V e ­näjän,
kommunistisen maan onnistui
järjestää Tashkentissa Aasian kah.
den suiu-lmman porvarilUaen maan
kohtaaminen?" Ja itse vastasi sii­hen:
"USA. Ja Englanti —. käiksi maa­ta,
jotka lehden mielestä olisivat
voin-set esittää välittäjän osaa, jou­tuivat
erittäin epämiellyttävään ase­maan,
kun englantilaiset ja a m e r&T
kalaiset hyökkäysvaunut' kohtasivat
taistelukentällä Intian Ja Paklatanin
sotaselkkauksen aikana./ Tolsin sa­noen
sekä Englanti. että USA nou­dattivat
Intian .niemlnmalla imperla-listi5,
ta. tunnusta "hajota J a hallit­se".
"Miten niiltä voisi odottaa vä­litystoimintaa,
Joka todella vaataisi
Intian j a Pakistapln kanojen etu­ja?"
Lehti toteaakin, että Neuvosto­liiton
politiikka Intian Ja Pakistanin
välisessä selkkauksessa oli periaat­teellisesti
aivan toisenluontoista.
Tähän, täysin oikeaan päätelmään
voi lisätä, että sekaista se ei ole o l ­lut
pelkästään Intian nl-emimaan
dramaattisten päivien aikana tai n i i ­den
seitsemän Tashkenin tapaami­sen
päivän kuluessa, jotka toivat 600
miljoonalle intialaiselle ja pakista­nilaiselle
rauhan. Sellaista se on o l ­lut
neuvostota?ava'lan synnystä,
vuoden 1917 marraekuiista alkaen.
Esimerkkejä -ei tarvitse hakea kau­kaa.
Mongolian kansantasavajlassa
on ollut virallisella vierailulla Leonid
Brezhnevin johtama "Neuvostoliiton
puolue- ja hallitusvaltuuskunta. Neu_
vostoliiton ja Mongolian: suhteiden
historia on jo sinänsä erinomainen
todiste siitä, että neuvostojen maa
rakenta suhteensa Aasian kansoihin
ystävyyden, yhteistyön ja keskinäi­sen
avunannon periaatteille. Vuoden
1921 syksyllä, muutamia kuukausia
S2n lahkeen, kun Mongolian kansa
oli saavuttanut ratkaisevan voiton
vallankumouksessaan, Moskovaan
saapui itsenäisen Mongolian ensim­mäinen
valtuuskunta. Neuvottelut
päättyivät ystävyyssopimuksen alle­kirjoittamiseen.
Se oli Mongolian
historian ensimmäinen tasaveroinen
sopimus: nuori Neuvosto-Venäjä
vahvLsti juhlallisesti luopuvansa kai­kista
oikeuksi-sta ja eduista, joita
edellyttivät tsaarinvallan Mongolial­le
pakottamat sopimukset.
Moskovassa oM silloin merkittävä
neuvottelu Suhe "Batorin ja Leninin
kesken. Tämän kahden vallankumo­uksellisen
johtajan keskustelun pu-nRliena
lankana oU ajatus, että Mon-erolian
työtätekevien ainoana oikea­na
tienä -.voi olla vain p3^imys"val­tiolliseen
ja taloudelliseen riippumat­tomuuteen,
ystävyyden tie sosialistl-
•en Venäjän kanssa. Tätä linjaa
ovatkin järkkymättä noudattaneet
4no^eiqittat maat j a ^läjnl^ on osoita'
tanut,sen olkea^L '
Ystävyyden, yhteistyön Ja taloudel-'
Ilsen avunannon Iinjäa Neuvostoliit­to
on noudattanut myös valtiollisen',
itsenäisyyden 8aavuttanteiden.![ntlan(
ja PakJstanta kanssa. Tuoreimpiin
esimerkkeihin tästä kuuluu äskettäin-
New Delhi::;ä aUekkJoitettu Intian,
ja Neuvostoliiton välinen kauppaso­pimus.
Se edelljrttää kauppavaihdon'
kakshikertaistumista viiden lähivuo­den
aikana. Luonteenomaisena pilr.
teenä on se, että Neuvostoliitto osr-taa
Intiasta työstö- Ja tekstiillkonei-:
la, Jääkaappeja Ja kulutustarvikkei-ta
ja tukee" tällä tavohi Intian nuor­ta
teollisuutta. Neuyostoliittopuoleg-taan
vie Intiaan koneet -jai laitteet.
neljääkymmentä sUurteolUsuuslaitos-ta
varten^ Jotka rakennetaan Neu­vostoliiton
tuen turvin. ' Tämä' aut­taa
suuresti Intian teollistamista se­kä
sen taloudellisen itsenäisyyden
lujittumista.
Kiina pelkää
sodan aJlcavan
Peking. — Kiinan johtajat usko­vat,
että Yhdysvaltain ja Kiinan
välinen aseellinen yhteenotto on
•väistämätön", ja ovat kehottaneet
kaikkia upseereja ja miehiä lisää­mään
valppauttaan ja ryhtymään
sotavalmisteluihin, ilmoitti Peking­in
radio viikko sitten tiistai-iltana.
Radio kertoi Kiinan johtajien
tuominneen armeijan päällystön kOr
kouksessa "Yhdysvaltain imperia­listien
aikeet Vi_etnamin sodan te­hostamisesta
ja sodan aloittamises­ta
Kiinan kansaa vastaan". He täh­densivät,
että sotavalmistelujen laa­jentaminen
ei ole vain väliaikai­nen
tehtävä, vaan 'pitkän tähtäi­men
strateginen toimenpide".
Katastrofitilanne
suu- ja sorkkataudissa
Mynchen. - r - Suu- ja sorkkatauti-epidemia,
joka levisi jokin aika sit­ten
Sveitsistä Länsi-Saksaan, on ai­heuttanut
katastrofitilanteen Baije­rissa
ja myös muilla alueilla tauti
herättää vakavaa huolestumista.
Asiantuntijoiden mukaan^ epide­mia
on pahin Länsi-Saksassa 30 vuo­teen.
Eläinlääkäreiltä alkaa loppua
rokotusaine huolimatta siitä, että
liittovaltion maatalousministeriö on
kiirehtinyt rokotusaineiden, valmis­tusta.
Epidemian pahimmin koettele­milla
alueilla viranomaiset ovat ke­hottaneet
maanviljelijöitä pysyttele­mään
kolona, koskq virus saattaa
levitä aiitonpyörissä ja kengänpoh­jissa.
•
PÄÄT KALJUIKSI
K I S K U R E I L TA
Djakarta. — Bandungin poliisi '
on ajattanut asiakkailtaan liikaa i
velottaneilta kauppiailta parran ja '•
hiukset, ripustanut julisteita hei­dän
kaulaansa j a marssittanut heitä •
kaupungin kaduilla, ilmoitti Indo- ;
nesian virallinen uutistoimisito vuo- .
den vaihteessa.
Paikallinen poliisipäällikkö il- '
moitti kauppiaiden saaneen tällai- :
-sen rangaistuksen ennen kuin he '••
joutuivat kuulusteltavaksi oikeu-•
teen..:
Uutistoimisto ei maininnut kaup '
piaiden kan.sallisuutta, mutta useim­mat
liikkeet Bandungissa ovat kii ;
nalaisten ja intialaisten omista ,
mia.
USAn lehdistö alkaa myrkkyynlyä Johnsoniin
sairaushuoltopalvelun järjestä­mistä
katkeraan loppuun asti.
Toisaalla, jos osoittautuu,
kuten toivotaan ja on mahdol­lista,
että yleinen mielipide ei
salli sairaushuoltopalvelusuun-nitelman
romuttamista, päämi­nisteri
Robarts ja suuret va­kuutusyhtiöt
kannatta jineem
tulevat oppositiollaan pyrki­mään
siihen, että suunnitteilla
olevasta -sairaushuoltopalvelus­ta
tulisi mahdollisimman huo­no.
Toisin sanoen, ne voivat op-jositiotoimintansa
vississä vai-
;heessa ryhtyä jopa sairashuol-topalvelun
"kannattajiksi", jos
liittoha-Iitus suostuu puoles­taan
unhoittamaan tai lieven­tämään
joitakin niistä perus­periaatteista,
joiden pohjalle
tämä sairaushuoltopalvelu on
luvattu järjestää. Nämä perus­teet
ovat: että se koskee Gana-dan
kaikkia asukkaita saman­laisin
määritelmin ja ehdoin;
että se on henkilön mukana
maakunnasta toiseen kulkeva:
että liittohallituksen avustusta
saadakseen maakunnallisten
suunnitelmien pitää varata
(kaikille Canadan asukkaille)
kotilääkärien ja spesialistien
täysi palvelu; Ja että ne tule­vat
maakuntahallitu.sten alais­ten
elinten (eikä yksityisyhtiöi-den)
hallintaan." V
Lähiviikot ja ^kuukaudet tu­levat
osoittamaan, mistä kai­kesta
on tässä yhteydessä to­della
kysymys. Selvää on kui­tenkin
se, että ilman yleisen
inielrpiteen mähdollisirhman
voimakasta painostusta kun­nollisen
sairaushuoltopalvelu-lain
saanti voi olla niin tai
näin.
\Vashin!;ton. — Presidentti John­sonin
ja lehdi-ston välisrt suhteet
vaihtelevat ja nyt ne ovat joutu­neet
jälleen aallonpohjaan.
rutiset Ja toimittajien palstat
ovat alkaneet kuvastaa president­tiin
kohciistuvaa arvostohia. Tämä
johtuu hänen ylei.sestä .suhtautumi-scstan
' (ii*i<ijen antamiseen ja hä­nen
ilmeise.stä vastahakoisuudcs.
taan pitää säännoliisiä lehdistöti-lai-^^
uuk.^ia. Väitteet hallituk.sen
"luottimu.ikriLsistä" ovat elpyneet.
Tällä tarkoitetaan, ettei yiei.sä a i ­na
usko hallituk.scn lausuntoihin.
I^aajaa huomiota on herättänyt
I eräidrn lehtien paljastus, että V a l -
kolsen talon putielinkeskus ottaa
; taKern kaikkien soittajien nimet ja
cUä Valkoisen talon autonkuljetta-j.
it iivat saaneet määräyk.scn p a n -
' iia liurilclliscsti muistiin, minne he
: kuljettavat virkailijoita. Huolimat­ta
\'alkoisen talon selityksestä l e h -
; det jalkavat epävstävällisiä h u o -
! niautuk.siaan sellaiseen .sävyyn
kuin: "l.so veli.valvoo."
\.nv York Herald Tribunen äsket-
:;>. .n ni:moron ciääsfä kirjoitukses-j
sn .snnoUiin, et ta korkea-arvoiset v i -
! r i i D i n a i . s P t ovat huolestuneet halli-
'i:l:;t'n ••luotlamiiskrlisistä". Joseph
A Lsop kirjoitti kriittiseen sävyyn pre­sidentti
Johnsonin "oudosta" suhtau­tumisesta
yleisön oikeaan käsittely­tapaan.
Les Angries Timesin Washingto-nin
pääkirjeenvaihtaja syjlti John.
-ronia amerikkalaiseksi perinnäista­vaksi
kutsumansa presidentin lehdis-tövastaanoton
katoamisesta. Chris-iian
Science Monitor puolestaan huo­mauttaa,
että presidentti Roosevelt
pui säännöllisesti kaksi lehdistötUai-
? uutta viiko.ssa. Nämä olivat lehden
mukaan rikkaita tiedonlähteitä sekä
presidentille että lehtiväelle.
Presidentti Johnson eiollut pitänyt
U
.<uin yhden lehdistötilaisuuden sitten
viime elokuun. Viikko sitten Valkoi­sen
talon lehdistösihteeri B i l l Moyers
otti ; puheeksi. .lehdistötilaisuudet
eräässä televisiohaastattelussa.
Moyers sanoi, että tilaisuuksien t a r ­koituksena
on palvella "presldratin
mukavuutta, eikä lehdistön muka­vuutta".
— Presidentin mielestä on
parempi, että hän saa puhua suo-:
raan kansalle radion ja television vä­lityksellä
kuin että kansan on pää­teltävä
jonkun toisen, inhlmillisöj
erehdyksiinkin lankeavan henkilön^
tulkmnoista hänen tarkoituksistaan,
sanoi hän.
P Ä I V Ä N PAKINA
KONTIOIDEN "JÄÄKIEKKOPELISTÄ
AllEkirJcittanut lukeutuu niiliin
jinisilnia;.-iin. jotka eivät ole kcs-kan
ka.sva::eci sirkusrakkausvai-hcen
yli. . • •
Ja taiian ikaiin. menncs.sä o n ol-lui
tilaisuus nahila monta hyvaa-
K i n siricusta. vaan ei yiiiään sen
parempaa kuin on kuuulisa Mosko­van
sirkus.
Siitä on kuiieiikiii vierähtänyt j o
l.ahcs 8 vuotta Joiloin allekii-joitla-neella
o^i tilaisuus tutustua .Mo.sko-van
icdclhi monipuolii-ecn .sirkuk^
seen, j a kuten .sanotaan, "viimctal-visistu
lumi.vta ei kannuin pulma",
sillä kehitys on kulkenut sillakin
alalla, harppa-aikclm eteenpäin.
Meiduii o n .siliä turvauduttava toi­sen
va-sikalla kynlämLscen. Anta­kaamme
.sii.s torontolaisen Globe
and Mailin Ra'ph Hickhn kertoa
nieiHi», minkalai.sena han Moskovan
sir.<uksen nyt naki. Nain hän ker­too
Mo; kova n kirjeessään:
Miiia olen juuri nähnyt ensim­mäisen
jaiikiekko-ottelun Neuvcsto-hitossa.
Peli n ollut Nemostoliiton
standardien tn.c^sa, mutta pelurei_
na olikin Maioroviii harjoittamia
k:irhuja ja areenana Mo.skovan
kuuluisa vsirkus . . .
Yksi o»:i tästä intiimistä, kupu-kiittoisesta
sirkusrakennuksesta on
i i y l luistinratana. Kaikki jiiällä
esiintyjät, karhut ja ihmiset ovat
luistelijoita. Jääkiokko-oltelu on
epäilcmiittiL y'iveto muista esityk-si.^-.
lii:
SitiM on ainoaltaan neljä kar­hua
joiden takajalkoihin on pau-lo:
tci;u p;;kavariisei kengät — ja
l u . c i c i i kenfii-ssa tuplaluistinterät.
Y.v,>i naista ndljä.stä ainoastaan
i i o i n 4 jalan korkuinen pentu mikä
p:nn;ia vain muutamia satoja pau-iiyjri
on erinomainen peluri. Se
lui.-tele mainiosti -—käsittelee niai-l.
iu kuin voieriuun —. kumpaa pää­tä
tahan.<;:i silla ei ole väliä — ja
sen inaalilyonnit ovat. tappavia.
Sen ja'kecn kun 'elälnteiikesyttäjä
Maiciov otti pelureiltaan mailat
p;)ls tämä kurhu otti kiekon etu­käpälienpä
väliin ja tekaisi siten
maalin. On vaikea noudattaa itse-kuiia
ja pidättyä esittämästä että se
karhu olisi hyödyUinen li.sä Boston
Bruin.s (Bostonin kontiot) jouk­kueelle.
Ennvn jiiäkiekko-ottelua Maiorov
esäintyi toi!-en suurista mustista ja
riitkeista karhuista muodostuneen
ryhmän kanssa. Nämä karhut eivät
suorittaneet urhäilulUse.stl mitään
.scllaLstii kuin edellämainittu kiek­koilu
mutta se näytös '.oppui siihen
kun Maiorov liittyi kontioiden
tango-tan.i-.iiin mikä kelpaa näytök-sck.
si joillekin. nlLstä:lllalllsvieras-t
a i L s s i j o i s t a joita olen seurannut
•Metropol Hotellissn (Moskovan
mallise-s.-.i eikä Torontossa).
Ihmifosaslolla Mo.skovan sirkuk-
.ee.ssa on vieläkin taitava yhdistel­mä
ilveilijöitä. trapetsitnlteUijoilri,
talkatemp|)uilijolta, akrobaatteja ja
musikantteja. Kaikki he ovat hy­vin
taitavin • he kalkki voivat luls.
telia paremmin kuin Torontossa
vierailleen loistojäänäytöksen kuo­rotytöt.
.
Tässä on kuitenkin vain osa näi­den
sirkusihmisten taidosta. Näh­tyäni
Yampols^j--nlmlsen pojan
soittavan antoisan trumpettisoolon
minä huomasin äkkiä, että poika
oli osallistunut myös luisteluryh-män
esitykseen. Trapetsitaiteilijat,
jotka roikljuvat kantapäistään tai
heiluvat l^upulja^on^läheisyydessä
hampaista riippuen, kuuluvat 12-
henkiseen nuorten, solakkain ja
kauniiden tyttöjen ryhmään.
-'Lyhyesti sanoen, he kaikin teke­vät
kaikkea. Ilveilijät ovat akro­baatteja,
musikantteja ja trampo-liinitaiteilijoita.
Kuorotytöt ovat
käärmelhmlsiä ja adagio-tanssijat­taria.
Kuoropojat ovat kädestä kä-'
teen tasapainotaiteilijoita ja tans-r
sijoita.
Tämä sirkus on siis pieni kiinteä
yhtiö ja..sen kaikki jiisenet esiin­tyvät
suurenmoisesti ainakin kol­mella
_ alaUa. Suurimmalta osalta
he ovat äärettömän nuoria ollak­seen
niin monipuolisia tekijöitä.
Minä arvioin että kuorotyttöjen
keskimääräinen ikä on 18 vuotta,
j a minä esitän tämän arvion seu­rattuani
heitä 5 jalan etäisyydestä.
Puvi^to on komea ja Neuvosto-.
liiton standardien mukaan hjrvin
paljastava tyttöjen kohdalta. Näy­tös
tapahtuu nopeasti j a varmasti;
hucimloiden yhtiön suuruudfen ja
käytettävissä o'.evan jääpinnan
.suppeuden, luistelijat esittävät joi-,
tukin täyslukuisia ohjclmanumeroi.
ta. mitkä, saattavat Ice Capaden
tuotteet näyttämään väljähtyneil­tä.
Henkilöiden nimet eivät merkitr
se mitään. Mutta jos Ed Sullivan
esittää joskus Kostromicheva, J a -
kovlev ja Redin kolmikon Pagoda-t&
sapaino-ohjelman esittäjiksi, niin
älkää jättäkö sitä näkemättä.
Vaikka kuuluisa ilveilijä: Popov on
nyt esiintymässä »^Leningradissa,
niin sirkuksessa on kuitenkin pieni
p.vöreäsilmäinen, Gennadi Kuzln-niminen
taiteilija-musikantti jota
kannattaa seurata olkoon hän luis-timiPa
tai ilman niitä.
Moskovan sirkuksen charmin
(viehättävyyden yhtenä perustama
on itse sirkustalo. Se on atmosfää-rinsä
perusteella paljon lähempÄnä
Colonnade-teatteria kuhi Maple
Leaf Gardeiis. Katsomon etupen­keillä
istujat ovat saamaisillaan
luistelijat ja karhut syliipsä. Vie­läpä
jyrkästi kohoavista takapen­keistä
on hyvä lähinäkymä kaikista
liikkeistä.
" Se ei ole sellainen arena, missä
esiintyjät voivat vilpillisesti esittää
ohjelmansa. Ja kuten on totta hei­dän
balettitanssijainsa ja jääklek-kollijalnsa
kohdalta. Neuvostoliiton
sirkusesitysten standardi on ; miel­lyttävän
korkea. Jos -henkilö on
Moskovassa luisteleva akrobaatti,
hän on hyvä luistelija ja hyvä ak­robaatti.
Siellä voi olla vain yksi
su'ku;'kehä. mutta moskovalaiset
saavat kahden ruplansa arvosta s i l ­loin
kun he menevät sirkukseen.
Mitä yPäefltettyyn lifät&än, se
on kaiketi pahasta. — Känsäkoura.