1924-10-23-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ma Ms Teollisuusunionismi SilDreii sorron maassa Unkarissa annettiin syksyUä 1918 . melkein rajaton yhdirtymisoikens. Sen varassa lisiäntyivät entieten yhdistysten jäsenmäSrät ja • mno- , : dostettiin nu«a. Ammatillinen järjestäytyminen meni laajalle. Ruumiillisen työntekijäin keskuudessa syntyi harvinairillekin, aloille yhdistyksiä. Varsinaisten työntekijäin järjestöjen yhteyteen liittyi myös- Irfn n, 8. "sivistyneihin" kuuluvien palkkalaisten järjestöjä. Sellaisia olivat «sim. apteekkiapnlaisten insi- * Jiöörien ja pankkivirkailijoiden l i l - ' tot Neuvostojen aikana kuuluivat : tuohon euureen yhteyteen myöskin musiikkerien, näyttelijöiden, kuvaavien taiteiden^ opettajien, lääkärien V ja sanomalehtimiesten liitot. V joutuivat ammatilliset järjestöt sellaiseen iilaan« ettei sitä voi selittää ,8anoil. la. Sumanian voitot ja vastavat lankumouksen voitto kukistivat Ammatilliset järjestöt koetettiin tuhota. Virano- , .maisten avulla yritettiin muodostaa r kristiflisso^ ammattiyhdistyk- ,siä. »Toisia järjestöjä hajoiteltiin, niiden huoneustoja teljettiin j a jä- - seniS ja toimihei^kilöitä terrorisoi-tiin. (Uusien järjestöjen muodos* tamista «hkäistiin. Kun hajoitet-tujen järjestöjen jäsenet liittyivät ammatillisen liikkeen lehtien ympärille, niin lakkautettiin sellaiset lehdetkin. Ufoista kuritusta' vastaan käytiin i 'taistelua vaihtelevalla onnella. Kai-kestä huolimatta voitiiA säilyttää jotakin Ja luoda hävitetyn tilalle ' jotakin. Jäsenmäärien vaihtelut kuvaavat vallinneita vaiheita. .Am- ' mattijärjeatön hallitusta vastaavaan neavostoon oli liittynyt, 107,488 jäsentä r, 1918.' Sodan aikana seu- ^ rasi «nsih kova vähennys, mutta 1017 nousi jäsenmäärä'2flS,000:een. <19i« VDodän lopulla oli se' 721,437, mutta seuraavana vuoteita aleni se 2l2;408:aan. V. 1921 oU vain ' 152,777 jSaentä; 1922—202,'956 ja 1923 vain 17<d,401. ' Vuoden 1924 maaliakuulla oli seuraavissa liitoissa yli 10,OdO jä- •fientä:" 1917 ' 1924 Itättfft jä metallit: .«0,934 64,026 Bakennnsty^l. ' : . . . 3,201. 19,210 : Kaii^iistyöläikten il 21,178 26,947 r Ptiutyöläjrten ' . . . : 8,^1 12,817 JaUdnetyöIäisten . . A^l^O 10,759 Järjestöjen oli taisteltava'^suurta työttömyyttä vastaan. Viime vuoden alkupuolella oli näette työttö- '\ mVk jäseniä noin ,20,000, toukokuulla vielä y l i . 1^,000. Savella väheni t^ön puute jonkun verran, mutta l i - \ . «äjSuityi taasen syksyllä. Marras. knulU < o l i määrä. 15,409. i 'v,^^ön!-paate, 'siirtolÄisuus, palkka- JUkkeet ja mUut taistelut ovat pitä- . Aeet 'kaikkia ammatillisia järjestöjä X JcQvin ahtaalla. Varsinkin .Jkärsi rau- , tatietySläisten järjestö, kun sen jä-geeniä sulettiin vuoden alussa .jou- ' kottain pois töistä j a toimista. . -Työläisten sitkeyttä, taitoa ja , < tarmoa «n kiittäminen siitä, että r'.snux^n sorron jaloissa on säilynyt , " ; jotaUn j a päästy askeleita eespä^n. Unionistiseti liikkeen yhdistäminen : Yht«aäityyaky«yiny«ti ^ Koinintenila j» P. -Ammtillisea Internatsio-ttaklea koagressiMa selostaa Losoyski seuraavasti: "On suoraan sanottu, että tämä kysymys «ihentti vastaväitteitä myöskin Kominternin j a P. Ammatillisen intematsionaalen kongresseissa. . Nämä vastaväitteet selittää pääasiassa se, että tämän tunnus-lauseett vastustajat eivät ole Iop> |iuan saali» harkinneet P. Amma'> tiilisen Jnternatsionaalen ja Ko* mm mm i i i inintern^ taktiikkaa ammatiipUse ' i i i l ^ e s s S . . . Erikoista vastusta koh- ^A\y''U.tagi' »e. Saksan edustajiston puoles-r ta^ joka 'lutsöi kahden i n t e n i a t^ liaalen yhteensulattamistunnuslau- •sees» olevan, "opportunismia" jo-ftt ."mensbevinmä." Miksi kommn- • »istit :Toivat « lU refomistien sa^, iffttii»«VB** lumsallisessa jäxjestos-mvtU eivät voi olla samassa ' kansaiqvlKsesä järjestössä r ~ on kai Wiks» selittää? Nfsi jotka asettuivat tnnouslaosetta lastaan, - , «qojitivitt lwi>mMO|attaan hajoitta- Ci • ^ . .<ai^»yriaiujluu«> iom on «aksan iJcmm^^ käsitellään yOtMiä, on timxk ibousistä, etti ; i w i t i d k«alw'fln tyyten polU»» vail- -AV;;-!'. la. Halumme yhtenäisyyteen on todistettava teoilla, ja kansainvälisen yhtymiskongreasjn kokoonkut-sumisehdotus on paras todistus siitä, että meille yhtenäisyys ei ole pelkkä fraasi eikä manööveri, niinkuin eräät ovelat toverit arvelevat. Sak. lan kommunistipuolueen keskusneu-eosto on hyväks)rnyt päätöslauselman tämän kysymyksen johdosta, ja »inä päätöslauselmassa on kaikkea muuta, mutta ei selvyyttä. Siinä Janotaan, että näiden internatsio-naalien yhtymistunnuslause on ymmärrettävä siinä mielessä, että yhtymisen täytyy tapahtua F. Ammatillisen Internatsionaalen ohjelman pohjalla. Kaikki nerokkaat keksinnöt ovat yksinkertaisia, mutta katk-ki yksinkertaiset asiat eivät ole nerokkaita. Minun on pahoitettava saksalaisten toverien mieltä sano. maila, että Ammatillisen Internatsionaalen ja Kominternin päätöksen noin ymmärtäminen merkitsee, ettei sitä lainkaan ymmärrä. , Parasta olisi tietysti se> että kaikki tunnustaisivat Ammatillisen Internatsionaalen ohjelman, mutta siinä tapauksessa ei maksaisi jutella kahden internatsionaalen yhteensn-lattamisesta. Sillä jos kaikki tunnustaisivat Ammatillisen Internatsionaalen ohjelman, ei olisi syytä aidata puutarhaa. Mehän ehdotam. me • molempien intematsionaalien yhteensulattamista, yhtyneen internatsionaalen' muodostamista,' huolimatta siitä, että puolet ammatillisesti järjestyneestä' työväestä ei tunnusta K Ammatillisen Internatsionaalen ohjelmaa; Me emme vähääkään pelkää joutua samaan kansainväliseen järjestöön niiden kanssa, jotka eivät tunnusta meidän oh-jebnaa. Meidän ohjelman on historia tunnustanut j a sen tulee lopulta tunnustamaan koko työväenluokka. Se on aivan riittävää ollaksemme pelkäämättä avointa taistelua aatteiden .puolesta yhtyneen internatsionaalen: laajalla taistelukentällä. Tämä yhtymisehdotus ei ole Ammatillisen Internatsionaalen ja AmBterdamin^ internatsionaalen johtajain' .välinen kombinatsioni, niinkuin j o eräät toverit arvelevat. ES, tällaisia asioita ei suoriteta'ylä. kerrosten^ kombinatsionien kautta. Maailman ammatillisen liikkeen yhtenäisyys voidaan saavuttaa vain siinä tapauksessa, että me onnistumme, kohcrttamaan kymmenet miljoonat proletaarit, herättämään niiden mielenkiinnon tässä taistelussa. Eräitä tovereita pelottaa reformit, niin että ne kyselevät tukka pystyssä: VMutta entäpä jos Amsterdamin Intematsionaale hyväksyy ehdotuksemme j a suostuu kansain, väliseen ybtymiskongressiin?" Tähän me ^vastaamme: "Erinomaista, me ensimäisinä ilostumme, jos Amsterdamin Internatsionaalehy. väksyy tämän ehdotuksen, sillä mei. dän yhtymispäätöksemme tehtävänä on - tämän yhtymisen -tealiseeraus;" ~ Mutta jos te* yhtyneessä inter-natsionaalessa' tulette olemaan vähemmistönä? .kysyvät sampt. tjve-rit. . "Jos me joudumme vähemmistöksi, tulemme tappelemaan enemmistöstä j a me toivomme' saavamme ; tämän enemmistön pu alellemme vallatuksi" — " j a te olette valmiit menemään kansainväliseen, yhtymiskongressiin ilman minkäänlaisia ennakkoehtoja?" — jatkavat kyselijään ! samat opportunismin peloittamat. toverit "Kyllä, me olomme-valmiit meÄemään kansain, väliseen yhtymiskongressiin ilman ennakkoehtoja. -Voimasuhteet yh> tymiskongressissa määräävät uuden internatsionaalen ohjelman : j a tak<; tilkan." — "Mutta jos amsterdamilaiset asettavat ennakkoehtoja, kuinkas sitten?" — "Neuvottelut osoittavat — jos neuvotteluista mitään tulee—- mitkä kummaltakin puolelta asetuista ennakkoehdoista ovat molemminpuolin hyväksyttäviä mitkä eivät Työväenjoukot tulevat antamaan meistä tuomionsa." — "Mutta jos amsterdamilaiset Ideltäytyvät kaikista neuvotteluista yhtyiniskysymyksessä?" kysenevät^ nämä toverit "Jos he kieltäytyvät^ sitä pahempi heille. Me emme kieltäydy taistelustamme yhtenäisyyden puolesta. Amsterdamilaiset V eivät ole tahtoneet yhteisrintamaa, mutta sentähden emme me ole yhteisrintamasta kieltäy^eet^ Sama on tässäkin kysymyksessä." lä maailmsa ammstfllisrn liikkeen yhtenäi^den ssboteeruxninen on heidän aumnattinss. Tuollainen toiminta cn täysin ymmärrettäväs. Hotta vähemmän ymmärrettävää on vasemman siiven edustajain osalli-suus tuollaisiin kombinatsiooneihin. Vai olettavatko Amsterdamin internatsionaalen vasemman siiven edustajat, että tuo tie on Jybin rnaaO man ammatillisen liilckeen yhtenäisyyden saavuttamiseen? Jos he niin luuleva^ tulevat he pian vakuutetuiksi kantansa virheellisyydestä. Eräät Amsterdamin Internatsionaalen johtajat ilmeisesti olettavat, että he voivat määrätä ehdot, unohtaen, että ehdot laaditaan riippuen reaiisista voimasuhteista. Ja realinen voimasuhde maailman ammatillisessa liikkeessä ei ole lähimainkaan sellainen, kuin Amsterdamin oikeistolaiset ja vau semmistolaisetkin arvelevat Senpä vuoksi voimme ' neuvoa kumpai-siakin karistamaan kalloistaan aja-tuksen, että he voivat tahtonsa .tiaisiksi alistaa vallankumouksellisen ammatillisen liikkeen. Mikään muu kuin häpeä* heille ei voi olla tuollai-ien politiikan seurauksena. Mikä selittää tällaisen, politiikan Amsterdamin IntemMsionaalen puo lelta? Se, että sen sisällä on koko joukko miehiä,' jotka ovat valmiit ennen hajoittamaan Amsterdami:! Internatsionaalen kuin suostuvat yhtymään vallankumouksellisen työväen kanssa. Metallimiesten kansainvälisessä kongressissa ilmoitti JRanskan Metalliliiton edustaja, et. tä jos Venäjän metalliliitto otetaan internatsionaaleen, niin Banskan Metalliliitto eroaa siitä. Niille, jotka ovat solmineet elämän ja kuoleman liiton porvariston kanssa, vasemmistoliiton täyteäänille, niille, jotka liehakoivat Herriotin edessä ja : jotka seisovat hallitusvaunujen takaistuimella,' niille on hajaannus parempi kuin yhtenäisyys, se on i t sestään ymmärrettävää. TUaoIeva kuva on paljon puhuva. AitiJervehtii i l c ^ poikaansa, joka Amsterdamin oiteistolaiset harjoittavat näin oQen sabot^a^a. Siinä ei ole mitään ihmeelHstä, s i l - Hinnalla millä tahansa on murskattava Amsterdamin Internatsionaalen huomattavassa osassa elävä halu työväenliikkeen edelleen hajoittamiseen ja pirstomiseen. 10. ten se saadaan ' murskatuksi? Se saadaan murskatuksi vain sillä ehdolla, että kaikki luokkataistelukan-nalla olevat järjestöt ymmärtävät, 'että taist;elu maailman ammatillisen liikkeen yhtenäisyyden puolesta on vakava ja pitkäaikainen taistelu, että se ei ole manööveri, ei sakkipelin veto, vaan joukkojen tarpeita vastaava todellinen halu maailman ammatillisen liikkeen yhtenäisyyden aikaansaamiseen. ' .Yhtenäisyyttä ei voida aikaansaada , jrksistäari Punaisen Ammatilli. %en' Internatsionaalen ja Amsterdamin Internatsionaalen johtavien ryhmien välisillä neuvotteluillai Y h - tenäisjrys voidaan, saavuttaa ainoastaan joukkojen keskuudessa suoritetun pitkäaikaisen, sitkeän; järjestelmällisen työn tuloksena. Kaikkien maiden proletaarien on annettava vastaus, pitävätkö he parempa-na yhtenäisyyttä vaiko hajaannusta. P. Ammatillisen Internatsionaalen kannattajien on jokapäiväisessä työssään selvitettävä, että menestyksellisen taistellun tärkeimpänä ehtona on yhtenäisen kansallisen ja kansainvälisen ammatillisen liikkeen luominen. Jos me pelkästään puhumme yhtenäisyydestä sitomatta sitä joukkojen jokapäiväisen taistelun. kanssa emme pääse askeltakaan eteenpäin. Mutta jos me jor kapäiväisen taistelumme kansallista j a kansainvälistä pääomaa vastaan, taistelumme 8-tuntisen työpäivän puolesta, työehtojen parantamisen puolesta, puolustus- ja hyökkäys, toimintamme sidomme, kysymykseen proletariaatin ammatillisten järjestöjen yhtenäisyydestä, voimme me mobilisoida joukot tämän tunnuslauseen ympärille ja tehdä siitä koko työväenluokan taisteluhuudon. Minkä verran aikaa tarvitaan tä- Vnän yhtenäisyyden saavuttamiseen, sitä. on vaikea sanoa. Josise riip* puisi yksinomaan meistä, tarvittaisiin siihen hyvin vähän. Mutta koska se riippuu reformisteista, niin on mahdollista, että tarvitaan paljon aikaa, sillä me tulemme koh. taamaan vimmattua' sabotaashia kommunismin kaikkien kuolemanvi-hoUisten puolelta. Mutta miten paljon voimain ponnisteluja vaadi-taankaan, kulkevat luokkatietoiset työläiset viitoitettua tietä j a re? formistien sabotaashista huolimatta saavuttavat kansallisen ja kansainvälisen ammatillisen liikkeen yhtenäisyyden. o Sveitsin ja Belgian am-mattijärje^ ot , Sveitsin ammattijärjestö on j u l . kaissnt • kertomuksensa vuosilta 1920 —24. V. 1914 oli jäseniä 89,000. palaa "^ätailta mailta, kodin lämpimiin suojiin joulua viettämään. Eikö-teidänkin sydämenne lämpene ajatellessanne omaisianne siellä Suomessa? Kuinka monasti he ovat turhaan teitä odottaneet sen-jälkeen kuin kotoa maailmalle lähditte. M A T K U S T A K A A TÄNÄ V U O N N A - K O T O N A O D O T E T A A N! Saatte jälleen nähdä rakkaan ko-tirakennuksen, saatte nauttia kodin joulurauhasta ja -ilosta. Seuratkaa sisäistä ääntänne ja siten vapaudutte lupauksestanne kun joskus sanoitte : "Tulen kotiin jouluksL" MatkiMtakaa t i n a TnonBa. Ruotsin Amerikan Linjan suuret J O U - L U H U V I M A T K A T ovat järjestetyt seuraavasti. S. S. Stockholm lähtee New Yorkista joulukuun 2 p. ja Halifaxista jouluk. 4 p. , j a Drott-ningbolm lähtee New Yorkista suoraan jouluk. 10 p. Seuratkaa linjan ilmoituksia lehdestä. Tiettalii Jonlnnne Suomessa Jokainen, joka on viettänyt joulun Soomessa, maistaa 8in« tämän sanrimmaa - M joulu tulossa, tulevat mieleen omaiset j a ystävät siellä kotona v a n h a ^ n ^ * " ^ ^ kotiin rakastetulle lapsuuden seodolle, omaisten luo, jonlurauh^**^ on kaipaa: kotiin S7d« ^ ia ionlaäajj^ Matkustakaa tänä vuonna — siellä kotona Soomessa odofa»fci Anna heille ilo, että saavut kotiin joulopyhika. Ihaile vielä kerran «Sn elä vanhoja muistojasi täyttäen aikanaan antamasi lupauksen, että tulet k ^ ^ ^7** > luksi kotiin. ^ l i jw. 100 pros. Terveyttä ohjeillanL Auringonparannus 30c, Hedelmät j a Kasvikset lääkkeinä 30c, luonnollinen ravintojärjestelmä 50c, Koti Kironraktiikka ohjeet 50c, umpi-tauti j a sen parannus $1. Tilatkaa osotteella: Tri J . Koski'8 HEALTH SERVICE, Dep. 2. Box 1197, San Francisco, CaL ten liitoksi Vaatetus, ja nahka-työläisten järjestöt muodostivlit vaatetus-' j a nahkatyöläisten liiton. Ammattijärjestön luettelosta on jfyy hitty pois koneenkäyttäjien liitto. Uusia on tullut kuoro- ja baletti-henkilökunnan liitto, postihenkilö-kunnan, sähköttäjien sekä puhelin-ja sähkötyölälsten liitot Rakennustöiden johtajien liitto pyrki myös ammattijärjestöön, mutta kun rakennustyöläiset vaativat, että se liitto hajoaisi ja sen jäsenet yhtyisivät puu- ja rakennustyöläisten liittoon, niin kieltäytyi tuo työnjohtajien liitto ja yhtjri yksityisvirkaili-jain liiton kanssa. Belgian ammattijärjestön 23 edustajakokous pidettiin .Brysselissä. Käsiteltiin toimintakertomus. Hyväksyttiin ammatillisen intematsioir. naalin^ > päätös 8 Hunnin työajasta. Suunniteltiin- keinoja, joilla edistet-j täisiin Wasbingtoni8sa siitä tehdyn s-pimuksen käytäntöön saattamista. Osoitettiin päätöslauselmalla, miten jarruttaa* sosiaalista lainsäädäntöä. Se 'käyttää vain -vähän varoja van. hojen auttamiseen ja työväenasun-töihin eikä valmista työväenvakuu-tuslakej* a, mutta tuhlaa huikeita summia sotalaitoksiin j a ; sanoo sitten, ettei ole iVaroja työväenvakuu-tnkseen eikä i asuntoihin. Kokouksessa oli esillä joukko muita asioita. Edustajat ottivat osaa mielenosoitukseen, joka pidettiin v. 1923 o l leen lakon takia toimistaan erotettujen rautatieläisten puolesta. Mielenosoituksissa oli 20 soittokuntaa, 250 lippua ja 20i000 kansalaista. o Pohjoismaiden jalldne-lyöläisten kokous Tukholmassa Matkustakaa tänä vuona suomalaisten suuresti suosimaa RUnAMERKilN IJNJAA ^ joka tyydyttääkseen monen Canadan suomal^sen toivomuksia on päättänyt järjestää SUUREN JOULUMATKAN Camdasta Smnetii HÖYRYLAIVALLA "STOCimOLM^ joka lähtee Halifaxista joulukuun 4 päiväni Matkustajat saapuvat Suomeen joulukuun 14 pnä. Valtamerimatka käy Halifaxist* raan Göteporiin, sieltä pikajunalla Tukholmaan, missä RUOTSIN-AMERIKAN LT\rT4w va odottaa mati£ustajia ja viepi heidät heti s u o r a M ^ u o m e e n . UN JAN uua Pilettihinnat Cabin luokaHa $155.00 Lisäksi ?5.00 Halifaxista KohnanneMa' laok«M« $110.50 Canadan veroa. Matkalla RuoUiasa e i ole mitaan tallitarkastnkaia, e i mitaaa paisivUeeraukaU eikä mitään v i i v y^ Voimassa olevia passeja ei huomen kansa laisten tarvitse missään leimauttaa. NE JOTKA MATKUSTAVAT RUOTSIN AMERIKAN LINJAN Suurella JoulumatkaUa Suomeen saavat todellisen huvimatkan kaikkineen mitä siihen kn T suomalaisen ruuan, suomalaisen musiikin ja kaikki mikä voi herättää oikeata joulntuBneS M A T K U S T A K A A TÄNÄ V U O N N A . Päätä asiasta nyt, ja tiedustele heti hyttipaikkoia. r,a.f tejä, passiasioita y. m. lähimmältä Unjan asiamieheltä tai jonkun alla olevan osotteen mnb^i SWEDISH AMERICAN LINE 21 State Street, N E W YORK, N . Y . Temple Building, DETROIT, MICH. 518 St. Catherine S t . W . . MONTREAL, QUE. V. 1919 oli liittoja 20 ja jäseniä 223,688. V. 1923 lopussa oU liittoja 19 j a jäseniä 151,418. Jäsenmäärä oU siis mennyt taapäin 72,- 000. Järjestöjä on muodosteltu uudelleen. Aikaisemmat rsikennus:, pnu-ja kivityöläisten, maalarien, rapparien j a kirvesmiesten järjestöt ovat yhtyneet puu- j a rakennustyöläis-:nyt vain noin 1,500. Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen jalkinetyöntekijäin liittojen edustajilla on ollut yhteinen kokous Tukholmassa. .Pääkysymyksenä ^ko^ kouksessa oli { keskeisen avustuksen järjestäminen työtaistelujen sattuessa. Tässä suhteessa oli esiintynyt vaikeuksia rahan ai:von j a kurs. sien vaihtelujen johdosta; Päätökseksi tuli, että avustukset on maksettava sen maan rahassa, millä on korkein kurssi. Avustusmäärä on 1' kruunu (tällä kertaa siis Ruotsin kruunu) kutakin liiton jäsentä kohden. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin Suomi (NahkateoUisuus- ^öväen liitto), jonka toivottiin nostavan aikaisemmin määrättyä kes^ kinaista avustusmäärää l:40:stä 2 markkaan jäsen^ kohden. Jollei liitto tähän ^suostu, Jää' avustus täältä muille ja muualta tänne entiseen määräänsä. Kokouksessa esitettiin myös selostukset eri maiden liittojen jäsenluvusta ja jalkinetyöläisten järjestäytymisestä. ' Näistä selvisi, että Ruotsissa on 90 prosenttia jalkine^ työläisiä järjestäytynyt j a on liitossa nykyään noin 9,000 jäsentää Tanskassa on järjestäytymisprosent* ti vieläkin suurempi, niin. 9S pro& j a liittoon kuuluu noin 4,000 jäsentä. Norjassa on 75 pros. jatti-netyöläisistä järjestössä, j o i ^ jä-senluku on 2.200. Suomessa on järjestyneisyys viime aikoma mennyt suuresti alaspäin.'^omen Nah-kateoUisunstyöväen liiton jäsenluku, joka 1917 oli ollut -noin 8,500, on l[ Äsianajotoiiisto ^ Valmistetaan laillisia kauppakir- 1 joja, valtakirjoja ja muita asia- I papereita. {CANADAN K A N S A L A I S P A P E RI hakemnksia J. JARVIS, ; [Box 1181 Sndbury, Ont. Konttori Bank of CÖmmhrco*^ rakennuksessa; / / ^ New M% Co. Box 1306^ Timmins _ . O n t — valmistaa korppuja, kuivaa leipää, y . m, leipurin alalle kuuluvia tuotteita. Tilanlcsi» ; lähetetään myöskin nios. Palvelus täsmällinen j a nopea. Dr. H. s i my Hammaalääkäri. Sudbmy, Ontario Samassa nkennuksesa koin tri Koljonen Ruokaa ja Kahvia t/ ELGIN LUNCH 12 Elffin St., Sndbnry. Vastapäätä C. P. R. sähkösano-makonttoria. Autoajuri samassa paikassa. Phone 1396. o John Reipas. ERICK PintAISEN Parturililka Tnpaktataiappa ja leranna sijaitsevat 57 Luff SL Cobalt. Ont., Can EI T U N N E ENÄÄ S A I R A S TA PÄÄNKIPUA Kärsi siitä joka pairiL Lukekaa mitä G. G . Mann; Woos-ter, O.^ kirjottaa meille: " T u n n en ifaseni paljon terveemmähä kun olen alottanut ottamaan Nuga-Tonea. Minulla ei ole ollut siurasta pään-kiristystä kuuteen viikkoon. Ennenkuin alotin ottamaan Nuga-Tonea oll^^ minulla jokapäiväinen päänki-vistys.: lÄäkärit sanoivat sen johtuvan hermoston heikkoudesta.'/ ^^l•ukijanune - tulevat ihmettelemään kuinka nopeasti ' Nuga-Tone vaikuttaa jokaisessa sairaustapauksessa. Se lisää Voimaa ja työintoa, vahvistaa: hermostoa, verta j a 'ruumista nopeasti: antaa virkistävän unen, järjestää vatsan j a suoliston toiminnan sekä vahristaa maksaa J . V. Kannasto, ' Box 69 SUDBURY, Ost Norjan-Amerikan linj Suoranainen matkustajareitti Canadaan Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin ( J O S T A E D E L L E E N N E W YORKIIN) Lahti Kristianiasta. Nopeilla, nykyaikaisilla höyrylaiToHU: B E R G E N S F J O R D Marrask 7, Jooluk. 9. S T A V A N G E R F J O R D Lokak. 18, Marrask. 21 ' Canadaan tai Yhdysvaltoihin NORJAH I - ' i r ^ r r r A . Joka on tunnettu erinomaisista mukavuuksistaan, li. vasta hoidosta matkaBa ja muuten^^ tunnoUisesta palvdokseÄ Piletinhmnat Suomesta Halifaxiin tai New Yorkiin: Cabin-hot i ? ^ ^ * , ja,ylöspäin, III luokka ^109.60. Täältä Suomeen Dl luokka ?110.50. Myymme pilettejä kaikkiaUe Canadaan ja Yhd™. valtoihm, penlle asti. ^ Lähempiä tietoja ja pilettejä paikallis-asiamiehiltä taW NORWEGIAN AMERICA LINE. 22 WhitehaU St. Hobe & Co. New York 319—2 Ave. So. . Minneapolis, Minn. R E I D A R G J O L M E C O J. V . K A N N A S TO 919—2 Ave. Liberty BIdg. Seattle, W a A . Sudbury, Ont. 109 No. Dearbbrn St . CfaicsKOb DL. ERICK J . KORTE Port Artlinr, ji Ontario, Järjestömme Kustannusliikkeitten yhteisesti kustantamana on nyt ilmestynyt markkinoille U U S I R U N O K I R JA Nuga-Tone on vakuutettu tyydsrttä-mään siniia tai rahat takaiscuL Katsokaa takausta : jokaisessa paketissa. Se on suositettu j a taattu ja sitä on myytävänä' knfikissa apteekeissa. ' Lähettämällä. $1.25, äiS voi suoraan tflata osoitteella: Th^^ Natiomd Laboratory, 1026 S. Wa-baah Ave., Chicago, DL On aina valitettu kannollisen, meikäläisen runokirjaa psv tetta, e i k i iknan syytä, s i l U todellakaan ei ole oUnt mitain «• deupaa mnokirjaa saatavissa ohjelman esittäjillemme, lubumo!- lamatta vanhempia P i i y i o n runoja^ . N y t on tällainen pnnte pm»- tettn, jnlkaisemalla timä " M U R R O S A J A N L A U L U J A " , Jok* aittaa parhaiten tyoIaisrnnoilijoidentaotteiU, niinkuin Aku Pi»- viSn, Mikael Rntasen, Wm. Lahtisen j a EemeU Rautiaisen sepittämät, parhaiksi tunnastetat mnot. P a a t t i e n siitä kysynnästä, mika tämänlaatuisella rnnokirjn» on ollut i p vuosia,' Innlisimme taniannntauden nyt ISyUvan nenr •£ JolkaiMtt tySlaisnmoatta luuraslavan k o t ^ ^ A S I A M I E H E T ! Heti toimeen j » lerittimiän l i ti kaiicfcialla nyt k n n se o n ansL Sivnja on tSssS kirjassa vahan yK 200 j a ««ksaa se wn $1.25 sidottana «utikkaisiin kansiin. V A P A U S , Bos 69, SUDBURY, ONT. A s B l im & SeirppD SAUNA Avoinna 4 kertaa viifcoMa: Tiistaina, kerfdviafc»», P f ' » * '^ laaantaittn keila ,1 j.p.p. kello 12:t« yöH». Sprneo S t Puhelin 1107 r - ^ Sudbay. Lahdlä Vapauden konttoxia. Joku päivä fflttens ^ Idrjeen. , j o s s a s "Piakkoin taasl Injahlanune ja T: Snut noin vuoden ristoamme rastaanj^ sen ajan. haluaa tu tervehdyksen, tyova Ja tarjoaa teille, ai tnksia varten- ui • S a i s i a Nimikefl savat 25c nimelta- Kirjeessä ei mainita hiotaan. Mutta Va] 25? niinhyvin perheeltä sSmeen a uskomme ^sii Ne jotka haluavat i ^ ja jokaisessa tapa ihnotus lehteen, _ . Kuten jokamen tietas bivasti vainon alaisena,] Sentähden on toivottava? tavalla Suomen t •^SamaUaisiIIa ehdoilla tnkaa myöskin seuraaville na, Oulussa; Työn Äani, Suomen puoluelehtUE Tiimeistään marraskuun 1 Lähettäkää ilmotukse TrörieBJäriestojen Tiedoi . 1 vk. ?10.00, % vk. ! ^TyÖTäen Urheilulehti/ Hei % vk. ?1.75. Liekki, Kaunokirjallinen ^ vk. $1.25. lii ja Laniii työväen kui 14.00, % vk. $2.00. Toitku, pilalehti Helsinki, Tke Daily Worker, Chica % vk. Sonet Russia Pictorial, Ch $2.00 vk., $1.00 % \ Faraar Labor Voice,i Chic $1.25 vk., 65c % vk ne Labor Herald, Chicai Yoong Worker Chicago, YoBdg Comrade, Chicago, The Liberalor, Chicago> 1 Ny Tidj ruotsalainen viikk % vk. Tbe Worker, Toronto, viii YotiBg Worker, Toronto^ Työmies, päivälehti, hinta Toveri, päivälehti, hinta $' Eteenpäin, päivälehti, hinta Toveritar, naisten viikkolel Puikki, kuukausittainen p Vapaus, 3 kertaa viikossa^ h Vapauden eräässä äskettäisr 1 Rttsa .käsiteltiin, Kaapon • kielh [pnolneeame suhtautumista - y i i-nin ttiteiKjoihin ja .heidän r Lhnkkimistilaisuuksiinsa. Kys Lieiätti allekirjottaneessa^^^^^^ m ptoitoa ja halua käsitellä «itä .nheemme etukysymyksenä, cl Lätähn syystä, että sitä yi r?BoIne.€lämämme aikana on j ~ olisikohan liian julkeaj Lftnoiä — kuin mätää paisetta. -Sn ätä on koetettu haudata Mlaan, joskus se on ylimiel j-ftuntettn jonnin joutavana j j;:^ana ja toisinaan on koetettu" aivan puhtaasta hieni ptojsnndesta, mutta tuon tuost I.Jiiaknn seikkailevan herraskek |^??2ailfeasa osastojemmeperävei se snkeltautunut esiin yhtä t«änä ja ratkaisua,vaativana j ^ " ^ a a n ennenkin. Ja jos l ^ . ^kysymyksessä vain nämä- la {«ajavat taiteilijat, niin tosi [«Öekirjottanutkaan lainaisi as |Riircmpaa huomiota, mutta t Sf* ^^^^ sellosta johonka Paineemme on läheisemn ,JaferaisoTidessa tekevä sitovar päätöksensä- Ei dlel "Sr***^°* ainoastaan se j on todellakin luokkataisi : » mokkapyrkimyBten yläpuo] tämäkään puoli asiasa 2 ^ toisarvoisaksi \ ^ «ä»läpä pelkästään velttoi * tahdotaan pitää s a n o m^ tade on puolueetofarta^ «en tJ^^aista, sOIä toäasi
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 23, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-10-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus241023 |
Description
Title | 1924-10-23-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
ma
Ms
Teollisuusunionismi
SilDreii sorron maassa
Unkarissa annettiin syksyUä 1918
. melkein rajaton yhdirtymisoikens.
Sen varassa lisiäntyivät entieten
yhdistysten jäsenmäSrät ja • mno-
, : dostettiin nu«a. Ammatillinen järjestäytyminen
meni laajalle. Ruumiillisen
työntekijäin keskuudessa
syntyi harvinairillekin, aloille yhdistyksiä.
Varsinaisten työntekijäin
järjestöjen yhteyteen liittyi myös-
Irfn n, 8. "sivistyneihin" kuuluvien
palkkalaisten järjestöjä. Sellaisia
olivat «sim. apteekkiapnlaisten insi-
* Jiöörien ja pankkivirkailijoiden l i l -
' tot Neuvostojen aikana kuuluivat
: tuohon euureen yhteyteen myöskin
musiikkerien, näyttelijöiden, kuvaavien
taiteiden^ opettajien, lääkärien
V ja sanomalehtimiesten liitot.
V joutuivat
ammatilliset järjestöt sellaiseen
iilaan« ettei sitä voi selittää ,8anoil.
la. Sumanian voitot ja vastavat
lankumouksen voitto kukistivat
Ammatilliset järjestöt
koetettiin tuhota. Virano-
, .maisten avulla yritettiin muodostaa
r kristiflisso^ ammattiyhdistyk-
,siä. »Toisia järjestöjä hajoiteltiin,
niiden huoneustoja teljettiin j a jä-
- seniS ja toimihei^kilöitä terrorisoi-tiin.
(Uusien järjestöjen muodos*
tamista «hkäistiin. Kun hajoitet-tujen
järjestöjen jäsenet liittyivät
ammatillisen liikkeen lehtien ympärille,
niin lakkautettiin sellaiset
lehdetkin.
Ufoista kuritusta' vastaan käytiin
i 'taistelua vaihtelevalla onnella. Kai-kestä
huolimatta voitiiA säilyttää
jotakin Ja luoda hävitetyn tilalle
' jotakin. Jäsenmäärien vaihtelut
kuvaavat vallinneita vaiheita. .Am-
' mattijärjeatön hallitusta vastaavaan
neavostoon oli liittynyt, 107,488 jäsentä
r, 1918.' Sodan aikana seu-
^ rasi «nsih kova vähennys, mutta
1017 nousi jäsenmäärä'2flS,000:een.
<19i« VDodän lopulla oli se' 721,437,
mutta seuraavana vuoteita aleni se
2l2;408:aan. V. 1921 oU vain
' 152,777 jSaentä; 1922—202,'956 ja
1923 vain 17 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-10-23-02