Vapaus, June 22, 1957

              ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ :^jK-^'L..w-i?;.v-.v.-),:. 1..,-.-.^: - ^ r : i • ..-w.I--..-;>i'
lauantaina, kcMk. 22 p. Saturdäy, June 22, 1957
Qrgsn of Fbmish Canadian». EB-tabUshed
KOT, 6. 1917. Auttiorlzed
w aeeond claa mail the ^ » t
Otflce D^Mrtmeiit, OttBwa. Pub-
Ulbed Vaxtce weekly: Tuesdasns,
Itanndajfs and Satordays by Vapaus
PiiUUhinff Company Ltd., at 100-102
Elm SL W;. Sodbury, pnt., Canada:
Telephones: Btts. OttUx O0. 4-436i:
Edltorlal Office 06. 4-4285. Manager
e. Sulcsi. Editor W. Eklund. BSailing
address: Box 69, 'SiBlbury. Ontario.
AdVertising rates npon applicatton.
Translation free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Kanadasta: 1 i * . 74» « kk. 3-re
3'kk. 2iS
nidysvalloissa: 1 «k. 8,00 6 kk. 430
Soomessa: 1 vk. aso 6 kk. 4.75
1917 Juhlavuosi 40, vuosikerta-—1957
mmia:m&mih- .: Vanan
Ptirkaen meille jmieliäänsi kun lehtemme "lukijapiirissä lie-neei
joitakin äskeisfna vuc»ina maahan tulleita eksyneitä", kuten se
Torontossa ilmistyvä Vapaa Sana haukkua nalkutti tiistaina
yapauden lukijoita tosia^ "täydellisesti turtuneiksi" ja esHntyi
lopuksi samalla tavalla kuin se entinen ppriläinen ''(lilcka"
elefantin ensimmäfsen kerran nähdessään huud^^^ (että "tol-
;Iaisto lei'otekaan"^-^ ^ •:
: :Ön yaiitiettayaa, että vakavista asioista puhuttaessa ystäväinnie
Yaj^tsm S^^ eivät voi pysyä paremmin asiallisuudessa.
^^.p?:^:^^ y Sana julisti tiistai-
%'Miry^^fii^'^:WS:i^sessa toimituskirjöituksessaan ^udburyn vaaliasioista puhuen seuraa-
"Se (Vapaus) itsekin oli Sudburyn vaalipiirissä auttamassa nyt
Iliäukkumansa liberaarpuolueen ehdokkaan pinnailepääseyä..."
Miksi pitää yrittää panna Vapauden tijille jotakin sellaista, mitä ei
] v o i d a mitenkään todistaa? Vapaa Sana ei voi tikulla etsJen löytää
' "' leHtdnme palstoilta yhtään ainoata sanaa, missä olisi edes välilli-puolusteltu
liberaalien ehdokkaita; Päinvastoin, kuten tiedetään,
puhuimihe täluiläisistä iiberaalpuolueeh ehdok^^^^ jotka ovat
ptlolusteileet?-^ valmiktamista ja näyttäneet ovea työ-yäJeniiikkeeh
edustajille. Ale puhu'mme paikallistien konservatiivien
stä lliubinioidä,^ että henkilökysymykset ovat tärkeitä seikkoja
i d ^ e l i i a l i i h ^ ja että sillä perusteella töryt menettelivät
oman puolueensa parluitten etujen mukaisesti nimittämällä suurta
Icadäansu^ nauttivat kansalaiset iehdokkaikseeh. Me pahoitte-
Jimm^ jo ennen ya^^^ Sudburyssa, missä olisi erittäin
hyvä tilaisuus valita tyo^^ C€F:n nimittämä mies osoit-tautiir
kykenemättömäksi te^ mutta vielä vaaliaattonakin
icehojtimme kahden isiyun otsikolla äänestämään työväenehdok-
Icäita ja esitimme hatlcituh m että kummalle tahansa
PqivaHptiÖluieell^ annetta menee haaskuun. i
NJiinä^pVat (ehdottomia tosiasioin tahansa, Voi leh-
4^nnie palstoilta todeta^Mtitta^^s^^ huolimatta Vapaa Sana yrittää
'sielittää" että lehtemme biisi m u ^ tukenut ainakin Sudburyn l i - :
MeiUä^ei tietenkään ple mitään sitä vastaan, vaikka yaalipyykki
pes)(^,s^n)Uuäestaan a^ loppuun asti. Mutta pysyttäköön tässäkin
asiassa. .i;:
Sana yrittää tehdä meidän lehdestämme vallan "valehte-
^rjdUäihsrila seiiraaA^ t i:
Tuossa VapaMdeh 'opissa' bn kuitenkin eräs hyvin paha
; s^y^apaj^^ ^räUie,. V Ja 5^^^ on,; ettei
:: työväenpuoluetta, ja se ettei äs-j|
ei$te :]|e antamiin tuloksiin vaikuttanut kerrassaan
v|rätään^^^ hajaannus', koska sellaista liajaan-tuiSta
ei ole Kun ei ble muuta tj^väenpuoluetta C!ahadak-sai^
uin^ <^ saamiin vaalituloksiin voisi joku.
Jkuyitellun 'työväenpuöliteen' kans^ \airtseya\ hajaannus vaikut­t
a a S a n a l l a sanoen...; kbmmunistipuoiueeila ei ple mitään osaa
tai yaikiitusta Oanädaii poliittisessa elämässä."
Jokainen uskollaan a^ Vapaa Sana tulee
uetta kuin
että on
; tusvaltaa, niin hyvä on.
^teÄM^I^-yiiSv'^'^;:-:-.:© ,scn :v'pienuus'\:/Jos/-pienuus";'lopett^
tok^n> ni meillä ei ole Canadassa lain-kaainsuomenldelista
sanomalehteä, sMIä tunnustettahee k:iiketi, että
'Oieidäh lehtehime ovat^^^ 1^^^
Tosiasia tietenkin ;Ön, le maan työväenliike on\ yali-
WttavasU kyHä re^ osaan; L P P edustaa vanhaa ja
Vakiintunutta vasemmistoa^^^^^^^ kommunistista siipeä, mutta puoluee­na
se bn> vissien historiailisteii seikkojen perusteella tällä kertaa aal­lon
pohjassa. Työväen oikelstosiipeä edustaa myöhemmin perustettu
C C F , joka on tällä kertaa cdustukseltaah hieman voimakkaampi,
tnuttä kuitenkiti vielä melko pieni. E i voida tbden tbtta kerskua
i^0fm'!^f^-%\'!i;iyiy:'':': • JtainlSn ^ niin niielcl-
^ ^ ^ f fy]|f;||::|iS;;l^^ :sellaisista^ asipistaZ-kerskuisimmekin.. ;
^' ' ' '< Mnlemmat työväenpuolueemme bvat järjestöllisesti paljon pie-
I nempiä ja heikompia, mitä niiden pitäisi olla ja mitä he. voisivat olla.
i l Valmaa kuitenkin pn, että ne molemmat tulevat kasyämaan ja yoi-
• " mistumaan huolimatta lainkaan siitä mitä me niistä sanomme, k'*r-
I , joitamme tai ajattelemme.'
M jMif^f ]'V •' V Mutta työväeniiikeen hajaannus ulottuu paljon syvethmälle> sillä
m$ikmM0 ' "keskuud^
ktuhmallakin puolueella on oraat kannattajansa laajojen joukkojen
'kitekuudessja., \'- ;/ 1
Kuinka tärkeätä bsaa vaaleissa vie työväenrikkeen rivien eheyt­täminen
-se näkyy ehkä parhaiten siitä, jos verrataan Sudburyn ja
^ c i.: 11^^;^^ tuloksia. Port Arthurissa saatiin kehitetyksi
' • ja niin saavutettiin voitto mfltei toivottp-
Mutta- Jos 'Port 'Arthurissa^olisi-.pllut
i I•:5|;1mycM-iP chdokas,.:.niin. vartriiiudella voidaan, sanoa,' että liberaar
Pjl ^ft|lt||lr<^-i?"^inunistit, kerto
^|iM||fl->:;Thtenäi«manW IltlS iill^vSniini
MmmMm^^^ dom
yoittaneet vaaleissa. Sudburyssa sensijaan, vaikka korn-kertovat
pidättyneensä oman ehdokkaansa nimlttäimisestä
yhtenäisyystbivössa, GCJF:n ehdokas kieltäytyi kaikesta yhteistoi­minnasta
— ja sai siitä murskaavän^tuomion vaaliuurnalla. Mah-dollisäti
Vapa Sana tarkoittaa^ylläminitullä lausahduksella;, että tä­käläinen
CGF:n ehdokas kärsi niin kurjan tappion A^in siksi, kun
iVapaus arvosteH C C F : n ehdokasta? Mutta eiköhän tämä ble sen­tään
liiallista arvon ja vaikutusivallan ylennystä Vapaudelle! Tosi­asia
on, että C C F : n täkäläisten ehdokkaiden ohjelmat eivät tj^dyt-
•täneet nikkelialueen työläisiä, farmareita ja keskiluokkalaisia.
I i i i » - . - • • • -V/..v;?:
^||||Tfi:|||^£r Mutta'kun Vapaa Sana haluaa ^ mitata työväenpuolueita niiden.
jflS^S numerollisen suuruuden perusteella niin tutustutaanpa vaikkapa Vain
<^ 15 - eräihin vaalituloksiin Menkäämme Port Arthurista mah-
?|||; ääntä ja L P P : n ehdokas 813. Suhde C C F ; n ja M»P:n välillä on siis
> ^ >noin'4—l. Mutta esimerkiksi Skeenan vaalipiirisä(B.C.)v missä työ-
'vaella oli ainoastaan 1 ehdokas, tuli C C F : n ehdokas Frank Howard
l' .yatttoksi vain 179 äaneh^eonnistoUä^ saaden ban 4,695 aänta l a -
I SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Ihmismielei kuöhuavat
^oho Valaija, Toront^^
tää keskiviikkona, kesäkuun 26 päi-vä-
nä 60 vuotta.
Yhdynune sutotlaisten Jä ftdta^
väin onncnfoivottiteiin.
SUOBUXlTI SETA SAMtXlNl
NXKtfViNKKEUStA " ' '
Helsiiiad. - r • - Muttsi jpMuen
maantieteellisestä asemastaan, 'äs­keisestä
bistbriastaan ja talousäse
masfcaan, Suoini on Jbllakin tavoin e-nemmän
riippuvainen Neuvostolii-^
tbsta kuin kominuni^tiset sätellitti-maat
Puola tai 'Tshekkoslovakia.
SUURIN OSA SUOMEN OPPI
NEiSTA OVAT TIETpiSIA TÄS
TA. (korostus V.)
Luonnollis^i vallitsee todellinen
pelko, että Yhdysvallat ja sen kan­sa
rupeaa pitämään Suomea vain
yhtenä Itä-Euroopan maana, jota
Neuvostoliitto, hoiyaa poliittisesti...
Suonialaiset kuuntelivat viikon
Bulganiniä ja Krushcbevia. Neuvos­tovieraat
antoivat odotettua parem­man
vaikutuksen niille suomalaisille
jotka heidät hakivat . . . Tämä ta­loudellinen
tunkeutt/minen on'' osa
kokonaisuudesta. Neuvostovieraat
puhuivat rauhasta ja turyallisuudes-a
. . . Täinän vetoomuksen vaiku­tusta
ei pitäisi initäta amerikkalai
silla stantardeilla . . .'" r - /Jrew
Middletonin (New Ybrk Times Ser
vice) uutiskirje kesäkuun 16 pnä
1957.
KMSU. ARTBVKCtEfiG
Siitä ^'stä, että Taipeiissa ta­pahtui
mellakoita kun eräs yhd)^-
valtalainen kersantti vapautettiin
syytöksestä sotaoikeudessa, on kaik-
BC:ssa iäminittäjän
apu tm
Ottawa. — Canadian Pacific Rail-wayn
- palveluksessa pitkän ajan ol­lut
rahtijunakonduktoori Walter
Brunher Crahhrbokista korosti ku­ninkaallisen
komission kuulusteluis­sa
täällä, että hänen alueellaan hän
ei kykene suorittamaan tavallisia
ratapiha toimiaan ilman lämmittä
jää veturissa.
"Veturissa on aivan välttämättö-mästi
oltava mies vasemmalla puo­lella
ennenkuin voimme suorittaa
tehtävämme", hän korosti.
Brunncrilla on 33 vuoden koke­mus
CPR:n jarrumiehenä j a ; kon-duktorina
eri puolilla B.C:ta. Hän
osoitti, että kurvit, puut, kalliot ja
lumi usein estävät mejrkin antami­sen
suoraan veturinkuljettajalle ra-tapihatehtävissä.
Hän väitti, että n. puolet ajasta
on merkit annettava lämmittäjän
välityksellä. Väitöksensä tulcemfsek-si
hän antoi yksityiskohtaisia esi­merkkejä
useimmista ratapihoista
BC:sta, missä merkit on annettava
lämmittäjän välityksellä ennenkuin
junia voi kunnollisesti koota ja pur­kaa.
, '
ki Formosan (Taiwanin) 10 nluljoo-naa
asukasta julistettu sotalain alai­seksi.
Yhdysvaltain käskyläinen, saaren
hallitsija Cbiäng Kai-shek, ori viral­lisesti
julistanut, että ei ole olemas
i a mitään ybdysvaltalaisvastaista
mielialaa, ainoastaan levottorauutta^
sctaoikeuden päätöksen johdosta,
jonka perusteella vapautettiip tuhr
nustetusti kiinalaisen kvpuletava^i
ampunut kersantti yaih sillä venik-^
keella, että hän väitti ampuniisen
tapahtuneen itsepuolustuksessa.
Mutta itse Chiahgin toimenpitei­den
ankaruus on todisteena hänen
omasta, sekä hänen yhdysvaltalais-:
ten neuvonantajainsa pelosta hänen;
nalLtsemaansa maata-kohtaan;
Mellakoiden lopettamiseksi Yh­dysvaltain
lähetystöllä jä muilla
yhdysvaltalaisilla virastoilla viinie
kuussa täytyi käyttää 33.0()0
Chiangin sotilasta tuhansien polii­sien
lisäksi.
Vähintäin 8 kiinalaista tapettiin
poliisien ja sotilaiden ampuessa
väkijoukkoihin. Y l i 70 kiinalaista
vangittiin mellakoiden "johtajina'
ja kolme poliisikenraalia eroiteitiin
tilanteen, "hallitsemattomuudesta
Tämä ei suinkaan ollut mikään
vähäpätöisempi mielenilmaisu, jos­ta
Chiang puhui matelevassa an­teeksipyynnössään
Washingtoniin.
Se pn osoitus siitä, etä Chiangin
vallassaolon ja Yhdysvaltain For­mosan
kontrollin päivät ovat lue­tut-
Nähdessään. nämä vaaramerkit
Yhdysvaltain hallitus on ilmoitta­nut^
että se harkitsee joidenkin so­tilaidensa
saarelta- pois kuljetta­mista.
' \'
Tämä on vain ongefmän kanssa
leikkimistä. Ainoa keino sen ratkaui-semiseksi
pn kuljettaa kaikki yh
dysvaltalaiset joukot pois saarelta.
Kun Kiinan kansa ajoi Chiangin
maanpakoon mannermaalta v. 1949,
hän pakeni.Formosalic, ei siksi, et­tä
Formosan kiinalaiset pitivät hä­nestä^
vaan siksi, että se oli .saari,,
jonka noin 100 mailia vettä eroit-taa
mannermaasta ja siksi, että hän
ja hänen yhdysvaltalaiset ncuyon-;
antajansa ajattelivat, jotta hänellä
on hyvä muhdollisuus säilyttää sc
valtansa alaisena.
Pentagonin strategistien mielestä
Formosa oli välttämätön askel koh-
;seksi :• .iiäb*(aar'f^3a:4i^^
mannenna^^ -:?-i .^VSiiähgiiii valta ssaiiella ei ole yk
ti heidän'-julistettua, tarkoitustaanj
muuttaa Tyynimeri "yhdysvaltalain ,teydessä se .kapinoi enslmtnaistä
Nykyä^ 2.000 Ybdlj^raltain soti-lasneuvjE^
uantaja^n l y b i i ^ ^ jäsentä
kontrplipi Chiangin fi^^^ sotilas­ta.
Sitten V. 1950 äda^^Uf ph an­nettu
Vtnsi jpönicittää Vättsä^ iKtaa
suosiota yhdysvaltalaiselle kontrol­lille.
Amerikkalaiset korkeimmat
upseerit vierailevat' saarella joka
kuukausi pitääkseen kehitystä sU-mällä.
;•
Mutta vajaan kahdeksan vuoden
kuluttua . kaikki - neuvonantajat,
kaikki vierailut jä kaikki yhdysvai-talaisten
antamat dollarit eivät ole
johtaneet muuhun kuin sellaisnn
mellakoihin, että kbkp saari ön
johduttu alistamaan sotalain alai­seksi.-
•• . j.
Chiang ei ole koskaan ollut suo,
sittu Formpsassa: isilloin kun "saari
luovutettiin takaisin Kiinalle v.
1945 hänen yirkailijahsa rilsUvät
asukkaita arinottomasti. Siitä oli tu
loksena, että Fprmosim kiinalaiset
nousivat kapinaan 10 vuotta sitten,
joka kansannousu lyötiin alas raa­kamaisesti.
. '
Mutta vasta viimeisen kahdeksan
vuoden aikana saaren asukkaita pn
kiristcttjr ja ryörtetty todJBUa ar­mottomalla
tävaHa.
Heiltä kielletään oikeus mihin­kään
huomattayampaan yaltiblli-seen
tpimeeh!; Sellaisissa asemissa
ovat yaih Chiangin mannermaalta
tuUessaäh tuomat apurit ; ^ - -
Siitä huollhiätta säareh asukkai­den
on .maksettava kaikki verbt
näiden virkailijoiden ja
vanhentumaan [päin oleyleh sbtilal
den ylläpitämiiseksi. ^
Chiang on seurannut sitä politiik­kaa,
jonka mukaisesti myydään yh­dysvaltalaisille
Formosan luonnon-resurssit.
Tämä on edelleen suutut­tanut
saaren kiinalaisia j a vieläpä
useita Chiangin seuraajiakin.^
Esimerkiksi,-aikaisin tänä vuon­na
Chiang telki kauhan yhdysvalta­laisen
ingaU-niniiSen.^ ,s
tiön kans$a, ipnka perustee^^ vii
nieksimainittti' sai huomattavan
osuuden Formpsäh ga^splihaikaupas^
ta ja suuria aun^miä hallitukseh ra­hoja
! .
Kiihkeä k^ejskustelu jutusta k^sti
upeita viikkpjä.; vieläpä Chiangin
yalitsemassa/.^ k^^^^
kin. Kansalliskokous ph Chiani^n
järjestäniä tarkoituksella pettää
herkkäuskoisempia yhdysvaltalaisia
uskomaan, että hänen, valtansa piisi
muka jotenkuten "demokraattinen",
jtnutta tämän' ji^tun käsittelyn, yh-sinomaan
vailla kansan suosiota.
Vaan se «n sen lisäksi-jakautunut
omissa riveissäln.
Kun häi\ hallitsi Kunassa hänen
valtansa oli jaettu useimpun pie­niin
ryhmäkuntiin, jotka toimivat
toinen toistaan vastaan ja jotka
käyttivät salapoliisilaitoksia urk-kiakseen
toistensa ja kansan kes­kuudessa.
Hänen hallituksensa For­mosalla
on samahlaineh mutta vain
pienoiskoossa.-
Tuskin yksikään (Jiangin upsee­reista
luottaa ;tbisiinsa - ja miltei
kaikki: ovat mukaäa' vain hyötyäk­seen
itse mahdbllisinunän suurpssa
määrässä. Tämä ainainen parem­pien
asemien tavoittelu ja epäluot­tamuksen
levittäminen kilpailevien
ryhmien keskuuteen sekä jatkuva
vakoilu keskenään hävittävät Chi­angin
yaltaa sen itsensä sisältäpäin.
Ja niiden virkailijain, jotka ovat
kyllästyneet • tähän kyynilliseen
leikkiin ja yhdysvaltalaisten iinar
telemiseeh; edessä pn jatkuvasti
Kiinan pääininisteri Chou En-lain
sanatis';; f- -
"Hallituksen puolesta Julistan
viiaUisesti, että me olemme aina
valmiita keskusteiemäan Formo­san
virkaiifjain kanssa visseistä
tbiithehpiitelstä Ja ehdoista For-mp^
an rauhaUiscstl vapauttami­seksi.^
SITÄUII
IIDinilTÄTÄ
ABIEEIKKALAINEN IHliE
Afrikassa metsästysmatkalla 'oi:
lut. amerikkalameh paijkkiruhtinas
«ksyi joukkiieestaanjä joutui alku.;
asukkaiden vangiksi.' Jouduttuaan
alkuasukkaiden ^ johtajan eteen
päätti pankkiiri turvautua ihme­temppuun.
Hän työnsi kätensä tas­kuun,
Veti esiin savukesytyttimeh
ja näytti voitonvarmasti miten liek­ki
leimahti esiin kuin itsestään.
Alkuasukkaiden johtaja pudisti
.'päätään ihmeissään ja lausui sel-yällä
englanhinkielellä: "Siinä on:
Udella .ihineitten tekijä! Minä eii
'oi^ kbskjäh aikäiseinm nähaytt et-t
ä ' s y t y ^ tbnnii ensimmäiseni^
kerralla.'
Japanin pääininisteri Npbusuke
K i s h i saapui k u l u v a n V i i k o n laf­kana
Yhdysvaltoihin - kahden^
v i i k o n vierailulle. Golffimailaa
heiluttava K i s h i toivoo pääse­vänsä
presidentti Eisehhowerin
kanssa golffikentälle, siliä golf-fi
ön kummankin lempiharras­tus.
K i s h i p n säapiinut Wäsh-ihgtonih
kutsusta.
ff
Pariisi. — Täällä tiedoiteltiin kes­kiviikkona,
että Ranskassa päättyy
gasoliinisäännöstcly heinäkuun 1
päivänä. Samalla gasoliinin hinta
kohoaa 76 frangista 60 sentitnesista
90 frangiin gallonalta.
gimman k;IpaiHjansa,: liheraälin,
saadessa 4,516 ääntä. Miten olisi
Hbwardin käynyt silloin jos L PP
olisi myös nimittänyt ehdokkaansa,
se on ilman muuta selvä asia. Mui­ta
samansuuntaisia esimerkkejä
yoitaistiti antaa. Mutta siitä huoli­matta
Vapaa Sana puhuu ylimie­lisesti
ettei L P P vaikuta millään
tavalla Canadan yhteiskunnalli­seen
elämään!
Kysymys ei loppukädessä ple pel­kistä
numeroista! Port .\rthurin ta-paus
on kouräahtuntuya esimerkki
siilä minkälaisen innostuksen työ­väenliikkeen
eheyttäminen voisi
aiheuttaa kautta maan. Työväen
yhtenäisyys. aiheuttaisi määrällisen
yoimanlisäyksen päälle vielä laa­dullisen
:|'säyksen, jpukkpiHnostuk-sen,
kuten tapahtui Port Arthuris­sa.
Mainittakoon vielä tämäkin to­siasia:
Ns. poliittiset huohiioltsijat
ennustelivat 'Varmoihin nietkkei-hin"
viitaten, että C C F menettää
edustajapaikkoja häissä Ahleissa.
Esim. sellainen suurjulkaisu kuin"
Times esitti arvion, että " C C F :a
mahdollisuudet ovat entistä, huo­nommat"
ja ennusti CCF-.lie paik­kojen
menetystä. Mutta menetys­ten
asemesta C C F voitti kaksi l i ­säpaikkaa,
kiitos sille, että vaaliuur­nalla
kehittynyt yhtenäisyys pelas­ti
sille muitakm paikkoja kuin
Skcenahin edustuksen.
Tosiasiat ovat h>'inn itsepintai­sia
ja tosiasia on, että ainoastaan
työväen yhtenäisyyden kautta voi­daan
odotta voittoja ja menest>'?tä
poluttisen toiminnan alalla. Tähiä
on tärkeä opetus pian mahdolli­sesti
tulevia uusia liltto\aaIcja sil­mälläpitäen.
- ^
"KYLMÄN SODAN KANSLERI" ON
PYSÄHDYTEnÄVÄ: OLLENHAUER
Dortmund. Länsi Saksan sosia
lidemokraattisen opposition johtaja
Ollenhauer aloitti sunnuntaina puo­lueensa
kampanjan syksyn parla­menttivaalien
johdosta suuressa
Dortmundissa pidetyssä kokoukses­sa,
johon osallistui 20,000 henkeä.'
Hän arvosteli tiukasti liittokansleri
Adenäuerin politiikka^ ja kehoitti
valitsijoita pysäyttämään "kylmän
sodan kanslerin".
"On jo aika lopettaa Adenäuerin
politiikka, joka jo kahdeksan vuo­den
ajan on vaikeuttanut, jopa suo­rastaan
estänyt Saksan •yhdistämi­sen.
Adenäuerin suositteleman voi­mapolitiikan
sijasta sosialidemok­raattien
Vaalivoitti tekisi Saksalle
mahdolliseksi uuden aloitteen teke­misen
neljälle suurelle. Adenäue­r
in tekemien kansainvälisten sopi­musten
lieventäminen avaisi uuden
tien, jolla sopimusten ja neuvotte­lujen
kautta voitaisiin saada aikaan
ratkaisu ja täilöin myös todellinen
turva; Euroopan kansojen rauhalle.
Maailmantilanne vaatii lännen ja
idän sotilasliittojen korvaamista
YhdysyaltaUi' ja Neuvostoliiton ta­kaamalla
Efuroopan turvallisuusjär­jestelmällä,
jolloin kaikki esteet
Saksan yhdistämiseksi olisivat raiva
Emme aio poistaa asevelvollisuut­ta,
jos kansa vaaleissa antaa meille
luottamuksensa. Haluamine rau­han
varustelujen vähentämisen ja
jännityksen lieventämisen avulla,
me haluamme lopettaa atomi-itse-miirhän
vaaran, perustaa vaatimat-tomah
puolustuslaitoksen ilman ato­miaseita
j a harjoittaa aktiivisempaa
yhdistymispolitiikkaa.
Sisäpolitiikassa Ollenhauerin mu
kaan sosialistien ohjelmassa on
kaikkien avainteoUisuuksien, ennen
kaikkea voimateollisuuden ja atomi­voiman
saattaminen valtion valvon-nanalaiseksi.
Vain valtion joh­don
avulla Ollenhauerin mielestä
voidaan saada käyttöön miljardit,
joita tarvitaan kaivosteollisuuden,
öljyntuotannon ja atomivoiman ke­hittämiseen.
»HALUAMME ELÄÄ RAUHASSA
SOSIALISTISTEN MAIDEN
KANSSA"
OUenhäUer kehoitti edelleen Reu­terin
saamien tietojen mukaan,
saattamaan Länsi Saksan suhteet
Neuvostoliittoon ja Itä-Euroopan
kansaan tionnaalille kannalle. Halu-ahime
elää rauhassa näiden maiden
kansojen kanssa ja haluamme y lk
teyksiä niiden hallituksiin, jolloin
me voisimme yhdessä yhtcisymmär-
^ k s e u ; hengessä ratkaista pulmat.
jotka koskevat 4neitä kaikkia. Ha­luamme
saada Euroopassa aikaan
yhteistyöpolitiikan, jonka ijohtoaja
tuksena on se^ ettei Eurooppa pää­ty
eikä sen pidä päättyä Xänsi- -ja
Itä-Saksan väliselle rajalle. ; Ade­näuerin
hallitus, ei kykene toteutta­maan
sellaista uutta politiikkaa.
Kylmän sodan kansleri . ja hänen
mahtipoliitikkansa ovat eläneet ai­kansa",
hän sanoi.
Ollenhauer halusi lisäksi neuvot­teluja
asianomaisten suurvaltojen
kanssa sopimuksesta, jolla kiellet­täisiin
ulkomaisten' atomiasejouk-kojen
sijoittaminen Länsi- ja Itä-
Saksaan sekä .atomiaseiden, sijoitta­minen
sinne. Lisäksi kaikki atömi-kokeilut
olisi lopetettava.
«DYSSELDORFIN LINJA"
Dysseldorf in^ Iin jaa, .80. sosialide
mokraattien j a liberaatien lyhteen-liittymää,
ehdotti Länsi-Saksalle
Pohjois-Rein-Westfalenin osavaltion
pääministeri' sunnuntaina ^pidetyssä
sosialidemokraattien vaalikokouk­sessa.
Dortmundissa..
1% vuoden menestyksellinen po­litiikka
tässä valtiossa on osoittanut
että hallitus ilman kristillisrdemok-raattien
osanottoa voi tbimia tehok-.
kaasti ja päämäärästä tietoisesti
kansan hyväksi, pääministeri..sanoi.
5:
Moskova. — Hietalahden telakan .töistä jäänmurtsjaa^^^ Niiden kum
toimitusjohtaja Arvid Helsingius jo­ka
parhaillaan on käynnillä Mos­kovassa,
on antanut siellä lehdistön
edustajille häastatteliin. jossa hän
kertoo . menestyksellisesti päätty­neistä
neuvotteluista Neuvostoliiton,
ulkomaankauppajärjestöjen kanssa
sekä tilauksista, joita ^ärtsilä-ybty-män
eri laitokset ovat saaneet.Neu­vostoliitosta.
Toiniitusjbbtaja Helsingius tlausui
heuyostoliittolaisille lehtimiehille
aluksi valitteiunsä sen johdoista, et­tei
hänen onnistunut henkilökohtai­sesti
olla vastaanottamassa Hieta­lahden
telakalla neuvbstovältion
johtajia. Suomesta "hän oli jo saar
nut tietoja, joiden mukaan N . Bul-ganin
ja N. Krushchev olivat telakan''
tuotteista antamansa kiittävän ar-viqn
lisäksi lausuneet hyvin lampi
miä sanoja ^ myös siitä • vastaanotos­ta,
jonka telakan hallinto ja työläi­set
.olivat heidän kunniakseen jär-iestäneet.
,
i Wärtsilä-yhtymän tuotantolaitos­ten
Neuvostoliitosta saamia tilauk­sia
koskevaan kysymykseen tolmi-i.
usjohtaja Helsingius. vastasi:
— Kuten on tiedossamme, olem­me
saaneet valmiiksi "kapteenien"
sarjan, mikä nimi Suomessa on an­nettu
kolmelle Neuvostoliiton ti­lauksesta
rakennetulle suurelle jään
nyrtajälle. Ne ovat saaneet nimen­sä
kolmen maineikkaan neuvostoliit­tolaisen
merenkulkijan Belousovin,
Voroninin ja Melehovin mukaan.
Nyt tulemme rakentamaan Neuvos­toliiton''
arktiselle laivastolle kaksi
koko maailmassa tuntemistamme
kaikkein valtavinta dieselsähkökäyt-
Yhdysvaltalal^t
autotehtaat saaneet
satumaisia voittoja
Detroit. Yhdysvaltain kol­me
suurinta autoyhtiötä on ku­luvan
vuoden ensimmäisen kol­men
.kuukauden aikana saanut
voittoina S40r,545,521.
Tilikertomukset osoittavat, et­tä
General Motors-yhtiö on saa­nut
$261,000,000, Ford-yhtiö' on
saanut tasan $100,000,000 ja jou­kon
"köyhin" Chrysier-yhtiö, jo­ka
on vedonnut työläisiinsä apua
anoen, että se kykenisi kilp^le-maan
toisten kanssa, on saanut
^iS,545,521 eli n. 2.5 kertaa
enemmän kuin koko viime vuo­den
aikana. ' :
mankin tehp tulee olemaan 22.000
liv.': X'7'^^^'•'-
Älkää pitäkö tätä paradpksma,
mutta Neuvpstoliitpn ansiosta, joka
suunnitelmallisesti toimittaa meille
tilauksia, .meillä oh<: mahidollisuus
luoda pitkällä tähtäimellä katseeni-riie
tuotantolaitoksemme tuleyaisuu
teen, ja me nimitämmekin itseäm­me
suunniteUhan mukaan eläväksi
yhtymäksi; Nyt tledämnie, että kö-konsuseh
Vii^iyuotisl^^ iteläkalla;
tulee bleniaah räkenhettävanä laivp-jai
Neuvostpilitplle.^^ -V
Ka*sivpäivää öittenrall^^
me sopimuksen kymm^heh moottb-'
rialuksen : rakentamisesta telakal­lamme
Neuvostoliittoa Varteh. Nel­jä
niistä tulee kaikkien ominaisuuk-siensä^
r— tehonsa ja mukavuuksien-,
sa — suJbyteen kuulumaan kaikkein
nykyaikaisimpiin . valtamerilaivoi­hin.
-.>.-. •
Olemme' hyvin kiitollisia Neuvos­toliitolle
niin suuresta pienen maan
edustajille osoitetusta teknillisestä
luottamuksesta, että meille usko­taan
tilauksia, jotka tekevät meille
mahdolliseksi katsoa rauhallisina
tuotantolaitoksemme tulevaisuu
teen. -
Bridgeport,Conn.r—Ainakin kak­sitoista
amerikkalaista sotilasta, jot-
Jca otUvat' osaa salaisiin kokeisiin
tPisen<maailmansodan aikana, vaati­vat
nyt korvausta siitä, että nämä
kokeet jpko ovat tehneet heidät
steriileiksi tai välillisesti vaikutta:
neet heidän lastensa syntymiseen
epänprmaäleina.
Yhdysvaltpjen armeijan edustaja
bn Reuterin mukaan vahvistanut,
että toisen; maailmansodan aikana
kokeiltiin efittäin voimakkaita^
lamppiuja,. joiden tarkoituksena oli-..
si ollut yihoUisen sokaiseminen.
Väitteitä,-^ että.? sotilaitten suvunjat-.
kamiskyky olfsi näissä kokeiluissa.
Vahingoittunut, tutkitaan pairhail-laan
armeijan edustajan antamien
tietojen mukaan. .
irarkbituksena oli kiinnittää tais-teluvaiinuihin
13 miljoonaa kertaa
normaaliä voimakkaammat; lamput,
jbilla oiisi häikäisty vihollinen, nun
että tämä ei biisi huomannut lais-tcluvaunujen
takana etenevää ty­kistöä.
Osaa lainpuista käytettiin
vuonna 1945 tapahtuneessa Reinin
ylityksessä. Menetelmä katsottiin
vanhentuneeksi jb vuonna 194iS. ,
BRITTISOTILAILLA
KOKEILTIIN MYÖS
Loiltoo. —^ Myös englantilaisia so­tilaita'osallistui
sodan aikana kokei-'
siili, jotka suoritettiin panssarivau-huihin
asennetuilla valonheittäjillä
tarkoituksena sokaista vihollinen,
mutta kenenkään ei ole todettu saa­neen
vammoja tässä yhteydessä ker­rotaan
sotilasviranomaisten taholta.
^ Nämä kokeet'suoritettiin sodan IK'
lussa ja niitä ~ei koskaan sovellettu
taisteluihin^ Keksintö oli englanti-;
laisten tekemä. Amerikkalaiset lai­nasivat
sen V. 1943, mutta hekään
eivät keksineet sille sopivaa käyt-i
töä. Häikäisevien lamppujen loisto
oli niin voimakas, että sanomalehteä
voitiin lukea kahdeksan kilometrin
päässä valonlähteestä.
"PRAVDA" SUDSinAA SUOMEA
ESIMERKfKSI POHJOtSMAiLLE
Moskova. — Suomen ystävällinen
asenne Neuvostoliittoon esitetään
puoluelehti Pravdassa esimerkkinä,
jota suurella menestyksellä voitai­siin
noudattaa i&uissa Skandinavian
maissa rauhan edun hyväksi. Prav­da
kirjoittaa; "Neuvostokansa ter­vehtii
tyydytyksellä Neuvostoliiton
ja Suomen välisten hyvien naapu­ruussuhteiden
uutta kehitystä. Tä­mä
on ilmennyt mm. presidentti
Kekkoselle esitetyssä kutsussa saa­pua
Neuvostoliittoon. Suomen hal­litus,
joka.noudattaa realistista po­litiikkaa,
pysyttelee imperialistisen
mahtiblokin ulkopuolella ja noudat­taa
ulkopoliittisia suuntaviivoja,
jotka ovat omiaan vastaamaan Suo­men
kansan etuja. Jos kaikki poh-joisamaat
haluavat lähteä samalle
tielle^ merkitsisi tämä epäilemättä
tärkeätä askelta työssä rauhan tur­vaamiseksi
maailmassa. '
. Isvestija antaa tunnustuksen Suo
men hyville suhteille Ruotisiin, Nor­jaan
ja Tanskaan sekä muihin mai-^
hin ja lisää myös Neuvostoliiton y-rittävän
parantaa suhteitaan kaik-.
kiin maihin. Mutta samalla ei voida-ummistaa
silmiä siltä tosiseikalta,
että eräät valtiot naapuruussuhteis­saan
Suomeen ja Neuvostoliittoon
ovat suostuneet ottamaan osaa uu­den
sodan valmisteluihin, toimimal­la
erilaisten sopimusten ja hyökkä-ysliittojen
välikäsinä.
- On toivottavaa, etteivät Skandina- •
vian maat suostu rajoittaviin ja tila­päisiin
järjestelyihin vaan sen si­jaan
pitävät silmämääränään kan­san
etua ja tällöin ne pitävät arvos­sa
Neuvostoliiton toivomusta ystä­vällisten
suhteiden ylläpitämisestä
niiden kanssa.
—• Syyrian pääkaupungin,, Damas­koksen,
uskotaan olevan maailman
vanhimman vuotuisesti asutun kau­pungin.
Voiäirimeko siinä auttaa?
Toisin kuin eräissä aikaisemmis­sa
vaaleissa Torontossa ilmestyvä
Vapaa Sana asetui kesäkuun kym­menentenä
päivänä -suoritetuissa
-liittovaltion vaaleissa yleisesti pu­huen
työväenliikkeen puolelle.
Ja vaalien jälkeen Vapaa Sana
ilmaisi vissinlaista huolestuneisuut­ta
futi taantumuksellisen torypuo-lueen
vaalimenestyksen johdosta.
Kaikki tämä on mielestämme ke­hitystä
joka osoittaa työväenliik­keen
kannatuksen > suurta kanta^
vuutta ja vaikutusta täkäläisten
maanmiestemme keskuudessa.- •
i^^Mutta. meillä on :syytä vaihtaa
mielipiteitä -siitä kun Vapaa 'Sana
kirjoitti mm. Tseuraavaa: .
..Uskoimme myös, että 7CCF
pystyisi parempaan tulokseen To­ronton
työlSisoässa. Heillä oli us­kollinen
kantajoukko^ ^joka teki ko­vasti
tyota, mutta eivät vaan'saa­neet
ehdokkaitaan lävitse^ vaikka
uniot. vindlisesU kefaoitttvatriiiies-tämään
omia miehiä. Mikähän sitä
ammattiväkeä oikein vaivaa?" •
»Niin, "mikä vaivaa" ja "ketä vai­vaa?"..
Helppo on tietenkin syyttää "am­mattiväkeä",
eli työläisiä ja muita
pikkueläjiä.
Mutta missä on pääsyy?.
Eiköhän vika, ole sittenkin joh­dossa.
Jos tutkimme vaalituloksia vä­hänkään
avoimin mielin, niin sii­loin
näemme:
'1) Konservatiivit saivat tyytymät­tömän
kansan ^protestiäänet ennen­kaikkea
siksi, kun tavallisen kansan
keskuudessa katsottiin; että muuta
"vaihtoehtoa" ei ole, ja
2) Työväenliike olisi vouiut saa-
.da lävitse 50—60 ehdokasta jos oli­si
muodostettu sellainen taistelun-henkinen
vaaliyhtenäisyys, mikä ke­hittyi
esimerkiksi Port Arthurm
piirissä GCF:n ehdokkaan vaUtsc-
3) Työväen yhtenäisyysvastainen
asenne johti niin Torontossa kuin
Nova Scotiassa (mr.. Gillis) ja tääl­lä
Sudburyssakin siihen; että valit­sijat
käänsivät kyllästyneinä sel­känsä
monelle hyVällekht ;työVäen-ehdokkaalle.
Vika ei siis ole käsittääksemme
"ammattiväessä", vaanl^öväenliik-^
keen johdossa joka kaikista koke­muksista
huolimatta . ei ole vielä­kään
pääsyt tai halunut päästä
kaikkikäsittävään yhtenäisyyteen.
Vasta sitten kun ;työväenliikkeen ri­veissä
vallitseva hajaannus saadaan
korjatuksi on toiveita työväen
edistyksestä ja voitoista poliittisella
alalla.
Nämä ovat tosiasioita ja tosiasiat
ovat äärettömän itsepintaisia, ku­ten
tiedetään.
Kaiken lisäksi-on huomioitava se­kin
tosiasia, etä meidän edessämme
pn uudet vaalit; sillä selvää on ettei
vähemmistöön nojaava konservatii­vihallitus
voi pitkää aikaa hallitus-tehtäviä
hoitaa. Kysymys on siis
siitä, että mihin mpntiään nyt? Sel­vää
on nyt suoritettujen vaalieniie-msteella
ett§i Canadan kansalla ole
pienintäkään halua jäädä enää kai­ken
liberaalisuutensa :menettänei-
^mtsdcäii
Mutta jos työväenliike ei saa omia.
asioitaan järjestykseen, niin ketä
canadalaiset sitten äänestävät! Jätfr
täänkö' edelleen suurelle yleisölle
sellainen käsitys, että konservatii­veja
äänestäminen on muka "ainoa
vaihtoehto"?
Vai .muodostetaanko tilanne, mis­sä
kansa näkee, että työväenliiie;
tarjoaa todella käytänöllisen valfr
tbebdon?'
Meidän suomalaisten lukumaär ;
rän"pienuudesta" huolimatta on
syytä muistaa, että "pisarasta se
merikin alkaa", eli se, että jos B^<f
haluamme työväenliikkeen edistystä
tulevissa vaaleissa, nim silloin,o?
meidänkin etsittävä laajempaa 3*^
teistoimintaa yhteiseksi hyväksi :
Jos me emme ryhminä, järjestö­nä
ja sanomalehtinä siihen pyri J*^^
pääse, niin miten voimme odottaa,
että muut canadalaiset siihen pä*
sevät sen paremmin?
•• • • • •• • • • . . . ..
Ja knltenkin torypaolbeen »M*
livoltto on "ehdottomasti jotakia ^
sellaista, jonka estämisen b > « ^
kannattaa uhrata eräitä toisar»wr
sia ^perheriitoja".
Vai mitä arvelette ystävät? — ]
jKänsäkounu