Vapaus, July 9, 1960

              (UBERTT) 1^'Independent Labor
Organ tofJiFinnteh ^' Canadians. Es-tabUstied
%ov.; 6,f 1917.;XAuthorized
asxsecoQd^cIassvntaiU by^the .'Post
;iOf(|pe'^.Departm«atVi; Ottawa'.- Ifub-'f
Uahed il.thrice'-'W,eekly: ^.Tuesdays;
ilMtärsdays^and* Saturda3« byiVapaiis''
' Publishing Company, Ltd., at 100-102
Elm.§t. W., Sudbury, Ont., Canada;
Telepbones^Bus. Offioe'ÖS.' 4-4264;'
EditorlalOffice OS. 4-4265. Manager.
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box^69, Sudbury/Ontario.
Adver tising irates iupon ? applicattom^f
,Translatlon free.oflcharge. y-^';,'
Canadääa: ^. '.i.tvk.^^S.OO 6.1ck.^4i5.
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
S u o m e s s a ; 1 vJc. 9.50 6 kk. &25
Mm
JÄI
Nubrisö-osastoon tutustuminen
, Kiitert^tarkkaavat Jukijat ovat" huomanneet, Vapauden
*'Club News" osastossa on tapahtunut suuri muutos'— pa­rempaan
päin — ,sen jälkeen kun sen toimittamisesta huo­lehtimaan
periistettiin osaston oma toimitus Torontossa..,Me
kaikin toivomme' täriiän myönteisen kehityksen jatkuvan.
'_Totta tietenkin on, että "Roomaakaan ei rakennettu yhdessä
päivässä". Mutta kaikista mahdollisista edessäolevista vai­keuksista
ja koettelemuksista huolimatta meillä"on nyt täysi
syy odottaa entistä parempia tuloksia tästä englanninkieli­sestä
osastosta.
Me keholtamme vanhempaa väestöä tutustumaan tähän
nuoriso-osastoon ja puhumaan siitä, ei vain nuorisolle ko­tona,
vaan myös varttuneimmillekin jälkeläisilleen, joiden
kotikielenä on luonnollisesta syystä englanninkieli. '
Eisenhower uhkailee Kuubaa
Kun KUuban vallankumoushallitusta ei saatu polvis'tu-maan
Yhdysvaltain rahamahdin talouspainostuksen avulla,
niin sitä pidettiin ilmeisesti Washingtonissa kaikkein pyhim­män
loukkauksena, koska itse presidentti Eisenhower julisti,
V että kuubalaisilla :ei ole mitään-oikeutta oman hallitun
tonsa määrittelyssä! Kuubalaistan^ on omaksiittava vissin­lainen
hallituskomento tai muussa tapauksessa Yhdysvallat
- lyö isännän nyrkkiä pöytään ja sanoo", kuten sanoi 'Britan­nian
ja Ranskan imperialismi Siaezilla, kuten sanoi Yhdys­valtain
imperialismi Guatemalassa ja Koreassa; että Kuuban
hallituskomennon määrää sittenkin Yhdysvaltain hallitus!
Presidentti Eisenhower julisti, että Yhdysvallat ei tule mil­loinkaan
sallimaan: kommunistien valtaanpääsyä- K
Mutta demokraattisen maailmankatsomuksen ja yleisesti
omaksutun oikeuskäsityksen mukaan Kuuban kansalla on
;oikeus:itse.päättää siitä, minkälaisen hallituksen se^^^^^^^^
vahtsee. Jos kuubalaiset haluavat jatkaa porvarillisen - hal­lituskomennon
aikaa, niin se on kuubalaisten asia. Mutta jos
kuubalaiset haluavat siirtyä sosialismin tielle ja valitsevat
itselleen kommunistisen puolueen'johtaman hallituksen, niin
sekin on kuubalaisten asia.
Presidentti Eisenhower sanoi, ettei Yhdysvallat salli
"kansainvälisen kommunismin johtaman (dominated) halli­tuksen
pystyttämistä läntisellä pallonpuoliskolla."
' Mutta mitähän sanottaisiin Yhdysvalloissa jos Neuvosto­liitto
julistaisi, että se ei salli "kansainvälisen imperialismin
•johtamieh (dominated) kapitalististen; valtojen ^^^^
Euroopan mantereella?"
Tai vetäkäämme asia vielä lähemmäksi suomalaisia. Mi­ltähän
sanoisivat suomalaiset, jos sosialistinen^^^^ s
/vostoliitto sanoisi pienelle Suomelle että Neuvostoliitto ei
tule salhmaan kapitalistista hallituskomentoa Suomessa?
Vakava puoli asiassa on kuitenkin se, että presidentti
: Eisenhowerin:; kuubalaisvastaiseen uhkaukseen : liittyi vihje,
että Yhdysvallat voi lähettää merijaikaväkeään ja muuta
sotaväkeään Kuubaa kurittamaan siitä "rikoksesta" etteivät
skuubalaisetii^oleivalinneet itselleen:sellaista h
Washington on Kuuballe korkean omakätisesti määrännyt.
Kuvaan kuuluu luonnollisesti, että Washington oli täysin
tyytyväinen/kuubalaisten :virkaheitonvBatistandiktaa
komentoon, mutta kun sen tilalle nousi Kuubassa sellainen
hallitus,' mikä pyrkii valvomaan Kuuban kansallisia etuja,
niin se sai Washingtonin herrat sotajalalle aina presidenttiä'
myöten!
-Kuten sanottu, Kuuballa on ja täytyy olla täydellinen
^vapaus päättää:itse siitä-minkälaisen hallituksen se itselleen
haluaa. Se tarkoittaa, että kuubalaisilla on oikeus valita myös
komniunistinen hallitus jos niin haluavat, eikä Washingto-nilla
ole pienintäkään oikeutta sekaantua kuubalaisten si­säisiin
asioihin.
Samalla kertaa on toivottava, että myös Canadan liitto­hallitus
vetää oikeat johtopäätökset Kuuban tilanteesta.
Omat kansallisetumme vaativat päättävää esiintymistä de­mokraattisen
ja oikeudentuntoisen katsantokannan perxxs-teella
Kuuban itsemääräämisoikeuden puolesta. Kaikenlai­nen
myötäily tässä yhteydessä Wall Streetin rahamiesten ja
heidän hallituksensa puolesta vieroittaa Canadaa Etelä-
Amerikan maista ja.heikentää maamme tulevia suhteita nii­hin
maihin, missä on nyt tapahtumassa suuri kansallinen
herätys. "Hädässä ystävä tunnetaan" sanoo suomalainen
vanha kansanviisaus ja juuri tällaisissa murroskausissa,
missä on tällä kertaa Kuuban kansa ja valtio, ratkeaa kysy­mys
siitä, ketä kuubalaiset tulevat pitämään luotettavana.ys-tävänään
ja ketä vihollisenaan.
Kaiken lisäksi Yhdysvaltain uhkailut vaarantavat maa­ilman
rauhaa yleensä ja tässä suhteessa olisi epäilemättä
järkiinnyttävä vaikutus Washingtonissa sillä, jos Ottawa sa­noutuisi
päättävästi irti Eisenhowerin' hallituksen kuubalais-vastaisesta
asenteesta ja asettuisi varauksetpa pienen Kuu­nhan
^itsemääräämisoikeuden puolelle/i/
Sanottakoon heiUe "Ei"
Näitä rivejä kirjoitettaessa (keskiviikkona) ei ole vielä
tietoja siitä, niitä liittohallituksemme edustajat ovat sano-noet
Yhdysvaltain sotasihteeri JDhomas Gatesille, Yhdysval-sä!
tain yleisesikunnan päällikölle, kenraali Nathan Twiningill(e,
ja rahaministeri Roper Andersonille, jotka tulivat tiistaina
0ttawaan. " - i , • ^ («VVI^i
' i Kuten tiedetään, nämä sotaisuudestaan tunnetut yhdys-jyaltalaiset
polij^likot tulivat (Kanadaan nimellisesti Canadan—
Yhdysvaltain yhteisen puolustuskomitean kokoukseen,, mi-~
hin osallistui Canadan puolelta lilkoministeri'Howard Green,
finanssiministeri Donald Fleming, puolustusniinrsteri Georgea!
P€arkes'(?), puolustusluotantoministeri Patrick 0'Hurleyi javs
.Canadan'yleisesikunnan komitean puheenjohtaja, lentomagi
salkka.Frank Miller. 1 % . »
V ;>/Uutistiedot ^vi kuitenkin'siihen, että Pariisissa
'$^7''" pidettäväksi ^ aiotun huippukokouksen. yhteydessä taistelu-valmeushälytyksellään
^ omalaatuistä*'"mainetta" niittänyt I
äHrUSXn''sotaministeri' Gafes^-on .^k'umppanoineeh",vaatimassa
ja m
St^^CathiihesissI
j jSt Cathjrlnes.-"-:^. Voimisteluseura-
Star jkrjestää, hauskan-' bingoillan
!Welleri Parkissa;-V omalla • l^uoneustolia^
heinäk. 16 p:nä/ alkaen'keUo 8 i l ­lalla;.':
iPalkintolahjoituksia-v otetaan
taaskin kiitollisuudella vastaan.
Seuraava tilaisuuson' sitten tJc.
23 p:nä, kello 8 illalla. Tanssitaan ja,
hämärän ^ tullen paistetaan makka-^
roita (wiener-roast) ulkosalla. Ke­neltäkään
ei tule 'iloa puuttumaan.
Molempiin; näihin.:tilaisuuksiini toi­votaan
runsasta osanottoa, leitten ei
olekaan muuta: tiedossa kuin' ne suu-^
ret laulu- ja liittojuhlat siellä poh­joisessa
,: South 3 Porcupinessa^sKaikki:
-matkalaiset'kunnostavatritseään ja,
ajoneuvojaanlähtökuntoön.
Siispä toivon siellä pohjoisessa hy­viä
ilmoja ja runsasta yleisökanna-tusta.
— Hilda.
MIKÄHÄN JUHLASSA
PARASTA ON?
USÄn Moskovan
lähetystössä
yhteislaulua
Moskova. — Yhdysvaltain Mos-'
kovansuurlähetystö järjesti viik­ko
sitten maanantaina heinäkuun:
neljäntenä .suuren vastaanoton,
kansallispälivän; johdosta. Neuvos­toliittolaisten
kutsuvieraiden-jou­kossa
nähtiin Mikojan,Koslov ja
'Nikolai Ignatov/ joista kahden en­simmäisen
mukanaolo' oli ;''yl]ä^
tys".
Kun Mikojan tullessaan kuuli,
ettei häntä ollut osattu odottaa,.
X hän naurahti ja sanoi olevansa
hämmästynyt. — Suhteet Neu­vostoliiton
ja Yhdysvaltain välil­lä
on säilytettävä, ja niitä pn py­rittävä
parantamaan. Toinen
mahdollisuus on sota, hän huo-
\ mautti.
.Koslovpuolestaan ilmoitti paikal­la
olleille lehtimiehille, että oikeu­denkäynnistä
U'2kQneen: ohjaajaa
vastaan.tulee julkinen, llän.ei kui^
tenkaan maininnut oikeudenkäynr
nin ajankohtaa
•r: Kuuba'tulimyös esille keskuste­lussa,
jolloin V Mikojan; sanoi: Neu­vostoliitolla
olevan riittävästi tank­kilaivoja
öijjTitoimituksiin Kuu­baan
ja jopa Yhdysvaltoihin.
Huolimatta siitä, että ikeskustelu
aika-ajoin kääntyi poritiikkaan.Valr
litsi vastaanotolla-miellyttävä tun­nelma,
jolle .antoivat kodikkuutta
yhteislaulut; joitav laulettiin niin
'amerikkalaisia kuin venäläisiä.
Eelgialaisjoukkojen
interventio Kongossa
(Jatacoa 1. sivulta)
: Koko i päivän ;BrazzavilIen: radio:
lähetti tiedoituksia pakolaisilta,
jotka .etsivät ^miehiään;; vaimojaan
ja lapsiaan.
Pakolaiset- kertovat: naisten .pää­sevän
vapaasti lähtemään Leopold-
-villesta.. Sen sijaan ainoastaan ra-;
joitettu määrä miehiä sai' poistua
Kongon pääkaupungista. Tähän: oli
syynä se, että haluttiin estää, v i r k ar
miesten ja /; teknikkojen -joukkoa
muutto, sillä uusi tasavalta tarvit­see
heitä välttämättömästi.
Viikonlopulla odotettiin Brazza-villeen
myös kahta: yhdysvaltalaista
Globemasterrkonetta ;kuljettamaan,
kotiin Yhdysvaltain kansalaisia; Yhr
dysvaltain Leopoldvillen suurlähe--
tystö :'on päättänyt: lähettää •kotiin
kaikki yhdysvaltalaiset .lukuunotta­matta
lähetystön henkilökuntaa.
Luultavasti viranomaiset; käyttävät
apunaan .myös:helikoptereita -nou-taakseen
Yhdysvaltain kansalaiset
eristetyistä: paikoista maaseudulta.?
Brazzavillenpakolaiskomitea työs­kentelee
• korkeapaineen ^-^^ a
Pakolaisia saapuuv nopeammassa
tempossa kuin heille voidaan järjes­tää
Ijuljetus Belgiaan tai Luandaan
Angolassa. Angolan kenraalikuver-^
nööri on määrännyt järjestettäväk­si
ilmasillan portugalilaisia pako­laisia
varten, jotka aikovat mat­kustaa
Luandaan.
, ; South Porcupine. — Olen monta
kertaa .itsekseni ' miettinyt,^^etta
minkä verii tilaisuuden .valitsisin
' tiettäväksehi, Jos ^ vain yhteen, olisi
'mahdollisuusipäästä^itulevassa'suur­juhlassa?
Miitta siinä olisikin ki­reät
päällepariot, koska jokainen
hetki juhlilla näyttää muodostuvan
toistaan paremmaksi., ,
Emme ' paljon ' kerro tansseista
joita^ juhlan yhteydessä on useita.
Ja' "perukan'' parhaat orkesterit
antavat-niissä-sen miellyttävän-tah­din.
Oi ollapa nyt poikainies! Mut­ta
pääseepä tässä lattialle vaikka
olisi'naimisissakin:^"!'Ja:^ siinäkin on
viehätyksensä "jota- tuskin näin
edeltäpäin Toi paljon kertoa; Mutta
niin mies- kuin naisleskille nämä
hetket ovat i;^täällä ainutlaatuisia.
Ja näistä hetkistä se jutteli minulle
tuttavani Lauri Halonen, loka ny­kyään
"kamppailee" siellä "Saipe-,
rissa Gii Pii Arin" varrella: ja tulee
varmasti näihin .pohjoisen%v:;juhliin
jos vain kynnelle kykenee.
Niin tuosta alussa mainitsemasta^
ni ajatuksesta pitää vähän, kertoa.
Otetaanpa nyt; ensin lauantain juh­la
kentällä. Tässä ensimmäisessä
juhlahetkessä liäkee juhlan avauk­sen.
Sen jälkeen alkaa ne rata- ja
kenttäurheilun mestaruuskilpailut.
Joita tavallisesti; nimitetään alku­kilpailuiksi,
mutta joissa on kum-minkinv
aivan sekuntin-päälle jänT
nää että kuka pääsee loppukilpai­luihin.
Lauantain otteluissa on
aina suurimmat urheiljain joukot
mukana ja sellainen rata kuin tääl­lä
Eteläpäässä on, niin kyllä siinä
on vilskettä. Iltapäivän juhlassa
esiintyy eri paikkakuntien sekakuo­rot
että juhlayleisöllä on mahdol­lisuus
päästä nauttimaan "ensi
mausta": ja tutustua kaikkiin laula-
.fiin;persoonakohtaisesti; Ja saada
tietoonsa, että - mistä kylästä mikin
on kotoisin.
Muuten lauantaipäivän juhla on
ainoa, jossa: eri; kuorot esiintyvät
omalla ohjelmallaan ja siksi se on
tärkeä kaik.lle juhlavieraille.
Lauantai illan menoja en voisi
millään5?sivuutt?ia: Nä
saadaan syntymään se juhlaparaati
kauppalamme ; kadulla. Tällekin
•hommalle, on koetettu saada ;.lupa;
joten tiet ovat avoinna ja on toden­näköistä
että juhlaparaati tullaan
marssimaan; Juhlaväki tulee sii­nä
näkemään komeanpuoleisen
esiintymisen.
"Illalla pitäisi mennä k
Timminsinhaalille; Siellä nämä
kultaperukan näyttelijät esittävät
mahtavan ; "Villin lännen"- näytel­män
"Lokarin Morsiamen". Niin
morsiamethanovatr aina kauniita,
mutta tässä esiintyy, vielä morsia:
men lisäksi aivan:"raakoja? metsä­työmiehiä,
ja he laulavat: niin ::pei?:
jakkaan kauniistil: Se on nautinto-hetki
juhlassa, josta puhutaan jäl­keenkin
päin,; (katsokaapas näytel­mästä
puhutaan jälkeenpäin ;esitet-täkdön
se hyvin tai huonosti). Mut^
ta paremmat puheet liikkuvat jos
se esitetään hyvin ja tähän suun­taan
täällä on koetettu tätä asiaa
järjestää. Ties. sitten miten; siinä
käy. ' '
Sunnuntain juhlamenot muodos
tuvat vain aina korkealaatuisem-hyväksi.
Uutistiedoissa on vii­tattu
siihen, että amerikkalai­set
vaativat Canadalta oikeutta
sijoittaa ydinaseitaan-Canadan
alueelle ja myös niitä Bomarc-ohjuksia
varten', joita qn aiko­mus
Canadalle, myydä. Sen li­säksi
näyttää siltä että amerik­kalaiset
kenraalit halusivat
taistella "viimeiseen canadalai-seen"
asti Kongossa, mikäli
saadaan Ottawa suostumaan
canadalaisten asevoimien lä­hettämiseen
sinne imperialis­tisen
komennon ylläpitämisek­si.""
Ilmeistä on~ nfiyÖs se,,fettä
Canadalta vaaditaan nyt aina­kin
moraalista tukea Wall
Streetin pankkiireille Kuuban
kansaa ja valtiota vastaan.
' Me, kuten kaikki hyvää tar­koittavat
canadalaiset, toivom­me
luonnbllLsesti, että näille
jenkkiyieraille ^ sanotaan sel­västi
ja päättävästi "Ei", päissä
Yhdysvalat
provosoimassa
yhteenottoja - H.
(Jataioa 1. sivulta)
lastukikohtia Kuubasta." '.'Itsie^kuu­balaiset
ovat hyljänneet sellaiset
väitteet ja vastanneet, että paras
paikka; sellaisille itukiko^^^
Ncuvostoliiton'llijöjen sisällä, josta
neuvostoliittolaiset ohjukset; voivat
ulottua;mihin kohtaan tahansa, maa­pallolla."
. S
astallrushtshev sanoivCttäiKuubas
sa on epäilcmättäkin•kommunisteja,
mutta kiclsi.;kuitenkinv että he olisi:
vat; määräävässä asemassa .Castron
hallituksessa.
YHDYSVALLAT HARJOITTAA
RYÖSTÖPOLITIIKKAA
KONGOSSA
-NeuMostoliitdn pääministeri 6a=
noi samassa yhteydessä kun sano--hin eläimijn, ratsastustaitureihinj-sinecn on juuri tällä kertaa menos-imalehtimiehet
:• utelivat •häneltä hä­nen
ja Neuvostoliiton hallituksen
mielipiteitä ;7;maailman:;;;tapahtumis'
la, 1 että.Yhdysvallat on harjoittanut
ryöstöpolitiikkaa: Kongossa jätettä
itodellisuudessa!vNATO:eikä; Belgia
on lähettänyt sotaväkeä sinne.
Mitä merkitsevät nämä levotto­muudet
Kongossa? .kysyi_ Hrushts­hov,
Hän vasta:äi omaan kysymyk­seensä
selostuksella, _että he ovat
vain asioiden järjestykseen asetta­misia.
"Kongolaiset sotilaat ovat
kieltäytyneet, ottamasta vastaan
belgialaisten (i;*^^^^
upseerien määräyksiä ja he ..ovat
ehdottomasti oikeutettuja teke­mään
siten'. On tehty yrityksiä saa­da
heidät tottelemaan väkivallan ja
pakon edessä, mutta tätä ei voida:
pitää muuna; kuin'järkensä mcnctT:
tänciden - henkilöiden rosvotoinicn-.
piloenä.''
miksii On urheilun loppukilpailut,
jaetaan mitalleja, kutsutaan voittä|
jat- korokkeelle,",, joita siinä seisoa
kolmeIan/:?kerrallaan. Iltapäivällä^
on-käiickien'"laulukuorojen yhteisr.
esityksiä. On tansseja ja terveh­dyksiä
'arvovaltalaisilta-juhlavierailT
ta, voimisteluja; joissanähdään kau­niit
liikkeet: ja notkeatzvartalot.' Ja
meille ;.qntuudestaanilihaville von r se
kalkkunapäivällinen ravintolassa
saatavana, (minulle tämä'on juh­lan
tärkeimpiä hetkiä, koska olen
tykännytihyvästä ruoasta'pikkupo­jasta
lähtien).
Mutta "sokerit" pohjalla tava­taan
sanoa. Sunnuntai-iltana kun
juhlaväki - kokoontuu tänne South
Porcupinen jatkokoululle katso
maan£ja kuulemaan sitä lopettajaisr
konserttia,;, niin minusta tuntuu, et­tä
ne; ovat::hetkiä, joita vainsharvoin
ihmiselämän varrella,tapahtuu. Sik­si
minun -täytyy: ikäänkuin; polvis­tua
ja nöyrtyä tämän konserttioh­jelman
ajatuksessa/ ; Tässä'konser­tissa;:
esiintyy kaikki: korkeatasoin
set taiteilijat joita on kasvanut näi-:
den järjestöjen liepeillä. Ja joita
ihmiset ovat:: ihailleet itsekussakin
kylässä. On: soittokuntia, Mandoli-
;niorkestereita, - taidetansseja .ja yk--
sityisiä solistej a; jotka vetävät; ver-:
toja ammaUiesiintymisille mo
nessa tapauksessa; nämä Amatöörit
ovat parempia, kuin: ammattilaiset.
En:; tiedä, vielä tarkasti;juhlaohjel­maa
yksityiskohtaisesti.: Mutta sel­laiset
nimet kun..kuulen lausutta-van
kuin: on Elma Semelius, Laura
Kuusela, William Berglund tyttä­rensä
kanssa^ Artturi Skeehar, Ter­ry
Hoiowacki Rauha :Maki; Martti;
Rasinperä.Hymanderin pariskunta
Sudburysta, jota me pohjoslaiset
olemme- aina ihailleet, D o l d i ^ Nis­kanen;
-joka on,hiin monesti kietor
nut; juhlayleisön sydämet notkean
vartalonsa ympärille v ja , monta
.muuta joita en.tiedä tässä mainita.
Tässä iltakonsertissa antavat ;;kaik
ki; kuorot korkeatasoiset esityksen­sä.
Mekin pohjoslaiset esitämme
R. .Vuorimäen johdolla tuon maa­ilman
mainetta saavuttaneen, laulun;
."Troika"; Venäläinen kansanlaulu,
jossa tulee- e.siintymään;; solistina
kuorossamme .oleva : toiskielinen
laulaja,! sekä -monissa vurheilupii-.
reissä tunnettu kansalaisemme Roy
Ranta.
: Miiistan kun tämä laulu esitettiin
Sudburyssa. erään juhlan aikana;
siitä on kulunut jo ehkä kymmenen
vuotta jos ei enemmän,min edes­mennyt.:;
Liekin, .toimittaja; Jalmar
Saari, lausui juhlan: aikana; minul-;
le, että , se oli näiden juhhemme
korkein esitys. Niinpä uskon, että
se tulee, nytkin valloittamaan juhla­yleisön
sydämet, .::sil<si- että ;se :0n:
poikkeus :tavairisistay k
ta,i jossa pitää olla kyvykiiäät solis­tit
ja.kaikkien pitää harmoniseera-ta
yhteen
Niin, minkä tilaisuuden juhlasta
minä valitsisin? Jaa se on vaikea
sanoa. On parasta että koettaa va­rata
aikaa ja katsoa läpi kaikki. Sil­loin
siitä saa parhaan nautinnon.
Ja näissä lumoissa eläminen virkis­tää
meitä työmme keskellä. Se an­taa;;
virkeyttä • myöskin työttömyy­destä
kärsiville ihmisille.
» «
Viime, viikon keskiviikkona saa­tettiin
täällä haudanlepoon pitkäai­kainen
pohjoisen; asukas kansalai­semme
Fred Mord, joka kuoli syö­pätaudin
murtamana tyttärensä ko­dissa.
Edesmennyt Mord oli syn­tyisin
:Pyhäjoelta;Ja:oH kuollessaan;
7:^vuoden:;ikäinen; Vainajaa jäi kai-:
pauksella muistamaan hänen puoli­sonsa,
Rauha, ;yksi poika ja yksi ty­tär
perheineen täällä kulta-alueel-la,
sekä laaja tuttavapiiri, etenkin
Hcarstin seudulla jossa hän aikai
sommin teki ;metsätöitä.;'ja harjoitti
pientä farmausta. Edesmennyt
nm piihtaa tai
Sydney. — Poliisi ei vieläkään ole
saanut mitään ^,tletoja\ 8-vuotiaäst»,
Graeme' THornesta,"' Jolaa^^ryöstettilh
vUko sittferi tör8tai-llt»päivänä'Syd7
neyn esikaupungissa matkalla kou­luun.
. , . .t, •
Iltapäivällä vanhemmat salvat pu­helun
mieheltä, joka vaati Isää mak­samaani^
samana päivänä 20,000? pun­nan
lunnaat pojasta. ^ Hän uhkasi
muuten "heittää pojan l^aDle", sit­ten
hän sulki puhelimen sanomatta
miten maksamisen pitäisi tapahtua.
Sydneyn poliisipäällikkö Delaney
on kehoittanut,ryöstäjiä; radiossa pt-tamaan'
yhteyden vanhempihi puhe­limitse
jä sopimaan pojan vapautta­misesta
lunastussumman maksami­sen
yhteydessä. Pojan turvallisuuden
vuoksi ollaan hetki hetkeltä yhä' huo­lestuneempia.
Poliisi etsii tummaa miestä, jolla
on aaltoileva tukka, joka soitti Thor-nen
perheen ovikelloa noin kaksi
viikkoa sitten ja puhui rouva Thor-nen
kanssa pojasta ja tämän koulu­matkasta,
hän väitti olevansa yksi­tyisetsivä,
ja kertoi eräistä vaaroista,
jotka uhkasivat perhettä. Perheen
lia, myyjä Basil Thome voitti kuu­kausi
sitten «0,000 puntaa arpajaisis­sa.
: Poliisi etsii; edelleen autoa, /jossa
bensiiniaseman ;apulalsen kertoman
mukaan Istui kaksi tummaihoista
miestä, namen ja pieni poika, jolla
oh sininen paita ja lyhyet housut.
Poika näytti itkeneeltä- ja hänen
vaatteensa :;näyttlvat;..slltä kuin hän
olisi ollut tappelussa.
;;4ffi?^äi f$iimaf:!käi^>^if^s§0''^^'%>f ^fm^^i^hie&siiss^^m
onra
mmmm
'mk
myöskään ei sovi unohtaa kalasta-j:^^
JahSpoikaaifara|inaiföa^^
tökäyrä^:|t^ä^iBii^^
puaänlllobti
Ei imperialismia
avun' valepuvussa
Leopoldville. — Kongro omaksua
positiivisen puolueettomuuden,
tien,:lausui uuden valtion 34-vuor
tlas; pääministeri-Patrice-Lumam-:
ba - lehtimiehille ;;maanantai-iltana.;
Lumumbz.; puhui lehtimiesten hä-;;
nen kunniakseen järjestämillä päl-.:.
vällisillä. Hän esitti kiitoksensa 15
minuuttia;kestäneessä -puheessaan,v
;jos.sa:;hän ensimmäisen kerran teki >
selkoa hallituksensa ohjelmasta.
' Emme ole kommunisteja, katoli-;
ilaisia: emmekä sosialisteja; Olemme;
afrikkalaisia nationalisteja, Lu-mumba
sanoi. Pidätämme itsellem- ..
me oikeuden valita; ystäviksemme.,
ne, joista pidämme
; Emme ota vastaan minkäänlaista
ulkomaista apua, joka tuo muka­naan
imperialistisia: suunnitelmia
-valepuvussa. Luomme uuden sivis­tyksen
Kongoon säilyttämällä kai­ken
sen parhaan ,minkä jo omisr
(amme.
V ; Vakuutamme niille eurooppalaisil­le,
j o t k a haluavat s i j o i t t a a pääomaa
maahan.- ettemme, suorita: minkään­laisia
rpäkkokansallistuksia.;:. Heidän
ori puolestaan huolehdittava;silta, et­tä
^työläiset" saavat kohtuullisen palr
k a n
Lumumba sanoi -jatkuvasti; loyty.-
van erältä eurooppalaisia, jotkaveh-keilevät;
uutta, valtiota vastaan. Hal­litus
o n perillä 'kaikesta tasta, ja
tulee: puuttumaan :r-: vaikkakin vas-'
tahäköisesti — asioihin. Pääministeri
selitti vastustavansa diktatuuria.
Aiomme rakentaa ;; demokraattisen,
emme totalitaarisen Kongon.
.;Viitaten selvästi.siihen;kriitilliseen
läusuntoonv j o n k a han esitti .Belgian
kuninkaan:: läsnäollessa;;Itsenäisyys-
Juhlassa. Lumumba : sanoi: BelglalaiT
{,et antoivat meille sairaaloita, yli­opiston
j a kouluja. Moitin heitä ai-;
ndastaan s i i t ä , vettä-. he täydellisesti
laiminlöivät - poliittisen kasvatuksen.
Tunnustan belgialaisten ansiot ja
haluan halventaa kaiken väärinkäsi­tyksen
j a virhetulkinnat -tässä asias­sa.
Mord kuului myöskin lehtemme
Vapauden lukijakuntaan kuole­maansa
asti. — H.
Japanilaisen, ihmeuimarin Tsu-yoshi
Jamänakan htiomattavin kilr
pailija'200, 400 ja 1,500 metrin
vapaauintimatkoilla on viime vuo­siin
saakka epäilemätä olliit austra­lialainen
Murray Rosel ' Samoii^
kuin .itämaalainen kilpaveikkonsar^^
kin Rose aloitti- uintiharrastuksen-;
sa jo kolmevuotiaana, ja osallistui
ensimmäisiin kilpailuihinsa ;ll-vuo|
tiaana. Kun he sitten kohtasivat
toisensa; XVI Olympiakisojen-uima-altaassa,
olivat molemmat täyttä-neet'
17 vuotta. Nässä kisoissa vaaka
painui australialaisen^puolelle, sillä
hän voitti kultaa sekä 400 että 1,500
metrin uinnissa. Jamänakan" saa-_
liiksi tuli "ainoastaan" kaksi hopea­mitalia.
Mutta j näissä kisoissa oli mukana
kolmaskin uimari; jokaon hätkäh­dyttänyt
yleisöä tuloksillaan ja piir­tänyt
nimensä useaan otteeseen
maailmanennätystilastoihin.;' Hänen
paikkansa iei suinkaan vielä silloin
ollut olympiajoukkueessa vaan ui-mastadionin
katsomossa, sillä 14-
kesäinen John Konrads ei ollut vie­lä
suorittanut lopullista läpimur­toaan.
Mutta silmä tarkkana hän
seurasinäideii. kahden suuren kak­sinkamppailua;
ja pari vuotta myö­hemmin
hän itse oli maailman no­pein
uimari näillä matkoilla.
Heti Melbournen kisojen jälkeen
Jamanaka aloitti lujan valmentau­tumisen
Rooman kisoihin. Mutta
ei myöskään "kasvissyöjien olym-piamestari"
joksi Rose toverien pii­rissä
ristittiin, hänen • liharuokiin
tuntemansa vastanmielisyyden ta­kia;
tuhlannut aikaansa. Ja heidän
vanavedessään .kohosi: vKonradsin
tähti yhä korkeammalle ja korke­ammalle.
Jonkin aikaa tämän jälkeen Jama-naka,
Rose, joka opiskeli Califor-niassa;;
ja Konra(ts:kontasivai.loi­sensa
sekä Los Angelesissa että To­kiossa..
Molemmissa: yhteenotoissa
Konrads veti selvästi pisimmän
korren ja näytti hallitsevan suve
reenisestiuintialtaiden tapahtumia.
Mutta japanilainen ei hellittänyt ja:
kesällä 1959 hän risti Konradsilta
200 i ja ; 400 melrin maailmanennä­tykset
kauhottuaan loistavat ajat
2.01,5 ja 4.16,6
; Jamänakan suoritukset; eivär kui­tenkaan
lamauttaneet Konradsia
eikä hänen valmentajaansav; Talbo­tia.
Pikemminkin päinvastoin, sillä
Roomassa Konrads aikoo kamppail-;
la peräti: kolmesta kultamitalista.
Paitsi erikoismatfcojaan 400 ja 1,-
500 metriä hän aikoo osallistua
myös 100 metrin vapaauintiin. ;
"Olen va'mentautunut huolella
edessä- oleviin koetuksiin ja uskon
pystyväni 400 metrin vapaassa
4.13,0 seutuville ja 1,500 metrillä
alittamaan 17 minuutin ajan", ker­toili
John suunnitelmistaan. Pika­matkan
mahdollisuuksistaan häh
sensijaan oli hiljaisen; .varovainen.
Murray Rose puolestaan ' ei mai­ninnut
mitään suunnitelmistaan.
Valmentaja Don Talbot sen sijaan
piti Konradsia ehdottomana suosik­kina
ennen viime kisojen kaksin­kertaista
kultamitalimiestä. Mutta
-'"...»4
V.-
mi
Canadan olynijnalais- |
ampujat valititu
Montreal. — Canadan olympiako;,
iriitea nimitti viime - maanantaina
Roomaan Jähetettävätt, ampujain J|
joukkueen. Jqukkueeseen nimitet- v^;
tiin-4 miestä . Ontariosta ja_ yksi ,,;,V^s|
kustakin Quebecista, Nova Scotias-i-ta
ja BrC:sta. ' „ ' 1.^^
Pienoiskivääri: E. Warnerj^Qjie-—
,bec ja G. Boa, Ont. -
Vapaakivääri: E. Gering, Toronto.
- Vapaapistooli: G. McMahon, N.S!. r „
ja G. Brunner, Ontariosta.
Kyyhkysammunta: W. R. Jones,* ,
Vancouver ja G. J. Henderson, Ont. ;^
Lähes^lOO cänadalaista ampujaa'•
osallistui valintakilpailuihin.
George Genereux, joka Helsin-r.."
gissä voitti kultaa, ei nyt onnistu­nut
pääsemään mukaan.
: Joukkue;lentää Montrealista Roo-^ V
maan elokuun 17 pnä. ' "
m
St. Catharinesin
soutajat Roomaan!^
st Catharines. — St. Catharinesin
nelossoutujoukkue;; -jonka valmentä-:
jana toimii. Alex:: Wilson Ikaupung^r
poliisivounista, oh valittu edusta-^
maan rCanadaa Roomassa B.C:ii;yli- ;
opiston kahdeksikon ohella.
Viime lauantaina pidetyissä kat­sastuskilpailuissa
; St. CatharineE.-n.;
soutajat voittivat B.C:n yliopiston
nelosjoukkueen yhden;imailin:;ja ;550i;
Jaardin matkalla :kahdella veneen-mitalla.
St." Catharinesin joukkueen nuo­rin
soutaja on 17-vuotias ja vannin
19 vuotta täyttänyt.
vi
KALAJUTTU
• Muuan pappi, joka oli itsekin in­nokas
kalamiesy kertoi;; saarnassaan
Pietarin ;kalansaaliista;; ja .lämpeni
kuvailemaan sen valtavuutta:
— Ja kuulkaas! Joukossa oli niin
kin isoja: kaloja kuin minusta tuon­ne
lukkariin . . .
Silloin kuului seurakunnan jou­kosta
epäilystä - ilmaisevasti "oh­hoh"
ja papille tuli kiire suihkais-ta:,
— Tulehan lukkari vähän likcm-mäksi!
Wilma Rudolph
juoksi MEn 22,9
Corpus Christi, Texas. — Tennes-seenj
yliopistossa opiskeleva ; Wilma.
Rudolph: .saavutti; viime; ;lauantalnar
uuden ;ME:n naisten 200 ;;:m;juok-;
sussa; Hänen; aikansa; oli 22,9. ikolme ,
kymmenysta\ australialaisen Betty
Cuthbertin Melbournen kisoissa
juoksemaa ennätystä parempi.
"Parhaat" keskeyttivät
Kouvolan kympillä
Kouvola. — Viitne sunnuntaina al­koivat
Kouvolan Urheilijain 60-vuo-tiskilpailut;
hyvien: olosuhteiden- yal-i
litersa.
.Kilpailujen ; yhtenä;vpäänumerona
oli 10,000 metrin juoksu, jossa suo-
;sikit Tuomaala,iHoykmpurO:ja Kor-:
pi keskeyttivät Juoksun ;voitti Matti
Räty ajalla 30 39.4.
Kilpailujen parhain tulos saavu­tettiin
moukarinheitossa, missä K.
.Horppu voitti 58.12 kantaneella hei­tollaan.
\
Olympiamestarit
loukkaantuivat
Timmins. — Talviolympialaisten
pariluistelun kullan voittajat Bar-'
bara Wagner ja Robert Paul, To­rontosta,
kaatuivat viime sunnun­taina
harjoituksissa ja loukkaan--
tulvat itiolemmat,
Miss ,Wagnerin arveltiin täytyvän
olla sairaalassa ainakin "kaksi päi­vää.
Luistin sattui hänen sääreen­sä
ja viilsi haavan, jonka kiinni
ompelemiseen tarvittiin kuusi tik- •
kiä. Paul tarvitsi kolme ommelta
käsivartensa paikkaamiseen.
Loukkaantuminen tapahtui, kun-
Paulin jalka luiskahti kesken hyp­pyä.
P Ä / V Ä N PAKINA
Sirkusta --
Pikkupojilla tuntuu olevan vas­tustamaton
mielenkiinto i sirkuk-
^cenjisen akrobaatteihin, • opetettui-sa
myös aikuisille.
Tällainen loistava aikuisten sir­kus
"klovneineen'' ja muinenäytök
klovneihin,; silmänkääntötemppujen
tekijöihin ja eläinten kesyttäjiin j .
n. e.
Mikään mahti masiilmassa ei pi­tänyt
esimerkiksi tätä heppua pik­kupoikana
pois sirkusteltasta. Jos
pääsylippua ei saatu "tienatuksi"
"madostamalla", "luustamalla" ,tai
jollakin muulla keinolla, niin sil­loin
ei auttanut muU' kuin ryömiä
teltan alitse sirkukseen. Se oli kyl­lä
vähän uskallettua ja nokkeluutta
vaativaa hommaa. Mutta kun ei
annettu yhden epäonnistuman eikä
pienten , lyöntienkään masentaa.;
mieltä, niin sirkukseen sitä päästiin
teltan alitsekin — ja päästiin mon­ta
kertaa.
Ne olivat aikoja ne! , -
Mutta ihmisten rakkaus sirkuk­seen.
näyttää riittävän hautaan asti,
kcska- tällaista, viihdytysohjelmaa
sa rajan eteläpuolella, missä leivo­taan;.;
vanhan -demokraattipuolueen
"suurmieslä" eli "resitentin'!-ehdo-kasta,
joka sittciT ottaa sanan ja
ennenkaikkea;; rahan -voimalla -:mitr
taa vanhan republikaanipuolueen
vähän myöhemmin'n imittämän "re­sidentin"
ehdokkaan miljoonista
dollareista ja muista "eväistä".
Näitä rivejä kirjoitettaessa ei ole
vielä tietoa, kenestä demokraatti-puolue"
"leipoo" sen uiSden Moosek­sen,
rjonka avulla on; aikomus pela­ta
teatteria loppuun asti.
Tosiasia 'kuitenkin on, että mo­lemmat
vanhat puolueet, niin de­mokraatti-
kuin republikaanipuo-;
luekin, ovat yhdejn ja saman suur­pääoman
puolueita. Niitä käyte­tään
vuorotellen suurpääoman
luokknvallan ylläpitämiseksi ' ja
jatkamiseksi sitä-tekniikkaa hyväk-een
miehet paljastuvat suuriksi
veijareiksi, niin-silloin ne heitetään
joksikin vupdeksi laitumelle ja ti­lalle
valitaan uudet veijarit.
Juuri tässä on ns. kaksipuolue­järjestelmän
y(Jin. Suurpääoma pe­laa
sen vallitessa, ei vain merkatuil­la
korteilla, vaan myös siten, että
jaettaessa jäävät kaikki ässät ja
muut silmäntekevät suurpääoman
känsiin. ,
;;: Kuvaavaa myösr;on;tässä.kapitalis­tisen
järjestelmän lasku- ja rappeu-tumisvajheessai
että suurpääoma: ei
enää iuota ammattipolitiikkojen"
hallintaan, vaan työntää entistä
suuremmassa mittakaavassa varsi­naisia
rahapösöjä politiikan teki­jöiksi."
- ' - i
Niinpä esimerkiksi Yhdysvaltain
nykyistä hallitusta sanotaan sekä
cadillac-autojen että miljoneerien
hallitukseksi.'"
Ja johtava demokraattipuoluecn
presidentin ehdokas," 43-vuotias 'ih­melapsi"
John Fitzgerald Kennedy
on sekä miljoneerin poika että mil-joneeri
oinasta takaa. Hän on osan­nut
syntyii oikeassa ,piirissä —- ja;
niin on hänen poliittinen tähden-lentonsakin
ilmiömäinen., \ ^
Miljoneerji on myös hänen vasta­pelurinsa,
senaattori Lyhdon Baines
Johnson jne. Ja vaikka näitä rivejä
kirjoitettaessa'pidetään miltei^var­mana
asiana, että miljonecri-Ken
nedystä tehdään demaatraattipUff>
lueen presidentin ehdokas, niin
kirkossa kuulutettu asia se ei kui­tenkaan
vielä ole, sillä onhan de­mokraateilla
muitakin miljoneerejä
tuleen^ heitettäväksL
Republikaanipuolueen johtava
presidentin ehdokas Richard Mil-house
Nixon on myÖs rikas mies
ja ennenkaikkea suurrahamiesten
suurta suosiota nauttiva;ammattipo.-;£
litiikko.
Mutta kaiken varalta oji_repubU- ^
kaanien käytettävissä myös kuver­nööri
Nelson Rockefeller, jonk/TTi
perheomaisuudet lasketaan miljar-^
deissa dollareissa.
Selvää on, että valittakoon näis­tä
herroista tai heidän kaltaisis­taan
kuka tahansa presidentiksi,
hänestä tulee, suurpääomalle myö­tämielinen
valtion päämies. Wall
Streetin rahamiehet ovat siis etu­käteen
jakaneet kortit siten, että
heillä ei ole pienintäkään r häviä-'
miscn mahdollisuutta.
Mutta suuren ylesön huvittami­seksi
ja harhauttamiseksi jSrjeste-.
tään poliittisia sirku(stilaisuuksia/y <.
missä kovapaineisen ja taitavan'^r-^
mainostuksen avulla jostakin mii
jonecristä tai miljoneerien lempi•'^)
.pojasta'tehdään muka "kansan etu«V
jen> pyytoolön' , puolestapuhuja"! • l-^r
liloenä." - \ ' järjestetään suiuessa.mitlakaavas-ssikäyttäen, että kun yhden puolu- mana as ^ ^ : Kaasal^oura, - ..v. >t