Vapaus, December 27, 1951

              Sf ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
Bivu2 : Toi^taina,joulukuun27p. —"J^uraJay,Pec,27. JÖöJjJJ^
ii;-;-
Stema m» li» Post
Cbnce «eeldy: Tuesdays,
l y s 4B1J4 fiaturdays tör V^pmts
Company Ud.. a t 100«103
fUiton»} Office 4*<2». MJBAas^
e. Suk£t Edltor IV. X U t o ^ MaiSifig
eädxe&s Box «9. Sudbury, Ootario.
6b W^ fiuilbuiy. Qau Caxuulft.
Truulatian ixee <jf «bafge. ja niiden käyttäminen
JUAUSmsmAT:
CatnOmi: l vk. im 6 fek. 3.75
2kk.2St5
ybdysrallolfi»: l vk. 8JOO 6 k k . 4iK>
euotnessa: l vk. 8 ^ « kk. 4,75
li:
J7
Ystävyyskausi
f Kuten on lehtemme uutisosastolla pyhien edellä kerrottu, Cana»
1 ^ Ystävyysseuran johdolla vietetään Canadassa
tSunmikuuta^l952 erikoisena ystävyyskuukautena mainittujen maiden
^^iäen ystävyyden kehittämiseksi ja samalla kertaa maailman rauhan
•mEtinnuttamtseksi.
' jH^SsmdasL ja Xetnrostoliiton ystävyyskuukauden alkamisajaksi ei
/jiiuri löydy sen sopivampaa ajankohtaa kuin on uuden vuoden tam-j
u u r i viettäneet juhlaa, jonka yhteydessä tavai­li
^ ijsesti^köroite^n rauhan j a hy-vän tahdon merkitystä. Jos me siis
ii
l i i
i
jpulupuheissamme' ja kirjoituksissamme tarkoitimme täyttä totta,
- i t i m käytännössä toteuttamaan sitä, mitä
iäiumme puhuu. Ja uusi vuosi voidaankin aloittaa parhaiten siten,
iCtttä korostetaan nimenomaan Canadan ja Xeuvostoliiton välisen ys-
^t^vyyden tärkeyttä, sillä farisealaiset ja publikaanitkin ovat ''ystäväl-
' lisissä": suhteissa omiensa kanssa. Uusi vuosi aloitetaan silloin oi-k
e a l l a t a v a l l a kun tammikuuta vietetään Canadan ja 'Neuvostoliiton
3^5taivyydien merkeissä.
i- ' %\iten on uutistiedoissa kerrottu, tätä ystävyyskuukautla vie-tetään
eri puolil la maata järjestettävien kul ttuuritilaisuuksien muo-
;dossa^^^-^^^ tähän vielä pienemmät kotikokouksetkin — ja
: r i ^ i n a maakunnalliset juhlallisuudet huipentuvat sitten tammikuun
KW; ^ 6 - ~ 2 7 p : n viikonloppuna Tbronto^^ pidettävään Canadan Xeuvos-yiÄ^
ttlHtoniYistävj^ kansalliseen konventioniin,
, iMeiUä Canadan suomalaisilla on täysi syy osallistua tämän ystä-vyyskuukauden
viettoon. On ehkä tarpeetonta sitä sanoa, multa
v^^vdaäistea valheiden torjumiseksi lienee sittenkin paikallaan koros-Ä
t a f t / - € t tarkoituksena ei ole "Venäjän
i ä v p i i u ^ on osoittanut; että Neuvostoliitto pystyy
^ » p ^ Kysymys on ennenkaikkea Canadan kan-
?i:f;Saa-ja valtimopuolustamisesta niitä vastaan, jotka valheilla ja
A r^ifäaristelyillä yrittävät lietsoa vihan myrkkyä kansakuntamme kes-r^
i^^il^iiuteen Neuvostoliittoa kohtaan T — ja siten luoda maaperää kolman-
% ; mikä olisi kerrassaan tuhoisa Canadalle. Yksi
mr^aiu^kioe riittänee ylläolevan toteamiseksi: Vähemmän tunnettu
m-iiakka/^^ maantieteellinen tosiasia on, että Canada on
: %KeuvostoIiiton kuten Yhdysvaltainkin naapurimaa, \1eisesti tiede-
^että' yhdysvaltalaisilla sodanlietsojilla on sotilaallisia tukiase-j
a jos kolmas maailmansota syttyisi sosialistisen ja
tarkoittaisi sitä, että C a -
i : ^ ; ? ! ^ puristimeen, missä
Joka ei halua sitä, että Cana-
; B ^ ^ ^ maailmansodan "Belgia", hän toimii tietoisesti
i r ! ; ^ : ! ^ ^ toteutettavissa olevan käsityskannan
S^^^^^^^ ja kapitalistinen maailmanosa voivat
\ 'l Meille Canadan suomalaisille ei liioin ole samantekevää se mitä
^ tapahtuu Suomelle ja siellä oleville omaisllemme. Vain mielipuolet
KS;;^iv€desvastuuttomat Suomen viholliset voivat keskuudessamme toi-
K#i^<»^^^^^u^ tarkoittaisi sitä, että kahden kovan
uudelleen sodan jalkoihin. Sitä-
•mmitafjospMäxnme kiinni supi-suomalaisesta rehellisyyskäsityksestä,
rf^^^UOffii jäisi Xeuvostoliiton kansssa allekirjoittamansa ystävyys- ja
aa ;^ei>kinäisen avunannon sopimuksen perusteella iNeuvostoliiton liitto-g;;^
yi^|sflcs^ja joutuisi sen perusteella yhdysvaltalaisten ja canadalaisten
?lt^i|j|j<pQipnutuksen kohteeksi, mikä sellaisenaan olisi meille hyvin
Huolimatta siitä, mitä poliittisia tai us-
; f mielipide-eroavaisuuksia meidän keskuudessamme lienee-on
erikoissyy miksi täkäläisten maanmiestemme pitäisi än-
> X panoksensa Canadan ja. Xeuvostoliiton
fA^^Jlsiavyyden kehittämiseksi.
kuitenkin se. että Canadan valtion ja kansan edut
v s i ^ a a t i v a t ystävyyttä ja yhteistyötä Xeuvostoliiton Icanssa. Canadalla
ffia^ole mitään voittamisen mahdollisuuksia mutta paljon menetyksen
ivaaroja nyt uhkaavasta kolmannesta maailmansodasta. Alkumakua
fes^ vastaan kohdistuva vihamielinen poli-vo^
ikka kansallemme mak saadaan jo seuraavista tosiasioista: X y -
^ ^ ^ L ' s e on
;j5> nostanut sekä palkoista vähennettävät että kulutustavarain osto-
^^^^^^ verot niin korkeiksi, että tässäkin maas-
^^^^^^ oikeutetusti laulaa 'verot kansan verta juovat''. Toi-sotavarustelu
on aiheuttanut uhkaavan inflaation, jonka
A vuoksi dollariraukkamme on enää tuskin 50 sentin arvoinen ja k u -
^^^^ korkeammassa tasossa. Sanalla
;^ on jo aiheuttanut jyrkän laskun elintasossamme
^^^^^ tulleet ihmiset kokemustemme perusteella
r^^^:^ alkua sille mitä tuleman pitää, jos sota-
: politiikkaa edelleen jatketaan. Xäin yksilökansalaisten
Juuuialta katsoen,
i ^ ^ paikkansa myös koko valtiotalouteen nähdef).
jfuuri^^ j tilastotiedot osoitta\-at, että Canada kärsi
V u l k ^ kymmenen ensimmäisen kuukaji-
^^^^^^^^^^^^ d ^ hirmuisen suuren kauppatappion, kiitos siitä nykyiselle
l i ^ u]ko]x}litiikallemme, joka on sulkenut meiltä
^^iman? X^eu^'ostoliiton ja Euroopan kansandemokratiamaiden ehty-
^: 1 ^ markkinat ja suunnannut miltei koko ulkomaakauppamme
kHsantaloudeU epäedullisille yhdysvaltalaisille markkinoille. Nä-
^^^^^^^^ kerto\'at, että Canadan ulkomaakauppa oli
; tuontivoittoinen $292.200.000 ar\x)Sta; .Mutta tä-sniäkään
summa — joka lähentelee miltei sitä rahamäärää mikä tarvi-
;-taan St". Lawrence-vesisuunnitelman rakentamiseen — ei anna vielä
'l^^ellistä kuvaa tilanteesta. Canadan ulkomaakauppa muiden mai-feanssa
oli siinä määrin V r E X T I V O l T T O I X E X : että se alensi
aan sitä suunnattoman suurta kauppatappiota, mikä koitui k>'m-l
^ ^ e n kuukauden aikalia Yhdysvaltain kanssa käydystä kaupaiikäyn-iri^
tä: Kaiken kaikkiaan Yhdysvalloista dumpattiin Canadaan S457.-
• 2 ^ tavaraa, mitä Yhdysvallat osti täältä! Sei-mitä
enemmän tällaista "kauppapolitiikkaa" noudate-'
: t a a n , sitä enemmän me velkaannumme Yhdys\'altain rahamiehille —
ja» joodumiDe myös heidän mielijohteidensa alaisiksi. ~Kansantalou-
' < ^ ^ katsoen tällainen meno e i v o i kovin pitkää aikaa
r jatkua. Sitäpaitsi tämä politiikka on jo aiheuttanut senkin, että tällä
J ^ a a on tuhansia canadalaisia työttömänä.
> J^^^ siis asiaa miltä puolen tahansa niin tosiasia on.
nykyisen 'sotaisen ilmapiirin" asemesta Canadan valtion ja kan-i
i : ^ edut v a a t i v a t r a u h a n vakiinnuttamista ja vstävälli-suhteita
Neuvostoliiton kanssa, sekä laajakantoista kaupankäyntiä
>^ukkien maiden, mutta erikoisesti kriiseistä vapautuneiden sosialis-
^^t^ten maiden kanssa. 'Kaiken tämän perustana ja kulmakh'enä on
^gSjAVYYS NEUVQSTOLirrOX KANSSA, koska kysymys perus-
...Oli jo ennakolta eoemmän kuin
Juuiutvas. että kommunistit tulisivat
olemaan syyllisiä rakauttamiseeokin
(Suomessa), j a nyt se Jo siis sanotaan
julki. £ehän on selvää, että kaikki
pahuus johtuu kommunisteista —
vanankin jos pahuuden isä I^usifer
eli Selshebuubi eU toisin sanoen m a a .
ilman ensimmäinen porvari . pääsee
sen asian sanomaan. Samoinkuin
enkeli Lusifeerista (pirusta) ei kos­kaan
ole mitään hyvää lähtenyt/ e i
hyvää ole mhtenyt myäskään porva­rista.
Lusifer o l i n i i n viekas, että
hän petti jumalankin. Ja siitä petok­sesta
sikisi ensimmäinen porvari. Jo­ka
sitten vuorosta^ on siittänyt sos.
set. On näinollen selvää, mitä se
sakki on. Kansa voi olla varma
siitä, että aina kun sieltä puolelta a -
sioita selitetään, niin selittäjinä ovat
lusiferilaiset, jotka eivät koskaan
totta p u h u . . . — Jussi Lisä Juuri. S a ­takunnan
Työm.
KUOLON SAALISTA
Ontariossa oli ktiluvan vuoden e n ­simmäisen
yhdentoista kuukauden a i ­kana
enemmän liikennetapaturmista
Johtuneita kuolemantapauksia kuin
koko edellisenä (1950> vuonna. Vii­me
vuonna liikennetapaturmissa kuo-l
i 743. Tämän vuoden Joulukuun 1
päivään mennessä oli Ontarion l i i ­kennetapaturmissa
kuollut 864. Täl­tä
näkökannalta tämä kuluva vuosi
on kuolemantapaturmista rikkain
vuosi koko historiansa a i k a n a . . . —
Clobe and M a i l .
Ksrj. S. VasUjev
Neuvostoliiton alueella on sUminr
kantamattomia jylhiä metsiä. Ne
ulottuvat yhtenäisenä v)'öhykkeend
lännestä itään, koko euroopanpuolei-sen
pohjoisosan ja edelleen Ural-vuorten
rinteitä pitkin Siperiaan ja
Kauko-Itään asti- Suuria metsiä on
myöskin Neuvostoliiton keskeisillä
alueilla sekä Ukrainan j a Sielo-Venä-jän
cnetsäisillä seuduilla Ja Kaukaa­sian
j a Kei^d-Aasian vuoristossa..:
Metsärikkauksiinsa nähden Neuvos-.
toliitto on ensimmäisellä sijalla koko
maailmassa. K u n koko maapaUom-me
lasketaan olevan metsä-ä 3 m i l j a r ­dia
hehtaaria, n i i n 1 miljardi Ja 100
miljoonaa hehtaaria on siitä Ne;ivos-toliUon
alueella. Pohjois-Amerikaii
mantereella, yhdessä Yhdysvaltojen
j a Canadan kanssa on metsää paljon
vähemmäa kuin NeuvostolUtossa. Y k ­sistään
Irkutskin alueella (Itä-Sipe-sias-
z• on metsää yhtä paljon ka|n
jNo.^jasisa. Ruotsissa. Suomessa Ja J u -
go.;laviassa j-bteensä.
Neuvostoliiton ' euroopanpuoleisen
osan. Siperian j a Kauko-Idän met-sisj-
i' viimeksi kuluneen. kolmen-nel-
Jän vuosisadan aikana ei ole tapahtu­nut
juuri mitään muutoksia huoli­matta
siitä, että metsätyöt ovat näillä
vuonna «n otettu käyttOOn suuria
k o ^ m a t t o m i a metsiä Arkangelin
alueella ja KarJalaJs>SuoaiaIalsessa
tasavallassa.
K a i k k i suurta vaivaa vaativat met«
sätydt. n i i n uusilla k u i n vanhoillakin
hakkuualueilla, on koneistettu miltei
täydellisesti. Puut kaadetaan sähkö-sahoilla
Ja Juonnetaan traktoreilla
Ja sähkökeloilla. Autoihin j a rauta­tievaunuihin
lastataan puut auto- ja
sähkönostureilla.
Hakkuualueille rakennetaan kapea­raiteisia
rautateitä Ja autoteitä: p u u -
tavaraa ajetaan traktoreilla, autoilla
sekä moottori- J a höyryvetureilla.
Metsätöissä käytetään laajasti säh-kaivoimaa.
Kaikilla metsäteollisuus­laitoksilla
on siirrettäviä sähköasemia
Lottajärjestön
pesä keskittyy
Helsinki.—Täkäläinen Vapaa sana
kertoo, että surullisen kuuluisan iLot-ta-
Svard-JärJestön henkinen Ja maal­linen
Jäämistö näyttää keskittyvän
HelsinkUn Mannerheimintie 93:een
kohonneeseen loistorakennukseen.
Sen suojiin on siirretty lakkautetun
Järjestön arkisto Ja sen toimintaa to­dellisuudessa
jatkavien yhtymien toi­mistot.
^
Kun Lotta^Svard-JärJestö rauhan­sopimuksen
vastaisena järjestönä l a k ­kautettiin,
ryhtyivät sen toimintaa
Jatkamaan. Suomen Naisten (huolto­säätiö,
Työmaahuolto Oy. j a Työmait.
ten pukuhuolto Oy. Mannerheimintie
93:een kohonneen talon omistavat a i ­nakin
osittain nämä yritykset j a k a i ­ken
todennäköisyyden mukaan rahoi­tukseen
on käytetty niitä varoja,-jot­ka
Lotta.Svärd-järJestöltä siirtyivät
30. 10. 1944 penistetulle Suomen nais­ten
huoltosäätiölle. Omaisuussiirto
tapahtui eräänlaisena"lahJoituksenä"
Ja arveUaan y l i 37 milj. markan siir­tyneen
perustetim Järjestön haltuun.
Uusien yhtymien, perustajajäsenet
olivat lakkautetun "lotta-porukan"
keskeisimpiä henkilöitä.
Äskettäin kiinnitti-Mannerheimin­tie
93 seuduilla asuvien huomiota tä­hän
taloon kuljetusliikkeen autoilla
tuotavat "lotta-merkeillä" varustetut
arkistolaatikot. Osa sijoitettiin auto.
talliin, mutta huomattava osa vietiin
vartavasten kunnostettuun toimis­toon.
Saadun tiedon miikaan sisältyy
aineistoon Lotta.järjestön Jäsenluet­telolta,
opas- Ja ohjesääntöjä. '
Samaiseen taloon viimeistellään
pian avattavaa loistoravintolaa. . T a ­lon
hengen mukaisesti ravintolan n i ­mi
on "White Lady" = Valkoinen
Nainen. Tälle ravintolalle on kau.
punginvaltuusto puoltanut myönnet­täväksi
täydet
Parhaillaan (hankitaan ravintolaan
henkilökuntaa, mikä hankkiminen
toimitetaan ravintolan omistajien o-malaatuisen
maineen vuoksi kaikessa
-lUljaisuudessa. Ravintolasta kerro­taan
tulevan pienen,, intimin 85 sijaa
käsittävän loistoravintolan. joka on
tarkoitettu lähinnä talon oman väen
käyttöön.
alueilla laajentuneet vuosi vuodelta
j a ovat nyt saavuttanee't'suimnatto-mat
mittisuhteet. Eikä siinä ole m i ­tään
ihmettäkään, sillä Neuvostolii-^^
ton metsien vuotuinen kasvu on 700
—800 miljoonaa kuutiometriä, mikä on
paljon suurempi kuin koko maan vuo­tuinen
puxrtavaran <tarve. . Yksistään.
Siperian metsien vuotuinen kasvu a n ­taa
25 prosenttia koko maailman
puutavaran tarpeesta.
K a i k k i tämä merkitsee sitä, että
Neuvostoliiton suurimmat metsärik­kaudet
saavat olla koskematta vuosir
satoja. Monissa muissa maissa sen
sijaan haaskataan metsää paljon
enemmän kuin vuotuinen kasvu »edel-
Ij-ttää, mikä johtaa kiertämättä met­sien
häviämiseen. . '
Ulkomaalaisia matkustajia ovat
ammoisista ajoista viehättäneet. a r ­vokkaiden
puulajien ehtj-mättömät
rikkaudet metsissämme. Jo X V I vuo­sisadalla
englantUaiset kauppiaat
purjehtivat pitkiä matkoja päästäk­seen
A r k a i ^ e l i i n ostamaan sieltä e i i -
siluokkaista rakennuspuuta. On t u n ­nettua
myöskin se. että^vuoden 1917
Lokakuun vallankumouksen jälkeen
F^glanti alkoi exjsinunäisenä Euroo­pan
maista kaupaiikäynnin Neuvosto-,
liiton kanssa. Englannhi j a Neuvos-^
toliiton kaupassa oli huomattava s i^
jansa puutavaralla. ^"
Neuvostoliiton metsistä on 80 pro-,
senttiä honkametsää, josta saadaan
vahvaa raaka-ainetta lalvaxuraken-nusteolllsuudelle.
siltojen Ja rautatei^
den rakentamista varten sekä lennä­tin
ja puheltopylväitä ym^ Ott&-
kaamme esimerkiksi siperialainen
Jehtlkuusi, jota on h y v in paljon Neu­vostoliiton
metsissä Ja yarshddn S i -
taikka voimalaitoksia tahi ne saavat
sähkövoimaa korkeajännitelinjoista.
Yhä laajemmin otetaan käytäntöön
teollisia tuotantotapoja metsätöissä.
Metsätöitä tehdään kaikkma vuoden
ja.vuorokauden aikoina liukutyöme-netelmällä
:metsäid£aado5ta alkaen
rautatievaunuihin lastaamiseen astL
Tämä meneteknä edeUyttää sen, että
kunkin työläisen on perehdyttävä pe-.
rinpOhJaisesti tehtäväänsä. J a puuta­varan
lajittelu siirtyy kaatopalstalta
lansseille. Joilla se tapahtuu konevoi­malla.
- •
Tällainen työmenetelmä kohottaa
paljon koneiden Ja tjöläisten työte-hoa,
josta Johtuu myöskin työpalkan
kasvu ja' tuotantokustatinusteo alen*
tunoinen. JBsimterkiksi txaktoristtt,
autonkuljettajat " j a säliköäahaajat
ansaitsevat kuukaudessa 3 - 4 tuhat»
ta ruplaa.
Metsäteollisuuslaitoksissa on sa­manlaisia
ammattitaitoisia työmiehiä
kuin tehtaissa, kaivoksissa, rakennus­työmailla
j a muilla teollisuusaloilla.
NeuvostoUiton, TJövolmareservJen m i ­nisteriön
oppilai^kslssa koulutetaan
työntekijöitä metsäteollisuutta varten.
Sitä paitsi c^etsäteollisuuslaitokset
opettavat itse uusia työläisiä teke­mään
työtä erUäisiUa koneilla. Y k ­sistään
sodan i^jälkelsinä vuosina on
vakituisten työläisten luku lisääntynyt
metsäteollisuudessa 2,S-kertaisestL
Metsätyöläiset. .asuvat hyvissä Ja
kulttuurisissa oloissa. Jokaiselle per­heelle
annetaan maksutta maata kas-vitarhaa
vartena ' Valtion kustan­nuksella-
rakennetaan metsätyöläisille
asumtaloja ja- annetaan lainaa t a -
loustarpeita vartäi. Esimerkiksi v i i -
.meksi kuluneen icohnen vuoden a i k a ­na
on metsätyöJäisille >rakef.inettu
asuntoalaa yU^13 miljoonaa neliömet­riä,
noin 2,000>k]ubia j a . punanurk-kaa,
750 sairaalaa, Metsätyöläisten
asutuksiin on rakennettu ruokalat,
IcaupaJg, lastenseimet Ja rtarhat. kou­lut,
elokuvateatterit j a muut kulttuu­r
i , j a kunnallislflitokset.
1 STÄTÄJ
>- Olen pahoiUani k u n ieifjUn tem
eilen lompakkoni varkaudesta,
sen myöhenuxiin toisesta taskustasi.
Pyydän tuhannesti anteeksi.
Unohtakaamme «e. Te luulitte
minua epäreheJliseksi j a minä teitä
hejrasmiebeksl. Me motonmat o.
MUSTASUKKAISCUSJUXTU
Elokuvien toottaja Walter Wanger on
vapaalla Jalalla $5,000 takausta vas­taan
sen Jälkeen knn hän oU ampannt
vaimoaan (elokmranäyttelljätär Joan
Bennett) saattamassa oUnttaJannlnirs
Langia nivnksiln. Lans on toiminnt
miss Bennettin cdnstajana Ja loun-matkin
välttävät beidä^i olevan pel­kästään
lUkesnhtelssa matta Waneer
syyttää Langia ''kotinsa hävittämi­sestä."
pölkyt kestävät paljon kauemmi^
kuin petäjäpölkyt. Tuore lehtikuusi
on n i i n kovaa, ettei tahdo rautanaula
mennä. Erikoisen suijri arvo tällä
puulla on vedenalaisissa rakennuksis?
sa. Lehtikuusesta tehdyt siltapaalut
kestävät toista tuhatta vuotta. L i e -
uassa. jossa lehtikuussa e i ole kasyar
nut enää moneen sataan vuoteeni,
on tähän asti säilynyt useita tästä
lehtikuusesta rakeimettUja taloja.
Venälätoen honka, joka on vahva
ja suora kuin nuoli, on mainonta ra-r
kennuspuuna saanut maailmanmai­neen,
varsinkin mastohonka. Erittäin
suuria honkametsiä on Neuvostoliiton
pohjoLs-osassa, pohjoisten vesireittien
varsilla, mikä helpottaa huomatta-anniskeluoikeudet,
xiäiden hj-vien honkametsien
käyttämistä. Neuvostoliitossa on
honkametsiä enenmiän kuin koko
Suomen, Ruotsin j a Japanhi kaikki
metsät yhteensä.
Koko maailma tuntee venäläisen
tammen, joka on kaikkein vahvempaa-
Ruusunholiteinen
kuva maan talou­desta
V. 1950
Ottawa.: — . Canadan kauppa- ja
teollisuusministeri Howe esitti parla­mentin
alahuoneelle viime tiistaina
250 sivim laajuisen selostuksen maan
taloudellisesta elämästä. Han sanoo
maan valmistetuotannon palvelukses­sa
olleen viime vuonna noin 26 pro­senttia
siitä maan tuotanto- j a työ-armeijasta,
jonka päähäEu kohoaa y li
viiden miljoonan. Vuonna 1921 oli
vaknistetuotaimon palveluksessa 21
prosenttia tycarmeijasta. Samaan a i ­kaan
on maatalouden alalla tapahtu­nut
päinvastinen kehitys, mikä työ­voiman
käyttö on kysymyksessä sillä
maataloudessa työskeimelleiden luku­määri,
väheni 37 prosentista 1921 noin
20 prosenttiin vuonna 1950.
Maan tuotantolaitoksiin j a asuin­rakennuksiin
sijoitettiin viime vuonna
uusia pääomia noin 3,200 miljoonaa
dollaria eli noin 17.7 prosenttia viime
vuoima tuotettujen tavarain Ja p a l ­velusten
yhteisestä arvosta. Yhdys-'
valtatn vastaava prosenttimäärä oli
15.8.
Mr; Howe väittää canadalaisten te­kevän
nyt lyhemmän työvliäon aikana
enemmän tavaroita j a ostavan ja
syövän enenunän -kuin koskaan ennen.
Hänen 'laskujensa mukaan pitäisi c a -
peri, assa. L, eh. t.i.k. uusesta t•e„ Th, dj , j. f" t r a t a r , on adalai.s; ten ostavan njrt 53 :nia.r osentt,i a ..JT"^, • * « - 'enemmän tarvikkeita, asuntoja, pal­veluksia
j a lomia kuui ennen toista
maailmansotaa.. Hänen tietojensa
mukaan on maan teollisuustyöläisten
työviikon pittius lyhentynyt 50 tun­n
i n keskimäärästä vuonna 1929^ja
48 tunnin keskimäärästä vuonna 1939
nohi 43 tunnin keskimäärään viime
vuonna.
Hän väittää edelleen, että canada­laisten
kaikenlaatuisen k u l u t i ^ en
keskimääräinen arvo on kohonnut 371
dollarista 511 dollariin viime vuoima
kun iridetään mittapuuna vv. 1935—
Euroopan kuula-tOaston
kärld
Euroopan kuulatilastoa Johtavat tä­nä
vuonna neuvostoliittolaiset Heino
Llpp ja O. Grigalka ja vielä kaksi
muutakin on pääss>t 10 parhaan
joukkoon. Lippin tulos puuttuu vam
vaivaiset 2 senttiä 17 metristä ja luul­tavaa
on, että pian joko Lipp t a i G r i -
galka siirtävät Euroopan kuulaennä-tyksen
amerikkalaisille metriluvuille.
Euroopan parhaat 1951:
H. Lipp. USSR 1658
O. Grigalka. U S S R . . . . . . . . . . 16.72
G. Husby. Islanti . . . . . . . . . . . . 16.69
J . Savldge. Englanti .. . 16.59
J . Skobla. Tshekkosl. .; .. 16.20
G. Peodorov, USSR 16.09
C. Kalina. T s h e k k o s l . . . . . . . . 16.06
M. Lomovski. Puola 15.85
P. Prywer. Puola . . . . .... 15.78
D. Korjainov. USSR . . . . . . . , 15.70
« ; ' ' ' ' —• — — ^—' " ' ..... ^
rakennxispuuta j a Jolla ei ole juuri
mitään rajoja rakennusaineensa käy­tettäessä.
Neuvostoliitossa on tammi­metsää
paljon enemmän kuin kaikki
Belgian, Tanskan, «ollanrun, Sveitsin
Ja Englannin metsät yhteensä; Sta­linilaisen
luonnonuudistussuunnitel-man
mukaan Neuvostoliiton tammi­metsät
laajenevat lähivuosien aikana
monta sataa kertaa.
Neuvostoliiton metsissä kasvaa m i l ­joonien
hehtaarien alalla kuusipuuta,
ketripuuta. siperialaista pihtakuusta,
karjalaista visakoivua, pyökklpuuta,
Idunusta, saarnipuuta, pähkinäpuuta
j a paljon muuta arvokasta puulajia.
Kaikkea tätä puulajia käytetään l a a ­jassa
mitassa kansantalouden moni­puolisten
tarpeiden tyydyttämiseen ja
vieläpä viedään paljon ulkomaille­kin.-
Neuvostoliiton m e t s ä rikkauksia
käjttävät sadat valtion omistamat
metsäteollisuuslaitokset. Vallanku­mousta
edeltäneeseen aikaan verraten
39 vallinneita arvoja.
Argentiinassa on 17.000 mailia
rautatietä, kaikki valUon omistamaa.
Albertan öljytuo-tanto
lisääntyy
jatka?ast|
Calgary, Alta:. — Albertan öjjytuo-tantg^
lisääntyi jouluk. 10 pnä päät­tyneen
viikon^ aikana valtavalla t a ­valla
sillä se.li3rppäsi edellisen viUcon
keskimääräisestä:-:-101,648 tyimjrrin
päivä tuotannosta ;v 133,229 tynnyriin
vuorokaudessa, .lisääntyen siten lähes
32.000 tynnjTillä. todetaan täällä jul-'*^
kaistuissa virallisissa tilastoissa;
'Vuosi takaperin oli keskimääräinen
vuorokauden tuotanto 83,910 tynnyriä.
Jouluk. 10 pnä päättyneen viikon a i ­kana
oli maakuimassa tuotantokun-nossa
kaikkiaan 2,714 öljykaivosta e l i
13 enemmän k u i n edellisen -viikon a i .
kana.v. •.
Redwaterin alueen tuotanto osoitti
huomattavinta lisääntymistä se k o ­toosi
37.646 tynnyj-istä- 61,124 tynny-rim,
osoittaen että lähes puolet maa-;
kunnan öljystä tuotetaan tällä alu­eella.
Leducin'altieen vastaavat l u ­vut
olivat 39.41S'Jä 40.712 tyimyriä.
' -Joulukuun : kahden ensimmäisen
viikon aikana ^saatiin maakunnassa
poratuksi kaikkiaan 23 öljykaivantoa,
joista 12 tuottaa^öljyä, kaksi kaasua
Rauhanasia kaiken
edellä Websters'
Cornersissa
1
jsisee]
töija
. .. (fetet
K 0 V E 5 I P I TiTtf jöoD 1
—Mitä kummaa, te vaaditte am. onfeie
mattimielien palkkaa vaikka oletfe sMee
vasta harjoittelija? O
—Aivan o i k e i n . . . Työhän on paU saapä
jon kovempaa kun e i osaa sitä olkes'
alla tavalla suorittaa. ..
Saik
^ ajdlyt:
YHDEKSÄN V A B T T U J A . . ! |
Farmari: :— Mitä pahuusta sini osaatte
tulet kotiin tyhjän maitoäm •«"*^
kanssa? Eikö lehmä antanut mai;'
toa?
Poika: — Kyllä antoi. 9 varttia ja
potkun. •
j a yhdeksässä'tapauksessa ei löydetty
kumpaakaan. -
Tämän vuoden i aikana on porattu
kaikkiaan 1,18a öljykaivoa, joista 742
kykenee tuotttanaan, 100 on mahdol­lisia
kaasulähteitä'-ja 388 oU " k u i v i a"
reikiä.
öljyn etsiminemon yhä kiihtymässä
myöskin Saskatchewanin maakunnas,
sa sillä tähän: mexmessä sa«tujen t i e ­tojen
mukaan käytetään siellä tule­van
vuoden aikana kaikkiaan noin 30
miljoonaa dollaria öljyn etsimiseen.
Moskova. — .li^pskovan radion äs­kettäin
laajaltamien tietojen mukaan
on Kiinassa tehty viime aikoina m o -
neUa taholla rikkaita öljylöytöjä ja
poraustyöt on pantu käyntiin monissa
paikoin. Kuluvan vuoden öljytuotan-to
on noin S5 prosenttia suurempi
kuin viime vuonna.
We1)ster's Comers. — Osastomme
vikneisessä kokouksessa olikin asioita
huomattavan paljon. Luettiin kes­kuksesta
tulleet kiertokirjeet, joissa
muistutettiin niitä osastoja jotka o-vat
fyöneet tehtävänsä laimin. Myös­kin
otettiin huomioon kaksi Lady-smithin
osaston keräyslistaa. Kerää­jät
tulevat tekemään parhaansa asian
hyväksi.
joultdEUun 8 pnä ,vietimme täällä
Järjestömme 40jvuotlsjuhlaa. Ohjel.
massa oli soittoa, puhe. nmo, lauluja,
kertomus j a kupletti, joka sai y l e i ­sön
hyvälle tuulelle. Myöskin esitet­tiin
muistelmia 40-vuotistaipaleelta ja
paikkakunnan varhaisemmilta ajoil­ta.-
Lopuksi tanssittiin, joten ilta
kului hupaisasti.
Tämän vuoden aikana olemme huo­mattavalla
tavalla avustaneet rahal.
lisesti monia asioita, joskin rauhan
asia on ollut kaikkien muiden edellä.
Meidän naisemme ovat erinomaisen
suurella innolla tj-öskennelleet ker­hossaan
rauhan asian hyväksi, ovat
olleet edustettuina monissa rauhan­kokouksissa
ja muissa tilaisuuksissa,
Ja siten olleet liiukana kamppailus­sa
joka on saanut lämpimän vastaan­oton
kaikkialla maailman kansojen
keskuudessa.
'Ahkera ."Perheen ; nuoremmille" o-saston
kirjeenvaihtajamme Frances
Söderholm on kirjoittanut jatkuvas­ti.
Tämän huomioi kokous ja päätti
antaa hänelle $5.00 lahjan tunnustuk.
seksi ahkeruudesta; Täällä on ollut
ennenkin asioituneita perheen nuo­rempia,
mutta emme ole heitä kui­tenkaan
aikoinaan muistaneet pie­nelläkään
lahjalla. Nyt kuitenkin
tahdon laxisua.heille kaikille parhaat
kiitoksemme.
Täällä näyttää tulevan vihreä jou­lu,
sUlä k a i k k i on vielä vihreää. K e -
sä oli ennätyksellisen kuiva, mutta
syksyllä on taas saatu runsaasti sa.
detta. tKuimallisvaalit oli täällä myös­kin
j a riivinune S. Mussallen, joka on
ollut virassa 21 vuotta, valittiin taas
uudelleen ilman vastaehdokasta kah­deksi
vuodeksi.
Uuden vuoden tervehdys kalkille
Vapauden lukijöUIe! — 'V. K .
Amerikkalaiset
vapauttaneet
Lapin tuhoojan
Frankfurt. — Joulukuun 15 pnä va^
pautettiin amerikkalaisten miehitys»
viranomaisten toimesta taas '11 sota,"
rikoksista' tuomittua saksalaista. Huo.
mattavimmat vapautetuista olivat en.'
tinen valtakunnan ministeri (Hans
Lammers, kenraalieveftti Rendulic ja
entinen valtiosihteeri Paul Kömer.
Rendulic toimi v. 1944 loppupuolel­la
niiden Joukkojen komentajana, jot­ka
aiheuttivat Lapip hävityksen. Ren-dulic
tuomittiin Nymbergin sotilas-tuomioistuimessa
15 V . vankeuteen,
mikä tuomio viime helmikuussa miiu.
tettiin 10 tuomioksi.
Lapin tuhoojan vapauttaminen on
todennäkäisesti osana siitä kehitys,
sarjasta, jonka kautta amerikkalai. <
set maailmanvalloittajat omaksuvat
natsilaisuuden perinteet. Mahdolli:
sesti Rendulicille on myös varattu
paikka perustettavassa Euroopan ar­meijassa.
^
— Muinaisina aikoina Turkissa ja
Egyptissä ala-arvoisen leivän myyjät
naulattiin kauppojensa oviin.
Osuustoimintaprofes-sorin
virka Helsingin
yliopistoon
Uelsinlä. — Pellervo-Seuran vai-'
tuuskunta on j o ku aika sitten pitä­mässään
kokouksessa esittänyt ehdo­tuksen
osuustoimintaprofessorin vi­ran
perustamisesta Helstagin yliopis­toon.
Täkäläisen Vapaa Sana.Iäi-den
taloudellinen pakmoitsija kirjoit­taa
ehdotuksen johdosta mm. seu­raavaan
tapaan:
Jo olisi aikakin. Emme halua vä-heksyä
tai halveksua tieteellistä tut­kimustyötä
millään alalla, mutta-to-,
tuuden nimessä on sanottama, että
kyllä korkeakouluissamme — ja siis
myös Helsingin yliopistossa — on
professuureja, joiden merkitys ja ar-
Ijstäviei
iTälittäk
07illä 1
t ^ u s t
seen y i
tnglant
ynbutta
tee uno
]ette op
Tässä
jjiallim
lanninki
Iffiime t
kaskirji
touluiss
ginä ta
mitä on
Muisti
nahdolii
noin on
raikka t,
teluun.:
: : • X
Me em
englanni
nisestä.
mer]
käytettä*
an
:ee seJ
miki
luttae
rataisin
ipliiz) o i
Kun tl
uatte, v;
sesti: cof
113, olkae
How m
nenl lom
aa soke
)liiz) neli
pliiz, sh(
likaa hy\
öitäkin p
flhis wi
LC:n 1
Vancpm
•roducts a
le syysk.
VO tieteelle yleensä. vaikuttaa perin Hieltä oli.
apokryyfiseltä. Lukuisilla professuu.--
reillä käytännöllisen elämän kanssa
ei ole mitään tekemistä. Niinpä jli-den
uuden professuurin perustami­nen,
jonka tieteellisen tutkimustyön
lähde -ja kohde olisi nimenomaan in­himillinen
taloudelUnen toiminta ja
elämä, ei nykyaikana erwä olisi voi.».
kään tavaton tapahtuma.
DR
86 BIc
— Ensimmäisen 100 kuukauden ai->
kana v. 1951 lainattiin noin 6OO/)00
kurjaa (Edmontonin yleisestä lainakir- <
jastosta. Määrä oli €0,000 suurempi
kuin ivastaavana aikana viime vuon.
na. •.
PÄIVÄN PAKINA
Onnea Uudelle Vuodelle!
metsätyöt ovat kasvaneet maassamme
monii&ertaisesti. Joka vuosi otetaan
käj-ttöön uusia metsiä Neuvostoliiton
kaikUla kuhnilla. Esimerkiksi tänä
olemukseltaan on siitä, että voivatko. U i paremminkin, haluavatko
maailman sosialistinen ja kapitalistinen osa elää rauhallisesti rin­nakkain.
Me uskomme, että tämä rauhallinen rinnakkaisolo on. ei vain'
mahdollista, vaan myös välttämätöntä, ja siksi me tervehdimme läm­pimästi
tulevan ystävyyskuukauden kärjestäjiä Canadalle ja maail­man
rauhalle edullisista toimenpiteistään.
Hyvä päivä lahU pojat!" ter.
vehti marski-Kustaa V . 1918 kesällä
erikoisesti Heimalan helvetin f läm­mittämisessä"
k u n n o s t a n tunutta
Lahden lahtarikaartia.
" » . . .Terve te nuoret germaanit!"
laukaisi Cooperin-yhtiöiden imion
herraSjärjestäjä aloittaessaan ko­kouksen
N : n kämpällä. ptihjois-On.
tarion metsätyöalueen keskuksen seu­duilla.
Kuten muistetaan lupasi marski-
Kustaa runsaasti maallista mammo­naa
Suomen valkoisille, jotka uskoi­vat
laskeneensa Suomen työkansan
veren-nito kuiviin, ettei siinä oUsi lasr
kemisen varaa seuraavaan sataan
vuoteen, kuten sen aikaisissa julis­tuksissa
mahtavasti sanottim.
^Marskiiian lupasi, silloin, ettei hän
pistä tsaari Nikolailta saamaansa ve­ristä
miekkaa tuppeen ennenkuin
valkoisen Suomen laidunmaan aita
on siirretty Uralin harjanteille —
missä suomalainen suurpOTvari sii­hen
aikaan uskoi Suomen "luonnollis­ten
rajojen" olevan — j a ennenkuin
Karjalan j a koko Pohjols-Venäjän
tukkhnetsät on luetteloitu Suomen
lukkiffaroojen kh-joihin.
Paljon muuta lupasi suomen suur.
porvaristo itselleen M a r s k i n , suulla...
mutta, kaikkihan me sen tiedämme,
lupaukset ovat jääneet hyvistä y r i ­tyksistä
huolimatta täyttämättä. N U -
tä ei saatu täyttymään edes rynnistä­mällä
j a "liittSmiällä kohtalo yhteen"
korpraali-Aatun kohtalon kanssa.
Paljon kuului joyt luvanneen Coo­perin
luutnanttikin germaani-pojille.
Metsämies >(-st|Lvämme kertoman m u ­kaan
— myös Älellä lainattu terveh­dys
hänen fcesfomastaan — on hän
luvannut saksankielisessä puheessaan
seuraavaa:
« . , T e i l B " b n valoisa tnlevai-snns
edessänni, kun liitytte mei­dän
imiooznme. Kim - teette ahke-rasti
paperfpolta yhtiölle niin
kasvaa J9' paJsau vanlllsnntenne.
Voitte a i e k ^ f naimisiin j a yhtiö
• laittaa teille asunnon..:. Thtiö
antaa teille Ulaisonden, sitten kun
tulette TantqsOcsI, siirtyä sen 20,-
COO e«^#fi||^|Mutiin Floridaan."
Tähän kuului loppuneen erään läs.
näölleen saksankielen taitoisen van­hemman
metsämi^en kärsivälli^^
Ja hän oU kysynyt, että eikö tässä k o ­kouksessa
puliella-ollenkaan union
asioista. *• ' ™
Cooperin-Yhtiöiden "järjestäjä" ei
tämmöistä kmt6nkaan hyväksynyt ja
kyselijä sai'poistua kokouksesta, kos­ka
ei ollut halukas kauemmin kuim-telemaan
mitä ihanuuksia Floridassa
sijaitsevalla 3-htiön 20.000 eekkerin
lepofarmilla ön.''
Mutta olkeastaanhan meidän pitäl.
si kertoa asiasta alusta lähtien, sen
miikaiseesti mitä ystävämme kirjees.
sä sanotaan.
K u n tämä Floridan lepof annin
puustaaja saapui kämpälle niin ei hän
tietenkään tullut miehiä, puhuttele­maan,
sillä eihän sellamen sovellu
oikeaan "jän^unionismiin". Vain
työnjohtajan kanssa iiän teki seuraa
ja ruokapöydässä sitten julisti, että
siihen j a siihen aikaan hän pitää k o -
fconksen, johon kaikkien tulisi saa­pua
kuuntelemaan.'
K u n aika tuli .marssi kokoukseen
toistakynunentä Saksasta tuotettua
DP-miestä j a neljä nuorta quebeci-lalsta
poikaa. Kaikkiaan vajaa kak.
sikymmentä miestä.
Näille tuo herrasmies-järjestäjä sit-,
ten piti suuren florldalais-lepokoti-puheensa
ja lateli .muut suuret ja
kauniit lupauksensa... lupaukset
joiden tulee käymään samoin kuin
marski-Kustaan lupaustenkin. '
K u n sitten valkeni seuraava aamu,
menivät n e neljä ranskalaista nuoru­kaista
erään vahhemmanranskalai.
sen kanssa "sakrimuutia" j a "taper-naakkelia"
hokien "järjestäjän" p a -
kteoille. vaatien kiven kovaan, että
heidän nimensä on poistettava Coo-perin.
yhtiklden Florida-union kir­joista.
•Eikä siinä mikään auttanut, nimet
oli raaputettava pois kuin olikin.
Eikä .yhtiön puolestakaan yritetty
sekaantua asiaan, koska ilmassa o li
vahvasti sellaista käryä, että käm­pän
työt jäävät toistaiseksi germaa-nipoikien
varaan, jos tässä unioaslas-'
sa pahasti pullikoidaari.
K u n me nyt toivotamme Onnellista
Uutta Vuotta kaikille lehtemme la-kijoille
j a kaikille rauhan ja hyvän
tahdon omaaville ihmisille, sekä tässä
3'hteydessä erikoisesti metsäoiiebille,
emme voi toivotukseemme sisällyttää.'
sellaista "runsaskätisyyttä- kuin af.'^
koinaan marski-Kustaa ja nyt Coo.
perin-yhtiöiden union "järjestäjä".
Me tiedämme, että Jokainen p^-;
rannus minkä esim, mctsätyöläistt '
tulevan vuoden aikana voivat saada,;
on raskaitten ja kovien taistelujen ta- j
kana. • . • •
Jänkki-imperialismin sotakiiholtus- =
ta tukevien rajantakaisten uniopomo.
jen renkipojan mr; Cooperta ja hänen-;
"järjestäjäinsä'V Oiöphiät "l^pofar.
meistä" j a asunnoista kämppäkeskuk-sissa
ovat vain tuhkan sihnillc lieit-tämistä.
tarkoituksella saada metsä-,
työläiset kuvittelemaan loistavaa tu-:
levaisukta ja unohtamaan tämän
.päiväiset välttämättömät. taipeet. ; '
Metsätylölälset, jotka ovat 20-3»
vuotta raatapeet, hikoilleet ja pul*i';
neet. eivät ole yhtään lähempänä flo­ridalaisia
lepokoteja kuin aftaes-saankaan
— enenjpää kuin muutkaan
Canadan työläiset — mutta yhtiöt 0-
vat kasanneet osakkailleen n\ilJ«»^
miljoomen päälle.
J a entä ne omat asunnot kämppä-keskuksissa?
.
Ne rajoittuvat siihen, että muuta­milla
on yhden tai'kahden huoaieo»
kämppä, josta maksavat Tccaf^
vuokran yhtiölle. Siihen se onnelli­suus
l ^ u u .
Uuden vuoden toivotuksemme on­kin
siksi: "Lujaa talstelntarmo»
1932 kestävän raolian, vapaitten fif'
JestäytymlsoOtenksien ja parem»»»
elämän puolesta! — Kulkuri.